Ilomantsissa Koiterejärveen viikonloppuna hukkuneet miehet on löydetty.
Poliisi kertoo, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sai tiistaina tarkastettua järven pohjassa olleen auton ja löysi kaksi miestä menehtyneenä auton sisältä. Vainajat saatiin nostettua autosta.
Poliisi jatkaa onnettomuuden esitutkintaa. Rikosnimikkeinä ovat törkeä rattijuopumus, kaksi kuolemantuottamusta ja vaaran aiheuttaminen. Rikoksesta epäiltynä on alle 30-vuotias mies, joka toimi uponneen auton kuljettajana.
Auto vajosi Koitereella jäihin viime lauantaina. Auton kyydissä oli viisi miestä, joista kolme pelastautui. Kaksi miehistä upposi auton mukana.
Risteily- ja varustamokonserni Carnival Corporation pyrkii hankkimaan kuuden miljardin rahoituspaketin osakeannilla ja vaihtovelkakirjoina, uutisoi Financial Times.
Yhtiö on suomalaisittain tärkeä, sillä Meyer Turku rakentaa tällä hetkellä laivoja Carnival Corporationin tytäryhtiöille.
Pisimmällä rakenteilla on Mardi Gras -niminen alus Carnival Cruises -yhtiölle. Lisäksi Turun telakan rakennusaltaassa on Costa Toscana -alus toiselle tytäryhtiölle Costa Cruisesille.
Näiden lisäksi voimassa on sopimus toisesta Carnival Cruises -aluksesta. Se on tällä hetkellä Meyerin suunnittelupöydällä.
Koronavirus on osunut rajusti Carnival Corporationin liiketoimintaan. Lähes kaikki risteilyt on peruttu ja yhtiön osakkeen arvo on pudonnut lähes 75 prosenttia.
Meyer Turun viestintäjohtaja Tapani Mylly kertoo, ettei Meyer Turku kommentoi risteilijöiden tilaajien tilannetta.
Kolmen ihmisen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus on tuonut sakkotuomion turma-auton kuljettajalle. Kuolonuhrien lisäksi onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä, joista kaksi sai vakavia vammoja. Onnettomuus tapahtui nelostiellä Inarissa maaliskuussa 2016.
Saksalainen kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan jäisellä tiellä. Auto oli alkanut heittelehtiä ja ajautunut kylki edellä vastaantulevien kaistalle. Vastaan ajoi suomalaisen ajama henkilöauto.
Kolme saksalaisessa autossa matkustanutta ihmistä kuoli törmäyksessä välittömästi ja kuljettaja sai vammoja. Suomalaisautossa olleet kolme ihmistä loukkaantuivat.
Syyttäjä katsoi, että vaikka ajonopeus oli rajoitusten mukainen 80 kilometriä tunnissa, saksalaisen olisi pitänyt ajaa varovaisemmin ja alentaa nopeutta. Autossa oli kitkarenkaat.
Syyttäjä vaati ehdollista ja 14 000 euron korvauksia
Syyttäjä vaati 27-vuotiaalle kuljettajalle kolmesta kuolemantuottamuksesta rangaistukseksi enintään kolme kuukautta ehdollista vankeutta. Syytetty tunnusti teon, mutta katsoi sakkorangaistuksen olevan riittävä seuraamus teoista.
Lapin käräjäoikeus tuomitsi kuljettajan kolmesta kuolemantuottamuksesta 75 päiväsakkoon, joista kertyi maksettavaa 3450 euroa.
Syyttäjä vaati lisäksi kuljettajaa korvaamaan valtiolle vainajien kuljetuksesta ja kuolemansyyn selvittämisestä aiheutuneet kustannukset, yhteensä runsaat 14 000 euroa.
Syytetty kiisti vaatimuksen ja katsoi kuolemansyyn selvittämisen tarpeettomaksi hänen syyllisyytensä selvittämiseksi. Käräjäoikeus oli samaa mieltä ja vapautti syytetyn korvauksista.
Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa, että Suomessa toteutetut rajoitustoimet ovat jo purreet koronaepidemiaan.
– Nyt on jo sanottavissa, että epidemia on kehittynyt hitaammin, kuin olisi ollut odotettavissa ilman mitään toimia Suomessa.
Jos rajoituksia ei olisi tehty, tautitapausten määrän olisi odotettu kasvavan päivittäin eksponentiaalisesti, Salminen sanoi.
– Kyllä tästä voidaan jo aika varmasti sanoa, että rajoitukset ovat selvästi hidastaneet kehitystä.
Yle näytti hallituksen katsauksen Yle Areenassa. Voit katsoa infon klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Testausten määrä voidaan kolminkertaistaa
Hallituksen mukaan ihmisten testaamista koronaviruksen vuoksi tullaan lisäämään edelleen. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi tiedotustilaisuudessa, että testauskapasiteetti on mahdollista kaksinkertaistaa lähiaikoina ja jopa kolminkertaistaa melko pian.
Tällä hetkellä testejä tehdään noin 2 500 kappaletta vuorokaudessa.
– On erityisen tärkeää varmistaa, että terveydenhuoltohenkilökunta pääsee testiin heti, kun on pienintäkään syytä epäillä tartuntaa.
Kiuru sanoi, että tarvitaan kahdenlaisia testejä. Ensinnäkin testejä, joilla oireisilta varmistetaan, onko kyseessä koronavirus vai ei. Tätä testaamista on siis tarkoitus lisätä.
Toisaalta myös vasta-ainetestaamiseen valmistaudutaan, jotta jatkossa voidaan varmistaa, onko ihminen jo sairastanut koronan oireettomana.
"Tieto ei ole kulkenut niinkuin olisi pitänyt"
Hallitus on vahvistanut myös koronakriisin johtamisen organisaatiota. Pääministeri Sanna Marin (sd.)totesi tiedotustilaisuudessa, että esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentän tilanteen hallinnoinnissa on ollut ongelmia.
– Tieto ei ole kulkenut sillä tavalla kuin olisi pitänyt ja koordinaatio ei ole kulkenut niin kuin olisi pitänyt.
Hallituksen COVID-19-koordinaatioryhmää laajennetaan ja valtioneuvoston kansliaan perustetaan operaatiokeskus, jotta poikkihallinnollinen valmistelu pystytään käynnistämään nopeasti.
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoi, että suojavarusteita hankitaan jatkuvasti lisää ja tähän on käytetty jo miljoonia euroja.
Suojavarusteita ei ole hänen mukaansa valtakunnallisesti pulaa, mutta joillakin alueilla on puutteita. Myös kotimaista suojavarusteiden tuotantoa on käynnistetty kriisin vuoksi.
Lue alta hallituksen tiedotustilaisuuden seuranta:
Juttua korjattu klo 13.40: Suojavarusteiden hankintaan käytetty miljoonia, ei satoja miljoonia euroja.
Voit keskustella aiheesta alla torstaihin 2.4. kello 23 asti.
Suomen suurin työttömyyskassa YTK varoittaa vakavista ruuhkista työttömyysetuuksien käsittelyssä.
Jäsenkyselyn perusteella YTK odottaa saavansa lähiaikoina jopa 100 000 päivärahahakemusta.
Loimaan kassana tunnettu YTK käsittelee tyypillisesti vuodessa noin 40 000–50 000 ensimmäistä hakemusta.
– Nyt olemme siis kohtaamassa yhden kuukauden aikana kahden vuoden työt, kirjoittaa YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäkiblogissaan.
YTK:n mukaan alkuvaiheessa ongelma ei ole rahojen riittävyys, vaan juuri hakemusten käsittelyn ruuhkautuminen.
YTK:n mukaan nykyjärjestelyin hakemusmäärä saadaan käsiteltyä ensi vuoden alkuun mennessä.
Laki määrää nykyisellään, että päätös etuudesta pitää antaa 30 päivässä.
Alamäki huomauttaa, että päivärahahakemusten käsittely on käsityötä.
YTK on palkannut 14 uutta käsittelijää ja aikoo rekrytoida vielä kymmeniä lisää. Nämäkään toimet eivät riitä ennennäkemättömässä hakemusruuhkassa.
– Oikeuskansleri on huomauttanut viime viikolla valtioneuvoston yleisistunnossa, että tilanne vaarantaa perustuslaillisen oikeuden sosiaaliturvaan ilman aiheetonta viivästystä, Alamäki kirjoittaa.
YTK vetoaa valtiovaltaan tilanteen helpottamiseksi
Hallitus pyrkii turvaamaan lomautetuille nykyistä nopeamman pääsyn työttömyysetuuksien piiriin.
YTK:n mukaan hallituksen valmistelemat muutokset työttömyysturvalakiin ovat hyviä, mutta ne lisäävät etuuksien maksamisen käsityötä ja siten pahentavat ruuhkia entisestään.
YTK ehdottaa monessa muussa maassa käytössä olevaa järjestelmää, jossa työnantaja jatkaisi osittaista palkanmaksua ja valtio korvaisi tämän.
Toinen YTK:n ehdotus on ollut määrittää poikkeusajaksi erityinen lomautetun päiväraha, jonka perusteet voitaisiin hakea suoraan tulorekisteristä.
Loimaan kassan jäseniä on yhteensä yli 460 000, mikä vastaa viidesosaa Suomen palkansaajista.
YTK:n jäsenkyselyn mukaan työttömyyden uhkaa kokee nyt 270 000 jäsentä.
Riittääkö raha pidemmällä sihdillä?
Koronaepidemia ja sen torjuntatoimet ovat iskeneet ankarasti talouteen.
Työttömyysvakuutusmaksujen keräämisestä vastaava Työllisyysrahasto sanoo, että työttömien päivärahamenot ovat tuplaantumassa.
Työllisyysrahasto varautui talousarviossaan maksamaan työttömyyskassoille tänä vuonna 958 miljoonaa euroa.
Koronaepidemian vuoksi työttömyyskassojen rahantarve tuplaantuu noin kahteen miljardiin euroon, sanoo rahasto.
Työllisyysrahaston mukaan sen maksuvalmius on hyvällä tasolla ja se voi toteuttaa työttömyyskassojen rahoituspyynnöt normaalisti.
Jatkon kannalta työllisyysrahasto kuitenkin vetoaa Suomen hallitukseen maksuvalmiuden turvaamiseksi.
Työllisyysrahasto esittää:
valtiontakauksia kaikkiin Työllisyysrahaston lainajärjestelyihin
valtion tulee maksaa peruspäivärahan suuruinen valtionosuus myös lomautuspäivärahoihin
valtion tulee päättää siitä, että työttömyysturvan rahoituksen turvaamiseksi Työllisyysrahastolle maksetaan suoraa tukea tarvittava määrä
Työttömyyskassoihin kuuluu 85 prosenttia palkansaajista.
Täydennys 1.4.2020 klo 12:42: Lisätty Työllisyysrahastoa koskeva osuus sekä korjattu tieto YTK:n jäsenmäärästä.
Demokratia sai väistyä – rajattomalle vallalle ei määrätty päättymispäivää.
Synkimpien arvioiden mukaan EU:n sisään syntyi ensimmäinen diktatuuri.
Orbánin Unkari on ollut tällä tiellä jo pitkään. Tästä on puhuttu ja tätä on pelätty. Sananvapaus, riippumaton oikeuslaitos sekä vapaa kansalaisyhteiskunta ja tiede-elämä ovat olleet rajoitusten kohteena jo hyvän tovin.
Mounk muistuttaa, ettei demokratiasta luopuminen välttämättä tarkoita sitä, että nuoret olisivat oitis valmiita sotilasvaltaan ja kenraalien käskytettäviksi. Idea on vivahteikkaampi.
Demokratia on ollut nuorille itsestäänselvyys, ei mitään sellaista, jonka vuoksi on täytynyt taistella. Vanhemmilla ikäpolvilla on lähempää kokemusta kamppailusta sen puolesta.
Ihmisten taipumus luopua vaatimasta demokratiaa johtuu siitä, että he uskovat autoritaarisen järjestelmän takaavan toimeentulon, demokratiatutkija Yascha Mounk sanoo.Nina Svahn
Ihminen tuppaa olemaan valmis hylkäämään vaatimuksen demokratiasta, jos vahvaan johtajaan perustuva valta kykenee tarjoamaan säällisen elämän alati vaikeutuvassa maailmassa. Sama kehityskulku on siten nähtävissä ympäri maailmaa, myös Euroopassa.
Juuri tähän perustuu myös Orbánin tie itsevaltiaaksi, vahvaksi johtajaksi.
Hän tarjoaa vakautta epävakaassa maailmassa. Hän haalii vallan itselleen, jotta koronan kaltaista näkymätöntä vihollista vastaan voisi taistella tehokkaasti.
Byrokratia demokratian takuumiehenä
Myös Suomessa hallitus sääti tiiviin perustuslaillisen prosessin kautta valmiuslait ja maa siirtyi poikkeusoloihin. Olennainen ero Unkariin on siinä, että meillä poikkeuksellisilla valtaoikeuksilla on ajalliset rajoitukset.
Vallan piikki ei ole auki yhtään sen pidempään kuin on tarpeen.
Valmiuslakiprosessi on raskas ja kertaluonteinen. Ideana on varmistaa, että poikkeusoloihin mennään erittäin painavista syistä ja laajalla yhteisymmärryksellä, jos poikkeuslaeille tarvetta ilmenee.
Koska Suomessa ei vastaavaa tarvetta poikkeuslakeihin ole koettu sitten viime sotien, niin valmiuslakien säätäminen nyt on myös varustautumista tulevaisuuteen.
Tarkoitus on estää se tilanne, että joku taho pystyisi käyttämään poikkeuslakeja väärin joskus myöhemmin. Siirtymän poikkeusoloihin tulee olla byrokraattinen ja hallittu.
Myös vahvaa johtajaa kaipaavien on jaksettava kuunnella oikeustieteilijöiden kankeaa lakipuhetta ja koukeroisia lakitermejä.
Hallitus luottaa ja vetoaa kansaan
Vahvan johtajan kaipuu on ollut yksi populistisen politiikan ideologisista kulmakivistä. Sydämissä läikkyy, kun “maan isä jyrähtää”. Lisäksi populistiliikkeet ovat omissa puheissaan ilmoittautuneet kansan ääneksi.
Tässä kohdin asetelmat tuntuvat nyt vallankin Suomessa heittävän häränpyllyä.
Meillä hallitus on vedonnut koko ajan kansaan, luottanut sen terveeseen järkeen ja painottanut painottamasta päästyään, että ihmisten tulee kantaa vastuunsa. Kansa on ollut poliittisen toiminnan kärkenä ja rajoituksiin on sanottu mentävän, kun se on välttämätöntä.
Populistisimmissa tulkinnoissa koronakriisin hoitamisessa ei vahvan johtajan lisäksi tunnuta tarvitsevan sen kummemmin koulutuksen saaneita virologeja kuin kansaakaan.
Korona on hiljentänyt kadut myös Budapestissä.Tibor Rosta / EPA
Kvartaalista pitempään sihtiin?
Vahvan johtajan kaipuu kytkeytyy tämän päivän politiikassa myös siihen, että nykypolitiikan aika on muuttunut nopeatempoisemmaksi. Talouden aika on vallannut politiikan ajan. Maailma hahmotetaan kvartaaleissa.
Vahva johtaja kuljettaa maan ja kansan ketterästi yli pahojen aikojen.
Ekonomisti arvioi Ylen ajankohtaisohjelmassa jo ennen ensimmäistäkään koronan aiheuttamaa ihmisuhria, että “toinen kvartaali on menetetty”.
Kvartaali on varmaan ollut käyttökelpoinen jakso kuvata talouden tapahtumia, mutta poliittisen päätöksenteon sullominen saman jaksotukseen ei ole välttämättä viisasta. Syvässä poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa kriisissä se on myös hullua.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tuumasi taannoin, että “terveet hoitavat sitten joskus talouden kuntoon”.
Tämä kriisi saattaa olla se pyykki, jolloin talouden tervehtymistä joudutaan tarkastelemaan pitemmillä mittatikuilla. Kvartaali ei toimi enää ajattelun jäsentäjänä.
Tämän luulisi antavan myös poliittiselle elämälle mahdollisuuden pitempään sihtiin. Korona seisauttaa meidät pakosti miettimään arvoja ja priorisointeja.
Sitä pohdiskelua ei voi antaa vain vahvalle johtajalle, vaan mukaan on saatava aivan kaikki.
Tangokuningas ja suomalainen iskelmälaulaja Kari Piironen on kuollut.
Piironen menehtyi eilen Jyväskylässä pitkäaikaiseen sairauteen.
Kuolemasta kertoo Ylelle Piirosen manageri Onerva Aikio.
Aikion mukaan Piirosella todettiin vuoden 2017 alussa keuhkosyöpä ja hän joutui perumaan kaikki Suomeen ja Ruotsiin suunnitellut 50-vuotisjuhlakonserttinsa.
Piironen asui vaimonsa kanssa Keski-Suomessa Viitasaarella vuodesta 1996 asti.
Piironen levytti 14 albumia ja lähes 200 kappaletta.
Aikio teki Piirosen kanssa yhteistyötä 17 vuotta ja muistelee artistia lämmöllä.
– Kari teki työtä jota rakasti. Hän oli tunnollinen sekä jämpti työssään. Karilla oli aina elämäniloinen ja optimistinen luonne ja hän antoi aina kaikkensa yleisölle, sanoo Aikio.
Arktisen alueen ylle on muodostunut ennätyksellisen suuri, arviolta kolme kertaa Grönlannin kokoinen aukko otsonikerrokseen, kertoo Nature-lehti.
Otsoniaukko on jokatalvinen ilmiö Antarktiksen yläpuolella etelässä, mutta tutkijoiden mukaan nyt sellainen on havaittu myös pohjoisessa. Syynä ovat poikkeuksellisen kylmä sää pohjoisnavan ympärillä sekä polaari- eli napapyörteen voimakkaat länsituulet.
Ilmakehän stratosfäärissä 10–50 kilometrin korkeudessa sijaitseva otsonikerros suojaa maapalloa Auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Pohjoisen suuresta aukosta tuskin on vaaraa ihmisille, sillä tutkijoiden mukaan se hajonnee lähiviikkona kevään edetessä ja ilmakehän lämmetessä.
Aukko saattaa tosin ehtiä valua jonkin verran myös asuttujen seutujen ylle, jolloin suojautumiseen on hyvä käyttää aurinkovoidetta, tutkijat sanovat.
Otsonituhoa torjuttiin sopimuksella 1987
Eteläisellä napa-alueella talven kylmät sääolot suosivat otsoniaukon muodostumista, mutta pohjoisessa sellainen on harvinaisempaa. Tänä talvena ilmamassa arktisen alueen yllä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kylmää, mikä on synnyttänyt korkealle pilviä, joissa otsonia tuhoavat prosessit käynnistyvät.
Edellisen kerran pohjoisessa havaittiin merkittävää otsonikatoa vuonna 2011, mutta tänä vuonna syntynyt aukko saattaa olla vajaan kymmenen vuoden takaista suurempi.
- Minun mielestäni tämä on ensimmäinen kerta, kun Arktiksella voidaan puhua todellisesta otsoniaukosta, sanoo saksalainen ilmakehätutkija Martin Dameris Nature-lehdelle.
Maailman valtiot sopivat otsonikerrosta tuhoavien kemikaalien kieltämisestä vuonna 1987 Montrealin pöytäkirjassa. Etelämantereen jokavuotinen otsoniaukko on sen ansiosta pienentynyt, mutta kemikaalien poistuminen ilmakehästä kokonaan kestää vuosikymmeniä.
Pääministeri Sanna Marinista (sd.) on juttu myös Amerikan Voguessa. Yle kertoi tiistaina, että muotiraamattu Vogue julkaisi jutun brittilehdessään.
Nyt myös eri toimittajan Amerikan Vogueen tekemä juttu Marinista on julki nettisivuilla. Amerikan Voguen lukijamäärä on huomattavasti suurempi kuin brittiversion. Voguen mukaan sillä on Amerikassa 11 miljoonaa printtilukijaa ja Britanniassa lähes miljoona.
Brittipainoksessa Marin on nostettu etukannen otsikoihin asti. Tällä viikolla printtilehdessä ilmestyvän brittijutun voi lukea myös Voguen nettisivuilla. Amerikassa juttu Marinista ilmestyy Ylen saaman tiedon mukaan vasta toukokuun printtilehdessä.
Sama kuvaaja, kaksi eri toimittajaa
Vogue lähetti kaksi toimittajaa tammikuussa Suomeen haastattelemaan Marinia. Valokuvat Marinista on Vogueen ottanut molempiin sama tunnettu kuvaaja ja ohjaaja Anton Corbijn.
Corbijn on tunnettu musiikkivideoistaan, joita hän on ohjannut muun muassa Nirvanalle, Depeche Modelle ja U2- yhtyeelle.
Amerikan Voguen lehden jutun on tehnyt lehden Euroopassa asuva avustaja, amerikkalainen toimittaja Rachel Donadio.
Jutussa kerrotaan, kuinka Sanna Marin johtaa Suomea läpi kriisin ja on sulkenut rajoja ja useita julkisia paikkoja tartuntojen ehkäisemiseksi.
Jutussa kerrotaan, miten Marin on noussut politiikkaan ja miten hän tekee yhteistyötä neljän muun naispuolisen puoluejohtajan kanssa.
Voguen jutussa kerrotaan myös, miten suosittu perussuomalaiset-puolue on Suomessa.
– Yksi syy miksi Euroopassa on niin monia populistisia ja äärioikeistolaisia liikkeitä on, että ihmiset ovat turhautuneita ja heiltä puuttuu toivoa, Marin sanoo jutussa.
Harvinainen haastattelu puolisolta
Jutussa kerrotaan harvinaisesti myös pääministerin ja hänen puolisonsa Markus Räikkösen parisuhteesta. Amerikkalainen toimittaja on haastatellut myös Räikköstä sekä tavannut Marinin äidin ja Emma-tyttären.
– Hän on paras, Marin kehuu miestään.
Pari tapasi 18-vuotiaina Tampereella. Marinin mukaan juhlissa, Räikkösen mukaan baarissa.
Viestintäjohtajana työskentelevä Räikkönen nauttii siitä, että häntä ei tunnisteta Suomessa vielä laajasti. Hän haluaa olla puolisonsa tukena vaativassa tehtävässä. Jutussa kerrotaan, että pariskunta on todennäköisesti asettumassa päätoimisesti Helsinkiin, kunhan tyttärelle löytyy päivähoitopaikka.
Marin ja Räikkönen ovat olleet kihloissa useita vuosia. Räikkösen mukaan hääpäivä pitää panna kalenteriin. Kumpikaan ei ole kosinut toista, vaan kyseessä on yhteinen päätös. Kirkkohäitä ei ole Räikkösen mukaan tiedossa, vaan siviilivihkiminen.
Ennen häitä pariskunta keskittyy töihin ja lapsensa hoitoon.
Koska kyseessä on muotiraamattu, Vogue kertoo Marinin suosivan vaatteissaan suomalaisia merkkejä, kuten Marimekkoa, Uhanaa, Papua ja Noukia.
Donadio kävi myös Tampereella ja Pirkkalassa tutustumassa Marinin entiseen lukioon ja valtuustotyöskentelyyn, vaikka tämä ei juuri tule ilmi jutusta.
– Olin todella iloinen voidessani käydä Tampereella ja nähdä, missä Sanna Marin kasvoi ja aloitti poliittisen työskentelynsä. Vierailu auttoi minua ymmärtämään hänen juuriaan ja suomalaista poliittista järjestelmää ja kuinka Tampereen sosiaalidemokraattinen puolue satsasi nuoreen lahjakkuuteen, Donadio kertoo Ylelle.
Voguen amerikkalainen toimittaja oli laajasti kiinnostunut suomalaisten naisten työssäkäynnistä sekä työn ja perheen yhdistämisestä, koulusta ja päiväkodista. Hän halusi myös nähdä tamperelaisia ratikkakeskusteluvideoita ja tutustui suomalaisiin juttuihin Marinista.
Toimittaja esimerkiksi luki Google Translaten avulla tämän Ylen jutun.
Marin nousi tunnetuksi Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana siitä, miten napakasti hän johti ratikasta vellovaa puhetta.
Tavallinen mutta harvinainen
Toimittaja Siri Kalen kirjoittamasta brittijutusta käy ilmi, että Sanna Marin on yhtä aikaa tavallisen oloinen kolmekymppinen uraäiti ja samalla hyvin erityinen.
Voguen mukaan Sanna Marin ylitti uutiskynnyksen jo ennen koronavirusta. Alle neljännes maailman parlamentaarikoista on naisia. Suomen hallitukseen nousseiden puolueiden johtajista neljä viidestä on alle 35-vuotiaita naisia. Suomalainen politiikka näyttäytyy harvinaislaatuisena ja jännittävänä, kertoo Vogue.
– Sukupuoleni on aina ollut keskiössä, kun poliittista uraani on ruodittu, Marin kertoo lehdessä.
– Toivon, että jonain päivänä ollaan tilanteessa, jossa sillä ei ole enää väliä.
Voguella on useita versioita lehdestään eri maihin. Vogue kertoo sivuillaan, että sillä on yhteensä 24,6 miljoonaa kuukausittaista printtilukijaa ja internetissä 94,1 miljoonaa lukijaa.
Vogue on tunnettu myös päätoimittaja Anna Wintourista.
Amerikan Vogueen kirjoittanut toimittaja tutustui Suomeen myös tekemällä taustahaastattelun suomalaisesta politiikasta ja Tampereen valtuustosta Yle Tampereen toimittajan Anu Leena Koskisen kotona. Hän vaikuttui etenkin saunasta ja suomalaisten lasten kielitaidosta.
– Tulee leivottua, kun ei ole mitään tekemistä. Sitten leipoo valmiiksi pakastimeen, sanoo Anne Buska Sodankylästä.
Vaikka koronavirus ei ole vielä epidemiavaiheessa Pohjois-Suomessa, Buska kertoo olevansa varovainen.
– Kuulun itse riskiryhmään, niin vältän kaupassakäyntiä. Mies käy kaupassa ja tuo ostokset.
Suomen suurimmat päivittäistavaraketjut S-ryhmä ja Kesko sekä elintarvikeketju Lidl vahvistavat leivontatarvikkeiden menekin kasvaneen maaliskuun aikana.
Kysyntä on näkynyt myös kauppojen hyllyillä. Yksittäisiä tuotteita on saattanut loppua tai olla niukasti tarjolla, mutta tilalle on saatu täydennystä varsin pian tai myynnissä on ollut korvaavia tuotteita.
Voimakas leivontainnostus näkyy päivittäistavarakaupassa
Joulu on perinteisesti vuoden suurin leivontasesonki, mutta nyt viimeisten kolmen viikon eli viikkojen 11–13 aikana jauhoja on myyty enemmän kuin joulunalusaikaan, S-ryhmästä kerrotaan. Esimerkiksi verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna jauhojen myynti on kasvanut 100 prosenttia ja kohotusaineiden, kuten kuivahiivan, soodan ja leivinjauheen, on kasvanut 50 prosenttia.
Myös Kesko kertoo jauhojen myynnin jopa kaksinkertaistuneen viikoilla 10–14 verrattuna vastaaviin viikkoihin vuotta aiemmin. Kesko arvioi, että jauhoja on ostettu kotivarastoihin, mutta myös leipomista on lisätty. Kuivahiivan myynti on jopa kolminkertaistunut.
Tuorehiivan myynti on kaksinkertaistunut sekä S-ryhmän että Keskon vähittäiskaupassa, ja menekin kasvu näkyy selvästi myös kananmunissa.
Myös elintarvikeketju Lidlissä leivontainnostus on näkynyt. Jauhot, hiivat, sokeri ja muut leivonta-ainekset ovat tehneet kauppansa.
Kun ensimmäiset koronaviruksesta johtuvat rajoitukset tulivat voimaan viikolla 11, leivontatuotteiden myynti kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti edellisen vuoden samaan viikkoon verrattuna, Lidlin viestinnästä kerrotaan. Myös viikolla 12 leivontatarvikkeita myytiin reilusti enemmän kuin vertailuaikana 2019. Nyt tilanne on lähempänä normaalia myyntiä.
Lidlin mukaan yksittäisissä leivontatuotteissa on ollut suuren kysynnän vuoksi toimituskatkoja, mutta ne ovat olleet lyhytaikaisia. Tuote on myös voitu korvata jollakin vastaavalla tuotteella. Samaa kertoo myös Kesko.
Sodankyläläinen Anne Buska leipoo omaksi ja ystävien iloksi.Anne Buska
Buska leipoo pullaa ja juhlaherkkuja
Anne Buska kertoo leipovansa kerran viikossa, välillä useamminkin. Hän leipoo pullaa, erilaisia täytekakkuja sekä gluteenittomia ja laktoosittomia leivonnaisia.
Sodankyläläisen kotileipurin taidoista ovat kiinnostuneita myös ystävät ja tutut. Buska kertoo leipovansa muun muassa yksilöllisiä kakkuja.
– Viikonloppuna oli yhden ystävän 50-vuotissyntymäpäivät. Hän halusi kakun ja minä tein. Tuttavani harrastaa hiihtämistä ja lentopalloa, niin tein siihen sukset ja lentopallon, hänen nimen, 50 vuotta, lunta ja lumihiutaleita. Kaikkea vähän sellaista erilaisempaa.
Leipomiselle on Buskalla yksinkertainen selitys.
– Leipominen rauhoittaa, ei mieti muita turhanpäiväisiä asioita. Se on rentoutumismuoto. Aluksi se oli harrastus, mutta sitten siitä tuli vähän terapiakeino. Siinä näkee oman käden jäljen, se on kiva.
Miten sinun jauhopeukalo on pyörinyt koronaviikkojen aikana? Kerro omista kokemuksistasi ja lähetä kuva onnistuneista tai epäonnistuneista leivonnaisista alla olevan painikkeen kautta.
Nyt kun koronavirus pakottaa useat meistä pysymään kotona, on monilla aikaa plärätä esimerkiksi Facebookin kirpputoreja läpi.
Jotkut suositut Facebook-kirpputorit ovat laittaneet toimintansa nyt tauolle, mutta osa toimii täyttä häkää.
Muun muassa Pohjoismaisen Designin Facebook-kirpputorin perustaja ja ylläpitäjä Mirja Matikainen päätti noin pari viikkoa sitten, ettei ryhmässä enää julkaista myynti-ilmoituksia. Ryhmässä on noin 60 000 jäsentä.
Myyntikeskeytyksen aikana Matikainen on kuitenkin julkaissut ryhmässä suomalaisten design-yritysten tarinoita ja mainoksia ilman korvausta. Tarkoituksena on auttaa yrittäjiä kriisin yli.
Aika vähentää tarttumisriskiä
Kun tavara vaihtaa omistajaa, on vaihtoehtoja kaksi: joko ihmiset kohtaavat ja tekevät kaupan tai tuote lähetetään toiselle.
Koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana, ihmisestä toiseen lähikontaktissa. Tämä on kaikkein merkittävin tartuntareitti arkielämässä, ja tämän vuoksi kontaktien välttäminen on tehokas torjuntakeino.
– En halua olla tässä tilanteessa kannustamassa ketään tapaamaan tuntemattomia ihmisiä. Kuka tahansa voi kantaa virusta, Mirja Matikainen sanoo.
Matikainen muistuttaa myös, että kukaan ei vielä varmuudella tiedä, kuinka virus käyttäytyy. Sen vuoksi hän ei halua olla mahdollistamassa edes sitä, että ihmiset lähettelisivät tavaroita toisilleen, ilman fyysistä kontaktia.
– Myyjä on voinut olla vaikka viisi viikkoa räkätaudissa eikä ostaja tiedä sitä. Nyt kyse ei ole tavallisesta flunssasta, vaan jopa tappavasta viruksesta.
Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen kertoo, että koronavirus säilyy tarttumiskykyisenä eri materiaaleissa hyvin eri tavoin. Hänen mukaansa tarttumiskykyisyys alkaa kuitenkin kaikissa materiaaleissa hävitä hyvin nopeasti.
– Pitäisin erittäin epätodennäköisenä, että tavarasta saa tartunnan.
Oletko sinä ostanut tai myynyt tavaraa kirpputoreilta koronaviruspandemian aikana? Keskustele aiheesta 2.4. kello 23:een saakka!
Euroviisut peruttiin maaliskuussa koronapandemian takia. Laulukilpailu oli tarkoitus järjestää Hollannin Rotterdamissa 12., 14. ja 16. toukokuuta.
Nyt Hollannin yleisradioyhtiöt ovat kertoneet järjestävänsä korvaavan tv-show’n. Eurovision: Europe Shine A Light -niminen ohjelma esitetään lauantaina 16. toukokuuta, jolloin viisufinaalin piti olla. Yle esittää show’n klo 22 alkaen TV2:ssa ja Areenassa.
Kaksituntinen ohjelma ei ole kilpailu, vaan siinä pyritään tuomaan yhteen tämän vuoden laulukilpailuun valitut artistit. Luvassa on ainakin yhteisesitys vanhasta viisuhitistä, johon on tehty koronatilanteeseen sopivat uudet sanat. Mukana ohjelmassa on myös tämän vuoden Suomen edustaja Aksel Kankaanranta.
Lisäksi menneiltä vuosilta tutut viisuesiintyjät esittävät kappaleitaan tunnetuissa eurooppalaisissa paikoissa. Ohjelman sisällöstä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
– Haluamme yhdistää Eurooppaa 16. toukokuuta erityisellä tv-ohjelmalla parhaaseen katseluaikaan. Rohkaisemme yleisradioyhtiöitä esittämään show’n yhteenkuuluvuuden hengessä, sanoo laulukilpailun vastaava tuottaja Jon Ola Sand.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Euroviisut korvaavan Shine A Light -ohjelman juontavat Edsilia Rombley, Chantal Janzen ja Jan Smit, joiden piti juontaa Rotterdamin laulukilpailut.NPO/AVROTROS/NOS
Euroopan yleisradioliitto EBU on julistanut 10.–16. toukokuuta välisen ajan Euroviisuviikoksi. EBU toivoo, että esimerkiksi radiokanavat eri puolilla Eurooppaa soittaisivat viikon aikana tämän vuoden kisakappaleita sekä vanhoja viisuklassikoita.
Yle aikoo viikon aikana esittää ainakin euroviisuaiheisia ohjelmia Yle Olohuone -konseptin alla 14.–16. toukokuuta.
Korvaavaa Euroviisu-ohjelmaa on luvassa pitkin kevättä viisuorganisaation YouTube-kanavalla. Joka perjantai esitetään Euroviisujen kotikonsertteja, joissa nähdään aikasempien vuosien viisuedustajia sekä tämän vuoden artisteja. Jokainen artisti esittää oman kappaleensa sekä coverversion toisesta viisuhitistä. Yleisö pääsee osallistumaan äänestämällä versioitavaa kappaletta sosiaalisessa mediassa.
Vihreät värit ovat ilo silmälle, metsän tuoksut ovat ihania, hengittäminenkin tuntuu helpommalta luonnon keskellä. Oli ulkona sitten harmaata tai ei, ulkoilulla on positiivinen vaikutus mielialaan.
Tampereen yliopistossa tutkitaan parhaillaan arkea ja ulkoilua koronaepidemian aikana. Tampereen yliopiston tutkija sekä eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen toteaa, että keväällä tyypillisesti luonnossa ulkoilu lisääntyy.
– Jos menisimme marraskuuta kohti, luonnossa ulkoilu voisi osalle tuntua hankalalta. Silloin on pimeää ja puut tuntuvat kaatuvan niskaan. Keväällä valon ja lämmön lisääntyminen houkuttelee ulkoilemaan luonnossa. Tällä voi olla esimerkiksi korona-ahdistukselle tasoittava vaikutus, sanoo Salonen.
Salosen mukaan tutkimukset antavat on vahvaa näyttöä luonnon hyvinvointivaikutuksista. Siksi on oletettavaa, että vaikeina aikoina ulkoilun merkitys korostuu entisestään erityisesti kun muut hyvinvointia tukevat sosiaaliset kontaktit ovat vähäisempiä.
Suomessa saavutettavissa olevaa luontoa on kohtalaisen paljon verrattuna maailmansuurkaupunkeihin. Suomessa ei välttämättä tarvita busseja luontoon pääsemiseksi. Lisäksi viheralueita ja puistoja on paljon.
– Luulen, että ulkoilun merkitys nyt lisääntyy entisestään. Se on niitä harvoja asioita, jotka eivät ole kiellettyjä.
Salosen mukaan jo pelkkä ikkunanäkymä ulos luontoon voi auttaa kohentamaan mielialaa. Ulkoilutarpeeseen liittyy myös se, että sisällä ihmiset ovat fyysisesti ja psyykkisesti ahtaammalla.
– Luontokohteissa voi kokea saavansa myös itselleen tilan tuntua. Näin voi saada tuntumaa siihen, miten säädellä omaa oloa fyysisen ympäristön vaihdoksella.
Monia myönteisiä terveysvaikutuksia
Metsässä olemisen terveysvaikutuksista on kerrottu paljon. Tutkimusten mukaan metsässä oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta nopeasti. Myös lihasjännitys vähenee. Kaikkein selvimmin metsässä samoilu vaikuttaa mielialaan, sillä metsä rauhoittaa ja nopeuttaa stressistä palautumista.
Kirsi Salonen on tutkinut ulkoilun terveysvaikutuksia kesäkuussa tarkastettavassa väitöskirjassaan. Hän kertoo, että elpymis- ja terveysvaikutuksia on monia. Monet kokevat, että luonnossa hyväksytyksi tulemisen kokemus korostuu ja läsnäolo ja hetkessä oleminen voimistuvat.
–Erityisesti korona-aikana on hienoa, että voi turvallisesti kosketella luontoelementtejä.
Ulkoilijat kertovat: "Kaunis ilma ja puoliso houkuttelivat tänne"
Kysyimme ihmisiltä, mikä saa heidät menemään luontoon. Kaunis sää houkutteli ihmisiä esimerkiksi Kanta-Hämeessä sijaitsevaan Torronsuon kansallispuistoon toissa viikonloppuna.
– Olemme mökillä tässä lähellä ja halusimme tulla ulkoilemaan. Nyt kun pitää pysyä kaukana kaupungista ja muista ihmisistä, niin tulimme mökille vähän kuin eristyksiin. Emme tapaa kavereitamme, vain toisiamme, kertoo helsinkiläinen Yuri Birjulin.
Pariskunnalla ei käy kuitenkaan aika pitkäksi.
– Läheisille voi soittaa tai skypettää. Omat harrastukseni ovat siirtyneet verkkoon. Ajan saa kyllä kulumaan, toteaa Mari Lakeus.
Somerolaiselle Tapani Rasille Torronsuo on tuttu retkeilypaikka.
– Kaunis ilma ja puoliso houkuttelivat tänne. Parkkipaikka oli täynnä autoja, mutta täällä suolla on väljää. Jonkun verran se mietityttää, kun pitäisi olla muista kaukana.
Ei ole merkitystä, vaikka olisi harmaa sää
Kirsi Salonen sanoo, että mieliala kohenee luonnossa sekä huonolla että hyvällä säällä. Myös ne ihmiset, jotka kokevat voivansa mennä luontoon vain aurinkoisella säällä, itse asiassa hyötyvät ulkoilusta muutenkin.
Salosen mukaan jokainen kokee luonnon omalla tavallaan, eikä kaikkien tarvitse kokea suuria ahaa-elämyksiä luonnon keskellä. Vaikutukset eivät myöskään välttämättä ole nopeita.
– Se ei tarvitse olla sellaista, että "aah, kevät on aivan ihanaa". Pelkästään takapihalla käynti muutaman puun lähellä tai puiston kautta kävely voi riittää jo mielialan paranemiseen.
Salonen kehottaa tekemään säännöllisesti edes lyhyen happihyppelyn luonnossa.
– Ihmisen kannattaa mennä kokeilemaan ja antaa sille vähän aikaa. Pikkuhiljaa alkaa tunnistaa, mikä on itselle sopivaa ja omaa mieltä helpottava tai vahvistava maisema tai luontokohde.
Mikä merkitys ulkoilulla on koronan aikana? Voit keskustella aiheesta 2.4. kello 23 asti.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti virtuaalisesti koronaviruspandemian vuoksi.
Keskustelujen teemana on koronapandemian maailmanlaajuiset vaikutukset.
Yle toimii Kultaranta-keskustelujen kumppanina. Ylen urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen kertoo, että Yle halusi tietenkin olla mukana, kun Tasavallan presidentin kanslia ehdotti tapahtuman siirtoa virtuaaliseksi.
Pokkisen mukaan yhteiskunnallinen keskustelu on nyt koronaviruksen tiimoilta tärkeämpää kuin koskaan.
– Lisäksi ihmisten kokoontumiset ja tapahtumat on ainakin alkukesältä peruttu, joten sen vuoksi on jouduttu vahvasti siirtymään digitaaliseen vuorovaikutukseen. Siihen suuntaan on menty muun muassa Yle Olohuone-konseptissa. Kultaranta-keskustelujen muuttaminen virtuaalisiksi sopii tähän erittäin hyvin, Pokkinen sanoo.
Tasavallan presidentin kanslian mukaan Kultaranta-keskustelujen ajankohdasta, osallistujista ja käytännön järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Monet tunnetut patsaat ovat saaneet koronavirusepidemiaan liittyen omat suojamaskit sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Helsingissä kasvomaskit olivat ilmestyneet esimerkiksi Kolmen sepän patsaalle, Havis Amandan eli Mantan patsaalla ja Paavo Nurmen patsaalla. Helsingin keskustassa sijaitseva Kolmen sepän patsas oli laitettu lisäksi ikään kuin nuijimaan koronavirusta.
Teekkarit laittoivat patsaita uuteen uskoon sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.Kristoffer Mäkinen
Helsingin useiden patsaiden lisäksi jäynän kohteeksi ovat päätyneet Tampereella teokset Runoilija ja muusa, Istuva nainen, Tanssiva tyttö sekä Minna Canthin muistomerkki. Myös Oulun tunnetuin patsas, Toripolliisi, sai oman maskin.
Jäynää järjestäneen teekkariopiskelija Kristofer Mäkisen mukaan Toripolliisi oli haastava tapaus.
– Isolle patsaalle täytyi lopulta tehdä oma maski käytetystä T-paidasta.
Oulun Toripolliisi.Joakim Rydenfelt
Mäkisen mukaan idea patsaiden maskeista tuli, kun teekkariyhteisö halusi toteuttaa jonkin ajankohtaisen jäynän, jolla saisi samalla aikaan hyvää mieltä.
– On ollut mukavaa seurata ihmisten reaktioita tähän. Patsaat ovat esimerkiksi saaneet monet jakamaan tärkeää viestiä hashtagillä #StayStrong. Haluamme levittää teekkarihenkeä myös näinä vaikeina aikoina, Mäkinen iloitsee.
Yksi Tampereella kasvomaskin saaneista patsaista on Istuva nainen.Fanni Mattson
Patsasjäynän suunnitellut Brunssineuvosto on toteuttanut aikaisemminkin jäyniä Helsingin alueella ja edustanut Otaniemeä valtakunnallisessa jäynäkilpailuissa.
Kahdeksan henkilöä joutuu oikeuteen laajassa kannabiksen viljelyä ja myyntiä koskevassa asiassa. Heitä epäillään törkeistä huumausainerikoksista ja avunannosta niihin.
Ryhmän kannabiskasvattamot toimivat kolmessa omakotitalossa, jotka sijaitsivat Varsinais-Suomen Kemiönsaaressa, Kainuun Suomussalmella ja Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä.
Viljely- ja myyntitoiminta organisoitiin Serbiasta. Sen epäillään jatkuneen vuosina 2016–2019.
Poliisi takavarikoi kasvattamojen sadot viime lokakuussa. Tutkinnassa oli kaikkiaan 14 satoa, mikä vastaa noin sataa kiloa valmista kannabista.
Asiassa on tällä hetkellä vangittuna viisi henkilöä. Osa vastaajista on kiistänyt syyllistyneensä syytteissä kuvattuihin rikoksiin.
MOSKOVA Eilen tiistaina Venäjällä kerrottiin, että Moskovan seudulla sijaitsevan Kommunarkan tartuntatautisairaalan johtavalla lääkärillä Denis Protsenkolla on koronavirus.
Vladimir Putin vieraili samaisessa sairaalassa viime viikolla. Riippumattomassa mediassa kaivettiin heti esiin kuvat, joissa Putin ja Protsenko kättelevät avokäsin toisiaan.
Kremlistä kiirehdittiin vakuuttamaan, että presidenttiä testataan säännöllisesti koronatartunnan varalta ja kaikki on kunnossa.
Viesti kuitenkin jätti ilmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Putinin todellinen terveydentila on Venäjällä ollut jo vuosien ajan valtionsalaisuuteen verrattavissa oleva tieto.
Koronatilanteen pahentuessa presidentti Putinin esiintyminen ei ole vakuuttanut.
Kun Putin vihdoin viime viikolla piti asiasta tv-puheen, hän keskittyi luettelemaan valtaosan ajasta nippelitietoa erilaisista kansalaisille ja yrityksille luvatuista taloudellisista tuista ja helpotuksista.
Putin myös julisti käytännössä kaikille venäläisille vapaaviikon koronatartuntojen hidastamiseksi. Vaikka hän suositteli ihmisiä pysymään kotonaan, ei viesti ollut tarpeeksi tiukka ja yksiselitteinen: Venäläiset alkoivat joukoin ostaa lentolippuja Sotšiin ylimääräisen lomaviikon viettämiseksi ja kutsua ystäviä kokoon grillikauden avaamiseksi.
Kaksi päivää puheen jälkeen presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskovkorjaili esimiehensä sanomisia. Peskovin mukaan presidentti tarkoittikin, että töitä tulee jatkaa etänä mahdollisuuksien mukaan.
Vladimir Putin on loistanut poissaolollaan viimeisten päivien ajan. Samalla vahvistettujen tartuntojen määrä on alkanut kasvaa roimasti myös Venäjällä.
Presidentin sijaan epidemiaa torjuvista järeistä toimista on julkisuudessa kertonut Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ja pääministeri Mihail Mišustin.
Venäjän pääministeri Mihail Mišustin on viime aikoina esiintynyt tiuhaan julkisuudessa koronavirukseen liittyen.AOP
Moni myös ihmettelee, miksi entinen pääministeri ja aiemmin presidenttinä toiminut Dmitri Medvedev kääntyi kansalaisten puoleen ja julkaisi koronatilanteesta videoviestin sunnuntaina keskiyöllä. Uhan poikkeuksellista vakavuutta korostavaa viestiä on odotettu itse presidentiltä, eikä Venäjän turvallisuusneuvoston varajohtajana työskentelevältä Medvedeviltä.
Venäjän järjestelmässä kaikki valta on keskitetty Vladimir Putinille. Presidentti on tavallisesti päivittäin läsnä kansalaisten arjessa, kun hänen toimiaan näytetään jatkuvasti maan mediassa.
Nyt jokainen hetki ilman Putinia näyttäytyy yhä erikoisemmalta.
Riippumattomat toimittajat ovat jo alkaneet analysoida valtion tv:ssä ja Kremlin verkkosivuilla viime päivinä esitettyjä kuvia presidentistä. Viimeksi julkaistun materiaalin on väitetty todellisuudessa olleen kuvattu jo paljon aiemmin.
Kun koronaepidemia alkoi jyllätä Euroopassa, Venäjällä oltiin varmoja autoritäärisen järjestelmän paremmuudesta demokratiaan nähden koronaviruksen patoamiseksi.
Mutta kuinka Venäjä selviää epidemiasta, jos kaikesta päättävä henkilö ei pystykään toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla?
Putinin pysyessä taka-alalla ovat Venäjän maakunnat alkaneet julistaa järeitä liikkumisrajoituksia alueilleen.
– Toisaalta niiden täytyy tehdä jotain, jotta ne eivät myöhemmin osoittaudu syyllisiksi kaikkeen. Toisaalta ei ole lainkaan selvää, kuinka vapaasti ne pystyvät tekemään päätöksiä ja millaisia resursseja niillä on siihen, politiikantutkija Fjodor Krašennikovkirjoittaa.
Krašennikov myös muistuttaa, että paikallishallinnolta puuttuu auktoriteetti kansalaisten silmissä, mikä saa venäläiset jättämään noudattamatta heille annettuja kehotuksia.
Vladimir Putin käytti myös suojavarusteita, kun hän vieraili tartuntatautisairaalassa.Alexei Druzhinin / EPA
Myös kolumnisti Konstantin Eggerpitää Venäjän hallinnon tilaa vaikeana maan kohdatessa koronaepidemian. Hänen mukaansa presidentin mikromanagerointi, täydellisen lojaalisuuden vaade ammattitaidon kustannuksella, yhteiskunnan syvä epäluottamus ja korruptio vaikeuttavat Venäjän taistelua pandemiaa vastaan.
Presidentti Putinin alkuvuodessa on ollut poikkeuksellisen paljon sekä ennakkoon suunniteltuja että äkillisesti ilmaantuneita haasteita.
Putinin on joutunut perääntymään hänen jatkokautensa mahdollistavan perustuslakiuudistuksen tiukasta aikataulusta, eikä kansalaisten tuki uudistusta kohtaan ole enää tuoreen kyselyn mukaan vankkumatonta.
Myös Venäjän talousnäkymät ovat nyt erityisen synkät. Koronaviruksen lisäksi taloutta painaa ennätysalas pudonnut öljynhinta, joka syö myös ruplan arvoa.
Lisäksi jo kuukausia ennakkoon hehkutettu toukokuinen voitonpäivä on nyt vaarassa lässähtää. Natsi-Saksan kukistamisesta muistuttavien mahtipontisten 75-vuotisjuhlallisuuksien oli suunniteltu kruunaavan Putinin tähänastisen valta-aseman.
Miten yhdellä miehellä riittää voimia kaiken tämän jälkeen kohdata koronavirusepidemia?
Moni kiinnitti huomiota Putinin väsyneeseen ilmeeseen ja kummallisen vinoon istuma-asentoon, kun hän puhui kansalaisille viikko sitten koronatilanteesta.
Kolumnisti Vladimir Demtšikov toivoo, että kysymys oli vain selkäongelmasta johtuvasta väsymyksestä.
– On pahempaa, jos kyse on väsymyksestä nykyistä poliittista järjestelmää kohtaan, joka nojaa yhteen väsyneeseen poliitikkoon, Demtšikov kirjoittaa.
Juttua päivitetty 1.4. klo 14:35 lisäämällä tieto siitä, että Putin pitää ministerikokouksensa etäyhteydellä.
Maailman merillä kulkee edelleen risteilyaluksia, jotka ehtivät lähteä liikkeelle ennen kuin koronaviruspandemia seisautti valtaosan kansainvälisestä matkustamisesta.
Laivojen suunnitellut matkaohjelmat ovat menneet uusiksi, kun valtiot ovat sulkeneet rajojaan eikä risteilyaluksia ole päästetty satamiin. Osa matkustajista on eristettynä hytissään eikä tiedä, miten ja milloin on mahdollista päästä kotiin.
Risteilyvarustamoiden etujärjestö CLIA kertoi CNN-kanavalle tiistaina, että 3,8 prosenttia sen jäsenyhtiöiden aluksista on yhä merillä. Kyse on noin kymmenestä aluksesta, sillä etujärjestöön kuuluu CNN:n mukaan 38 yhtiötä, joilla on yhteensä 277 alusta.
Esimerkiksi nämä laivat ovat yhä merellä:
Zaandam: Jo neljä matkustajaa kuollut
Kun risteilyalus Zaandam lähti Buenos Airesista Argentiinasta 7. maaliskuuta, sen kyydissä oli 1 243 matkustajaa ja 586 miehistön jäsentä.
Tähän mennessä neljän iäkkään matkustajan on kerrottu kuolleen ja laivayhtiön mukaan ainakin 73 matkustajaa sekä 116 miehistön jäsentä ovat ilmoittaneet influenssan kaltaisista oireista. Kahdeksalla kyydissä olevalla on vahvistettu koronavirustartunta.
Laivalla olijat pääsivät maihin viimeksi 14. maaliskuuta Punta Arenasissa Chilessä. Sen jälkeen Etelä-Amerikan maat ovat sulkeneet satamansa Zaandamilta, joka matkaa nyt Karibianmerellä kohti Floridaa.
Alus pääsi sunnuntaina Panaman kanavan läpi neuvoteltuaan useita päiviä Panaman viranomaisten kanssa. Läpikulkumatkalla matkustajia käskettiin sammuttamaan hyteistään valot ja pitämään verhot suljettuina.
On epäselvää, pääsevätkö matkustajat Floridassakaan pois laivasta.
Floridan kuvernööri Ron DeSantis on suhtautunut torjuvasti Zaandamin matkustajiin.
– Näemme tämän suurena, suurena ongelmana, emmekä halua, että ihmisiä dumpataan Etelä-Floridaan juuri nyt, DeSantis sanoi Fox Newsille maanantaina.
Floridan kuvernööri Ron DeSantis.AOP
Presidentti Donald Trump kehotti tiistain tiedotustilaisuudessa DeSantisia muuttamaan mieltään ja sanoi soittavansa kuvernöörille.
– Sillä laivalla kuolee ihmisiä. Aion tehdä sen, mikä on oikein, Trump sanoi Reutersin mukaan.
Rotterdam: Sisaraluksensa saattaja
Zaandam-risteilijän kanssa yhtä matkaa kulkee sen sisaralus Rotterdam, joka lähetettiin San Diegosta Zaandamin avuksi.
Viikonloppuna satoja Zaandamin terveiksi oletettuja matkustajia siirrettiin Rotterdamin kyytiin Panaman edustalla. Rotterdamilta puolestaan tuotiin Zaandamille ruokaa, koronavirustestejä ja terveydenhuollon henkilökuntaa.
Laivayhtiön mukaan matkustajat ovat kummallakin aluksella eristettyinä hytteihinsä.
AP:n haastattelema matkustaja Emily Spindler Brazell kuvaa, että heille on tarjoiltu hienoja aterioita ja viiniä, eikä puheluista tarvitse maksaa. Mutta kaikkien pitää pysyä hyteissään.
– Kapteeni sanoi jotenkin niin, että ´Tämä ei ole enää matka. Tämä ei ole risteily. Tämä on humanitaarinen tehtävä.´
Coral Princess: Toistaiseksi ei sairastuneita
Myös Chilen Santiagosta 5. maaliskuuta lähtenyt Coral Princess -risteilijä matkaa kohti Floridaa, mutta erilaisissa tunnelmissa kuin Zaandam.
Toistaiseksi kenenkään Coral Princessin kyydissä olevan ei ole kerrottu kärsivän koronavirukseen viittaavista oireista. Laivalla matkustava englantilainen Mick Turnball kertoo Kent Onlinen maanantaina julkaisemassa haastattelussa, että laivan palvelut ovat yhä auki.
Turnballin mukaan hänen seurueensa oli ollut ennakolta huolissaan matkalle lähtemisestä koronaviruksen takia. Matkanjärjestäjä oli kuitenkin vakuutellut, että kaikki menisi hyvin, eikä varatusta risteilystä olisi saanut rahoja takaisin.
Matkaa oli kestänyt vain muutamia päiviä, kun risteily-yhtiö Princess Cruises ilmoitti keskeyttävänsä toimintansa.
Matkustajia ei ole päästetty maihin Etelä-Amerikassa, ja nyt aluksen on määrä saapua Floridan Fort Lauderdaleen 4. huhtikuuta.
Columbus: Matkustajia vaihdettiin merellä
Brittiyhtiö Cruise & Maritime Voyagesin Columbus-alus lähti pitkälle maailmanympärysristeilylle jo tammikuussa. Laiva ei saanut päästää matkustajiaan maihin Aasiassa, joten se on nyt pitkällä matkalla Lontoon lähellä sijaitsevaan Tilburyn satamaan, jonne sen pitäisi saapua 13. huhtikuuta.
Columbus ja saman yhtiön toinen alus Vasco da Gama vaihtoivat yli 200 matkustajaa keskenään Phuketin edustalla Thaimaassa pari viikkoa sitten. Yhtiön mukaan tähän päädyttiin, kun selvisi, että laivat eivät pääse Kaakkois-Aasian tai Intian satamiin.
Eurooppalaisia matkustajia siirtyi pohjoiseen matkaavalle Columbukselle ja australialaisia ja uusiseelantilaisia Vasco da Gamalle, joka on sittemmin jo saapunut Australiaan.
Kummallakaan laivalla ei ollut havaittu koronavirustapauksia, mutta Australian yleisradioyhtiö ABC:n mukaan kaikki Vasco da Gamalla olleet australialaiset on viety kahdeksi viikoksi karanteeniin.
Ylen koronavirusaiheinen erikoislähetys tulee tänään kello 15–15.55. Voit seurata lähetystä tässä artikkelissa, Yle Areenassa ja TV1:ssä.
Erikoislähetyksessä vieraana on koronaviruksen aiheuttamasta COVID-19-taudista parantunut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus. Hän kertoo kokemuksistaan taudin kourissa.
Mukana keskustelussa on myös HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen. Osoitteessa chat.yle.fi voi esittää kysymyksiä Brotherukselle ja Järviselle.
Lisäksi chatissa kysymyksiin COVID-19-taudista, sen oireista ja tarttuvuudesta vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.
Otamme lähetyksessä myös yhteyden Espanjaan toimittajaamme Maija Salmeen ja käymme Helsinki-Vantaan lentokentällä katsomassa, ovatko Suomeen palaavien ohjeet ja karanteenit nyt järjestyksessä.
Kolme suurta kauppaketjua, S-ryhmä, Kesko ja Lidl kertovat koronaepidemian kasvattavan vähittäiskaupan myyntiä. Ruokaa ostetaan nyt kotiin entistä suurempina kertaostoksina.
S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan epidemian alussa tapahtunut ostoryntäys nosti myyntiä jopa 60-70 prosenttia. Alun hamstrauspiikin jälkeenkin S-ryhmän myynti kasvaa runsaan 10 prosentin vauhtia.
– Syyt ovat tietysti selkeitä. Työpaikkaruokailu ja kouluruokailu ovat vähentyneet, ja ravintoloita ollaan laittamassa kiinni, joten ruokaa ostetaan entistä enemmän kotiin, sanoo Alarotu Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Keskosta ja Lidlistä ei kerrota tarkkoja lukuja myynnin kasvusta. Lidlin kaupallisen johtajan Mikko Forströmin mukaan myynti kasvoi maaliskuussa “hamstrausostosten” vuoksi, mutta on sen jälkeen palautunut aiemmalle tasolle.
Päivittäistavarakauppa ry kertoi tiistaina että markettien ja valintamyymälöiden myynti kasvoi helmikuussa keskimäärin 7,6 prosenttia vuoden takaisesta. Eniten myynti kasvoi suurissa marketeissa.
Myös Keskosta kerrotaan että myynti on epidemian alussa koetun ostoryntäyksen jälkeen tasaantunut, mutta jatkuu normaalia hieman suurempana. Keskon päivittäistavarakaupan valikoimajohtajan Harri Hellmanin mukaan tilanne vaihtelee kuitenkin paljon eri myymälöiden välillä.
"Kodeissa tehdään nyt paljon pasta bologneseä"
Kuivamuonaa, kuten pastaa, riisiä ja säilykkeitä ostetaan edelleen normaalia enemmän. Myös vessapaperivarastoja täydennetään ahkerasti, kertoo S-ryhmän Ilkka Alarotu. Isoja “tankkausostoksia” tehdään mielellään suurissa myymälöissä ja pienemmistä ruokakaupoista käydään sitten hakemassa täydennyksiä, sanoo Alarotu.
Kodeissa myös leivotaan aiempaa enemmän. Kauppaketjuista kerrotaan että jauhojen ja hiivan myynti on paikoin jopa yli kaksinkertaistunut.
Myös jauhelihaa myydään suuria määriä, kerrotaan sekä S-ryhmästä että Keskosta. S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan jauhelihan kysyntä on ajoittain niin voimakasta, että hyllyissä on ollut tyhjää.
– Tuntuu että kodeissa tehdään nyt urakalla pasta bologneseä. Sekä pastaa, jauhelihaa että tomaattimurskaa menee todella paljon. Helpot reseptit ovat tässä tilanteessa suuressa arvossa, arvioi Keskon päivittäistavakaupan valikoimajohtaja Harri Hellman.
Vanhat suosikit, kuten hernekeitto, ovat myös nousseet uuteen suosioon. Hernekeittopurkkien myynti on viime viikkoina yli nelinkertaistunut, kertoo S-ryhmän Ilkka Alarotu.
Kukkien ja meikkien myynti vähenee
Joidenkin tuotteiden myynti on epidemian aikana myös vähentänyt. S-ryhmän Ilkka Alarodun mukaan erityisesti kukkien ja meikkien myynti on vähentynyt.
Myös Keskosta kerrotaan tulppaanien käyvän kaupaksi normaaliaikoja huonommin.
S-ryhmä Alarotu muistuttaa, että kevättulppaanit tulevat suurelta osin kotimaisilta tuottajilta.
– Toivoisi että tässä taloustilanteessa näitäkin yrittäjiä kannattaisi tukea, sanoo Alarotu.
