Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 133564 articles
Browse latest View live

Kun Eerikan lapset otettiin huostaan, kuvaan astui sijaisäiti Maija – he loivat välilleen luottamuksen, jonka mustasukkaisuus usein turmelee

$
0
0

Noin kaksi vuotta sitten Eerika ajoi sosiaalityöntekijän kanssa Maijan pihaan. Eerikan elämä ei pysynyt kasassa, ja hänen kolme lastaan oli otettu huostaan. Pian lapset muuttaisivat sijaisperheeseen, Maijan ja tämän miehen luo.

– En muista ensitapaamista kunnolla, se oli niin jännittävää, Eerika kertoo.

Lasten yksityisyyden turvaamiseksi Eerika ja Maija eivät esiinny jutuissa oikeilla nimillään, eikä heistä kerrota tunnistettavia tietoja.

Ensitapaamisesta alkoi kahden äidin suhde, jossa Maija on Eerikan lasten sijaisäiti. Arkiäiti, kuten Maija itseään kutsuu. Hyvän suhteen luominen sijais- ja biologisen äidin välille vaatii valtavasti, mutta se on välttämätöntä onnistuneen sijoituksen kannalta.

Ensimmäinen vuosi oli hapuileva, kun äidit vasta tutustuivat toisiinsa, ja viestit kulkivat lasten kautta. Aluksi lasten annettiin tutustua uuteen perheeseen rauhassa.

– Hyppäsin kuvioihin pikkuhiljaa mukaan. Soittelimme ja tapasin lapsia. Hakutilanteissa ehdimme vähän jutella Maijan kanssa. Välillä tunsin mustasukkaisuutta ja syyllistin itseäni, Eerika kertoo.

Kuinka löytää oma vanhemmuus huostaanoton jälkeen?

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvava. 2018 heitä oli yli 18 500 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), joista noin 7 700 perhehoidossa. Huostassa olleita lapsia oli vajaat 11 000.

Laissa huostaanotto on vihoviimeinen lastensuojelun keino, koska se kajoaa niin voimakkaasti vanhempien ja lasten oikeuksiin. Lastensuojelulain mukaan huostaanoton ei pitäisi olla pysyvä ratkaisu, vaan sitä tarkastellaan vuosittain. Suomessa on noin 45 000 huostaanotetun lapsen vanhempaa, arvioi Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry.

Kaksi lasta seisoo kahden huoneen oviaukoissa.
Vanhemman suhde huostaanotettuun lapseen saattaa katketa. Kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle

Mareena Heinonen on asiantuntija Kasper ry:n Voikukkia-toiminnassa, joka tukee huostaanotettujen lasten vanhempia. Kun lapsi otetaan huostaan ja sijoitetaan sijaisperheeseen, se on vanhemmalle lähes mahdoton paikka.

Huostaanottoon liittyy usein valtava häpeä ja se koetaan viestinä, että on epäonnistunut vanhempana. Kun oma vanhemmuus on kumileimasimella kyseenalaistettu, moni lähtee luomaan suhdetta sijaisvanhempiin puolustuskannalla.

– Usein elämässä on ollut isoja kriisejä jo ennen huostaanottoa, joka on uusi iso kriisi. Sitten pitäisi luottaa, että joku vieras pitää huolta lapsistasi, Heinonen sanoo.

Pahaan kriisiin joutunut vanhempi on vaikeassa paikassa ja usein vielä yksin. Oman vanhemmuuden löytäminen huostaanoton jälkeen vaatii paljon.

– Vertaistuki on monelle tosi tärkeä. Silloin joku tekee näkyväksi, että olet edelleen vanhempi. Moni on kokenut, että suurin tuki on tullut sijaisperheestä, Mareena Heinonen kertoo.

Oma tausta auttoi Eerikaa hyväksymään huostaanoton

Eerika tapaa lapsiaan omasta voinnistaan riippuen tällä hetkellä kahdesti kuussa. Hänen suhteensa arkiäiti Maijaan on hyvä. Maijan mielestä se on pitkälti Eerikan ansiota.

– Eerika osaa ajatella asioita lapsilähtöisesti, lapsen maailmasta käsin. Se on mielettömän hienoa, ja siitä pitäisi jakaa äitien kunniamerkkejä, Maija kehuu.

Kyky ajatella lapsen etua, siitä kaikki riippuu. Omat vaikeat tunteet täytyy kohdata, mutta ne eivät voi olla lapsen hyvinvoinnin tukemisen tiellä. Se on ihmiselle aika kohtuuton vaatimus, Mareena Heinonen ajattelee.

– Kun lapsi kutsuu toista äidiksi, se tuntuu tosi pahalta, Heinonen sanoo.

Kaksi naista työntää lapsia rattaisssa Helsingin Keskuspuistossa.
Eerika otettiin huostaan hänen ollessaan 15-vuotias. Se on auttanut ajattelemaan omien lasten etua. Kuvituskuva.Yle/ Eva Brunell

Eerikan kohdalla asian hyväksymistä auttoi hänen oma taustansa. Eerika otettiin huostaan 15-vuotiaana, ja se oli hänelle hyväksi.

– Silloin kapinoin vastaan, mutta jälkikäteen mietittynä huostaanoton olisi voinut tehdä aiemminkin. Sen kautta osaan ajatella omien lasteni etua tässä tilanteessa.

Myös sijaisvanhemman täytyy kyetä suhtautumaan biologiseen vanhempaan lapsen edun mukaisesti.

Mareena Heinonen kohtaa välillä asenteita, että sijaisvanhemmuus hoituu parhaiten, mitä vähemmän biologiset vanhemmat ovat häiritsemässä lapsen elämää. Sijaisvanhemmilla on tilanteessa ainakin näennäisesti valtaa, kun he tekevät arjen päätökset ja lapsi on valtaosan ajasta heidän luonaan.

– Jos sijaisvanhempi luottaa omaan vanhemmuuteensa tarpeeksi eikä itse mene puolustuskannalle, ei synny kilpailuasetelmaa. Silloin on helpompi nähdä myös sen toisen vanhemmuus.

Molempien vanhempien kannattelemat

Entä sitten lapset? Mareena Heinosen mukaan lapselle on harvoin hankalaa, että hänellä on useat vanhemmat ja kaksi kotia. Hankalaa on silloin, jos vanhempien välinen suhde ei toimi.

– Sen eteen pitää tehdä töitä siinä missä ero- tai uusioperheessä.

Maija pitää vaikeiden tunteiden sanoittamista yhtenä sijaisvanhemmuuden suurimmista töistä. Suru ja viha ovat myös lasten tunteita.

Kun lapset ovat asuneet sijaisperheessä tarpeeksi kauan, he uskaltavat kiukutella. ”Et sä ole mun äiti, et sä voi mua määrätä.” Tämän Maija on saanut kuulla.

Eerikaa lapset yrittävät välillä höynäyttää. ”Kyllä Maija antoi viimeksi luvan.”

– Se kertoo, kuinka tärkeää on, että arjen asioista ja säännöistä puhutaan yhdessä ja lasten kuullen, Maija sanoo.

Arkiäiti toivoo, että Eerikan lapset kiintyvät myös sijaisperheeseen.

– Toivottavasti he ajattelevat aikuisina, että kasvoimme molempien vanhempien kannattelemina.

Lisää aiheesta:

Lastensuojeluilmoitusten määrä on laskenut selvästi kevään aikana – lapsiasiavaltuutettu: "Meillä on paljon näkymätöntä hätää"

“Olen yhä katkera, ettei tilanteeseen puututtu ajoissa” – Annika eli vuosia väkivallan varjossa, vaikka hänestä tehtiin 12 lastensuojeluilmoitusta

Vanhempien päihteiden käyttö on yleinen syy huostaanottoihin – Lastensuojelu: "Mielenterveysongelmia hoidetaan päihteillä"

Lastensuojelun suuri haaste on saada työntekijät jaksamaan ja pysymään alalla – työelämäprofessori: "Vaihtuvuus vaarantaa koko systeemin"

Tukiperhe auttaa sekä lasta että vanhempia, osoittaa ensimmäinen aiheesta tehty suomalainen väitös


Ennenkin yskittiin pienissä neliöissä: tuberkuloosi nosti esiin kurjat asuinolot – koronaeristys on ajanut ihmiset nettiin ja oman auton suojaan

$
0
0

“Pese aina kädet! ” “Yskiessä käännä pää pois ja yski nenäliinaan!”

1930-luvun valistusjulisteiden iskulauseet tuntuvat tutun oloisilta. Kuvittaja Akseli Einolan piirtämissä julisteissa kerrotaan, kuinka suojautua tuberkuloosilta.

– Korona-ajassa on paljon samoja piirteitä kuin tuberkuloosiajassa.

– Eristämis- ja yskimisohjeita lukiessa tuli hämmentävä olo: taas nämä asiat! Se yskiminen ja aivastelu ja ilmateitse siirtyvät tartunnat, kirjailija Katariina Vuori sanoo.

kirjailija Katariina Vuori on kirjoittanut mm. kirjan Joulumerkkikodin lapset
Kirjailija Katariina Vuori kertoo, että monet lapsena tuberkuloosin vuoksi eristetyt olisivat olleet mieluummin kotona riskistä huolimatta.Ville Juurikkala / Like kustannus

Vuori on kirjoittanut kirjan tuberkuloosin vuoksi perheistään eristetyistä lapsista (Joulumerkkikodin lapset, Like 2016).

Tuberkuloosiin kuoli vielä 1930-luvun Suomessa noin 10 000 ihmistä vuosittain. Tartuntoihin tuli uusi piikki sotien jälkeen. Nyt jylläävän koronaviruksen kanssa sillä oli yhteistä se, että tepsivää lääkettä ei aluksi ollut.

– Luin kirjaani varten vanhoja lääketieteellisiä artikkeleita, ja lääkäreitten kirjoitukset olivat epätoivoisia. Keuhkotauti vain levisi ja levisi. Tubiin kuolleita tilastoitiin samaan tapaan kuin koronaan kuolleita, Vuori kertoo.

Tuberkuloosia pidettiin 1900-luvun alun Suomessa köyhien ja taiteilijoiden tautina. Taiteilijoiden siksi, että heidän ajateltiin olevan ruumiin voimiltaan heikkoja ja eteerisiä. Köyhien siksi, että taudin huomattiin leviävän ahtaissa ja epähygienisissä oloissa. Niitä Suomessa riitti pitkälti 1970-luvun puolelle.

Lähiörakentamisen taustalla oli maaltamuutto, mutta myös se, että suomalaisten kotien hygieniatasoa haluttiin parantaa. Lähiöiden myötä sisävessa, kylpyhuone ja keskuslämmitys olivat yhä useamman kaupunkilaisen ulottuvilla. Pian maaseudullakin olot kohenivat.

Hellahuoneesta miniyksiöön

Kaupunkisuunnittelun kriitikoiden mielestä Suomessa asutaan edelleen ahtaasti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kritisoi alle 20 neliön miniasuntoja ja liian tiivistä kaupunkirakentamista.

Ahdas asuminen ei kuitenkaan enää liity köyhyyteen vaan kaupungistumiseen.

Keskituloinen perhe valitsee yhä useammin pienen kerrostaloasunnon väljän omakotitalon sijaan, jos kaupunkikodin sijainti on mieluisampi. Jo 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkialueilla, vaikka 70 prosenttia maamme pinta-alasta on harvaan asuttua maaseutua. Olemme siis tunkeutuneet lähekkäin pienille plänteille.

Helsingissä joka toisessa asunnossa majailee yksinasuja. Kaikissa suurissa kaupungeissa yksinasuville on alettu rakennetaan alle 20 neliön yksiöitä. Pikkuyksiöiden markkinoinnissa on korostettu, että koko kaupunki voi olla olohuone. Mutta koronan myötä olohuone on mennyt kiinni.

– Hyvinvointiin liittyy hyvin tärkeänä itsemääräämisen ja omien valintojen vapaus. Ja nyt se valinnanvapaus on otettu pois.

– Meidän on ollut pakko olla neljän seinän sisällä. Se on varmasti ollut ahdistavaa aika monelle, sanoo professori Laura Arpiainen Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Arpiainen on erikoistunut terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuuriin.

Professori Laura Arpiainen henkilökuva
Ahdas asuminen Suomessa on harha. Monessa maassa asutaan vielä ahtaammin, mutta eletään silti hyvää elämää, sanoo professori Laura Arpiainen.Tanja Heino/Yle

Pienten asuntojen ahdingon Arpiainen kuitenkin tyrmää. Meillä asutaan väljästi vaikkapa Aasiaan verrattuna. Ehkä me suomalaiset vertaamme asuntojamme television sisustusohjelmien jenkkilukaaleihin, joissa on oma kylpyhuone jokaiselle makuuhuoneelle. Sellainen rakentaminen on Arpiaisen mielestä turhaa ja ympäristöä rasittavaa.

Laura Arpiainen kuitenkin myöntää, että esimerkiksi kolmiossa asuva nelihenkinen perhe on pulassa, jos yksi sairastuu koronaan ja käytössä on vain yksi vessa. Tuolloin koko perhe joutuu jäämään karanteeniin siihen asti, kun sairas on toipunut.

Vauvojen eristämisellä haluttiin hyvää, mutta moni sai henkisiä haavoja

Tuberkuloosin estämiseksi jouduttiin tekemään radikaalimpia ratkaisuja, kuin vessojen laskeminen. Suomessa eristettiin vuosien 1936-1973 välillä yli viisi tuhatta vastasyntynyttä, joiden kotona oli tuberkuloosia. Näiden lasten lisäksi tuhansia lapsia joutui lastenkoteihin tai sijaisperheisiin, jos esimerkiksi vanhemmat olivat joutuneet keuhkoparantolaan tai kuolleet.

Vauvat vietiin suoraan synnytyslaitokselta Joulumerkkikotiin, jossa he olivat keskimäärin kahdeksan kuukauden ajan, jotkut pidempäänkin. Vastasyntyneellä ei ollut tuberkuloosia ja eristämällä heidät heti syntymän jälkeen haluttiin turvata, etteivät he saisi tartuntaa kotoa.

Hoitokoteja kutsuttiin Joulumerkkikodeiksi, sillä niitä varten kerättiin varoja myymällä hyväntekeväisyysmerkkejä, jotka liimattiin postimerkin viereen joulukorttiin.

Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen opetustaulu, käsienpesun tärkeys.
Tuberkuloosin leviämistä yritettiin estää käsien pesulla.Vapriikin kuva-arkisto

Todellisuudessa hyväntekeväisyysmerkit olivat vain pieni osa Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sijainneiden Joulumerkkikotien rahoitusta. Joko lasten vanhemmat tai kotikunta maksoivat hoidosta. Lisäksi saatiin lahjoituksia.

Vuori haastatteli kirjaansa varten 50 Joulumerkkikotiin vauvana eristettyä ihmistä, heidän vanhempiaan sekä laitosten entistä henkilökuntaa.

– Kokemukset eristyksestä jakautuivat aikalailla kahtia. Osa tunsi kärsineensä huonosta äitisuhteesta ja suhteet muihin sisaruksiin saattoivat olla vaikeita.

– Joku taas koki olleensa erityisen rakastettu lapsi, kun oli kauan kaivattu ja odotettu. Paljon tietysti riippui siitä, millaisiin kotioloihin lapset laitoksesta palasivat, Vuori sanoo.

Oliko koronaeristyksen ikäraja oikea?

Tietämys varhaisten kuukausien kiintymyssuhteen tärkeydestä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lasten ja vanhempien eristämistä mietitään tarkoin.

Silti, jos molemmat vanhemmat sairastuvat koronavirukseen, jonkun ulkopuolisen on nytkin otettava vastuu. Apua pyritään saamaan ensisijaisesti lähipiiristä tai sosiaalitoimen kotihoidosta.

Koronavirusepidemian aikana huoli on kohdistunut erityisesti ikääntyneisiin. Eristyksen aikaan suositeltiin, että yli 70-vuotiaat jäisivät kokonaan kotiin. Ainoastaan ulkoilua yksin tai puolison kanssa suositeltiin. Professori Laura Arpiaisen mielestä eristyskäsky oli liian yleistävä.

– Meillä on yli 850 000 yli 70-vuotiasta. Heistä suuri osa ei ole sairaita. Olemme eristäneet valtavan määrän terveitä, toimintakykyisiä ihmisiä. Se on aiheuttanut kovasti kärsimystä, Arpiainen puuskahtaa.

Eläkeläinen sauvakävelee
Professori Laura Arpiaisen mielestä oli turhaa eristää terveet, hyväkuntoiset, vastaeläköityneet ihmiset koronan vuoksi.AOP

Viisaus tässä asiassa paljastunee vasta pandemian jälkeen.

Lue myös:Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Arpiainen muuttaisi asumismallimme kokonaan. Hänen mallissaan vanhuksia ei eristettäisi omiin lokeroihinsa, vaan samoissa rakennuksissa ja miksei asunnoissakin asuisi eri ikäisiä ihmisiä. Silloin apu olisi lähellä, kun sitä tarvitaan.

– Tällä hetkellä meillä on järjestelmä, jossa yhteiskunta joutuu tarjoamaan erityisasumispalveluja iäkkäille kovalla hinnalla. Palveluja voitaisiin huomattavasti vähentää, jos meillä olisi käytössä monisukupolviset ja yhteisöllisemmät asuntomallit.

Arpiaisen mukaan asuntojen tulisi joustaa eri elämäntilanteiden mukaan. Esimerkiksi muunneltavat seinät ja erilaiset parviratkaisut tekisivät asunnoista monipuolisempia.

Julkisia sisätiloja pitäisi löytyä myös poikkeusoloissa

Poikkeusoloissa moni kaupunkilainen asuu, työskentelee ja huonossa tapauksessa myös sairastaa minineliöissään.

Laura Arpiainen kertoo asumisen olevan murroksessa. Puhutaan monipaikkaisuudesta. Työntekoon ja asumiseen liittyvät toiminnot eivät enää ole sidoksissa yhteen tiettyyn paikkaan. Poikkeusoloissa kannattaa ottaa haltuun kaikki mahdolliset tilat. Joillakin on käytössään työhuone tai kesämökki, mutta toisten on tyydyttävä kaupungin avoimiin tiloihin.

– Yhteiskunnan sisäistä joustavuutta sisätilojen suhteen voisi lisätä.

– Kävin tässä pandemian aikana yhdessä kauppakeskuksessa, jossa oli varmasti yli 50 prosenttia liikkeistä suljettuna. Sen sijaan julkiset tilat olivat kaikki käytössä. Sinne olisi voinut hyvin mennä istumaan läppärin kanssa. Siellä on nopea wifi ja paljon tilaa, mutta ei siellä juurikaan ketään näkynyt.

Arpiaisen mielestä luovuus kannattaa ottaa käyttöön. Työskennellä voi vaikka autossa, jos oma asunto ahdistaa. Auton voi ajaa kauniiseen paikkaan, lukea ja kirjoittaa, puhua yksityisyyttä vaativia puheluita ja illan päätteeksi ajaa kotiin.

Tuberkuloosin leviämistä yritettiin helpottaa parantoloilla. Niissä ihmiset paitsi saivat hoitoa myös lepäsivät raittiissa ilmassa, tekivät käsitöitä ja nauttivat parantolan järjestämästä ohjelmasta.

Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen opetustaulu, yskiessä pää käännetään sivulle.
Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen opetustaulu neuvoo, kuinka yskitään, jottei keuhkotauti leviäisi. Vapriikin kuva-arkisto

Luontoa ja raikkautta etsivät myös koronaerityksen väsyttämät ihmiset.

– Koronan aikaan ihmiset ovat etsineet netin kautta virkistystä: virtuaalisia museokäyntejä ja vaikka virtuaalijoogaa. Se on ollut tapa käyttää aika huviksi ja hyödyksi, Katariina Vuori tuumii.

– Myönteistä tässä on ollut se, että ihmiset ovat välillä keskittyneet johonkin muuhun kuin tuottavuuden ja ostovoiman lisäämiseen. Äkkiä se varmaan unohtuu, mutta on tässä ajassa sellaisiakin asioita, joiden toivoisi kestävän pidempään.

Lue myös:

Avokonttori ei kuole koronaan, mutta toimisto muuttaa muotoaan – sisustussuunnittelija Vertti Kivi: "Sydäntila kokoaa ihmiset yhteen"

Lääketieteen historia - tuberkuloosi

Joulumerkkikoti pelasti tuberkuloosilta erottamalla vauvat vanhemmistaan

Onko pieni asunto ahdistanut sinua koronaeristyksen aikaan? Voit keskustella aiheesta jutun alla.

Saksan tiukkoihin saunamajureihin kyllästynyt suomalainen saapui kesäksi Suomeen saunomaan – lempisauna olikin kiinni

$
0
0

Pitkään Saksassa asunut suomalainen Anita Feige palaa joka vuosi Frankfurtista kotikonnuilleen Lappeenrantaan viettämään kesää. Tärkeänä syynä on suomalainen sauna.

– Minä olen aina ollut saunahullu ja kierrän kaikki saunat, mitkä vain voin. Missä vaan kuulen sanan sauna, niin sinne menen, Feige kuvailee saunomishalujaan.

Erityisesti hän odotti makoisia löylyjä Saimaan rannalla Myllysaaren yleisessä saunassa aivan Lappeenrannan keskustassa.

Myllysaaren yleinen saunan
Myllysaaren yleinen sauna Lappeenrannan keskustassa on aivan Saimaan rannalla.Kare Lehtonen/Yle

Tällä kertaa häntä odotti kuitenkin yllätys. Myllysaaren sauna ei avautunutkaan kesäkuun alussa, vaikka saunan vakituiset asiakkaat näin luulivat.

– Se oli aivan valtava pettymys meille kaikille. Hyvä, ettei kansallista surua julistettu, Anita Feige kuvailee.

Vankka asiakaskunta

Feige ja muut Myllysaaren saunojat olivat luulleet, että sauna aukeaa kesäkuun alussa, koska Lappeenrannan kaupunki oli ilmoittanut avaavansa muun muassa uimahallinsa.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kaupunki vetoaa päätöksessään koronarajoituksiin. Saunassa on vaikea ylläpitää hygieniaa ja turvavälejä.

Myös Uinti- ja hengenpelastusliiton ohjeissa suositellaan, että saunat pidetään toistaiseksi kiinni, koska turvavälien pitäminen on saunoissa haastavaa.

Anita Feige Myllysaaren saunan laiturilla
Myllysaaren sauna on aivan Saimaan rannalla.Kare Lehtonen/Yle

Myllysaaren yleisellä saunalla on vankka vakituinen asiakaskunta, jolle pakollinen ero rakkaasta harrastuksesta on ollut tuskallista.

– Se on oikeastaan se pääasia, miksi tulen tänne. Onhan täällä tietysti Saimaa myös, mutta ilman saunaa tuntuu, että jotain puuttuu, Feige kertoo.

Tuttavapiiri saunasta

Monelle Myllysaaren saunan vakituiselle asiakkaalle viikoittaiset saunavuorot ovat myös sosiaalinen henkireikä.

Näin myös Anita Feigelle. Hän on asunut jo 50 vuotta Saksassa eikä lapsuuden- ja nuoruudenystäviä Lappeenrannassa enää juuri ole.

Tilalle ovat tulleet uudet tuttavuudet saunasta.

– Kaikki paikalliset tuttavani olen oppinut tuntemaan täältä rantasaunasta. Feige sanoo.

Anita Feige Myllysaaren saunalla
Saksassa talvet asuva Anita Feige uskoi pääsevänsä kesällä lempisaunaansa Suomeen. Toisin kuitenkin kävi.Kare Lehtonen/Yle

Saksan saunamajurit kyllästyttävät

Feigen innostukselle tulla löylyihin Saksasta Suomeen löytyy toinenkin syy. Hän on kyllästynyt saksalaiseen saunaan.

Feigen mukaan Saksassa ollaan menty saunomisessa väärään suuntaan. Yksinkertaisesti sääntöjä on liikaa.

– Telttasaunakin on parempi kuin saksalainen sauna, jossa saunamajuri tulee kerran tunnissa heittämään löylyä, Feige kuvailee.

Hänen mukaansa saksalaiset saunovat tiukkojen sääntöjen mukaan. Esimerkiksi löylyä ei niin vain heitetä, vaan se tapahtuu tiukasti aikataulussa saunamajurin toimesta. Tällöin ei saa edes puhua.

– Jos joku sattuu edes kuiskaamaan, niin se majuri kyllä huomaa sen ja sanoo, että tso tso, ei saa, Feige kertoo.

Lue seuraavaksi: Saunojat järkyttyivät: kaupunki teki suositusta saunalaiturista "nakulaiturin"

Nuoret juhlistivat kesäloman alkua sankoin joukoin eri puolilla Suomea – Kuopiossa riita johti puukotukseen

$
0
0

Koulujen päätöspäivä keräsi lauantaina ja sunnuntain vastaisena yönä runsaasti nuoria muun muassa puistoihin, rannoille ja koulujen pihoille.

Poliisia työllistivät perinteiset häiriötehtävät ja alkoholia takavarikoitiin alaikäisiltä aikaisempien vuosien tapaan.

Kuopiossa tapahtui ennen puolta yötä riitatilanteesa puukotus, jossa uhri toimitettiin sairaalaan. Alustavien tietojen mukaan uhrilla ei ole hengenvaaraa. Teosta epäilty 18-vuotias mies on otettu kiinni, kertoo Itä-Suomen poliisi julkaisemassaan tiedotteessa.

Myös Itä-Uudenmaan poliisi kertoi puukotuksesta Järvenpäässä. Poliisi yhdisti tviitissään puukotuksen päättäjäisiin.

Komisario Anne Tuomisto Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoi yöllä, että tehtäviä oli ollut alueella reilusti. Korona-aika kuitenkin näkyi juhlijoiden määrässä.

– Jos verrataan aikaisempiin vuosiin, niin kyllä nyt poikkeusoloaikana on rauhallisempaa ja selvästi vähemmän on ollut nuoria liikenteessä, sanoo Tuomisto.

Turvavälit unohtuivat juhlinnan tuoksinnassa

Tuomiston mukaan ilmoituksia tuli illalla ja yöllä pääosin metelistä ja häiriöitä aiheuttavista suurista nuorisojoukoista.

Moni juhlija ei koronapelkoa juuri tuntenut ja turvavälit unohtuivat juhlinnan tuoksinnassa.

– Olemme tehneet droonien välityksellä valvontaa ja kuvamateriaalin perusteella näyttäisi siltä, että turvavälit eivät kyllä täyttyneet juhlinnassa.

Poliisi kaataa alkoholia pullosta Hietaniemen uimarannalla kouluvuoden päätöksen juhlinnassa jota juhlittiin kauniissa auringonpaisteessa Helsingissä launatai-iltana.
Poliisi kaataa alkoholia pullosta Hietaniemen uimarannalla kouluvuoden päätöksen juhlinnassa jota juhlittiin kauniissa auringonpaisteessa Helsingissä launatai-iltana.Emmi Korhonen/ Lehtikuva

Komisario Katja Nissinen Helsingin poliisista kertoi kahden aikoihin yöllä, että juhlinta on sujunut pääkaupunkiseudulla varsin rauhallisesti.

– Nuorisoa on ollut tietenkin runsaasti liikkeellä, mutta ravintoloiden kiinniolemisen vuoksi muuta väkeä on luonnollisesti vähemmän kaupungilla ja katukuva oli perin rauhallinen. Tekemistä poliisilla riitti kuitenkin ihan loppuyölle saakka, Nissinen sanoo.

Helsingin poliisi antoi noin 30 rikesakkoa alkoholia hallussaan pitäneille alaikäisille nuorille.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan nuoret kerääntyivät perinteisiin juhlapaikkoihin juhlistamaan kesäloman alkamista. Tampereella väkeä vetivät muun muassa Pyynikin ranta ja Koskipuisto. Jyväskylässä nuorisoa kerääntyi Tuomiojärven ja Viitaniemen rannoille.

Kokoontumisista kirjattiin muutamia pahoinpitelyjä ja lisäksi poliisi teki joitakin kiinniottoja.

Poliisin mukaan kouluvuoden päättyminen ei saanut nuorisoa liikkeelle tänä vuonna yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina.

USA:ssa kymmeniin kaupunkeihin ulkonaliikkumiskielto yön ajaksi laajojen protestien takia – ainakin neljä kuollut väkivaltaisuuksissa

$
0
0

Yhdysvalloissa poliisiväkivallan vastustamisesta alkunsa saaneet mielenosoitukset jatkuvat viidettä päivää. Eri puolilla maata on osoitettu mieltä afroamerikkalaisten kohtaamaa väkivaltaa vastaan.

Mielenosoitukset saivat alkunsa, kun George Floyd, 46, kuoli maanantaina. Valkoinen poliisi painoi häntä polvella niskasta liki yhdeksän minuutin ajan, vaikka Floyd valitti kipua ja anoi armoa.

Lue lisää:Tästä Minneapolisin mielenosoituksissa on kyse: ”Meistä tuntuu kuin polvi olisi meidän kaikkien niskalla”, kuvaa tilannetta paikallispoliitikko

Esimerkiksi Nashvillessä Tennesseessä nähtiin viime päivistä tuttu kaava: rauhanomaisena alkaneet mielenosoitukset kärjistyivät iltaa kohden levottomuuksiksi ja ilkivallanteoksi.

Nashvillen pormestari John Cooper julisti tänään kaupunkiin hätätilan.

Illan pimetessä mellakoitsijat rikkoivat rakennusten ikkunoita ja esimerkiksi Nashvillen oikeustalo sytytettiin palamaan ja rasistisista näkemyksistä tunnetun poliitikon patsas kaadettiin.

Poliisi vastasi mellakointiin kyynelkaasulla. Tennesseen kuvernööri Bill Lee määräsi kansalliskaartin kaduille rauhoittamaan tilannetta.

Mielenosoittajan kasvoille kaadetaan Minneapolisissa maitoa sen jälkeen kun poliisi suihkutti häntä kohti pippurisumutetta 30. toukokuuta 2020.
Mielenosoittajan kasvoille kaadetaan Minneapolisissa maitoa sen jälkeen kun poliisi suihkutti häntä kohti pippurisumutetta 30. toukokuuta 2020.Tannen Maury / EPA

Minnesotan koko kansalliskaarti hälytettiin apuun

Useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa kansalliskaartin on määrä liittyä rauhoittamaan protesteja.

Näin on tehty jo esimerkiksi Washingtonissa, jossa joukkoja on lähetetty Valkoisen talon turvaksi, kertoo uutiskanava CNN.

Minnesotassa koko osavaltion kansalliskaarti määrättiin Minneapolisiin ja St. Pauliin tilanteen takia. Myös poliisi kovensi otteitaan ja hajotti lauantai-iltana Minneapolisiin kerääntyneitä mielenosoitusjoukkoja kyynelkaasulla ja kumiluodein. Viranomaisten mukaan tilanne Minneapolisissa on saatu hallintaan.

Myös Georgia, Kentucky, Wisconsin, Colorado ja Ohio ovat pyytäneet kaartilaisia apuun.

Monin paikoin on määrätty ulkonaliikkumiskieltoja lauantai-illasta sunnuntaiaamuun. CNN:n mukaan ulkonaliikkumiskielto on voimassa ainakin 25 kaupungissa.

Uutistoimisto AP:n laskelmien mukaan lähes 1400 ihmistä on pidätetty 17 eri kaupungissa torstain jälkeen.

Valkoisen talon edustalla mielenosoittaja on kohottanut kyltin, jossa lukee
Valkoisen talon edustalla mielenosoittaja on kohottanut kyltin, jossa lukee "Lopettakaa meidän tappamisemme" 30. toukokuuta 2020.Jim Lo Scalzo / EPA

Ainakin neljä kuollut ampumisissa

Sunnuntaina yksi ihminen kuoli ja neljä loukkaantui ampumisessa Indianapolisissa varhain sunnuntaiaamuna, kertoo The New York Times.

Lehden mukaan kyseessä on neljäs protesteihin liittyvä kuolemantapaus.

Kalifornian Oaklandissa poliisi kuoli perjantaina laajojen protestien yhteydessä tapahtuneessa ampumisessa.

On epäselvää, liittyikö ampuminen suoraan poliisiväkivaltaa vastustaviin mielenosoituksiin.

Viranomaiset antoivat lauantaina ymmärtää, että ampuminen saattaa liittyä ilmiöön, jossa ääriryhmät kaappaavat rauhanomaiset mielenosoitukset omiin tarkoituksiinsa.

Viranomaiset kuvailivat tapahtumia kotimaan terrorismiksi. Toinen poliisi haavoittui vakavasti ampumisessa.

Ensimmäinen kuolema sattui Minneapolisissa keskiviikkona, kun 43-vuotias mies ammuttiin panttilainaamon edustalla. Perjantaina Detroitissa 21-vuotias mies ammuttiin autoonsa lähellä mielenosoitusaluetta.

Trump ja Biden tyrmäävät tuhotyöt

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on syyttänyt väkivaltaisuuksista äärivasemmistoa. Trumpin mukaan mellakat tahraavat Floydin muistoa.

– Emme voi sallia sitä, että pieni rikollisten ja vandaalien ryhmä tuhoaa ja hävittää kaupunkejamme ja yhteisöjämme, Trump sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Trumpin mukaan maan hallinto tulee lopettamaan väkivaltaisuudet.

Myös demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Joe Biden on ottanut kantaa laajoihin levottomuuksiin.

– Mielenilmaukset tällaisen julmuuden jälkeen ovat välttämättömiä ja oikeutettuja. Tämä on amerikkalainen tapa vastata asiaan. Sen sijaan tuhopoltot ja järjetön hävitys eivät sitä ole. Väkivalta, joka vaarantaa muiden elämän ei ole. Väkivalta joka ajaa tuhoon liikeyrityksiä, jotka palvelevat yhteisöjä ei ole, Bidenin lausunnossa sanottiin uutiskanava CNN:n mukaan.

Lue myös:

Poliisiväkivallan synnyttämä viha leimahti liekkeihin eri puolilla Yhdysvaltoja – viime yönä puhkesi mellakoita, jollaisia ei ole nähty vuosiin

Poliisille murhasyyte George Floydin kuolemasta Minneapolisissa – protestit jatkuneet eri puolilla USA:ta, kuvernööri: "Kyse on kaaoksesta"

Tästä Minneapolisin mielenosoituksissa on kyse: ”Meistä tuntuu kuin polvi olisi meidän kaikkien niskalla”, kuvaa tilannetta paikallispoliitikko

Trump lykkää sittenkin kaavailemaansa G7-huippukokousta – arvosteli G7-ryhmää vanhanaikaiseksi

$
0
0

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoo sittenkin lykätä kaavailemaansa G7-johtajien henkilökohtaista tapaamista syksyyn.

Trump ilmoitti myös aikovansa kutsua lisää maita kokoukseen, sillä hänen mielestään nykyiset jäsenmaat eivät edusta kunnolla koko maailmaa. Trump arvosteli G7-ryhmää vanhanaikaiseksi.

Hän ilmoitti kutsuvansa syksyn laajennettuun kokoukseen Venäjän, Etelä-Korean, Australian ja Intian nykyisten jäsenmaiden lisäksi.

Trump oli suunnitellut pitävänsä tapaamisen Valkoisessa talossa ja osittain myös Yhdysvaltain presidentin loma-asunnolla Camp Davidissa heinäkuussa. Valkoisen talon mukaan kyseessä olisi "voimannäyttö" tilanteessa, jossa maailman talous on vaipunut koronaviruspandemian vuoksi pahasti pakkaselle.

Aiemmin lauantaina Saksan liittokansleri Angela Merkel kuitenkin ilmoitti, että ei aio osallistua G7-tapaamiseen.

Hallituksen edustajan mukaan Merkel on sitä mieltä, että koronavirustilanne on edelleen niin paha, että hän ei voi henkilökohtaisesti osallistua kokoukseen.

Merkel on ensimmäinen johtaja, joka on suoraan kieltäytynyt tulemasta. Muut G7-johtajat ovat suhtautuneet tapaamiseen varovaisen myönteisesti.

Ennen Trumpin viime viikolla tekemää ehdotusta ajatuksena oli, että G7-johtajat tapaisivat videolinkin välityksellä.

Lue myös:

Trumpin mielestä G7-maiden johtajat voisivat tavata Yhdysvalloissa jo kesäkuussa

HS-gallup: Reilu kolmannes suomalaisista kertoo muuttaneensa rahankäyttöään varovaisemmaksi

$
0
0

Lähes puolet suomalaisista uskoo, että koronakriisin pahin vaihe on vielä edessä, käy ilmi Helsingin Sanomien kyselystä.

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia uskoi, että kriisin pahin vaihe on vielä edessä. Neljännes vastaajista arveli sen olevan takana ja 23 prosenttia ei osannut arvioida asiaa.

Lehti kysyi myös kansalaisilta arviota viruskriisin vaikutuksista henkilökohtaiseen talouteen.

Vastaajista 60 prosenttia ilmoitti, ettei kriisillä ole ollut vaikutuksia heidän rahankäyttösuunnitelmiinsa.

Kuitenkin yli kolmasosa kertoi muuttaneensa rahankäyttöään varovaisemmaksi. Suurin piirtein sama osuus vastaajista arvioi vähentävänsä sekä ravintolassa käyntiä että matkailua verrattuna aikaan ennen rajoitusten asettamista.

Suomen pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa pitävänsä lukemaa merkittävävä.

– Muiden talousvaikutusten lisäksi epävarmuus itsessään jarruttaa talouden toipumista, sanoo Obstbaum.

Valtaosa tyytyväisiä hallituksen koronatoimiin

Valtaosa suomalaisista, 67 prosenttia, kertoi pitävänsä hallituksen koronakriisiin liittyviä päätöksiä pääosin oikea-aikaisina. Vastanneista 26 prosenttia piti toimia pääosin liian myöhäisinä ja kolme prosenttia turhan aikaisina.

Ravintoloiden avaamista kesäkuun alussa pitää oikeana ratkaisuna 76 prosenttia vastaajista.

Kysely toteutettiin toukokuun loppupuolella. Tulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kati Kelolan kolumni: Emme astu uuteen maailmaan

$
0
0

Kulunut kevät on ollut uskomattomien luonnonihmeiden ja niiden jakamisen aikaa. Kolme pingviiniä on kävellyt kadulla Etelä-Afrikassa ja Walesissa vuohet ovat laukanneet– minnekäs muualle ­­– kuin tyhjentyneeseen kaupunkiin nekin.

Samaan aikaan ihmiset ovat palanneet luontoon. Metsän puut ovat tarjonneet suojan ja suloisen unohduksen ympäröivässä epävarmuudessa.

Toivo paremmasta maailmasta on tehnyt paluun elävien kirjoihin.

Nyt jo riittävästi on pohdittu sitä, ilmestymmekö pandemiasta mahdollisesti erilaisina ihmisinä uuteen maailmaan.

Emme me ilmesty. Me olemme nyt ja huomenna ja ensi viikolla, ensi kuussa ja ensi vuonna. Aika ei ole pysähtynyt tai kadonnut, vaan monimuotoisuus-, ilmasto- ja muut ympäristökriisit raksuttavat eteenpäin ”vanhan normaalin” mukaan.

Toiveikkaissa kuvitelmissa ei tietenkään sinällään ole vikaa, unelmia tarvitaan. Kuka ei haluaisi uskoa johonkin parempaan?

Retoriikka jossain odottavasta uudesta maailmasta peittää alleen sen, että tarvitaan tekoja, kuten tähänkin asti. Me teemme muutoksen.

Oscar Wilde on kirjoittanut, että maailmankartta, joka ei sisällä Utopiaa, ei ole edes vilkaisun arvoinen, koska siitä puuttuu se ainoa maa, johon ihmiskunta on aina rantautumassa. (Vapaa käännös kolumnistin.)

Mutta pandemian synnyttämä mullistusfantasia ei ole harmiton. Se passivoi. Retoriikka jossain odottavasta uudesta maailmasta peittää alleen sen, että tarvitaan tekoja, kuten tähänkin asti. Me teemme muutoksen.

Se, että pingviinit marssivat kadulla, ei tarkoita, että luonto on tullut ”takaisin” tai ”ottanut omansa”. Paljon todennäköisemmin ilmiö kertoo siitä, miten vähän tilaa eläimillä on. Pingviinit tuskin tulisivat huvikseen viihdyttämään meitä hauskalla olemuksellaan edes pandemian keskellä.

Tähän mennessä koronatoimilla on ollut ympäristön kannalta sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Esimerkiksi suurkaupungeissa ilma on ollut puhtaampaa, ja ihmisen tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat hetkeksi pudonneet.

Toisaalla sarvikuonoja on salametsästetty myös aiemmin niille turvallisina pidetyistä, matkailijoiden suosimista puistoista Etelä-Afrikassa ja Botswanassa, kun turistit ja puistonvartijat ovat puuttuneet. Metsästystä on lisännyt köyhillä alueilla myös ruokapula.

Suomessakin koronarajoitukset ovat vaikuttaneet suojelutyöhön, vaikkakaan eivät dramaattisesti. Kysyin asiasta ympäristöjärjestö WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkoselta, joka kertoi, että kaikki joukolla tehtävä vapaaehtoistoiminta, kuten luontokohteita kunnostavat kesän talkooleirit ja öljyntorjuntajoukkojen koulutukset, on nyt jäissä.

Toisaalta, covid-19-rokotetta tai ei, asiat myös etenevät.

Ihminen polttaa maailman keuhkoiksi kutsuttua sademetsäaluetta joka vuosi.

Luukkonen kertoi myös, että metsäpalot Amazonin alueella ovat taas alkaneet. Ihminen polttaa maailman keuhkoiksi kutsuttua sademetsäaluetta joka vuosi. Viime syksynä palot nousivat isoksi uutisaiheeksi Luukkosen mielestä ennen kaikkea siksi, että ne tulivat niin lähelle suurkaupunkeja. Suurempiakin paloja Amazonilla on ollut.

Paremman maailman odottelun lisäksi on toinenkin kertomus, joka passivoi muutoksen tekemiseltä: ”sekopäinen” wuhanilainen eläintori ja ”oudot” kiinalaiset.

Nykykäsityksen mukaa korona hyppäsi ihmiseen eläimistä, lähes varmasti lepakoista jonkin toisen eläimen kautta. Alkupisteeksi arvellaan villieläimiä myyvää märkätoria Wuhanissa.

Monien asiantuntijoiden mielestä tapahtumasarjassa on enemmän kyse meistä ihmisistä kuin eläimistä. Se, mitä tapahtui, on ihmisen omaa tekoa, eräänlainen ymmärtämätön eläinavusteinen itsetuho. Leviämme niin aggressiivisesti, että eläimet joutuvat väkisin kosketuksiin, mikä lisää virusten ja muiden taudinaiheuttajien riskiä siirtyä lajien välillä.

Wuhaniin, tai ainakin jonnekin sinne päin, on helppo osoitella. Sen meille outoa ruokamaailmaa päivitellä.

On tosiasia, että eläviä eläimiä myyvät eläintorit ovat tartunta- ja pandemiariski. Liskoja, lintuja ja nisäkkäitä kaupitellaan päällekkäin, limittäin ja lomittain lihaksi, lemmikeiksi ja lääkkeeksi. Joukossa on uhanalaisia lajeja ja laitonta villieläinkauppaa. Häkkeihin tungetuille eläimille aiheutuu suurta kärsimystä.

Tulevien pandemioiden uhka ei häviä vain sulkemalla tori Wuhanissa.

On myös selvää, että asioiden on muututtava sekä villieläinmarkkinoilla että niiden taustalla olevissa rakenteissa. Osalle maailman köyhää väestöä villieläimet ovat toimeentulo, tilalle on luotava muuta.

Mutta tulevien pandemioiden uhka ei häviä vain sulkemalla tori Wuhanissa.

Eläintorikertomuksen vaara on, että se sysää vastuun tapahtuneesta ”sinne jonnekin”. Kuitenkin tutkijoiden viesti on, että me kaikki lisäämme kulkutautien uhkaa elämäntyylillämme, joka ylikuluttaa luonnonvaroja.

Toivoa tarvitaan mutta myös toimintaa. Haluan lopuksi jakaa erään ystäväni moton. Varoituksen sana: se on aika raivostuttava, tuntuu liioittelulta. Mutta pyydän lukemaan sen hetken kuluttua uudelleen. Mitä enemmän olen sitä itse ajatellut, sitä varmempi olen, että asia on juuri näin:

”Olemme vastuussa kaikesta kaikille kaiken aikaa.”

Ei ole niin pientä tekoa, etteivätkö sen vaikutukset voisi kertautua.

Kati Kelola

Kirjoittaja on toimittaja, joka monen muun tavoin yrittää siirtyä pandemian päättymisen odottelusta kohti normaalia elämää uudessa arjessa.

Lue myös

Kati Kelolan kolumni: Nyt on aika(a) ajatella matkailua uusiksi

Asta Lepän kolumni: Ratkaistaanko ilmastonmuutos pyykkietikalla?

Jari Ehrnroothin kolumni: Turha pyhittää luontoa


Sairaanhoitopiirit joutuivat ennennäkemättömään talouskurimukseen – valtion lupaaman tuen pelätään olevan "liian vähän ja liian myöhään"

$
0
0

Sairaanhoitopiirejä huolettaa, että hallituksen niille lupaama suora tuki tulee olemaan “liian vähän ja liian myöhään”.

Suomen 20 sairaanhoitopiiriä ovat arvioineet tekevänsä tänä vuonna historiallisen suuren 620 miljoonan euron alijäämän, jonka paikkaamiseen ne nyt toivovat valtion apua.

Hankalan taloustilanteen taustalla on tietenkin korona: koronapotilaiden hoitoon varautuminen ja muun muassa tehohoitopaikkojen lisääminen on nostanut sairaanhoitopiirien kuluja.

Samalla arkista toimintaa, kuten kiireettömiä leikkauksia ja hoitoaikoja, on ajettu alas, joten näistä ei ole tullut sairaanhoitopiireille tuloja. Arkitoiminnan keskeytymisellä on ollut vielä koronavarautumistakin suurempi vaikutus sairaanhoitopiirien talouteen.

Tukea kaivataan 600 miljoonaa

Sairaanhoitopiireille on luvattu suoraa tukea osana kuntatalouden tukipakettia, jonka koko on yhteensä miljardi euroa. Sairaanhoitopiirien osuutta ei ole vielä päätetty.

Suomen suurimman sairaanhoitopiirin HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) va. talousjohtaja Jari Finnilä sanoo, että oikea tuen suuruus olisi 600 miljoonaa, eli koko arvioidun alijäämän koko. HUSin osalta summa on 180–190 miljoonaa euroa.

– Isoin vaikutus tulee suunnitellun toiminnan vähentämisestä ja sitä kautta kertyvästä alijäämästä. Siksi on olennaista, että tuki suunnattaisiin nimenomaan alijäämän kattamiseen, ei pelkästään koronan aiheuttamiin lisäkustannuksiin.

Samaa sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) talousjohtaja Pasi Virtanen. PSHP:n arvioitu alijäämä tälle vuodelle on 80 miljoonaa euroa, josta koronan vaikutusten osuus on noin 50–60 miljoonaa euroa.

Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo jotain se, että PSHP:n historian suurin alijäämä ennen korona-aikaa on ollut 4,2 miljoonaa euroa. Siis murto-osa siitä, mitä nyt odotetaan.

– Sairaanhoitopiirien perustoimintojen alasajo johtuu valtion ohjeista. Tuen täytyy perustua sairaanhoitopiirien todellisiin kuluihin ja todellisiin menomenetyksiin, Virtanen sanoo.

Kuntaliitto: yli 200 miljoonaa turha odottaa

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio epäilee, ettei sairaanhoitopiireille irtoa 600 miljoonaa euroa ainakaan vielä tässä vaiheessa.

– Ei varmasti tule niin paljoa. Julkisuudessa on puhuttu, että sairaanhoitopiirien osuus olisi noin 200 miljoonaa. Luulen, että sen suurempaa summaa ei tässä vaiheessa kannata odottaa, Tainio toteaa.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien talous kietoutuvat tiukasti yhteen, sillä sairaanhoitopiirit saavat rahansa kunnilta toteutuneiden toimenpiteiden mukaan. Viime kädessä myös sairaanhoitopiirien alijäämä jää kuntien katettavaksi.

Kuntakentällä koronasoppaa keitelläänkin vielä pitkään.

– Potilaalle tilanne voi näkyä hoitojonojen pitenemisenä, mutta taloudellinen rasite kohdistuu kuntiin. Jos valtio ei tule tähän mukaan, se voi tarkoittaa palveluhintojen korottamista kuntiin päin, sanoo HUSin Finnilä.

PSHP:n Virtanen arvioi, että tilanteesta toipuminen kestää vuosia.

– Tämä on erittäin kova ja pitkäaikainen isku kuntien ja sitä kautta sairaanhoitopiirien talouteen. Kuntakentällä ei ole tällä hetkellä rahapussia koronan maksamiseen. Menee todella monta vuotta, että alijäämä saadaan jollain tavalla katettua, Virtanen sanoo.

Hallitus sorvaa yksityiskohtia kesäkuun alussa

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tuen yksityiskohtien oli tarkoitus olla selvillä jo toukokuussa, mutta päätös siirtyi kesäkuulle neljännen lisätalousarvion yhteyteen.

Sairaanhoitopiirit kaipaisivat taloudellista tukea heti, mutta sitä on todennäköisesti luvassa vasta loppuvuodesta.

Hallitus neuvottelee tuen yksityiskohdista kesäkuun alussa, ja sairaanhoitopiirit pääsisivät hakemaan tukea todennäköisesti syksyllä, sanoo hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriöstä.

– Tämä ei ole mikään pikaraha, mutta tavoite on, että se vaikuttaisi sairaanhoitopiirien tilinpäätöksiin tältä vuodelta, Jokinen sanoo.

Sairaanhoitopiireille se tarkoittaa, että tyhjeneviä kassoja on täytettävä muilla keinoin.

– Pyrimme muuttamaan laskutuskäytäntöjä ja haemme valtuuksia lyhtyaikaisen lainan määrän nostamiseen, ja näillä turvataan maksuvalmiutta. On hyvä asia, jos tukea on tulossa, mutta kassan näkökulmasta se tulisi saada mahdollisimman pikaisesti, HUSin Finnilä sanoo.

Kaikki voi vielä muuttua

Akuuttia tilannetta helpottaa jonkin verran se, että kiireettömän hoidon osalta on alettu palata kohti normaalia. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on Virtasen mukaan palattu 80–90 prosenttiin normaalista, kun huhtikuussa käytiin noin 60 prosentissa.

Täysin normaaliin sairaanhoitopiireissä ei voida palata, koska koronan uuteen aaltoon on jatkuvasti varauduttava. Oma kysymyksensä on myös se, että ihmiset pelkäävät tulla sairaalaan, vaikka tarvetta ja mahdollisuuksia olisi.

Tulevaisuutta leimaa ennen kaikkea epävarmuus. Tukien määristä päätetään nyt, mutta kukaan ei tiedä, mitä syksyllä tapahtuu.

– Kukaan ei tiedä, tukahtuuko korona loppuvuodeksi vai tuleeko uusia aaltoja. Kaikki luvut voivat mennä vielä uusiksi, toteaa PSHP:n Virtanen.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Suomen sairaaloihin ei tullut koronapotilaiden tulvaa, vaan kassakriisi – Ei auta, vaikka ihmiset palaavat jo kiireettömille vastaanotoille

Korona siirsi tuhansien suomalaisten kiireettömät leikkaukset ja hätisti ihmiset vastaanotoilta – haitta voi olla isompi kuin koronan vaikutukset

Uuden-Seelannin Jacinda Ardern on huippusuosittu ankarista koronatoimista huolimatta – näistä syistä monessa kriisissä keitetty pääministeri on niin pidetty

$
0
0

Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern on karismaattinen politiikan supertähti, jonka kolmivuotiselle pääministerinuralle on mahtunut paljon: verinen terrori-isku, tuhoisa tulivuorenpurkaus ja nyt koronakriisi.

Ardern johdatti uusiseelantilaiset maaliskuussa kuukausien eristykseen hyvin helposti lähestyttävällä tavalla – sosiaalisessa mediassa kotisohvaltaan.

Yli viisi miljoonaa katselukertaa saaneella Facebook-videolla collegepusakkaan pukeutunut pääministeri on juuri laittanut lapsensa nukkumaan. Hän katsoo ystävällisesti kameraan, asettaa kyynärpäänsä polvelleen ja pyytää ihmisiä pysymään kotona ja olemaan kilttejä.

Tällaiseen johtamistyyliin ei ole totuttu, mutta 39-vuotias työväenpuolueen pääministeri on äärimmäisen suosittu, niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Viimeisimpien gallupien mukaan Ardern on maansa suosituin pääministeri tällä vuosisadalla, kertoo uutistoimisto Reuters.

Mutta mikä on hänen suosionsa salaisuus?

Välitön ja empaattinen tyyli vetoaa

Ardern on äärimmäisen taitava esiintyjä. Hänen tapansa puhua on paitsi empaattinen ja luonnollinen myös välitön ja suorapuheinen. Sellaista taitoa ei ole kaikilla johtajilla.

Ardern on myös reagoinut hyvin tyynesti yllättäviin tilanteisiin. Näin kävi esimerkiksi kun hän oli antamassa suoraa haastattelua pääkaupungista Wellingtonista, ja maa alkoi järistä. Haastattelu nousi suosituksi sosiaalisessa mediassa.

Lue lisää: Maa järisi Uudessa-Seelannissa ja pääministerin haastattelu keskeytyi – video näyttää, miten Ardern otti tilanteen haltuun hymyissä suin

Uuden-Seelannin pääministerinä vuosina 1999–2008 toimineen Helen Clarkin mukaan Ardern ei saarnaa ihmisille vaan asettuu heidän asemaansa.

– Ihmiset voivat jopa ajatella, että joo, en täysin ymmärrä, miksi hallinto teki mitä teki, mutta tiedän, että hän turvaa selustamme. Arderniin luotetaan todella paljon hänen empatiansa takia, Clark kuvailee entistä alaistaan The Conversation -medialle.

Clark ja Ardern kuuluvat molemmat työväenpuolueeseen.

Ardern käyttää usein keinona me-hengen luomista. Viimevuotisen Christchurchin joukkoampumisen aikoihin Ardern korosti, että iskun kohteena olleet muslimit kuuluvat "meihin" – mutta tekijä ei.

Sama me-henki on toiminut myös koronakriisin aikoihin. Ardern vakuutti uusiseelantilaiset puhumalla "meidän viiden miljoonan tiimistä" ja ankarista rajoitustoimista koko kansakunnan yhteisenä ponnistuksena.

Kotona on vaippaikäinen, ja se saa näkyä ja kuulua pääministeriäidin arjessa

Kaksi vuotta sitten Ardern synnytti virassa ollessaan. Häntä ennen virassa oleva naispääministeri on maailmanhistoriassa saanut vauvan tiettävästi vain kerran aiemmin, kun Pakistanin pääministeri Benazir Bhutto sai perheenlisäystä.

kuvakaappaus instagramista Jacinda Ardernin vauvasta ja vanhemmista
Jacinda Ardern kertoi iloisesta perhetapahtumasta Instagram-postauksessa.Jacinda Ardernin Instagram

Ardernin lapsen syntymä poiki Uudessa-Seelannissa epäilyjä siitä, voiko vaativaa johtotehtävää ja äitiyttä yhdistää. Ardern on toiminut pääministerinä lokakuusta 2017.

Ardern hiljensi kriitikot näyttämällä hyvin avoimesti arkeaan sosiaalisessa mediassa heti lapsen synnyttyä. Hän oli äitiyslomalla kuusi viikkoa.

Ardern sanoi vuonna 2018, että hänen puolisonsa kantaa pääosin vastuun lapsen hoivasta, ja että tällä on merkittävä vaikutus.

– En halua vaikuttaa supernaiselta, sillä meidän ei tulisi olettaa naisten olevan supernaisia, Ardern sanoi tuolloin Financial Timesille.

– Miksi vain silloin kun olet mahdollisimman kaukana vaatteidenvaihtopaikasta huomaat vaippavoidetta päälläsi? Kysyy Ardern Instagram-julkaisussaan.

Ardern on jatkanut säännöllisiä livelähetyksiään sosiaalisessa mediassa äitiyslomansa loppumisesta lähtien. Tiedotustilaisuudet ovat luonteeltaan kepeitä, mutta myös asiapitoisia. Esimerkiksi korona-aikana hän on tiedottanut kansaa pandemian uusista käänteistä höystettynä vitseillä arjestaan pienen lapsen äitinä.

Viestintä on myös tehokasta: somelähetysten ohella pääministeri käsittelee ajankohtaisia teemoja perinteisissä tv-puheissa ja esittelee tehtyjä päätöksiä läpinäkyvästi niin, että ihmiset ymmärtävät, mitä tehdään ja miksi. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa käytössä oleva neliportainen järjestelmä koronarajoituksille selitettiin muutama päivä ennen kuin sen ankarimmat toimet otettiin käyttöön.

Pääministeri on myös kuvaillut eristäytymistä kuplaksi, jossa pysyttely säilyttää ihmishenkiä.

– Kuplassamme tapahtui tänään paljon. Toivottavasti kaikki pitävät itsestään ja kuplistaan huolta. Pidän silmällä kysymyksiänne ja yritän vastata niihin, Ardern kirjoitti Instagram-julkaisunsa saatteeksi.

Uudessa-Seelannissa on Suomen tavoin huomioitu myös lapset koronakriisistä tiedottamisessa. Ardern pyrki rauhoittamaan lapsia kertomalla, että hammaskeiju on merkittävän tärkeänä pidettävä työntekijä, ja voi sen takia lennellä eri puolilla maata rajoitustoimista huolimatta.

Kriisi paljastaa hyvän johtajan

Koronakriisin aikana on nostettu useassa eri mediassa esiin se, että naisten johtamat valtiot ovat pärjänneet kriisissä hyvin. Myös useissa miesten johtamissa maissa, kuten Vietnamissa, Tšekissä, Kreikassa ja Australiassa on onnistuttu hyvin. Ero on se, että vain harva naisjohtaja on onnistunut pestissään huonosti, kirjoittaa The Guardian.

Esimerkiksi Saksan liittokanslerin Angela Merkelin päämäärätietoinen, tieteeseen nojaava kriisijohtaminen on kerännyt kiitosta.

Kuuntele Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen analyysi aiheesta Mistä maailma puhuu -podcastissa:

Vaikka Ardernia ja Merkeliä on nostettu esiin hyvinä kriisijohtajina, heidän tyylinsä eroavat toisistaan. Siinä missä Merkel ei vaikuta viihtyvän kameroiden edessä, Ardern ottaa tilan haltuun luontevasti.

Vaativiin johtotehtäviin nousseita naisia on suhteellisesti vähemmän kuin miehiä. Esimerkiksi YK:n jäsenvaltioista vain kolmentoista johdossa on nainen, kertoo The Atlantic. Lehti ei avaa, mitä tehtävää edellä mainitut naiset hoitavat.

Tästä syystä uuden naisjohtajan valinta herättää huomiota. Esimerkiksi Suomen pääministerin Sanna Marinin valinta herätti valtaisaa mediakiinnostusta myös ulkomailla.

Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Johanna Kantolan mukaan häneltä on kysytty, kuinka nuori nainen voi nousta johtoasemaan Suomen kaltaisessa valtiossa.

– Olen korostanut sitä, että Sanna Marin on todella pätevä. Hänellä on suhteellisen pitkä poliittinen ura. Kyse ei ole vain nuoresta naisesta, joka ilmestyy jostain, Kantola sanoo.

Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tiedotustilaisuudessa.
Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern tapasi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Pariisissa keskiviikkona 15. toukokuuta.Charles Platiau / EPA

Ardernia on verrattu aiemmin Kanadan Justin Trudeauhun ja Ranskan Emmanuel Macroniin. Liberaalit johtajat on haluttu nähdä vastavoimana populisteille, jotka hyödyntävät politiikassaan pelkoa ja jakavaa retoriikkaa.

Kantolan mukaan viimeaikaisissa tutkimuksissa on huomattu, että perinteisten valtapuolueiden suosio on kasvanut korona-aikana. Tämä on saattanut näkyä myös Ardernin suosiossa.

– On käännytty takaisin siihen luotettavaan, perinteiseen, ei-populistiseen johtamistyyliin ja retoriikkaan. Ihmiset janoavat tosiasioihin pohjautuvaa tietoa, Kantola kertoo.

Ardern on myös todistanut, että hän pystyy paitsi puhumaan myös toimimaan päättäväisesti. Vain vajaa viikko sen jälkeen kun asemies viime vuonna avasi tulen kahdessa moskeijassa Christchurchissa, Ardern ilmoitti aikeista kieltää tehokkaat puoliautomaattiaseet.

Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern tapaa ihmisiä Christchurchissa moskeijassa.
Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern on tavannut iskun jälkeen muslimiyhteisön jäseniä Christchurchissä.Boris Jancic / EPA

Himmeneekö suosion sädekehä elvytystoimissa?

Ennen koronakriisin puhkeamista Ardern oli vaikeuksissa. Hallituksen lupaamat asunto-, köyhyys- ja verosuunnitelmat eivät onnistuneet, vaikka viime vuotta maalailtiin "toiminnan vuodeksi", kertoo Financial Times.

Ardernin elämänkerran kirjoittajan Madeleine Chapmanin mukaan Ardernin konkreettiset saavutukset hänen pääministeriaikanaan ovat "vaatimattomia". Niihin kuuluvat muun muassa palkallisen vanhempainvapaan pidennykset, kertakäyttöisten muovipussien kieltäminen sekä ilmainen lounas koululaisille köyhillä alueilla.

– Nämä ovat kaikki edistyneen hallituksen positiivisia toimia. Mutta ne eivät ole uraauurtavia. Ja Ardernin äänestäjille luvattiin muutosta, Chapman sanoo The Sydney Morning Herald -lehdelle.

Chapmanin mukaan Ardernin merkittävin teko onkin hänen tapansa käsitellä koronakriisiä.

Uuden-Seelannin poliittiselle kulttuurille on tyypillistä, että eri puolueet työskentelevät väkisinkin yhdessä – yksikään puolue ei ole vienyt enemmistövoittoa vaaleissa sitten vuoden 1996.

Tämä on ruokkinut yhteistyön, avoimuuden ja maltillisuuden kulttuuria.

Jacinda Ardern ja koululaiset ottavat yhteiskuvaa
Jacinda Ardern ja koululaiset ottavat yhteiskuvaa helmikuussa 2020.David Rowland / EPA

Uusi-Seelanti oli ensimmäisiä valtioita, joka sai taltutettua koronaepidemian ankarilla rajoitustoimillaan.

Pääministerin tiukkaa koronalinjaa on kuitenkin myös kritisoitu, sillä sen epäillään kasvattavan työttömyyttä merkittävästi ja rajoitusten aiheuttaneen tarpeettoman isoa vahinkoa taloudelle.

Ardrenin hallinto ilmoitti maaliskuussa jättimäisestä, noin 6,5 miljardin euron tukipaketista, jolla pyritään vaimentamaan koronaviruksen aiheuttamaa iskua taloudelle.

Tällä hetkellä Ardernin johtamalle keskustavasemmistolaiselle koalitiolle povataan murskavoittoa syyskuussa järjestettävissä parlamenttivaaleissa. Koronakriisin jälkipyykki lienee myös vaalien asialistalla.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 2. kesäkuuta kello 22 asti.

Lue myös:

Uuden-Seelannin pääministeri kehottaa harkitsemaan nelipäiväistä työviikkoa: Voisi piristää koronan kurittamaa taloutta ja kotimaanmatkailua

Uusi-Seelanti leikkaa hallituksen palkkoja koronan vuoksi – pääministeri: "Nyt jos koskaan on aika kuroa umpeen kuilua eri asemassa olevien välillä"

”Kansa haluaa pääministerin, ei mallia” – Uudessa-Seelannissa Ardernin näkyvyyteen kyllästyneet kääntelevät nurin lehtiä, joissa hän esiintyy

Koronarajoituksia löysätään maanantaina, mitä hyvälle tartuntatilanteelle tapahtuu? Varhila toivoo malttia kesälaitumille

$
0
0

Koronavirusepidemian aikaisten rajoitusten purkaminen Suomessa jatkuu huomenna maanantaina. Ravintolat avaavat ovensa tietyin reunaehdoin, urheilukilpailut käynnistyvät ja kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus muutetaan 50 henkilön kokoontumisrajoitukseksi.

Samaan aikaan Suomen epidemiatilanne jatkaa selvää hidastumistaan. Tapausmäärät ovat laskeneet merkittävästi jo yli kuukauden ajan.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo yllättyneensä siitä, että tilanne on epidemian kannalta näinkin hyvä. Varhila uskoo, että hyvä tilanne pystytään pitämään yllä rajoitusten purkamisen jälkeenkin.

– Majoitus- ja ravitsemusalan kattojärjestö on tehnyt erittäin hyvät itsesäätelyohjeet. Jos niitä vain noudatetaan, niin pitäisi mennä hyvin ja sitä toki toivomme. Silloin pystyisimme vähän vielä löyhentämään rajoitteita.

Kirsi Varhila
STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi, että ravintoloiden avaamisen vaikutukset alkavat näkyä paremmin kesäkuun puolivälin tienoilla.Markku Pitkänen / Yle

Miksi tilanne on näin hyvä?

Varhilan mukaan hyvä tilanne johtuu monestakin tekijästä. Ensinnäkin rajoitustoimet aloitettiin riittävän ajoissa ja suomalaiset ovat noudattaneet niitä hyvin. Myös tehohoidon kapasiteetti saatiin nostettua ajoissa ja henkilöstö tiesi, miten toimia.

– Osattiin toimia oikea-aikaisesti silloin, kun ihminen tarvitsi sairaalahoitoa. Valitettavasti menehtymisiäkin on ollut, mutta suhteessa kuitenkin vähän siihen nähden, mitä olisi voinut olla, Varhila sanoo.

Kuolemantapausten vähenemiseen on Varhilan mukaan vaikuttanut muun muassa se, että hoivakodeissa on ymmärretty nyt paremmin, miten mahdollisia altistuneita tai tartunnan saaneita pitää hoitaa. Myös hoivakotien suojavarustetilanne on aiempaa parempi.

– Kesti jonkin verran aikaa ennen kuin ohjaus ja viesti meni perille, että myös hoivayksiköissä henkilöstön pitää käyttää suojavarusteita. Meillä on toki ollut myös kuntia ja kuntayhtymiä, joissa on heti otettu käyttöön pestävät, kankaiset suu-nenäsuojat niin, että hoitohenkilöstöllä on ollut niitä riittävästi päivittäin käytössä.

Höllentämisen vaikutukset näkyvät parin viikon viiveellä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on koko epidemian ajan ollut Suomen pahin koronavirustilanne. Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi torstaina, että myös HUSissa on nyt rauhallista.

– Meillä on tehohoidossa 13 potilasta ja vuodeosastolla reilut parikymmentä potilasta. Eli pienimmät luvut moneen moneen viikkoon, mutta potilaita edelleen on. Myös uusia koronaepäilyjä on, eli ei tämä tauti ole vielä minnekään kadonnut.

Tartuntatilannetta seurataan HUSissa hyvin tarkkaan. Mäkijärvi pitää todennäköisenä, että tartuntojen määrä kääntyy ravintoloiden avautuessa kasvuun.

– Sellaisiakin arvioita on, että peräti 40 prosenttia. Kyllähän niistä osa sitten etenee sellaisiksi sairauksiksi, joita ei kotona voi hoitaa eli meille tulee jälleen lisää potilaita. Tähän olemme varautuneet.

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, HUS Meilahti, Helsinki, 5.5.2020.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää todennäköisenä, että koronavirustartunnat lisääntyvät ravintoloiden avaamisen jälkeen, mutta ei osaa arvioida, kuinka paljon.Jari Kovalainen / Yle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo, että pahin skenaario olisi se, että tartuntamäärissä tapahtuisi hyvin äkillinen nousu, jolloin tilanteen hallinta olisi hankalampaa. Sane ei kuitenkaan usko, että nopeaa ja jyrkkää kasvua on odotettavissa.

– Jos kohtaamiset lisääntyvät, voisi ajatella, että myös tartunnat sitä kautta lisääntyvät. Mutta se ei ihan aina ole näin yksinkertaista. Aika paljon siihen vaikuttaa varmasti se, missä olosuhteissa ja millä tavalla kontaktien lisääntymistä tapahtuu.

THL seuraa tarkasti, mitä muissa maissa tapahtuu ja on tapahtunut, kun rajoituksia on asteittain alettu purkaa.

– Tässä on toki vielä aika lyhyt seuranta-aika, mutta esimerkiksi Tanska on tuonut esiin, että mitään suurta kasvua ei ole tapahtunut. Niin sanottu R-luku ei ole siellä lähtenyt nousuun, ainakaan toistaiseksi, Sane huomauttaa.

Se, millaisia vaikutuksia rajoitusten purkamisella todellisuudessa on viruksen leviämiseen, selviää taudin itämisajan vuoksi vasta kesäkuun puolivälin paikkeilla. Myös sairaaloissa tilanteen kehittyminen näkyy viiveellä.

– Tartunnasta oireisiin on sellainen vajaa viikko, ja siitä sitten sairaalahoitoa vaativaan sairauteen toinen viikko. Eli pari kolme viikkoa kesäkuun alun jälkeen on todennäköistä, että potilaita alkaa tulla lisää, Mäkijärvi arvioi.

Miten herkästi rajoitetaan uudelleen?

Miten paljon tartuntojen pitää nousta ennen kuin rajoituksia aletaan uudelleen kiristää? Kirsi Varhilan ja Jussi Sanen mukaan mitään tiettyä täsmällistä lukua tai raja-arvoa ei ole, vaan STM ja THL seuraavat useita eri mittareita.

– Mitkä ovat tartuttavuus- ja ilmaantuvuusluvut eli epidemiologiset mittarit. Sitten on lääketieteelliset mittarit, eli paljonko meillä on sairaalahoidossa, tehohoidossa, menehtyneitä ja parantuneita. Sitten on toiminnalliset mittarit, eli paljonko me testaamme ja paljonko testauksessa löytyy näitä positiivisia tapauksia. Tämä on näiden osioiden kokonaisuus, jota tarkastelemme, Kirsi Varhila kuvailee.

Jussi Sane muistuttaa, että luvuissa tulee aina olemaan päiväkohtaista vaihtelua. Siksi tarkastelujakson on oltava vähintään viikko.

– Jos kävisi niin, että tapausmäärät ja sitä kautta ilmaantuvuus eli tapausten määrä per väestö lähtisi systemaattisesti kasvuun, tulisi selkeä trendimuutos ja tapauksia alkaisi tulla koko ajan lisää ja lisää, se on tietysti asia, mihin pitää reagoida ja ottaa huomioon muutkin muuttujat. Joka tapauksessa täytyy tarkastella kokonaisuutta.

Jussi Sane, THL
THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo yllättyneensä siitä, miten nopeasti tartuntojen määrä lähti maalis-huhtikuun jälkeen laskemaan.Markku Pitkänen / Yle

Varhilan mukaan useamman mittarin liikahtaminen on merkki siitä, että joihinkin toimenpiteisiin ryhtymistä on arvioitava uudelleen.

– Kyllä siihen aika herkästi sitten puututaan. Hallituksella on valmius toimia nopeastikin, jos siltä alkaa näyttämään, Varhila vakuuttaa.

Sane ja Varhila muistuttavat, että ihmisten toiminnalla on edelleen suuri merkitys. Sairaana ei pidä lähteä mihinkään, etäisyyttä muihin on hyvä pitää ja huolehtia hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta. Näitä varotoimia on hyvä edelleen jatkaa.

– Vaikka rajoitteita puretaan ja ihmisten tekisi mieli nyt lähteä vähän enemmänkin jo kirmaamaan kesälaitumille, niin jos nyt vielä vähän malttaisimme, Varhila toivoo.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kotimaassa voi nyt matkustaa, päätti hallitus – lue uudet turvallisuusohjeet tästä

Eduskunta hyväksyi ravintoloiden poikkeusrajoitukset – Kiuru: Mikään alue ei voi päästä kuin koira veräjästä

Kun kohu alkoi, Heidi Hautala odotti koneen nousua Frankfurtissa – Nyt hän kertoo, millaista myrskyn silmässä oli ja miten elämä jatkui

$
0
0
Poliittiset kohut ja skandaalit ovat kohteilleen raskaita mutta yhteiskunnalle tarpeellisia.

Meeri Elfvingin kotiin kasvoi viidakko – kun luontoon ei pääse, on luonto tuotava kotiin

$
0
0
Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika ja kotikeskeinen elämänpiiri näkyvät puutarhaliikkeissä ja kukkakaupoissa myynnin kasvuna. Hoiva ja puuhastelu auttavat vaikeiden aikojen yli.

Kotiseuturakkaus sai kyläläiset ponnistelemaan luontoreittinsä eteen – kymmenien tuhansien eurojen kunnostusten jälkeenkään unelmat eivät lopu

$
0
0

Villejä ideoita lentelee ilmassa, kun Toholammin jämsänkyläläiset miettivät, mitä kaikkea kiinnostavaa läheisellä luontopolulla voisi olla.

– Heinälato, jossa vieraat voisivat viettää hääyön, heittää yksi.

– Paikalle kylän orkesteri soittamaan musiikkia, säestää toinen.

Meneillään on pieni hengähdystauko 2-3 tunnin retkellä, jolla kierretään keskipohjalaisen Kotojärven ja Jämsänkallion maastoa.

Pientä pohdintaa retkueessa aiheuttaa se, että järvi on keväiseen tapaansa levittäytynyt tutuille poluille ja kastelee nyt jalat.

Apu on kuitenkin jo lähellä.

Ely-keskuksen rahoittamassa hankkeessa Kotojärveä ympäröivälle reitille ladotaan puolen kilometrin verran pitkospuita. Niiden materiaali makaa jo maassa odottamassa asennusta. Lankut on kuljetettu paikalle talvella jään kantaessa.

Kuvassa ihmisiä metsässä
Leena Ojutkangas, Juhani Jämsä ja Mikko Hänninen katsastavat puutavaraa, josta syntyy puolen kilometrin verran pitkospuita järveä kiertävälle luontoreitille.Heini Holopainen / Yle

Näkötorni palauttaisi maisemat

Elyn ja Toholammin kunnan rahoittamana reitille syntyy noin 50 000 eurolla paljon muutakin, mitä kotiseuturakkaat jämsänkyläläiset ovat ideoineet.

Nyt jo reitille on sijoitettu paikallisen yrityksen valmistamia pieniä kaarisiltoja, joita pitkin pääsee ojien yli.

Jämsänkallion jyrkimpään nousuun eli Jyrkkään – kuten kylällä sanotaan – rakennetaan 50 metriä pitkät kuntoportaat. Kallion päälle tulee laavu, liiteri ja kuivakäymälä.

Kuvassa Juhani Jämsä ja Paco
Juhani Jämsä ja Paco Hyi-halkeemalla.Heini Holopainen / Yle

Korkeimmalta kohdalta on aikanaan ollut esteetön näkymä Lestijokilaaksoon. Vaikka huippu on pohjalaisittain korkea eli noin 130 metriä merenpinnasta, maisemaa ei tällä hetkeltä näe puilta. Mutta siihen on keksitty ratkaisu, tietää Anneli Järvenoja.

– Meillä on suunnitteilla näkötorni Jämsänkalliolle. Joskus 1970-luvulla kalliolta pystyi vielä näkemään Sieviin saakka, mutta puut ovat nyt kasvaneet liikaa.

Näkötornia varten mietinnässä on jo jatkohanke. Siihen haetaan Leader-rahoitusta – eli nälkä kasvaa syödessä. Oikeastaan koko idea luontopolun kunnostamisesta ryöpsähti siitä, kun läheinen nuorisoseurantalo laitettiin kuntoon.

Kylä innostui lähiluonnosta

Suuria suunnitelmia ei olisi pystytty toteuttamaan pelkällä hankerahoituksella, vaan siihen tarvitaan asukkaiden omaa innostusta, toteaa työpäällikkö Mikko Hänninen. Hän on paikallisen seutukunnan puolesta mukana organisoimassa töiden käytännön toteutusta.

– Kyläläiset ovat tehneet kovasti töitä ja olleet urakoitsijan apuna. Olen huomannut, että aina kun tarvitaan jotain apua, täältä kylältä sitä löytyy, Hänninen myhäilee.

Kuvassa pystytetään kylttiä
Puisiin tauluihin saadaan opasteita ja paikallisia tarinoita. Etualalla Juhani Jämsä (vas.) ja Mika Jämsä (oik.).Heini Holopainen / Yle

Kotojärven rannoilla on aikanaan sijainnut kymmenkunta heinälatoa. Nyt yksi sellainen aiotaan rakentaa sinne uudestaan. Sen lähellä voisi sijaita infotaulu, jossa kerrotaan järven aiemmasta historiasta "heinäjärvenä".

Nyt järvi on rauhoitettu ja pyhitetty lintujärveksi.

– Luontoreitin varrelle ripotellaan opasteiden ja karttojen lisäksi tauluja, joihin kirjataan alueelta vanhoja tarinoita. Niitä muistavat vielä vanhat paikkakuntalaiset, Hänninen sanoo.

Jännittäviä tarinoita on sepitelty ainakin Jämsänkallion tienoilla sijaitsevasta jyrkästä kallionhalkeamasta, Hyi-halkeamasta.

Kylällä puhutaan myös aarrekätköistä, onkaloista ja kallionkoloon kadonneista paimentytöistä. Näistä voivat reittiä kiertävät matkalaiset sitten lukea, kunhan tarinat saadaan vietyä kyltteihin, jotka jo odottavat pystytystä.

Kuvassa miehiä metsäreitillä sillalla seisomassa
Siltojen ansiosta luontoreitin linjausta pystyi muuttamaan. Kaikkia ojia ei enää tarvitse kiertää. Juhani Jämsä, Antti Järvenoja ja Mikko Hänninen ylittämässä Kotojärveen johtavaa ojaa.Heini Holopainen / Yle

Muistot houkuttimena?

Jämsänkallion laelle on viritetty nuotio ja retkeläiset paistavat taukosyömiseksi makkaraa paikassa, jonne kohtapuoliin rakentuu laavu. Paikalla on tyytyväisen oloisia jämsänkyläläisiä.

Lähiluonnon arvellaan houkuttavan kauempanakin, kunhan peruspalvelut saadaan kuntoon.

– Tämä kiinnostaa varmasti ainakin entisiä paikkakuntalaisia. He haluavat tulla katsomaan kauniita lapsuusmaisemia, ennakoi Antti Järvenoja.

Ehkä vierailijat tulevat myös muistelemaan nuoruuden urheilutekojaan.

Juhani Jämsä tietää, että ennen televisiota ja muita huvituksia paikkakunnan nuoret ovat viettäneet alueella todella paljon aikaa hiihtäen. Maasto kaikkine kallioineen on ollut haastava.

– Kolhuja on saatu ja suksia katkottu, mutta hauskaa on ollut, hymähtää Jämsä.

Kuvassa mies ja koira retkeilemässä metsässä
Työpäällikkö Mikko Hänninen Piitu-koiran kanssa vaihtelevamaastoisella luontopolulla.Heini Holopainen / Yle

Kaustisen seutukunnan työpäällikkö Mikko Hänninen uskoo, että monipuolinen, helppopääsyinen ja pian myös hyvin opastettu luontokohde voisi houkuttaa kauempaakin ja jopa kohottaa Toholammin kunnan profiilia matkailukohteena.

– Jämsänkallion – Kotojärven reitti tarjoaa rämettä, suota, järveä, kallioita, luonnonvaraista metsää ja eri metsätyyppejä. Tämä on myös niin helppokulkuinen, että se voisi olla mainio tyky-kohde tai koululaisten luontoretkikohde.

Kotojärven lähellä asuva Anneli Järvenoja on ahkera lähiluonnon kävijä. Hän laskee, että Kotojärven tienoilla on viime kesänä tullut vaelleltua kymmeniä kertoja. No entä jos alueelle tulee turisteja?

– On hyvä, kun tämä kaunis alue saadaan muidenkin kuin paikkakuntalaisten tietoon! Eletään sitten turistien kanssa yhteistyössä! Toivoisin kuitenkin, että kulkijat jaksaisivat aina viedä roskat mennessään pois, Järvenoja huomauttaa.

Kuvassa Anneli Järvenoja
Anneli Järvenoja samoilee ahkerasti Kotojärven tienoilla. Hän muistaa, kuinka Jämsänkalliolta vielä aikoinaan näki kauniiseen jokilaaksoon.Heini Holopainen / Yle

Alueelle muutakin

Jämsänkallion-Kotojärven-reitti ei ole ainoa, joka pesee hankerahoilla kasvojaan tänä ja ensi vuonna.

Lestijokilaakson yläjuoksun retkeilyreittien kunnostushankkeeseen kuuluvat myös Lestijoen melontareitti sekä Toholammin Hongiston alue. Niihin satsataan runsaat 100 000 euroa. Hongiston leirikeskuksessa uusitaan pitkoksia kahden kilometrin matkalta kesällä 2021.

Melontareitti raivataan mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Jatkonkosken reitillä uusitaan 800 metriä pitkoksia tänä kesänä; puut ovat jo polun varrella. Käytössä on jo kanoottilaituri.

Kyläläiset ja melojat ovat olleet aktiivisia hankkeessa, jota koordinoi Kaustisen seutukunta. Rahoitus tulee Euroopan Maaseuturahastosta.

Työpäällikkö Mikko Hänninen on tyytyväinen myös siihen, että hankkeen avulla alueen yrittäjälle on saatu töitä ja raha urakasta jää pääosin samalle seudulle.

Kuvassa ihmisiä nuotiolla
Lestijokilaakson yläjuoksun retkeilyreiteille tulee useita laavu- ja nuotiopaikkoja.Heini Holopainen / Yle

Kovia kokenut ohjaaja Sami Kieksi oppi tuntemaan itsensä ja alkoi nähdä stereotypioiden taakse: "Olosuhteet aiheuttavat sen, mitä meistä tulee ihmisinä"

$
0
0

Sami Kieksi seisoi muuttomiesten tyhjentämässä asunnossa Tampereen Annalassa. Se oli hänen viimeinen lapsuudenkotinsa. Toistakymmentä kertaa paikkakunnalta toiselle vuoroin äidin ja isän mukana muuttanut poika oli aloittamassa omaa elämäänsä.

Kieksi muistaa hetken autiossa asunnossa vieläkin.

Sinä aurinkoisena kesäaamuna käteen oli lykätty yläasteen päättötodistus, ruusu ja stipendi. Kieksi oli korottanut numeroita huomattavasti viimeisen vuosiluokan aikana. Kuusivuotiaasta lähtien hän oli unelmoinut muun muassa elokuvien ohjaamisesta, ja yhdeksännellä luokalla unelmien eteen oli korkea aika alkaa paiskia töitä.

Hän otti itsestään kuvan digikameralla ruusu kädessään. Lapsuus ja nuoruus jäivät taakse. 16-vuotias Kieksi jäi yksin Tampereelle, kun äiti lähti takaisin pohjoiseen.

– Sosiaaliviranomaiset vakuuttuivat lopulta, että olen tarpeeksi kypsä jäädäkseni. Jätin ruusun kuivumaan luovutettavien avaimien viereen, Kieksi muistelee.

Uusi alku tuntui vapauttavalta, vaikka raha-asiat olivat kysymysmerkki ja opiskelijasoluasunto arveluttava.

– Ovessa oli jäätävän kokoinen reikä, ja pakastimessa lihamylly. Päätin heti, että muutan mahdollisimman pian pois. Sain sossusta rahaa sen verran, että pärjäsin ensimmäisen kuukauden. Sitten sain kesätyöpaikan kesäteatterin vahtimestarina.

Osan öistä Kieksi nukkui tätinsä ja kaverinsa isän luona. Kuukauden päästä löytyi vuokrayksiö rintamamiestalon yläkerrasta.

Sami Kieksi, omakuva
16-vuotias Sami Kieksi otti itsestään kuvan viimeisessä lapsuudenkodissaan ennen muuttoa omilleen.Sami Kieksin kotialbumi

Työn vieminen voi olla viimeinen niitti

Nyt 30-vuotiaana Kieksi tunnetaan kehuttujen dokumenttisarjojen ohjaajana. Tänä keväänä ilmestynyt, syrjään jääneistä nuorista miehistä kertova Logged in oli jättimenestys. Sen ensimmäinen jakso on käynnistetty Yle Areenassa yli puoli miljoonaa kertaa.

Kun koronapandemia levisi Suomeen, Kieksi alkoi valmistella pikavauhtia uutta dokumenttisarjaa. Kesäkuun alussa ensi-iltansa Yle Areenassa saavan ja Docventures-ohjelmassa näytettävän dokumentin nimi on Toimettomat.

Kieksi antaa äänen niille, joilla sitä ei ole. Pääosassa on taas parikymppisiä nuoria. Tällä kertaa tarkastellaan heidän epävarmaa ja toisaalta vaihtelevia tunteita herättävää koronakevään arkeaan. Kun julkinen keskustelu käydään riskiryhmien tilanteesta, terveydenhuollon kuormituksesta ja lapsiperheiden haasteista, samaan aikaan Suomessa elää satojatuhansia parikymppisiä, joiden epävarmaa arkea koronaviruksen aiheuttama tilanne kuormittaa entisestään.

– Minua kiinnostaa nuorten toimeentulo ja mahdollisuudet pandemian jälkeen. Pahimmillaan elämme pian vaikeampaa lamaa kuin 1990-luvulla.

Nyt tehtävien päätösten vaikutukset näkyvät vasta kymmenien vuosien kuluttua, Kieksi arvelee.

– Toivottavasti minulla ei ole silloin syytä tehdä lisää Logged in -dokumentteja. Päätöksenteossa ei tulisi ajatella vain nykyhetkeä vaan sitä, mitä siitä seuraa tulevaisuudessa, ja punnita vasta sitten, mitä tehdään. En halua tähän maahan enää yhtään ylimääräistä syrjään jäänyttä nuorta.

Sami Kieksi, Helsinki, 29.05.2020
Ihmisellä on tarve kuulua yhteisöön. Se on yksi Kieksi dokumenteissa toistuva sanoma.Antti Haanpää / Yle

Dokumentit ovat Kieksille peili. Ne heijastelevat hänen omaa elämäänsä. Toimettomien teema oli lähellä viime vuosikymmenen puolivälissä, kun ohjaaja paloi loppuun. Toisaalta dokumentin tekeminen oli terapiaa koronakevään epävarmuudessa.

– Tein ihan liikaa töitä ja otin monia projekteja päällekkäin. Samaan aikaan perheasiat stressasivat. Otin muun muassa äidilleni omakotitalolainan.

– Toimettomuus on pahin pelkoni. Tilanne oli pahimmillaan, kun ei ollut mitään tekemistä. Siinä menee vuorokausirytmi sekaisin, eikä ole syytä nousta ylös sängystä. Elämä tarvitsee rytmiä, ja joillekin työn vieminen voi olla se viimeinen niitti.

11-vuotias Kieksi joutui pitämään huolta 2- ja 3-vuotiaista pikkusisaruksistaan

Ennen kaikkea Kieksin dokumentit kertovat tavallisten ihmisten arjesta. Elämästä sellaisenaan.

Siitä tekijällä itsellään on kokemusta moneen lähtöön. Varhaislapsuuden jälkeen alkoi alamäki: vanhempien ero, äidin ongelmat alkoholin ja mielenterveyden kanssa, väkivaltaiseksi muuttunut äidin uusi parisuhde, isän sairastuminen syöpään.

Kieksi joutui lapsena olemaan usein tilanteen herrana, ottamaan ohjat omiin käsiinsä. 11-vuotiaana hän piti huolta 2- ja 3-vuotiaista pikkusiskoista tietämättä, missä äiti on. Äiti oli vasta muuttanut lastensa kanssa Seinäjoelle pakoon väkivaltaista parisuhdetta.

– En vieläkään oikein tiedä, mitä oli tapahtunut. Äiti ei lähtenyt tavalliselle ryyppyreissulle, vaan R-kioskille. Jouduin vaihtamaan vaippoja, enkä uskaltanut soittaa kenellekään. Halusin huolehtia sisaruksistani, vaikka samalla häpesin heitä, koska he olivat puoliksi romaneita.

Se oli Kieksin elämän raskaimpia hetkiä.

– Poliisit tulivat paikalle kolmen vuorokauden jälkeen. Nykyään näen rakkaat sisareni rikkautena.

Sami Kieksi, Helsinki, 29.05.2020
Kieksi on kantanut vastuuta lapsesta saakka.Antti Haanpää / Yle

Kaikesta huolimatta Kieksillä on nyt hyvät välit vanhempiinsa.

– Äidillä on edelleen ongelmansa mielenterveyden ja alkoholin kanssa. Jos hän olisi kylmä ja kusipää, niin voisin vain olla vihainen. On tavallaan kirous, että hän on tuonut elämääni niin paljon hyvää, auttanut, kuten tietysti isänikin.

Äiti on opettanut Kieksille tunnistamaan tunteita ja puhumaan niistä. Isä on järjen ääni ja tolkun tyyppi, töitä paiskiva kirvesmies, joka vietti neljä vuotta elämästään sairaalassa ja parani syövästä.

– Ilman äitiä en osaisi käsitellä eteen tulleita tilanteita näin hyvin. Hän on vanhemmistani se boheemi taiteilija. Isäni taas on se vanhempi, joka kertoo, että näin saa tehdä, ja tätä ei saa tehdä. Minulle on tehnyt hyvää, että elämässäni on ollut miehen malli.

Kieksiä on kiusattu ja trollattu, mutta usko ihmiseen on säilynyt

Aikuisiällä on riittänyt tekemistä paitsi ohjaajana myös näyttelijänä, yrittäjänä ja vapaaehtoistöissä. Kieksi on ollut mukana anonyymin ja kiistanalaisen Ylilauta-viestipalvelun toiminnassa ja perustanut kymmeniätuhansia nuoria tavoittaneen Kolmelta aamuyöstä -nimisen Facebook-yhteisön. Sen hän sulki, koska ryhmässä ilmeni kiusaamista ja trollaamista.

Kieksiä kiusattiin koulussa, mutta on hän joutunut häirinnän kohteeksi vielä aikuisiällä. 2010-luvulla hän oli näkyvä hahmo nuorten suosimissa sosiaalisen median ympyröissä.

– Aiemmin minusta liikkui tuhansia meemejä, mutta sellainen on vähentynyt nyt, kun olen ollut esillä valtamediassa.

Internetin varjopuoletkin tulivat tutuksi jo burn out -aikoina. Silloin Kieksi muun muassa leimattiin naistenhakkaajaksi, ja Facebookissa tehtailtiin valeprofiili Kieksin nimellä ja kuvalla ja viestiteltiin alaikäisille tytöille.

– Nykyään tekisin tuollaisista saman tien rikosilmoituksen. Silloin elämä oli sillä mallilla, ettei ollut sellaiseen voimia.

Raskas ajanjakso myös antoi paljon. Hän muun muassa järjesti miittejä nuorten kanssa ympäri Suomea.

– Se oli matka itseeni. Löysin jonkinlaisen rauhan ja kasvoin ihmisenä. Parin vuoden aikana opin näkemään maailman eri tavalla.

Sami Kieksi, Helsinki, 29.05.2020
Kieksi ei halua dokumenteillaan alleviivata katsojille valmiiksi pureskeltuja ajatuksia. Johtopäätökset pitää tehdä itse.Antti Haanpää / Yle

Kieksi teki pätkätöitä noin sadassa tv-tuotannossa ennen kuin sai myytyä ensimmäisen oman ohjauksensa tv-kanavalle. Dokumenttisarja Some Deep Story sai ensi-iltansa Ylellä kesällä 2016.

– Ensimmäisen oman tuotannon pitää olla tarpeeksi pieni. Päätin, että tehdään juttu kengännauhabudjetilla, mutta tehdään se niin hyvin kuin mahdollista. Isompiin projekteihin voi siirtyä, kun luottamus on saavutettu.

Auto on harrastajalleen temppeli

Kieksin usko ihmiseen ei ole horjunut, vaikka vastaan on tullut vaikka ja mitä.

– Haluan ymmärtää ja saada selityksiä laajemmille ilmiöille. Kukaan ei ole lähtökohtaisesti paha. Olosuhteet aiheuttavat sen, mitä ihmisestä tulee, Kieksi toteaa.

Seuraavaksi Kieksi ottaa suurennuslasin alle moottoriharrastajat. Siinä taas yksi kiinnostava joukko ihmisiä, joita yhdistää tarve kuulua yhteisöön. Kieksi valmistelee aiheesta dokumenttisarjaa, mutta tuotantopäätöstä ei vielä ole tehty.

– Jos Logged inissä pelaaminen oli harrastuksen muotoon kätketty pakopaikka tai pelastus, monilla sama tilanne on auton kanssa. Autolla pääsee mihin tahansa, ja pelkkä autoon astuminen voi aiheuttaa sen, että huolet häviävät.

Sami Kieksi, Helsinki, 29.05.2020
Vaikeita hetkiä Kieksin elämässä on edelleen. – Minulle sanotaan vieläkin, että teen liikaa töitä, mutta mulle töiden tekeminen antaa voimaa.Antti Haanpää / Yle

Kieksi yllättyi joukon moninaisuudesta. Taas kerran stereotypiat saivat kyytiä.

– Autoharrastajat on lokeroitu junteiksi amispojiksi, vaikka varmasti 80 prosenttia siitä porukasta on työelämässä, ja monet ovat korkeasti koulutettuja. Porukassa on myös paljon tyttöjä ja naisia.

Auto on Kieksin oivalluksen mukaan harrastajalleen temppeli. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla kortteriralli käy asukkaiden hermoille. Kesäkuussa voimaan astuva laki kieltää tarpeettoman ajoneuvolla ajon. Se on Kieksille paikka herättää aiheesta yhteiskunnallista keskustelua.

– Ei siitä tule mitään, että kielletään ainoa sosiaalinen ja vapauttava harrastus. Olen sen verran pienillä paikkakunnilla hengaillut, että tiedän, ettei siellä ole mitään tekemistä. Kuntien tehtävänä olisi tarjota paikka, jossa sitä saa tehdä. Veikkaan, että pillurallin ajaminen pitää monet pois pahanteosta.

Yhteiskunnalliset teemat auttavat näkemään itsensä

Tätä nykyä Vantaalla asuva Kieksi on muuttanut elämänsä aikana nelisenkymmentä kertaa. Lapsena tuntui kauhealta luopua kaikesta ja aloittaa aina alusta, mutta aikuisena lukuisat maisemanvaihdokset hän kokee positiivisena asiana.

– Ilmeisesti musta on kasvanut tällainen kulkuri, vaikka nyt on jo alkanut kaivata myös pysyvyyttä. Silti tuntuu, että etsin aina uusia kokemuksia ja elämyksiä hakeutumalla uusiin ympyröihin. Ehkä se on lieveilmiö lapsuuden kokemuksistani, Kieksi sanoo.

Kieksin dokumentit ovat ihmisläheisiä, mutta teemat kasvavat yhteiskunnallisiksi. Ohjaajan toive on, että ne auttaisivat näkemään stereotypioiden läpi.

– Ei katsoja niiden avulla välttämättä yhteiskunnasta mitään opi, mutta jos edes omasta itsestään.

Sami Kieksi, Helsinki, 29.05.2020
Parisuhde tuo tasapainoa Kieksin arkeen. Rakastamisen kokemus on ihmiselle tärkeää, hän pohtii.Antti Haanpää / Yle

Herätys: Lähteekö korona leviämään, sairaanhoitopiirit talouskurimuksessa, Uuden-Seelannin reipasotteinen pääministeri on supersuosittu

$
0
0

Koronarajoituksia höllennetään huomenna – mitä tartuntatilanteelle tapahtuu?

Pahin skenaario olisi tartuntamäärien äkillinen nousu. Asiantuntijat eivät kuitenkaan usko tartuntojen lähtevän kovin jyrkkään kasvuun, mutta sairaaloissa siihenkin varaudutaan. Ihmisten toivotaan jatkavan suositusten noudattamista, vaikka rajoituksia puretaankin. Hallitus on valmis puuttumaan tilanteeseen tarvittaessa hyvinkin nopeasti.

Maailmassa on todettu jo yli kuusi miljoonaa koronavirustartuntaa. Virukseen liitettyjä kuolemia on raportoitu vajaat 370 000. Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä jutusta.

Sairaanhoitopiirit huolissaan: Valtion lupaama tuki on “liian vähän ja liian myöhään”

Turun kaupunginsairaala.
Kuntaliitto pelkää, ettei valtio auta tarpeeksi sairaanhoitopiirejä.Jasmine Urwäder / Yle

Koronatilanne on aiheuttamassa sairaanhoitopiirien talouteen historiallisen suuren, arviolta 620 miljoonan euron alijäämän. Sairaanhoitopiirien mielestä valtion pitäisi kattaa se kokonaan. Kuntaliitto epäilee, että tuki jää vain murto-osaan toivotusta.

Yhdysvalloissa pyydettiin kansalliskaarti apuun rauhoittamaan protesteja

Protestoijat katselevat tulen vallassa olevaan viinakauppaa.
Protestoijia viinakaupan edessä 28. toukokuuta, Minneapolis. Kerem Yucel / AFP

Useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa kansalliskaartin on määrä liittyä rauhoittamaan protesteja, joissa osoitetaan mieltä afroamerikkalaisten kohtaamaa väkivaltaa vastaan. Mielenosoitukset saivat alkunsa, kun musta mies kuoli aiemmin tällä viikolla pidätystilanteen jälkeen Minnesotan Minneapolisissa.

Kriisistä toiseen – Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern on huippusuosittu

Jacinda Ardern
Ardern on taitava esiintyjä. Hänen tapansa puhua on empaattinen ja luonnollinen.Bianca de Marchi / EPA

Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern on karismaattinen politiikan supertähti, jonka kolmivuotiselle pääministerinuralle on mahtunut paljon: verinen terrori-isku, tuhoisa tulivuorenpurkaus ja nyt koronakriisi. 39-vuotias työväenpuolueen pääministeri on äärimmäisen suosittu, niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Mutta mikä on hänen suosionsa salaisuus?

Miehitetty Falcon 9 -raketti laukaistiin avaruuteen

Presidentti Donald Trump seurasi laukaisua yhdessä varapresidentti Mike Pencen sekä tämän puolison Karen Pencen kanssa.
Presidentti Donald Trump seurasi laukaisua yhdessä varapresidentti Mike Pencen sekä tämän puolison Karen Pencen kanssa.BILL INGALLS / NASA HANDOUT/ EPA

SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketti on laukaistu matkaan onnistuneesti Yhdysvalloissa. Lento on ensimmäinen yksityisen yrityksen toteuttama miehitetty avaruuslento Maan kiertoradalle. Kyseessä on myös Yhdysvaltojen ensimmäinen miehitetty lento sitten vuoden 2011. Crew Dragon -kapseli kuljettaa kaksi astronauttia kansainväliselle avaruusasemalle, jonne aluksen on määrä telakoitua tänään.

Nyt on kohujuttu! Heidi Hautala avaa kahta mennyttä skandaalia

Heidi Hautala kohun keskellä
Heidi Hautalan oviremontista nousi kohu vuonna 2013.Markku Ulander / Lehtikuva

Poliittisista kohuista on tullut arkipäivää. Entinen ministeri Heidi Hautala (vihr.) avaa kahta takavuosien kohua, joiden keskiössä hän oli.

Lämpötila nousee vielä eilisestäkin

Sunnuntai iltapäiväkartta
Ilmatieteen laitos

Sää jatkuu poutaisena ja monin paikoin aurinkoisena lukuun ottamatta Lappia, jossa tulee hajanaisia sadekuuroja. Lämpötila kohoaa hieman lauantain lukemista.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Museoiden piinaviikot ovat loppusuoralla – toivo kohdistuu kotimaisiin matkailijoihin

$
0
0

Valkeakoskella Visavuoren museon alueella kukka toisensa jälkeen avautuu, mutta museon ovet ovat kiinni. Takana on jo yli kaksi kuukautta kummallista aikaa.

– Hyvin ahdistavaa, kun ei tiennyt tulevaisuudesta ja samalla kuitenkin töissä painettiin täyttä päätä ja kiireellä. Hyvin epävarma, sekava ja hankala kevät, kuvailee menneitä kuukausia Visavuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä.

Tulevaan kesään ladatut odotukset alkoivat haalistua ajan kuluessa.

– Kyllähän se tilanne harmitti, koska odotimme kävijämääriltään yhtä viime aikojen parhaista vuosista, sanoo toiminnanjohtaja Juha Myllylä.

Mies seisoo valkoisen rakennuksen edustalla auringossa.
Toiminnanjohtaja Juha Myllylä on ollut kiireinen Kari-paviljongin remontin läpiviemisessä. Anne Savin / Yle

Museon on tarkoitus avautua 13. kesäkuuta. Pilapiirtäjä Kari Suomalaisen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta, ja Kari-paviljongissa avautuu juhlanäyttely.

– Uskon, että saamme näyttelyllä väkeä liikkeelle. Uskon myös, että kotimaan matkailu lisääntyy ja suomalaiset uskaltavat lähteä kiertämään kotimaan kohteita, Juha Myllylä sanoo toiveikkaana.

Museoliitto näkee kotimaan matkailussa kasvua

Kotimaisten matkailijoiden liikkumiseen uskotaan myös Suomen museoliitossa, jonka mukaan museot ovat avautumassa toiveikkaina.

– Ihmisten odotetaan viettävän lomakautta erityisesti kotimaan kohteissa, mikä luo odotuksia hyvästä kesäsesongista ja loppuvuodesta, sanoo Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

Museot avautuvat yleisölle jälleen 1.6.2020 alkaen. Suomen museoliiton teettämän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) perusteella reilu neljännes suomalaisista aikoo lisätä museokäyntejään tulevien kuukausien aikana.

Museonjohtaja Pälvi Myllylä seisoo vanhan talon rappusilla ja nojaa porraskaiteeseen
Museonjohtaja Pälvi Myllylä toivoo, että rauhalliset museot rohkaisisivat suomalaisia lähtemään kesällä liikkeelle. Anne Savin / Yle

– Ongelmana on tietysti se, miten ihmiset saadaan löytämään meidän kaltaiset paikat, koska pienillä museoilla ja maakuntamuseoilla on vain vähän rahaa markkinointiin, pohtii Pälvi Myllylä.

Pienet museot toivoisivat nyt tulevansa löydetyiksi nimenomaan niiden tarjoamien elämysten, eikä suinkaan väen runsauden perusteella. Väljyys voi olla vetovoimatekijä tänä kesänä.

– Tosiaan toivoisimme, että museoita voisi arvotettaisiin jonkun muun kuin kävijämäärän kautta. Esimerkiksi Visavuoren kaltaisessa paikassa suurin kokemus on yksilön kokemus. Täällä saa rauhassa tunnelmoida ja kokea oman museokokemuksen, Pälvi Myllylä toivoo.

Meillä on monta kiinteistöä ja puutarha, joten tämä on varmasti helppo järjestää turvalliseksi kotimaan matkailukohteeksi. Juha Myllylä

Suomen museoliiton teettämä kyselytutkimus osoittaa toki, että noin joka kymmenes suomalainen jättää tänä kesänä myös museokäynnit väliin välttääkseen koronavirustartunnan. Visavuoren museossa uskotaan, että väljyys on valttia tänä kesänä.

– Meillä on monta kiinteistöä ja puutarha, joten tämä on varmasti helppo järjestää turvalliseksi kotimaan matkailukohteeksi. Täällä on helppo noudattaa turvavälejä, sanoo toiminnanjohtaja Juha Myllylä.

Visavuoren museo aikoo järjestää opastuksia vain pienille ryhmille, pitää asiakkaille infohetkiä ulkona ja panostaa siivoamiseen ja käsihygieniasta huolehtimiseen.

Kari-paviljongin remontti valmistui juhlavuodeksi

Visavuoren Kari-paviljongissa ei suinkaan ole tyhjää, sillä uudistuksen kokeneen rakennuksen ulkoseiniä rapataan, sisällä tehdään hissiasennusta ja uuden näyttelyn rakentaminen on jo pitkällä.

Kesäkuussa aukeava juhlanäyttely “Vastavirtaan” kertoo Suomen kuuluisimmasta pilapiirtäjästä Kari Suomalaisesta (1920-1999), joka osallistui julkiseen keskusteluun poliittisilla piirroksilla. Suomalaisen piirroksia julkaistiin Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla lähes 40 vuoden ajan.

Mies seisoo Kari Suomalaisesta kertovan seinän vieressä.
Kari-paviljongin juhlanäyttely "Vastavirtaan" kertoo, mistä pilapiirrokset saivat alkunsa. Näyttely rakentuu uusitun paviljongin kahteen kerrokseen. Anne Savin / Yle
Pilapiirroksen kolmeosainen hahmotelma.
Pilapiirtäjä Kari Suomalainen teki töistään ensin nopeita luonnoksia. Anne Savin / Yle

Näyttelyssä avataan myös sitä, miten Karin piirrokset ovat syntyneet ja pohditaan sananvapautta. Pilapiirtäjä koetteli hyvän maun rajoja, mistä näyttelyssä löytyy lopulta Helsingin Sanomista eroamiseen johtanut esimerkki.

Visavuoren museo julkaisee ahkerasti Karin piirroksia Facebook-sivuillaan.

– Ne pitäneet pintansa ajassa hämmästyttävän hyvin. Samat aiheet toistuvat vuodesta ja vuosikymmenistä toiseen päivän politiikassa ja arkisessa keskustelussa, toteaa museonjohtaja Pälvi Myllylä.

Yksi piirros on nyt hänen mukaansa erityisen ajankohtainen, ja sen uskotaan kirvoittavan hyvät naurut.

– Piirroksessa on Karin oma hahmo eli mustahattuinen mies, joka aivastaa aasialaisia merkkejä.

Kari Suomalaisen pilapiirros, missä hahmo aivastaa aasialaisia merkkejä.
Kari Suomalaisen perikunta

90 vuotta kestänyt Eila ja Tapio Ketosen rakkaustarina jatkuu yhä – "Rakkaus on sitä kun huolehtii toisesta"

$
0
0

Rakkaus on kantanut jo lapsina samassa pihapiirissä kohdanneita Eila ja Tapio Ketosta liki vuosisadan.

Parkinmäen palvelutalossa Turussa juhlittiin taannoin 75-vuotishääpäivää, mutta yhteistä historiaa parilla on takanaan jo 90 vuotta.

Eila Ketonen oli 6-vuotias tavatessaan tuolloin 9-vuotiaan tulevan miehensä ensi kertaa.

Äiti usutti tyttöä pihalle leikkimään muiden lasten kanssa Turun Kähärinmäessä.

– Varovasti aukaisin oven, ja siinä samassa tuli lumipallo. Tapio heitti lumipallolla silmään!

Tapio Ketonen kuittaa tapauksen tyynesti hymähtäen.

– Joo, en osannut parempaan paikkaan!

Kihlaus sodan varjossa

Samaa Kähärin koulua käyneiden Eila (synt. 1925) ja Tapio Ketosen (synt. 1923) rakkaus syttyi hiljalleen.

Eila ja Tapio Ketonen.
Dora-koira pitää seuraa Eila ja Tapio Ketoselle.Johanna Manu / Yle

Kouluaikana ei oikein voinut vielä seurustella, sen verran kova oli kolmen vuoden "luokkaero" Eilan mukaan.

– Rakkaus syttyi kai siinä pikkuhiljaa, kun tuli ikää. Ruvettiin käymään tansseissa, kertoo Eila Ketonen.

Kun ympärillä hieman vanhemmat ystävät alkoivat mennä naimisiin tahoillaan, kävi oman kodin perustaminen parille ajankohtaiseksi.

Sodan synkkä varjo sävytti nuoren parin elämää, kun kihlat hankittin vuonna 1943.

– Tapio on joskus kiusoitellut, ettei varmaan olisi muuten menty, mutta kun hän sai armeijasta kihlaloman, naurahtaa Eila Ketonen.

Sama kiusoittelu jatkuu edelleen parin välillä. Toimittajan kysyessä oliko tuleva morsian nuorena kaunis, tulee vastaus sukkelaan.

– Ei ollut, täräyttää Tapio Ketonen.

– Älä nyt, puuskahtaa vaimo.

Asunto ja aravalaina – siinä on kaapin paikka

Eila Ketonen kuitenkin kuvailee miestään vakavaksi ja aina luotettavaksi. Jos jotain sovittiin, se piti.

Aravalainojen ja vastaavien asuntoasioiden hoitaminen oli Tapio Ketosen kontolla.

– Minä olin enemmän vähän semmoinen lepsu. Ajattelin, että jollain lailla selvitään, tunnustaa Eila Ketonen.

Eila Ketonen.
Hoitotyön johtaja Teija Lemmetyisen Dora-koira on Parkinmäen asukkaiden hoivakoira ja henkilökunnan hyvinvointipäällikkö.Johanna Manu / Yle

Kaapin paikan määräsi kuitenkin rouva. Mies kun ei kuulemma aina tahtonut muistaa, mihin se kaappi pitäisi laittaa.

– Ei sitä saa näyttää, että ohjaa toista, mutta koko ajan määrää. Pikkuhiljaa kaikki menee kohdallensa, vinkkaa Eila Ketonen.

Kysyttäessä, mikä on parasta vaimossa, on Tapio Ketosen vastaus jo tutun lakoninen.

– Hiljaisuus.

Puhutaan omat tunteet auki

Neuvoja pitkään parisuhteeseen pyydettäessä menee Eila Ketonen ensin mietteliääksi. Ainakin asuntovelka yhdistää.

– Täytyy vaan yhdessä koittaa niitä maksaa. Siinä se aika menee, tuumaa rouva.

Monet rakkaimmat muistot liittyvätkin yhteiseen kotiin. Kun suunnitelmat omasta pesästä ovat käyneet toteen, on hetki ollut ihana.

Sovun säilyttämiseen Eila Ketosella on antaa nuoremmille ohjenuoraa. Kärhämän tullessa ei pidä lähteä ovet paukkuen, vaan puhua asiat selväksi.

– Illalla on hyvä istua vierekkäin ja kysyä, olenko loukannut sinua. Kerrotaan, mitä haluaa, ja mitä odottaa elämältä.

Yhteinen matka jatkuu

Kodin vastapainoksi muistoja on karttunut monilta yhteisiltä matkoilta. Ne tosin olivat hieman "kiistanalaisia".

– Tapio olisi lähtenyt aina vaan kauemmas ja kauemmas. Minä en voinut sietää niin pitkiä lentomatkoja, muistelee Eila Ketonen.

Ensimmäisellä kerralla mies oli vain ostanut matkaliput ennakkoon ilmoittamatta, kyse kun oli joululahjasta. Eila Ketosen kertoessa lahjasta työkavereilleen, kysyivät nämä, oliko paluulippua kanssa.

– Nähtävästi oli, kun tässä nyt ollaan.

Eila ja Tapio Ketonen.
Eila ja Tapio Ketosen yhteinen matka on jatkunut Turun Kähärinmäestä Parkinmäkeen.Johanna Manu / Yle

Nyt koti on Parkinmäen palvelutalossa, jossa voi jatkaa asumista pariskuntana. Aina tämä ei ole mahdollista, jos toiselta osapuolelta puuttuu esimerkiksi tehostetun hoidon päätös. Tavallisen palveluasumisen lisäksi tehostettua hoitoa tarjoavassa talossa parit eivät joudu eroon toisistaan ehtoovuosinaankaan.

Pitkän yhteisen taipaleen jatkuessa Eila Ketonen pohtii, mitä rakkaus oikein on. Jotain se on, jonka tuntee sydänalassa.

Tapio Kettunen osaa antaa jämptin määritelmän.

– Rakkaus on sitä kun huolehtii toisesta.

Salamyhkäinen, hylätty tila rapistuu arvopaikalla – yhä useampi talo autioituu perheriitojen ja rahaongelmien takia

$
0
0
Autiotaloja on entistä enemmäni. Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 140 000 taloa on ilman asukkaita.

"Nämä ovat meidän ylioppilasjuhlamme", totesi Eiranrannassa juhliva ylioppilas – Yle seurasi päättäjäisten juhlintaa Helsingissä

$
0
0
Valmistumista ja koulujen loppua juhlittiin poikkeusoloissa, mutta pandemia tuntui viikonloppuna vain haalealta muistolta.
Viewing all 133564 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>