Opiskelijoiden valmistuminen saattaa hidastua koronaepidemian vuoksi. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden harjoittelut on monin paikoin jouduttu keskeyttämään. Joensuun Karelia ammattikorkeakoulussa valmistumiset pääosin etenevät normaaliin tapaan.
Yksi tänä keväänä valmistuvista on joensuulainen Tiia Suikkanen. Hän valmistuu toukokuussa rakennustekniikan insinööriksi Karelia-ammattikorkeakoulusta.
Koska valmistuminen on enää muutamasta etäkurssista kiinni, hän valmistuu ajallaan. Neljä vuotta kestävän tutkinnon opintojen viimeistely tapahtuu kuitenkin hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin Suikkanen aiemmin ajatteli.
– Kuulin, että valmistujaisjuhlakin on peruttu. Onhan se ikävää. En olisi uskonut muutama kuukausi sitten, että valmistun tämmöisissä tunnelmissa, Suikkanen sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampus on tätä nykyä hiljennyt. Heikki Haapalainen / Yle
Yliopistoilla harjoittelut kesken, eikä gradukirjoja välttämättä löydy
Yliopisto-opinnoissakin joidenkin valmistuminen saattaa tänä keväänä viivästyä.
Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä sanoo, että osa opiskelijoiden harjoitteluista on jouduttu peruuttamaan. Joitakin harjoitteluja on myös keskeytetty. Opiskeluita suoritetaan etäopintoina siltä osin, joita on mahdollista tehdä. Pääosin opinnot jatkuvat normaalisti.
– Opetuspuolella, lääkäreillä ja hammaslääketieteessä harjoittelut ja käytännön opinnot ovat nyt haasteellisia toteuttaa, Määttä sanoo.
Lisäksi kirjastot ovat kiinni, eikä esimerkiksi kaikkia graduteoksia löydy verkosta.
Koronapandemia on keskeyttänyt yliopistossa haastatteluaineistojen pohjalta tehtävät gradutyöt.
– Halllinnollisessa mielessä yliopisto kuitenkin pyörii. Tutkintotodistuksia kirjoitetaan tätä nykyä sähköisesti, Määttä kertoo.
Valmistuvia priorisoidaan, mutta viivästymisiä voi tulla
Karelia ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo sanoo, että oppilaitoksessa on priorisoitu valmistuvia opiskelijoita. Heidän valmistumisensa pyritään turvaamaan.
– Suomi tarvitsee tätä osaavaa, uutta työvoimaa nyt. On tietenkin selvää, että yksittäisiä tapauksia voi olla, joilla valmistuminen viivästyy epidemian vuoksi, Raivo sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo kertoo, että Karelia-ammattikorkeakoulusta valmistuu parhaillaankin opiskelijoita. Heikki Haapalainen / Yle
Karelia-ammattikorkeakoulussa viivästymisiä saattaa tulla esimerkiksi keskeytettyjen harjoittelujen ja vaikkapa opinnäytetyön etenemisen esteen takia.
– Jos opinnäytetyön aineistoa on kerätty esimerkiksi haastattelujen kautta, ei työn jatkaminen välttämättä onnistu. Tai sitten aineiston keräystapaa täytyy muuttaa, Raivo kertoo.
Moni harjoitteluissa ollut opiskelija on voinut myös aloittaa oman alan työt muun muassa kriittisillä sosiaalialoilla. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Siun Sote rekrytoi sairaanhoitajaopiskelijoita harjoitteluista suoraan töihin.
– Sotealan opiskelijoille on etsitty sopivia tehtäviä. Jo ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat pystyvät tekemään lähihoitajan tehtäviä, Raivo kertoo.
Opiskelijoilla ei ole velvollisuutta mennä töihin, vaan mahdollisuus siihen niin halutessaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Oppilaitoksille etäopetukseen siirtyminen on ollut haaste, mutta se on mennyt Karelia-ammattikorkeakoulussa hienosti. Heikki Haapalainen / Yle
Työllisyystilanne huolenaiheena
Vastavalmistuvia huolestuttavat myös työllistymisnäkymät. Lomautuksia on rakennusalallakin, kertoo toukokuussa rakennustekniikan insinööriksi valmistuva Tiia Suikkanen.
Suikkanen on nyt oman alansa töissä, mutta töitä on vähennetty. Hän suhtautuu silti luottavaisin mielin tulevaan.
– Uskon, että kun tämä helpottaa, niin kyllä niitä töitä sitten löytyy hyvin, Suikkanen sanoo.
Vaikka valmistumisjuhlat on peruttu, Suikkanen aikoo juhlia ainakin poikaystävän kanssa saavutettua tutkintoa.
Mitä ajatuksia aihepiiri herättää sinussa? Keskustele aiheesta alla. Keskustelu on auki 3.4.2020 klo 23 saakka.
Ihmisten kiinnostus netissä tapahtuvaa soitonopetusta kohtaan näyttää olevan kotona vietettävän ajan lisääntyessä kasvussa.
Suomen suurin netissä toimiva soitonopetuskurssien järjestäjä Rockway Oy:n tuotantojohtaja Olli Heiskanen kertoo, että uusia asiakkaita on rekisteröitynyt verkkopalveluun maaliskuussa huomattavasti alkuvuotta enemmän.
– Uusia rekisteröityneitä on tässä kuussa ollut noin 30 prosenttia enemmän kuin helmikuussa. Se on tietysti ihan merkittävä ero.
Rockway ei kerro asiakkaistaan tarkkoja lukuja, mutta palveluun rekisteröityneitä on kaikkiaan tuotantojohtaja Heiskasen mukaan kuusinumeroinen luku ja maksavia asiakkaita nelinumeroinen.
Tuotantojohtaja Heiskasen mukaan oppia haetaan nyt eniten kitaransoittoon.
– Kitara ja koskettimet on meillä perinteisesti eniten katsottuja.
Myös hyvinkääläisen pianonsoitonopettaja Ilona Vähäsöyringin Nettipianokoulun Ilon sivulla on ollut viime päivinä vilkasta.
– Kysyntää on enemmän, tulee kontakteja ja yhteydenottoja. Kiinnostus on selvästi herännyt tällaista opetusmuotoa kohtaan, toteaa pianonsoitonopettaja Vähäsöyrinki.
Viidellä eri paikkakunnalla Uudellamaalla toimivan 650 oppilaan Musiikkikoulu Demon asiakasvastaava Inkeri Koskiranta uskoo, että kysyntää olisi ollut ilman koronaa vielä enemmän. Demo järjestää pääasiassa live-opetusta, joka tapahtuu nyt kokonaan netissä.
– Muutama tiedustelu ja uusi opiskelija, noin 10 yhteensä. Se on poikkeuksellisen paljon kesken lukukauden, mutta normaaliaikana olisi tullut vielä enemmän, arvioi asiakasvastaava Koskiranta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes helpottaa käsidesin valmistusta höllentämällä etanolia koskevaa sääntelyä.
Käsidesiin ja desinfiointiaineisiin saa nyt käyttää myös etanolia, jonka valmistaja ei ole Euroopan kemikaaliviraston hyväksyttyjen toimittajien listalla. Etanolin tulee kuitenkin olla Euroopassa valmistettua.
Tällä hetkellä lähes kaikki valmistettava käsidesi menee terveydenhuollon tarpeisiin, eikä sitä juuri riitä kauppoihin saakka.
Sosiaali- ja terveysministeriö totesi viikko sitten Tukesille, että on tarpeellista ryhtyä poikkeustoimiin desinfiointiaineiden saatavuuden varmistamiseksi koronavirusepidemian aikana.
Kiljamon näkötornista avautuu hienot maisemat tammelalaiselle Torronsuolle. Tornista käsin saa pientä esimakua suosta, mutta vasta pitkospuilla seistessä tajuaa sen, kuinka valtava Torronsuo oikein on. Se on nimittäin Etelä-Suomen suurin yhtenäinen ja lähes täysin luonnontilassa oleva keidassuoalue.
Torronsuo muuttui suojelualueesta kansallispuistoksi 30 vuotta sitten, sillä kansallispuiston perustamista koskeva laki astui voimaan 1.4.1990. Tuolloin kansallispuiston pinta-ala oli 2 550 hehtaaria. Laajennusten jälkeen sen pinta-ala on kasvanut noin 3 100 hehtaariin.
Vaikka Torronsuo onkin kansallispuistona verrattain nuori, itse suo on vanha. Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen, kun meri vetäytyi alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Vanhimmilla suon osilla on ikää yli 10 400 vuotta. Retkeilijän jalkojen alla onkin Suomen syvin suo, jonka turvekerros on paikoitellen yli 12 metriä paksu.
Laajalla suolla on useita toisiinsa liittyviä kohosoita eli keitaita, joiden keskustoissa vuorottelevat märät nevakuljut ja kuivemmat kermijuotit. Avointa vesipinta-alaakin on pienissä allikoissa, joita suoalueella on satoja.
Keidas ihmisille, linnuille ja hyönteisille
Torronsuon käyntimäärät ovat nousseet jo useamman vuoden. Viime vuonna käyntimäärä oli yli 31 000, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna seitsemän prosenttia.
Varsinkin tänä keväänä ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat lisääntyneet huomattavasti, kun koronaviruspandemia on muuttanut arkeamme. Lähimetsien ja -ulkoilualueiden lisäksi moni meistä on kiinnostunut uusista luontokohteista kuten kansallispuistoista.
Image may be NSFW. Clik here to view.Anne-Maria Niskanen / Yle
Torronsuo on mieluisa paikka paitsi meille ihmisille ja arvokas elinympäristö monille lintu- ja hyönteislajistoille. Osa linnuista ja lentävistä hyönteisistä viihtyvät tyypillisesti pohjoisemmilla alueilla, eikä niitä juuri tavata eteläisessä Suomessa. Lisäksi soiden ojitusten myötä myös esimerkiksi muualta Etelä-Suomesta lähes hävinneet suokirjosiipi, muurainhopeatäplä ja rahkahopeatäplä ovat saaneet Torronsuolta turvapaikan.
Varsinainen juhla vasta elokuussa
Tulevana maastokautena Metsähallituksen Luontopalveluiden tavoitteena on parantaa juhlavuottaan viettävän Torronsuon kansallispuiston Kiljamon alueen pysäköintiä, taukopaikan palveluja sekä esteettömyyttä. Hämeen kansallispuistojen palveluja kehitetään maaseuturahoitteisella hankkeella vuosina 2019–2021.
Torronsuon kansallispuiston juhlaa vietetään Suomen luonnon päivänä 29.8.2020. Lisäksi Torronsuon FB-sivuilla julkaistaan yhden Torronsuolla esiintyvän kasvin kuva jokaista juhlavuoden kuukautta kohti.
Tänään vietetään aprillipäivää, ja se on näkynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa.
Yksi päivän näkyvimmistä piloista oli Wilma-sovelluksessa, joka on tullut monelle koululaiselle etäopetuksessa entistäkin tutummaksi. Oppilaat yrittivät aiemmin saada sovelluksen poistettua puhelimien sovelluskaupoista antamalla sille yhden tähden arvosteluja.
Tämän myötä sovellus ilmoitti tänä aamuna ensin, että se tosiaan olisi poistunut sovelluskaupasta eikä sitä voisi enää käyttää. Ilmoituksen kuittaaminen toi kuitenkin toisen ilmoituksen, jossa viesti todettiin pilaksi ja muistutettiin oppilaita ja opiskelijoita läksyjen tekemisestä.
Aamulla Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kertoi, että kolmen sepän patsas ottaa tästä lähtien käyttöön suositellun kahden metrin turvavälin.
Samassa hengessä Kansallisgalleria kertoi, että Ruokolahden eukot -maalausta on muokattu nykyisten suositusten mukaan.
Ruotsin luterilainen kirkko mainosti varsin Ikea-henkistä ratkaisua: kirkon tunnelman tuomista kotiin Träsmak-penkin avulla.
Saarioinen vitsaili Facebookissa uudella "kesäisellä" jäätelömaulla: tuhti maksalaatikko ja rusina. Toisena jäätelöaiheisena pilana oli Valion "lanseeraama" Oltermanni-jäätelö.
Uusimaalainen Pornaisten kunta mainosti Facebook-tilillään, että se vaihtaa nimensä. Syynä on kuulemma se, että kunnan nimi aiheuttaa liian usein vääriä mielikuvia ja kunnan lähettämät sähköpostit menevät herkästi roskapostiin. Uuden eläinystävällisen kunnan nimi on Purnauskis. Kunta lupaa ilmoituksessa kaikille 1.4. kunnasta tontin varanneille 100 kiloa kissanhiekkaa.
Karkkila sen sijaan kertoi Facebookissa liittyvänsä osaksi Tamperetta ja saavansa oman kaupunginosavaltuuston.
Kulttuuritoimitus-verkkojulkaisun mukaan Tampereen tähtikatu Walk of Fame puretaan. Syynä on, että tähdet ovat liian lähellä toisiaan. Samalla Juice Leskisen tähti pirstotaan osiin ja jaetaan yhteishengen osoituksena maakunnan ulkopuolisten kuntien kesken.
Suomen Latu taas kehotti ihmisiä liikkumaan lähimetsissä, ja on tähän kannustaakseen piilottanut lenkkipoluille 88 000 ämpäriä.
– Ämpäreitä ei kannata etsiä Nuuksion porteilta tai maakuntien suosituimmilta laavuilta, painottaa Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlssonjärjestön tiedotteessa.
Ja Tilastokeskus kertoi suomalaisten kotitalouksien käyttävän silakka- ja anjovissäilykkeisiin keskimäärin yhdeksän euroa vuodessa.
Palvelunestohyökkäykset yleisimpiin verkko-opiskeluympäristöihin ovat yleistyneet Suomen koulujen siirryttyä etäopetukseen koronavirusepidemian myötä.
Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tiedotteen mukaan palvelunestohyökkäyksiä on viime viikkojen aikana tehty lähes päivittäin, ja niiden määrä on kasvussa.
Kyberhyökkäykset rasittavat verkko-opiskeluympäristöä ja häiritsevät etäopiskelua.
– Hyökkäykset ovat varsin kotikutoisia. Todennäköisesti ne ovat lasten ja nuorten tekemiä, sanoo tietoturva-asiantuntija Markus Happonen Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Palvelunestohyökkäyksen tavoitteena on ruuhkauttaa kohdepalvelua niin paljon, että se ei enää kykene toimimaan.
Hölmöilyllä voi olla lapselle kauaskantoiset seuraukset
Palvelunestohyökkäys ja sen yritys ovat lain mukaan rikoksia, joista voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Niitä tutkitaan esimerkiksi rikosnimikkeillä tietojärjestelmän häirintä tai sen törkeä tekomuoto.
Alle 15-vuotiaskin voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, vaikka rikosrekisteriin ei merkintää vielä jääkään.
– Hölmöilyllä voi olla vakavat seuraukset lapsen tulevaisuudelle. Sillä ei ole merkitystä, ymmärtääkö lapsi, että kyseessä on rikos, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskuksesta huomauttaa.
Kyberturvallisuuskeskus ja KRP:n Kyberrikostorjuntakeskus toivovat, että vanhemmat seuraisivat lasten ja nuorten netin käyttöä.
– Tällaisessa poikkeustilanteessa, jossa koulutyö ei rytmitä koululaisten päivää samalla tavalla kuin normaalisti, on aikaa keksiä yksin tai porukassa arveluttavaakin tekemistä. Palvelunestohyökkäyksissä ei kuitenkaan ole kyse viattomista jäynistä, vaan oikeista rikoksista, Leponen ja Happonen muistuttavat.
Merkittäviltä vahingoilta verkko-opiskeluympäristöissä on toistaiseksi vältytty. Hyökkäykset aiheuttavat kuitenkin runsaasti ylimääräistä työtä palvelujen IT-tuelle. Sama IT-tuki voi kunnissa palvella esimerkiksi terveydenhuoltoa, joten kiusanteosta voi olla laajempaa yhteiskunnallista haittaa.
Poliisi varoittaa ihmisiä hujareista, jotka hyödyntävät koronan aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta.
Poliisin tietoon on tullut erilaisia tapauksia, joissa huijarit ovat hyödyntäneet koronaan liittyviä pelkoja. Kohteena ovat olleet etenkin iäkkäät ihmiset Uudenmaan alueella.
Poliisin mukaan huijarit ovat tehneet esimerkiksi koronatarkastuksia ihmisten koteihin, tarjonneet ruokapalveluita ja esiintyneet terveysviranomaisina.
Uudellamaalla poliisin tiedossa on ainakin kolme tekoa, joissa uhrien koteihin on menty asentamaan "koronasuodattimia". Samalla on varastettu käteistä, kultakelloja ja -koruja.
Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Simo Kauppinen kehottaa ihmisiä suhtautumaan kriittisesti sellaisiin henkilöihin, jotka tulevat kotiovelle tarjoamaan koronaan liittyvää apua tai palveluja. Etenkin silloin kannattaa olla varovainen, jos nämä väittävät liikkuvansa poliisiasioissa.
– Poliisit eivät tarjoa minkäänlaisia palveluja asunnon tarkastuksiin liittyen tai tee mitään koronatarkastuksia ovelta ovelle, Kauppinen sanoo.
Epämääräisiä sivustoja, sähköposteja ja linkkejä
Länsi-Uudenmaan poliisin rikosylikomisario Kari Siivo muistuttaa, että myös netissä kannattaa olla tarkkana, koska sielläkin voi tapahtua huijauksia. Verkossa on ilmennyt muun muassa olemattomien tuotteiden myyntiä ja toimituksiin liittyviä huijauksia. Tuotteiden ja palveluiden laadusta sekä alkuperästä kannattaa ottaa selvää ennen kuin tilaa mitään.
Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa varoittaa, että koronan varjolla perustetuilla sivustoilla voidaan levittää haittaohjelmia.
– Koronatietoa kannattaa etsiä ainoastaan tunnetuilta viranomaisten ja median sivustoilta, Rauhamaa sanoo.
Poliisin mukaan liikkeellä on myös epäilyttäviä sähköposteja, joita ei kannata avata, eikä niissä olevia linkkejä pitäisi klikata. Liian hyviin tarjouksiin ei kannata uskoa.
Poliisi ehdottaa, että läheiset soittavat iäkkäille ihmisille ja varoittavat mahdollisista koronahuijareista.
Pienistäkin huijausyrityksistä kannattaa ilmoittaa poliisille.
Kun ihmiset pysyttelevät kotona, rajoja valvotaan tarkasti ja poliisi vahtii kaduilla poikkeustilan noudattamista, myös monen rikollisen elämä mutkistuu.
Asuntoihin on vaikeampi murtautua, kun kotona ovat sekä asukkaat että naapurit. Vaatii kanttia murtautua autoon lähes tyhjällä kadulla, jossa kiertelevät lähinnä poliisiautot.
Kun rajat ovat lähes kiinni ja lentoja vähän, huumeiden ja muiden tavaroiden salakuljetus vaikeutuu. Ja miten tavoittaa varsinkaan uusia asiakkaita, kun kaikki ovat kotona?
Kriisin pitkittyessä lisää rikollisia keksintöjä on todennäköisesti tulossa. Järjestäytynyt rikollisuus on erittäin hyvä sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, muistuttaa Europol.
Europolin johtajan Catherine de Bollen mukaan on sen sijaan liian aikaista sanoa, onko rikollisuus kaiken kaikkiaan lisääntynyt vai vähentynyt koronakriisin takia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Europolin johtaja Catherine de BolleDaniel Kasap / EPA
GI-TOC arvioi, että koronakriisi voi merkitä jopa kuoliniskua niille rikollisjärjestöille, joilla on hyvin suppea, perinteisiin rikoksiin keskittyvä rikosvalikoima.
Tuloja menettävät myös ne, jotka ovat hankkineet suuren osan tuloistaan esimerkiksi kiristyksellä. Viime vuodet kasvussa olleelle kyberrikollisuudelle koronakriisi voi sen sijaan merkitä jopa kukoistuskautta.
Kaduilta digimaailmaan
Kun ihmiset on suljettu koteihinsa, he elävät entistä enemmän digitaalisessa maailmassa. Siksi onkin luonnollista, että järjestäytynyt rikollisuus on sekin siirtynyt entistä enemmän verkkoon.
Rikolliset käyttävät hyväkseen sekä kriisin synnyttämää ahdistusta, yksinäisyyttä ja tiedonjanoa että tiettyjen tuotteiden, kuten suojavarusteiden kasvanutta kysyntää.
He kalastelevat verkossa tietoja ja levittävät haittaohjelmia lähettämällä esimerkiksi koronavirukseen näennäisesti liittyviä sähköposteja, joissa haittaohjelma on piilotettu linkkiin tai liitetiedostoon. Posti lähetetään luotettavan organisaation, kuten Maailman terveysjärjestöksi WHO:n nimissä esimerkiksi tekstillä "Uusimmat tiedot pandemiasta".
Tavoitteena on esimerkiksi saada ihmisten salasanoja tai päästä käsiksi pankkitiliin, toteaa Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n agentti Rich JacobsForbes-lehdelle.
Europol uskoo, että kyberrikolliset pyrkivät hyödyntämään myös sitä, että etätyön yleistymisen myötä lisääntyvät reitit, joiden kautta voi yrittää päästä organisaatioiden it-järjestelmiin.
Eristyksissä elävien yksinäisyys tai tylsistyminen tuo puolestaan markkinaraon erilaisille romantiikka- ja arpajaishuijauksille.
Image may be NSFW. Clik here to view.Muun muassa liivijengi Satudarah on järjestäytynyt rikollisjengi. Kuva Hollannista, jossa jengi kiellettiin vuonna 2018.Robin van Lonkhuijsen / EPA
Koronapandemian puhjettua ihmisille on alettu kaupitella ohi virallisten kanavien koronakriisiin liittyviä terveysalan tuotteita. Usein nämä tuotteet osoittautuvat kelvottomiksi tai niitä ei edes ole olemassa.
Kansainvälinen poliisiorganisaatio Interpol on arvioinut, että rikolliset ovat huijanneet jo satoja miljoonia euroja houkuttelemalla ihmisiä tilaamaan ja maksamaan terveydenhoitotarvikkeita, joita ei koskaan toimiteta perille.
Europol kertoo esimerkkinä, että eräässä EU-maassa yritys siirsi 6,6 miljoonaa euroa toisen yrityksen tilille Singaporessa saadakseen käsidesiä ja hengityssuojaimia. Tuotteet eivät koskaan saapuneet.
Erityisen huolestuttavana kansanterveyden kannalta Europol pitää sitä, että ihmisille on myyty viallisia koronaviruksen kotitestejä.
Maaliskuun alkupuolella Interpolilla oli 90 maassa operaatio, jossa takavarikoitiin yhteensä 13 miljoonan euron arvosta mahdollisesti vaarallisia lääketieteellisiä tarvikkeita. Joukossa oli lähes 34 000 väärennettyä hengityssuojainta sekä 4,4 miljoonaa erilaista lääkeannosta antibiooteista kipu- ja malarialääkkeisiin.
Samassa yhteydessä 121 ihmistä pidätettiin ja 37 järjestäytynyttä rikollisryhmää hajotettiin.
Liikkeellä on myös koronavirukseen liittyviä sijoitushuijauksia, joissa ihminen saadaan luopumaan rahoistaan suurten voittojen toivossa.
Lasten hyväksikäytön pelätään lisääntyvän
Europolin eri maiden poliiseilta saamat tiedot viittaavat vahvasti siihen, että lasten hyväksikäyttöaineistoa etsivien toiminta internetissä on lisääntynyt koronaeristyksen aikana.
Pelkona on, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö kasvaa, koska eristyksissä he ovat entistä riippuvaisempia huoltajistaan. Samaan aikaan kriisin köyhdyttämät vanhemmat ja rikolliset etsivät itselleen lisätuloja. Lisäksi lapsia altistaa saalistajille se, että he viettävät entistä enemmän aikaa verkossa.
Myös pornosivujen suosio on kasvanut. Vaikka sivut itsessään olisivat laillisia, rikolliset saattavat pakottaa seksityöläisiä, huumeidenkäyttäjiä tai muita haavoittuvia ryhmiä seksuaaliseen hyväksikäyttöön suorassa lähetyksessä tai videoilla.
"Koronatestaajat" putsaavat koteja
Vaikka asuntoja on tavallista vähemmän tyhjillään asuntomurtajille, poliisi ennakoi huijauksiin perustuvien murtojen lisääntyvän.
Europolin mukaan useat EU-maat ovat kertoneet samanlaisesta toimintamallista: Rikolliset tekeytyvät esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiksi päästäkseen uhrin asuntoon. He saattavat sanoa olevansa tuomassa tiedotusaineistoa tai hygieniatuotteita tai tulevansa tekemään koronatestin. Sisälle päästyään he putsaavat asunnon arvotavaroista.
Etelä-Afrikassa rikolliset ovat puolestaan huijanneet rahaa tekeytymällä keskuspankin työntekijöiksi ja sanomalla tulleensa keräämään koronaviruksen saastuttamat setelit, GI-TOC kertoo.
Kärsijöinä ihmissalakuljettajat ja huumekauppiaat
Katuväkivalta ja julkisilla paikoilla tehdyt rikokset, kuten autovarkaudet, ovat vähentyneet, kun kadut ovat tyhjentyneet ja poliisin valvonta lisääntynyt.
Lisääntynyt rajavalvonta on puolestaan vaikeuttanut huumeiden ja niiden raaka-aineiden saatavuutta. Samoin erilaisten tuoteväärennöksien myyjät ovat vaikeuksissa, kun väärennettyjä tuotteita ei enää saada niiden johtavasta tuottajamaasta Kiinasta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Tullin Saksassa takavarikoimia tuoteväärennöksiä.ullstein bild - Fishman/ All Over Press
GI-TOC:n saamien tietojen mukaan esimerkiksi huumeiden salakuljetusreitit Eurooppaan ovat häiriintyneet. Afrikasta on puolestaan kantautunut tietoja, joiden mukaan heroiinin hinta on noussut ja puhtaus heikentynyt katukaupassa.
Toisaalta joillakin huumebisnes voi kukoistaa. Esimerkiksi Albaniassa maalis-huhtikuu on kannabiskasvien istutusaikaa. Rikollisryhmät uskovat, ettei poikkeusoloja valvovalla poliisilla riitä resursseja viljelmien valvontaan, joten kesällä voi olla odotettavissa tavallista suurempi huumesato, GI-TOC kertoo.
Myös ihmissalakuljettajien bisnes on kärsinyt kolauksen, kun rajoja on nyt vaikea ylittää eivätkä koronavirusta pelkäävät lähtömaidenkaan yhteisöt katso salakuljetusta hyvällä. Myös osa salakuljettajista on keskeyttänyt bisneksensä viruksen takia, GI-TOC sanoo.
Toisaalta koronaviruksen lisäämät talousvaikeudet voivat lisätä painetta jatkaa salakuljetusta, raportissa arvioidaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Koronakriisi vaikeuttaa huumekauppiaiden elämää, sillä sekä huumeiden että niiden raaka-aineiden salakuljetus on nyt vaikeaa rajojen sulkemisen ja tiukan valvonnan takia. Kuvassa Thimaassa kesällä 2019 takavarikoituja metamfetamiinitabletteja./All Over Press
Poikkeustoimet voivat iskeä myös suoraan rikollisjärjestöjen ytimeen. Italiassa pidätettiin maaliskuun puolivälissä rikollisjärjestö 'Ndranghetan väitettty johtohahmo Cesare Cordi, kun tämä rikkoi eristysmääräyksiä, kertoo muun muassa uutistoimisto Ansa.
Rikolliset horjuttavat viruksen torjuntaa
Järjestäytynyt rikollisuus on suora uhka koronaviruksen torjunnalle maissa, joissa korruptio rehottaa ja rikollisjärjestöt ovat tunkeutuneet terveydenhuoltojärjestelmään
Esimerkiksi Italiassa rikollisjärjestöt, kuten Cosa Nostra, Camorra ja 'Ndrangheta, ovat olleet jo pitkään soluttautuneina sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltojärjestelmään, GI-TOC kertoo.
Asettamalla mafiajohtajia sairaalan ja terveyshallinnon johtopaikoille rikollisjärjestöt voivat vaikuttaa muun muassa investointeihin, rekrytointiin ja hankintoihin. Tämä voi paitsi viedä resursseja vääriin taskuihin, myös heikentää hankintojen laatua.
Esimerkiksi vuonna 2018 tehty tutkimus kertoo, että Italiassa´Ndranghetan hallinnoimien ambulanssien varustuksessa on vakavia puutteita.
Yksilötasolla korruptio voi puolestaan näkyä siinä, miten hyvää hoitoa saa tai voiko rikkoa eristysmääräyksiä. Toissavuotisen tutkimuksen mukaan EU-maissa 19 prosenttia vastaajista oli maksanut päästäkseen nopeammin hoitoon. Slovakiassa luku oli peräti 41 prosenttia.
Yhdysvalloissa vuonna 2012 tehty tutkimus arvioi, että joka vuosi 3–10 prosenttia maan terveydenhoitokuluista päätyy varkaille. Korruptio söi miljoonia myös ebolan vastaiselta työltä Afrikassa vuosina 2014–2016.
Hallituksen tämänpäiväisessä koronakatsauksessa keskityttiin koulutukseen.
Yle näytti tiedotustilaisuuden suorana. Voit katsoa tallenteen klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Jo maanantaina kerrottiin, että koulujen etäopetus jatkuu ainakin toukokuun 13. päivään saakka. Hallitus varautuu myös siihen, etteivät oppilaat palaa lainkaan lähiopetukseen enää tänä kevätlukukautena. Opetushallituksessa valmistellaan parhaillaan esimerkiksi ohjeistusta päättöarviointien suorittamiseen poikkeuksellisissa olosuhteissa.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) toi tiedotustilaisuudessa esiin huolen lapsista, joihin ei ole saatu lainkaan yhteyttä etäopetuksen aikana. Ministerin mukaan kouluissa toimivan oppilashuollon on järjestettävä heille tukea.
– Mikäli tilanne on niin vakava, ettei oppilaaseen saada yhteyttä, on koulun toimittava siten kuin tilanteessa, jossa lapsi ei ilmesty kouluun. Viime kädessä otetaan yhteyttä lastensuojeluun, Andersson sanoi.
Uutena linjauksena hallitus kertoi, että 1.-3. luokkalaisten lisäksi lähiopetukseen ovat oikeutettuja nyt myös perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat.
Valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole vielä riittävää kielitaitoa perusopetukseen osallistuakseen. Valmistavan opetuksen oppilaita on Suomessa noin 3 000.
Opintotuen ehtoja höllennetään poikkeusolojen vuoksi
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) vakuutti, että myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa etäopetukseen siirtyminen on sujunut pääosin hyvin.
Poikkeusolot saattavat kuitenkin pidentää monien korkeakouluopintoja, sillä kaikkia kursseja ei ole mahdollista toteuttaa tämän kevään aikana. Ministerin mukaan tämä tullaan huomioimaan opintotukiasioissa.
– Opiskelijoiden ei tarvitse murehtia opintotuen loppumisesta koronaviruksen takia, Kosonen sanoi.
Opintotukea maksetaan poikkeusoloista huolimatta ja poikkeusolot ovat myös riittävä syy opintojen hidastumiselle. Opintotukikuukausien enimmäismäärää voidaan siten lisätä poikkeusolojen perusteella, eikä tukia peritä takaisin.
Ministerin mukaan turhia selvityspyyntöjä ja paperirumbaa pyritään välttämään.
Ministeriö pyrkii myös turvaamaan pääsykokeet ja opiskelijavalinnan parhaansa mukaan. Korkeakoulut järjestävät pääsykokeita toukokuun kahdella viimeisellä viikolla ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla.
Mikäli muutoksia tarvitaan, päätökset tulee tehdä Kososen mukaan huhtikuun puoleen väliin mennessä.
Seurasimme tässä tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä:
Voit keskustella tästä jutusta huomiseen 3.4. klo 23 saakka.
Pariterapia on nyt joillekin tärkeämpää kuin koskaan. Suhteet voivat olla kuormittuneita, kun korona pakottaa ihmiset olemaan pääosin kotona.
Kela on suositellut, että kaikenlaiset terapiatapaamiset järjestetään etäyhteyden välityksellä, mutta mitään virallista kaikkia terapeutteja koskevaa ohjeistusta ei ole annettu. Esimerkiksi kunnat ja yksityiset terapeutit järjestävät tapaamiset parhaaksi katsomallaan tavalla. Suomen pariterapiayhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Heikinheimo uskoo, että suurin osa terapeuteista on siirtynyt etätapaamisiin.
Heikinheimon mukaan useilla psykoterapeuteilla on etävastaanotoista jo aiempaa kokemusta. Moni psykoterapeutti on esimerkiksi pitänyt pariterapiaa etänä suomalaisille, jotka asuvat ulkomailla.
Vaikka etäyhteys onnistuu, silloin ei Heikinheimon mielestä välttämättä saa tapaamisesta kaikkea irti. Laitteiden välityksellä terapeutti ei näe asiakkaitaan kokonaan, joten osa kehon reaktioista voi jäädä huomaamatta. Jos pari on mukana tapaamisessa omilla laitteilla, myöskin eleet parin välillä on vaikea huomata.
– Terapia on hyvin paljon läsnäoloa, joten siitä jää aika paljon puuttumaan videoyhteydessä. Tunnelman kosketeltavuus ja kaikki pienet nyanssit, mitä tapahtuu pariskuntien välillä puuttuvat. Etäyhteys on kuitenkin ehdottomasti paras vaihtoehto tässä tilanteessa, Heikinheimo sanoo.
Samaa mieltä on Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan perheneuvoja ja koulutettu terapeutti Ulla Vornanen. Myös hän tapaisi asiakkaansa mieluiten kasvotusten, mutta pitää vastaanottoa etänä kirkon ohjeistuksen mukaisesti.
Vornanen kertoo, että joillekin asiakkaille uusi tilanne on ollut haasteellinen, kun videon välityksellä ei ole totuttu olemaan yhteydessä.
– Esimerkiksi pitkään neuvonnassa käynneille on tärkeää, että on tietty aika ja paikka, jolloin saadaan tavata. Kun olemme samassa tilanteessa, voin antaa itkevälle nenäliinan tai ottaa olkapäästä kiinni. Se on iso asia, Vornanen kertoo.
Suomen pariterapiayhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Heikinheimo sanoo, poikkeustilanteesta voi yrittää tehdä mahdollisimman toimivan muokkaamalla olosuhteet mahdollisimman samanlaisiksi kuin kasvotusten tavatessa.
Etäterapiaankin tarvitaan rauhallinen tila, ja ylimääräiset puhelimet ja tietokoneet tulee laittaa kiinni. Heikinheimo suosittelee, että asiakas rauhoittuisi noin kymmenen minuuttia ennen tapaamista, jotta kykenisi olemaan mahdollisimman hyvin läsnä terapiasessiossa.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta 3. huhtikuuta klo 23:een saakka.
Koronavirusepidemian takia ympäri Suomea on perustettu naapuriapurinkejä, jotka tarjoavat apua esimerkiksi riskiryhmään kuuluville vanhuksille, joita on kehotettu elämään karanteenin omaisissa olosuhteissa. Apua on tarjolla esimerkiksi ruoka- tai apteekkiostoksiin, koiran ulkoilutukseen ja lasten opiskeluun.
Facebookista löytyy korona-apu -ryhmiä muun muassa Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Turun, Kuopion ja Oulun alueilta. Myös pienemmille paikkakunnille on perustettu apua tarjoavia ryhmiä, kuten Poriin, Meri-Lapin alueelle, Kannukseen ja Kajaaniin.
Useissa kaupungeissa on kuitenkin huomattu, että apua tarjoavia on enemmän kuin sitä tarvitsevia, tai siltä se ainakin Facebook-ryhmissä näyttää.
"Toivoisin, että ihmiset kysyisivät apua"
Kajaanilainen Anu Pennala on perustanut Kajaanin Korona-apu -ryhmän. Ryhmässä on noin 20 aktiivista toimijaa ja lähes 600 jäsentä.
– Haluaisimme lisää henkilöitä, jotka ottaisivat apua vastaan.
Pennala kertoo, että avusta kiinnostuneiden määrä on kuitenkin lisääntynyt viime viikosta. Lauantaina uutisoitiin Kainuun ensimmäisistä koronavirustartunnoista, mikä näkyi välittömästi avusta kiinnostuneiden määrässä.
– Lauantaina tuli aika paljon yhteydenottoja, kaikkia en ole vielä ehtinyt edes lukea.
Tampereella puolestaan riittää avuntarvitsijoita, mutta silti auttajia on enemmän. Tampereen korona-apuryhmän ylläpitäjä Katariina Pasasen sanoo, että on ollut mukava huomata, kuinka monet ovat halukkaita auttamaan tarpeen vaatiessa.
– Toivoisin, että ihmiset kysyisivät apua rohkeasti, kun sitä monet mielellään näinä aikoina tarjoaisivat. Voihan se olla, että jos tilanne pahenee, niin apua tarvitsevia on enemmän.
Myös Helsingissä auttajia on tähän mennessä ollut enemmän kuin autettavia.
– Ryhmässä on tällä hetkellä noin 440 jäsentä. Muutama on apua pyytänyt, ja osa auttajista on tarjonnut myös keskusteluapua, Korona-apu Helsinki -ryhmän ylläpitäjäPatrick Wikblad kerto.
Myös Meri-Lapin korona-apuryhmässä tilanne on samankaltainen kuin monissa muissa kaupungeissa.
– Minun tietooni ei ole tullut yhtään avun tarvitsijaa, ryhmän ylläpitäjä Mira Taam kertoo.
Some ei tavoita kaikkia
Se, että avun tarvitsijoita ei korona-apuryhmien tiedossa paljoa ole, ei tarkoita sitä, etteikö apua tarvitsevia olisi. Monet mahdollisesti apua tarvitsevat ovat esimerkiksi vanhempia ihmisiä, eivätkä he välttämättä ole somessa.
Esimerkiksi Anu Pennalan mukaan tämä on todennäköisesti suurin syy sille, miksi tieto ei aluksi saavuttanut ihmisiä Kajaanissa.
Myös Korona-apu Helsinki -ryhmän ylläpitäjäPatrick Wikblad tiedostaa, että Facebook-ryhmät voivat tavoittaa huonosti vanhempia ihmisiä.
– Yksi henkilö kuitenkin löysi 80-vuotiaalle ystävälleen kauppa-apua. Hän oli itse karanteenissa eikä voinut auttaa.
Saman asian on havainnut myös Tampereen korona-apuryhmän ylläpitäjä Katariina Pasanen. Hän toivookin, että ihmiset voisivat toimia välikätenä ja pyytää esimerkiksi sukulaisen tai tuttavan puolesta apua.
– Erään vanhemman ihmisen sukulainen kysyi hänelle apua ryhmän kautta, sillä tavalla saatiin apu perille.
Emmi Jouslehto nostaa tabletin kasvojensa korkeudelle ja suuntaa laitteen kohti korkean jugend-huoneen vaaleaa seinustaa. Kuuluu pieni kilkahdus, ja huone herää eloon violetin väreissä. Tabletin näytölle ilmestyy sähköisyyttä kihisevien efektien saattelemana helperbot eli auttajarobotti Claire, joka kertoo kiinnostavia asioita itsestään ja nimenomaan robottiudestaan. Olemme siirtyneet toiseen todellisuuteen. Nyt eletään vuotta 2064.
Image may be NSFW. Clik here to view.Arilynin lisätyn todellisuuden käyttöliitttymä futuristiseen Maybe Happy Ending -musikaaliin kertoo roboteista ja sijoittuu vuoden 2064 Etelä-Koreaan.Jussi Mankkinen / Yle
Robotteja lisätyssä todellisuudessa
Kotimainen Arilyn-yritys luo lisättyä todellisuutta eli pädin tai kännykän avulla näkyviä efektejä arkimaailmaan. Lisätystä todellisuudesta käytetään myös nimeä AR (augmented reality).
Firman tuore aluevaltaus on alkuvuodesta Atlantassa nähty, Alliance Theatren tuottama futuristinen musikaali Maybe Happy Ending. Georgian osavaltion johtaviin teattereihin kuuluva Alliance Theatre halusi robotteja ja teknologiaa pursuavaan esitykseensä uudenlaista sisältöä, ja toimeksiannon nappasi Arilyn.
– Kahden robotin ystävyydestä, tai melkeinpä keskinäisestä rakkaudesta, kertova tarina on kiehtova jo sinänsä. Me maustoimme sitä lisätyn todellisuuden käyttöliittymällä, jolla pääsee tutustumaan robotteihin läheisemmin, ja jolla saa heistä syvällisempää tietoa, Arilynin toimitusjohtaja Emmi Jouslehto kertoo.
Maybe Happy Ending ei ole Arilynin ainoa amerikkalainen musikaaliprojekti. Äskettäin varmistui uusi lisätyn todellisuuden musikaalitilaus –peräti Broadwaylle. Kampanja julkistetaan myöhemmin, koska koronapandemian takia Broadwaykin on suljettuna määrittelemättömän ajan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Arilynin graafikoita ja animaattoreita työn touhussa. Arilyn työllistää parikymmentä henkilöä. Taustalla luova johtaja Otso Kähönen. Jussi Mankkinen / Yle Image may be NSFW. Clik here to view.Arilyn on tehnyt yhteistyötä muun muassa Nokian, Huawein, Pandan, Aku Ankan ja Arlan kanssa. Panda-pääsiäismunan viimevuotinen kampanja keräsi yli 500 000 katselukertaa. Jussi Mankkinen / Yle
Uusi teknologia kiinnostaa museoita
Vuonna 2013 perustetun Arilynin lisätyn todellisuuden eli AR:n sovelluksia on hyödynnetty jo yli kahdessakymmenessä eri maassa. Asiakkaina ovat olleet Arlan, Huawein, Pandan ja Nokian kaltaiset yritykset, mutta myös lukuisat kulttuurialan toimijat, kuten Amos Rex ja Ateneum.
Amos Rexin viimesyksyisessä Birger Carlstedt -näyttelyssä Arilyn herätti henkiin lisätyn todellisuuden tekniikalla taiteilijan 1920-luvulla suunnitteleman venäläisen kabinetin, Ateneumille se taas suunnitteli Art Gate -nimellä kulkevan virtuaalisen museokokemuksen.
Image may be NSFW. Clik here to view. Emmi Jouslehtoa viehättävät tarinat, joissa todellisuus vinksahtaa toisenlaiseksi yllättävän käänteen takia. Jussi Mankkinen / Yle
Emmi Jouslehdon mielestä ei ole mikään ihme, että museot ovat kiinnostuneita lisätyn todellisuuden tarjoamista mahdollisuuksista – modernin teknologian avulla museoelämysten äärelle saadaan esimerkiksi houkuteltua uusia kävijäryhmiä.
– Museoilla on myös runsaasti materiaalia, joka ei mahdu näyttelyihin, tai joka on niin huonossa kunnossa, ettei sitä voi laittaa esille. Ongelma voidaan tällaisissa tapauksissa ratkaista virtuaalisesti. Lisätty todellisuus mahdollistaa myös sen, että museoiden kokoelmista voi nauttia vaikkapa koulussa tai kotona.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pimeyden ruhtinas Ozzy Osbourne yllätti faninsa viime marraskuussa hyppäämällä lisätyn todellisuuden kelkkaan.Jussi Mankkinen / Yle
Pimeyden ruhtinas yllättää
Ozzy Osbourne ponnahtaa liekkimeren keskeltä levynkannen päälle, virnistelee ja mulkoilee tapansa mukaan maanisesti ja kiljaisee mikrofoniin että let me hear you scream.
Viime marraskuussa Arilyn keräsi runsaasti huomiota maailman tunnetuimpiiin kuuluvan rock-tähden vanavedessä. Ozzy Osbournen taustajoukot halusivat vinyylikokoelman yhteyteen jotakin uutta ja erilaista, ja näin syntyi lisätyn todellisuuden projekti, jonka pääosassa on seitsemänkymppinen pimeyden ruhtinas.
– Ozzyn kohdalla kyse on nimenomaan yllätyksestä, jota fanit tuskin osasivat odottaa. Vaikka vinyylikokoelmalla ei ollut uutta musiikkia, kokonaisuuteen saatiin tuore tulokulma, Emmi Jouslehto kertoo.
Myös muutama kotimainen artisti on kokeillut lisättyä todellisuutta: virtuaalinen Sanni ilmestyi taannoin Aku Ankan sivuille ja Hula Hula -ohjelman yhteydessä sinertävä hologrammi-Robin ponnahti joraamaan ja opettamaan suomalaisille tanssia. Myös Vesalan konserteissa on hyödynnetty lisättyä todellisuutta, joka on kotimaisen teknologiayritys Zoanin käsialaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Emmi Jouslehto ja luova johtaja Otso Kähönen. Kähönen on työskennellyt aiemmin muun muassa Fullsteam Agencyssa. Jussi Mankkinen / Yle
Tavoitteissa yhteistyö MoMAn kanssa
Äskettäin Arilyn on myös ryhtynyt hyödyntämään uutta tekniikkaa, jolla esimerkiksi Maybe Happy Ending on toteutettu.
– Kyse on Web AR:stä, jolla lisättyyn todellisuuteen pääsee suoraan mobiiliselaimesta. Appeja ei enää tarvitse ladata, vaan AR-elämykseen voidaan mennä nettisivun linkistä, Emmi Jouslehto kertoo.
Tälllä hetkellä Arilynilla on toimipiste Helsingin lisäksi New Yorkissa ja yritys on tehnyt yhteistyötä muun muassa muoti- ja taidealan oppilaitoksen Fashion Institute of Technologyn kanssa.
Myös Emmi Jouslehdon suuri toive nivoutuu vahvasti kulttuuriin ja taiteeseen.
– Olisi kiehtovaa, jos pääsisimme tekemään yhteistyötä New Yorkin Museum of Modern Artin eli MoMAn kanssa. Projektissa lisätty todellisuus täydentäisi museon näyttelyitä jollakin aivan uudella tavalla. Se on toive, joka on pyörinyt mielessä.
Taloustutkimuksen teettämän kyselyn perusteella yli puolet kaikista vastaajista koki pärjäilevänsä vielä hyvin, ilman suurempia muutoksia elämässä. 11 prosenttia kaikista vastaajista oli jopa innostunut siitä, että kriisi voisi tarjota yhteiskunnalle mahdollisuuden uudistua.
Tämä voi kuulostaa joidenkin korvissa hämmentävältä, kun samaan aikaan työt voivat mennä alta, osalta ne menivät jo ja yrityksissä pelätään konkursseja. Se ei näkynyt kyselyn tuloksissa juurikaan, mikä yllätti myös kyselyn tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juha Rahkosen.
– Kokonaisuuden kannalta suomalaisten henkinen kestävyys on todella hyvä. Se ei ole mennyt huonompaan suuntaan kriisin edetessä ja pahin vaihe näyttäisi menneen jo ohi, Rahkonen summaa Ylen aamun haastattelussa.
Ylen aamussa niin ikään haastateltavana ollut Kirkon perheneuvonnan psykoterapeutti Anne Anttonen sen sijaan näkee, että pahin vaihe voisi vielä olla edessä.
– Alkuvaihe varmaan näyttääkin varmaan sen, että ihmiset kestää arjen. Vielä ei ole ollut se kohta, missä haettaisiin apua.
Image may be NSFW. Clik here to view.Taloustutkimus
Pieni osa kertoi olevansa romahtamisen partaalla
Vain yksi prosentti kaikista vastaajista kertoi olevansa jo romahtamisen partaalla.
– Tosin täytyy muistaa, että prosentti suomalaisia on jo noin 50 000 ihmistä, joten jos prosentti tai pari prosenttia suomalaisista kokee olevansa romahduksen partaalla, se on 100 000 ihmisen joukko ja aika iso asia, Rahkonen huomauttaa.
Naisissa romahdusta pelkääviä oli miehiä enemmän. Eri ikäluokkien välillä lukema vaihteli nollasta kahteen prosenttiin, mutta kotiäideissä ja -isissä romahduksen partaalla kertoi olevansa jopa kuusi prosenttia vastaajista.
Etenkin nuorissa aikuisissa oli niitä, jotka eivät oikein tätä tilannetta jaksaisi. Rahkonen kertookin, että nuoret, 18-24 vuotiaiden aikuisten ryhmä koki tilanteen raskaammin kuin esimerkiksi työttömät ja eläkeläiset.
Nuorilla esimerkiksi kesätyöt voivat olla vaakalaudalla, mutta myös sosiaalinen elämä muuten.
Image may be NSFW. Clik here to view.Taloustutkimus
Korkeassa asemassa olevat kokivat kriisin vaikuttaneen enemmän arkeensa
Lisäksi kysely osoitti, että mitä suuremmat tulot ja korkeampi koulutus vastaajalla oli, sitä enemmän hän koki koronakriisin vaikuttaneen elämäänsä. Maanviljelijöitä tai kainuulaisia työttömiä metsureita kriisi ei juuri hetkauttanut ainakaan vielä. Kotiäidit ja -isät puolestaan raportoivat selvästi muita enemmän vakavaa turhautumista.
Rahkosen mukaan suomalaisten mielen hyvän kestävyyden syitä voivat tässä vaiheessa olla jo entuudestaan hyvä luottamus valtioon ja valtion tulo apuun sekä valmiiksi pitkät etäisyydet toisiin ja suomalaisten jo aiemmin osoittama varautuminen kriisiin ja sen kestoon.
Yli 30 prosenttia vastaajista näki, että normaalijärjestykseen päästäisiin palaamaan 3-6 kuukaudessa. Yli 20 prosenttia vastaajista uskoo, että tilanne voisi jatkua yli kuusi kuukautta. Mielialojen kehittyminen jää nähtäväksi.
– On vaikea ennakoida, milloin taloushuolet alkavat näkyä kyselytutkimuksissa ihmisten mielialoissa. Joillain toimialoilla se toimeentulo on loppunut jo, kuten esimerkiksi joillain taiteen aloilla. Sitten kun tämä loppulasku alkaa näkyä, niin siellä se veri sitten punnitaan, Rahkonen tuumaa.
Jumppatuokio, jossa jumppaajat ovat omilla parvekkeillaan ja ohjaaja pihalla. Tässä on yksi versio poikkeustilan aikaisista ryhmäliikuntatunneista.
Imatralla kaupungin liikunnanohjaaja veti ensimmäisen parvekejumpan Kauppakadun vanhusten palvelutalon asukkaille keskiviikkona.
Parvekejumpan tavoitteena on saada liikettä koronaviruksen takia enimmäkseen kotona oleviin ikäihmisiin. Idea syntyi toisen imatralaisen palvelutalon pihalla järjestetystä yhteislaulutilaisuudesta.
– Siitä tuli mieleen, miksei voisi jumpatakin, erityisliikunnanohjaaja ja fysioterapeutti Kirsi Mäyrä Imatran kaupungilta kertoo.
Palvelutalo järjesti aiemmin yhteisissä tiloissa liikuntatuokioita ja muuta viriketoimintaa, mutta ne piti lopettaa poikkeustilan takia.
Noin vartin mittaiseen parvekejumppaan osallistui ensimmäisellä kerralla muutamia asukkaita. Ohjatun parvekejumpan voi pyytää Imatralla mille tahansa talolle, jossa asuu paljon vanhuksia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Mirjam Hauska pitää kunnostaan huolta päivittäisillä kävelylenkeillä.Kare Lehtonen/Yle
Jumppahetkeä odottaneiden palvelutalon asukkaiden Mirjam Hauskan, Riitta Rahikaisen ja Raija Häyhän arkeen koronavirustilanne ei ole viriketoiminnan loppumista lukuunottamatta juurikaan vaikuttanut.
He pyrkivät pitämään itsensä vetreinä käymällä päivittäin kolmestaan lenkillä.
– Olemme myös usein kolmestaan jonkun huoneessa ja juttelemme, Mirjam Hauska kertoo päivien kulusta eristyksessä.
Kunnon heikkeneminen vaikuttaa kykyyn selviytyä arjessa
Poikkeustilan takia ikäihmisten suosimat ryhmäliikuntatunnit on peruttu ja liikuntapaikat sulkeneet ovensa koko maassa. Kotiin eristäytyminen vähentää vanhusten liikuntaa ja heikentää lihaskuntoa.
– Jo viikossa häviää 25–30 prosenttia lihasvoimaa ihan täydessä vuodelevossa, sanoo erityisliikunnanohjaaja ja fysioterapeutti Kirsi Mäyrä.
Ihan täyteen vuodelepoon jokainen vanhus ei päädy. Liikunnan väheneminen kuitenkin heikentää kuntoa. Se taas voi vaikuttaa nopeastikin vanhuksen kykyyn selviytyä arjestaan.
– Lihaskatoon ei ole muuta hoitoa kuin liikunta, sanoo liikunnan toimialapäällikkö Katja Borodulin Ikäinstituutista.
Internet on poikkeustilan aikana alkanut pullistella erilaisista jumppavideoista, mutta vanhukselle netin käyttö ei ole välttämättä tuttua eikä luontevaa. Siksi jumppa on järjestettävä livenä.
Kunnissa eri puolilla Suomea onkin keksitty erilaisia tapoja saada ikäihmisiä liikkeelle. Samalla on huomoitu rajoitukset eli ihmisten on pidettävä etäisyyttä toisiinsa ja yli 70-vuotiaiden pysyttävä enimmäkseen kotona.
Tähän kuvioon parvekejumppa sopii hyvin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Erityisliikunnanohjaaja ja fysioterapeutti Kirsi Mäyrä huomauttaa, että vanhuksen lihaskunto heikkenee nopeasti ilman säännöllistä liikuntaa.Kare Lehtonen/Yle
Imatran ohella esimerkiksi Tampereella Nääsville-yhdistys järjestää parvekejumppia ryhmäkotien asukkaille. Hämeenlinnassa taloyhtiöt voivat tilata parvekejumpan vetäjän pihalleen kaupungilta.
Borodulin kertoo törmänneensä sosiaalisessa mediassa kuvaan, jossa liikunnanohjaaja istuu ulkona puutarhapöydän päälle asetetulla tuolilla ja vetää tuolijumppaa sisätiloissa oleville ihmisille.
– Se oli aika veikeän näköistä, Borodulin tuumaa.
Pihalta käsin ohjatut jumpat ovat Borodulin mukaan erittäin tervetulleita.
– Nyt koronatilanteen myötä myös normaali arjen aktiivisuus voi romahtaa, koska ei asioida enää apteekissa, kaupassa tai pankissa. Silloin jokapäiväinen jumppahetki on todella tärkeä.
Ulkoilua ei ole kielletty, joten ikäihmisten kannattaa ottaa se Borodulin mukaan osaksi arkirytmiä, kunhan välttelee isompia ihmisjoukkoja ja pitää riittävän pitkän etäisyyden muihin ihmisiin.
Monien ikäihmisten toimintakyky on kuitenkin heikentynyt niin, että ulkoilukin on vaikeaa.
– Silloin parvekejumppa vastaa ihmisten tarpeisiin saada jumppaa kotona. Se on myös sosiaalista, vaikka ohjaaja ei lähellä olekaan.
Liikunta tärkeää myös mielelle
Lihaskatoa ehkäistäkseen ikäihmisten pitäisi liikkua joka päivä. Liikunnan ei tarvitse olla kovin raskasta eikä pitkäkestoista.
– Pitkin päivää noustaan tuolilta ylös ja kuljetaan asunnossa. Jos vielä jumpataan niin aina parempi, toimialapäällikkö Katja Borodulin Ikäinstituutista sanoo.
Lihasten kannalta parasta olisi lihasvoimajumppa tai hiukan intensiteetiltään korkeampi liikunta. Siinä syke ja hengitysrytmi kiihtyvät hieman.
– Eli tietää tekevänsä. Mitä tehokkaampaa niin sitä parempi tulos.
Borodulin nostaa esiin vielä parvekejumpan vaikutuksen mielenvirkeydelle.
– Tämähän tuo uutta vaihtelua mielen hyvinvoinnille.
Yle ja Helsingin kaupunki kannustavat suomalaisia liikkumaan kotona koronaepidemian aikana. TV2:lla ja Yle Areenassa alkavat 6. huhtikuuta Jumppahetket, jotka on suunnattu erityisesti ikäihmisille sekä etätyöläisille.
Karanteeniin he joutuivat, koska Leenalla oli nuhaa.
– Kävin aika kuumana, kun ymmärsin, mitä tapahtuu. Olisin halunnut mennä kotiin vapaaehtoiseen karanteeniin, Järvenpää kertoo.
Järvenpää kertoi Facebookissa tänään torstaina, että he pääsivät onnekseen kotiin karanteeniin ja että Tuutilta otetusta näytteestä ei löytynyt koronaa.
Pariskunta oli lähtenyt karkauspäivänä Suomesta lennolle, jonka määränpää oli eteläamerikkalaisen Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires ja risteilyalus Celebrity Eclipse, joka lastattiin enimmäkseen amerikkalaisilla ja eläkeläisillä.
Matkustajia oli Järvenpään mukaan noin 2 500. Kahden viikon risteily venyi kuukaudeksi, jonka lopussa ei ollut varmuutta siitä, mihin maahan tai satamaan risteilyalus edes pääsisi rantautumaan. Tarkoitus oli, että risteily olisi päättynyt Chileen 15. maaliskuuta, mutta toisin kävi.
Maaliskuun puolivälissä koronavirus oli edennyt pandemiaksi, eikä potentiaalista koronapesäkettä haluttu laskea maihin Chilessä.
– Saatiin kyllä täydennystä tavaroihin ja lääkkeisiin. Laivahan oli täynnä eläkeläisiä, joten lääketäydennykset tulivat tarpeeseen, Järvenpää naurahtaa.
Chilen edustalla kelluessa meni pari päivää, kunnes tuli tieto, että Yhdysvaltain länsirannikolla San Diegossa maihinpääsy onnistuu.
Kalifornian lounaiskulmassa, aivan Meksikon rajalla sijaitsevaan San Diegoon laskeutui helpottuneita matkalaisia. Sitten tulivat uutiset: kolmelta risteilyaluksen miehistön jäseneltä ja yhdeltä matkustajalta oli todettu koronavirustartunta.
– Näin jälkikäteen ajatellen on mahdollista, että 2 500 ihmistä on ollut vaarassa saada tartunnan. En tiedä, miten heidän matkansa jatkui, onko heidät eristetty tai pantu karanteeniin, Järvenpää kertoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Aamupala karanteenipaikassa.Juhani Järvenpää
Järvenpää ja Tuutti pääsivät jatkamaan matkaansa kanssa lentokoneella Los Angelesista Frankfurtin kautta Suomeen, sillä heillä oli onnea matkassa.
– Jos nämä koronatapaukset olisivat tulleet julki ennen San Diegoa, emme me olisi pois päässeet! Vieläkin olisimme siellä laivalla.
Maailman merillä seilaa muitakin risteilyaluksia, jotka lähtivät liikkeelle ennen kuin koronapandemia käytännössä pysäytti kansainvälisen matkustajaliikenteen.
67-vuotias Juhani Järvenpää kuvailee lentoa Frankfurtista Suomeen vähän erilaiseksi lennoksi.
Isossa romanialaisessa koneessa oli vain 20 matkustajaa. Sitä edeltäneellä lennolla kone oli ollut täynnä, eikä Los Angelesin kentän väki muistuttanut ketään turvaväleistä. Frankfurtissa matkustajat sullottiin täpötäyteen lentokenttäbussiin ennen terminaalia, mutta lentoasemalla puolestaan muistutettiin kovaäänisesti turvaväleistä.
Koneessa jaettiin lappusia, joissa kysyttiin nuhasta, yskästä ja hengenahdistuksesta. Järvenpään naisystävällä oli siinä vaiheessa pieniä nuhaoireita.
Suomen päässä lentoaseman matkalaukkuhallissa vastassa oli tasavälein useampikin sairaanhoitaja maskeissaan ja suojapuvuissaan sekä Järvenpään mukaan todella jämerän kokoisia vartijoita. Hallista oli sermeillä erotettu tila, jossa matkustajia jututettiin.
– Sairaanhoitajat näyttivät aika hurjilta, vain silmät näkyivät. Tunnelma oli kuin jostain dystopiasta, Järvenpää kuvailee.
Image may be NSFW. Clik here to view.Leena Tuutilta otettiin koronanäyte, joka oli negatiivinen.Juhani Järvenpää
Ja sitten äkättiin, että Leena Tuutilla on nuha.
Pariskunta vedettiin syrjään sermien taakse, puhuttiin tarkemmasta tutkimuksesta, kerättiin laukut. Kohtelu oli ystävällistä ja jämäkkää. Ulkona odotti tila-auto, joka kyyditsi karanteenimajoitukseen. Siellä vastassa oli sairaanhoitajia, jotka kertoivat, mitä tapahtuu ja mitä tullaan tekemään, eli koronavirustestit molemmille.
– Aamulla otettiin näyte Leenalta, minua ei lopulta testattu ollenkaan, Järvenpää ihmettelee.
Hän kertoo olevansa oireeton. Tuutilla puolestaan päätä särki ja yskitti, mutta kuumetta ei kuitenkaan ollut.
– Koronatesti on ihan kamala, tuntuu kuin puikko työnnettäisiin aivoihin asti, kuvailee Tuutti testinottoa.
Ylellinen risteilijäruoka vain muisto
Karanteenimajoituksen säännöt ovat tiukat. Ulos huoneesta ei ollut asiaa muutoin kuin maski naamalla ja hanskat kädessä. Sama homma, kun ruokaa tuotiin huoneeseen, maski ja hanskat on oltava myös ruoan vastaanottajalla. Ja turvaväliä oli pidettävä.
– Neljä ruokaa sai päivässä, ja annokset olivat kyllä isoja. Mutta kyllähän se muistutti sairaalaruokaa, kun tulee maailmasta, jossa on nauttinut ylellistä risteilijäruokaa kuukauden verran, hymähtää Järvenpää.
Ja tosiaan, kaikki tuotiin huoneeseen, mitään ei saanut hakea itse.
Image may be NSFW. Clik here to view.Keskiviikon pääruoka, viipaleperunoita ja lohta.Juhani Järvenpää
Keskiviikkona pääruokana oli viipaleperunoita ja lohta. Iltapalaa Järvenpää kuvaili säälittäväksi, aamupalaa puolestaan vähän pieneksi.
Hän muistelee vielä matkallelähtöä karkauspäivänä. Aikaa, jolloin koronatartuntoja ei tiettävästi ollutkaan muualla kuin Kiinassa.
– Ajattelimme olevamme parhaassa mahdollisessa suojassa ihan toisella puolella maailmaa. Aina kun olimme yhteydessä Suomeen, kuulimme, että täällä on paljon vaikeampaa.
Esimerkiksi Helsingissä seurakunnat huolehtivat ruoka-avusta jakamalla valmiiksi pakattuja akuuttiruokakasseja kolmessa eri paikassa. Hermannin Diakonitalon edustalla ruokajakelutoiminnasta ja diakoniatyöstä vastaava pastori Jussi Lahti kertoo, että jonoon odotetaan torstaina noin 280–300 ihmistä.
– Täällä näkyy pikku hiljaa se, että ihmisiä on lomautettu tai irtisanottu. Odotusarvo on, että jonot tulevat kasvamaan. Tämän vuoksi elintarvikejakelumme joutuu tosi koville tulevina viikkoina, Lahti sanoo.
Tänään paikalla ei ollut vapaaehtoisia, mutta diakonityöntekijöitä sen sijaan oli varmistamassa muun muassa sen, että jonossa turvavälit säilyivät. Lahti toteaa, että sekä vapaaehtoisten että koko henkilökunnan osalta tärkeintä on ohjeistaminen.
– Koronavirukseen kukin reagoi omalla tavallaan.
Paikalla ollut diakoni Maarit van Santen toteaa koronaepidemian näkyvän koko ajan ruoka-avussa yhä enemmän ja enemmän. Ruoka-avun lisäksi saatavilla on myös muuta apua.
– Helsinkiapu toimii siten, että vapaaehtoiset käyvät viemässä esimerkiksi ruokakasseja riskiryhmässä oleville vanhuksille. Annamme myös erilaisten kanavien kautta keskusteluapua sekä henkistä tukea. Yksinäisyys tuntuu nyt monesta pahemmalta, kun aikaa vietetään pitkälti kotona.
Ruokajonossa kasseja jonottivat muun muassa opiskelijat Verna Tiinonen ja Reija Lyjina. He kertovat, että molemmilla on noin 100 euroa kuussa käytettävänä, joten välistä tekee aika tiukkaa saada välttämättömät asiat ostettua. Siksi ruokajonot ovat yksi ratkaisu siihen, että rahat riittävät.
Laitoshuoltajana työskentelevä Rami Ranta puolestaan sanoo syyn jonottamiselle olevan karmea nälkä.
– Tilillä piti olla 20 euroa, mutta ei niitä siellä näy ainakaan vielä. Joten ajattelin tulla hakemaan ruokakassin.
– Korona näkyy työssäni siten, että kaikki desinfioidaan ja pukeudutaan eri tavalla. Todella tarkka täytyy olla, Ranta jatkaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi eilen keskiviikkona, että se asettaa haettavaksi 1,2 miljoonaa euroa valtionavustuksia erityisen tuen tarpeessa olevien ruoka-apuun. Asia ei liity koronavirustilanteeseen, mutta kuhtikuun alussa avautuu myös siihen liittyvä ylimääräinen STEA-avustusten haku haastavassa elämäntilanteessa olevien arjen auttamiseen.
Helsingin käräjäoikeudessa Katiska-oikeudenkäynnissä on tänään kuultu pääosan syytteistään myöntänyttä Niko Ranta-ahoa.
Ranta-aho on kertonut viidestä Vantaalle saapuneesta lähetyksestä, jotka hänen mukaansa ovat sisältäneet satoja tuhansia lääketabletteja ja lukuisia käyttöannoksia dopingia.
– Olen lähettänyt kaikki tuotteet, ne ovat olleet minun, Ranta-aho sanoi.
Ranta-ahon mukaan lähetykset vastaanottivat ja kuljettivat eteenpäin hänelle tuntemattomat ihmiset. Varastoilla lähetykset inventoitiin ja niiden sisällöstä raportoitiin Ranta-aholle.
Lähetysten sisällöissä oli Ranta-ahon mukaan heittoja eivätkä toteutuneet lastit aina vastanneet sovittua. Tästä syystä Ranta-aho kertoi maksaneensa aineiden toimittajalle puolet summasta vasta toimitusten tarkastamisen jälkeen.
Jossain vaiheessa Ranta-aho sanoi huomanneensa, että häneltä vedetään välistä. Rahoista vastannut varastomies tuhlaili Ranta-ahon mukaan hänelle kuuluvia rahoja ominaan, mistä syystä tämän hommat varastolla loppuivat.
– Tuntui, että minun rahani kelpasivat vähän muillekin.
Kaikkiaan huumeiden levittämiseen osallistuneet ihmiset ovat Ranta-ahon mukaan hänelle velkaa 223 000 euroa.
Syyttäjä ihmetteli, kuinka Ranta-aho ei muista päivämääriä tai aineiden määriä, mutta velkasaatava on näin tarkasti tiedossa.
– Rahasummissa olen yllättävän tarkka, hän sanoi.
Tranberg videoyhteydellä vankilasta
Oikeudenkäynnissä on poikkeusjärjestelyt osanottajien suuren määrän ja koronaviruksen takia. Istunto järjestetään oikeustalon kellarissa sijaitsevassa turvasalissa, josta on videoyhteys ylemmässä kerroksessa sijaitsevaan auditorioon. Media seuraa oikeudenkäyntiä valkokankaalta.
Turvasalissa kamera kuvaa oikeuden puheenjohtajaa ja syyttäjiä. Ranta-ahoa videolla ei näkynyt. Toinen pääsyytetty, rikollisryhmä Cannonballin entinen johtaja Janne Tranberg osallistuu oikeudenkäyntiin oman videopuhelunsa välityksellä Vantaan vankilasta.
Ranta-ahon kuulemisen aikana harmaaseen huppariin pukeutunut Tranberg teki muistiinpanoja vihkoonsa ja joi kahvia termospullosta. Tällä tietoa Ranta-ahon tunnustus ei ole vaikuttanut Tranbergin vastaukseen. Hän on kiistänyt syytteet.
Syytteet: Organisaatiota johdettiin Espanjasta
Syytteiden mukaan Ranta-ahon ja Tranbergin johtama huumeorganisaatio toi maahan 17 kiloa kokaiinia, yli 200 kiloa amfetamiinia, reilut satatuhatta ekstaasitablettia ja muun muassa metamfetamiinia, LSD:tä ja hasista.
Liigan syytetään myös tuoneen maahan yli kaksi miljoonaa tablettia huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä ja suuren määrän dopingaineita. Syyttäjän mukaan rikokset on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.
Esitutkinnan mukaan huumeilla tienattiin yli kymmenen miljoonaa euroa rikoshyötyä. Rikokset ajoittuvat vuosiin 2016–2019.
Viime viikolla, kun Ranta-aho teki yllättävän käännöksensä ja myönsi pääosan syytteistään, hän myös paljasti poliisille ennalta tuntemattomia maastokätköjä. Puolustusasianajajan mukaan paljastuksen ansiosta poliisi löysi yhteensä 64 kiloa huumeita.
Suomeen saapuvien matkustajien karanteenikäytäntö laajenee lentoasemalta matkustajasatamiin. Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen mukaan matkustajia koskeva karanteenikäytäntö laajennettiin lentoasemalta satamiin tänä aamuna.
Turpeinen kertoo, että määräys satamien tiukemmasta valvonnasta tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä eilen keskiviikkona.
– Ministeriön määräyksen mukaisesti ryhdyimme järjestelemään samanlaista kontrollia matkustajasatamiin kuin Helsinki-Vantaan lehtokentällä on jo käytössä.
– Olemme olleet Helsingin Länsisatamassa laivoja vastassa aamusta lähtien.
Matkustajille jaetaan ennen rajaa lomake, jossa he kuvailevat terveydentilaansa.
Satamaan saapuvat matkustajat jaetaan kahteen eri linjaan. Hengitystieoireiset jatkavat terveydenhoitohenkilöstön luokse ja heille tehdään koronatesti.
– Testin jälkeen kartoitetaan mahdollinen hoidon tarve. Jos oireita ei ole, matkustaja jatkaa kahden viikon karanteeniin kotiinsa tai järjestettyyn majoitukseen, Turpeinen sanoo.
Oireettomat matkustajat jatkavat taksilla tai omalla autolla kotiinsa tai järjestettyyn majoitukseen, lähtökohtaisesti karanteeniin mennään kotiin. Julkisten liikennevälineiden käyttö on ulkomailta tulevilta matkustajilta kielletty.
Helsingissä matkustajaliikennettä saapuu Vuosaareen, Länsisatamaan ja Eteläsatamaan.
Hallitus on terästänyt ulkomailta Suomeen saapuvien matkustajien karanteenikäytäntöä. Hallitus on linjannut, että kaikkien Suomeen ulkomailta palaavien matkustajien tulee olla kaksi viikkoa karanteenissa.
Turpeisen mukaan aamupäivän aikana satamissa tehdyissä tarkastuksissa ei ole toistaiseksi löytynyt yhtään oireilevaa matkustajaa.
Matkustajaliikenne on tällä hetkellä satamissa rauhallista. Turpeisen mukaan matkustajia on tullut laivoilla viime päivinä parisensataa päivässä. Laivoja saapui aamupäivän aikana Virosta ja Saksan Travemundesta.
Juttua täsmennetty 13.08
Turpeisen mukaan matkustajia on tullut laivoilla viime päivinä parisensataa päivässä.
Jutussa luki aiemmin, että matkustajia saapui Turpeisen mukaan aamupäivän aikana Virosta ja Saksan Travemundesta yhteensä noin parisensataa.
Kuopion bussiturman syytteet on nostettu tiistaina 1. huhtikuuta. Syyttäjä vaatii linja-auton kuljettajalle rangaistusta 13 törkeästä vammantuottamuksesta, neljästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Syyteharkinnan aikaan epäiltyjen rikosten määrä kasvoi yhdellä törkeällä vammantuottamuksella.
Syyttäjä Heikki Ylisirniön mukaan on selvää, ettei rikoksista tuomita pelkästään sakkoihin. Syyttäjän rangaistusvaatimukset selviävät, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus alkaa käsitellä asiaa.
Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Nieminen sanoo, että tapaus pyritään käsittelemään syksyllä. Käsittelyyn on varattu noin viikon verran aikaa. Vielä on epäselvää, kuinka tapausta hoidetaan käräjäsalissa, sillä asianomistajia on useita. Useat heistä asuvat Pohjois-Suomessa ja Ruotsin puolella. On mahdollista, että asianomistajia kuullaan videoyhteyden välityksellä ja tulkin avustuksella.
Kuopion bussiturma tapahtui elokuussa 2018 Leväsellä. Neljä kuoli ja noin kaksikymmentä ihmistä loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle. Turmabussin kyydissä oli Pohjois-Ruotsissa asuvia suomalaisia. Kuljettajana toimi vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen mies.
Suomalaiset ovat koronaviruksen vuoksi nyt historiallisen paljon kotonaan. Kerrostaloasujan arki on erilaista, kun naapurista kantautuu enemmän meteliä ja talon pelisäännöt muuttuvat. Suomessa oli 1 412 000 kerrostaloasuntoa vuoden 2018 lopussa, kertoo Tilastokeskus.
Jokaisessa taloyhtiössä mietitään nyt ratkaisuja koronan aiheuttamiin ongelmiin.
Asunto-osakeyhtiö Kerinmetsän hallituksen puheenjohtaja Erkki Kovanen seisoo kerrostalonsa pihalla Lahdessa. Taloyhtiö päätti jo viime viikolla, että saunatilat suljetaan koronatilanteen takia. Ensin päätettiin huoneistokohtaisten vuorojen perumisesta, sitten myös lenkkisaunavuorot jäädytettiin.
– Asukaskuntaa ei tässä kuultu. Hallitus päätti terveys edellä yksimielisesti lopettaa saunavuorot, Kovanen kertoo.
Yleisten saunatilojen käyttö keskeytetään nyt monessa taloyhtiössä. Erillistä viranomaisohjetta yhteissaunoista ei ole, mutta Kiinteistöliitto on kehottanut taloyhtiöitä harkitsemaan saunavuorojen keskeyttämistä. Päätöksen tekee aina taloyhtiön hallitus.
Image may be NSFW. Clik here to view.Monen taloyhtiön ilmoitustaululla on nyt vastaava lappu.Mika Moksu / Yle
Pyykkitupaa voi yhä käyttää normaalisti Erkki Kovasen johtamassa taloyhtiössä. Pyykkivuorojen keskeyttäminen onkin vaikeampi päätös, koska kaikilla ei ole pyykinpesukonetta asunnossaan.
– Käytön kieltämisellä voi silloin olla käänteinen ja negatiivinen vaikutus hygieniaan, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia sanoo.
Talojen yhteisten tilojen siistimiseen on kiinnitetty lisää huomiota. Esimerkiksi noin 7 000 asuntoa omistava Lahden talot on tarkentanut siivousohjeitaan. Etenkin kaiteiden, ovenkahvojen, hissien nappuloiden ja muiden kosketuspintojen siivousta on pyydetty tehostamaan.
Kiinteistöliitto: maksuaikaa ja vuokranalennuksia voidaan joutua pohtimaan
Vuokrien ja yhtiövastikkeiden maksuvaikeukeudet eivät ole ryöstäytyneet käsistä – vielä.
Vuokrien mahdollisista huojennuksista on kuitenkin tullut kysymyksiä Kiinteistöliittoon. Etenkin kaupunkien keskustojen taloyhtiöissä on usein vuokrattavia liiketiloja katutasolla.
Taloyhtiö on vuokranantajana vaikeassa tilanteessa, sillä menetetyt vuokratulot nostavat osakkaiden yhtiövastiketta.
– Siksi ensimmäinen suosituksemme on neuvotella asiasta ja etsiä tilanteeseen helpotusta maksujärjestelyillä. Tietysti vuokranalennuksia voidaan joutua pohtimaan myös, sanoo Tapio Haltia Kiinteistöliitosta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Vuokran- ja vastikkeenmaksajien maksukyky on koronatilanteen jatkuessa yhä kovemmalla koetuksella.Henrietta Hassinen / Yle
Myös Lahden talot on jo vastannut kysymyksiin liiketilojen vuokrista. Yhtiö pyrkii etsimään maksuvaikeuksissa olevien liiketila-asiakkaidensa kanssa ratkaisun, jossa vuokrasuhde voi jatkua.
Vastikkeiden maksamiseen koronaviruksella ei toistaiseksi ole ollut suurta vaikutusta. Pandemian jälki voi kuitenkin ennen pitkää näkyä myös taloyhtiöiden taloudessa, Haltia pelkää.
– Lomautusten ja työttömyyden myötä myös henkilökohtaiset taloudet heikkenevät, ja sillä voi olla vaikutuksia vastikkeiden maksukykyyn ja sitä kautta taloyhtiöiden talouteen.
Isännöitsijä: kanssaihmistä pitää nyt ymmärtää
Päänvaivaa tuottavat myös yhtiökokoukset, joiden aika on juuri käsillä. Laki antaa mahdollisuuden pitää kokoukset etänä, mutta tietyin reunaehdoin. Kokouksella pitää olla aika ja paikka, jossa voi olla läsnä esimerkiksi vain isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja.
Jos kyseessä on tavallinen vuosikokous, jossa ei tarvitse päättää merkittävistä asioista, voidaan kokousta myös lykätä.
– Mutta jos pitää päättää korjaushankkeesta tai muista taloudellisesti tärkeistä asioista, ainakaan kauas lykkääminen ei tule kysymykseen, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia toteaa.
Yksi tapa saattaa tärkeät asiat päätökseen on kantojen kertominen ennakkoon. Se onnistuu niin, että hallitus tekee kokouskutsun yhteyteen lomakkeen, jossa on läpikäytävien asioiden yhteydessä hallituksen ehdotus kuhunkin asiaan. Ehdotukset ovat niin yksiselitteisiä, että niihin vastataan kyllä tai ei.
Image may be NSFW. Clik here to view.Myös sopu naapureiden välillä saatta olla kovilla, jos vallitseva tilanne pitkittyy.Henrietta Hassinen / Yle
Entä sitten asukkaiden pinna? Koronan takia Suomeen jäänyt sopraano Karita Mattila pani kerrotalonsa ilmoitustaululle melusta pahoittelevan lapun, jossa hän kertoi pitävänsä kahden tunnin lauluharjoituksen. Iltalehden mukaan ihmiset ottivat ilmoituksen ilolla vastaan.
Naapurista kantautuva melu on kuitenkin harvoin miellyttävää, ja nyt elämää on kerrostaloissa enemmän. Onko naapurisopu vaarassa, kun koronan vuoksi eristäytyneet etätyöläiset ja -koululaiset ovat kotonaan lähes kellon ympäri?
– Se on yksi mahdollinen seuraus, kun ollaan kotona ja tilanne on muutenkin stressaava, Kiinteistöliiton Tapio Haltia sanoo.
Etelä-Karjalan isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Ari Perälä kertoo, että asiasta on tullut yksittäisiä yhteydenottoja.
– Niistä on keskustelemalla selvitty. Yhteisöasumisen ja kanssaihmisen ymmärystä pitää nyt olla.
