Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin johto on käynnistänyt lisäselvitykset Uuden lastensairaalan tilanteesta. Yle kertoi maanantaina sairaalan hoitajien työkuormasta, resurssipulasta sekä potilasturvallisuuden vaarantaneista tapauksista.

Hoitajat lähettivät maaliskuussa kirjeen ongelmista sekä lastensairaalan johdolle että valvovalle viranomaiselle, joka selvittää yhä tilannetta.

Julkisuudessa esiin tulleita Uuden lastensairaalan ongelmia puidaan ensi maanantaina myös Husin hallituksessa.

STT:n tavoittamat Husin hallituksen jäsenet eivät kommentoi tilannetta, mutta korostavat, että mahdolliset ongelmat tulee selvittää pikaisesti.

Aluehallintovirasto arvioi, että sen vielä kesken oleva selvitys valmistuu alkusyksyn aikana. Avi ei kommentoi kesken olevaa asiaa.

Lue lisää:

Vastasyntyneen vauvan kuolema oli vain senteistä kiinni – hoitajat kertovat vakavista puutteista potilas­turvallisuudessa Uudessa lastensairaalassa

“Tässä meillä on peiliinkatsomisen paikka” – HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen harmittelee Uuden lastensairaalan hoitajien pelkoa puhua epäkohdista

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori, oikeustieteen tohtori Kimmo Nuotio kertoo odottavansa mielenkiinnolla sitä, miten tuomioistuin arvioi kannetta, jossa vaaditaan rikolliseksi katsotun United Brotherhood-järjestön lakkauttamista.

Nuotion mukaan kanteen menestyminen riippuu siitä, kuinka hyvin syyttäjä ja Poliisihallitus pystyvät todistamaan sen, että rikollisuus on keskeinen osa järjestön toimintaa. Kannetta itsessään hän pitää perusteltuna.

– United Brotherhoodin kaltaisilla järjestöillä on pitkälle menevät organisaatiot ja toimintamallit. Tässä mielessä kanne on ihan mahdollinen, joten itse pidän perusteltuna koeponnistaa tämä linja. Hyvä, että asiaan saadaan tuomioistuimen ratkaisu, Nuotio toteaa.

Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto ja Poliisihallitus kertoivat maanantaina nostaneensa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa yhteisen kanteen United Brotherhoodin ja sen alajärjestö Bad Unionin lakkauttamiseksi. Kanne on nostettu yhdistyslain perusteella. Poliisihallitus myös vaatii kanteessa järjestön määräämistä välittömään toiminta­kieltoon. Vastaavanlaista kannetta ei ole aiemmin Suomessa nostettu.

Nuotio arvioi, että Poliisihallitus ja syyttäjä ovat todennäköisesti keränneet kanteen tueksi paljon näyttöä ennen kuin sen nostamisesta on päätetty.

Nuotion mukaan United Brotherhoodin tapauksessa viranomaiset selvästi etsivät nyt keinoja rajoittaa ja puuttua sellaiseen rikolliseen alakulttuuriin, joka on systemaattista ja johon järjestäytyneen rikollisuuden perinteiset torjuntakeinot eivät ole tehonneet.

"Huumerikollisuuden asema järjestön toiminnassa epäsuorempi"

Vaikka kanteelle on Nuotion mielestä hyvät perustelut, sen menestymistä oikeudessa voi vaikeuttaa ainakin yksi seikka. Nuotio vertaa United Brotherhoodin tapausta lakkautetun uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) tapaukseen.

Nuotion mukaan PVL:n rikolliset toimintatavat, muodot ja vallankumoukselliset pyrkimykset oli kirjattu selvästi liikkeen dokumentteihin, mutta samoin ei välttämättä ole United Brotherhoodin tapauksessa. Tämä ero voi hankaloittaa järjestön rikollisten pyrkimysten todistamista.

– United Brotherhoodin tapauksessa huumerikollisuuden asema järjestön toiminnassa on ollut tavallaan epäsuorempi, Nuotio huomauttaa.

Viranomaisten pyrkimyksiä lakkauttaa jokin järjestö on usein moittittu tehottomaksi, koska järjestöjen on odotettu aloittavansa toimintansa helposti uudelleen.

Esimerkiksi PVL:n lakkauttaminen ei ole estänyt Suomen uusnatseja järjestäytymästä uudella tavalla.

Nuotio myöntää, että järjestöjen "tarinaa ei ole helppo saada päättymään" ja ne saattavat keksiä jotain korvaavaa toimintaa. Mutta esimerkiksi PVL:n tapauksessa lakkauttamisella on kuitenkin ollut Nuotion mielestä merkitystä.

– Tunnusten kieltäminen ja toiminnan jatkamisen kieltäminen rangaistuksen uhalla on tietyllä tavalla tehokas toimintamuoto. Siinä mennään järjestön identiteettiin, jonka menettämisellä voi olla jäsenille suuri merkitys.

Jengien liivikieltoa selvitettiin takavuosina

Nuotio myöntää, että viranomaisten pyrkimys lakkauttaa jokin järjestö saattaa kuulostaa Suomen oloissa järeältä toimelta.

Hän kuitenkin huomauttaa, että PVL:n tapaus saattoi herättää viranomaiset ajattelemaan, että minkälainen toiminta vapaassa demokraattisessa yhteiskunnassa voi olla sallittua.

– Tässä (PVL:n) tapauksessa tuntui selvältä, että demokraattisessa yhteiskunnassa on vaikea sallia toimintaa, joka tähtää kokonaan toisenlaiseen hallintajärjestelmään.

Rikollisten jengien toiminnan lakkauttamisesta on keskusteltu myös poliittisella tasolla useiden vuosien aikana. Nykylainsäädännöllä poliisilla ei ole toimivaltuuksia jengien tunnusten käytön kieltämiselle tai toimitilojen sulkemiselle.

Esimerkiksi vuonna 2012, silloin sisäministerinä toiminut Päivi Räsänen (kd.) halusi selvittää, voidaanko edes rikollisjengien tunnusliivien käyttö kieltää lailla. Anna-Maja Henriksson (r.) selvittikin asiaa oikeusministerinä, mutta kävi ilmi, että kielto ei onnistu.

Keskusrikospoliisin mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän organisaatiota, jotka katsotaan järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi. United Brotherhoodin lisäksi Suomessa toimivat Bandidos MC, Cannonball MC, Outlaws MC, Hells Angels MC, Satudarah MC sekä Bats.

Organisaatioilla on poliisin mukaan noin 75 osastoa, joissa on noin 800 jäsentä.

Lue myös:

Poliisin viimeviikkoiset operaatiot olivat harvinaisen iso isku United Brotherhoodia vastaan – katso video poliisin tiedotustilaisuudesta

Poliisi huolissaan: Suomessa on 800 rikollisjengien jäsentä – ulkomailta tulee uusia ryhmiä ja rikollisuus lisääntyy

Ritva Metsola ja Marja Koivu kävelyttävät koiriaan koirapuiston vierustalla Kotkassa. Koirapuistoa reunustavat korkeat verkkoaidat, joiden sisälle naiset eivät astu.

– Ei voi tietää, onko siellä kaikki koirat rokotettu vai ei. Tänne ei kaivata koiria, joita ei ole. Karkuun emme aio lähteä, mutta koirapuistoon emme mene, sanovat molemmat rouvat painokkaasti.

Norjan tautitapaukset on herättäneet huolta ja keskustelua koiranomistajien keskuudessa.

– Olemme juuri puhuneet aiheesta. Olemme kauhuissamme, että mitä jos se leviää tänne, sanovat rouvat yhdestä suusta.

Yle Uutiset kertoi viikonloppuna, että Norjassa parisataa koiraa on sairastunut ja runsaat 20 koiraa on kuollut tuntemattomaan sairauteen. Oireena on ollut veriripuli. Maanantaina Kennelliitto suositteli koiranomistajia välttämään kuonokontaktia tuntemattomien koirien kanssa Norjan tautitapauksien vuoksi.

Myös Ruokavirasto suosittelee välttämään koirien tuontia Norjasta Suomeen sekä koirien viemistä Suomesta Norjaan.

Kennelliitto: Ei syytä paniikkiin

Epäilyt Norjan taudin leviämisestä Suomeenkin alkoivat Etelä-Pohjanmaalta, kun teuvalainen koiranomistaja päivitti Facebookissa sunnuntaina omien koiriensa sairastumisesta ja toisen menehtymisestä.

Suomen Kennelliitto suhtautuu vakavasti tautitapauksiin, mutta korostaa, että tauti ei ole levinnyt Suomeen.

Norjassa asuvat koirat eivät kuitenkaan edelleenkään saa osallistua Suomen Kennelliiton alaisiin koiratapahtumiin Suomessa. Kiellon jatkamisesta on päättänyt Kennelliiton hallitus. Tilannetta arvioidaan uudelleen ensi viikolla.

Kennelliiton mukaan suomalaisten koiranomistajien on syytä olla varovaisia, mutta paniikkiin ei ole syytä. Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtajan Harri Lehkosen mukaan nyt on tärkeää pitää koiran rokotukset ajan tasalla.

– Emme tiedä, mistä tässä taudissa on kyse. On syytä pitää ne suositellut rokotukset kunnossa ja ainakin tarkistaa, että rokotukset eivät ole menneet vanhaksi, Lehkonen painottaa.

"En anna vieraan koiran tulla lähelle"

Kotkassa koiraansa ulkoiluttanut Ritva Metsola aikoo noudattaa Kennelliiton suositusta vieraiden koirien kuonokontaktin välttämisestä.

– En anna nyt kenenkään vieraan koiran tulla niin lähelle. Nämä tutut koirat on eri asia, sanoo Metsola.

Toisesta koirapuistosta Kotkasta löytyvät Juha Tuominen ja Jaakko Sinkko koiriensa kanssa. Heidän mielestään koirapuistoa ei silti tarvitse Tuomisen ja Sinkon mielestä karttaa, kun rokotukset ovat koirilla kunnossa.

– Sitten kyllä pitäisi olla aika eristyksessä. Kun on sosiaalinen koira, se tarvitsee seuraa ja niitä kavereita on koirapuistossa. Olemme käyneet siellä ihan normaalisti, sanoo Sinkko.

Myös Henna Uronen kertoo lukeneensa Norjan tautitapauksista somesta. Uronen käy yleensä koiransa kanssa koirapuistossa päivittäin ja myös antaa oman koiransa tervehtiä muita koiria.

– Ensin vaikutti siltä, että pitäisi olla varuillaan myös täällä Suomessa. Tänään sitten taas luin, että ei tarvitse olla varuillaan. Olen kuitenkin vältellyt koirapuistoon menemistä. Ehkä alitajuisestikin pitää hihnaa vähän tiukemmalla, kun ei oikein tiedä mistä on kyse, sanoo Uronen.

Suomessa kilpaillaan normaalisti

Norjassa koirien kokeet, kilpailut ja näyttelyt on peruttu ainakin ensi maanantaihin asti. Norja ei myöskään lähetä edustusjoukkueita kansainvälisen koiranjalostusliiton, FCI:n, kansainvälisiin mestaruuskilpailuihin.

Suomen Kennelliiton tietojen mukaan myös Ruotsin ja Tanskan Kennelliitot ovat kieltäneet Norjassa asuvien koirien osallistumisen tapahtumiin toistaiseksi. Islannin eläinlääkintäviranomaiset ovat asettaneet maahantulokiellon norjalaisille koirille.

Kennelliitto ei ole toistaiseksi rajoittamassa eikä kieltämässä kilpailuja tai koirakokeita Suomessa. Näillä näkymin myös Turun MM-agilitykisat järjestetään ensi viikonloppuna normaalisti.

– Norjalaisilta koirilta on tietysti pääsy evätty kaikkiin kilpailuihin ja kokeisiin Suomessa, linjaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Sairastumisia kaikkialla Norjassa

Norjan eläinlääketieteellisen instituutin mukaan sairastuneita koiria oli jo perjantaihin mennessä noin 190 ja uusia sairastuneita raportoidaan yhä lisää.

Tautitapauksia on raportoitu 20. elokuuta alkaen. Sairastumisia on koko maassa; niitä on kirjattu 70 eläinklinikalta eri puolilta Norjaa. Sairastuneissa on kaikenikäisiä ja kaikenlaisia koiria. Tauti ilmenee verisenä ripulina, oksennuksena ja nopeasti heikkenevänä yleiskuntona.

Norjan Kennelliiton maanantaisen tiedon mukaan maan elintarvikeviranomaisille on ilmoitettu, että 25 koiraa on kuollut. Vielä ei ole varmuutta siitä, ovatko koirat kuolleet samaan tautiin. Oireet ovat kuitenkin olleet samanlaisia.

Useimmat sairastuneet koirat ovat kuitenkin toipuneet taudista nopeasti, kun ne ovat saaneet eläinlääkärin hoitoa.

Tutkittavaa on paljon

Suomen Kennelliiton tietojen mukaan kymmenelle koiralle on tehty ruumiinavaus ja näytteet on lähetetty Norjan eläinlääketieteellisen instituutin ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun analysoitaviksi.

Alustavien tulosten mukaan kuolleilta koirilta todettiin verinen suolistotulehdus. Tutkimuksissa löydettiin kaksi bakteeria, jotka molemmat voivat aiheuttaa ripulia. Toistaiseksi ei voida sulkea pois sitä, etteikö tauti voisi olla tarttuva.

Norjan eläinlääketieteellisen instituutin mukaan sairauden aiheuttajan tutkiminen on hyvin haastavaa. Mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi ruumiinavauksista saatavia tietoja täydennetään koirien taustatiedoilla, joita kerätään koiranomistajilta ja eläinlääkäriasemilta.

Norjan terveysviranomaisten mukaan viitteitä taudin tarttumisesta ihmiseen ei ole. Terveysviranomaiset painottavat kuitenkin huolehtimaan tarkkaan hygieniasta, kun ollaan koirien kanssa tekemisissä.

Koiranruokahuhu kumottu

Norjan Eläinlääketieteellinen instituutti on kumonnut huhut siitä, että taudin aiheuttaja voisi olla jokin tietty koiranruoka. Instituutin mukaan tähän mennessä saatu tutkimustieto ei tue tätä olettamaa. Sairastuneet koirat ovat syöneet useita erityyppisiä koiranruokia.

Koiran saama ravinto on vain yksi niistä tutkimuslinjoista, joita tutkijat seuraavat. Parhaillaan selvitetään, voisiko mahdollinen taudinaiheuttaja olla esimerkiksi vesi, sieni-itiöt, loiseläimet, bakteeri tai virus. Toistaiseksi tutkijat ovat sulkeneet taudinaiheuttajista pois salmonellan, kampylobakteerin ja tunnetut myrkyt.

Lisää aiheesta:

Kennelliitto suosittelee välttämään koirien kuonokontaktia – Ruokavirastoon tullut kymmenkunta ilmoitusta eri puolilta Suomea, viranomaiset rauhoittelevat koiranomistajia

Norjassa on kuollut yli 20 koiraa tuntemattomaan tautiin – Ruokavirastolta ja Kennelliitolta varoituksia Suomeenkin

Norjassa järjestettiin eilen maanantaina kunta- ja aluevaalit. Ne toivat suuria muutoksia monien puolueiden kannatuslukuihin.

Vaalituloksista kertovat Norjan tiedotusvälineet, muiden muassa Aftenposten-lehti.

Suurimman pudotuksen koki maan suurin puolue, Työväenpuolue. Sen kannatuslukema putosi kuntavaaleissa kahdeksalla prosenttiyksiköllä ja aluevaaleissa peräti yhdeksällä prosenttiyksiköllä alle 25 prosentin tasolle.

Puolue pysyy silti Norjan suurimpana.

Maan keskustaoikeistolaisen hallituksen kaikki neljä puoluetta kärsivät tappion. Eniten kannatuksestaan menetti konservatiivinen pääministeripuolue Høyre, kolme prosenttiyksikköä. Puolue pysyy maan toiseksi suurimpana 20 prosentin kannatuksella.

Muiden hallituspuolueiden, oikeistopopulistisen Edistyspuolueen, liberaalipuolue Venstren ja Kristillisen kansanpuolueen tappiot olivat kullakin 1,5 prosenttiyksikön luokkaa.

Vaaleissa suurimman voiton sai Keskustapuolue, jonka kannatus nousi runsaalla viidellä prosenttiyksiköllä 15 prosentin tasolle.

Ympäristöpuolue Vihreät oli toiseksi suurin voittaja noin 2,5 prosenttiyksikön nousulla. Voittolukema jäi tosin selvästi pienemmäksi, kuin mitä mielipidetiedustelut olivat ennen vaaleja povanneet. Toisaalta pääkaupunki Oslossa puolue sai peräti 15 prosenttia äänistä.

Myös Sosialistinen vasemmistopuolue ja vasemmistopuolue Punaiset saivat merkittävät vaalivoitot.

Saavatko vihreät historiallisen vaalivoiton ja kostavatko äänestäjät tietullit oikeistopopulisteille? – Norja äänestää aluevaaleissa

Lue lisää:

Norjan yleisradion NRK:n vaalisivut.

Kevytmoottoripyörät hyrähtävät syksyisessä illassa käyntiin, kun poikakolmikko valmistautuu lähtemään ajelulle. Alaikäisten kaverusten taskuista löytyy kevytmoottoripyörän ajoon oikeuttava ajokortti.

Pian siellä on myös henkilöautokortti.

17-vuotias Mauri Heiskanen työskentelee oppisopimuksella sähköasennusliikkeessä. Hänellä on jo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämä ikäpoikkeuslupa, jolla hän saa henkilöauton ajokortin 17-vuotiaana.

– Pitää päästä töihin helposti talvella, koska julkiset eivät kulje sinne ja työpaikalla pitää päästä liikkumaan autolla.

Linja-autolla työmatkaan kuluisi kaksi tuntia. Heiskanen on haaveillut ajokortista siitä asti, kun kuuli, että se on mahdollista hankkia myös alaikäisenä.

– Aion aloittaa mahdollisimman pian autokoulun.

Eemeli Metelisellä ei vielä ole poikkeuslupaa, mutta hän aikoo pian hakea sitä. Hän pelaa jääpalloa, ja edestakainen matka kotoa Lappeenrannasta treeneihin on 200 kilometriä.

– Pelaan Mikkelissä jääpalloa Kamppareitten joukkueessa. Olisi kätevää, ettei tarvitse äidin tai isän lähteä joka ilta kuskaamaan sinne, Metelinen toteaa.

Ajokortti helpottaisi nuoren elämää suuresti.

– Kyllähän se pitää treeneihin päästä, ei auta sitten kuin kulkea bussilla tai vanhempien kyydillä, jos en saa poikkeuslupaa.

Metelinen suunnittelee kulkevansa autolla myös esimerkiksi kouluun.

– Jonkinnäköisellä roadtripilläkin voisi käydä ja kavereita aion myös kuljettaa.

Jo 11 000 hakenut poikkeuslupaa

Viime vuoden heinäkuussa voimaan tullut uusi ajokorttilaki höllensi ikäpoikkeusluvan saamista. Ennen tarvittiin erityisen painavia syitä, nyt perusteluiden ei tarvitse olla enää yhtä painavia.

– Luvan voi saada, jos nuorella on säännöllinen kulkemistarve kouluun, töihin, työharjoitteluun tai tavoitteelliseen harrastukseen, Liikenne ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Henna Antila selittää.

Lupia on haettu reilussa vuodessa noin 11 000 kappaletta ja niitä on myönnetty jo 8 500 kappaletta.

– Uusi ajokorttilaki on vaikuttanut ihan huomattavasti määriin. Aikaisemmin ikäpoikkeuslupia haettiiin noin 20–50 kappaletta vuodessa ja niitä myönnettiin vain murto-osalle hakijoista.

Parhaillaan käsittelyä odottaa noin 2 600 hakemusta.

– Kyllä se mielestäni osoittaa, että nuorilla on säännöllisiä kulkemistarpeita. Suomi on perinteisesti pitkien etäisyyksien maa.

Kielteisiä päätöksiäkin on tehty. Niihin on päädytty Antilan mukaan esimerkiksi siksi, että kuljettavat matkat jäävät bussilla, junalla tai kävellen alle tuntiin tai joukkoliikenteen vuoroja tarvitsee odottaa alle tunnin.

– Muita kielteisten päätösten syitä ovat esimerkiksi se, ettei hakemuksella ole esitetty mitään omia kulkemistarpeita tai Traficomin määräyksen mukaista pakollista todistusta hakemisen perusteesta ei ole toimitettu.

Tällainen pakollinen liite voi olla esimerkiksi urheiluvalmentajan allekirjoittama todistus säännöllisestä ja tavoitteellisesta urheilutoiminnasta.

Poikkeuslupien määrä näkyy autokouluissa

Uusi ajokorttilaki mahdollistaa sen, että ajokorttia varten tarvittavien teoria- ja ajo-opetuksen suorittamisen voi aloittaa jo 16-vuotiaana.

Käytännössä kaikki opetus voi siis olla suoritettuna ennen ikäpoikkeusluvan hakemista. Jos poikkeusluvan saa, voi ajokokeeseen astella heti täytettyään 17 vuotta.

– Opetussuoritukset eivät vanhene. Ne eivät siis mene hukkaan, vaikka poikkeuslupaa ei saisikaan.

Jos poikkeuslupaa ei saa, voi rauhassa odottaa täysi-ikäistymistä ja jatkaa ajokortin hankkimista silloin.

Poikkeusluvalla saadun ajokortin säännöt ja oikeudet ovat täysin samat kuin täysi-ikäiselle myönnettävän kortin. Kulkemista ei ole rajattu esimerkiksi pelkästään treeni- tai koulumatkoihin.

Ikäpoikkeuslupahakemusten suuri määrä heijastuu jo autokoulujen oppilasmääriin. Koulutuspäällikkö Sampsa Lindberg Cap-autokoulusta kertoo, että varsinkin maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla sijaitsevissa autokouluissa nuoria kuljettajaoppilaita on yhä enemmän.

Lindbergiä henkilöauton kuljettajien nuori ikä mietityttää.

– 15–17-vuotiaiden vahinkoriski liikenteessä on huomattavan korkea verrattuna muutamaa vuotta vanhempiin.

Myös liikenneopettaja Tuukka Vuorinen on huomannut työssään, että 16-vuotiaalla ja 17-vuotiaalla kuljettajalla on eroa. Lappeenrannan Drive Centerillä työskentelevän Vuorisen mielestä nuori ikä pitäisikin huomioida opetuksessa.

– 17-vuotiaalla ajamiseen liittyvät moraaliset asiat ovat hyvin eri tasolla kuin vaikka 18- tai 19-vuotiaalla. Nuoremmat eivät juuri välitä siitä, sujuuko ajaminen liikennesääntöjen mukaisesti vai vähän sinne päin. Mitä enemmän ikää tulee, sen tarkempia ollaan.

Liikenneopettaja Tuukka Vuorinen uskoo, ettei poikkeuslupien suuri määrä vaikuta mopo- tai kevytmoottoripyöräkorttien hankkimisen määrään. Mopokortin voi saada 15-vuotiaana ja kevytmoottoripyöräkortin 16-vuotiaana.

– Kortteja haetaan niin eri-ikäisinä. Oman kokemukseni mukaan kevytmoottoripyöräkorttia haetaan nykyään entistä enemmän, siinä on oppilasmäärät kasvaneet.

Kevytauto ei ollut vaihtoehto

Sen sijaan kevytautojen määrässä ikäpoikkeusluvat voivat näkyä. 15–17-vuotiaille suunnatut kevytautot tulevat maanteille aikaisintaan ensi vuoden marraskuussa.

Kevytautolla tarkoitetaan tavallista henkilöautoa, jonka ajonopeutta on rajoitettu.

Kevytautoja koskevan lain oli tarkoitus tulla voimaan tänä vuonna. Lain voimaantuloa lykättiin, sillä EU-komissio antoi Suomelle huomautuksen kevytautojen turvallisuudesta.

– He, jotka ovat ehkä miettineet, että lapselle hankitaan kevytauto, lähtevät varmaan enemmän mukaan tähän ikäpoikkeuslupaprosessiin, liikenneopettaja Tuukka Vuorinen toteaa.

Mauri Heiskanen ja Eemeli Metelinen eivät harkinneet kevytauton hankkimista. Heiskasen mukaan kevytautot ovat turhan kalliita.

– Aiemmin minulla ei ollut tällaista kulkemistarvetta, joten en olisi kevytautoa tarvinnut 16-vuotiaana, Metelinen pohtii.

Jutta Urpilaisen (sd.) ja Suomen hallituksen onnistumista EU-komissaarien tehtävien jaossa voi mitata kuvaannollisella vaa'alla. Mitä painavampi salkku, sen parempi Suomelle, ajatellaan.

Perinteisesti painavia salkkuja ovat olleet talouteen liittyvät tehtävät. Talouskomissaari vahtii vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista ja kovistelee budjettivajeidensa kanssa painivia jäsenmaita.

Kilpailukomissaarilla on valta torpata jättifuusioita ja määrätä miljardisakkoja yrityksille, jotka rikkovat unionin kilpailusääntöjä. Kauppakomissaari pääsee käymään neuvotteluita kauppasodasta ja kaupparauhasta.

Varapuheenjohtaja, kuten nyt vaikka Jyrki Katainen (kok.), on komission hierarkiassa korkeammalla kuin rivikomissaari.

Miten paljon salkkupuntarin viisari värähtää kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaariehdokas Urpilaisen kohdalla?

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ja Urpilainen itse ovat sitä mieltä, että tehtävä on merkittävä. Rinteen mukaan Urpilainen sai työn, jollaista hallitus lähti hakemaankin.

Urpilainen puolestaan korosti, että hänen alaisuudessaan on EU:n ulkosuhdehallinto ja sadan miljardin euron määrärahat. Tosin hallinto ei ole yksin hänen näpeissään, vaan ulkosuhteiden kokonaisuudesta vastaa korkea edustaja Josep Borrell.

Urpilainen ryhtyy kirjoittamaan EU:lle Afrikka-strategiaa ja neuvottelemaan siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Tämä voi osoittautua painavaksi tehtäväksi, etenkin jos turvapaikanhakijoiden määrä lähtee taas kasvuun syksyn 2015 tapaan.

Työ voi olla myös pirullista, jos neuvottelukumppaneina on Turkin tai Libyan kaltaisia maita joilta EU ostaa yhteistyötä rahalla. Urpilainen joutuisi tasapainoilemaan EU:n arvojen ja rajat kiinni -linjaa vaativien EU-maiden välillä.

Afrikka-strategiassa täydellinen onnistuminen taas tarkoittaisi sitä, että maanosalla menee 20 vuoden päästä niin hyvin, että sieltä ei olisi enää tarvetta lähteä Välimeren yli Eurooppaan. Siitä Urpilainen ei välttämättä ehdi saada kiitosta.

Urpilaisesta tulee EU:n pehmeän vallan käyttäjä, mutta kovaa valtaa hänellä on niukasti. Hän ei juuri laadi uutta lainsäädäntöä eikä ole vahtimassa sitä, että jäsenmaat noudattavat EU-sopimuksia.

Entä Suomen kannalta? Katainen on kabinetteineen ollut tärkeä linkki suomalaisten ja komission koneiston välillä. Kolmasosa hänen vierailurekisterinsä tapaamisista oli viime vuonna suomalaistahojen kanssa.

Vaikka Suomen komissaarin tehtävä on ajaa Euroopan eikä Suomen asiaa, Kataisen kautta on voinut yrittää ujuttaa suomalaista näkökulmaa päätöksentekoon. Varapuheenjohtajan vastuulle on kuulunut yhtä ja toista suomalaisia kiinnostavaa bioenergiasta puolustukseen.

Suomalaisen edunvalvonnan kannalta Urpilaisen kumppanuussalkku on hankalampi. Paperiliitolla ja Patrialla lienee vähemmän annettavaa Afrikka-strategiaan kuin kiertotaloutta tai puolustusrahastoa koskevaan lainsäädäntöön.

Tämä ei silti tarkoita, että Urpilaisen salkku olisi kevyt. Oikea aika salkun punnitsemiseen on vasta jälkikäteen.

Lappeenrantalainen lähihoitaja Anne Karhu, 63, on äärimmäinen harvinaisuus. Hän on "työn sankareiden" eläkkeeksi kutsutulla työuraeläkkeellä ja nainen.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan tällä hetkellä pitkään työelämässä olleille tarkoitetulla työuraeläkkeellä on kaikkiaan yhdeksän. Heistä kaksi on naisia.

Suomessa on sentään kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä.

– Kyllä tämä on tosi ihanaa aikaa, Karhu huokaa eläkkeelle päästyään.

Karhu on tyytyväinen ratkaisuunsa hakea työuraeläkettä – eikä sen hakeminenkaan ollut kovin hankalaa.

Mikä työuraeläkkeestä oikein tekee vain muutaman suomalaisen eläkemuodon?

Pitkästä puurtamisesta pitäisi hyötyä

Entisessä Neuvostoliitossa ryhdyttiin 1920-luvulla palkitsemaan parhaita työläisiä. Heitä kutsuttiin työn sankareiksi.

Annettiin prenikka ja kunniakirja vähintään 35 vuotta työskenneelle erityisen ansioituneelle henkilölle. Joskus saattoi saada myös tavaralahjoja.

Vuoteen 1991 mennessä työn sankareita oli yhteensä yli 20 000. Nimike oli ajan myötä muuttunut sosialistisen työn sankariksi. Sitten Neuvostoliitto hajosi.

Suomessa "työn sankarin" on täytynyt paiskia töitä vähintään 38 vuotta. Se on vähimmäisvaatimus vuoden 2017 eläkeuudistuksessa kehitetylle työuraeläkkeelle, jota ryhdyttiin oitis kutsumaan "työn sankarin" eläkkeeksi.

Idea on vähän sama meillä ja naapurissa: vuosien työn pitäisi näkyä jossain.

Harvojen herkku

Eläkeiän rajaa nostettiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa. Vanhuuseläke alkoi karata niiltä pitkään raskaissa töissä olleilta, joiden krempat eivät vielä oikeuttaneet työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Kehitettiin työuraeläke, joka tarjoaa heille väylän päästä eläkkeelle hieman virallista vahuuseläkeikää aiemmin

Työuraeläkkeen suosio on kuitenkin jäänyt vähäiseksi ja siitä hyötyneiden eläkeläisten määrä marginaaliseksi.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan työuraeläkkeellä on tähän mennessä ollut viime ja tämän vuoden aikana yhteensä 32 henkilöä. Viime vuonna heitä oli 21 ja tänä vuonna 11.

Työuraeläkkeen saaneet ovat olleet hyvin lähellä virallista vanhuuseläkeikäänsä, joten suurin osa on jo siirtynyt vanhuseläkkeelle.

Tämän vuoden heinäkuun lopussa näistä kaikista "työn sankareista" oli työuraeläkkeellä vanhuuseläkettä odottamassa enää yhdeksän. Heistä vain kaksi on naisia.

Paljon porua

Työuraeläkeläisten määrä on käsittämättömän pieni verrattuna siihen poliittiseen vääntöön ja julkisuuteen, jonka uusi eläkelaji eläkeuudistuksen yhteydessä synnytti.

Kaikki alkoi Rukan lumilla 2009. Silloiselle pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) valaistui kesken hiihtoloman, että Suomen orastavaa kestävyysvajetta pitäisi torjua nostamalla eläkeikä 63:sta 65:een.

Ay-järjestöt pillastuivat ja uhkasivat jopa yleislakolla. Raskasta ja pienipalkkaista työtä tekevät kauhistuivat eläkeiän karkaamista.

Ajatus jalostui lopulta eläkeiän asteittaiseksi nostamiseksi. Tunnelmaa taltutettiin kehittämällä työuraeläke ja SAK, STTK ja Kuntatyönantajat sekä EK hyväksyivät lopulta uuden eläkeratkaisun. Akava jäi sovun ulkopuolelle.

Nopeasti tajuttiin kuitenkin työuraeläkkeen tiukat ehdot. Sen voi saada 63 vuotta täyttänyt ja vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ollut henkilö, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt, mutta kuitenkin vähemmän kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää.

Hakuprosesissa kaikki vaatimuskohdat pitäisi vielä pystyä selvittämään kirjallisesti työhistorioin ja lääkärinlausunnoin.

Näytti siltä, että eläkkeen voi saada vain yksijalkainen puolisokea kiviporariveteraani. Alkoi kirjoittelu siitä, että työuraeläke olisi vain teollisuusmiesten eläkelaji.

Toinen huomio oli se, että eläkehän on käytännössä huononnettu työkyvyttömyyseläke – eläkepotti ei enää karttuisi työuraeläkkeen aikana toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeellä. "Työn sankari" jäisi vanhuuseläkkeelle pienemmällä eläkkeellä kuin pitkään työkyvyttömänä ollut.

Ei ihme, että hakijoita ei ole ollut rynnäköksi asti.

Suurta ryntäystä ei halutakaan

Eläkeasiantuntijat ovat arvioineet, että työuraeläke ei olisikaan kovin vetovoimainen uudistuksen alkuvuosina. Eläkejakso jää silloin kovin lyhyeksi: 2018 se oli vain kolme kuukautta ja tänä vuonna 63 vuotta täyttäville puoli vuotta, eli se aika, jonka eläkeuudistus loitonsi vanhuuseläkkeen alinta alkamisaikaa.

Moni ei ole halunnut lähteä hakemaan paljon paperityötä vaativaa eläkettä muutaman kuukauden takia.

Toisin voi olla muutaman vuoden kuluttua. Silloin vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneet alkavat lähestyä 63 vuoden ikää ja vanhuuseläke siintää vasta parin vuoden päässä 65 vuoden ikäisenä.

Silloinkaan Suomessa ei nähtäne suurta "työn sankarien" joukkoa. Suomen Kuvalehti kertoi eläkeuudistuksen suunnitteluvaiheessa käsiinsä saaneesta sosiaali- ja terveysministeriön muistiosta, jossa todettiin, ettei työuraeläkkeelle voisi päästää vuosittain yli 2 000:ta henkilöä.

Edes poliisit ja palomiehet eivät voi päästä automaattisesti eläkkeelle alle 65-vuotiaina, vaan jokaisen työntekijän kohdalla pitää tehdä yksilöllinen arvio, muistiossa todettiin.

Taustalla väijyi kestävyysvaje eikä millekään ammattikunnalle haluttu myöntää oikotietä eläkkeelle. Tarkoituksena oli päinvastoin tukkia niitä ja pidentää ihmisten työuria.

Arkikokemus on hyvä

Anne Karhun työuraeläke osoittaa, että sen saaminen ei ole aivan mahdotonta.

Karhu valmistui perushoitajaksi 1976 ja on tehnyt 43 vuoden työuran lähihoitajana vanhustyössä. Hoitotyö on ollut fyysiesti raskasta ja aiheuttanut muun muassa nivelrikkoja.

– Työn aiheuttamat rasitukset ovat jo useamman vuoden kropassani tuntuneet. Haittavaikutuksia on tullut arkeen, Karhu kertoo.

Työuraeläkkeestä Karhu luki lehdestä.

– Kun uudistus tuli viittasin silloin sille kintaalla. Vaivani eivät vielä olleet silloin sillä tasolla. Mutta nehän lisääntyivät ja työterveys sitten vinkkasi tästä minulle.

"Tämä olikin ihan selvä juttu"

Hankalalta vaikuttanut hakumenettely hieman toppuutteli Karhua.

– Kyllä se arvelutti. Siinä pisteessä, kun työterveyslääkäri sanoi, että tämä on ihan selvä juttu, niin ajattelin, että katin kontit – tämä mikään selvä ole, Varman lääkärithän ne tämän päättävät. Mutta loppujen lopuksihan tämä olikin ihan selvä juttu!

Karhun mukaan kaikki sujui hyvin, vaikka toki hän joutuikin tekemään hakulomakkeiden ja työterveyslausuntojen hankkimisen lisäksi paljon paperityötä: työhistoriasta piti kirjoittaa kokonainen essee.

Mukaan tulivat kaikki työpaikat, lasten syntymät, hoitovapaat, kaikki sairaudet ja sairauslomat. Työnantaja joutui kirjaileman toisen selonteon työstä ja Karhun työnkuvasta.

Haku sujui hyvin ja nyt Karhulla on puoli vuotta "työn sankareille" räätälöityä eläkettä ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä. Aika oli muutenkin sopiva, sillä Karhun puoliso on ollut jo kolme vuotta eläkkeellä ja pari lastenlasta peruskouluikäisiä.

Villasukan kantapään opettelua

Varsinaista heikkoutta työuraeläkkeestä Karhu ei löydä.

– Onhan tässä se, että eläke on sitten se, mikä se on tähän asti, eikä se enää siitä nouse. Mutta minulla ei ole tätä kuin puoli vuotta, niin eipä tulot sieltä paljoa enää nousisikaan, vaikka töissä olisinkin.

– Ja kyllähän tämä on sellaisen henkisen vapautuksen tuonut!

Karhulla ei ole suuria suunnitelmia eläkevuosien varalle. Nyt ehtii hoitaa pihaa ja harrastaa kelloon katsomatta.

– Jotain uuttakin täytyy arkeen vielä tuoda. Jahka syksyn pimät tulevat, niin villasukan kantapään kutomisen ajattelin opetella. Pitää olla tavoitteita, "työn sankari" Karhu suunnittelee.

Työn sankareita nimitetään taas

Ja kerrottakoon lopuksi, että työn sankarin arvonimi ei kadonnut Venäjältä Neuvostoliiton myötä. Presidentti Vladimir Putin otti sen uudelleen käyttöön vappuna 2013, jolloin prenikan rintaan sai viisi venäläistä työn sankaria.

Se oli neljä vähemmän kuin työuraeläkeläisiä on Suomessa.

150 000 tuhatta sivua piirrettyä mangaa, 700 eri nimikettä, 70 anime-elokuvaa ja satoja miljoonia myytyjä teoksia. Jo pelkkien lukujen valossa Osamu Tezuka (1928–1989) on mangan kiistaton jättiläinen, mutta hänen merkityksensä japanilaiselle sarjakuvalle ja populaarikulttuurille on huomattavasti syvällisempi. Tezukaa ei kutsuta turhaan mangan jumalaksi.

– Hän tavallaan loi koko modernin mangan ja animen tradition, mikä on sittemmin paisunut nykyisen kaltaiseksi viihdeteollisuuden muodoksi. Tezuka toi Japaniin niin tarinallisen kuin eri ikäryhmillekin kohdennetun mangan ja uudisti sitä teknisesti sekä loi uudenlaisia henkilögallerioita, näyttelyn kuraattori Virpi Nikkari Tampereen taidemuseosta luettelee.

Astro Boy ja robottimangan ensiaskeleet

Toyonakassa Osakan lähettyvillä vauraaseen perheeseen syntynyt Osamu Tezuka opiskeli alun perin lääkäriksi, mutta manga oli hänen elämässään tärkeä sivujuonne jo lapsuudesta lähtien. Ensimmäisen, Mā-chan-pojan seikkailuista kertovan mangansa hän sai julkaistua jo 17-vuotiaana vuonna 1946.

Suursuosioon Tezuka singahti Atom- eli Astro Boy -sarjallaan 1950-luvun alkupuolella. Sarjaa tähdittää mangan ja animen ensimmäinen robottihahmo, jolla on atomivoimien lisäksi käytössään muhkeat satatuhatta hevosvoimaa.

Astro Boyn tarina on lähtökohdiltaan varsin koskettava: tohtori Umataro Tenman Tobio-poika kuolee liikenneonnettomuudessa ja surun murtama isä rakentaa robotin lapsensa korvikkeeksi. Tenman ei kuitenkaan ole tyytyväinen luomukseensa, joka ei esimerkiksi kasva kuten muut lapset, ja lopulta hylkää tämän.

Astro Boy -mangaa on myyty yli sata miljoonaa kappaletta ja sen ympärille rakentui myös Japanin ensimmäinen televisio-anime, vuoden 1963 Mighty Atom. Robottimangasta on sittemmin kehkeytynyt kokonaan oma genrensä.

– Kyse on hyvin inhimillisestä robotista, ja sen suosiota Japanissa verrataan yleisesti Aku Ankan suosioon länsimaissa, Virpi Nikkari toteaa.

Osamu Tezuman tunnetuimpiin sarjoihin kuuluu myös Princess Knight, jonka päähenkilöllä prinsessa Safiirilla sykkii rinnassaan sekä pojan sininen että tytön vaaleanpunainen sydän, ja joka aina tarpeen vaatiessa tekeytyy prinssiksi ja joutuu hurjiin seikkailuihin. Princess Knightin takia Tezumaa pidetään nimenomaan tytöille suunnatun mangan eli shōjon pioneerina.

Princess Knight on myös jättänyt lähtemättömän jäljen mangan visuaaliseen puoleen – tässä yhteydessä voisi jopa puhua prototyypistä.

– 1950-luvulla luotu ritariasuinen prinsessa on ensimmäinen sädehtiväsilmäinen mangatyttö, ja se on myöhemmin antanut vaikutteita monille muille hahmoille, Virpi Nikkari sanoo.

Phoenix-manga ja tulesta syntynyt uusi elämä

Osamu Tezukan elämäntyönä pidetään Phoenix- eli Tulilintu-mangaa. Sitä kutoo yhteen myyttinen feenikslintu, joka pystyy lahjoittamaan ihmiselle ja lopulta kokonaiselle ihmiskunnalle uuden elämän. Phoenixissa liikutaan useissa eri ajanjaksoissa, jotka saattavat sijoittua jopa kolmen miljardin vuoden päähän nykyajasta.

Yksi tarinoista on dystopia, jossa saastunutta maailmaa hallitsevat supertietokoneet ja ihmiskunta ajautuu ydinsotaan ja tuhoutuu. Tezuka piirsi Phoenixia 1960-luvulta lähtien aina kuolemaansa saakka.

Tampereella on esillä myös Tezukan suosittua Black Jack -mangaa, jota taiteilija teki vuosina 1973–1983. Sarja on kiinnostava, koska sen päähenkilön, salaperäisen lääkärin harjoittama kirurgia on usein logiikan ja fysiikan lakien vastaista, mutta samalla Tezukan omista ammatillisista taustoista johtuen realistisesti piirrettyä.

Osamu Tezukan mielikuvituksella ei näytä olleen rajoja: hän on tehnyt mangaa niin miespuolisesta merenneidosta, hyönteisiin vertautuvista ihmisistä, Japaniin muuttaneesta kreivi Draculasta kuin kolmesta Adolfistakin, joista yksi on Hitler.

Tezuka itse koki teini-ikäisenä toisen maailmansodan kauhut, mikä jätti selkeän pohjavireen hänen koko tuotantoonsa.

– Hän oli ennen kaikkea humanisti ja hänen koko taidekäsityksensä pasifistinen henki näkyy useimmissa teoksissa. Vaikka monet hänen tarinoistaan ovat kepeitä, siellä syvemmällä on elämän tarkoituksen ja kiertokulun pohdintaa, Virpi Nikkari summaa.

British Museumissa päättyi äskettäin Manga マンガ -näyttely, joka on tähän mennessä ollut laajin Japanin ulkopuolella koskaan järjestetty mangakatselmus. Vaikka mangalla on vankka kannattajakuntansa Euroopassa, sen ympärille keskittyviä näyttelyitä nähdään taidemuseoissa harvoin. Syykin on selvä.

– Mangateokset ovat lähinnnä kustantamojen omistuksessa, mikä tarkoittaa pitkiä neuvotteluja ja isoja tekijänoikeuskysymyksiä. Manganäyttelyt ovat myös varsin hintavia, Virpi Nikkari kertoo.

Sotahistoriasta pornoon

Tampereen taidemuseossa on esillä myös mangan nykyvirtauksia. Tammen mangaa julkaisevan Sangatsu Mangan toimituspäällikkö ja kääntäjä Antti Valkama tutustui genreen jo lapsena asuessaan Japanissa.

1980-luvulla manga oli nousevan auringon maassa koko kansan huvia, tällä hetkellä sen evoluutioon kuuluvat muun muassa entistä pienemmät ja joissakin tapauksessa myös oudommat kohderyhmät.

– Yksi tällainen kohderyhmä on sotahistorian harrastajat: kun kansa on iso ja lukijoita on paljon kuten Japanissa, mangaa voi julkaista kuinka pienelle kohderyhmälle tahansa, Valkama kertoo.

Militariamangasta – ja vähemmän ryppyotsaisesta sellaisesta – käy esimerkkinä vuonna 2015 julkaistu Naruki Nagakawan ja Pairanin Valkoinen Noita – Talvisota -manga, jossa yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista tarkka-ampujista eli Simo Häyhä on muuttunut vihollisia lumisissa maisemissa jahtaavaksi teinitytöksi. Japanilaiset ovat kiepauttaneet sukupuolta toiseen suuntaan myös marsalkka Mannerheimin kohdalla.

– Toivoin, että naispuolisesta Mannerheimista olisi syntynyt Suomessa skandaali, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.

Valkaman tämänhetkisiin suosikkeihin kuuluu arkinen manga, jossa vietetään perhe-elämää maaseudulla ilman sen suurempaa draamaa. Supersankarien ja yliluonnollisten tapahtumien vastapainoksi syntynyt arkimanga alkoi saada enemmän jalansijaa Japanissa vuoden 2015 tienoilla.

Tällä hetkellä pinnalla on myös mangagenre, jossa henkilö siirtyy toiseen ulottuvuuteen tai fantasiamaailmaan jälleensyntymän tai maagisen tapahtuman kautta.

– Joku syntyy uudestaan sankarina, joku limapallo-otuksena, joku taas miekkana tai jopa onsenina eli kuumana lähteenä. Kyse on kasvavasta ja laajenevasta genrestä. Ja koska pitäisi pystyä keksimään yhä omaperäisempää tarinointia, niin sitten löytyy tällaisia yksittäisiä älynväläyksiä, kuten kuumana lähteenä jälleensyntynyt päähenkilö, Antti Valkama kertoo.

Mangasta löytyy myös boys' love -genre, jonka teemana ovat (nuorten) miesten väliset romanttiset ja homoseksuaaliset suhteet, myös pornografisin painotuksin. Ei liene yllätys, että porno- eli hentaimangaa tehdään ja kulutetaan Japanissa runsain mitoin

– Pornomangaan suhtaudutaan kahtiajakoisesti, eli löytyy ihmisiä, jotka vastustavat sitä ja päinvastoin. Japanilainen yhteiskunta sietää erilaisia asioita hyvinkin pitkälle, kunhan yhteisön ei tarvitse kohdata avoimesti sitä, mitä yksilö puuhaa. Eli tehkää mitä lystäätte, kunhan ette mesoa siitä julkisuudessa, Antti Valkama kertoo.

Manga seuraa myös tiukasti aikaansa ja japanilaisen yhteiskunnan liikehdintää.

– Ihan varmasti mangalla pyritään muokkaamaan mielipiteitä – tosin käsittääkseni kyse on enemmän tekijän ja kustantajan yhteiskunnallisista näkemyksistä. Hyvää tarinaa on kuitenkin hankalampaa saada tehtyä, jos tähtäimenä on julistaminen tai vaikuttaminen. Joskus mangan kautta voi tulla esille sellaista, että Japanin pitäisi lakkauttaa armeijansa ja ryhtyä sataprosenttisen pasifistiseksi valtioksi, joskus taas että Japanin pitäisi vahvistaa puolustusvoimiaan ja vaikuttaa aktiivisemmin ulkomailla.

Kun Japani ja Hollywood kohtaavat

Antti Valkaman mukaan mangan ja animen kulloisia trendejä esimerkiksi Suomessa pystyy havainnoimaan cosplay-tapahtumissa sen mukaan, minkä sarjojen hahmoiksi ihmiset pukeutuvat.

– Sen suurempia muotivirtauksia ei mangassa ole enää ollut, jos verrataan alkuaikoihin. Kun ryhdyimme julkaisemaan mangaa vuonna 2003, kaikki ostivat niitä muutamia samoja sarjoja. Nyt valikoidaan tarkemmin ja seurataan sarjoja, joista valtaosa harrastajista ei ole välttämättä kuullut mitään.

Tämän hetken suosittuihin mangoihin kuuluvat muun muassa Kōhei Horikoshin My Hero Academia sekä Yoshihiro Takahashin Hopeanuoli.

– Ensimmäinen niputtaa supersankari- ja mangakliseitä, mutta keksii samalla paljon uutta kivaa. Jälkimmäinen taas on puhuvine koirineen kestosuosikki, Antti Valkama toteaa.

Mangan ja animen tuotantokoneistoja Japanissa voisi verrata Hollywoodin vastaaviin: markkinat ovat vuosikymmenten myötä hioutuneet ja kypsyneet huippuunsa ja synnyttäneet tietynlaisia visuaalisia ratkaisuja.

Ei siis ihme, että Osamu Tezukaakin kutsutaan Japanin Walt Disneyksi. Virpi Nikkarin mukaan tämä on perusteltua.

– Vaikutteita on valunut molempiin suuntiin. Tezuka ihaili Disneytä ja katsoi Bambin 80 kertaa. Disneyn Leijonakuninkaasta taas on sanottu, että se on ottanut hyvin paljon vaikutteita Tezukan Kimba the White Lion -mangasta ja animesta, Nikkari kiteyttää.

Yhdysvaltain presidentin turvallisuusneuvonantaja John Bolton on erotettu tehtävästään.

Asiasta kertoi presidentti Donald Trump Twitter-viestissään.

Trump sanoi olleensa Boltonin kanssa eri mieltä monista poliittisista kysymyksistä.

– Olen ilmoittanut John Boltonille viime yönä, ettei hänen palveluksiaan enää tarvita Valkoisessa talossa. Olin eri mieltä monista hänen ehdotuksistaan, samoin kuin muutkin hallinnossamme, Trump kertoi Twitterissä.

Uusi turvallisuusneuvonantaja nimetään ensi viikolla.

Kova linja herätti vastustusta

Bolton tunnettiin jo Irakin-sotien aikana haukkamaisesta ulkopoliittisesta ajattelustaan. Hänen arvellaan olleen vahvasti mukana tukemassa ajatusta Irakin miehittämisestä.

Boltonin tiedetään olleen presidentti Trumpin kanssa eri mieltä muun muassa joukkojen vetämisestä Syyriasta. Bolton yritti vetää USA:n ulkoministeriössä ja USA:n kumppanimaiden kanssa hiljaista kampanjaa, jotta Trumpin päätös kumoutuisi.

Bolton ei myöskään pitänyt Trumpin halusta lähentyä Pohjois-Korean kanssa. Samoin Venezuelan suhteen Bolton halusi kovempaa linjaa.

Uutistoimistojen tietojen mukaan viimeinen niitti Boltonin uralle Valkoisessa talossa oli se, että hän vastusti Trumpin ja Iranin presidentin Hassan Rouhanin tapaamista.

Boltonin ero näyttää tulleen yllätyksenä Valkoisen talon henkilökunnalle. Vielä pari tuntia ennen Trumpin tviittiä Valkoisessa talossa kerrottiin, että Bolton osallistuisi tiedotustilaisuuteen valtiovarainministeri Steven Mnuchinin ja ulkoministeri Mike Pompeon kanssa.

Heti erotustviitin tultua Boltonin kerrotaan lähteneen talosta.

"Viallinen yksilö" ja "sodanlietsoja" – Trumpin turvallisuusneuvonantaja John Bolton herättää arvostelua sekä ulkomailla että kotona

Kesä on ohi ja jäätelökioskit häviävät lähipäivinä katukuvasta kaikkialla Suomessa. Pohjoisessa kioskeja on jo suljettu ja laitettu talviteloille. Etelässä kioskit palvelevat jäätelönhimoisia keskimäärin pidempään.

Ingmanin edustaja Mårten Ullberg Unilever Finland Oy:ltä kertoo, että esimerkiksi Turussa Ingmanin kioskijäätelöä voi saada jopa lokakuun alkuun saakka.

Kioskien sulkemisajankohtaan vaikuttaa hänen mukaansa vuokrasopimuksen ohella sää. Hyvällä kelillä jäätelö menee kaupaksi pidempään, mutta lomien päättyessä ja koulujen alkaessa jäätelön kysyntä alkaa aina vähitellen hiipua.

Oululainen vauhtipuiston omistaja ja kuusi vuotta pingviini-kioskia pitänyt Kalle Komulainen ehti jo kertaalleen laittaa Oulun Nallikarissa sijaitsevan kioskinsa säppiin, mutta lämpimäksi muuttunut sää sai viilentämään pakastimet vielä viikoksi.

– Kaikki myytiin, mitä oli. Jäätelö jopa loppui vähän kesken, Komulainen kertoo.

Viime viikolla Komulainen suostui viimein jättämään kioskilleen hyvästit. Hän seurasi haikeana, kun se nostettiin kuorma-auton lavalle.

Kioski kuljetetaan Temmeksellä sijaitsevalle piha-alueelle, jossa kaikki Pohjois-Suomen pingviinikioskit talvehtivat. Alueella värjöttelee talvisin yhteensä kolmisenkymmentä jäätelökioskia.

Ensimmäiset tötteröt viimeistään vappuna

Sekä pingviinikioskeja että Ingmanin jäätelökioskeja on molempia Suomessa parisataa.

Kioskit palaavat, kun lumet sulavat. Esimerkiksi Ingman pyrkii avaamaan kaikki kioskinsa vappuun mennessä, Ullberg kertoo. Jos kevät on aurinkoinen, maan eteläosissa ensimmäiset kioskit avautuvat jo pääsiäisen tienoilla.

Lue myös: Helleraja rikki Lappeenrannassa – Tiistaista tuli mittaushistorian toiseksi myöhäisin hellepäivä

Vuonna 2015 turkulainen Joni Vainio nautti heinäkuisesta auringonnoususta ilman kiirettä. Kotimatkan rauha muuttui kuitenkin äkisti, kun kävelyreitille osui arviolta parikymppinen, Vainiolle entuudestaan tuntematon mies.

Miehen olemus kiinnitti Vainion huomion. Hän pysähtyi ja alkoi juttelemaan.

– Menin vierelle ja kysyin, onko kaikki ok. Tajusin heti, että ei ole.

Nyyhkivä mies alkoi kertoa ongelmistaan. Vainio muistaa miehen toistelleen, kuinka hänen elämänsä on pilalla ja turhaa – kuinka hän on pilannut kaiken.

Miehet jatkoivat keskustelua, ja samalla Vainio asettui niin, että voisi estää mahdollisen itsemurhayrityksen parhaansa mukaan. Mies kielsi soittamasta apua, mutta Vainio näppäili vaivihkaa hätänumeron ja antoi päivystäjän kuulla keskustelun.

Minuutteja myöhemmin poliisit saapuivat paikalle, ja tilanne raukesi.

– Siinä hetkessä sitä ei oikein edes tajunnut. Olin vain siinä ja pyrin estämään yrityksen. Kun poliisit lähtivät, istuin hetkeksi alas. Siinä vasta iski päälle emotionaalinen puoli, että mitä juuri tapahtui.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas 18–34-vuotiaista suomalaisista kertoo harkinneensa vakavasti itsemurhaa jossain elämänsä vaiheessa.

Puhuminen saa aivot järkeilemään

Joni Vainio teki itsetuhoisen kohdatessaan sen, mikä on kaikkein tärkeintä: hän pysähtyi ja puuttui tilanteeseen.

– Tärkeää on yrittää saada puhekontakti ihmisen kanssa ja hälyttää apua, sanoo kriisityöntekijä Jannecke Lindqvist MIELI ry:stä.

112:een kannattaa soittaa, vaikka itsemurhaa aikova sen kieltäisi. Vaikka ihmisen pyrkimys kuolla on hyvin voimakas, se voi hetken päästä olla aivan toinen.

– Se avun tarve ylittää kaiken muun, samalla tavalla kuin vaikka sydänkohtauksen saaneen ihmisen kanssa, Lindqvist sanoo.

Ylläpitämällä keskustelua voi saada arvokkaita lisäminuutteja, ennen kuin muu apu ehtii paikalle. Itsetuhoisen kanssa puhuminen on muutoinkin viisasta, sillä pelkkä puhe sulattaa tuskan tunnetta.

– Puheen tuottaminen aktivoi etuaivolohkoa, joka on rationaalinen puoli meissä. Se tuo ymmärrystä siitä, mitä kaikkea tässä elämässä on. Itsetuhoisessa tilassa ihmisen rationaalinen puoli ei toimi. Silloin vain tunnekeskus on aktiivinen, ja ihminen haluaa pois tästä hirvittävästä tunteesta.

• Lue myös: Kuinka tukea lähimmäistä, jolla on itsetuhoisia ajatuksia - kriisityöntekijä kehottaa rauhalliseen kuunteluun

"Tilanteeseen ajaneet tunteet voivat olla kauhean tosia"

Koulutettu kokemusasiantuntija Riikka Nieminen korostaa keskustelun tärkeyttä. Nieminen oli itsekin päättänyt tehdä itsemurhan, ennen kuin sai apua.

Itsemurhatilanteessa huomion vieminen edes hetkeksi pois ahdistuksesta on tärkeää. Jopa huono musta huumori voi olla tilanteessa parempi kuin ei mitään, jos ei keksi muuta sanottavaa.

Itsetuhoisen pyyntöihin ei kannata suostua, jos ne ovat logiikan vastaisia, Nieminen sanoo. Esimerkiksi, ettei hätänumeroon saisi soittaa, on juuri tällainen pyyntö. On kuitenkin tärkeää hyväksyä itsetuhoisen ihmisen tunnetilat.

– Jos toinen sanoo haluavansa tehdä itsemurhan, on nopea reaktio todeta, että ei niin saa tehdä. Silloin lyttää täysin toisen ihmisen tunteet siitä, että elämän pitää päättyä. Tilanteeseen ajaneet tunteet voivat olla kauhean tosia ja oikeita asioita, Nieminen sanoo.

Yli neljä vuotta sitten tapahtunut kohtaaminen ei enää pyöri Joni Vainion päässä, vaikka hän saattoi pelastaa tuntemattoman ihmisen elämän. Nimiä ei tilanteessa vaihdettu, eivätkä miehet ole kohdanneet sen koommin.

– Muistaakseni joutuessaan poliisiautoon hän vielä huusi, että kiitos.

Lue myös: "Välillä painaa rinnasta niin kovaa, että on vaikea hengittää" – Jari aikoi kuolla syntymäpäivänään mutta valitsi toisin, muistoksi jäi valokuva

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on ilmoittanut, että jos hänen puolueensa voittaa viikon kuluttua järjestettävät Israelin parlamenttivaalit, hän liittää Jordanjoen laakson Israelin valtioon.

– Tänään ilmoitan aikomuksestani, että uuden hallituksen muodostamisen jälkeen aion liittää Jordanin laakson ja Kuolleen meren pohjoisrannan Israelin hallintaan, hän sanoi televisioidussa puheessaan.

Netanjahu toisti myös aiemmin tekemänsä suunnitelman liittää kaikki Länsirannan juutalaissirtokunnat Israelin valtion alaisuuteen. Hän totesi kuitenkin, että tämä toimenpide edellyttää neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa, eikä sitä toteutettaisi ennen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on julkistanut lupaamansa Lähi-idän rauhansuunnitelman.

Asiasta kertoo muun muassa israelilainen Jerusalem Post -lehti.

Jordanjoki virtaa etelään Genesaretinjärvestä ja muodostaa osittain Israelin ja Jordanian välisen rajan. Jokilaakso kattaa jopa yli neljänneksen Länsirannan alueesta.

Israel valtasi Länsirannan vuoden 1967 sodassa Jordanialta. Kansainvälinen yhteisö ei ole hyväksynyt miehitystä, eikä myöskään Israelin Länsirannalle perustamia siirtokuntia.

Vuonna 1993 tehdyssä Oslon rauhansopimuksessa Jordanjoen laaksosta suuri osa kuuluu niinsanottuun C-alueeseen, jossa Israelille on annettu oikeus ylläpitää siviili- ja sotilashallintoa.

Israelin oikeistopuolueet ovat jo kauan halunneet, että Jordanin laakso liitetään tiukemmin Israeliin. Netanjahu sai heti ilmoituksensa jälkeen kehuja äärioikeistolaiselta Otzma Yehudit -puolueelta.

Israel pitää jokirantaa puolustuksensa kannalta tärkeänä. Joella on myös suuri merkitys maan vesihuoltoon.

Palestiinalaisten pääministeri Mohammed Shtayyeh sanoi tiedotteessaan, että Netanjahu on "Lähi-idän rauhanprosessin suurin vihollinen". Jokilaaksossa asuu noin 65 000 palestiinalaista, kertoo al-Jazeera-lehti.

Kalevauva.fi, eli muusikot Aapo Niininen ja Kimmo Numminen keksivät kevättalvella 2016 idean, josta nousi parissa vuodessa monella tapaa palkittu suosikkiyhtye. Koko idea syntyi noin seitsemässä minuutissa.

– Ajatuksena oli keksiä joku projekti, että saataisiin ilmaiset liput Kaustisen kansanmusiikkijuhlille, muistelee Kimmo Numminen.

Numminen googlaili ideoita projektiin ja törmäsi Vauva.fi -keskustelufoorumille. Syntyi ajatus tehdä kappaleita foorumin teksteihin.

– Ideathan tulevat nopeasti. Se oli sellainen yksi lyhyt Messenger-keskustelu, missä se hiottiin valmiiksi, muistelee duon toinen muusikko Aapo Niininen.

Abauttiarallaa juurikin se tunne kun...

Vauva.fi-palstan jälkeen tekstejä on kerätty muun muassa Twitteristä ja uusimpana hittinä yhtye teki kesäbiisin erilaisista inhokkisanonnoista. Positiiviset miehet eivät halua suhteutua ärsyttäviin muotisanontoihinkaan kielteisesti, koska heidän mukaansa nekin ovat lopulta aika mukavia. Suosikkiärsykki irtoaa tosin molemmalta:

– Jäätävä soija, hiestä puhuttaessa, sanoo Aapo Niininen

– Zempatiaa, jatkaa Kimmo Numminen.

Kalevauva.fi sanoo suhtautuvansa kunnioituksella teksteihin, jota internet ja sen erilaiset keskustelupalstat tarjoavat uuden kansanmusiikin tekijöille paljon.

– Me emme halua nauraa kommentoijille, vaan tuoda niitä keskustelupalstojen absurdeja kommentteja uuteen muotoon. Juhlistaa ja kunnioittaa niitä tekstejä.

Koskettamisen ja naurattamisen rajapinnalla

Kappaleista saatu palaute on välillä yllättänyt duon itsensäkin.

– Kappaleissa ollaan usein sillä rajapinnalla, että koskettaa, mutta alkaa vähän naurattaakin. Ja ihmiset ovat saaneet voimabiisejä joistakin kappaleista, kun ovat muuttaaneet esimerkiksi uuteen kaupunkiin. Sellaiset ovat olleet mukavia kommentteja kuulla.

Vantaa-tervehdyksessä lohi kohtaa sydämen

Kolmessa vuodessa Kalevauva.fi -yhtye on noussut nopeasti kansan suosikiksi muun muassa YouTube-julkaisujen takia. Palkintojakin on ropissut. Esikoisalbumi valittiin vuoden kansanmusiikkilevyksi vuonna 2017 ja samana vuonna yhtye äänestettiin Vuoden vantaalaiseksi.

Se kunnianosoitus on Vantaalla kasvaneille muusikoille tärkeä, ja se myös tuodaan esille yhtyeen jokaisella keikalla. Niillä opetetaan muun muassa oikeaoppinen Vantaa-tervehdys.

– Nyrkki yhteen, ja siitä molskahtaa lohen pyrstö V:n muotoon sydämen päälle.

Mutta millainen on Kalevauva.fi:n mielestä vantaalainen identiteetti?

– Se on ehkä vähän se ongelma. Kappaleessammekin sanotaan, että kaupunki ilman identiteettiä. Ehkä sen on kuitenkin sellainen Helsingin rento maalaisveli. Että ei ole ihan nöpönuukaa, ja voi menna ihan verkkareissa raitille kävelemään.

Katso Kalevauva.fi:n koko haastattelu ja lopun pelimannihaaste Yle Areenassa:

Kun keskustan puoluekokous valitsi Katri Kulmunin puolueen puheenjohtajaksi, Suomen politiikan historiassa alkoi uusi aika: kahdeksan eduskuntapuolueen johtajista viisi eli enemmistö on naisia.

Tänään on murrettu myös yksi uusi lasikatto, kun Jutta Urpilaisesta (sd.) tuli virallisesti komissaariehdokas Euroopan unionin komissioon.

– Se kertoo, että poliitikon muotti on muuttunut ja myös naisten edellytykset päästä johtaviin tehtäviin ovat parantuneet, vasemmistoliiton Li Andersson sanoo.

Naisten tie politiikan huipulle on kestänyt melkein sata vuotta. Vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista. Sen jälkeen naisten poliittisella uralla ei vuosikymmeniin tapahtunut juuri mitään, kunnes 90-luvulla moni lasikatto murtui.

Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta pitää tärkeänä, että esimerkiksi puoluejohtajina on enemmän kuin yksi nainen.

– Kyse ei enää ole lasikaton murtamisesta vaan yleisestä ilmiösta, että politiikassa nainen voi päästä huipulle, Ilkka Ruostetsaari sanoo.

Naisten nostaminen heijastaa politiikan tasa-arvoistumista.

– Suurimmassa osassa puolueista miehiä ja naisia kohdellaan tasa-arvoisesti, se on minusta päällimmäinen viesti, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo.

– Tänä päivänä puoluejohtoon valitaan ihmisiä ei sukupuolensa takia vaan sukupuolesta riippumatta. Pyritään saamaan paras johto kuhunkin puolueeseen, kristillisdemokraattien Sari Essayah sanoo.

Politiikassa naisten tie huipulle kesti vain sata vuotta

Naisten tie politiikan huipulle on ollut melkein kiitotie verrattuna esimerkiksi liike-elämään.

– Poliittisessa eliitissä naisten osuus on ollut suurempi kuin missään muussa eliitissä. Politiikka on naisille ollut avoimempi nousukanava, Ruostetsaari sanoo.

Vaikein kanava naisten etenemiseen on elinkeinoelämässä, missä naiset ovat johtajina aliedustettuja. Suuryrityksissä ylimpään johtoon noustaan useammin liiketoimintavastuusta kuin naisille tavallisimmista viestintä ja henkilöstöjohtamisen tehtävistä, Ruostetsaari arvioi.

Myös se, mitä töitä naiset ja miehet Suomessa tekevät, on edelleen sukupuolittain jakautunutta.

– Onhan meillä paljon vaikkapa yritysmaailmassa ja työelämässä ylipäänsä vielä nais- ja miesvaltaisia aloja. Kyllä tasa-arvossa riittää vielä tekemistä, keskustan Katri Kulmuni sanoo.

Kokoomusta ja perussuomalaisia ovat johtaneet vain miehet

Anna-Maja Henriksson (r.), Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Katri Kulmuni (kesk.) ovat tulleet puolueen jäsenten äänillä valituksi vetämään puolueen linjaa. Se kertoo puolueiden jäsenten arvoista ja asenteista.

– Täytyy muistaa, että tämä ei ole suora kansanvaali. Puheenjohtajan valinta kuvastaa puolueen sisäisiä asioita ja sitä mitä puolueen jäsenistö pitää tärkeänä, sanoo nuorempi tutkija Jenni Rinne Helsingin yliopistosta.

Eduskuntapuolueista vain kokoomuksella ja perussuomalaisilla ei toistaiseksi ole ollut naisjohtajaa.

Puolueita johtavat naiset ovat huolissaan, edustaako eduskunta riittävästi koko Suomea ja kaikkia suomalaisia.

– Tottakai erilaiset asiat pääsevät agendalle, kun ihmisiä hyvin eri taustoista tulee tähänkin taloon, vihreiden Maria Ohisalo sanoo.

Ohisalo muistuttaa, että esimerkiksi vammaiset ovat aliedustettuina päätöksenteossa.

Tasa-arvo politiikassa ja ylipäätään on edennyt, mutta tasa-arvon ongelmat ovat osin kääntymässä toisin päin. Esimerkiksi poikien tyttöjä heikompi lukutaito ja sivuun jääminen nousee esiin monen naispuheenjohtajan haastattelussa.

Myös tasa-arvon perinteisellä työkentällä riittää tekemistä.

– Lähisuhdeväkivalta, segregoituneet työmarkkinat, palkkatasa-arvo, perhevapaat. Niissä on vielä tekemistä, Li Andersson listaa.

Näistä huolimatta Andersson pitää tärkeänä sitä, että lasikatot ovat murtuneet.

Politiikassakaan tasa-arvo ei vielä ole täysin saavutettu.

– Niin kauan kuin eduskunnassa ei ole yhtä paljon naisia ja miehiä, työtä täytyy vielä tehdä, Katri Kulmuni muistuttaa.

Usein naiset eivät tule valituiksi siksi, että ovat naisia. Politiikantutkija Jenni Rinne arvioi, että esimerkiksi Kulmunin valintaan saattoi olla paljon muitakin syitä.

– Ehkä haluttiin valita uusmaalaisen sijaan muualta Suomesta oleva ehdokas. Tässä haetaan ulkoisesti katkoa aiempaan keskustaan, mutta sisällöllisesti vaikuttaa kuitenkin siltä että puolueen linja pysyy aikalailla samana, nuorempi tutkija Jenni Rinne Helsingin yliopistosta arvioi.

Tutkija: Kulmunin valinta erityisen hieno asia tasa-arvon kannalta

Vihreissä ja vasemmistoliitossa naispuheenjohtajia on ollut useampia. Samoin keskustassa.

– Vihreiden ja vasemmiston osalta se kertoo jäsenten ja äänestäjien sitoutumisesta tasa-arvoon, sanoo sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola Tampereen yliopistosta.

Kantolan mielestä Kulmunin valinta keskustan puheenjohtajaksi muistuttaa, ettei naisten valinta ole kuitenkaan yksiulotteisesti vain vasemmiston ja vihreiden käytäntö.

– On erityisen hienoa, että myös Kulmuni nousi puheenjohtajaksi. Keskustassa naisia on ollut puheenjohtajina, vaikka kyseessä on sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta konservatiivisempi puolue, Kantola sanoo.

Matti Vanhasen (kesk.) 2. hallitus vuonna 2007 oli ensimmäinen, jossa naisia oli enemmän kuin miehiä. Antti Rinteen (sd.) hallituksessa on tällä hetkellä 11 naista ja 8 miestä.

Rinteen hallituksessa on mukana kolme puoluetta, joita johtaa alle 35-vuotias nainen. Johanna Kantolan mielestä siitä kannattaa olla iloinen, että tämä rikkoo ja laajentaa suomalaisten kuvaa nuoresta naisesta.

Korjaus 20.46: korjattu Rinteen hallituksen nais- ja miesministereiden määrä

Pirkko Koposella, 69, on jännät paikat, kun elämä on järjestymässä uuteen kotiin.

Vaikka muutto on vielä kesken ja tavarat hakevat hieman paikkaansa, ehtii hän käydä saunansa ovella kurkkaamassa millaisissa tiloissa löylyihin pääsee, kunhan muutto on ohi.

– Täällähän tuoksuu jo ihan saunalta, toteaa Koponen ilmaa nuuhkaistuaan.

Jostain todellakin leijailee hieman tervan ja savun sekainen tuoksu, vaikka saunaa ei ole käytetty vielä kertaakaan.

Tarkalleen ottaen sauna ei ole ihan pelkästään Pirkko Koposen sauna. Sitä käyttää upouuden pientalon kolme muutakin asukasta, kunhan ovat ensin Koposen seinänaapureiksi muuttaneet.

– Mitenkähän me sitten saunavuorot jaetaan? Jotenkin niistä pitää varmaan sopia, mietiskelee Koponen ääneen.

Pohdiskelu osuu oikeaan, sillä asumismuodossa on kyse osittaisesta yhteisasumisesta niin kutsutussa modernissa kyläyhteisössä. Vajaassa kymmenessä vuodessa niitä on rakennettu Suomeen viisi. Uusin valmistui kesällä Kouvolaan.

Ei ehdotonta alaikärajaa

Pirkko Koposen ja kolmen muun asukkaan talo sijaitsee kuluneen kesän asuntomessualueella Korian Pioneeripuistossa Kouvolassa.

Virkkulankylän nimeä kantavassa yhteisössä on kahdeksan pientaloa, joissa jokaisessa on neljän asunnon lisäksi yhteiset oleskelutilat. Entisaikojen kyläyhteisön tuntua pyritään luomaan yhteisellä korttelitalolla. Sitä kutsutaan tuttavallisesti kylätaloksi.

Lähes asuintalojen keskipisteessä sijaitsevassa kylätalossa on keittiön ja Postin automaattipisteen sisältävä yhteinen oleskelutila sekä iso lasitettu terassi.

Terveyspalveluja virkkulalaisille tuottaa Kymenlaakson sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsote.

Esimerkiksi tehostetusta palveluasumisesta Virkkulankylät eroavat siinä, että asukas voi räätälöidä itselleen palvelut, olipa sitten kyse kotiapu- tai hoivapalveluista – jos niille kokee tarvetta.

Virkkulankyliin on usein julkisuudessa liitetty määritelmät "ikäihminen", "vanhus", "seniori" tai "55 vuoden alaikäraja".

– Tämä on kolmannen elämän asumismuoto. Sille ei ole tarkkaa rajaa. Kolmas elämä voi alkaa 45-vuotiaana tai 65-vuotiaana, määrittelee Virkkulankylät kymmenisen vuotta sitten ideoinut Leo Tolonen, 74.

Nyt hän työskentelee kyliä hallinnoivan Kuusikkoaho Oy:n toimitusjohtajana.

Kun elämä lähestyy loppusuoraa

Idean Virkkulankylistä Tolonen kertoo saaneensa seuratessaan uutisia Suomen vanhushuollosta, johon oli tullut mukaan kansainvälisiä toimijoita. Myös palvelujen kilpailutuksista oli tullut arkipäivää.

Virkkulan syntytarinassa Tolonen kertoo ajatelleensa, että vanheneva ihminen oli jäämässä heitteille ellei jotain tehdä.

Tolonen – muun muassa entinen päätoimittaja, kustantaja ja Venäjän kaupan asiantuntija – päätti tehdä. Hän halusi kehittää Suomeen uudenlaisen vanhenevien ihmisten elinympäristön, jossa kolmas elämä voi alkaa.

Tolosen mielestä kolmas elämä voi alkaa esimerkiksi silloin, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa tai eläkepäivät ovat alkaneet, ja on aikaa harrastuksille ja omalle elämälle.

– Se on se vaihe elämässä, kun ei olla vielä loppusuoralla, mutta katsotaan jo sinne, lisää Tolonen.

Kouvolan Korian lisäksi Virkkulankyliä on Outokummussa, Joensuussa, Kauhavalla ja Porissa. Suunnitelma-asteella kyliä on parisenkymmentä. Asukkaiden kokemuksia uudesta asumismuodosta on Tolosen mukaan tarkoitus ryhtyä selvittämään lähiaikoina.

Yksinäisyydestä eroon

Virkkulankylien yhtenä tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä yhteisöllisen vuokra-asumisen keinoin. Asuntojen ja kylätalon yhteistilojen avulla asukkaille on tarjolla seuraa samankaltaisissa elämäntilanteissa olevilta. Omaankin rauhaan pääsee niin halutessaan.

Suomen uusimmassa Virkkulankylässä yksinäisyyden poistamisessa auttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin vanhustyön eli geronomian kolmannen vuoden opiskelijat. He ovat asukkaiden käytettävissä kylätalossa kerran viikossa.

– Emme välttämättä itse järjestä tapahtumia asukkaille, vaan autamme heitä järjestämään tekemistä itselleen, sanoo opiskelija Hanna Uosukainen.

Opiskelijat ovat lanseeranneet tapaamishetkelleen nimen "geronomit keskiviikkoisin".

– Yhteinen tekeminen voi olla vaikka porukalla lenkkeilyä, jos asukkaat niin haluavat, lisää opiskelija Tuulikki Juppi-Meriläinen.

Yksinäisyyden poistaminen on tärkeää myös toimitusjohtaja Leo Toloselle, jolla on asiasta selvä ja painokas näkemys.

– Yksinäisyys on Suomessa kansantauti, sanoo Tolonen vakavana.

Ihmiset ja seura tärkeämpiä kuin seinät

Suomen johtava yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttila pitää modernia kyläyhteisöasumista toimivana ajatuksena.

Hän arvelee, että Suomessa on kenties liian kauan ajateltu, että vanhuksen pitää pystyä asumaan omassa kodissa mahdolllisimman pitkään.

– Kyllä muut ihmiset ja seura ovat ainakin useimmille paljon tärkeämpää kuin omat seinät, sanoo Junttila.

Yhteisöasuminenkaan ei silti välttämättä sovi kaikille. Uuteen paikkaan asettuminen voi olla vaativaa, jos on jo ehtinyt asua yksin.

Niina Junttilan mukaan yhteisöasuminen vaatii sopeutumista myös muiden ihmisten tavoille.

– Mutta ihminen, joka tekee ratkaisun muuttamisesta tuommoiseen paikkaan, kaipaa varmaankin seuraa ja samalla turvallisuutta ja tekemistä ympärilleen. Meitä on monenlaisia, huomauttaa Junttila.

Vanhustyön keskusliiton mukaan yli 75-vuotiaista suomalaisista joka kolmas on kertonut kokeneensa yksinäisyyttä.

“Hypin seinille jos en näe ihmisiä”

Pirkko Koponen päätti muuttaa Kouvolan Virkkulankylään Korialle poikansa suosituksesta.

– Poika sanoi, että olisi kiva, jos asuisin lähempänä. Hän asuu noin kymmenen kilometrin päässä, ja hänen työmatkansa kulkee tästä ohi.

Aiemmin Koponen asui palvelutalon rivitalossa parisenkymmentä kilometriä kauempana Valkealassa. Sielläkin Koponen sanoo viihtyneensä.

– Juttelimme toistemme kanssa ulkona, ja hauskoja hetkiähän siellä oli.

Hauskoja hetkiä ja virkistävää toimintaa Koponen odottaa uudessakin asuinpaikassaan. Toiminta voi hänen mielestään olla oikeastaan mitä tahansa kunhan sitä tehdään yhdessä. Hän sanoo olevansa sosiaalinen ihminen.

– Jos menee päiväkin, että ei näe ihmisiä, niin johan sitä alkaa kävellä pitkin seiniä, tokaisee Koponen ja nauraa hersyvästi.

Hetkeksi hän menee kuitenkin mietteliääksi. Koponen muutti uuteen kotiinsa syyskuun alussa, ja naapureita on vasta muutama. Kylän 32 asunnosta vajaa puolet on varattu.

– Sitä mietin, että lähteekö tämä kehittymään niin, että tänne tulee paljon ihmisiä. Toivoisin, että tulisi.

Kainuun prikaatin varusmiehiä joutui tänään liikenneonnettomuuteen noin kuudelta illalla, tiedottaa Kainuun prikaati.

Varusmiehistä viisi vietiin ambulanssilla ja seitsemän puolustusvoimien ajoneuvoilla tarkastettaviksi Lapin keskussairaalaan.

Onnettomuus tapahtui kesken Pohjoinen 19 -paikallispuolustusharjoituksen tiellä 82 Ketolan ja Kemijärven välillä, kun Pasi-miehistönkuljetusajoneuvo törmäsi toisen Pasin perään, etummaisen väistäessä poroa.

Ajoneuvoissa oli yhteensä 28 henkilöä, joista 27 oli varusmiehiä ja yksi henkilökunnan jäsen. Viisitoista varusmiestä on tarkkailtavana Sarriojärven leirisairaalassa.

Harjoituksen johtaja: "Ei tietoa vakavista loukkaantumisista"

Harjoituksen johtaja, eversti Jari Osmosen mukaan tällä haavaa ei vaikuta siltä, että kukaan sairaalaan viedyistä olisi vakavasti loukkaantunut.

– Tässä vaiheessa ei ole tietoa mistään vakavista loukkaantumisista. Meillä on kuitenkin varotoimenpide, että käytetään tarkistuttamassa sairaalassa.

– Aina kun on kyse onnettomuudesta, jossa varusmiehiä on mukana, toimitaan näin.

Osmonen oli vielä yhdeksän aikaan illalla melko vähäsanainen tapahtuneesta. Hän ei itse ollut paikalla onnettomuuden tapahtuessa.

– Minun saamien tietojeni mukaan siinä on poroa väistetty ja sitten vielä on aurinko häikäissyt. Siinä on peräänajosta ollut kyse.

Onnettomuudessa olleet varusmiehet ovat olleet yhteydessä läheisiinsä.

Poliisi tutkii tapahtunutta.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkiva kansainvälinen komissio Global Commission on Adaptation on julkaissut arvovaltaisen raporttinsa. Asiasta kertoo esimerkiksi BBC.

Komission johtajina toimivat entinen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon, Maailmanpankin johtaja Kristalina Georgieva ja Microsoftin perustaja Bill Gates.

Komissio toteaa raportissaan, että on rikkaiden maiden velvollisuus investoida toimenpiteisiin, jotka auttavat maapalloa sopeutumaan lämpenevään ilmastoon. Raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa eniten sellaisiin köyhiin valtioihin, jotka kaikkein vähiten ovat aiheuttaneet ilmastonmuutosta.

Komission laskelmien mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana olisi tehtävä 1,8 biljoonan, eli 1 800 miljardin dollarin arvosta investointeja.

Luku on valtava, mutta komission mukaan toimenpiteet tuottaisivat hyödyn, jonka arvo olisi enemmän kuin seitsemän biljoonaa dollaria.

Jos investointeja ei tehdä, haitat ja kustannukset kasvavat.

– Me olemme viimeinen sukupolvi, joka voi muuttaa ilmaston lämpenemisen suunnan, ja me olemme ensimmäinen sukupolvi, joka joutuu kokemaan sen vaikutukset, totesi Ban Ki-moon.

– Viivyttele ja maksa, tai toimi ja vaurastu, hän kiteytti.

Raportissa luetellaan viisi tärkeintä aluetta, jotka on otettava huomioon.

Merenpinnan nousun uhkaamia saaria ja rannikkoalueita varten on luotava varoitusjärjestelmä sään ääri-ilmiöitä varten.

Infrastruktuuri on rakennettava kestämään ilmastonmuutos. Tämä koskee esimerkiksi teitä, rakennuksia ja siltoja. Raportissa annetaan vinkkejä, joiden avulla rakennukset voivat helpottaa lämpenemistä. Esimerkiksi New Yorkiin kaupunki aikoo maalata rakennusten taloja valkoisiksi, jotta ne heijastavat auringonvalon pois, eivätkä kuumenna kattojen pintaa.

Maanviljelystä on kehitettävä siten, että kasvilajikkeet kestävät entistä kuivemman säätilan.

Komissio kehottaa palauttamaan mangrovemetsät trooppisten vesistöjen rannoille. Ne auttavat rannikkoa kestämään myrskyjä ja toimivat myös eliöstön tärkeänä turvapaikkana.

Lisäksi komissio kehottaa kehittämään vesihuoltoa ja varmistamaan, ettei vettä tuhlata.

Sijoittaja luopuvat fossiilisista

Kapkaupungissa on pidetty globaalien sijoitusyhtiöiden Financing the Future -kokous.

Kokouksessa julkaistiin raportti, joka käsitteli sijoittajien toimia päästöttömän energian edistämiseksi.

Raportin mukaan yli tuhat suursijoittajaa, joiden hallussa on noin 11 biljoonan dollarin omaisuus, ovat päättäneet luopua fossiiliseen energiaan liittyvistä omaisuuksistaan.

Sijoittajien joukossa on säätiöitä, pankkeja, vakuutusyhtiöitä, kaupunkeja, yliopistoja ja uskonnollisia organisaatioita.

Tavoittena on, että kun sijoittajien kiinnostus fossiilisieen energiaan heikkenee, siihen investoidaan entistä vähemmän. Viime vuosina sijoitukset eivät kuitenkaan ole vähentyneet lainkaan niin nopeasti, kuin Pariisin ilmastosopimus edellyttäisi.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu saatettiin tiistai-iltana kiireisesti pois Likud-puolueen vaalitilaisuudesta Ashdodissa, eteläisessä Israelissa, tiedotusvälineet Israelissa kertovat.

Netanjahun henkivartijat saattoivat puhetta pitäneen pääministerin pois, kun rakettihyökkäyksestä varoittavat sireenit alkoivat soida Ashdodissa kesken vaalitilaisuuden.

Israelin armeija kertoi tiedotteessaan, että Gazasta oli ammuttu kaksi rakettia Israelin puolelle. Molemmat raketit oli kuitenkin ammuttu alas Israelin Iron Dome -ohjuspuolustusjärjestelmän avulla, armeija kertoo.

Netanjahu palasi takaisin vaalitilaisuuden lavalle sen jälkeen, kun vaaratilanne oli ohi. Ashdodin lisäksi varoitussireenit olivat soineet myös Askalonin kaupungissa.

Aikaisemmin tiistaina pääministeri Netanjahu oli ilmoittanut, että jos hänen puolueensa voittaa viikon kuluttua järjestettävät Israelin parlamenttivaalit, hän liittää Jordanjoen laakson Israelin valtioon. Jokilaakso kattaa jopa yli neljänneksen Länsirannan alueesta.

Netanjahun ilmoitus oli herättänyt tiistai-iltana voimakasta kritiikkiä palestiinalaisten hallinnossa.

Aiheesta lisää:

Netanjahu: Jos voitan vaalit, Jordanjoen laakso liitetään Israeliin

Israelin pääministeri tyrmää Yhdysvaltain ja Iranin suhteiden liennytysyrityksen: "Ei ole neuvottelujen aika"

Israelin ja Libanonin rajalla tulitusta– Hizbollah ampui ohjuksia, Israelin armeija vastasi tuleen

Yhdysvalloissa on muistettu vuoden 2001 terrori-iskuja. Hyökkäyksestä World Trade Centerin kaksoistorneihin New Yorkissa ja puolustusministeriön rakennukseen Pentagoniin Washingtonin lähellä on keskiviikkona kulunut tasan 18 vuotta.

Seremoniaan sisältyi kaikkiaan kuusi hiljaista hetkeä. Hiljentymällä muistettiin niitä hetkiä, kun lentokoneet iskeytyivät World Trade Centerin kahteen torniin, molempien tornien luhistumista, hyökkäystä Pentagoniin ja United Airlinesin lennon 93 maahansyöksyä. Shanksvillessä Pennsylvaniassa.

Hiljaisten hetkien välissä omaiset lukivat hyökkäyksissä kuolleiden nimiä. Seremohiassa muistettiin myös raivaustöissä ja pelastustehtävissä surmansa saaneita palomiehiä.

Presidentti Donald Trump osallistui muistoseremoniaan Pentagonissa. Hän vakuutti iskevänsä taliban-järjestöä vastaan kovemmin kuin koskaan. Äärimuslimien tekemät iskut johtivat Yhdysvallat yhä jatkuvaan sotaan Afganistanissa.

Voit katsoa tästä 11.9.2001 tapahtumia Ylen Elävästä arkistosta

Viron sisäministeri, EKRE-puolueen puheenjohtaja Mart Helme tutkituttaa, voiko Viro yksipuolisesti poistaa ukrainalaisilta viisumivapauden.

– Viron maantieteellisen sijainnin ja historian vuoksi meitä kohtaa yhä suurempi siirtolaispaine idästä, sanoi Helme EKRE:n uutissivuston Uued Uudised mukaan.

Helme täsmensi tarkoittavansa ukrainalaisia.

Sisäministeri Helme sanoo EU:n ja Ukrainan viisumivapaussopimusta Troijan hevoseksi. Hänen mukaansa Viroon tulee Ukrainasta lähinnä venäläistaustaisia ihmisiä, mikä uhkaa muuttaa Viron väestösuhteita.

Viisumivapauden ohella Helme haluaisi muuttaa vuokratyövoiman käytön sääntöjä. Hän muistuttaa, että monet virolaiset yrittäjät käyttävät hyväkseen Ukrainasta tulevaa halpaa työvoimaa.

Ukrainalaisia tulee Viroon töihin etenkin rakennusalalle.

Ukrainalaiset saivat kolmen kuukauden viisumivapauden Schengen-alueelle vuonna 2017.