Tämän kesän hyttyset ovat kuoriutuneet Etelä-Suomessa. Lappia hyttyset alkavat kansoittaa kesäkuun puolivälistä alkaen, arvioi sääskitohtoriksi tituleerattu Jukka Salmela Rovaniemeltä.

Lapin hyttysmäärä voi olla tänä kesänä runsas, sillä menneen talven paksu lumikerros on suojannut lammikoissa kehittyviä hyttysentoukkia kuivumiselta. Muutoin Salmela on varovainen tämän kesän hyttysten määrän ennustamisessa eri puolilla Suomea.

Ihmisten omia havaintoja on tullut Luonto-Liiton kevätseurantaan huhtikuulta alkaen enenevissä määrin, yhteensä sadoittain, kertoo liiton aktiivi Antti Salovaara. Määrä voi olla hieman viime vuosia suurempi.

Etelässä on saattanut nähdä kaksisiipisen verenimijän jo maaliskuussa. Tällöin kyse on aikuistalvehtijoista, jotka kuoriutuvat loppukesällä.

– Niistä koiraat kuolevat, mutta naaraat hakeutuvat talveksi puiden onkaloihin tai kellareihin suojaan, kertoo ekologian alalta väitellyt filosofian tohtori Salmela.

Säiden lämmetessä talvehtijanaaraat heräävät ja lentävät etsimään kevään ensimmäistä veriateriaansa. Ravinnotta ne eivät muni, joten kyse on lajille elämästä tai kuolemasta.

Etelä viikkoja Lappia edellä

Salmela oli itse vapun tienoilla Etelä-Suomessa Sipoonkorvessa ja Someron seudulla keräämässä sulkahyttysiä.

– Silloin hyttystoukat olivat jo aika isokokoisia. Etelässä ollaan noin kuukautta edellä Lapin tilanteeseen nähden.

Etelä-Lapissa Rovaniemellä Salmela on nähnyt aikuistalvehtijoita eli kirsihyttysiä tällä ja viime viikolla.

– Viime viikolla on ollut myös vastakuoriutuneita hyttystoukkia. Toukkavaihe kestää kolmisen viikkoa. Sanoisin, että ennen juhannusta hyttysiä alkaa olla näillä korkeuksilla, Salmela arvioi.

Lapin mennyt talvi oli runsasluminen, mikä näyttää hyvältä hyttysten kannalta – ihmisten ei välttämättä niinkään.

– Jos on ollut vähäluminen talvi, lammikot kuivuvat liian aikaisin. Sääskentoukat eivät kestä kuivumista, Salmela sanoo.

Ennusteet vaativat dataa korvesta

Salmela korostaa, ettei sääskiennusteita kannata lähteä tekemään pelkästään nojatuolista seuraten. Lausuntojen taustalla pitäisi olla suoraan metsästä kerättyä dataa.

Metsässä Salmelaa itseään hyttyset eivät häiritse, vaikkei hän ole syntyjään lappilainen vaan Tampereelta. Salmelan isä on kotoisin Ranualta, ja Salmela itse on ollut "Lapin-hullu" teini-ikäisestä saakka.

2000-luvun alusta lähtien hän on tutkinut kaksisiipisiä hyönteisiä. Nykyisin hän työskentelee unelmatyöpaikassaan Rovaniemellä, Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssina.

Hyttysiltä Salmela itse suojautuu vaatetuksella. Lisäksi voi valita millaisilla paikoilla viettää aikaansa – suojaisella ja lämpimällä mökkipihalla hyttysten seuralta ei voine välttyä.

Ihmisveri kiinnostaa, poikkeukset vahvistavat

Suurin osa Suomessa esiintyvistä yli 30 hyttyslajista havittelee ihmisverta. Tyypillisin suomalainen sääski on Ochlerotatus communis, jota esiintyy runsaimmin koko maassa.

Etelässä eri lajeja esiintyy noin puolet enemmän kuin Pohjois-Suomessa, missä lajeja on havaittu noin 16.

– On pari kolme tällaista lajia, jotka ovat vain lintujen ja yksi sammakon veren perään, kaikki muut ovat kiinnostuneita nisäkkäistä, kuten ihmisistä.

Salmela ei suosittele kenellekään, että hyttysiä lähdettäisiin häätämään lammikkoja kuivattamalla tai laittamalla öljyä kalvoksi veden pinnalle. Tällaiset keinot voivat koitua sääskien ohella muidenkin hyönteisten tuhoksi.

– Karkottimia ja pyydyksiä voi halutessaan käyttää, Salmela neuvoo.

Mikä tappoi italialaiset koronaan?

Kysymys nousi otsikoihin maaliskuun lopulla, kun kuolleiden määrää osoittavat käyrät alkoivat kivuta ylöspäin jyrkemmin kuin muualla.

Syitä listattiin: iäkäs väestö, poskisuudelmia ja sosiaalista kanssakäymistä rakastava kulttuuri, huono hygienia, tiivis asuminen.

Se, että pandemia pääsi yllättämään ja maan sairaalat olivat ensimmäisiä Euroopassa, jotka kohtasivat tuolloin vielä melko tuntemattoman viruksen.

Sittemmin koronavirus on aiheuttanut jyrkkiä kuolemakäyriä muissakin maissa.

Italian tapauksen mahdollisista syistä erottui kuitenkin yksi, joka tuntuu astetta uhkaavammalta: antibioottiresistenssi.

Se tarkoittaa, ettei antibiootti tepsi, kun infektiota yritetään parantaa.

Koronavirukseen ei ole olemassa lääkettä, eikä viruksia muutenkaan hoideta antibiooteilla. Niillä on kuitenkin ollut tärkeä rooli henkien pelastamisessa.

Virustaudeissa esiintyy usein bakteerien aiheuttamia jälkitauteja. Koronan osalta tarkempaa tutkimusta on vielä vähän, mutta tiedot viittaavat siihen, että myös koronapotilaat kärsivät yleisesti keuhkokuumeesta.

Keuhkokuumetta voidaan hoitaa antibiooteilla.

Miksi antibiootit olisivat lakanneet toimimasta juuri Italiassa?

Tieteellistä näyttöä antibioottiresistenssin roolista Italian koronakuolemissa ei toistaiseksi ole. Todennäköisyyksien perusteella voidaan silti päätellä paljon.

– Odotusarvo on, että niissä maissa, joissa antibioottiresistenssiä on ollut, tilanne voi ainakin sairaaloissa voimakkaastikin pahentua, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkäri Asko Järvinen.

Italia, Espanja ja muut Etelä-Euroopan maat ovat Euroopan suurimpia antibioottien käyttäjiä.

Samoissa maissa myös vastustuskykyisiä bakteereja tavataan useammin. Tilastoja kerää ECDC, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus.

Logiikka menee näin: mitä enemmän antibiootteja käytetään, sitä enemmän niille vastustuskykyisiä bakteereita syntyy.

– Antibioottien käyttö tuo resistenssin esille, antaa sille elintilaa. Kun antibiootti tappaa muut bakteerit, resistentit bakteerit lisääntyvät, sanoo Järvinen.

Ja mitä enemmän resistenttejä bakteereita on, sitä helpommin ne leviävät.

Antibioottiresistenssiin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Yleinen luulo on, että ihminen on se, joka tulee antibiooteille vastustuskykyiseksi.

Niin käy sen sijaan bakteereille. Ongelmat alkavat, kun ihminen saa elimistöönsä resistentin taudinaiheuttajabakteerin.

Bakteeri voi tarttua ihmisestä toiseen, tai sen voi saada esimerkiksi ruuan välityksellä.

Sairaalassa antibioottiresistentit bakteerit leviävät erityisen hyvin. Siksi niitä kutsutaan usein sairaalabakteereiksi tai superbakteereiksi.

Leviämiselle on kaksi syytä. Sairaaloissa antibiootteja käytetään paljon, ja se raivaa ympäristöön elintilaa bakteereille, jotka pystyvät vastustamaan niitä.

Toiseksi sairaan ihmisen vastustuskyky on alentunut, ja kun ihoa vielä sen lisäksi lävistetään kanyyleilla ja neuloilla, bakteereille aukeaa tavallista helpompi väylä tunkeutua verenkiertoon ja immuunipuolustukseen.

Sen vuoksi teho-osasto on bakteereiden leviämiselle erityisen otollista maaperää.

– Teho-osastolla on potilaita, joilla on paljon kanyyleja ja paljon antibioottihoitoa. Silloin resistentit bakteerit pääsevät lisääntymään, sanoo Järvinen.

Järvisen mukaan juuri koronaviruksen hoidossa on myös piirteitä, jotka tekevät bakteerien leviämisestä tavallista todennäköisempää.

Nyt sairaaloissa on keskitytty erityisesti hoitajien ja lääkäreiden suojaamiseen. Ja kun hoitohenkilökunta suojaa ensisijassa itseään, potilaan suojaaminen voi heikentyä.

Samoilla suojavarusteilla on saatettu hoitaa monta potilasta peräkkäin. Hansikkaiden pinnalla bakteeri kulkeutuu paikasta toiseen siinä missä ihollakin.

– Tavalliset toimintamallit murtuvat. Tällaista on nähty meillä Suomessakin, Järvinen sanoo.

Ihmisen syömät antibiootit ovat kuitenkin vain osa ongelmaa, jopa pienempi kuin se toinen osa.

Yli puolet maailman antibiooteista annetaan eläimille.

Ja koska ihminen sekä syö lihaa että on eläinten kanssa tekemisissä muuten, bakteerit leviävät.

Ne leviävät myös kasvisten välityksellä, kun niitä kastellaan eläinten ulosteella saastuneella vedellä.

– Sillä on iso merkitys bakteerien kehittymiselle resistenteiksi, apulaisprofessori Annamari Heikinheimo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Heikinheimo tutkii zoonoottista mikrobilääkeresistenssiä eli sitä, mikä on eläinten rooli bakteerien muuttumisessa vastustuskykyisiksi antibiooteille. Hän toimii myös tutkimusprofessorina Ruokavirastossa.

Koronan aikana virusten sukulaisuuden ja tartuntareittien jäljitys on tullut tutuksi suurelle yleisölle. Samalla tavoin selvitetään myös bakteerien alkuperää ja tartuntareittejä.

Heikinheimon mukaan antibioottiresistenssi on niin sanottu One Health -kysymys. Samanniminen tutkimusverkosto on perustettu hiljattain Helsingin yliopistoon.

Eläinten ja ihmisten terveys on toisin sanoen yhteinen, vahvasti toisiinsa ja elinympäristöön linkittynyt.

Mitä enemmän eläimille käytetään antibiootteja, sitä enemmän resistenttejä bakteereja kulkeutuu ihmisillekin.

Eläimet sairastavat infektiotauteja siinä missä ihmisetkin. On kuitenkin eräs erityisen arveluttava antibioottien käytön muoto.

Antibiootteja annetaan terveille nuorille tuotantoeläimille siksi, että ne kasvaisivat nopeammin.

– Se koostaa suuren osan niistä antibiooteista, joita maapallolla käytetään, Heikinheimo sanoo.

Maailman eläinjärjestön OIE:n kyselyssä 155 maasta noin kolmannes kertoi käyttävänsä antibiootteja kasvun edistämiseen.

EU:ssa kasvun vauhdittaminen antibiooteilla on ollut kielletty vuodesta 2005. Suomi taas kielsi sen vapaaehtoisesti jo 90-luvun lopussa.

Euroopassa ongelma ei ole kuitenkaan ohi: antibiootteja käytetään paikoin paljon.

Käyttömäärissä on eroja, maiden välillä ne ovat jopa satakertaisia.

– Sellainen trendi on, että Etelä-Euroopassa käytetään enemmän ja laajempikirjoisia antibiootteja, Heikinheimo sanoo.

Siksi eläimet mainittiin Italian koronakuolemia koskevassa keskustelussakin: Lombardia on Euroopan suurimpia sikatalousalueita.

Heikinheimon mukaan voi olla resistenssin ehkäisemisen vuoksi myös tärkeää, että eläin saa oikean antibiootin oikeaan aikaan.

Mutta esimerkiksi eläinten kohtelulla on merkitystä. Pitkät kuljetusmatkat, varhaiset vieroitukset ja stressi lisäävät infektioita. Myös sillä on merkitystä, lääkitäänkö vain sairas eläin vai suuri määrä eläimiä kerralla.

Kun resistenttien bakteerien määrä yhdistetään etelässä tavalliseen huonoon hygieniaan, soppa on valmis.

Entä Suomi, ollaanko täällä turvassa?

Pohjoismaissa tilanne on eurooppalaista keskiarvoa selvästi parempi.

Täällä ollaan jopa edelläkävijöitä.

Suomessa vain noin neljäsosa antibiooteista annetaan eläimille. Laajakirjoisimmat eli tehokkaimmat säästetään ihmisten vaikeisiin infektioihin.

Antibioottien käyttöä koskee tarkka lainsäädäntö, ja niitä saa vain lääkärin ja eläinlääkärin määräyksellä.

Se ei ole itsestäänselvyys: monissa muissa maissa antibiootteja voi ostaa suoraan apteekista.

Eläintuotanto on asettanut paikoin lainsäädäntöäkin tiukemmat ohjeistukset antibioottien käytölle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa resistenssiä yhteistyössä suomalaisten laboratorioiden kanssa.

Kun resistentti bakteeri havaitaan, torjuntatoimet sen leviämisen estämiseksi aloitetaan ja tieto rekisteröidään.

Raportti Suomen tilanteesta laaditaan vuosittain.

Mutta silti Suomea koskee sama kuin muutakin maailmaa: suunta on alaspäin.

– Maailmanlaajuisesti ei ole nähty mitään selkeää parannusta viime vuosina, vaikka resistenssiongelmaan on havahduttu, erikoistutkija Kati Räisänen THL:stä sanoo.

Ongelman laajuutta kuvaa, että maailman terveysjärjestö WHO nosti kuusi vuotta sitten antibioottiresistenssin maailmanlaajuiseksi uhkaksi ilmastonmuutoksen rinnalle.

Ilmastonmuutokseen vertaaminen toimii myös siinä mielessä, että molemmat ilmiöt nousevat suoraan luonnosta.

Molempia ihminen on myös kiihdyttänyt ihan itse.

Ensimmäiset antibiootit, esimerkiksi penisilliini, ovat luonnossa esiintyvien mikrobien tuotteita. Resistenssiä alkoi esiintyä miltei heti sen jälkeen, kun ensimmäiset lääkkeet otettiin käyttöön.

– Pitkään ongelman kanssa pärjättiin niin, että aina eristettiin luonnosta uusi antibioottinen aine josta tehtiin lääke, tai kehitettiin niitä vanhoja.

Heikinheimo sanoo, että ihminen on sadan vuoden aikana kiihdyttänyt antibioottiresistenssin siihen pisteeseen, että sitä voi jo kutsua hiljaiseksi pandemiaksi.

– Hiljaiseksi siksi, että pandemia tapahtuu eri aikaan eri maissa. Emme ehkä ymmärrä, että tämä vaatii meidän huomiomme.

Koronaviruspandemia taas on Heikinheimon mukaan äänekäs, sillä se tapahtuu kaikille samaan aikaan. Käyrät nousevat yhtäkkiä jyrkästi. Ihmiset toimivat heti ja tukevat samalla toisiaan uusiin tapoihin siirtymisessä.

Kun joku kuolee resistenssin aiheuttamaan infektioon silloin tällöin, siitä ei tehdä numeroa.

Syytä kuitenkin olisi. Sen vuoksi WHO:kin reagoi: kuolemat ovat yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa.

Euroopassa antibioottiresistenssiin kuolee vuodessa 33 000 ihmistä. Koko maailmassa luku on 700 000.

Vertailun vuoksi, koronavirukseen on toukokuun loppuun mennessä kuollut noin 350 000 ihmistä.

Antibioottiresistenssi aiheuttaa jopa enemmän kuolemaa kuin influenssa.

Ennuste vuodelle 2050 on jo pysäyttävä. Britannian hallitus tilasi vuonna 2014 ekonomisti Jim O’Neilliltä raportin, jonka mukaan 10 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain moniresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kolmenkymmenen vuoden päästä.

Se on enemmän kuin syöpään.

– Jos miettii, miten tuttuja syövät ovat, miten monen tuttavapiirissä on ihmisiä, jotka menehtyvät syöpään - 30 vuoden päästä voi olla antibioottien kanssa sama tilanne, Heikinheimo sanoo.

Kiire siis tulee, jos resistenssi aiotaan pysäyttää.

Sitä varten WHO on laatinut listan bakteereista, joiden kohdalla aika on loppumaisillaan. Osaan niistä ei pian ole lainkaan tepsiviä lääkkeitä.

Listalta löytyy liuta kaikille tuttuja nimiä: salmonella, kampylobakteeri, streptokokki, helikobakteeri, sairaaloissa leviävä ihobakteeri MRSA.

Akuutein tilanne on kuitenkin suolistossa elävillä ESBL-bakteerilla.

ESBL on tarkemmin ominaisuus: osa bakteereista pystyy kehittämään sellaisen itselleen.

Ominaisuutta ovat hankkineet esimerkiksi Escherichia coli -bakteerit. E. coli on hyvin tavallinen suolistobakteeri, joka ei aina aiheuta kantajalleen oireita.

Bakteeri on usein vaikkapa harmittomalta tuntuvan virtsatientulehduksen taustalla.

– Tämä kuvaa sitä uhkaa. Bakteeri on jo valmiiksi meissä, ja pystyy kehittämään sitä resistenssiä, Heikinheimo sanoo.

Hän kertoo, että ensimmäisen kerran uhkaan herättiin 80-luvulla saksalaisessa sairaalassa. Tavalliseen E. colin aiheuttamaan infektioon eivät yhtäkkiä tehonneetkaan kefalosporiiniantibiootit.

Sen jälkeen samaa löydöstä alettiin tunnistaa eri maissa ja se yleistyi ihmisten lisäksi eläimissä ja elintarvikkeissa.

Kefalosporiinit ovat yleisesti käytettyjä antibiootteja. Niitä laajakirjoisempia ovat karbapeneemit. Niillekin ESBL on yhä useammin vastustuskykyinen.

Karbapeneemien jälkeen hoitovaihtoehdot ovat jo vähissä. Käytännössä jäljellä on yksi: kolistiini. Kolistiinia käytetään hyvin harvoin jo rankkojen sivuvaikutustenkin vuoksi.

Mutta kolistiinillekin on jo olemassa resistenttejä bakteereita. Sellainen löytyi Suomestakin ensimmäistä kertaa toissa vuonna.

– On olemassa panresistenttejä bakteerikantoja, joihin ei ole olemassa yhtään tehoavaa antibioottilääkettä. Ne voivat aiheuttaa infektioita ihmisillä, sanoo Heikinheimo.

ESBL-infektiot ovat lisääntyneet kaikissa maissa. Suomessakin tapauksia on todettu kahden viime vuoden aikana yli 5 500.

Vakavat tapaukset ovat yhä yksittäisiä. Mutta niiden lisääntyminen näkyy, sanoo Asko Järvinen.

Suomi ei ole oma kuplansa. Matkailijat tuovat maahan jatkuvasti bakteereita muualta Euroopasta ja kauempaa.

Oma lukunsa ovat kehittyvät maat, joissa tilanne on paikoin jo todella huono. Intiassa ja Afrikassa antibiootille vastustuskykyistä bakteeria voi kantaa puolet tai joissain osissa jopa 80 prosenttia ihmisistä.

Kun Suomea taas verrataan esimerkiksi Ruotsiin, täällä antibiootteja käytetään sairaaloissa ja avohoidossa noin kolmannes enemmän.

Myös lemmikkieläinten saamaan kasvavaan antibioottimäärään havahduttiin muutama vuosi sitten. Siihen on tosin onnistuttu puuttumaan.

Useimmat ihmiset kantavat antibiootille vastustuskykyistä bakteeria tietämättään. Tilanne paljastuu vasta, kun immuunipuolustus heikkenee tai ihoon pannaan sairaalassa reikiä.

ECDC on arvioinut, että Suomessa kuolisi antibiooteille resistentin bakteerin vuoksi sata ihmistä vuodessa. Italiassa sama luku on 1 100 vuodessa. Esimerkiksi Norjassa taas vajaat 70.

Järvinen arvioi, että tavalliset infektiot ja pienet vammat tappavat ihmisiä antibioottien tehottomuuden vuoksi todennäköisesti jo 2000-luvun aikana.

Ensimmäinen tappava tauti voi muodostua Järvisen mukaan virtsatieinfektiosta.

Yleistä voi myös olla, että harmiton operaatio sairaalassa johtaa vakavaan infektioon. Hän siteeraa Dame Sallya, Britannian hallituksen ylilääkäriä. Tämä on ollut aktiivinen keskustelija resistenssiin liittyen.

– En ehkä näe ilmastonmuutoksen vaikutuksia elämäni aikana, mutta antibioottiresistenssi voi johtaa siihen, että saan tekonivelen, ja siihen tulee infektio, jota ei kyetä hoitamaan.

Sally on sanonut myös, että toivoisi näkevänsä resistenssiä vastaan taistelevia aktivisteja samalla tavoin kuin ilmastonmuutoksen torjumisessakin.

– Olisi hienoa nähdä, että aktivistit tunnistaisivat tämän asian tärkeyden. Tämä tapahtuu hitaasti, mutta vaara on sama kuin sään ääri-ilmiöissä, hän sanoi The Guardian-lehdelle.

Mitä sitten on tehtävissä?

Kun resistenssi lähes sata vuotta sitten huomattiin, sitä ratkottiin ensin kehittämällä uusia antibiootteja.

1940-luvulta 70-luvulle niitä syntyikin tiheään tahtiin. Sitten tahti hidastui.

Parinkymmenen viime vuoden aikana kehitys on pysähtynyt lähes kokonaan. Asko Järvinen sanoo, että täysin uusia antibiootteja ei käytännössä ole vuosituhannen vaihteen jälkeen kehitetty.

– Uudet lääkkeet ovat olleet paranneltuja versioita edellisistä. Se kuvastaa antibioottien löytämisen hankaluutta, sanoo Järvinen.

Annamari Heikinheimon mukaan taas lääkeyhtiöt eivät ole enää pitkään aikaan olleet halukkaita satsaamaan kehitykseen.

Yksi syy on juuri resistenssi: pian bakteerit kuitenkin keksivät tavan, jolla kumota lääkkeen vaikutus.

Toisaalta hyvin tepsivien antibioottien käyttöä rajoitetaan nopeasti lainsäädännöllä, jotta teho myös saataisiin pysymään.

Se taas tarkoittaa pienempää rahavirtaa lääkeyhtiöille.

Heikinheimo uskoo, että julkisen rahan lisääminen kehitystyöhön auttaisi. Niin on jo tehty esimerkiksi EU:ssa.

Tärkein ase resistenssiä vastaan on kuitenkin sen torjuminen.

Heikinheimon mukaan ensimmäinen askel on yksinkertaisesti käyttää antibiootteja nykyistä vähemmän.

Hänen mielestään niihin pitäisi suhtautua uusiutumattomana luonnonvarana.

– Ne pitäisi säästää niin pitkälle kuin mahdollista.

Antibioottien tarvetta taas torjutaan välttämällä infektioita: hyvällä käsihygienialla, sairastamalla kotona ja ottamalla rokote, jos sellainen on tarjolla.

Viime vuosina on puhuttu paljon myös niin sanotusta hyvästä, vastustuskykyä parantavasta mikrobistosta.

Se on paikoin saanut aikaan, että bakteereille altistumista pidetään hyvänä jopa niin, että kädet saatetaan jättää välillä tietoisesti pesemättä.

Heikinheimo alleviivaa ymmärrystä siitä, milloin hygienia on erityisen tärkeää.

– Kun laittaa ruokaa, käy vessassa tai hoitaa sairasta ihmistä ja eläintä, silloin ei pidä ajatella, että mitä likaisemmat kädet, sitä parempi. Esimerkiksi multa on eloperäistä jätettä, jota on voitu lannoittaa ihmisen tai eläimen ulosteella.

Kenties useimmin kuultu ohje antibioottiresistenssin pysäyttämiseen on kehotus syödä antibioottikuuri loppuun, vaikka taudin oireet olisivatkin jo lakanneet.

Asko Järvinen tyrmää ohjeen.

– Olen omilla luennoillani jo 20 vuotta sitten ottanut pois väitteen, että kuuri pitää syödä loppuun. Ei ole mitään näyttöä, että se vähentäisi resistenssiä.

Järvisen mukaan syy on se, että kuuri altistaa koko ihmisen bakteerikannan antibiootille samalla, kun yhtä taudin aiheuttanutta yritetään kukistaa.

Luonnollinen bakteerikanta voi kuurin pitkittyessä pienentyä. Silloin resistentit bakteerit saavat jälleen mahdollisuuden raivata itselleen elintilaa.

Kuuri pitää kuitenkin syödä siten, kuten lääkäri ohjeistaa, Järvinen painottaa.

Antibioottien keksiminen mullisti lähes sata vuotta sitten lääketieteen. Ennen niitä tavalliseen infektioon sairastuminen tarkoitti usein kuolemantuomiota. Ihmisten elinikä piteni uuden lääkkeen ansioista kymmenillä vuosilla.

Järvinen muistuttaa, että antibioottien puutteeseen kuolee yhä enemmän ihmisiä kuin resistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin.

Ihmelääkkeen aika on kuitenkin ohi.

– Suomessa antibiootit vielä tehoavat. Mutta se riippuu meidän omasta toiminnastamme, kuinka kauan me voimme säilyttää niiden tehon.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 31.5. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit yleistyvät Suomessa – Yli puolet ammattilaisista ei näe tarvetta käytäntöjen parantamiseen

Bakteerien ase käännettiin niitä itseään vastaan: suomalaistutkijat onnistuivat tuhoamaan bakteerien vastustuskyvyn antibiooteille

Poikkeusolojen takia suuret kevät- ja valmistujaisjuhlat jäävät tänä vuonna väliin.

Suosituksen mukaan oppilaitokset voivat järjestää valmistujaisjuhlan etäyhteyksien avulla, ja todistukset toimitetaan postitse. Ylioppilas- ja valmistujaisjuhlien ensisijainen, siirretty ajankohta on perjantaina 28. tai lauantaina 29. elokuuta.

Oppilaitokset saavat kuitenkin edelleen itse päättää, milloin juhlat järjestetään.

Yhdessä voi silti juhlia kotisohvalta Ylen ohjelmien kanssa. Yhteisöllistä kevään juhlintaa on luvassa kaiken ikäisille.

Aamu alkaa Pikku Kakkosen kevätjuhlalla, jonka parissa perheen pienimmät voivat iloita kesän alkamista. Kello 10 alkavan puolituntisen aikana lauletaan yhdessä ja katsellaan samalla yleisön lähettämiä lauluvideoita.

– Meillä on kaikilla takana aika outo ja rankkakin kevät, joten nyt on syytä kokoontua yhteen ja juhlia. Kutsuimme katsojat mukaan tekemään tätä ohjelmaa, sillä perinteisiä kevätjuhlia ei monella nyt ole, ohjelman tuottaja Elli Murtonen kertoo.

Pikku Kakkosen kevätjuhla ajoitettiin viikonloppuaamuun, jotta koko perhe voisi yhdessä asettua katsomaan ohjelmaa. Facebookin välityksellä voi jakaa omia ajatuksiaan kevätjuhlista ja kesästä.

– Olemme samassa juhlassa mukana, vaikka ei samassa salissa ollakaan.

Kevätjuhla huipentuu Pikku Kakkosen muutaman vuoden takaiseen Kesäbiisiin. Yleisö on saanut lähettää omia esityksiään tutusta kappaleesta.

– Videoita tuli huikea määrä, yli 330. Olemme niistä koostaneet yhteislaulupotpurin. Niissä päästään mukaan suomalaisten arkeen ja kesän odotukseen.

Millainen on Ellinooran juhlapuhe?

Vanhemmille koulunsa päättäjille ja ammattiin valmistuville on luvassa juhlahumua kello 15 alkavassa Yle Olohuoneessa. Päättäjäistunnelmiin pääsee, kun muun muassa Mikael Gabriel, Ellinoora ja Olavi Uusivirta pitävät puheet valmistuville.

Ohjelman aikana vieraillaan virtuaalisesti ylioppilasjuhlissa ja kilistellään maljoja.

Studiossa musiikista vastaa Teflon Brothers.

Juhlapäivän päättää Sanni

Kun Yle Olohuone loppuu, alkaa YleXPop. Tänä vuonna ilmaiskonsertin piti olla Jyväskylässä, mutta nyt tapahtuma järjestetään virtuaalisesti.

– Artistit, joiden piti esiintyä Jyväskylässä lähtivät heti innolla mukaan tähän virtuaalikeikkaan, kertoo YleX:n ohjelmapäällikkö Hanne Kautto.

Joka vuosi tuhansia nuoria yhteen koonnut konsertti on venytetty poikkeusoloissa yli kuusi tuntia kestäväksi konsertti maratoniksi.

– Olemme satsanneet kuvauksen visuaalisuuteen. Nyt kun yleisöä ei ole paikalla, kamerat pääsevät helpommin kuvaamaan esiintyjiä.

Virtuaalisen tapahtuman aloittaa kello 16 Behm. Kaikkiaan mukana on seitsemän artistia, muun muassa Gettomasa, Olavi Uusivirta ja Tuure Boelius. Illan päättää kello 22 alkava Sannin konsertti.

YleXPopin juontavat Viki ja Köpi sekä TheManninen. Yleisö pääsee osallistumaan konserttiin Areenan, chatin ja eri somekanavien kautta.

Lue myös:

Katso: Sinfoniaorkesteri yllätti valmistuvat musiikkivideolla, jota äänitettiin koronan takia kahdeksan kertaa

Osa ylioppilaista saa lakkinsa koulussa toukokuun lopussa – valtaosalle todistus tulee kuitenkin postissa ja juhlat aikaisintaan elokuussa

Helsingin lukioiden ylioppilasjuhlat siirtyvät elokuun loppuun

Ylioppilasjuhlia ja valmistujaisia siirretään tai vietetään etänä – epävarmuudessa korkeakouluun hakeva abi: "Mikään ei enää hetkauta"

Hongkongissa mellakkapoliisin pippurikuulat ja kyynelkaasu ovat lentäneet tälläkin viikolla, kun Kiina sääti torstaina Hongkongin vapauksia rajusti rajoittavan turvallisuuslain.

Alueen demokratiaa puolustavien ihmisten mielestä se tarkoittaa vapaan Hongkongin loppua.

Samalla Kiinan sotavoimat ovat liikkuneet Taiwanin edustalla ja uhkailleet Malesian, Filippiinien ja Vietnamin aluksia.

Maailman huomion kiinnittyminen koronaviruspandemiaan onkin tarjonnut Kiinalle mahdollisuuden käyttää kovia otteita lähialueillaan.

– Kiina käyttää hyväkseen sallivampaa ympäristöä ja haastaa Yhdysvaltoja, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo.

Jäntin mukaan Kiina on huomannut, että esimerkiksi Euroopan unionin maat eivät varauksetta asetu tukemaan Yhdysvaltoja. Ne suhtautuvat Kiinaan eri tavoin.

Suurvaltojen voimamittelö Kiinan lähialueilla onkin kiihtynyt ja Yhdysvallat on asettunut näkyvästi tukemaan Kiinan naapureita.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi varoitti viime viikonloppuna, että Yhdysvallat ja Kiina ovat kylmän sodan partaalla.

Listasimme, mitä kaikkea Kiinan tavoittelemalla valtapiirillä on tapahtunut koronaepidemian aikaan.

1. Tapaus Paracel- ja Spratlysaaret: Kiina sanoo liittäneensä kiistellyt saaret maakuntaansa

Kiina ilmoitti huhtikuussa, että se liitti kiistellyt Paracel- ja Spratlysaaret osaksi Kiinan Hainanin maakuntaa. Tämä on iso asia, koska merialueesta kiistelee kuusi maata: Kiinan lisäksi Taiwan, Vietnam, Malesia, Indonesia, Filippiinit ja Brunei.

Kiinan mukaan lähes koko meri kuuluu sille, mutta myös muut rantavaltiot pitävät osia alueista ominaan.

Tuhansien neliökilometrien alalle levittäytyvät Etelä-Kiinan meren saariryhmät ovat joukko atolleja ja riuttoja, joista osa vain pilkistää meren pinnan alta.

Merta halkoo maailman tärkeimpiin kauppareitteihin kuuluva väylä, ja sen alla arvioidaan olevan valtavat öljy- ja kaasuvarat.

Kiina on rakentanut atolleja tekosaariksi, jonne se on perustanut muun muassa lentotukikohtia ja tutka-asemia, joista käsin se voi valvoa merialuetta.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo, että Kiinalla ei ole saarilla juurikaan sotilasvoimaa. Sieltä valvotaan merta ja ilmatilaa, mutta tarvittaessa sinne voidaan nopeasti keskittää voimaa.

Yhdysvaltain alukset ovat halkoneet merta vapaan merenkulun nimissä. Kiina on valittanut useasti niiden tunkeutumisesta alueilleen.

Entä jos maat ajautuisivat konfliktiin tilanteen kiristyessä? Jäntin mukaan Yhdysvallat olisi rajoittamattomassa sodassa ylivoimainen.

– Yhdysvallat pystyy globaalisti keskittämään voimaa minne haluaa, hän sanoo.

Mutta Kiina on Jäntin mukaan riittävän vahva näyttämään, että Yhdysvaltain ei kannata haastaa sitä lähialueilla.

Kiina onkin vähentänyt asevoimistaan väkeä ja modernisoinut laivastoaan – eli korvannut määrää laadulla. Jäntti sanoo, että suurin uhka Kiinalle on merellä Yhdysvaltain lentotukialusosastot. Siksi Kiina on panostanut viime vuosina tehokkaisiin tutkasatelliitteihin ja ohjusjärjestelmiin, merelle ammuttaviin ballistisiin ohjuksiin.

– Ballistiset ohjukset ovat vakava uhka Yhdysvalloille. Kiina pystyy ulottamaan sotilastoimenpiteitä kauas oman alueensa ulkopuolelle.

Jäntti muistuttaa, että niin Kiinalla kuin Yhdysvalloilla on myös syitä olla ajautumatta konfliktiin. Uhkauksien johtamista todellisiin sotatoimiin on kuitenkin vaikea ennakoida erityisesti presidentti Donald Trumpin aikakaudella.

2. Tapaus Vietnam: Kiinan rannikkovartiosto upotti vietnamilaisen kalastajaveneen

Vietnam valitti huhtikuussa, että Kiinan rannikkovartioston alus upotti vietnamilaisen kalastaja-aluksen Paracel-saarten lähellä Etelä-Kiinan merellä. Kiinan mukaan alus oli tunkeutunut Kiinan vesille ja kolaroinut Kiinan aluksen kanssa. Kiina pelasti kahdeksan kalastajaa veneestä.

Vietnam on yksi äänekkäimmin Kiinaa vastustavista rantavaltioista. Kommunistinen Vietnam on lähentynyt Yhdysvaltoja ehkä juuri Etelä-Kiinan meren kriisin takia.

Kiina on häirinnyt myös Malesian öljynporausta huhtikuussa. Filippiinit taas valitti, että Kiinan laivaston alus tähtäsi Filippiinien laivaston alusta kiistellyllä Spratlysaarten alueella.

Etelä-Kiinan meren omistus on Kiinan puolustusstrategian ytimessä.

– Kiinan katse on selkeästi kääntynyt mantereelta merelle, globaaleihin yhteyksiin ja kauppareitteihin sekä oman suurvalta-aseman turvaamiseen ja kasvattamiseen. Se vaatii merellisten intressien suojaamista, sanoo Jaakko Jäntti Maapuolustuskorkeakoulusta.

3. Tapaus Hongkong: Viimeinen niitti vapaudelle?

Hongkongissa tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltä Kiinan kiristynyttä otetta vastaan.

Kiinan kansankongressi sääti torstaina turvallisuuslain, joka kieltää vallankumouksellisen toiminnan, ulkomaiden vaikuttamisen ja terrorismin. Kiina on jo antanut ymmärtää, että lain avulla tukahdutetaan hongkongilaisten demokratiaa vaativia mielenosoituksia. Laki toisi Hongkongiin myös Kiinan turvallisuuskoneistoa.

Lisäksi Hongkongin Kiina-mielinen hallinto puuhaa lakia, joka kieltää Kiinan kansallislaulun pilkkaamisen jopa kolmen vuoden vankeuden uhalla. Hongkongissa jalkapallo-otteluissa yleisö huutaa usein buu-huutoja Kiinan kansallislaulun soidessa.

Kun Kiina hyväksyi turvallisuuslain, Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että Hongkong ei ole enää autonominen. Tämä on merkittävä toteamus.

Yhdysvallat voi ottaa Hongkongilta pois sen erityisaseman maiden välisessä kaupassa. Muutos rapauttaisi alueen asemaa kansainvälisenä rahoituskeskuksena, ja Hongkong voisi näivettyä tavalliseksi kiinalaiskaupungiksi.

Hongkongin viimeinen brittikuvernööri Chris Patten sanoi, että Kiina on pettänyt lupauksensa säilyttää “yksi maa, kaksi järjestelmää” -periaatteen Hongkongissa.

Kun Britannia luovutti Hongkongin Kiinalle vuonna 1997, Kiina lupasi säilyttää erityishallintoalueen laajan autonomian 50 vuoden ajan.

4. Tapaus Taiwan: Kiinan sotakoneet kurvailevat saaren lähellä

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vävy Jared Kushner näyttäytyi hiljattain kasvoillaan maski, jossa luki Made in Taiwan.

Se on yksi esimerkki siitä, miten koronaviruspandemia on ollut Taiwanille diplomaattinen voitto. Samalla Taiwan on noussut näkyväksi osaksi suurvaltojen välistä mittelöä.

Jos Kiina ja Yhdysvallat ajautuvat kylmään sotaan, Taiwanista povataan sen päänäyttämöä. Merkkejä on jo ilmassa.

Viime kuukausina sekä Kiinan ilmavoimat että lentotukialus ovat kulkeneet Taiwanin läheisyydessä. Kiina suunnittelee isoa sotaharjoitusta elokuuksi Taiwanin liepeille. Se harjoittelisi Taiwanin hallussa olevien Dongsha-saarten valtausta.

Yhdysvaltain alukset ovat taas halkoneet Taiwaninsalmea vapaan merenkulun nimissä.

Kiina pitää Taiwania omana maakuntanaan, mutta Taiwan pitää itseään itsenäisenä. Maailma on ratkaissut suhtautumisensa monella tavalla.

Suurin osa maista kuten Suomi ovat tunnustaneet Taiwanin osaksi Kiinaa. Suhteita Taiwaniin hoidetaan esimerkiksi kaupallisten edustustojen kautta.

Kiinan ärsyyntyminen on kasvanut koronapandemian hoidon aikana.

Kun Kiinaa on kovisteltu tiedon panttaamisesta ja kyvyttömyydestä tukahduttaa maailmalle levinnyt tauti, Taiwania on ihasteltu viruksen saamisesta kuriin nopeasti. Se on myös auttanut muuta maailmaa ja jakanut tietoa tartuntatilanteestaan avoimesti.

Taiwan on näyttäytynyt itsevarmana kansainvälisten kehujen loisteessa.

Yhdysvallat on näkyvästi ilmaissut tukeaan Taiwanille viime aikoina. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo onnitteli Taiwanin presidenttiä Tsai Ing-wenia toisesta presidenttikaudesta.

Tämä kaikki ärsyttää Kiinaa suuresti.

Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija muistuttaa, että Kiinan tavoitteena alueella on ennen kaikkea Taiwanin kysymyksen sekä Etelä-Kiiinan meren tilanteen ratkaisu.

– Kiinan äärikansallisimpien tahojen kirjoituksissa arvioidaan jopa, että Taiwanin kysymys voisi olla ensimmäinen tulikaste, jossa Kiina voisi käyttää ainakin rajallisesti sotilasvoimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi, strategian pääopettaja Jaakko Jäntti sanoo.

Jäntti muistuttaa, että Yhdysvallat ei tue virallisesti Taiwanin itsenäisyyttä. On kyseenalaista, kuinka pitkälle Yhdysvallat olisi todellisuudessa valmis menemään Taiwanin puolustamiseksi, jos syntyisi konfliktitilanne.

5. Tapaus Filippiinit: Yhdysvallat joutui poistumaan, Kiinan valta maassa kasvaa

Yhdysvaltain asemaa Etelä-Kiinan merellä heikentää Filippiinien siirtyminen Kiinan vaikutuspiiriin.

Presidentti Rodrigo Duterte sanoi helmikuussa irti sotilasyhteistyösopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Sopimus sääteli Yhdysvaltain joukkojen läsnäoloa sen entisessä siirtomaassa.

Filippiineillä oli vuosikymmenien ajan Yhdysvaltain suurin tukikohta ulkomailla. Se toimi muun muassa Yhdysvaltain joukkojen päätukikohtana Vietnamin ja Korean sodissa. Tukikohdat suljettiin jo 1990-luvun alussa, mutta joukkojen vierailu ja läsnäolo jatkuivat Duterten valtakauteen asti.

Vielä vuonna 2016 Yhdysvallat tuki Filippiinejä voimakkaasti sen aluekiistassa Kiinaa vastaan. YK:n välitystuomioistuin päätti tuolloin, että Etelä-Kiinan meren kiistellyt saaret kuuluvat Filippiineille. Kiina ei ole hyväksynyt tätä.

Presidentti Duterte teki täyskäännöksen ja luotsaa nyt Filippiinejä Kiinan kumppaniksi. Hän syyttää Yhdysvaltoja siirtomaa-ajan vääryyksistä. Kiina muun muassa rahoittaa nyt infrastruktuurin rakentamista Filippiineillä.

Filippiiniläinen turvallisuusasiantuntija kertoo, että täyskäännös kumppanuudessa huolestuttaa maan kansalaisia.

– Monella on skitsofreeninen olo. Kiina tuo meille hoitotarvikkeita pandemian avuksi, mutta emme ole sopineet vielä Etelä-Kiinan meren kiistaa, professori Chester Cabalza Filippiinien yliopistosta kuvaa.

Hän pohtii, mitä tapahtuisi, jos Kiina paljastuu vihamieliseksi, kun yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on purettu.

Filippiiniläiset tuntevat Yhdysvallat yhä läheiseksi. Mielipidetiedusteluissa luottamus Kiinaan on heikkoa ja Yhdysvaltoihin luotetaan enemmän.

– Kiina on kumppani, mutta ei liittolainen ainakaan vielä, Cabalza miettii.

Cabalzan mielestä olisi parasta, että Filippiinit voisi ylläpitää monenkeskisiä suhteita usean valtion kanssa.

The Diplomat -lehden mukaan Yhdysvallat pyrkii nyt presidentti Trumpin aikana saamaan alueen valtiot valitsemaan puolensa ja rakentamaan liittouma Kiinaa vastaan.

Cabalza arvioi, että Yhdysvaltain strategia Aasian ja Tyynenmeren alueella ei tule toimimaan. Kiina on jo ehtinyt rakentaa tukikohtansa alueelle ja sitä kautta se voi sinetöidä valtaansa alueella.

Kiinan naapurivaltiot ovat huolissaan tulevasta., Cabalza sanoo.

– Täällä on nyt valtatyhjiö. Emme tiedä, johtaako Kiina vai Yhdysvallat. Emme voi luottaa Yhdysvaltoihin, varsinkin kun se on vielä pandemian kourissa. On pelkoa, että Kiina tekee yllättäviä liikkeitä kuten Hongkongin ja Taiwanin suhteen on nähty. Ja me kaikki olemme laman kourissa, Cabalza miettii.

Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 1. kesäkuuta kello 22 asti.

Tutustu myös:

Kiinalaiskenraalilta kova uhkaus: Voimme hyökätä Taiwaniin, jos muu ei auta estämään itsenäisyyttä

Ylen ulkomaantoimituksen Trump Aasiassa -peli vuodelta 2017:

Diili vai ydinsota? Ratko Trumpin suurimmat ongelmat Aasia-pelissä ja twiittaa saavutuksistasi!

9.08 Ammattiin valmistumisen juhlatunnelmia Keminmaassa

9.12 Viikonlopun sää

9.16 Ylioppilaat juhlivat Turussa virtuaalisesti

9.20 Mitä etäopetuksen oppeja hyödynnetään jatkossakin?

9.25 Alakoulussakin juhlitaan ilman vanhempia

9.30 Aamun kirja: Minna Lindgrenin Aina on toivoa

9.42 Viimeinen sana: Koronakevään uutiskiihko vaihtui uutisväsymykseen

9.55 Club For Five -live: Suvivirsi

Juontajana Totti Toivonen

Taiwanissa korkein tuomioistuin kumosi perjantaina lain, jonka mukaan aviorikoksesta voidaan määrätä rangaistuksia, kuten sakkoja tai jopa vuoden vankilatuomio.

– Rikoslakia ei tule käyttää henkilökohtaisten tunteiden loukkaamisesta rankaisemiseen, sanoo Taiwanin valtiosääntötuomioistuimen johtaja Hsu Tzong-li uutistoimisto AFP:lle.

Vaikka vankilatuomiot lain nojalla ovat olleet harvinaisia, ihmisoikeusaktivistien mukaan sitä on käytetty painostuskeinona erityisesti naisia kohtaan. Yleensä aviorikoksesta tuomitut saivat sakkoja, mutta myös merkinnän rikosrekisteriin.

Seksuaalirikosten uhreja vastaan on nostettu syytteitä lain nojalla

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan lakia on myös käytetty painostamaan seksuaalirikosten uhreja luopumaan syytteistä.

Yksi usein esille nostettu esimerkki liittyy opiskelijaan, joka kertoi julkisesti oman professorinsa tekemästä seksuaalisesta väkivallasta. Kyseisen professorin vaimo haastoi uhrin oikeuteen aviorikoksesta. Uhri tuomittiin maksamaan korvauksia miehen perheelle.

– Aviorikoslaki tarjoaa vain vähän keinoja avioliittosuhteiden säilyttämiseen. Valtiovallan puuttumisella ihmisten avioliittoihin on itse asiassa ollut negatiivinen vaikutus, sanoi oikeusministeriön pääsihteeri Lin Hui-Huang lain kumoamisen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Hänen mukaan laki loukkasi henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja yksityiselämää vakavasti.

Taiwania pidetään ihmisoikeuksien mallimaana Aasiassa, mutta konservatiiviset tahot ovat pitkään väittäneet, että laki on välttämätön avioliiton pyhyyden säilyttämiseksi. Lakia on myös vastustettu kiivaasti.

Viime vuosina samankaltaisia lakeja on kumottu myös muualla Aasiassa, esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Intiassa.

Taiwan salli samaa sukupuolta olevien avioliitot ensimmäisenä maana Aasiassa reilu vuosi sitten.

Lue myös:

Indonesia suunnittelee avioliiton ulkopuolisen seksin kieltämistä

Taiwan hyväksyi homoavioliitot ensimmäisenä maana Aasiassa – Presidentti: Rakkaus voitti

Brunein sulttaani antoi periksi: kuolemantuomioita homoseksistä ja aviorikoksesta ei panna täytäntöön

Antibioottiresistenssi etenee – tavalliset infektiot voivat tulevaisuudessa tappaa Suomessakin

Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat lähivuosikymmeninä jopa enemmän kuolemaa kuin syöpä. Antibioottiresistenssin osuutta myös koronakuolemiin on arvailtu Etelä-Euroopassa. Suomessa tilanne on vielä hyvä, mutta suunta on alaspäin kaikkien maailman maiden tavoin. Tulevaisuudessa tavallinen virtsatientulehdus voi tappaa, arvioi HUSin ylilääkäri Asko Järvinen.

Minneapolisiin yöllinen ulkonaliikkumiskielto

Ihmiset ovat jatkaneet protesteja eri puolilla Yhdysvaltoja vastustaakseen tummaihoisen George Floydin kuolemaa poliisin käsissä Minneapolisissa. Minneapolisiin on asetettu yöllinen ulkonaliikkumiskielto. Mieltä on osoitettu myös pääkaupungissa Washingtonissa, missä Valkoinen talo suljettiin lyhyesti laajojen protestien takia.

Kiinan ja USA:n voimainmittelö näkyy usealla alueella Aasiassa

Hongkongissa mellakkapoliisin pippurikuulat ja kyynelkaasu ovat lentäneet tälläkin viikolla, kun Kiina sääti torstaina Hongkongin vapauksia rajusti rajoittavan turvallisuuslain. Kiina on keskittynyt näyttämään voimaansa lähialueillaan, kun korona ja Donald Trump vievät maailman huomion. Katso tästä jutusta viisi tulenarkaa aluetta, joilla suurvaltojen voimainmittelö on kiihtynyt Aasiassa.

Kiristyneet välit näkyvät myös Maailman terveysjärjestössä WHO:ssa. Trumpin mukaan Yhdysvallat on tästä päivästä lähtien katkaissut suhteensa WHO:hon. Trump sanoi, että Kiina painosti WHO:ta johtamaan maailmaa harhaan.

Poikkeuksellinen lukuvuosi päättyy – perinteet korvataan luovilla ratkaisuilla

Peruskoulujen ja toisen asteen lukuvuosi päättyy tänään. Perinteisiä kevätjuhlia ei vietetä, ja todistukset saadaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Moni koulu järjestää päättäjäiset virtuaalisesti ilman yleisöä juhlansa striimaten. Yle juhlistaa koululaisten kanssa kesän alkua kanavillaan pitkin päivää.

Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla lakkiaiset ovat drive in -tilaisuus. Seuraamme päivällä, millaista on odottaa omaa lakitusvuoroaan autoletkassa.

Yksi kevään valmistujista on lähihoitaja Tuukka Karjula, joka piti koulunsa etäjuhlassa puheen.

Tänään tarkenee

Aamu on poutainen ja etelässä laajalti selkeä. Iltapäivällä taivaalle kehittyy monin paikoin kumpupilviä ja paikoin pilvisyys voi lauttaantua. Lämpötila nousee etelässä 20 asteen vaiheille.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Moni maahanmuuttaja on tänä keväänä tuntenut jääneensä syrjään Suomen koronatiedottamisesta. Suomessa on lähes 400 000 vieraskielistä asukasta.

Yksi heistä on Rovaniemellä asuva palestiinalaisnainen Yousra Alasaad. Hän vetäytyi aluksi neljän seinän sisälle, sillä hän uskoi Suomessa koronatilanteen ja rajoitusten olevan samanlaiset kuin sisarusten asuinmaissa Jordaniassa ja Turkissa.

– Minä ajattelin, että kaikissa maissa tilanne on samanlainen. Minä kävin sitten kaupassa ja ostin niin paljon tavaroita kuin tarvitsin. Sitten istuin kotona ja odotin. Uskoin, että korona-aika kestää vain vähän aikaa, Alasaad sanoo.

Väärinymmärrys johti jopa siihen, että Yousra Alasaad jäi koronapelossa turhaan pois töistä ja on nyt työtön. Hän oli vielä maaliskuun alussa sokean maahanmuuttajanaisen henkilökohtainen avustaja.

– Silloin kun päätin, että minun täytyy istua kotona, soitin Rovaniemen kaupungille, etten voi mennä työhön koronan vuoksi. Sitten minä istuin kotona ilman työtä ja ilman ystävää.

Alasaadin yksinäisyys kesti pari viikkoa kunnes Arktiset maahanmuuttajat -yhdistyksessä toimivat ystävät ottivat häneen yhteyttä ihmetellen, missä tämä on ollut.

Kieltä osaamaton hakee ymmärrettävää tietoa

Lapin yliopiston tutkijan ja Rovaniemellä toimivan Arktiset maahanmuuttajat -yhdistyksen aktiivin Nafisa Yeasminin mukaan ymmärtämisongelma on ollut yleistä maahanmuuttajien joukossa.

– Varmasti kolme viikkoa meni ennen kuin TEM:stä ja oikeusministeriön etnisten suhteiden neuvottelukunnasta tuli eri kielillä ohjeistuksia, mutta sen kolmen viikon ajan olimme vähän hukassa.

Nafisa Yeasmin sekä Arktiset maahanmuuttajat -yhdistyksen jäsenet ovat yrittäneet auttaa ja kuunnella maahanmuuttajien kokemuksia.

– Monet perheet ovat ihmetelleet, mitä pitää tehdä ja siksi ovat pitäneet yhteyttä omaan maahansa. Esimerkiksi on perheitä jotka ovat saaneet neuvon, että ei saa mennä ollenkaan ulos. He olivat sitten kuukauden aivan pelkästään kotona. Eivät menneet mihinkään, kertoo Nafisa Yeasmin tietoonsa tulleita kokemuksia keväältä.

Maahanmuuttajayrittäjät eksyksissä koronatukien kanssa

Yhteiskuntatieteiden tohtori Nafisa Yeasmin toimii hankepäällikkönä Lapin yliopiston Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa Aim2Work -hankkeessa.

Hankkeen tavoitteena on auttaa naisyrittäjiä sekä kannustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä tukemaan maahanmuuttajataustaisia ja muita pitkäaikaistyöttömiä töihin pääsyssä. Tavoitteena on myös kannustaa naisia yrittäjyyteen.

– Hanke on alkanut vuoden alussa ja olemme haastatelleet tähän mennessä 43 naisyrittäjää tai yrittäjäksi aloittavaa. Heistä 29 on maahanmuuttajaa ja 14 suomalaista, kertoo Nafisa Yeasmin.

Haastatteluissa on tullut ilmi, että maahanmuuttajat ovat olleet ongelmissa muun muassa siksi, että eivät tiedä millaisia tukia ja mistä koronarajoitusten vuoksi kärsineet yrittäjät voivat tukea hakea.

Lisäksi koronarajoituksista kärsineet maahanmuutajayrittäjät ovat olleet suurissa ongelmissa tukihakemusten kanssa. Suomenkielisiä neuvoja ja oppaita löytyy paljon, mutta harva maahanmuuttaja pystyy niiden avulla tukia hakemaan.

Rovaniemellä jo parikymmentä vuotta asunut Indisaar Musaileh on vasta aloittanut pitopalveyrittäjyyden. Lisäksi hänen yrittäjänä toimiva miehensä on kärsinyt paljon koronarajoituksista ja yrittänyt saada apua.

– Ei valitettavasti ole löytynyt. Mieheni on pienyrittäjä ja hän hoitaa ruokakuljetuksia ravintoloista. Nyt kun kaikki ravintolat ovat kiinni, on toiminta pysähtynyt. Hänelle ei löytänyt tietoa, että miten pitää lomakkeita täyttää ja mistä saa tukea. Tähän asti hän ei osannut täyttää niitä, sanoo Indisaar Musaileh.

Jos kaikki olisi kuin ennen, pitäisi Tampereen yhteislukion rehtori Tuija Flinck juuri nyt juhlapuhetta tuhatpäiselle yleisölle Tampere-talon puhujapöntössä.

Sen sijaan tuoreille ylioppilaille on lähetetty Wilman kautta Youtube-tervehdys, josta yksi osa on Flinckin puhe tuoreille ylioppilaille. Tai oikeastaan tervehdys, Flinck kuvailee.

– Puheesta tuli lopulta ihan mun näköinen: aito ja kotoisa kaikkine takelteluineen. Huikkasin vielä lopussa "Have a nice life!", jota en ehkä olisi Tampere-talossa tehnyt, Flinck nauraa.

Huikkaus ja sitä seurannut naurunremakka päätyi lopulliseen tervehdykseen.

– Lopun repeilyä piti vähän leikata lyhyemmäksi.

Tuija Flinck päätyi kuvaamaan juhlapuheensa keskellä vihreää luontoa keltaisessa takissaan tukka hulmuten. Oltiin siis mahdollisimman kaukana juhlatilan pönöttävästä tunnelmasta.

– Tajusin, että eihän siinä voi olla papereita mukana, vaan haluan puhua omin sanoin ja luontevasti.

Parantamisen varaakin jäi.

– Olisi pitänyt ottaa vielä enemmän kontaktia kameran kanssa, niin kuin uutisankkureilla on. Ja ehkä vielä vähemmän olisi voinut olla täteilyä.

Kaksi asiaa paljastaa jännittämisen

Videotervehdyksen- tai puheen pitäminen voi olla vaikeampaa kuin perinteisen, sanoo Linnan juhlien puheenvuoroja Ylelle arvioinut puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio.

– Monelle videolla esiintyminen on uusi juttu ja kameralle esiintyminen saattaa jännittää.

Jännityksestä seuraa tyypillisesti kaksi asiaa. Ensimmäinen liittyy puheen tuottamiseen.

– Jännitys aiheuttaa sen, että puhumme liian nopeasti. Haluamme päästä nopeasti pois tilanteesta, Mustakallio sanoo.

Toinen asia liittyy videon armottomuuteen ja itsekriittisyyteemme.

Huomamme virheemme todella tarkasti, mikä saattaa johtaa siihen, että alamme varomaan virheitä. Siitä voi seurata se, että puhumisesta tulee kankeaa.

– Alamme artikuloida liiankin selkeästi ja puhe kangistuu.

Ei pelkkää koronaa, vaan myös toivoa

Koronavirus on sotkenut monin tavoin abiturienttien kirjoituksiin keskittymistä. Pahin stressi iski, kun kirjoitusten aikataulua tiivistettiin kesken kirjoitusurakan.

Rehtori Tuija Flinck ei halunnut korostaa koronaa puheessaan. Hän halusi välittää nuorille toivoa kaiken ahdistuksen keskellä.

– Ottakaa voimaa tästä kaikesta. Muistakaa, miten hienosti selvisitte ylioppilaskirjoituksista kaikesta huolimatta, ja luottakaa siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Luottakaa tulevaisuuteen.

Lopuksi vielä se tärkein kysymys: montako ottoa tarvittiin juhlapuheen lopulliseen versioon?

- Se otettiin kerralla purkkiin! Yritin ottaa toista kertaa, mutta totesin, että ei tästä tule sen parempaa, Flinck sanoo.

Rautjärven Asemanseudulla sattui lauantaina aamuyöllä vakava ulosajo.

Matkustajana ollut nuorimies kuoli tapahtumapaikalla. Autoa kuljettanut 2000-luvulla syntynyt kuljettaja toimitettiin sairaalaan. Onnettomuus sattui Kopsantiellä.

Kaakkois-Suomen poliisin alustavien tietojen mukaan henkilöauto ajautui kovalla nopeudella ulos tieltä vasemmalle kaartuvassa mutkassa. Auto törmäsi tien oikealla puolella olleisiin puihin.

Ajoneuvo vaurioitui pahoin ulosajossa.

Poliisi epäilee, että alkoholilla on ollut osallisuutta asiassa eikä kumpikaan henkilöistä mahdollisesti ollut käyttänyt turvävyötä.

Kaakkois-Suomen poliisi tutkii tapausta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, törkeänä kuolemantuottamuksena ja rattijuopumuksena.

Kuuluu naksaus, jota seuraa äänetön liito. Emo saa tuikattua pitkät kyntensä ihmislihaan vaatekerroksen ohi. Ohuesta vekistä tirisee veri. Viirupöllö tekee kaikkensa suojellakseen maassa naksuttelevia poikasia, joiden untuvapeite muistuttaa voikukan valkoista siemenhötylää.

Toivakkalainen eläinsuojeluneuvoja ja kokenut rengastaja Vesa Virtanen on kutsunut meidät mukaansa pöllöretkelle. Hän rengastaa lintuja Lievestuoreelta kotoisin olevan Aki Korhosen kanssa.

Virtasen ja Korhosen intohimon kohteisiin kuuluvat petolinnut, jollainen pöllökin on.

Tänä iltana käymme kahdella viirupöllön pesäpöntöllä. Rengastajat ovat seuranneet näiden Keski-Suomen Toivakassa asuvien yksilöiden elämää ja pesinnän edistymistä alkukeväästä saakka.

Vapaaehtoisuuteen perustuva harrastus vaatii pitkäjänteisyyttä. Vuodenkierto eletään lintumaailman aikataulussa.

Pysäköimme autot metsätien varteen. Virtanen nappaa käteensä haavin, jolla on tarkoitus pyydystää pöllöemo rengastusta tai renkaan lukemista varten.

Korhonen on taitava kiipeämään. Koska viirupöllön pönttö on matalalla, nyt ei tarvita tolppakenkia. Hän kumartuu kaivamaan pakettiauton tavaratilasta tikapuut.

Visiirillä varustettu ja vaahtomuovilla pehmustettu nahkainen kypärä suojaa lintua ja rengastajaa. Korhosen kypärä on ottanut osumaa. Siinä komeilevat kynsien jäljet.

Rengastajalla on aina mukanaan varmuuden vuoksi avustaja.

Tämän parivaljakon työnjako on selvä.

– Minä otan kiinni emon, jos saan. Aki hakee poikaset ja rengastaa. Muistakaa, että viirupöllöemo suojelee poikasiaan ärhäkästi, Virtanen sanoo.

Kiristämme huput tiukasti päidemme suojaksi.

Pellon laidassa sijaitsevan metsäpalstan maasto ritisee jalkojen alla. Paikka on pöllöille ihanteellinen. Viirupöllö nimittäin viihtyy pienten syrjäisten peltoheittojen ja hakkuuaukkojen pirstomassa maisemassa hyvien saalistuspaikkojen äärellä.

Kotimetsästä pääsee suoraan myyrien myllertämälle pellolle, joka on hyvänä keväänä ollut suoranainen buffet. Varsinkin vesimyyriä on ollut näillä seuduilla tänä keväänä paljon. Se on poikasten onni, sillä 60–70 prosenttia pöllöistä kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana. Yksi syy on puuttuva ravinto. Nyt sitä on tarjolla runsaasti.

– Pöllöjen kannalta on tosi hyvä vuosi. Saadaan paljon poikasia, Virtanen iloitsee.

Hän on rengastanut lintuja 1990-luvulta saakka.

Puiden katveessa käy lehahdus.

– Tulee, rengastajat varoittavat.

Suojaudumme. Emo lentää ohi. Se ei ole pesässä, vaan tarkkailee toimiamme lähistöllä.

Virtanen tietää, että naaras on rengastettu pesäpoikasena Kangasniemellä vuonna 2017. Sama lintu pesi pöntössä viime vuonnakin.

Koiras ei tyypilliseen tapaansa ole lähimailla.

Heti kun Korhonen on kiivennyt tikapuita pitkin pöntölle, käy selväksi, ettei emo jää toimettomaksi. Se ei voi sietää tunkeilijoita. Vähiten sellaisia, jotka ryöväävät kevään aikana haudotut ja hoivatut poikaset pesästä.

Emon vihaisten uhittelulentojen saattelemana Korhonen saa kannettua untuvikot yksi kerrallaan maahan. Yksi naputtaa nokkaansa vihaisesti ja levittelee siipiään itsevarmana. Toinen näyttää päiväunilta herätetyltä räpytellessään vilkkuluomiaan. Lopulta silmät jäävät puoliksi auki. Kaksi muuta eivät näytä olevan moksiskaan.

Virtanen kertoo, että nämä yksilöt tulevat viihtymään emonsa hoidossa vielä tovin.

Rengastajat toimivat nopeasti. Operaatiolla ei haluta häiritä lintujen elämää enemmän kuin se on tarpeen.

– 305 ja 557, Korhonen lukee renkaan numeron.

Virtanen kirjaa tiedon ruutuvihkoon.

Naksaus ja kevyt lehahdus.

Takanamme puussa tuikeana tuijottavalle emolle ei auta selittää, että aikeemme ovat kunnialliset. Rengastusluvan saaneet (Luomus) harrastajat mahdollistavat sen, että viirupöllöstä sekä muista Suomessa pesivistä linnuista ja niiden elämästä tiedetään paljon.

Rengastaja kääntää pöllön hellästi selälleen, asettaa renkaan jalkaan ja puristaa rengastuspihdeillä. Seuraavaksi mitataan siipi, jonka mitta, 117 milliä, kirjataan renkaan numeron perään. On punnituksen vuoro. Korhonen nostaa poikasen vihreään pussiin, jossa on pöllön kuva.

– Paino ilman pussia 440 grammaa.

Virtasen lyijykynä sauhuaa.

Seuraava poikanen on selvästi pienempi.

Kotona rengastajat siirtävät tiedot paperilta sähköiseen järjestelmään.

Rengastus on hyvin vanha tutkimusmenetelmä. Sen avulla kyetään tutkimaan lintujen elämää nykypäivänäkin laajemmin kuin millään toisella keinolla. Rengastuksen tuottama tieto edistää myös lintujen suojelua (Luomus). Vuodesta 1926 vastuu lintujen rengastuksesta Suomessa on ollut Helsingin yliopiston Luonnontieteellisellä keskusmuseolla ja sen alaisuuteen myöhemmin perustetulla rengastustoimistolla.

Valtakunnallinen petolintuseuranta on ollut käynnissä jo vuodesta 1982.

Viirupöllö on yleisestikin yksi rengastajien lempilajeista, koska se on helppo saada pesimään pöttöön ja siten seurata sen elämää. Luonnontieteellisellä keskusmuseolla on monta lajiin liittyvää pitkäaikaista seurantaprojektia. Se on lisännyt rengastusmääriä.

Taas naksahtaa. Emon seuraava hyökkäys päättyy osumaan. Se on tuntuva muistutus siitä, että olemme tekemisissä villieläimen kanssa.

Tämän emon kynsissä saisi sapiskaa näätäkin. Viheliäinen munarosvo uhkaa varsinkin arempien viirupöllöemojen pesiä ja jälkikasvua.

Pystymme jatkamaan haavasta huolimatta rengastustyön loppuun.

Kun kaikki neljä poikasta ovat saaneet renkaansa, Korhonen palauttaa ne pönttöön. Jos käy tuuri, lintumies tulee kuulemaan niiden kohtalosta tai tapaamaan rengastamansa linnun vuosien jälkeen.

Kun rengastusvälineet on pakattu takaisin autoon, starttaamme kohti seuraavaa kohdetta.

Pöntöstä pilkistää uteliaan poikasen pää. Emo ei tälläkään kertaa ole pesässä, vaan tarkkailee tulijoita koivussa.

Nopeasti käy ilmi, että tämä rengastamaton emo on huomattavasti säyseämpi tapaus kuin aiemmin kohtaamamme. Silti on pysyttävä alati valppaina.

Nämä poikaset ovat huomattavasti kookkaampia kuin aiemmat, noin kuukauden ikäisiä. Virtanen arvioi, että ne tulevat jättämään pian pesäpönttönsä. Poikaset oppivat lentämään noin 5–6-viikkoisina.

Tämän jälkeen nuori pöllö on yleensä muutaman viikon vanhempiensa hoidossa, kunnes koittaa karu arki. Sen täytyy löytää ruokansa itse ja selvitä ensimmäisestä syksystä ja talvesta. Naaraat lähtevät tyypillisesti pidemmälle kotiseudultaan kuin koiraat.

Toisena tai kolmantena elinvuotenaan pöllö aloittaa pesinnän. Paikkauskollinen lintu viihtyy valitsemallaan elinpiirillä usein loppuikänsä.

Ihmisen toiminta vaikuttaa pöllöjen elämään. Hakkuut vievät pesäpaikkoja kolopesijöiltä, joita ovat viirupöllön lisäksi muun muassa varpuspöllö, helmipöllö ja lehtopöllö.

Viirupöllö on siis riippuvainen ihmisen avusta. Se pesii nykypäivänä pääasiassa lintuharrastajien, kuten Aki Korhosen, nikkaroimissa pöntöissä.

– Huollan ja rakentelen pönttöjä talvella, kun luontoharrastuksessa on muuten hiljaisempaa, hän kertoo.

Viirupöllö on elinvoimainen, toisin kuin osa muista Suomessa pesivistä pöllölajeista, joita on vakituisesti yhdeksän. Kymmenes laji on tunturipöllö, joka viihtyy Lapin tuntureilla hyvinä sopulivuosina. Pohjoisen pallonpuoliskon tundran laji tunnetaan valkoisesta värityksestään. Tunturipöllön kaunis ulkomuoto voi koitua ilmastonmuutoksen ja vähälumisten talvien myötä sen kohtaloksi, kun suojaväristä tulee näkyvä maalitaulu.

Lämpenevä ilmasto näkyy konkreettisesti lehtopöllön värityksessä. Tutkijat ovat huomanneet rengastusaineiston perusteella, että ruskeat lehtopöllöt ovat yleistyneet Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana.

Maassa rivissä patsastelevia pöllönpoikasia katsoessa ei uskoisi, että pöllöt ovat aiheuttaneet ihmisissä vahvoja negatiivisia tunteita.

Huuhkaja on tällä hetkellä luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi, eikä se ole kiipelissä ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Laji rauhoitettiin vasta 1980-luvun alkuvuosina täysiaikaisesti. Sitä ennen isokokoista ja uhkaksi koettua pöllöä vainottiin, pesiä hävitettiin ja aikuisia lintuja tapettiin. Kanta on jälleen romahtanut selkeästi 1990-luvun alusta, ja siihen on erinäisiä syitä. Yksi niistä on yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen sulkeminen. Ne olivat huuhkajille tärkeitä ravinnon kannalta.

Öisin saalistava petolintu joutuu usein myös auton töytäisemäksi ylittäessään vilkkaasti liikennöityjä teitä matalalla tai kuolee sähkölinjojen aiheuttamien onnettomuuksien seurauksena.

Sen sijaan ihmisten suhtautuminen lajia kohtaan on nykyisin huomattavasti suopeampi.

Mutta miten voi Suomen rengastastajien joukko? Lintututkimuksen tulevaisuuden näkökulmasta ei täysin kehuttavasti. Uhkana on ukkoutuminen. Vapaaehtoisten keski-ikä nousee jatkuvasti, ja uusien harrastajien löytämiseksi on tehtävä kovasti töitä.

Rengastustoimintaan on sitouduttava vuosiksi, mikäli mielii seurata omaa aluettaan tavoitteellisesti.

Korhonen on suhteellisen tuore rengastaja. Meneillään on kolmas vuosi. Kiinnostus syttyi luonnossa liikkumisesta ja lintujen valokuvaamisesta.

– Luonnossa ajatukset keskittyvät meneillään olevaan hetkeen ja aivot saa nollattua. Se on parasta, Korhonen kertoo hymyillen.

Hän saa rengastettua ja mitattua pesueen viimeisen poikasen. Alueella riittää vielä rengastettavia viirupöllöjä. Juhannuksen tienoilla lintumies aloittaa kanahaukkojen rengastamisen. Kesäkuun alussa renkaansa saavat huuhkajat, mikäli niitä sattuu löytymään. Loppukesällä vuorossa ovat hiiri- ja mehiläishaukat.

Virtasella taas pitää kiirettä lintuhoitolan pyörittämisessä. Virtanen on yksi Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton vapaaehtoisista eläinsuojeluneuvojista.

Kun viirupöllön pienokaiset ovat turvallisesti pöntössä, emo lennähtää katsomaan niitä.

Poistumme paikalta vähin äänin. Aurinko alkaa hiljalleen painua mailleen jättäen oranssin hehkun.

Metsään lankeaa rauha.

Lähteet:

Juttua varten haastateltu Suomen Luonnontieteellisen keskusmuseon intendenttiä Jari Valkamaa.

Kirjalliset lähteet:

Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013. Suomen Rengastusatlas Osa I

Valkama, J., Saurola, P., Lehikoinen, A., Lehikoinen, E., Piha, M., Sola, P. & Vehmala, W. 2014. Suomen Rengastusatlas Osa II

Suomi juhlii koulujen päättymistä poikkeusoloissa. Yle tapasi viidennen luokan päättävän Topi Turusen ja hänen äitinsä Elina Turusen Ruoholahden alakoulun pihalla Helsingissä lauantaina.

Rajoituksista johtuen koulujen päättämiseen riittää tapoja, mutta oppilaiden vanhemmilla ei päätöstilaisuuksiin ole ainakaan Ruoholahdessa asiaa.

– Nuoremmilla näytti olevan pihalla kevätjuhlatilaisuus. Topilla on juhlat oman luokan kesken sisällä koulussa, Elina Turunen kertoi.

Väliin jäävät myös koulun yhteiset kevätjuhlat, kuten kaikkialla Suomessa. Etukäteen asia ei Topi Turusta liiemmin harmittanut.

– Muiden esityksiä olisin voinut katsoa, mutten itse halua hirveästi esiintyä, hän sanoi.

Tuleva kuudesluokkalainen arvioi, että koulun penkille on poikkeuksellisten aikojen jälkeen kiva palata. Etäopetusaikakin kyllä menetteli.

– Se oli ihan kivaa, mutta mieluummin olen täällä koulussa ja näen kavereita.

Poikkeuksellinen kevät vaati perheiltä joustoa ja uusien rutiinien opettelua.

– Olihan siinä totuttelemista uudenlaiseen arkeen ja omien töiden tekemiseen siinä samalla. Kyllä se alkoi sujua, ja olihan siinä paljon hyviäkin puolia.

Kesällä on aika vierailla mummolassa ja puuhastella ulkona. Topi Turusen tapauksessa ohjelmassa on myös jalkapalloa. Hänen joukkueensa on aloittanut harjoitukset, mutta normaalia pelaaminen ei vielä ole.

– Siellä on rajoituksia ja turvavälejä. Ei voi ottaa kontaktia. Peleihin haluan päästä pitkän tauon jälkeen, Topi Turunen kertoi.

Kun todistus on saatu käteen, Turusen perhe hakee pikkuveljen mukaan ja lähtee jätskille.

– Se perinne pitää koronasta riippumatta, Elina Turunen iloitsi.

Juhlailta huipentuu Ylen tarjoamaan virtuaalikonserttiin

Poikkeusolojen takia suuret kevät- ja valmistujaisjuhlat jäävät tänä vuonna väliin. Suosituksen mukaan oppilaitokset voivat järjestää valmistujaisjuhlan etäyhteyksien avulla, ja todistukset toimitetaan postitse.

Yhdessä voi silti juhlia kotisohvalta Ylen ohjelmien kanssa. Yhteisöllistä kevään juhlintaa on luvassa kaiken ikäisille.

Päättäjäistunnelmiin pääsee, kun muun muassa Mikael Gabriel, Ellinoora ja Olavi Uusivirta pitävät puheet valmistuville Yle Olohuoneessa klo 15 alkaen.

Illalla luvassa on juhlahumua virtuaalisesti järjestettävässä YleXPop 2020 -tapahtumassa. Kuusituntisessa maratonikonsertissa esiintyvät muun muassa Gettomasa, Olavi Uusivirta ja Tuure Boelius. Illan päättää kello 22 alkava Sannin konsertti.

YleXPopin juontavat Viki ja Köpi sekä TheManninen. Yleisö pääsee osallistumaan konserttiin Areenan, chatin ja eri somekanavien kautta.

Maailmassa on iso joukko hankalia sairauksia, joiden parantamisen ja hoidon eteen lääketiede on tehnyt töitä vuosikymmeniä.

Joidenkin perinteisesti parantumattomina pidettyjen sairauksien hoidossa ja tutkimuksessa on otettu viime vuosina niin merkittäviä edistysaskeleita, että niitä pystytään nykyisin jopa parantamaan.

Yle kysyi alojensa johtavilta asiantuntijoilta Suomessa, mitä uutta sairauksien voittamiseksi on saatu aikaan.

Juttuun on valittu sairauksia, joiden tutkimus on edistynyt ja hoidossa on saatu viime vuosina aikaan hyviä tuloksia. Sen ansiosta parantumattomissakin sairauksissa potilaiden elämänlaatua on voitu kohentaa.

Osa sairauksista on sellaisia, joiden tutkimuksessa ja hoidossa on luvassa merkittävää edistystä lähitulevaisuudessa.

Alzheimerin tauti

Vaikka Alzheimerin taudin syntysyy ei ole selvinnyt, lääketieteessä tunnetaan sen eteneminen jo melko hyvin. Yhtenä taudin tunnusmerkkinä pidettävän beeta-amyloidiproteiinin tiedetään alkavan kertyä aivoihin jo 20 vuotta ennen muistioireita.

Taudin tutkimuksessa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn, riskialttiiden henkilöiden tunnistamiseen, varhaiseen oikeaan diagnoosiin ja sairauden etenemisen viivästyttämiseen.

– Varhaisella toteamisella on suuri merkitys, kun tulevaisuudessa toivottavasti saamme käyttöön lääkkeitä, joilla taudin etenemistä voidaan hidastaa, kertoo neurologian professori Hilkka Soininen Itä-Suomen yliopistosta.

Alzheimerin riskiä lisäävät esimerkiksi korkea ikä, suvussa oleva muistisairaus, verenkiertosairauksien riskitekijät ja myös matala koulutustaso.

Soininen kertoo Suomessa tehtävästä uraauurtavasta muistisairauksien ehkäisyyn pyrkivästä FINGER-tutkimuksesta.

Siinä on voitu ensimmäistä kertaa maailmassa osoittaa, että iäkkäiden ihmisten muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemistä kyetään ehkäisemään noudattamalla huolellisesti monipuolista elintapaohjelmaa.

Ohjelma sisältääruokavalioneuvontaa, liikuntaharjoittelua, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tehostettua seurantaa kahden vuoden ajan. FINGER-tutkimus on ollut mallina muille vastaaville tutkimuksille eri puolilla maailmaa.

– Se on menestystarina. Samanlaisia tutkimuksia on meneillään tai alkamassa liki 30 maassa Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa, Australiassa ja myös Afrikassa, Soininen kertoo.

Tutkimuksen tulosten pohjalta on jo ryhdytty tunnistamaan henkilöitä, joilla on kohonnut riski muistisairauteen. Heitä tuetaan muistitoimintojen säilymisessä.

HI-virus

Ennen väistämättä aidsiin ja kuolemaan johtaneen HIV:n hoidossa on saavutettu useita isoja onnistumisia reilussa kymmenessä vuodessa. Yksi keskeisimmistä on tutkimuksissa varmistunut tieto siitä, että tehokas lääkehoito vähentää viruksen määrän sairastuneen verenkierrossa lähes olemattomiin.

Näin hoidettuna virus ei kykene siirtymään HIV-positiivisesta ihmisestä seksin kautta eteenpäin.

– Hyvässä hoitovasteessa oleva HIV ei tartu suojaamattomassakaan seksikontaktissa, sanoo HUS:n infektiolääkäri Jussi Sutinen.

Ennen lääkehoidon kehittymistä HIV:n leviäminen herätti kauhua ympäri maailmaa. Tartuntariskin poistumisella on ollut valtava merkitys potilaiden elämässä. Se hälventää seksiin liittyviä pelkoja ja mahdollistaa esimerkiksi lasten hankkimisen ilman erityisjärjestelyjä.

Kaikilla elämänalueilla ei infektiolääkäri Jussi Sutisen mukaan ole päästy eteenpäin. Hän kritisoi voimakkaasti siitä, että HI-viruksen tartuttavuudessa tapahtunutta muutosta ei ole huomioitu lainsäädännössä.

– Ikävä kyllä Suomen oikeuslaitoksen viimeisin tulkinta asiasta ei ole päivittynyt tutkimustietoa vastaavaksi. HIV-positiivinen voidaan edelleen tuomita vaaran aiheuttamisesta suojaamattomassa seksikontaktissa, vaikka vaara on jo hävinnyt, Sutinen sanoo.

HI-virukseen etsitään Sutisen mukaan monelta suunnalta myös parantavaa hoitoa, mutta tie on todennäköisesti pitkä.

– Maailmassa ajatellaan yhden henkilön varmuudella parantuneen hivistä, Sutinen kertoo.

Kyseessä on ”Berliinin potilas”, joka esiintyy julkisuudessa myös omalla nimellään Timothy Ray Brown. HI-virusta kantanut Brown sai berliiniläisessä sairaalassa kaksi kantasolusiirtoa leukemian hoitoon, mikä lääkäreiden mukaan hävitti HIV:n hänen kehostaan pysyvästi.

Potilaasta ei ole yli kymmeneen vuoteen löytynyt elinkykyistä HI-virusta, vaikka hän ei enää käytä HIV-lääkkeitä.

Toisena mahdollisesti parantuneena pidetään “Lontoon potilasta” eli Adam Castillejonia. Hänen tarinansa on samankaltainen kuin Berliinin potilaan, mutta seuranta-aika ilman elävää virusta on kestänyt vasta kaksi vuotta.

Molemmat potilaat ovat parantuneet heille annetun kantasolusiirron ansiosta.

– Kantasolusiirrolla saatiin parannettua syöpä, ja samalla ”vaihdettua” potilaiden verisolut sellaisiksi, että hi-virus ei pystynyt niitä enää infektoimaan, selittää Sutinen

Syy hoidon käänteentekevään vaikutukseen liittyy kantasolut luovuttaneiden henkilöiden perimään. Luovuttajat kuuluvat noin yhden prosentin suuruiseen vähemmistöön maailman ihmisistä. Heillä ei ole solujensa pinnalla lainkaan tiettyä molekyyliä, jonka HI-virus tarvitsee päästäkseen solujen sisään.

– Tämä prosentti kansalaisista näyttää olevan lähes täysin suojassa HIV-tartunnalta ja nyt tämä ominaisuus pystyttiin siirtämään HIV-potilaalle syövän hoidon yhteydessä, Sutinen kertoo.

Kantasolusiirtoa käytetään kuitenkin vain hengenvaarallisten tautien parantamisessa, pelkän HIV:in hoitoon sitä ei Sutisen mukaan voi käyttää.

– Hoitoon liittyy suuria riskejä. Maailmalla tiedetään monen HIV-potilaan menehtyneen sen jälkeen, kun kantasolusiirto ei onnistunutkaan.

Lopuksi Sutinen kertoo tuoreen uutisen. Hän viittaa vielä julkaisemattomaan tietoon pistoksena annettavan lääkkeen tehosta hiv-tartunnan ehkäisyssä. Asiaa on jo kommentoitu Science-lehdessä.

Uudessa tutkimuksessa verrattiin päivittäistä tablettihoitoa kahden kuukauden välein annettavaan pistoshoitoon. Sutisen mukaan pistoshoidon teho osoittautui merkittävästi paremmaksi kuin jo aiemmin tehokkaana pidetyn tablettihoidon teho.

– Tehokas pistettävä estolääkitys on ehkä yllättävänkin lähellä. Tulevaisuudessa osa potilaista tulee saamaan hoitonsa muutaman kuukauden välein annettavalla pistoksella.

Amyotrofinen lateraaliskleroosi eli ALS

ALS-diagnoosia pidetään yhtenä pahimmista, jonka ihminen voi saada. ALS ei ole elintapasairaus, vaan sairastuneet ovat voineet ennen taudin puhkeamista olla hyvinkin terveitä.

HUS:n neurologian erikoislääkäri Hannu Laaksovirta kertoo, että lähitulevaisuudessa on odotettavissa täsmentyvää tietoa ALSiin vaikuttavista geenivirheistä. ALSin taustalta on mahdollista löytää geenivirheitä, vaikka tautia ei tiedettäisikään esiintyvän sairastuneen suvussa. Myös ympäristötekijöillä on merkitys ALSin puhkeamisessa.

– Useat ilmiöt elämässä ovat geenien ja ympäristön yhteisvaikutusta. Enemmistöltä ALSiin sairastuneista geenivirheitä ei löydy, sanoo Laaksovirta.

On mahdollista, että suomalaisilla ALSiin sairastuneilla on hieman erilainen, jopa muuta maailmaa yleisempi geneettinen kuva.

– Tämä johtuu osin väestörakenteemme yhtenäisyydestä, jonka taustalla ovat historialliset ja maantieteelliset seikat, Laaksovirta toteaa.

Myös toinen HUS:n neurologian erikoislääkäri Pentti Tienari pitää alan keskeisenä edistysaskeleena geenipohjaisen tutkimuksen ja hoitojen kehittämistä sekä sitä, että viallisen geenin toimintaa kyetään säätelemään.

Yksi viime vuosien lupaavin rajapyykki on Tienarin mukaan nusinerseeni-lääkkeen kehittäminen. Lääkkeellä on onnistuttu estämään kokonaan toiseen SMA1-nimiseen harvinaiseen, geneettiseen sairauteen liittyviä vauvaikäisten kuolemia.

– Samaa hoitoperiaatetta yritetään myös ALSissa muun muassa geenivirheiden ilmentymisen estossa, Tienari kertoo.

Tiede ei ole vielä onnistunut tuomaan ratkaisua itse taudin etenemiseen, mutta potilaiden elämään tuovat helpotusta monet apuvälineet, kuten katseella ohjautuvat tietokoneet.

ALSin hoitoon on EU:ssa käytössä yksi lääke, joka hidastaa tautia hieman. Suomessa on käynnissä monikansallinen lääketutkimus, jossa tutkitaan, voiko hengityksen heikentymistä hidastaa suun kautta otettavalla lääkkeellä. Tuloksia voidaan odottaa parin vuoden päästä.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetes todetaan aktiivisen seulonnan ansiosta usein aikaisemmassa vaiheessa kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Siihen voidaan näin myös puuttua varhain, jolloin myös elintapahoito on tehokkaampaa ja hoitotulokset paremmat.

Sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitosta kertoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan ennen parantumattomana pidetystä sairaudesta on mahdollista päästä eroon.

Painon pudottaminen 10-15 prosentilla korjaa maksan, haiman, muiden sisäelinten ja lihasten rasvoittumista. Osalla potilaista verensokeri voidaan palauttaa normaaliksi yhdistettynä säännölliseen liikuntaan.

– Tyypin 2 diabeteksen parantaminen tai peruuttaminen eli remissio on osalla henkilöistä todettu mahdolliseksi. Tähän asiaan pitäisi vahvasti tarttua myös Suomessa ja tulevissa sote-keskuksissa, Ilanne-Parikka toteaa.

Sairauden perustutkimuksessa on selvitetty muun muassa suolistomikrobiston ja aineenvaihduntahäiriöiden merkitystä lihavuuden ja diabeteksen taustalla. Vuonna 2018 ruotsalaissuomalainen tutkimus luokitteli tyypin 2 diabeteksen ryhmäksi sairauksia, joilla on erilainen geneettinen tausta ja ennuste.

Ilanne-Parikan mukaan diagnostiikan tarkentaminen auttaa hoidon yksilöllisessä räätälöinnissä.

– Ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa ja kaikille sopivaa tapaa syödä ja liikkua. Pohjolan ruokavalio on meille hyvin sopiva muunnos Välimeren ruokavaliosta, joka on osoittautunut hyväksi diabeteksen ja sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa, sanoo Ilanne-Parikka.

Liikuntasuosituksissa on nostettu esille aikaisempaa enemmän istumisen vähentäminen. Painonhallinnan keinot on päivitetty juuri Käypä hoito -suosituksessa.

Myös lääkehoito valitaan aikaisempaa yksilöllisemmin.

Uusimpien lääkeaineryhmien eli sokerinpoistaja-tablettien ja suolistohormoneihin vaikuttavien pistosten ja tablettien käyttö on lisääntynyt. Insuliinin käyttö puolestaan on vähentynyt. Sillä on kuitenkin tärkeä paikka hoidossa silloin, kun henkilölle on kehittynyt merkittävä insuliinipuutos.

Suomeen suunnitellaan kansallista diabetesrekisteriä, joka mahdollistaisi aikaisempaa paremmin hoidon tulosten ja asiakaslähtöisen laadun arvioinnin ja kehittämisen.

Tyypin 2 diabeteksen riskitesti on ollut käytössä pidempään, mutta nyt myös StopDia-tutkimus edistää käytännön keinojen hyödyntämistä sairauden ehkäisyssä.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabeteksen puhkeamista ei pystytä estämään eikä taudin kehittymiseen ole yksittäistä, tiedossa olevaa syytä. Sen puhkeamiseen vaikuttavat toisaalta perimä ja toisaalta ympäristö.

Sairaus puhkeaa, kun haiman Langerhansin solusaarekkeiden B-solut tulehtuvat ja lopettavat asteittain insuliini-hormonin tuottamisen.

– Tyypin 1 diabetes puhkeaa usein jonkun akuutin infektion laukaisemana vasta siinä vaiheessa, kun insuliinieritys on alentunut noin 80-prosenttisesti, kertoo sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Diabetesliitosta.

Haiman sairausprosessi ei ole äkillinen tapahtuma vaan se voi kestää vuosia. Jos insuliinin tuotannon loppumista ei huomata ja aleta hoitaa ajoissa, kehittyy elimistössä happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen tila.

Sairastuneilla on eri tavalla kehittyviä ja eteneviä sairausmuotoja. Hoidossa elimistön insuliinipuutos korvataan annostelemalla erilaisia insuliinivalmisteita pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen kudokseen.

Alan tutkimuksessa selvitetään taudin syntymekanismia ja keinoja sairastuneiden elämänlaadun parantamiseksi. Ilanne-Parikka kertoo, että lupaavia tuloksia on saatu B-soluja tulehduttavien virusten tutkimuksista.

– Enteroviruksia pidetään yhtenä B-solujen tulehduksen aiheuttajista, Ilanne-Parikka sanoo.

Tähän liittyen Suomessa on tehty rokotetutkimusta. Siinä selvitetään, voisiko virusrokote ehkäistä B-solujen tulehdusta ja siten taudin puhkeamista ihmisillä, joilla tiedetään olevan perinnöllinen diabetesalttius.

– Toinen kiinnostava tutkimusalue liittyy suoliston mikrobiomiin. Suoliston immuunipuolustuksen ja mikrobien tutkiminen auttaa ymmärtämään tyypin 1 diabeteksen kehittymistä ja ehkäisyn mahdollisuuksia, Ilanne-Parikka jatkaa.

Ilanne-Parikan mukaan mahdollisen rokotteen kehittämiseen on vielä pitkä matka. Samoin kantasolututkimukseen perustuva, insuliinia tuottavien solujen saaminen osaksi potilaan hoitoa on pitkän tien takana.

Jo sairastuneiden potilaiden hoidossa on näköpiirissä monia elämänlaatua parantavia kehityssuuntia. Yhtenä keskeisimmistä Ilanne-Parikka mainitsee entistä yksilöllisemmiksi räätälöidyn insuliinin annostelun älypumpun avulla. Älypumppua kutsutaan jopa keinohaimaksi.

– Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista insuliinitarpeen ennustaminen, tunnistaminen ja hoitaminen automaattisesti sensorilla ja pumpulla, joka toimii ”autopilotin” tavoin, Ilanne-Parikka kuvaa.

Vakavat mielenterveyshäiriöt

Eläketurvakeskus kertoi keväällä, että mielenterveyden ongelmista on ensimmäistä kertaa tullut suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syy.

Itsemurhien ehkäisyssä mielenterveyshäiriöiden onnistunut hoito on keskeistä. Suomessa noin 800 ihmistä vuodessa tekee itsemurhan. Koronakeväänä määrän on huomattu lisääntyneen.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä pitää jo käytössä olevista uusista menetelmistä tärkeinä ketamiini-infuusioksi kutsuttua lääkehoitoa ja neuromodulaatiohoitoja, joissa aivojen toimintaan vaikutetaan sähköisesti tai magneettisesti.

– Vaikeiden depressioiden hoidossa ketamiini-infuusion avulla on saavutettu tehoa jo muutamissa tunneissa tai vuorokaudessa, Isometsä sanoo.

Lääkeaineena ketamiini on tunnettu pitkään, mutta sillä on hankalia sivuvaikutuksia.

– Sen nopea ja hyvä antidepressiivisen teho kuitenkin osoittaa, että on mahdollista kehittää nykyistä nopeammin ja tehokkaammin vaikuttavia masennuslääkkeitä, Isometsä sanoo.

Tyypillinen esimerkki neuromodulaatiohoidoista on depression lievittäminen aivokuoreen suunnattujen magneettisten ärsykkeiden avulla. Isometsän mukaan hoidon haitat vaikuttavat hyvin vähäisiltä.

Tehokkuutta on myös mahdollista parantaa nykyisestä aivojen toiminnan tuntemiseen liittyvän tutkimuksen tarkentuessa. Ymmärrys sairauden toimintamekanismeista tarkentuu esimerkiksi aivojen kuvantamisen kehittyessä.

– Psyykkisten sairauksien hoidossa suuri haaste on onnistua kohdentamaan lääkehoito niin, että se korjaa häiriintynyttä toimintaa häiritsemättä muuta, totaa Isometsä.

Isometsä arvioi, että jo lähivuosina voidaan todennäköisesti huomioida geneettisen perimän vaikutus lääkeaineen valinnassa ja annosmäärissä.

– Geneettisen tiedon avulla tunnistetaan, kenellä lääkeaineen pitoisuus voi normaaliannoksellakin nousta liian korkeaksi tai jäädä liian matalaksi Isometsä kuvaa.

Lapin tulvat lähestyvät huippuaan. Rovaniemellä Ounasjoki nousi lauantaina jo päivällä kymmenen senttiä yli vahinkorajan.

Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto kertoo, että Rovaniemellä vesi nousee edelleen. Hän arvoi, että kaupungissa ylletään ehkä vuoden 1993 tulvalukemiin. Se on viimeisin suuri tulva Rovaniemellä.

Kittilässä viileät yöt ovat helpottaneet tilannetta, mutta suurtulva on yhä mahdollinen.

Tulvien taustalla on poikkeuksellisen runsasluminen talvi.

Hevosyrittäjän pihassa vesi nousi 30 senttiä yhdessä yössä

Rovaniemellä täysin veden saartama on esimerkiksi Saarenkylässä sijaitseva Hevostila Heppu. Sama kohtalo on useilla asuintaloilla.

Teitä on poikki ja ihmiset ovat motissa kotonaan. Tulva on muun muassa huuhtonut pätkän Katajatietä mennessään.

Hevostilan omistajalla Jaana Piippolalla on suuri huoli hevosistaan. Hevostarhoista on vain yksi osittain käytössä, sillä muut ovat veden vallassa. Vesi nousi yhdessä yössä noin 30 senttiä.

Hevosyrittäjän yöunet ovat jääneet vähiin, sillä tulvatilanne ottaa koville. Asiakkaat otetaan tällä hetkellä vastaan venekyydillä.

Isommilta vahingoilta Rovaniemellä on kuitenkin vielä vältytty, kertoo Lapin pelastuslaitos, vaikka vesi on noussut teille monessa paikkaa.

Lapin Ely-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki sanoo, että Kuusamontie on poikki, sillä tiellä on vettä 20–30 senttiä.

– Nyt mietitään, mitä sen kanssa tehdään, mutta Kuusamontietä pääsee vielä ilmeisesti ajamaan autolla. Veden pinnan pitäisi Rovaniemen kohdalla nousta korkeintaan enää 20 senttiä, mikäli ei sada.

Lue lisää: Lämpöaalto antaa kovaa kyytiä Lapin paksuille lumille – Rovaniemellä varaudutaan ennätystulvaan

Viileät yöt pelastavat Kittilässä

Suurtulva on yhä mahdollinen myös Kittilässä, jossa viileät yöt ovat toistaiseksi rauhoittaneet Ounasjoen latvoilta lähtevää tulvatilannetta..

Lapin pelastuslaitoksella on ollut tulvan takia Kittilässä muutamia hälytystehtäviä, mutta isommista vahingoista ei ole raportoitu. Hälytykset ovat koskeneet tulvaveden nousua maanteille.

Lapin Pelastuslaitoksen Kittilän vt. palopäällikö Kari Kuosmanen, kertoo, että Ounasjoen vesi on noussut yön aikana vajaa kymmenen senttiä ja päivän aikana noin viisi senttiä Kittilän kirkonkylän kohdalla.

–Asuinalueilla tuhoja ei vielä ole ollut, mutta mökeissä on lattioita voinut jo kastua, Kuosmanen kertoo.

Lue lisää: Jokiyhtiö on huolissaan Lapin voimalaitosten tulvaturismista – kuohuja päästävä näkemään vaaroista välittämättä

Ennätystulvaa odotetaan myös Tornionjoelle

Tuoreimpien ennusteiden mukaan myös Tornionjoelle on odotettavissa ennätystulva. Lapin Ely-keskuksen mukaan tulva yltäisi vuoden 1968 tasolle.

– Tornionjoella on varauduttu myös hyvin. Tulvasuojauksia on tehty muun muassa Torniossa ja Pellossa. Toivotaan, että vahingot jäävät pieniksi, Alaraudanjoki sanoo.

Lapin Ely-keskuksen mukaan Ivalojoella tulvahuippu on jo viikonvaihteessa tai heti ensi viikon alkupuolella.

Lataa puhelimeesi Yle Uutisvahti! Animaatiosta näet, miten tilaat Uutisvahtiin ilmoitukset kaikista Lapin tulvia koskevista uutisista.

Koronapandemia on aiheuttanut eri puolilla Eurooppaa varotoimia joukkoliikenteessä. Tällaisia ovat esimerkiksi kehotus välttää kaikkea julkista liikennettä Ruotsissa tai maskipakot esimerkiksi Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa ja Tshekissä.

Suomessa joukkoliikenteen erityisjärjestelyissä on oltu toistaiseksi maltillisia, eikä esimerkiksi maskien kanssa ole menty pakkolinjalle. Päinvastoin, sosiaali- ja terveysministeriölle annetussa maskiselvityksessä niiden hyödyt todettiin melko olemattomiksi.

Jotain kuitenkin tapahtuu. Finnair on ilmoittanut, että sen hiljalleen alkaville lennoille on asiaa vain maskin kanssa.

Myös VR on miettinyt maskien käyttöä kaukojunissa, mutta millekään pakkolinjalle ei ole lähdetty, sanoo VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson.

– Meillä ei ole maskipakkoa, mutta maskia saa käyttää.

Janssonin mukaan VR on tehnyt asiakaskyselyn, jossa vain 17 prosenttia piti maskia tarpeellisena.

Pakon sijaan VR aikoo kuitenkin auttaa asiakkaitaan maskiasiassa: maskit nimittäin tulevat myyntiin junissa.

– Lähiviikkoina käsidesi ja maskit ovat tulossa myyntiin junissa, Jansson sanoo.

– Tällä hetkellä ohjeistus on, että saa käyttää maskia. Ja kun maskit tulevat myyntiin junissa, niin kaikki jotka haluavat käyttää maskia, pystyvät niitä hyödyntämään, Jansson sanoo.

Jansson korostaa, että vertailu Suomen ja muiden maiden käytäntöjen välillä on vaikeaa.

– Pitää muistaa, että olosuhteet ovat hyvin erilaiset eri maissa – myös koronan suhteen. Myös junaliikenne on erilaista. Junat täyttyvät ihan eri tasolla kuin Suomessa ja kun Suomessa esimerkiksi yksi paikka on myyty kymmenestä, yhdeksän vapaata paikkaa on asiakkaan ympärillä.

Janssonin mukaan lipunmyynnin algoritmi myy paikat siten, että etäisyydet muihin matkustajiin maksimoidaan.

Lue myös:

Ylen kysely: Suurin osa suomalaisista ei pidä maskipakkoa tarpeellisena

Voiko Finnair estää pääsyn koneeseen, jos asiakas ei suostu käyttämään maskia? Näin vastaa juristi – Entä tuleeko maskipakko myös juniin?

SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketti on laukaistu onnistuneesti matkaan Yhdysvalloissa.

Lento on ensimmäinen yksityisen yrityksen toteuttama miehitetty avaruuslento Maan kiertoradalle. Kyseessä on myös Yhdysvaltojen ensimmäinen miehitetty lento sitten vuoden 2011.

Falcon 9 -raketin on määrä viedä astronautit Bob Behnken ja Douglas Hurley ensin avaruuteen. Siellä matka jatkuu Crew Dragon -nimisellä kapselilla aina Kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle. Kapseli on nyt irtaantunut raketista ja aloittanut 19 tuntia kestävän lentonsa ISS:lle.

Falcon 9 -raketti lähetettiin matkaan samalta laukaisualustalla, jolta Neil Armstrongin Apollo 11 -lento aikoinaan lähetettiin avaruuteen.

Myös presidentti Donald Trump oli paikalla seuraamassa laukaisua aitiopaikalta. Presidentti kuvaili laukaisua "ihmeelliseksi."

– Tämä on vasta alkua ja jotain todella erityislaatuista, Trump kommentoi toimittajille.

Edellisen kerran lähtöä yritettiin keskiviikkona, mutta se keskeytettiin vain vajaat parikymmentä minuuttia ennen laukaisua.

Korjattu juttua ja jutun otsikkoa 31.5. klo 8.37 Kyse oli ensimmäisestä miehitetystä kaupallisesta lennosta Maan kiertoradalle ei avaruuteen

Tampereella koulujen päättymistä on juhlittu perinteisesti Pyhäjärven rantamaisemissa. Hotelli Rosendahlia ympäröivällä puisto- ja ranta-alueella näkyi alkuiltapäivästä enimmäkseen lapsiperheitä ja aikuisia auringonottajia.

Aapo Salonen, 15, otti aurinkoa kavereidensa kanssa Pyynikin uimarannalla. Päivän ja illan suunnitelmat olivat selkeät, eikä niihin kuulunut kaupungilla juhliminen.

– Rantailua ja energiajuomia, sitten menen varmaankin kotiin pelaamaan.

Kahdeksannen luokan ja etenkin etäopetuksen päättyminen tuntui mukavalta.

– Muuten korona ei ole juuri vaikuttanut omaan tekemiseen, kun en hirveästi liiku missään isoissa kokoontumisissa. Rippijuhlatkin ehdittiin pitää ennen kuin rajoitukset alkoivat.

17-vuotiaat Nella Toiviainen ja Roni Tiikkaja olivat päivällä Rosendahlin rannassa Jemina Toiviaisen, 10, kanssa.

Lukion ensimmäisen luokan päättävä pariskunta aikoi poiketa paikalla myös illalla. Suunnitelmat olivat vielä hieman auki.

– Tullaan käymään ja yritetään pitää turvavälit kunnossa. Sitten haetaan ehkä ruokaa ja käydään vielä kaupungilla, Nella Toiviainen sanoo.

Koulu päättyi tänä vuonna hänen mukaansa hieman vaivihkaa, kun lukiot jatkoivat etäopetusta loppuun asti. Kevät on muutenkin ollut kummallinen.

– Onhan elämä ollut paljon varovaisempaa, kun on pitänyt miettiä mitä voi ja ei voi tehdä, Tiikkaja sanoo.

Nuoret pitivät todennäköisenä, että joukkokokoontumisista ja etäisyyden pitämisestä lipsutaan illan mittaan. Toiviainen kuitenkin uskoi, että suurin osa nuorista käyttää järkeään myös juhliessa.

– Ehkei se haittaa jos istuu vierekkäin, mutta en usko että kukaan esimerkiksi juo toisten pulloista.

Nuoriso-ohjaajat varautuvat kiireeseen

Pyynikillä rakennettiin iltapäivällä SPR:n selviämisasemaa ja ensiapupistettä. Illalla nuoria auttamassa ovat myös 50 Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaajaa. Nuorisopalveluilla on oma teltta, josta saa kuunteluapua tai vaikkapa pullon vettä.

Kohdennetun työn johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti arvelee Pyynikin illasta tulevan kiireisen.

– Valitettavasti pelkään, että meillä on kädet täynnä töitä. Nuoriso-ohjaajilta tulleiden viestien mukaan väkeä on tulossa paljon, huhujen mukaan myös muutamaan muuhun paikkaan. Ilta sen näyttää, mutta varmasti on paljon enemmän nuoria liikkeellä kuin vappuna.

Jyväskylässä koulujen päättäjäispäivä on muuttunut asteittain aurinkoisemmaksi. Keskustassa moni oli jo aloitellut vapaapäivän herkuttelemalla.

17-vuotias Susanna Ettala pääsi lukion toiselta luokalta ja oli urheasti saapunut nauttimaan pikaruoka-ateriaa kävelykadulle kaverinsa kanssa puluista ja lokeista huolimatta.

– Juhlimme kaverin kanssa kesän alkua, Ettala sanoo.

Paikka valittiin, koska se on hyvä kohta sekä auringonpaisteen että ihmisten katselun kannalta. Illalla Ettala aikoo juhlia lähinnä kotona ja omassa seurassa. Jos koronarajoituksia ei olisi, hän lähtisi todennäköisesti rannalle isomman porukan kanssa.

– Harmittaa se pikkuisen, mutta on se ihan okei, Ettala miettii.

Kaverukset Jenna Malinen, 15, ja Emma Viinikainen, 14, ovat myös viettämässä aikaa Jyväskylän keskustassa. Molemmilla on jäätelötötteröt kädessään, ja takana on kahdeksannen luokan urakointi loppuun.

– Nyt on ihan hyvät fiilikset, kun saa nähdä paria kaveriakin. Pystyy jotain tehdä kesälläkin, Malinen sanoo.

Viinikainen on samaa mieltä. Hän iloitsee siitä, että pääsee liikkumaan muuallekin kuin vain kodin sisällä. Molemmat ovat jo tottuneet korona-arkeen, vaikka se tuntui aluksi oudolta.

Kaveruksilla ei ole iltabiletyssuunnitelmia, vaan molemmat suuntaavat Viinikaisen luokse yökylään leipomaan kakkua.

Noelle Hyvönen, 17, ja Marjut Toopakka, 20, ovat tulleet keskustaan tapaamaan toisiaan ensi kertaa, mutta ovat ennestään tavanneet netissä. Toopakka opiskelee toisen asteen koulussa ja käy oppilaitoksella myös kesän aikana, joten täysin tyhjää kesälomaa ei ole tiedossa. Kysyttäessä kavereiden kokoontumispaikoista on molemmilla vastaus tiedossa:

– Suurin piirtein kaikki ovat Tuomiojärven rannalla ryyppäämässä. Se on vakiopaikka koulujen loputtua, Hyvönen sanoo.

Toopakkakin uskoo, että kaikki ovat juomassa. Kummallakaan ei ole vastaavia aikeita itsellään.

– Selvin päinkin voi olla hauskaa, Toopakka toteaa.

Ilta jatkuu yhdessäolon merkeissä.

Helsingissä Sinebrychoffin puistossa istuskelleet entiset kahdeksasluokkalaiset kieltävät koronan vaikuttaneen juurikaan illan suunnitelmiin.

– Ei meillä sen suurempia suunnitelmia ollutkaan, he naurahtavat.

Tyttöjen mukaan koulujen aukeaminen vaikutti siihen, että moni saattoi kokea tilanteen ikään kuin normalisoituneen. Tällöin myös turvavälit unohtuvat helpommin.

– Olen nähnyt, että monet hengaavat aika isoissa porukoissa, Lotte Ruokomäki sanoo.

Kesältä tytöt odottavat etenkin rippi- ja protuleirejä, niitä kun ei tyttöjen helpotukseksi ole peruttu.

Tallinnan yliopistossa kauppatieteitä opiskelevat Nikke Mäkinen , Alex Jäntti ja Mikko Liuksiala myöntävät, että ilmassa on selkeästi kesäloman tuntua.

Siitäkin huolimatta, että loma yliopistosta ei välttämättä tarkoita lomaa töiltä.

– Tarkoitus on puistossa nauttia tästä säästä, Jäntti kertoo suunnitelmista tälle illalle.

– Flow’n mukaan, Mäkinen jatkaa.

Kolmikon mukaan turvavälien muistaminen tuntuu olevan toisille vaikea asia muistettavaksi ja erityisesti nyt, kun kesäinen keli hellii.

Korkeakouluopiskelijalle kesäloman alku ei ole aivan yhtä suuri juhlanpaikka kuin nuoremmalle ikäpolvelle.

Mäkinen, Jäntti ja Liuksiala uskovat, että nuoret intoutuvatkin tänään juhlimaan koronatilanteesta huolimatta.

– Ilmeisesti vappuna oltiin niin kiltisti, joten kyllä nyt varmasti pitää jo päästä pois kotoa, he pohtivat.

Korjaus 31.5.2020 klo 9:41: korjattu pääkuvan kuvatekstistä haastateltavien nimet oikeaan järjestykseen.

– Korona tuli meille kaikille kuin seinä eteen, vietettiin yöttömiä öitä, ja todellisuus iski meihin tunneissa.

Näin kuvaa koronakevään hurjimpia aikoja Smartumin vt. toimitusjohtaja Suvi Widgrén.

– Työnantajapuolen etumyynti laski 65 prosenttia huhtikuussa. Toukokuu on menty aika samoilla luvuilla, mutta nyt tilauskannassa on ihanasti piristymisen merkkejä. Käytiin alhaalla, mutta täältä tullaan, sanoo Widgrén.

Hänen mukaansa ala sukelsi kriittisiin lukemiin, jolloin jopa 85 prosenttia työnantajien tarjoamien etujen käyttämisestä pysähtyi.

Smartumissa on 37 työntekijää ja koronan takia yhtiö joutui lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöä äkkipysäyksen takia. Sopeutustoimet olivat välttämättömiä ja aika radikaaleja, Widgrén kertoo.

Smartum on yksi neljästä Suomessa toimivasta yrityksestä, jotka tarjoavat työntekijöille verotuettuja työsuhde-etuja. Yhteensä noin 630 000 suomalaista käyttää Smartumin välittämiä etuja. Edut voivat olla liikuntaa, kulttuuria, työmatkaetuja tai vaikka hieronta- ja lounasetuja.

Etuseteleitä on vielä toki fyysisesti olemassa, mutta yhä useammin puhutaan vain työnantajien tarjoamista eduista, koska eritoten koronan aikana monet edut ovat siirtyneet verkkoon, kun teattereissa, konserteissa tai urheilukilpailuissa tai ravintoloissa ei ole voinut käydä. Mutta etätapahtumia on järjestetty ja nähdään ehkä jatkossa entistä enemmän.

Ja maksaminen tapahtuu entistä useammin mobiilisti.

Etäpalveluja, mobiilimaksamista ja noutoruokaa

Yksi alan yrityksistä on kansainvälinen ePassi. Se osti suomalaisen Tyky-maksuvälineet -yrityksen muutama vuosi sitten.

Yhtiö ei ole joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöä, jota on Suomessa 39 henkilöä, vaan töitä on tehty koronan aikana pääosin etänä.

Työsuhde-etujen käyttö on kuitenkin kokenut kolauksen, vaikkakin pelättyä pienemmän, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rantala.

– Korona-aika on vaikuttanut merkittävästi työsuhde-etujen käyttöön, mutta ei niin paljon kuin aluksi pelkäsimme. Palveluntuottajat etenkin urheilun ja aterioiden osalta reagoivat tilanteeseen ripeästi kehittämällä yhdessä ePassin kanssa tilanteeseen sopivia etäpalveluita ja etämaksamismahdollisuuksia, Rantala kertoo sähköpostitse.

Rantalan mukaan kuluttajat eli yritysten työntekijät ovat kiitettävän hienosti löytäneet uusia tapoja käyttää työnantajien heille tarjoamia etuja.

Fyysisten etusetelien osuus on yrityksen koko liiketoiminnasta häviävän pieni, sillä ePassin käyttö perustuu älypuhelimen sovellukseen tai verkkomaksamiseen, mikä soveltuu hyvin tähän erikoiseen aikaan, toimitusjohtaja sanoo.

Myös ravintoloiden kuljetuspalvelut ja noutoateriat ovat paikanneet hyvin suljettuja ravintoloita, hän lisää.

Kaksi viikkoa sitten ePassi kertoi yhteistyöstä ruokakuljetuspalvelu Woltin kanssa, jolloin ePassin käyttäjät voivat nyt hyödyntää täysimääräisesti lounasetunsa valitsemalla Woltin sovelluksessa maksutavaksi ePassin.

Työmatkaetuun korona ei juuri ole vaikuttanut, koska edut otetaan yleensä käyttöön vuoden alussa vuosilippuihin.

Monet työpaikat ovat myös reagoineet tilanteeseen lisäämällä etujen määrää työntekijöilleen, koska he haluavat panostaa työntekijöidensä jaksamiseen ja hyvinvointiin näinä poikkeuksellisina aikoina, Rantala arvioi.

Menivätkö etusetelit vanhaksi?

Työntekijän ei tarvitse huolestua, että edut olisivat vanhentuneet, jos niitä ei ole voinut käyttää koronarajoitusten takia.

EPassin mobiiliedut ovat voimassa vuoden kerrallaan, joten korona ei ole vaikuttanut siihen. Tyky-seteleiden voimassaoloaika on joko tämän vuoden loppuun tai ensi vuoden loppuun.

Smartumin etusetelit ovat voimassa vähintään tämän vuoden loppuun ja syyskuun loppuun mennessä vanhenevien sähköisten etujen voimassaoloaikaa on pidennetty kolmella kuukaudella.

Etäpalvelut kasvussa – digitaalisuus on mahdollisuus myös kulttuurille

Liikevaihto alalla on kärsinyt, mutta lopullista tilannetta on mahdoton arvioida, koska etuja voi käyttää koko vuoden. EPassin Rantala arvioi, että viime kuukausien aikana kaikki alalla toimivat ovat varmasti nähneet liikevaihtonsa selvän ja äkillisen tippumisen.

– Niillä toimijoilla jotka eivät toimi joustavasti mobiilisti, on oletettavasti ollut haasteita, mutta on täysin mahdotonta arvioida mikä on lopullinen tilanne, koska etuja voi käyttää koko vuoden, Rantala sanoo.

Hän sanoo, että hyvinvointipalveluiden kysyntä on kasvanut ja myös etäpalveluiden tarjonta.

Smartumin suurin eturyhmä on liikunta- ja kulttuuri. Koronan aikana liikuntaedut ovat olleet suuressa suosiossa.

Kulttuurin puolella ei ehkä ole niin paljon digitaalista tarjontaa, mutta sitä voisi olla lisääkin, aprikoi Suvi Widgrén.

Smartum oli mukana Elastisen ja Lastenklinikoiden Kummien järjestämässä verkossa pidetyssä hyväntekeväisyyskonsertissa, jonka lahjoituspottia Smartumin edulla ostetut keikkaliput kasvattivat 10 000 euron edestä.

Digitaalisuuteen siirtyminen on vauhdittunut paljon, ja siinä piilee isosti mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

– Onni on digitaaliset palvelut. He, keillä on palveluita jo verkossa tai maksaminen onnistuu digitaalisesti, ovat tämän kauden voittajia, Suvi Widgrén sanoo sähköpostissa.

Miltä tulevaisuus näyttää ja mitä alan liikevaihdolle tapahtuu tänä vuonna? Siitä on luonnollisesti vaikea vielä sanoa mitään, hän huomauttaa.

Ennusteita toki on tehty, mutta vielä ei voi tietää oikeastaan mitään varmuudella, sillä epävarmaa on sekin, tuleeko syksyllä vielä uusi koronapiikki. Widgrén sanoo, että usko vahvaan tulevaisuuteen on kuitenkin luja.

Suomessa alalla on muutama toimija

Smartumin verkostossa on yli 25 000 palveluntarjoajaa ja työnantajia noin 13 000. Smartumin liikevaihto viime tilikaudella oli 8 miljoonaa euroa.

Epassi on henkilöstöetujen mobiilimaksuväline, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Tyky-maksuvälineet kuuluu ePassi Payments-yritykseen yrityskaupan myötä. EPassin liikevaihto viimeisellä tilikaudella oli 73 miljoonaa euroa.

EPassilla on asiakkaina noin 8 000 työnantajaa, jotka työllistävät yhteensä yli 800 000 suomalaista työikäistä.

Eazybreak on alan toinen suomalainen toimija. Sen erilaiset edut toimivat yli 10 000 kohteessa.

Ranskalainen globaalisti toimiva Edenred on myös Suomessa. Sillä on toimintaa kymmenissä maissa ympäri maailman.

Koronakevät on ollut kiireistä aikaa valtiovarainministeriössä. Tämän vuoden kolme ensimmäistä lisätalousarviota on paketissa ja neljännen lisäbudjettiesityksen valmistelu on loppusuoralla.

Kolmen lisäbudjetin jälkeen valtion talouden alijäämä on kasvanut tänä vuonna noin 13,5 miljardiin euroon, ja nyt eletään vasta toukokuun loppua.

Valtiovarainministeriössä valtion menoja karsivat punakynät on piilotettu pöytälaatikoihin, ja laskukoneet raksuttavat miljardeja euroja lisää velkaa.

Budjettipäällikkö Sami Yläoutisen mielestä valtiovarainministeriö on ollut uudessa tilanteessa nopealiikkeinen.

– Tässä on ollut tarvetta nopeisiin toimenpiteisiin. Nyt on kolme lisätalousarvioesitystä valmisteltu, neljäs on vielä tekeillä ja nyt sitten pikkuhiljaa ruvetaan kääntämään katsetta tuohon ensi vuoden budjetin valmisteluun. Nopeasti on pystytty liikkumaan, Yläoutinen kehaisee.

Yläoutinen: Ilmaista rahaa ei ole jaossa

Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat yllättäneet kaikki. Alkuvaiheessa myös valtiovarainministeriö on keskittynyt akuutin kriisin hoitoon.

- Kriisi on ollut kyllä hyvin poikkeuksellinen. Poikkeuksellisia ovat olleet myös toimenpiteet, joita tämän kriisin keskellä on jouduttu tekemään. Tavoitteena on ollut tehdä vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä. Ilmaista rahaa ei ole jaossa, Yläoutinen muistuttaa.

Kevään aikana koronatartuntojen leviäminen on saatu Suomessa kuriin. Terveydenhuollon lisäresurssien ja yritysten välittömien konkurssiuhkien torjunnasta voidaan siirtyä talouden elvyttämisen suuntaan.

– Tunnelmat ovat ihan hyvät. Kesää ja valoa kohti mennään, budjettipäällikkö Yläoutinen kuvailee ilmapiiriä.

Elvytystoimilta vaaditaan nopeaa vaikutusta

Budjettipäällikkö Yläoutinen ei halua arvioida neljännen lisäbudjetin mittaluokkaa. Miljardeissa kuitenkin liikutaan ja lisämenot rahoitetaan velalla.

– En ole kamalan innostunut näistä miljardivertailuista. Kaikki toimenpiteet, joita nyt tehdään, niin ne käytännössä rahoitetaan lisävelan ottamisella. Haluaisin tarkastella mieluummin toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tässä tilanteessa, Yläoutinen pohtii.

Hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina sopimaan elvytyspaketin sisällöstä. Valtiovarainministeriön lähtökohtana on lisätä kansalaisten ja elinkeinoelämän luottamusta tulevaisuuteen.

– Tärkeintä on elvytystoimien oikea-aikaisuus, vaikuttavuus ja se, että niillä on mahdollisimman paljon tehoa. Nämä toimet lisäävät valtion velkaantumista ja silloin niillä pitää saada aidosti myös hyötyä aikaiseksi, budjettipäällikkö Yläoutinen korostaa.

Rakennetaan siltaa koronakriisin kuopan yli

Elvytyslisäbudjetin valmistelu alkoi jo huhtikuussa. Valtiovarainministeriö lähetti muille ministeriöille tarkat ohjeet, joiden pohjalta elvytystoimia on etsitty.

– Meillä on ollut haussa toimenpiteitä, jotka ovat kertaluontoisia ja nopeavaikutteisia. Sellaisia elvytystoimia, joilla julkista kysyntää voidaan nostaa ja toimia, joilla voidaan tukea kansalaisten ja elinkeinoelämän luottamusta talouskasvuun ja tulevaan toipumiseen eli tavallaan rakentaa siltaa tämän kuopan yli, budjettipäällikkö Yläoutinen luonnehtii tavoitteita.

Elvytyskeinoina on luvassa perinteisiä tie- ja ratakohteita eri puolille Suomea. Uutta asfalttia vedetään teille ensi kesänä oikein urakalla. Hallituksen ilmastotavoitteita tukevat myös asuntojen energiaremontit.

Elvytyspaketin lisäksi kesäkuun lisäbudjettiin on tulossa muun muassa miljardin euron kuntapaketti ja suoraa kustannustukea yrityksille.

Kuntapaketissa jaetaan suoraa avustusta sairaanhoitopiireille. Kunnille on luvassa korotuksia peruspalvelujen valtionosuuksiin ja harkinnanvaraisiin avustuksiin. Myös kuntien osuutta yhteisöverotuloista kasvatetaan.

Ensi vuoden näkymät vielä hyvin epävarmat

Elvytystä jatketaan myös ensi vuonna. Vesa Vihriälän professoriryhmä suositti merkittävää elvytystä, jonka tulisi olla vähintään noin pari prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli lähes viiden miljardin euron luokkaa.

– Nyt haetaan toimenpiteitä, joita voidaan panna toimeen kuluvana vuonna. Ensi vuotta koskevat talouden näkymät ovat vielä epävarmat. Tarvittava talouspolitiikka on epävarma ja se liikkumavara on epävarma. Näihin kysymyksiin palataan kesän ja alkusyksyn valmistelussa, budjettipäällikkö Yläoutinen kuvailee varovaisesti tulevaisuutta.

Hallitus kokoontuu elokuun lopulla budjettiriiheen, josta odotetaan myös tiekarttaa julkisen talouden lähivuosien suureen kuvaan. Velan kasvu pitäisi saada jossain vaiheessa kuriin.

Elokuun budjettiriihestä suuntaviivat sopeutustoimille

Vihriälän ryhmän mukaan sopeutustoimet on aloitettava viimeistään vuonna 2023, joka sattuu olemaan myös seuraavien eduskuntavaalien vuosi.

– Tällä hetkellä valmistellaan näitä elvytystoimia, mutta hallitus on sopinut elokuussa tarkastelevansa talouspolitiikan isoa kuvaa vaalikauden myöhemmille vuosille, Yläoutinen kertoo.

Hallitusta kannustetaan nyt jatkamaan rakenteellisia uudistuksia. Hallitusohjelman tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta karkaa, kun koronakriisi lisää työttömyyttä, mutta pitkällä aikavälillä työllisyyttä on jälleen vahvistettava

–Julkisen talouden kestävyyttä parantavia toimia varmasti tarvitaan. Mitä enemmän voidaan tehdä vaikuttavia toimia esimerkiksi työllisyyden ja tuottavuuden eteen, niin sitä vähemmän tarvitaan sitten suoraan leikkauksia tai verojen korotuksia, Yläoutinen ennakoi tulevien vuosien vaikeita aikoja.

Lue myös:

Analyysi: Hallitukselle neuvoja talouskriisiin – Vihriälän ryhmä yhdisti elvytyksen ja "kipupaketin"

Analyysi: Valtion piikki on auki koronakriisissä, mutta kuka maksaa laskun ja milloin? Joku muu, sitten joskus?

Fernándezin perhe asuu vanhassa hirsitalossa alle sadan asukkaan kylässä Keski-Lapissa. Talossa ei ole suihkua, mutta hiiriä on.

Inari Fernández istuu toppavaatteissa rapuilla ja lukee Lapin Kansaa. Naapurin tuomat ahvenet odottavat pääsyä savustuspönttöön. Muuta muistettavaa ei tällä erää ole.

Elämä Helsingissä oli jotain ihan muuta. Aamu saattoi alkaa palaverilla, josta viestintäyrittäjä riensi lounastapaamisen kautta iltapäiväksi messuille esiintymään. Sieltä olikin kiire kuljettamaan lapsia harrastuksiin, joita oli viisi kertaa viikossa. Päivän päätteeksi oli kalenteroitu vielä lasilliset ystävien kanssa.

Siinä ohessa Fernández puuhasi itselleen vuoden mittaisen yhteistyösopimuksen Sodankylän kunnan kanssa. Vaihtovuosi Sodankylässä alkoi syyskuussa, jolloin perhe asettui Vuojärven kylään.

– Mulle on varmaan ekasta viikosta lähtien ollut selvää, että haluan jäädä tänne pidemmäksi aikaa.

Vuojärvi yllätti, sillä ei siihenastisessa elämässä ollut mitään vikaa. Ainakaan Fernández ei koskaan niin ajatellut.

– Luulin että rakastan actionia, mutta täällä olen tajunnut, että hetkonen. Rakastankin rauhaa ja yksinoloa.

Ruoka ei kaipaa halpuutusta, vaan päinvastoin

Kylässä actionia on harvoin, mutta alkusyksystä oli. Uusille asukkaille käytiin huikkaamassa, että takapihallanne alkaa nyt hirven nyljentä, jos kiinnostaa. Alakouluikäiset tyttäret riensivät paikalle ja palasivat silmät loistaen.

– Heidän mielestään se oli äärimmäisen mielenkiintoista. Aina kun uusi hirvi tuli, he halusivat mennä katsomaan, kuinka se nyljetään.

Ehkä tytöt suorittavat jonain päivänä metsästyskortit, Fernández miettii. Sodankylässä se vähän niin kuin kuuluu asiaan.

Fernandez sanoo suoraan, että hänellä ei ollut aiemmin mitään kosketusta siihen, miten ruoka päätyy kaupan tiskiin. Viime aikoina hän on miettinyt asiaa sitäkin enemmän.

– Poron kasvattamisessa on järjetön työmäärä, että minä saan syödä poronkäristystä.

Yhteistyö Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kanssa on vienyt tubettajan töihin paitsi poroerotukseen myös lampolaan.

– Olin molempina päivinä fyysisesti aivan rikki. Jokaisen helsinkiläisen pitäisi päästä näkemään se työ, joka tehdään, että me saadaan ruokaa.

Fernández on aidosti äimistynyt puhuessaan, kuinka pieni on maatalousyrittäjän siivu ruoan hinnasta. Ja kuinka tuloista iso osa on maataloustukea, jolla hinnat pidetään alhaalla. Fernandez ei voi käsittää, miksi vaikkapa broilerisuikaleiden pitäisi maksaa kaksi euroa.

– Ihminen ei arvosta ruokaa, koska se ei maksa mitään. Miksi hintaa ei nosteta ja tukia vähennetä?

Suomessa ruoan osuus kotitalouden menoista on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin ja myös pienempi kuin Suomessa aiemmin. Osuus kutistuu vuosi vuodelta.

Perhe on paras, pahin ja tärkein

Moni suomalainen mielii maalle. Maaseudun Tulevaisuuden teettämässä kyselytutkimuksessa yli 40 prosenttia joko suunnittelee muuttoa tai lähtisi jos voisi. Tämä oli tilanne joulukuussa ja koronakevät on epäilemättä kasvattanut tilan ja turvavälien arvostusta entisestään.

Fernándezeilla poikkeusolot eivät muuttaneet paljoakaan. Lappilaiskylässä ollaan muutenkin perheen kanssa ja koronakeväänä vielä tiiviimmin. Saman pirttipöydän ääressä leikattiin YouTube-videoita, opetettiin etänä liikuntaa ja tehtiin alakoulun matikanläksyjä.

Nyt tyttäret ja opettajamies Esteban ovat palanneet lähikouluun ja perheenäiti nauttii yksinolosta täysin siemauksin.

Rajansa perhe-elämälläkin, vaikka Vuojärvi on siihen jo hyvin koulinut.

– Ihmiset ovat tottuneet olemaan enemmän omissa oloissaan. Helsingissä ystävät menivät usein perheen edelle, mutta täällä sukulaiset ovat se ydin.

Lapsilla oli aluksi tottumista siihen, että leikkikaveriksi on tarjolla lähinnä oma sisko. Lauttasaaren kerrostalossa oli kymmeniä kavereita ja pihan trampoliinilla aina seuraa. Vuojärvellä asuu muutama lapsi ja tapaamisesta sovitaan etukäteen.

– Se oli minulle iso yllätys. Ajattelin, että maalla lapset juoksevat pitkin peltoja.

Kylä on kyllä ottanut perheen lämpimästi vastaan, se tulee selväksi. Pihoilla vaihdetaan kuulumisia ja ahventen lisäksi naapuri kiikuttaa savustimenkin, kun selviää ettei sitä vielä ole.

Vuojärvi on kuitenkin erilainen paikka asettua kuin kaupunki, jonne ihmiset ja mielipiteet solahtavat. Pienessä kylässä asioista voi kasvaa isoja.

Fernández on hyvin varovainen ottamaan kantaa kylän asioihin, vaikka Helsingissä hän teki monissa luottamustehtävissään päätöksiä epäröimättä.

– Jos äänestät täällä sitä vastaan, että kylään tulee katulamput niin se asia kulkee perässäsi varmaan loppuelämän. Että sinä olet se, joka esti katulamppujen tulon.

Fernández pitää kaamoksen pimeydestä, mutta ymmärtää, että asiasta voi perustellusti olla toista mieltä. Päätösvalta kuuluu hänestä niille, jotka ovat täällä aina eläneet. Kyläyhdistyksen sihteeriksi hän suostui sillä ehdolla, että hän vain kirjaa asiat ylös.

Julkinen liikenne, mitä se on ?

Fernándezeilta on matkaa Sodankylän keskustaan noin 40 kilometriä ja sitä ajellessa on ollut aikaa ajatella esimerkiksi verotusta.

Elokuun alussa nouseva polttoainevero asettui aivan uuteen valoon, kun julkisen liikenteen palveluiksi paljastui Eskelisen Lapin linjojen bussi, joka ajaa kylän ohi muutaman kerran päivässä.

– Meidän piti ostaa toinen auto, kun muutettiin tänne. Viikossa ajetaan 500 - 1000 kilometriä ja bensaan menee vähintään sama rahasumma kuin vuokraan.

Toisella autolla mies ajaa työpaikalleen eli kouluun Sodankylän keskustaan. Sodankylässä on myös ruokakauppa, elokuvateatteri Lapinsuu ja Inari Fernándezin kuoron eli Sompion soundin harjoitukset.

Jonkinlainen kompensaatio maaseudun asukkaiden on veroihin saatava, Fernández sanoo nyt ja miettii, missä asiassa mahdetaan mennä.

Jos aikaa on, Vuojärveltä pääsee minne vain. Esimerkiksi Helsinkiin kymmenessä tunnissa niin että ensin bussilla Rovaniemelle ja sieltä junalla loppumatka. Helsingissä Fernández on käynyt syyskuun jälkeen muutaman kerran.

Siellä tapahtuu nykyään outoja asioita.

Oireilua asemahallissa

Helsingin rautatieaseman kuulutukset saivat syntyperäisen helsinkiläisen oireilemaan.

– Mietin, että olenko tulossa hulluksi vai miksi on paha olla. Sitten tajusin, että olo johtuu siitä äänisaasteesta, mikä siellä on.

Sama toistui, kun raitiovaunut ajoivat kiskot kirskuen ohi, Fernández kertoo ja nostaa kädet korvilleen. Kaupungin äänimaailma on hallitsematon ja väkivaltainen sellaiselle, joka on tottunut hiljaisuuteen.

Näin on päässyt käymään, mutta ei se sitä tarkoita, että Fernández suosittelisi maalle muuttoa kaikille. Hänen perheelleen Vuojärvi on tehnyt hyvää, toisten kokemus voisi olla toisenlainen.

Perhe on päättänyt jäädä Sodankylään vielä ainakin toiseksi vuodeksi. Miksette jää kokonaan, on moni kysynyt. Sitä Fernández ei ymmärrä lainkaan.

– Mihin kokonaan, miksi elämässä pitäisi jäädä kokonaan mihinkään ?

Voi hyvin olla, että kahden vuoden päästä perhe on kyllästynyt kyläelämään. Sitten muutetaan. Juuri nyt, yli puolimetristen hankien keskellä Inari Fernández kaipaa toukokuista Helsinkiä; vihreää ruohoa, kukkivia kirsikkapuita ja talven kohmeesta herääviä pääkaupunkilaisia.

Mutta onnistuisiko uuden elämäntavan vieminen kaupunkiin, sitä Fernández epäilee. Ei hänestä olisi sanomaan ei, kun kysytäänkö teetkö, tuletko ja hoidatko.

– Olen pohtinut paljon sitä, että pystyisinkö rauhoittumaan ja elämään näin. En usko. Helsingissä on tosi paljon hyviä ystäviä, enkä minä pysty heille sanomaan että ei me voida nähdä viikonloppuna.

Muutto lappilaiskylään takasi sen, ettei tarvitse yrittää pinnistellä sanoakseen ei. Täällä ei ole sosiaalista painetta olla “jokapaikan äiti”.

– Se on ollut lasti, joka on tippunut harteilta. Helsingissä en osannut ottaa sitä lastia harteilta pois.

Ystävät ovat toki enemmän kuin tervetulleita. Sitä varten on vierasmajakin, että he tulisivat Helsingistä ja Espanjasta lomailemaan Lappiin.

Ja kun he tulevat, emäntä saattaa vetäytyä päiväunille. Noin vain. Vuojärvellä voi nukahtaa kun tietää, että ystävät ovat paikalla herätessä ja vielä pari päivää senkin jälkeen.

Haaveiletko maalle muutosta? Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Koronakriisi on saanut ranskalaiset ostamaan lähiruokaa ja pariisilaiset haaveilemaan maaseudun avaruudesta

Tuija Siltamäki: Koronakriisin keskellä käännytään maalaisten hyveiden puoleen, koska maaseutu edustaa moraalia ja kaupunki turmiota

Murtuuko megatrendi? – Maallemuutto voikin olla tulevaisuudessa suosittua

Espoolaisperhe muutti maalle, osti vanhan tilan 70 000 eurolla ja tubettaa tarinaa idyllisestä elämästään – mutta onko elämä maalla oikeasti sellaista?