Helsingin keskustassa ikoniset patsaat ovat saaneet ajan hengelle sopivan ulkoasun. Patsaiden ihmishahmoille on nimittäin asetettu hengityssuojat.
Kasvomaskit olivat ilmestyneet esimerkiksi Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä sijaitsevan Kolmen sepän patsaalle.
Lisäksi suojia on nähty Kauppatorin kupeessa Havis Amandan eli Mantan patsaalla, Olympiastadionin vieressä Paavo Nurmen patsaalla ja Tähtitorninmäellä Haaksirikkoiset-patsaan päällä.
Patsaiden pukeminen tai koristelu ei ole mitenkään uusi ilmiö. Erityisen kovia on kokenut Mantan patsas, joka esimerkiksi syksyllä sai uutta ilmettä Huuhkajien pelipaidasta. Mantan lakitus vappuna on myös pitkä perinne.
Helsingin kaupungilla tai patsaista vastaavalla Helsingin Taidemuseolla ei ollut ainakaan vielä tiistaina aamupäivällä tietoa patsaille ilmestyneistä hengityssuojista.
Kaupungilta tosin muistutettiin, että patsaille kiipeily ei ole mitenkään suotavaa.
Etenkin yli 100-vuotias Mantan patsas on jo hyvin hauras. Mantan suojelemisesta onkin käyty keskustelua jo pitkään.
Saksalaisyhtiö Bayer on sopinut yhden lukuisista torjunta-aineisiin liittyvistä oikeusjutuistaan Yhdysvalloissa. Uutistoimisto AFP:n mukaan yhtiö on suostunut maksamaan lähes 40 miljoonan dollarin korvaukset eli noin 36 miljoonan euron korvaukset. Kanteessa syytettiin Bayerin peitelleen glyfosaatin terveysriskejä.
Saksalaisviestinten mukaan kyse oli siitä, kerrottiinko Roundup-rikkakasvimyrkyn pakkauksessa riittävästi riskeistä. Rikkaruohojen torjuntaan yleisesti käytetty Roundup on yhtiön tunnetuin glyfosaattia sisältävä tuote.
Bayer vahvisti sopineensa asian, mutta ei kommentoinut korvaussummaa. Uutistoimisto Bloombergin mukaan yhtiö on luvannut myös tehdä muutoksia Roundupin pakkaustietoihin. Tuomioistuimen on vielä hyväksyttävä sopimus.
Bayeria vastaan on vireillä tuhansia kanteita, joissa glyfosaatin väitetään aiheuttaneen syöpiä. Kanteiden sopimisesta on neuvoteltu jo kuukausia.
Yhtiö on jo aiemmin tuomittu maksamaan mittavia korvauksia. Roundup päätyi lääkevalmistajana tunnetun Bayerin tuotevalikoimaan pari vuotta sitten, kun yhtiö osti siemeniä ja tuholaismyrkkyjä tuottaneen Monsanton.
Bayer on edelleen vakuuttanut, ettei glyfosaatti ole oikein käytettynä terveydelle vaarallista. EU on antanut jatkoaikaa glyfosaatin käytölle ainakin vuoteen 2022. Glyfosaatti on Suomessakin yleisin rikkakasvimyrkky.
Kajaanilainen luokanopettaja Sanni Kilponen on vetänyt suuren punaisen hupparin päälleen ja laittanut lippiksen vinoon. Hän istuu kotonaan työpöytänsä ääressä ja räppää isoin elein siitä, miltä tuntuu olla opettaja etätyön aikana.
Tämän kaiken hän kuvasi videolle, jonka lähetti oppilailleen ja heidän vanhemmilleen.
Vuoden luokanopettajaksi valittu Kajaanin Kätönlahden koulun opettaja tykkää laittaa itsensä likoon pienillä tempauksilla ja tekemällä omien sanojensa mukaan höpöjäkin juttuja.
Kilponen kokee, että huumorin merkitys korostuu nyt etäopetuksen aikana. Hallitus kertoi eilen, että koulut pysyvät kiinni kuukauden suunniteltua pidempään 13. toukokuuta saakka.
– Me opettajat pystymme viemään pois huolta vaikka huumorilla. Jatkamme tässä hämmentävässä tilanteessa arkea lasten kanssa ja pyrimme tuomaan koulun kodin arkeen.
Etäopetuksesta kertovassa räpissään Kilponen haluaa parodioida ja valistaa. Koronan tuoma tilanne on tiennyt hänellekin irtautumista työkuplasta, jossa on ollut tärkeää kohdata lapsi kasvokkain luokassa.
– Nyt olemme kaikki omissa kodeissamme ja yhteydessä vain etäyhteyksien kautta. On tämä iso aukko.
Parodian keinoin kantaa opiskelumotivaatioon ja asuvalintoihin
Sanni Kilposen räppivideo sai alkunsa Facebookista opettajille suunnatusta ryhmästä.
– Näin yhden opettajan tekemän musiikkituotoksen. Siitä jäi sykkimään rytmi koko päiväksi ja alkoi tulla tekstiä.
Aluksi Kilponen ajatteli tekevänsä videon pelkästään oman luokkansa oppilaille, mutta lähetti sen myös lasten vanhemmille Whatsappissa.
– No, sehän lähti sitten leviämään siellä.
Nyt videon on katsonut useampi sata ihmistä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Huumorin lisäksi rauhallisuus ja koulurutiinien ylläpitäminen on Sanni Kilposen mielestä etäopetuksen aikana tärkeää.Lenni Manninen
Kilposella on kotonaan omiakin etäkoululaisia, joten hän on todistanut kuinka koulu voi sekoittua vapaa-aikaan. Oppilailla lipsahtaa helposti aikaa netissä. Videollaan hän ottaa parodian keinoin kantaa myös tähän seikkaan.
– Mitä, jos opellakin lipsahtaa aika netissä vähän turhaan, mitä siitä seuraisi? Kilponen pohtii.
Videon lopussa Kilponen tanssii kalsarit jalassa. Tällä hän viittaa opettajien keskuudessa huvitusta herättäneeseen ilmiöön: etäopetuksen kautta opettajille voi näkyä kiusallisiakin hetkiä. Esimerkiksi pari viikkoa Ilta-Sanomat uutisoi kuinka yläkoulun opettaja hieraisi silmiään, kun kesken etäopetuksen näytölle ilmestyi housuton isä.
– Henkilökohtaista kokemusta ei ole, mutta kyllä lapsen etäyhteyden kautta voi näkyä kodin koko komeus, Kilponen sanoo.
Videolla Kilponen korostaa myös käsihygieniasta huolehtimista ja sosiaalisten kontaktien välttämistä.
Ihmiskontaktien vähentyminen on alkanut näkyä myös opettajan koulupäivässä. Alun riemu kouluttomasta koulusta on vaimennut oppilaiden keskuudessa.
– Oppilaat kaipaavat luokkakavereitaan ja yhdessä tekemistä, Kilponen kertoo.
Onko huumori auttanut sinua poikkeustilanteessa? Keskustelu on auki 1. huhtikuuta kello 23:een asti.
Helsingin hovioikeus on pitänyt pääosin voimassa amfetamiinia henkilöautojen bensatankeissa Suomeen salakuljettaneiden miesten tuomiot. Oikeus kuitenkin alensi kolmen miehen vankeusrangaistusta.
Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut viisi miestä törkeistä huumaisainerikoksista vankeustuomioihin, joiden pituudet vaihtelivat kuudesta vuodesta liki kolmeentoista vuoteen.
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoo, että miehet osallistuivat eri rooleissa amfetamiinin maahantuontiin kesällä 2017.
Kaksi tuomituista on suomalaisia, isä ja poika. Oikeuden mukaan he tilasivat kolmannen miehen kautta amfetamiinia Hollannista Suomeen.
Amfetamiinia tuotiin kahdessa erässä Liettuaan ja Britanniaan rekisteröityjen autojen bensatankeissa. Ensimmäisessä erässä oli 5 kiloa ja jälkimmäisessä 18 kiloa.
Hovioikeuden mukaan isän osallisuudesta toisen huume-erän maahantuontiin ei ollut riittävää näyttöä, joten hänen rangaistustaan alennettiin kahdeksaan ja puoleen vuoteen vankeutta.
Pojan osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden langettamaa kymmenen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta.
Toinen kuriireista auttoi rikoksen selvittämisessä
Kahden huumeiden tuonnissa kuriirina toimineen miehen rangaistusta alennettiin vuodella, toisen kuudeksi ja toisen viideksi vuodeksi.
Toisen kuriirin katsottiin merkittävästi edistäneen rikosten selvittämistä, mikä alensi hänen rangaistustaan.
Viidennen tuomitun saaman yhdentoista ja puolen vuoden rangaistuksen hovioikeus piti ennallaan.
Kaikki tuomitut olivat valittaneet hovioikeuteen. Lisäksi syyttäjä oli vaatinut kuriireina toimineiden rangaistusten koventamista.
Liiga jäi kiinni, kun nuorempi suomalaismiehistä oli hakemassa huumeita maastokätköstä Helsingin Ramsinniemestä.
Mies pakkasi urheilukassiin 18 kiloa amfetamiinia. Tulli oli löytänyt kätkön ja otti miehen kiinni.
Koronavirus ajoi suomalaiset uudenlaisen työnteon pariin. Kaikki kynnelle kykenevät siirtyivät toimistoista koteihinsa etätyöhön. Muutos on ollut monelle mullistus.
Siihen herättiin myös asiantuntijamaailmassa. Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist päätyi vetämään nopeasti kasaan kyhättyä Fast Expert Teams -asiantuntijaverkostoa.
– Meidän tavoitteemme on estää Suomea halvaantumasta, Blomqvist kiteyttää.
Asiantuntijaverkosto selvittää muun muassa verkkokyselyllä etätyöhön siirtymisen vaikutuksia työelämään ja miettii ratkaisuja, joilla kotikonttorilla työskentely saadaan toimimaan. Verkosto muun muassa kerää etätyötä tukevia vinkkejä yhteen paikkaan.
Mukana on yli 70 asiantuntijaa eri yliopistoista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja ministeriöistä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Oman lisänsä koronakriisin etäytyöskentelyyn tuo se, että monella on omien töiden lisäksi myös perhe saman katon alla. Rolf Granqvist / Yle
Asiantuntijat uskovat, että pakon edessä etätyöhön siirtyminen muovaa työntekokulttuuria myös tulevaisuudessa. Tähän asti etätyöhön on ollut hyvin erilaisia valmiuksia. Nyt tilanteen tekee hyvin poikkeukselliseksi se, että monella on kotonaan omien töiden lisäksi myös muu perhe.
Vaikka etätyöskentely tulevaisuudessa lisääntyisikin, on myös vanhan elämän asioita, joiden pariin palataan.
– Kun maailma toivottavasti joskus normalisoituu, tarvitaan kasvokkain kohtaamista ja ihmisten tapaamista. Mutta ehkä me sitten nautimme siitä enemmän ja kohtaamisista tulee arvokkaita, Blomqvist sanoo.
Jotta etätyökokonaisuuden saa kotioloissa toimimaan, vaatii se Blomqvistin mukaan hyviä organisointikykyjä.
Professori Kirsimarja Blomqvist on tutkinut etätyötä jo paljon ennen koronakriisiä. Tässä hänen ohjeet etätöistä selviämiseen.
1. Työskentele tehokkaasti
Ajankäyttö ja oman työn johtaminen korostuvat etätyötä tehdessä. Opettele tekniikat, joilla saat asioita tehtyä. Vaikka oman työn johtaminen tuntuisi vieraalta, kannattaa sitä harjoitella.
– Työnteosta tulee mielekkäämpää, kun on hallinnan tunne, eikä niin, että kaikki kaatuu niskaan, Kirsimarja Blomqvist sanoo.
Haastavimmat ja isoimmat työtehtävät kannattaa tehdä virkeimmillään heti aamusta. Kun vaikeissa tehtävissä on päässyt eteenpäin, voi iltapäivällä siirtyä pienempiin silppuhommiin.
Voit myös kokeilla ajan jaottelua. Laita herätys 30 minuutin päähän ja sukella työhön. Seuraavan puolen tunnin aikana sinulla ei ole lupaa katsoa sähköpostiasi, kurkata Twitteriä tai puuhastella kotosalla. Kun aika on täynnä, pidä reilusti tauko. Jos työ ei tule valmiiksi puolessa tunnissa, toista sama, kunnes olet valmis.
2. Tauota työtä
Liian usein ajatellaan, että ajankäyttöä pitää suunnitella vain työtehtäviä ajatellen. Todellisuudessa yhtä tärkeää on osata pitää taukoja.
Työstä pitää osata myös irtaantua, jotta on aikaa ajatella ja hengähtää. Kotona taukoa voi pitää keittämällä kahvit, käymällä lyhyellä kävelyllä tai vaikkapa laittamalla pyykit koneeseen. Kotitöiden tekeminen työn ohessa ei siis automaattisesti tarkoita palkkatyön välttelyä, vaan se on samalla aivojen lepohetki.
– Kevyt liikahtelukin riittää. Se auttaa fysiikkaa, eikä tule liikaa istumista. Rutiinit ja tekeminen lepuuttavat aivoja, ja sillä tavalla voi löytää ratkaisuja, Kirsimarja Blomqvist sanoo.
3. Valmistele etäpalaverit
Hyödynnä ryhmäpalavereissa rinnakkaista chat-palvelua. Aiheisiin liittyvät välihuomautukset ja puheenvuoropyynnöt voi helposti toteuttaa kirjoittamalla, jolloin varsinainen aihe ei keskeydy.
Ryhmäpalaverissa toimivat myös tavalliset kohteliaisuussäännöt. Palaverin vetäjä toivottaa osallistujat tervetulleiksi, esittelee uudet ihmiset sekä jakaa puheenvuorot. Ei puhuta toisen päälle ja valmistellaan hyvin asiat, jotka palaverissa käydään läpi.
Jos palaveriin osallistuu vain muutama henkilö, voi sen toteuttaa myös tavallisena ryhmäpuheluna. Anna aivoille happea ja lihaksille liikuntaa samalla ja lähde palaverin ajaksi ulos puhumaan.
4. Uskalla olla eristyksessä
Sosiaalinen eristäytyminen on ajanut kontaktit erilaisiin sähköisiin palveluihin. Työpäivän aikana viestiä pukkaavat sähköpostit, pikaviestit ja videopalaverit – työpäivän jälkeen soitellaan, viestitellään ja sometetaan. Yhtäkkiä sähköisten ärsykkeiden määrä voi olla valtava, ja siitä on osattava myös irrottautua.
– Jos ollaan koko ajan teknologiavälitteisesti kiinni sosiaalisissa kontakteissa, se on kuluttavaa, Blomqvist sanoo.
Uskalla siis välillä nauttia eristyksestä ja sen rauhasta. Laita puhelin äänettömälle ja sulje netti. Rajaa itsellesi aikaa, jolloin ei ole pakko olla kenenkään tavoitettavissa.
5. Hyväksy epätäydellisyys
Etätyö voi ahdistaa, jos samalla joutuu omaksumaan runsaasti uusia työtapoja ja -välineitä. Täydellinen ei tarvitse olla ja ahdistuksen hetkellä on tärkeä muistaa, että kaikki ovat tilanteessa samassa veneessä.
– Kriisitilanteessa ihmisillä ei välttämättä ole halua kokeilla uutta teknologiaa. Jatkakaa niitä, mitkä ovat valmiiksi tuttuja. Meidän on pakko mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta samalla tämä on mahdollisuus kokeilla ja oppia, Blomqvist sanoo.
6. Vedä raja työn ja vapaa-ajan väliin
Työnteko pitää osata lopettaa myös silloin, kun sitä tekee kotona. Kahden maailman välillä siirtymistä voi helpottaa rutiineilla. Aamulla vaihda pyjama päivävaatteisiin, tee aikataulu ja mieti, koska pidät tauot. Päätä valmiiksi, koska lopetat työpäivän. Töiden jälkeen sulje tietokone ja käy kävelyllä.
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit varautuvat siihen, että koronapotilaiden hoidon takia sairaanhoidossa saatetaan tarvita ylimääräisiä tiloja.
Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo, että kaupungissa on kartoitettu useita vaihtoehtoja pahimman varalle.
– Esimerkiksi Matinkylän terveysasemaa, joka on ollut jonkin aikaa tyhjillään, on valmisteltu. Se on heti käyttöön otettavissa. Sitten Aurorakoti ja Kuusikoti.
Kaupungissa varaudutaan ottamaan käyttöön myös koulujen tiloja.
– Nämä kolme ovat ensisijaisia kohteita ja sitten tarvittaessa kouluja, liikuntasaleja, mitä sieltä nyt sitten tarvitaan, kertoo toimitusjohtaja Lehtinen.
– Me olemme lähteneet liikkeelle siitä, että Peijaksesta potilaita siirretään tehostettuihin palveluasuntoihin, jotta saadaan sijoja koronapotilaille, kertoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja vs. Anna Cantell-Forsbom.
Kaupunki suunnittelee, että potilaita sijoitetaan kriisin pahetessa Myyrmäessä sijaitsevaan remontissa olevaan entiseen vanhainkotiin.
– Olemme varautuneet sijoittamaan Myyrinkotiin jopa 250 potilasta, kertoo apulaiskaupunginjohtaja Cantell-Forsbom.
Kaupunki aikoo tehdä tarvittaessa myös Itä-Vantaalla Koivukylässä sijaitsevasta terveysasemasta tilapäissairaalan.
Helsinki kartoittaa myös hallivaihtoehtoja pandemiasairaalaksi
Myös Helsinki nostaa sairaaloiden kapasiteettia hoitaa koronapotilaita siirtämällä vähemmän hoitoa tarvitsevia potilaita sairaaloista muihin yksiköihin.
– Siirrämme potilaita sairaaloista seniorikeskuksiin, esimerkiksi Kivelään ja Koskelaan, kertoo Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen.
Seniorikeskusten kapasiteettia on varauduttu lisäämään johtajalääkäri Pikkaraisen mukaan 25 prosentilla ja tarvittaessa vielä 50 prosentilla.
– Helsingissä on varauduttu 500 potilaan yhtäaikaiseen hoitoon, jos paikat ei riitä perustetaan pandemiasairaala.
Koronapotilaat pyritään Helsingissä ensisijaisesti hoitamaan sairaaloissa, mutta muitakin vaihtoehtoja kaupunki parhaillaan selvittää.
– Olemme kartoittaneet hallivaihtoehtojakin, mutta päätöksiä niistä ei ole vielä tehty, kertoo johtajalääkäri Pikkarainen.
Yksi henkilö on kuollut tasoristeysonnettomuudessa Seinäjoen ja Vaasan välisellä rataosuudella. Onnettomuus sattui Mustasaaressa Tuovilan tasoristeyksessä tänään klo 13 aikaan.
Onnettomuudessa Tuovilantietä tullut henkilöauto jäi Vaasasta Seinäjoen suuntaan matkalla olleen InterCity -junan alle. Henkilöauton kuljettaja menehtyi onnettomuudessa välittömästi.
Tasoristeys oli vartioitu eli siinä oli varoituspuomit ja -valot. Poliisi ja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta tutkivat onnettomuuden syytä.
Suomessa toimivat yksityiset terveydenhuollon yritykset ovat jo valmiudessa auttamaan julkista puolta koronakriisissä. Nyt vielä odotellaan valtakunnallista marssitahtia ja sitä, onko avulle tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa linjausta yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä.
Yritysten apu olisi luultavasti myös muuta kuin koronapotilaiden hoitamista suoraan. Esimerkiksi Pohjola-sairaalasta ja Terveystalosta kerrotaan, että yritykset voisivat hoitaa esimerkiksi tapaturmapotilaita, jotta sairaaloissa voidaan käyttää omaa henkilökuntaa, laitteita ja tiloja enemmän koronapotilaiden hoitoon.
– Hoidontarve ei ihmisiltä häviä. Sairaanhoitopiirit ja kaupungit voisivat ohjata meille muun muassa perusterveydenhuollon lääkärivastaanottoja ja tähystystutkimuksia tarvitsevia potilaita. Silloin julkisen puolen omat tilat saadaan mahdollisimman tehokkaasti eristettyä koronaviruspotilaiden hoitamiseen, sanoo Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono.
Molemmat ovat jo olleet yhteydessä sairaanhoitopiireihin ja yliopistosairaaloihin.
– Keskusteluja on käyty. Mistään neuvotteluista ei voida vielä puhua, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo.
Hän ei ainakaan vielä pidä yksityisten yritysten apua tarpeellisena ja sanoo, että esimerkiksi yksityisen puolen henkilökuntaa pyydetään hätiin vasta viimeisimpänä keinona kriisivaiheessa.
Tilanne saattaa kuitenkin olla toinen kriisin jälkeen: Korpelaisen mukaan silloin yksityistä puolta voidaan tarvita purkamaan jonoja, kun kiireettömiä hoitoja on koronan vuoksi jouduttu siirtämään.
Huoli kiirettömien potilaiden hoitamisesta on herännyt jo nyt. Kun koronavirus alkaa eri puolilla Suomea kuormittaa perusterveydenhuoltoa yhä enemmän, kiireettömiä aikoja on tarjolla entistä vähemmän.
Osa eläinten hoidon laitteista käy ihmisillekin
Jopa eläinlääkärialan toimijat ovat alkaneet selvittää, mitä ne voisivat tarjota julkisille sairaaloille.
Eläinlääkäriliitto on tekemässä listaa, johon se on pyytänyt eri eläinklinikoita ilmoittamaan, mitä niiden laitteita voisi käyttää tarvittaessa ihmisten hoitamiseen. Liitto tosin arvelee, että on epätodennäköistä, että listaa tarvitaan.
Esimerkiksi eläinlääkäriasemaketju Evidensia on jo tullut siihen tulokseen, että sen laitteita mutta myös henkilökuntaa annetaan terveydenhuollon tueksi, mikäli viranomaiset tätä pyytää.
Image may be NSFW. Clik here to view.Eläinlääkärien laitteistosta ihmisten käyttöön voidaan antaa hengityskoneita, anestesiavalvontamonitoreja ja infuusiopumppuja.Marko Väänänen / Yle
Varatoimitusjohtaja, eläinlääketieteellinen johtaja Anssi Tast sanoo, että monella ketjun työntekijällä on esimerkiksi sairaanhoitajatausta. Tällaisia ihmisiä voidaan hyvin kutsua valmiuslainkin nojalla töihin.
Laitteistosta ihmisten käyttöön taas voitaisiin tarjota hengityskoneita, anestesiavalvontamonitoreja ja infuusiopumppuja.
– Olemme jo listanneet ja ilmoittaneet, että meillä on kahdeksan hengityskonetta, jotka ovat suoraan ihmispuolen laitteita eli ne ovat sellaisenaan käytettäviä.
Kyseiset kahdeksan hengityskonetta ovat normaalisti käytössä, kun kissoille, koirille tai muille kotieläimille tehdään vaativampia kirurgisia toimenpiteitä. Jos ne tarvitaan ihmisten käyttöön, ketjulla on vanhempaa laitekantaa, jota voitaisiin edelleen käyttää eläinten hoitamisessa.
Valtakunnallinen ohje, mutta alueelliset erot käytännöissä
Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä valmistuvat lähiaikoina, mahdollisesti vielä tällä viikolla.
Ministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kertoo, että ensisijaisesti ovat käytössä normiaikojen menettelyt eli hankintalaki ja erilaiset ostot. Valmiuslaki kuitenkin mahdollistaa myös yksityisellä työskentelevän henkilöstön käyttämisen, samoin laitteiden ja tilojen käytön.
Kumpulaisen mukaan tulevissa ohjeissa annetaan vain osviittaa siihen, miten voidaan toimia. Sairaanhoitopiirit ja kunnat tekevät niiden perusteella itse omat ratkaisunsa.
Toiminnan rahoitus riippuu Kumpulaisen mukaan toteutusmallista.
Se, missä koronakriisin vaiheessa yksityisiin yrityksiin alettaisiin turvautua, vaihtelee alueittain. Kumpulainen arvioi, että joillakin alueilla yksityisten terveysyritysten panos voi olla merkittävä.
Pohjola-sairaalan toimitusjohtaja Markus Torkki pitää tärkeänä toimintamallina sitä, että ministeriö antaa valtakunnalliset linjaukset mutta toimintamallit luodaan paikallisesti.
– Me olemme palveluntuottajan roolissa ja isänmaan asialla eli teemme sen, mikä nähdään hyväksi. Nyt ei ole huutokaupan aika eikä sen, että palveluntuottajat rupeavat yksitellen käymään neuvotteluja sairaanhoitopiirin kanssa.
Yhteistyön kustannusten maksajasta ei ole Torkin mukaan tehty mitään ratkaisuja. Hänen mielestään hintaneuvotteluihin yhteistyö ei voi kuitenkaan kaatua, sillä ihmisten terveys ja elämä on asetettava etusijalle.
– Meillä on hyvä julkinen sektori ja tasa-arvoinen systeemi: kaikki ihmiset hoidetaan samalta viivalta. Tämän ei saa tässä tilanteessa häiriintyä.
Korona on vähentänyt selvästi lääkärissäkäyntejä
Pohjola-sairaalan toimitusjohtaja Markus Torkki sanoo, että kiireettömät lääkärissäkäynnit, erityisesti työterveyshuollossa, ovat vähentyneet parin viime viikon aikana paljon, kun ihmiset ovat noudattaneet hallituksen kehotuksia pysyä kotona.
– Juuri tällä hetkellä yksityisessä terveydenhuollossa on kapasiteettia. Nyt ollaan varautumisvaiheessa, mutta tämä on ohimenevä vaihe. Kohta paine kasvaa.
Asiakaskato on jo näkynyt. Yksityisellä terveyspuolella ainakin Terveystalo ja Mehiläinen ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista. Molemmat ovat ilmoittaneet, että ensisijaisesti työntekijöitä yritetään sijoittaa muihin tehtäviin, joita koronan eteneminen luultavasti vielä aiheuttaa, mutta myös lomautukset ovat mahdollisia.
Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli on saanut 2,5 miljoonan euron tutkimusrahoituksen. Summan myönsi Euroopan tutkimusneuvosto ERC.
Salmivallin tutkimus selvittää, mitkä tekijät selittävät haastavia kiusaamistapauksia. Hän on tutkinut pitkään koulukiusaamista.
Salmivalli on kehittänyt Turun yliopistossa kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman KiVa Koulun. Ohjelma on Suomessa käytössä yli 900:ssa koulussa. Sitä hyödynnetään myös ulkomailla.
– Tähän asti on keskitytty onnistumisiin tutkimalla, paljonko kiusaaminen on vähentynyt, ja onhan se vähentynyt huomattavasti. Kuitenkin edelleen on lapsia, joita kiusataan ja niitä, jotka jatkavat kiusaamista puuttumisesta huolimatta.
– Haluan nyt pureutua näihin haastaviin tapauksiin ja selvittää, mitä voimme niistä oppia, Salmivalli kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Viisivuotinen ERC Advanced Grant -rahoitus myönnetään asemansa vakiinnuttaneille tutkimusjohtajille, joille on jo kertynyt huomattava määrä saavutuksia tutkijan uralla. Kyseessä on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista.
Kymsote arvioi, että Miehikkälän terveysaseman asiakkailla on ollut vain pieni riski saada koronavirustartunta. Tämän takia asiakkaita ei aseteta karanteeniin.
– Olemme arvioineet altistumista. Työntekijä on tehnyt töitä suojautuneena ja käyttänyt suusuojaa, joten tartuntariskin pitäisi olla erittäin pieni, Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa sanoo.
Mäntymaan mukaan Miehikkälän terveysasemalla oli käynyt parikymmentä asiakasta altistumisaikana 16.3.–18.3.2020.
– Riski arvioitiin niin pieneksi, ettei se ole antanut aihetta karanteeniin, Mäntymaa sanoo.
Sen sijaan koko henkilökunta on asetettu karanteeniin todennäköisen altistumisen takia. Terveysasemalla työskentelee vähän yli kymmenen ihmistä.
Miehikkälän terveysasemalla työskennelleellä henkilöllä todettiin koronavirustartunta sunnuntaina. Terveysasema on suljettu todetun koronavirustapauksen takia.
Ei testejä
Toistaiseksi Kymsote ei ole saanut tietoa terveysasemalla käyneiden asiakkaiden oireilusta. Myöskään keltään asiakkaalta ei ole otettu näytteitä.
– Huomenna on viimeinen päivä, jolloin virallisesti katsotaan, että heille olisi pitänyt tulla oireita, koska viimeisestä altistumispäivästä on kulunut 14 vuorokautta.
Mahdollisia altistuneita pyydetään ottamaan yhteyttä päivystysapunumeroon, mikäli oireita kuitenkin ilmenee.
– Jos on erityisesti hengitystietulehduksen oireita ja huomaa asioineensa terveysasemalla kyseisinä päivinä, suosittelemme soittamaan numeroon 116 117, Mäntymaa sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kyltti kertoo terveysaseman sulkemisesta Miehikkälässä.Pyry Sarkiola / Yle
Asiakkaita palvellaan naapurikunnassa
Miehikkälän terveysaseman toiminnasta vastaa Terveystalo.
Terveysasema on suljettu 30.3.–3.4.2020. Kaikki terveyskeskuksen tilat puhdistetaan sulun aikana.
Henkilöstön kahden viikon karanteeniaika on laskettu alkamaan mahdollisesta altistumisesta, eli 18.3. alkaen.
– Henkilöstö on infektiolääkärin ohjeiden mukaan pois niin, että he voivat palata jo torstaina töihin, mutta terveysasema avataan vasta maanantaina, Terveystalon Kirsi Pitkälä sanoi maanantaina.
Siihen asti kaikkia terveysaseman asiakkaita palvellaan Virolahden terveysasemalla.
Virolahden terveysaseman ajanvaraus toimii numerossa 020 633 6550.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri muuttaa linjaustaan koronavirustestin poliklinikkamaksusta. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi aiemmin, että negatiivisista koronavirustesteistä peritään Kanta-Hämeen keskussairaalassa poliklinikkamaksu. Jos testi osoittautuu positiiviseksi, poliklinikkamaksua ei peritä, kommentoi Kanta-Hämeen keskussairaalan viestintäpäällikkö Iisakki Kiemunki lehdelle.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on laskuttanut poliklinikkamaksun 41,20 euroa niistä koronavirusepäilyihin liittyvistä tutkimuksista, jotka ovat osoittautuneet negatiivisiksi. Tartuntatautilain ja asiakasmaksulain tulkintoihin asiasta on Suomessa liittynyt ristiriitaisuutta ja erilaisia käytäntöjä, kerrotaan sairaanhoitopiirin tuoreessa tiedotteessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin, kuten koronan, tutkimus on asiakasmaksulain mukaan maksutonta. Nyt Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Ranta on käynyt lävitse lakipykälät ja eri viranomaisten linjaukset sekä kansalliset käytännöt.
Sairaanhoitopiirin tiedotteessa Ranta sanoo, että asiakasmaksulain hengen mukaista on, etteivät taloudelliset syyt estäisi yleisvaarallisen tartuntataudin diagnostiikkaa. Sairaanhoitopiirin ohjeet muutetaan ja jo mahdollisesti perityt asiakasmaksut negatiivisiksi testatuilta asiakkailta palautetaan.
Ranta myös pahoittelee sairaanhoitopiirin aiemmasta linjauksesta aiheutunutta hämmennystä ja mielipahaa. Hän kuvaa maksua kohtuuttomaksi asiakkaille ja varsinkin terveydenhuollon työntekijöille tässä tilanteessa.
Koronavirustestistä laskun saaneiden asiakkaiden ei tarvitse tehdä asialle mitään. Maksamattomat laskut hyvitetään hyvityslaskulla. Maksun palauttamista varten sairaanhoitopiiri on yhteydessä niihin asiakkaisiin, jotka ovat ehtineet laskun jo maksaa. Linjaus koskee kaikkia asiakkaita, joilta on otettu COVID-19-näytteet.
Maailman yhdeksänneksi tiheimmin asutussa maassa, Etelä-Koreassa, koronavirus saatiin kuriin sulkematta koko yhteiskuntaa, vaikka tauti tartutti viikossa yli 5 000 ihmistä. Kiina taas sai viruksen leviämisen kontrolliin jopa 80 000 tartunnan jälkeen. Miksi Eurooppa ajautui totaaliseen kriisiin?
Etelä-Koreassa ei koskaan määrätty ulkonaliikkumiskieltoa tai suljettu yrityksiä, mutta maaliskuun alussa kadut olivat hyvin hiljaisia. Ihmiset käyvät ostoksilla ja pienyrittäjät saavat vielä elantonsa ihmisten hakiessa take away -ruokaa tai tilaamalla kotiin. Kuntosaleistakin osa on auki, mutta ennen treeniä mitataan kuume ja tehdään nopea terveydentilakysely, ja treenatessakin on oltava maski. Nyt kolmen viikon päästä tilanne on hyvin erilainen, ja ihmisiä kuljeskelee huolettomasti kauppaan ja ravintoloihin. Vessapaperia riittää ja on aina riittänyt yllin kyllin, ja yhtäkään tyhjäksi ostettua hyllyä ei kaupasta löydy.
Viestin ilmoitusääneksi on ohjelmoitu laivan hätäsireenin kaltainen ujellus, jotta sitä ei voisi olla huomaamatta.
Jokaisella on kasvoillaan hengityssuoja, joita valtio jakaa apteekeissa tasaisesti henkilötodistusta vastaan. Kukaan ei siis pääse hamstraamaan. Kaikki korona-epäillyt testataan. Vain sairaat ja testitulosta odottavat ovat tiukassa karanteenissa. Ne ihmiset, jotka vielä odottavat testituloksia saavat valtiolta selviytymispakkauksen, jossa on sisällä vettä ja ruokaa. Näin varmistetaan, että mahdollisesti infektoituneet eivät mene edes ruokakauppaan. Jos henkilön testi on positiivinen, joutuu hän suoraan sairaalaan kunnosta riippumatta. Tällä tavoin kaikki infektoituneet ovat samassa paikassa, eivätkä mene ihmisten ilmoille ennen tervehtymistä.
Jos lähellä ilmenee koronatartunta, puhelimeen tulee siitä tekstiviesti. Viestin ilmoitusääneksi on ohjelmoitu laivan hätäsireenin kaltainen ujellus, jotta sitä ei voisi olla huomaamatta. Viestissä kerrotaan, millä kaduilla sairastunut on kävellyt ja missä kaupoissa hän on käynyt. Loppu jää sinun hoidettavaksesi: Älä mene sinne.
Valtio on pystyttänyt myös nettisivun, josta näkee kaikki tartuntatapaukset korttelin tarkkuudella sekä kaikki paikat, jossa sairastuneet ovat käyneet ja mihin aikaan. Sivustolta näkyy myös, milloin alueet on käyty desinfioimassa ja taas käyttövalmiina.
Suomessa tällainen ei tietenkään koskaan toimisi tarkan tietosuojalain takia. Euroopan ja varsinkin pohjoismaiden kulttuurit ovat individualistisia kulttuureita, mikä tarkoittaa sitä, että yksilön oikeudet ja tarpeet menevät yhteiskunnan ja yhteisön oikeuksien ja tarpeiden edelle. Asuttuani viime vuonna Kiinassa ja nyt Soulissa, pystyn hyvin ymmärtämään, miksi tilanne on täällä kontrollissa, mutta Euroopassa ei. Vaikka Euroopan korona-kriisiin vaikuttaakin suojavarusteiden ja testausmahdollisuuksien puute, suuri syy löytyy myös kulttuurista.
Vaikka Euroopan yksilön oikeuksia ja vapaata liikkuvuutta korostava kulttuuri on asia, josta voimme olla ylpeitä, on se tällaisessa tilanteessa suorastaan akilleenkantapää. Eurooppalaiset eivät yksinkertaisesti osaa ottaa määräyksiä vastaan valtiovallalta. Maailmamme pyörii sanan “minä” ympärillä ja olemme tottuneet siihen, että olemme vapaita tekemään juuri niin kuin itse haluamme. Huomasin tämän itsestänikin Kiinassa asuessani, sillä minun oli vaikea niellä rajoituksia ja virkavallan turhaa käskemistä. Joskus teki mieli huutaa: “Ettekö te tiedä kuka MINÄ olen ja mistä MINÄ tulen?”.
Sivustolta näkyy myös, milloin alueet on käyty desinfioimassa ja taas käyttövalmiina.
Täällä päin se on kuitenkin yhdentekevää. Tärkeää on yleinen järjestys ja toimivuus, eikä se, mitä yksi ihminen haluaa. Tämä seikka onkin mielestäni pelastanut Itä-Aasian suurelta koronakaaokselta ja mahdollistanut näin väestörikkaiden maiden toimivuuden. Tällaisen yhteisöllisemmän ajatusmaailman omaksuminen ei ole ollut omalle luonteellenikaan pahitteeksi.
– Eikö Suomessa tosiaan testata kaikkia, jotka epäilevät itsellään koronaa?, hämmästelee Soulissa asuva Sim Yoon Jeong.
– Eikö Suomi ole yksi maailman johtavista hyvinvointivaltioista? Maksattehan tekin veroja, eikö vain? Miksi siellä ei sitten voida testata kaikkia?
Kysyin myös häneltä, minkä hän uskoo olevan syynä Euroopan ajautumiseen kriisiin samalla, kun Etelä-Koreassa korona ollaan jo melkein selätetty.
– Olen saanut sellaisen kuvan, etteivät länsimaalaiset tottele valtion antamia määräyksiä. Ihan kuin he luulisivat olevansa immuuneja koronalle... Joukkopaine on myös tärkeä. Täällä ihmiset tuomitsevat sääntöjen rikkojia ja sooloilijoita, mutta Euroopassa tällaista ilmapiiriä ei kai ole, Yoon Jeong vastaa.
– Tuntuu myös hullulta, ettei kukaan käytä Euroopassa maskeja, ja ennen kaikkea, ettei kaikkia testata. En usko, että koronaa voi silloin pysäyttää, hän jatkaa.
Euroopassa ja USA:ssa maskien merkitystä vähätellään. Olisikohan tässä kuitenkin kyse siitä, että meillä ei ole resursseja tarjota niitä kaikille.
Uskon, että Euroopassakin ollaan tajuttu, että ihmisten sulkeminen sisälle ilman kunnollista testaamista ei kitke tautia pois, ja se puhkeaa aina uudelleen ihmisten aloittaessa normaalin kanssakäymisen. Me emme yritäkään enää kitkeä tautia pois, vaan estää terveydenhuoltoa ruuhkautumasta. Tässä on Aasian ja Euroopan ero.
Taru Kaario, Yle Uutisluokka
_Tarun elämää Aasiassa voi seurata myös Instagramissa: taruannii
Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia ja muuta sisältöä omista aiheistaan.
Yrittäjä Henrik Riipinen sytytteli perjantaina pizza-uunia Pizzeria Rukassa. Herkkuja myytiin vain ulos. Riipisen Rukalla toimiva hampurilaisravintola, Subway ja Koti-Pizza sekä Kuusamon keskustan Subway olivat kokonaan kiinni.
– Kyllä tässä on tehty toista viikkoa yötä päivää sen eteen, miten me saamme jumpattua meidän yrityksemme sellaiselle mallille, että pärjäämme tämän vaikean ajan yli, Riipinen huokaisee.
Image may be NSFW. Clik here to view.Henrik Riipinen on yrittäjä toisessa sukupolvessa. Pizzeria Rukan perusti Rukalle hänen isänsä Paavo Riipinen jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. Ensio Karjalainen / Yle
Rukalla kuten muissakin pohjoisen rinnekeskuksissa paikallisten yritysten asiakkaat katosivat hetkessä, kun keskukset päättivät toissa viikonloppuna sulkea rinteet pikavauhtia. Rinteet suljettiin, jotta keskukset eivät täyttyisi ihmisistä.
– Eihän tällaiseen kukaan osaa varautua eikä pysty varautumaan. Yritykset yleensä, meidän yrityksemme mukaan lukien, tulevat tarvitsemaan tukea tässä tilanteessa, Henrik Riipinen sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Rukan rinteet ovat autiot.
Riipisen ravintolat työllistävät Rukalla ja Kuusamossa kolmisenkymmentä ihmistä. Noin kymmenen heistä on vuokratyöntekijöitä eri puolilta Suomea.
– Kaikki lomautetaan. Kausityöntekijöiden kanssa olemme yhteisymmärryksessä purkaneet työsopumuksia, Henrik Riipinen kertoo.
Ravintolan kaapit ovat vielä täynnä ruokaa
Muutama sata kilometriä Rukalta länteen yrittäjä Jarno Jaksola varastoi Pyhätunturilla ravintola Huttuhipun ruokia ja juomia, sellaisia, joita voi vielä säilyttää.
– Viikko sitten ravintolaan saapui iso kuorma ruokia ja tilausta ei voinut enää perua. Meillä on kaapit täynnä ruokaa, huokaisee Jaksola tyhjässä ravintolassaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ravintola Huttuhippuun saapui juuri täydennyksiä varastoihin, kun niitä ei ehditty perua.Pekka Viinikka / Yle
Jaksola on Henrik Riipisen kanssa samassa tilanteessa. Ravintolatoiminta on romahtanut, ja nyt toimitetaan asiakkaille noutoruokaa.
– Yritämme saada myytyä kaappeja tyhjäksi.
Jaksola laskee, että myynti on nyt noin 5–10 prosenttia normaalista.
Jaksolalla on Pyhä-Luoston alueella kolme ravintolaa, joiden liikevaihto pyörii vuositasolla runsaassa miljoonassa. Hän on irtisanonut työsopimukset ja lomauttanut lähes koko henkilökuntansa.
Työntekijöitä on sesonkiaikaan saman verran kuin Riipisellä, noin 30 henkilöä ja rauhallisempaan aikaan parisenkymmentä.
Jaksola sanoo, että hänen kuvansa tulevaisuudesta on kuitenkin valoisa.
– Uskon, että tämän jälkeen maailma on muuttunut. Matkailu ei varmasti palaa siihen, mitä se aiemmin oli. Ihmiset alkavat arvostaa enemmän lähipalveluita ja palveluita yleensä.
Matkailuyrittäjä teettää kesän työnsä työntekijöillä
Luostotunturin ja Pyhätunturin välisen tien varrella sijaitsee poropuisto Kopara, jonka huoltovarastolla poromies ja matkailuyrittäjä Anssi Kiiskinen jakelee työntekijöilleen ohjeita. Hän aikoo pitää kaikki kausityöntekijät sopimuksen loppuun asti töissä.
– Meillä on aika paljon asioita, joita voimme tehdä kevään aikana. Niitä on tehty aiemmin kesällä yrittäjän töinä, mutta nyt lupasimme työntekijöille, että saatte olla töissä ettekä joudu tyhjän päälle.
Image may be NSFW. Clik here to view.Poroja saapuu ruokintapaikalle kymmenittäin, kun Anssi Kiiskinen ajaa moottorikelkalla ruokkimaan niitä. Eläimet tarvitsevat lisäruokintaa, kun lunta on edelleen yli metrin.Pekka Viinikka / Yle
Nyt työntekijät huoltavat rekiä, joilla kuljetetaan turisteja ihailemaan luontoa ja porotokkia.
Poropuisto Kopara työllistää kaudessa noin 10 henkilöä, ja liikevaihto on 0,5 miljoonan euron luokkaa. Kiiskinen arvioi, että tänä keväänä noin 15 prosenttia kevään myynnistä jää tekemättä.
– Tilanne on haastava. Mutta aina, kun on rahasta kysymys, niin kyllä sen kanssa jotenkin pärjätään. Täytyy vähäsen kiristää nyöriä ja katsoa, mihin tämä menee.
Pitkän linjan yrittäjä on kerännyt vuosien varrella puskuria pahan päivän varalle. Kaikki yrittäjät eivät ole pystyneet vastaavaan.
– Jos on uusi ja aloittava yritys ja on investointeja ja lainoituksia takana, puskurin kerääminen ei ole ollut mahdollistakaan. Meillä se on aika hyvin hallinnassa.
Hänellä on tuttavia, jotka ovat ravintola-alan yrittäjiä. Kiiskisen mielestä moni ei pärjää ilman suoraa tukea valtiolta, ja lainat vain siirtävät ongelmaa.
– Todella hädässä olevia täytyy auttaa.
Voit keskustella aiheesta 1.4. kello 23:een saakka!
Kouvolan matkatoimiston yrittäjän Heidi Laukaksen ääni on vakava. Koronavirustilanne on vaikuttanut yrityksen talouteen kaikella mahdollisella tavalla.
– Nämä menneet kolme viikkoa ovat olleet sellaiset, mitä kukaan ei ole osannut arvata, Laukas sanoo.
Matkatoimiston työ on nyt lähes kokonaan seisahtanut. Sen viimeisimpänä tehtävänä on ollut auttaa ulkomailla oleilevia matkailijoita pääsemään kotiin.
Kaikki Kouvolan matkatoimiston kautta varatut matkat maaliskuun puolivälistä huhtikuun loppuun asti on peruttu. Lisäksi alkukesän matkoista on peruttu 75 prosenttia.
– Osassa tapauksia olemme kuitenkin pystyneet siirtämään matkoja syksylle ja ensi keväälle, Laukas sanoo.
Hän lisää kuitenkin, että valtava määrä matkoista on peruuntunut kokonaan. Tämä tulee näkymään liikevaihdossa, mikä taas aiheuttaa yrityksessä säästötoimia. Huhtikuun alussa suurin osa matkatoimiston työntekijöistä lomautetaan. Nopeana säästönä yrittäjä aikoo myös jättää keväällä oman palkkansa nostamatta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Osa Kouvolan matkatoimiston työntekijöistä lomautetaan huhtikuussa.Tiina Karppi / Yle
Kokonaisuudessaan taloudellista iskua Heidi Laukas kuvailee valtavaksi.
– Ala voi nousta tästä, jos maarajojen sulkeminen jää muutamia viikkoja kestäväksi. Tunnelin päässä on valoa, jos tilanne purkautuu nopeasti, Laukas arvelee.
Laukas ajattelee, että matkailuyrittäjien kannalta olennaista on, miten lentoyhtiöt koronanviruksen aiheuttamasta taloudellisesta iskusta selviävät. Terve ja toimiva linkki matkailuyrittäjien ja turistien välillä tarvitaan myös jatkossa.
– Matkailuala on erittäin riippuvainen lentoyhtiöistä.
Kesälomakausi on jo mennyt
Matkailualalla koronan vaikutukset alkoivat jo tammikuussa, kun virus alkoi hillitä kiinalaisturistien matkailua.
Yrityksille kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoava Business Finlandin matkailualan yrittäjille tekemästä kyselystä käy ilmi, että jo ensimmäisellä vuosineljänneksellä tappiota teki liki puolet vastanneista yrityksistä. Toisella vuosineljänneksella odotetaan, että vain yksi kymmmenestä matkailualan yrittäjästä tekisi voitollisen tuloksen.
– Voisi luonnehtia niin, että matkailualalla tuleva kesälomakausi on menetetty, yrittäjä Heidi Laukas sanoo.
Taloudellinen kuoppa nähdään matkailua-alalla syvänä. Business Finlandin kyselyyn vastanneista yrityksistä viidennes laskee merkittävää tappiota tulevan edelleen vielä vuoden viimeisenä neljänneksenä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Matkailuyrittäjä pitää alan elpymisen kannalta tärkeänä, että lentoyhtiöt selviytyvät koronakriisistä mahdollisimman hyvin.Mostphotos / Marco Hamperium
Nopeaa apua toivotaan
Eduskunta korotti viime viikon torstaina lisäbudjetissa yritystukiin varatut rahat miljardiin euroon. Moni matkailuyrittäjä pyrkiikin hankkimaan nyt lisärahoitusta toimintansa turvaamiseksi.
Business Finland auttaa matkailualan yrityksiä muun muassa nopeuttamalla häiriötilanteen kehitysrahoituksen hakemusten kirjaamista ja käsittelyä. Myös kunnat pyrkivät auttamaan yrityksiä. Kouvolassa muun muassa yrittäjien tilavuokriin tarjotaan helpotusta.
Heidi Laukas toivoo, että konkreettinen apu saavuttaisi yrittäjät nyt nopeasti.
– Apu tulee liian myöhään, jos siinä kestää kuukausia.
Laukas toivoo maanläheistä ja suoraa apua. Hänen mukaansa byrokraattinen ja hidas tuen hakeminen voi olla monelle yritykselle kohtalokasta tässä tilanteessa.
– Suoraan sanottuna en ole vielä kuullut sellaisesta tuesta tai rahasta, joka olisi jo yritysten käytettävissä. Kassat tyhjenevät nopeasti, joten nyt pitäisi päästä tosi nopeasti puheista ihan oikeisiin käytännön toimiin.
Tällä hetkellä Laukas toivoo suoraa rahallista tukea valtiolta yrityksille.
Asiakkailta toivotaan joustavuutta
Yrittäjän mukaan matkailualalla yleisimmäksi haasteeksi on tällä hetkellä noussut lainsäädäntö. Laukas toivoo lakiin muutosta.
Matkatoimistot ovat velvollisia palauttamaan matkasta täyden rahan ostajalle 14 päivän sisällä matkan peruuntumisesta. Matkatoimistot sen sijaan eivät ole lain nojalla velvoitettuja saamaan samassa ajassa rahojaan takaisin muun muassa peruutetuista lennoista lentoyhtiöiltä tai ulkomaalaisilta hotelleilta.
Tilanne aiheuttaa ahdistusta matkailuyrittäjissä. Kouvolan matkatoimiston Heidi Laukas toivoo nyt asiakkailta joustavuutta matkojen peruutusmaksujen aikataulujen suhteen.
– Ei ole kysymys siitä, ettemmekö haluaisi maksaa rahoja takaisin asiakkaille. Kyse on siitä millaisella aikataululla se pitää tehdä. Meillä ei tällä hetkellä tietoa siitä, milloin me saamme rahat takaisin, jos saamme laisinkaan, Laukas sanoo.
Helsingin käräjäoikeus on antanut tänään tiistaina välituomion Helsingin kaupungin, Helsingin kaupungin liikennelaitoksen eli HKL:n ja Länsimetro Oy:n sekä Siemens Osakeyhtiön ja Siemens SAS:n välisessä oikeudenkäynnissä.
Käräjäoikeuden päätös on yksimielinen.
Helsingin kaupungin liikennelaitos eli HKL ja Siemens ovat vääntäneet kättä metron automatisoinnista nousseesta kiistasta jo vuosia.
Helsingin käräjäoikeuden mukaan oikeudenkäynti ja ratkaistavien kysymysten määrä on ollut poikkeuksellisen laaja.
Käräjäoikeus on välituomiossa ratkaissut, kumman asianosaisen, siis HKL:n vai Siemensin vahingonkorvausvaatimuksille on peruste.
Käräjäoikeus katsoi välituomiossa, että Siemens on rikkonut hankintasopimusta Helsingin metron automatisoinnista ja siten HKL:llä on ollut oikeus purkaa kyseinen sopimus kokonaan.
Siemensin kyseisiä sopimusrikkomuksia koskeva menettely ei kuitenkaan ole ollut tahallista tai törkeän tuottamuksellista käräjäoikeuden mukaan.
Lisäksi käräjäoikeus katsoo, että kun HKL:llä on ollut oikeus purkaa hankintasopimus Helsingin metron automatisoinnista, on HKL:llä ollut oikeus purkaa myös sopimus länsimetron automatisoinnista.
Edellä mainittujen sopimusten purkaminen on päättänyt myös sopimuksen, joka laadittiin edistämään näitä sopimuksia, eli niin sanotun etenemissopimuksen. Sen avulla automatisointiprojektia yritettiin saada eteenpäin, kun ongelmia oli ilmennyt.
Tarkoituksena oli käsitellä riita-asiat myöhemmin. Lopulta kuitenkin päädyttiin oikeuteen.
Oikeus: HKL rikkoi hankintasopimusta
Oikeus katsoi tänään, että HKL:llä ei ole ollut oikeutta purkaa hankintasopimusta Helsingin metrovarikon laajennuksen automatisoinnista. Tässä kohtaa kyseessä on ollut HKL:n sopimusrikkomus. Tämäkään menettely ei ollut oikeuden mukaan tahallista.
Kun HKL jatkoi Siemensin toimittamien osien käyttöä purettuaan hankintasopimuksen 21.1.2015, HKL rikkoi kyseistä sopimusta.
Lisäksi käräjäoikeus on välituomiossa ratkaissut lukuisia muita korvausvaatimusten perusteita ja riitaisia kysymyksiä.
Asian käsittely jatkuu käräjäoikeudessa.
Seuraavassa vaiheessa käsitellään korvausvaatimusten määriä ja välituomiossa ratkaisematta jääneitä vaatimuksia.
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
HKL:n ja Länsimetro Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on 2 726 524,40 euroa.
Siemensin oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimus on yhteensä 8 177 270,84 euroa.
Koska asian käsittelyä jatketaan, käräjäoikeus ratkaisee oikeudenkäyntikuluvaatimukset vasta lopullisessa tuomiossaan.
Koronavirus on levinnyt vain parissa kuukaudessa kaikille mantereille. Leviämisvauhti ei ole kuitenkaan ollut tasaista.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa epidemia on kasvanut nopeasti, kun taas Kiina ja moni sen naapureista ovat saaneet tukahdutettua taudin – ainakin toistaiseksi. Näin koronan torjunta on onnistunut ja epännistunut eri maanosissa.
Yhdysvallat on aloittanut vastatoimet hitaasti, ja virus leviää siellä nopeammin kuin missään muualla.
Yhdysvalloista on tullut nopeasti maailman koronapesäke. Siellä on todettu jo lähes 165 000 tartuntaa, enemmän kuin missään muussa maassa.
Pelkästään maanantaina viruksen aiheuttama tauti tappoi ainakin 540 ihmistä, yhteensä kuolleita on yli 3 000. Noin kolmannes uhreista on New Yorkin osavaltiossa.
Yhdysvaltain viranomaiset reagoivat epidemian etenemiseen hitaasti. Tartuntoja päästiin testaamaan toden teolla vasta maaliskuussa, kun tauti oli levinnyt jo yli kuukauden ajan, sanomalehti New York Times kertoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vähätteli pitkään epidemiaa, mutta suositteli kokoontumisrajoituksia maaliskuun puolivälissä. Osavaltiot vastaavat käytännön päätöksistä, minkä takia eri puolilla maata on hyvin eritasoisia liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia.
Esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa on ankara ulkonaliikkumiskielto, kun taas Mississipissä ravintolat ovat yhä auki. Texasissa päätökset ovat yksittäisten piirikuntien harteilla, uutiskanava Al-Jazeera kertoo.
Epidemia on Yhdysvalloissa todennäköisesti vasta alkuvaiheessa, sillä Yhdysvaltain suureen väkilukuun suhteutettuna tartuntoja on yhä vähän. Hallinnon mukaan tauti voi tappaa ainakin 100 000–200 000 yhdysvaltalaista, mutta myös suurempia arvioita on esitetty.
Koronavirus yllätti myös Euroopan
Euroopassa virus levisi yllättäen Italiasta muihin maihin, ja nyt iso osa mantereesta on ulkonaliikkumiskiellossa.
Epidemia on aiheuttanut eniten kuolemia Euroopassa. Viruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut koko maailmassa 33 500 ihmistä, ja heistä länsieurooppalaisia on ollut lähes 23 500, Euroopan tautivirasto ECDC kertoo.
Tartuntoja on havaittu Euroopassa jo yli 359 000.
Pääasiassa Pohjois-Italian kautta levinnyt tauti pääsi yllättämään Euroopan. Virus oli jo ehtinyt levitä ympäri maanosaa, kun maa toisensa jälkeen sulki rajojaan maaliskuun puolivälissä.
Monet Euroopan maat turvautuivat liikkumisrajoituksiin vasta epidemian päästyä vauhtiin. Italiassa oli kuollut jo tuhat ihmistä, kun maanlaajuinen ulkonaliikkumiskielto astui voimaan 12. maaliskuuta.
Liikkumisrajoitukset näkyvät tilastoissa viiveellä, koska koronaviruksen oireet voivat alkaa jopa kaksi viikkoa tartunnan jälkeen. Esimerkiksi Italiassa uusien tartuntahavaintojen määrä on tasaantunut vasta viime päivinä.
Suomeen tauti saapui monia muita maita myöhemmin, ja rajoitustoimet aloitettiin varhaisemmassa vaiheessa epidemiaa. Kun joukkokokoontumiset kiellettiin ja rajat suljettiin kaksi viikkoa sitten, Suomessa ei ollut vielä yhtään koronakuolemaa.
Kiinan naapurit tukahduttivat epidemian
Manner-Kiinan naapurissa vastatoimet aloitettiin hyvin nopeasti, ja epidemia on pysynyt ainakin toistaiseksi kurissa.
Taiwanissa tautiin on kuollut viisi, Hongkongissa neljä ja Singaporessa kolme ihmistä.
Kaikki nämä kolme aluetta kävivät läpi vuonna 2003 levinneen SARS-epidemian. Niinpä ne eivät aikailleet, kun uutiset uudesta virustaudista levisivät.
Epidemia-alueilta saapuvien matkailijoiden kuumetta alettiin mitata jo vuodenvaihteessa, ja maahantulijoille asetettiin karanteeneja.
Tartunnan saaneiden liikkeitä on seurattu muun muassa matkapuhelindatan ja turvakameroiden avulla. Sairastuneet ja heidän kontaktinsa eristettiin. Joidenkin aasialaisten asiantuntijoiden mukaan myös kasvomaskien käyttö on ehkäissyt tartuntoja.
Etelä-Korea sai kuriin epidemian, joka alkoi levitä sen rajojen sisällä. Maa teki erittäin paljon virustestejä, minkä ansiosta se löysi ja määräsi eristyksiin myös oireettomia potilaita. Tautiin on kuollut Etelä-Koreassa nyt 162 ihmistä.
On vielä liian aikaista sanoa, onko Itä-Aasian maiden menestys pysyvää. Esimerkiksi Singaporessa löytyi viime viikolla paljon uusia tautitapauksia, ja maa asetti uusia tiukkoja kokoontumiskieltoja.
Kiinakin sai epidemian kuriin – ainakin toistaiseksi
Kiinakin pysäytti epidemian kovilla keinoilla, mutta maahan tulee nyt uusia tapauksia ulkomailta.
Toimet purivat. Uusien vahvistettujen tautitapausten ja kuolonuhrien määrät alkoivat laskea jo helmikuun puolivälissä. Viime päivinä Kiina on raportoinut enää yksittäisistä kuolemantapauksista, ja suuri osa rajoituksista on purettu.
Image may be NSFW. Clik here to view.
Yhteensä Kiina on kertonut noin 3 300 koronakuolemasta. Kiinan raportoima lukuja on epäilty liian alhaisiksi, mutta väitteiden todenperäisyyttä on vaikea arvioida.
Muiden Aasian maiden tapaan Kiina on jäljittänyt tartunnan saaneiden liikkeitä ja kontakteja. Kiinassa on erittäin laaja valvontakoneisto, joka vahtii kansalaisiaan myös normaalioloissa.
Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka hyvin Kiina pystyy pitämään epidemian kurissa. Viime viikkoina suurin osa sen raportoimista tartunnoista on peräisin ulkomailta.
Sandvik-konserniin kuuluva Sandvik Mining and Construction Oy aloittaa mittavat lomautukset koronaviruksen seurauksena. Järjestely koskee Turun, Lahden ja Tampereen toimipisteiden koko henkilöstöä eli noin 2 200 henkilöä.
Lomautukset tullaan toteuttamaan työn luonteen ja liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti jaksoittain ja toiminnoittain.
Lomautusten kesto ja ajankohta vaihtelevat työtehtävästä riippuen. Niiden pituus on enintään 90 päivää.
Turussa valmistetaan maanalaisia lastaus- ja kuljetuslaitteita. Yksikössä työskentelee noin 650 henkilöä.
Yhtiö varautui yhteistoimintamenettelyllä alentuneeseen kysyntään ja koronaviruksen aiheuttamiin häiriöihin komponenttien toimitusketjuissa, mikä estää laitteiden valmistuksen suunnitellun valmistusohjelman mukaisesti.
Näky on hieman kummallinen siviilipalveluspaikkakuntana tunnetun Lapinjärven laitamilla: kaksi armeijan puolijoukkuetelttaa seisoo pystytettyinä Kimonkylän nuorisoseurantalon pihassa. Pellon toisella puolella näkyy poliisin tarkastuspiste, jossa pysäytetään kaikki ohimenevät henkilöautot.
Uudenmaan maakunnan itärajalla sijaitseva Lapinjärven Kimonkylä on hiljainen maaseutukylä. Helsinkiin on matkaa sata kilometriä ja Kymenlaakson rajalle puolitoista.
Image may be NSFW. Clik here to view.Uudenmaan rajaa vartioivat varusmiehet yöpyvät puolijoukkueteltoissa nuorisoseurantalon pihalla.Kristiina Lehto / Yle
Paljasjalkainen kimonkyläläinen Ilkka Ceder, 66, seuraa mielenkiinnolla Uudenmaan eristämiseen liittyviä rajatarkastuksia puolisonsa Arjan, 68, kanssa.
– Kävin juttelemassa varusmiesten kanssa ja tarjoamassa apua, että jos on kova tarve päästä sisätiloihin, meiltä saa kyllä avaimen. Täällä kylällä tällaista asiaa katsotaan pelkästään hyvällä, tämä on vain piristys kevään arjelle, Ilkka Ceder sanoo.
Pariskunta siivoa parhaillaan nuorisoseurantalon vieressä sijaitsevaa asuntoa pojalleen karanteenikodiksi. Englannissa puutarhatöitä tekevä poika on palaamassa keskiviikkona Suomeen, eikä iäkäs pariskunta halua ottaa ylimääräisiä riskejä. Asunto järjestyi Lapinjärven kunnalta: vuosia tyhjillään olleen opettajan asunnon sai tilapäisesti vuokralle pikkurahalla.
Paroni pysyy auki hiljaisuudesta huolimatta
Kuutostien ja Artjärventien rajatarkastuspisteeltä on viitisen kilometriä Itä-Uudenmaan ehkä tunnetuimpaan taukopaikkaan, Pukaron Paroniin. Keskellä peltomaisemaa tönöttävä rakennuskompleksi näkyy kauas, ja tavallisesti paikka suorastaan sykkii elämää harvaan asutun maaseudun keskellä.
Nyt hiljaisuus on käsin kosketeltavaa. Pihassa on kaksi autoa ja kyltit kertovat supistetuista aukioloajoista. Paikkaa on pyörittänyt nyt kolmisen vuotta kauppiaspariskunta Aki Savolainen ja Milla Hiltunen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pukaron Paronin kauppa on edelleen auki, vaikka asiakasmäärät putosivat dramaattisesti liikkumisrajoitusten myötä.Kristiina Lehto / Yle
Savolaisen mukaan Pukaron Paronin asiakkaat koostuvat pääsääntöisesti työmatkalaisista, seuramatkalaisista, mökkeilijöistä ja muista tiellä liikkujista. Nyt kuutostiellä kulkee vain kuorma-autoja ja harvakseltaan yksittäisiä henkilöautoja.
Hiltusen mukaan ravintolatoimintaa on supistettu määräysten mukaisesti niin, että vain take away on sallittua. Asiakasvirrat ovat hiljentyneet merkittävästi, mutta ovet on tarkoitus pitää auki koko kevään.
– Asiakkaat saavat jatkossakin ruokaa ja juomaa ja ovet pidetään kyllä auki, Hiltunen vakuuttaa.
Pariskunta päätti laittaa toisen liikenneasemansa, noin 15 kilometrin päässä Paronista sijaitsevan Alppiruusun kiinni huhtikuun alusta alkaen, ja keskittää palvelut ja resurssit yhteen paikkaan.
"Poikkeusolot ovat poikkeusoloja, kaikki pitää tehdä mitä tehdä voi"
Kotkalainen kuorma-autonkuljettaja Toni Kauranen pysähtyy Paroniin kahville kesken työpäivän. Hiljentynyt tieliikenne on ammattiautoilijan mukaan silmiiinpistävää. Rajatarkastukset eivät ole tuoneet suurta muutosta työnkuvaan.
– Lauantaina minut pysäytettiin kerran, kysyttiin mihin ollaan menossa. Sen jälkeen on näytetty vaan, että ei muuta kuin usvaa putkeen, Kauranen sanoo.
Kuutostietä tasaisesti halkovat kuorma-autot kertovat, että tavaraa liikkuu ja elämä jatkuu. Vaikka hiljaisista kaupoista, tiesuluista ja poliisin ja armeijan läsnäolosta välittyy maailmanlopun katastrofin kuvakieli, monilla on tarve vakuuttaa, että tilanne menee kyllä ohi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Arja ja Ilkka Ceder asuvat Lapinjärven Kimonkylässä. – Vielä 46 vuotta sitten kun muutin tänne, kaikissa taloissa oli lehmiä. Nyt niitä on kahdessa, Arja Ceder sanoo.Kristiina Lehto / Yle
Arja ja Ilkka Ceder käyvät normaaliolosuhteissa hoitamassa kauppa-asiat naapurimaakunnan puolella, mutta tämän suurempia konkreettisia muutoksia ei poikkeusolot ole pariskunnan elämään tuoneet.
– Poikkeusolot ovat poikkeusoloja. Kyllä me ollaan sitä mieltä, että kaikki pitää tehdä mitä tehdä voi. Jos nyt pitää Elimäen sijaan käydä kaupassa Lapinjärvellä tai Loviisassa, niin sitten käydään.
Miten Uudenmaan eristäminen on vaikuttanut sinun arkeesi? Voit keskustella aiheesta 2.4. klo 23:een saakka.
Rajojen sulkemisesta on muutama päivä, mutta huumeidenkäyttäjien levottomuus ja huonovointisuus alkaa jo näkyä.
– Kyllä se näkyy. Varsinkin opioidipohjaisten huumeiden käyttäjät ovat huonovointisempia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleensäkin kaikki ne käyttäjät, joiden aineita ei Suomesta saa, sanoo A-klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.
Aineista tulee pulaa nopeasti, sillä niiden tavallisimmat reitit ovat tukossa matkustajaliikenteen loppumisen vuoksi. Sekä A-klinikkasäätiön Simojoki että keskusrikospoliisin erikoistutkija Jari Leskinen sanovat, että maassa ei ole suuria varastoja.
– Ei huumeille ole ”huoltovarmuusvarastoja”. Kun normaalioloissa tehdään iso takavarikko, tyhjiö täyttyy nopeasti. Nyt se ei käy niin, koska suljettuja rajoja on monta, Leskinen kuvaa.
Esimerkiksi amfetamiini tulee tavallisesti Keski- tai Länsi-Euroopasta Suomeen Baltian tai satamien kautta.
Apteekit ja hoitolaitosten lääkevarastot kiinnostavat
Rikoskomisario Jari Luoto Sisä-Suomen poliisista tietää Tampereen ja koko Pirkanmaan tilanteen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Huumeita kulkee rajan yli raskaassa liikenteessä niin, että tavaran lähettäjä ja vastaanottaja tai auton kuljettaja ja omistaja eivät tiedä siitä mitään.Antti Ullakko / Yle
– Kun aineiden saatavuus huononee, hinnat nousevat. Väkivalta todennäköisesti lisääntyy niitä kohtaan, joilla huumeita tiedetään olevan. On jo merkkejä näiden ihmisten varautumisesta ja myös varustautumisesta, Jari Luoto sanoo ja viittaa lähinnä teräaseisiin.
Rahan saamiseksi myös varkauksia ja muita rikoksia tehdään nyt niin, että Luodon mukaan poliisin ”kellot soivat”. Osviittaa on myös apteekkiryöstöistä.
Ylen uutisarkiston mukaan vastikään on käyty ainakin Nakkilan ja useammassa Espoon apteekissa.
– Hiukan huolestuneena seuraan tilannetta apteekkien osalta. Ja myös hoiva-alan laitosten, sillä niissäkin on lääkevarastoja, sanoo Jari Luoto.
Krp:n Jari Leskinen lisää tähän vielä vankilat. Huumereittien katkeaminen näkyy vankiloissa jo nyt oireiluna ja levottomuutena, ja Leskinen on huolissaan sekä vankien että henkilökunnan turvallisuudesta.
Tornion raja on merkittävä huumereitti
Pohjoisessa rajan lähes täydellinen sulkeutuminen ei toistaiseksi ole näkynyt Tullin tekemien huumetakavarikkojen määrässä. Tiukka valvonta on paremminkin tarkoittanut sitä, että pienet tullirikkeet ovat merkittävimmällä rajanylityspaikalla Torniossa vähentyneet.
Jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla Tuomo Kunnari
Valvonnasta vastaavan tulliylitarkastaja Tuomo Kunnarin mukaan odotettavissa kuitenkin on, että kun varastot maassa tyhjenevät ja kysyntä kasvaa, lisääntyy myös tarve salakuljetukselle.
– Kysyntä ratkaisee, ja se kasvaa, kun tuonti vähenee.
Tulli seuraa Kunnarin mukaan nyt erityisen tarkasti sitä, siirtyykö huumeiden virta henkilöliikenteestä tavaraliikenteen sekaan.
– Näinhän se monesti on, että jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla.
Suomen ja Ruotsin välinen raja kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannassa on jopa yksi merkittävimmistä huumeiden salakuljetusreitti Suomeen.
Isot huume-erät eivät luonnollisesti jää harvaan asuttuun Lappiin, vaan niiden määränpää on etelän asutuskeskuksissa. Suuria huumetakavarikkoja saatetaan tehdä etelässä, mutta aineita on usein tuotu Suomeen Tornion kautta.
Hätä keinot keksii
Poliisit pitävät rajojen sulkemista pomminvarmana keinona vähentää huumeiden liikkuvuutta. KRP:n erikoistutkija Jari Leskinen sanoo, että yhtä varmaa on se, että huumeiden kauppiaat, jakelijat ja käyttäjät suunnittelevat jo uusia tapoja paikata ongelmaa.
Mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään Jari Leskinen
– Varmasti tuontia yritetään siirtää kontteihin ja kumipyörille, kun matkustajaliikennettä ei ole. Esimerkiksi merikontteihin ujutetaan aineita niin, etteivät tavaran ja kontin omistaja tai kontin kuljettaja tiedä siitä tiedä mitään.
Espoossa paljastui tämänkaltainen tapaus loppuvuodesta, ja Europolin tilastojen mukaan se on ollut kasvussa koko Euroopassa jo ennen koronaa ja rajasulkuja.
Hätä keinot keksii, kun tarve on suuri.
– En ihmettelisi yhtään, vaikka käyttöön otettaisiin myös vanhat pirtusalakuljettajien keinot. Kesä tulee ja huviveneily lisääntyy, eikä valvojaa riitä joka kaislikkoon, Jari Leskinen aprikoi.
– Ja mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään.
Esimerkiksi tullilla on käytössään resursseja ja osaamista myös tavaraliikenteen syynäämiseen. Se on seurannut sata vuotta liikennettä Tornionjokilaaksossa rajan yli, joten aika monenlaisia keinoja laittoman tavaran tuomisessa on ehditty nähdä myös siellä. Ja voidaan nähdä nytkin, uskoo tulliylitarkastaja Tuomo Kunnari.
– Monesti niitä vanhoja keinoja kokeillaan ottaa uudestaan käyttöön.
Edellisen kerran rajalla oltiin poikkeuksellisessa tilanteessa vuonna 2015, kun rajavalvontaa tiukennettiin turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Tuolloin nähtiin piikki paljastuneiden huumerikosten määrässä.
“Nyt ei ole oikea aika säästää päihdetyöstä”
Terveydenhuollossa keskitetään nyt voimat koronapotilaiden hoitoon niin, että osaajia ja rahaa siirretään siihen jostain muualta.
Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisen ensiavun jonossa korona- ja muiden potilaiden lisänä Kaarlo Simojoki
A-klinikan Kaarlo Simojoki painottaa, että nyt ei kuitenkaan ole oikea aika säästää päihdehuollosta. Huumeiden käyttäjien tilanteen heikkeneminen ja palvelujen tarpeen kasvu näkyvät jo.
– Näiden ihmisten palvelut pitää säilyttää ja mieluummin lisätä niitä. Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisissa ensiavun jonoissa korona- ja muiden potilaiden lisänä. Päihdepalvelut on heille kuitenkin se luontevampi hoitopaikka, Simojoki sanoo.
Puute huumeesta ajaa usein pakosta käyttäjät kokeilemaan aineita, jotka eivät ole ennestään tuttuja. Silloin myös yliannostusten ja siitä johtuvien kuolemien vaara kasvaa. Simojoki muistuttaa, että riskit kasvavat myös kriisin loppuessa, sillä käyttäjien sietokyky on saattanut sen aikana laskea.
