Varsinais-Suomen käräjäoikeus on aloittanut ison nuuskan salakuljetuksen ja törkeän veropetoksen käsittelyn.

Jutussa on syytettynä kymmenen ihmistä. Rikosten epäillään tapahtuneen viime vuonna.

Tullin mukaan pääepäilty salakuljetti 226 kiloa nuuskaa Ruotsin, Suomen ja Ahvenanmaan kautta kulkevilla laivoilla. Osa nuuskasta tuotiin lisäksi Haaparannan kautta.

Miestä epäillään törkeästä veropetoksesta ja salakuljetuksesta. Pääepäillyn ja kahden muun henkilön syytetään tuoneen nuuskaa edelleen myytäväksi

Vältettyjä veroja arvioidaan kertyneen noin 108 000 euron edestä.

Syyttäjä vaatii kahdelle epäillylle yli vuoden ehdollista vankeusrangaistusta sekä yhdyskuntapalvelua. Kolmannen epäillyn rangaistusvaade on kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta.

Kolmen syytetyn omaisuutta on myös määrätty vakuustakavarikkoon vuoden alussa.

Syytettynä on lisäksi seitsemän eri puolilta maata kotoisin olevaa. He olivat ostaneet esimerkiksi netin kautta kaupiteltua nuuskaa. Heille syyttäjä vaatii sakkoja.

Ensimmäiset metsäpeurat on vapautettu totutustarhasta Lauhanvuoren kansallispuistoon tiistaina. Tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille asuinsijoilleen läntiseen Suomeen.

Nyt vapautetuista eläimistä kolme on peräisin suomalaisista eläintarhoista, joista ne on siirretty Lauhanvuorelle opettelemaan omatoimisempaa elämää. Yksi vapautetuista metsäpeuroista syntyi viime kesänä totutustarhassa.

Suurin syy ajankohtaan on se, että rykimäaika alkaa olla käsillä, ja 2,5-vuotiaat hirvaat piti siirtää tarhasta valtahirvaan tieltä pois.

Suuri onnistuminen

7-vuotinen metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke on käynnissä Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa. Totutustarhat rakennettiin syksyllä 2017. Niihin on tuotu aikuisia yksilöitä sekä eläintarhoista että luonnosta. Metsäpeurat ovat vasoneet aitauksissa jo kahtena kesänä.

Nyt ensimmäiset metsäpeurat vapautettiin Lauhanvuorelle, josta ne ovat olleet pois tiettävästi ainakin 150 vuotta. Metsäpeura metsästettiin Suomesta Metsähallituksen mukaan sukupuuttoon noin sata vuotta sitten.

Metsähallituksen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja iloitsee siitä, että vapauttaminen onnistui hienosti. Muutenkin on vältytty tappioilta tarhoissa. Kaiken kaikkiaan monimutkaista projektia voi luonnehtia onnistuneeksi.

– Monellakin tapaa hieno tunne, Mykrä-Pohja summaa.

Susitilannetta seurataan

Oman hankaluutensa projektiin on tuonut se, että kansallispuisto kuuluu susilauman reviiriin.

– Seuraamme vapautettujen yksilöiden selviämistä luonnossa tarkasti ja päätämme jatkosta nyt saatavien kokemusten perusteella. Nämä hirvaat toimivat "koe-eränä".

Vapautetuilla hirvailla on värikkäät korvamerkit, jotka mahdollistavat eläinten yksilöllisen tunnistamisen. Kahdelle hirvaalle kiinnitettiin lisäksi pieni GPS-lähetin vapautuksen yhteydessä.

Metsäpeuroja on tarkoitus vapauttaa Lauhanvuoren lisäksi myös Seitsemisen kansallispuistoon siellä sijaitsevasta toisesta totutustarhasta. Seuraavat vapautukset ovat ajankohtaisia myöhemmin syksyllä rykimäajan päätyttyä.

Lue lisää:

Lauhanvuoren totutustarhassa on syntynyt metsäpeuran vasoja

Metsäpeurat totuttelevat uuteen kotiinsa Isojoella aitojen sisällä – vastaava projekti oli menestys 35 vuotta sitten

Pasilan rakennustyömaan tulipalosta aiheutuneet häiriöt DNA:n verkossa pitäisi olla ohi arviolta aamukuuteen mennessä, tiedottaa teleoperaattori päivitetyssä tiedotteessaan.

Tulipalo aiheutti häiriöitä operaattorin mobiiliverkon, kiinteän datayhteyden ja kaapeli-tv:n toimintaan osassa Pasilan ja Munkkivuoren alueita Helsingissä.

DNA:n mukaan suurin osa yhteyksistä on saatu kuntoon, mutta korjaustyöt jatkuvat vielä. Aiemmin operaattori tiedotti häiriön olevan ohi jo tänään noin kello 20 mennessä.

Tulipalo syttyi Pasilan asemalle rakentuvan kauppakeskus Triplan työman alla sijaitsevassa huoltotunnelissa, tarkemmin ottaen tunnelissa olevassa kaapelihyllyssä.

Poliisi tutkii tulipalon syttymissyytä, mutta palomestari Timo Ustinovin mukaan viitteitä tahallisesta sytyttämisestä ei ole.

Pelastuslaitoksen mukaan palo ei aiheuttanut ihmisille tai ympäristölle haittaa.

Uutista päivitetty kello 21:10.

Itsepalvelua on jatkuvasti enemmän esimerkiksi ravintoloissa, myymälöissä sekä tietenkin netissä. Itsepalvelukassat yleistyvät tiuhaan tahtiin, kahviloissa astiat palautetaan itse ja netissä voi hoitaa jos jonkinlaisia asioita.

Itsepalvelun yleistymistä perustellaan usein asiakkaan edulla: on halvempaa ja nopeampaa hoitaa asiat itse. Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtavan asiantuntijan Helena Tuorilan mukaan asiakas ei aina ole se, joka itsepalvelusta hyötyy.

– Aika monien tutkimustenkin perusteella pystytään osoittamaan, että yksi keskeinen syy itsepalvelun lisääntymisessä on se, että halutaan säästää palvelujen tuotannossa, Tuorila sanoo.

Itsepalvelu asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Jotta kuluttaja voi hyödyntää itsepalvelua, häneltä täytyy löytyä monenlaista tietotaitoa.

– Ei riitä, että tietää, miten asioita hoidetaan, vaan pitää osata myös lähteä selvittämään ongelmatilanteita, jos jotain menee pieleen itsepalvelussa, Tuorila sanoo.

Itsepalvelun vaivalloisuus hiertää

Posti on yksi esimerkki itsepalvelun lisäämisestä. Tätä perustellaan tietenkin asiakkaan edulla.

– Tänä päivänä esimerkiksi paketin lähettäminen on kuluttajalle halvempaa, jos hän hoitaa maksamisen itse verkossa, Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen sanoo.

Ylen keräämien kommenttien mukaan ihmisiä hiertää Postin toiminnassa muun muassa itsepalvelun vaivalloisuus sekä erilaisten lähetysten heikko toimitusvarmuus.

Lähetyksiä palautetaan usein takaisin, koska saapumisilmoitus ei tavoita vastaanottajaa ajoissa. Posti pyrkii toimittamaan lähetysten saapumisilmoitukset sähköisesti, sillä paperiset ilmoitukset eivät aina löydä perille – vaikka Posti niitä itse kuljettaa.

– Pyrimme siihen, että saapumisilmoitukset lähetetään vastaanottajalle heti, kun lähetys on noudettavissa. Tämän vuoksi pyritään siihen, että olisi aina tiedossa vastaanottajan puhelinnumero tai sähköpostiosoite, Huttunen sanoo.

Jos Posti heikentää palvelujaan jatkuvasti, niin voiko taustalla olla jopa palvelun hidas alasajo?

– Enemmänkin näkisin, että kyse on huonosti toteutetusta itsepalvelusta, henkilökunnan riittämättömyydestä ja huonoista palkoista. Myöskään ne henkilöt, jotka suunnittelevat itsepalvelulaitteita, eivät välttämättä ole perillä lopullisesta käyttäjäkokemuksesta, Helena Tuorila toteaa.

Ongelmatilanteiden selvittäminen jää kuluttajan harteille

Tuorilan mukaan vastuu virhe- ja ongelmatilanteista on siirtynyt entistä enemmän kuluttajalle. Ja jos asiat tuntuvat liian hankalilta, ne jätetään herkästi tekemättä.

Tuorila nostaa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemiä selvityksiä etuuksien hakemisesta. Mitä enemmän etuuksien hakeminen on siirtynyt sähköiseen muotoon ja itsepalveluun, sitä enemmän tulee esiin tapauksia, että ihmiset eivät enää hae heille kuuluvia etuuksia.

– Etuuksia jätetään hakematta, koska lomakkeiden täyttäminen koetaan liian vaikeaksi, Tuorila sanoo.

Kelloliikkeeseen Lappeenrannassa murtautunut rikollisjoukko on edelleen karkuteillä. Poliisi pyytää yleisöltä vihjeitä rikollisten tavoittamiseksi.

Murto Lappeenrannan keskustan kävelykadulla sijaitsevaan Suomen Kultakello -liikkeeseen tapahtui noin kello neljä keskiviikkoyönä. Liikkeestä varastettiin kelloja.

Poliisi julkaisi aamulla tiedot murrossa käytetystä varastetusta autosta ja myöhemmin päivällä valvontakameran kuvan, jossa auto ja epäillyt tekijät näkyvät selvästi.

Poliisin julkaisemassa kuvassa näkyy neljä murtautujiksi epäiltyä henkilöä. Yksi on parhaillaan heilauttamassa isokokoista lekaa kohti kelloliikkeen ikkunaa.

Poliisin etsimä auto on Volkswagen 5D Touran. Väriltään se on punainen. Auton rekisterinumero on FGT-270.

Tutkinnanjohtaja Marko Heinonen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo poliisin olevan kiinnostunut kaikista auton liikkeisiin liittyvistä tiedoista. Auto on varastettu Mikkelistä.

– Erityisesti kaipaamme havaintoja tämän auton liikkeistä Mikkelin ja Lappeenrannan välillä. Poliisia kiinnostaa auton liikkeet ennen rikoksentekohetkeä ja sen jälkeen, Heinonen täsmentää.

Havainnot voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi(siirryt toiseen palveluun) tai puhelimitse numeroon 050 4479574.

Italia ja Britannia ilmoittivat keskiviikkona virallisesti aloittavansa yhteistyön uuden sukupolven taisteluhävittäjän kehittämiseksi. Ruotsi liittyi joukkoon jo heinäkuussa.

Hankkeessa ovat mukana muun muassa brittiläinen BAE Systems ja Rolls Royce, italialainen Leonardo ja ohjuksia valmistava yhteiseurooppalainen MBDA. Ruotsalainen Saab ei ole virallisesti sopimuskumppani.

Britannialla ja Italialla on käytössään Eurofightereita ja amerikkalaisia viidennen sukupolven F-35-hävittäjiä. Ruotsilla on puolestaan Saabin valmistamia Gripeneitä.

Kaikki ovat ehdolla myös Suomen uudeksi hävittäjäksi.

Tempestin on tarkoitus korvata yhteiseurooppalainen Eurofighter viimeistään 2040-luvulla. Tempestistä aiotaan kehittää uuden sukupolven hävittäjä, joka pystyy lentämään myös miehittämättömänä.

Myös Saksa, Ranska ja Espanja ovat ilmoittaneet aloittavansa uuden taisteluhävittäjän kehittämisen. Suomessa on arveltu, että uudet eurooppalaiset hankkeet voisivat viivyttää päätöstä Suomen uudesta hävittäjästä. Päätös on tarkoitus tehdä vuonna 2021.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää kuitenkin kiinni alkuperäisestä aikataulusta.

– Jatkuvasti maailmalla kehitetään uusia hävittäjiä. Jossain kohtaa se päätös on tehtävä ja teemme valinnan näistä viidestä, jotka nyt ovat putkessa.

Kaikkonen ei usko, että päätöstä lykätään vuodesta 2021.

Lue myös:

Ruotsi ja Britannia alkavat kehittää uutta taisteluhävittäjää.

Ruisviskeistään ja gineistään tunnettu viinanvalmistaja Kyrö Distillery luopuu yllättäen Napue-nimestä. Napue Ginin nimi vaihtuu Kyrö Giniksi.

Suomessa Napue-nimestä kehittyi nopeasti tunnettu brändinimi, mutta ulkomailla sen käyttö on yhtiön mukaan osoittautunut hankalaksi. Viennin takia Kyrö Distillery päätyi tunnetuimman tuotteensa nimenvaihtoon. Päätös ei ollut helppo.

– Kyllä se omaakin sydäntä kirpaisee, mutta olemme lähteneet siitä, että Kyrö Distillery Companya rakennetaan vuosisatoja ja seuraavia sukupolvia varten, eikä kyseessä ole tähdenlento. Yksinkertaistamme kaiken Kyrö-nimen alle, selvittää yhtiön brändivastaava Mikko Koskinen. Hän on yksi yrityksen viidestä perustajasta.

Napue Gin kuulostaa napkiniltä

Kyrö Distilleryn väki huomasi itse maailmalla, että Napue-nimi ei toimi. He seurasivat sivusta, kun meluisassa brittibaarissa paikalliset Napue Ginin tilaajat saivat ginin sijasta "napkinin" eli nenäliinan.

– Sehän ei ole hyvä kokemus lainkaan, jos giniä pyytää ja kylmiä pyyhkeitä vain tulee naamalle, Mikko Koskinen jatkaa.

Tarina kuulostaa hauskalta, mutta vientiyritys ei vaihtanut nimeä kevyin perustein.

– Brittien lisäksi seurasimme Napue-nimen käyttöä Saksassa ja Yhdysvalloissa Chicagossa.

Suomessa nimenvaihto on iso muutos, sillä Mikko Koskinen arvioi Napuen olevan yhtä tunnettu kuin itse yhtiö Kyrö Distillery. Kotimaassa nimi vaihdetaankin ensi alkuun Kyrö Napue Giniksi ja vuoden kuluessa Kyrö Giniksi.

Pullon sisältö ei muutu

Kansainvälisiä palkintoja saaneen Napue Gin -pullon sisältö pysyy samana, vaikka nimi muuttuu. Kyrö Distillery kertoo edelleen käyttävänsä juoman valmistukseen kuuttatoista yrttiä.

Mikko Koskisen mukaan Napue Gin eli tuleva Kyrö Gin on Alkon myydyin gini, kun mittarina ovat eurot, ei litrat. Kyrö Distillery vie ginejään tällä hetkellä 29 maahan. Napue Ginin ja Koskue Ginin myynti on kasvanut vientimaista etenkin Saksassa.

Kyrö Distillery kertoi Napue-nimen vaihdoksesta samalla, kun yritys palkittiin tiistaina Vuoden brändinrakentajana. Marketing Finland on aiemmin jakanut tunnustuksen Kyrö Distilleryä huomattavasti suuremmille yrityksille kuten Osuuspankille, Fazerille, Elisalle, Finlaysonille, Raision Elovenalle ja Fiskarsille.

Nimisekaannuksista ulkomailla kertoi ensimmäisenä Markkinointi ja mainonta.

Lue lisää:

Koskenkorvan rinnalle kohoaa kasvavia viinatehtaita – Suomen viinabisnes keskittyy litroissa mitattuna Etelä-Pohjanmaalle

Hollantilainen oikeusistuin antoi keskiviikkona tuomion, jonka mukaan eutanasiaa pyytäneelle potilaalle kuolettavan määrän lääkkeitä antanut lääkäri ei toiminut lainvastaisesti. Hän avusti kolme vuotta sitten vakavasti sairasta 74-vuotiasta hollantilaisnaista kuolemaan.

Oikeudenkäynnin mukaan lääkäri toimi paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Eutanasia on sallittu Hollannissa pitkälle edistynyttä dementiaa sairastaville potilaille.

Vajaat 20 dementiapotilasta saanut eutanasian

Hollannissa keskustelua herättänyt armokuolemakäytäntö sallittiin vuonna 2002. Eutanasia on toteutettu vain hyvin harvoille dementikoille. Yleisemmin toimenpide toteutetaan potilaan pyynnöstä sietämättömien kipujen vuoksi.

Haagissa oikeussalissa käsitellyssä tapauksessa lääkäriä epäiltiin väärinkäytöksistä sillä perusteella, että syyttäjän mukaan potilas oli tullut useasti toisiin ajatuksiin.

Oikeuden mukaan naislääkäri oli toistuvasti yrittänyt selvittää, oliko kirjallisen hoitotahdon laatinut potilas muuttanut mieltään.

Hän toteutti eutanasian sekoittamalla huumaavaa lääkettä potilaan kahviin tämän tietämättä. Lopullinen kuolemaan johtava ruiske annettiin perheenjäsenten läsnäollessa.

Dementiaa sairastavien potilaiden eutanasiapyynnöt ovat erittäin tarkan eettisen pohdiskelun kohteena juuri muistisairauden aiheuttamien rajoitteiden vuoksi.

Eutanasia potilaan pyynnöstä myös mielenterveystapauksissa on sallittu ainoastaan kahdessa maassa, Hollannissa ja Belgiassa.

Belgiassa käsitellään loppuvuodesta tapausta, jossa eutanasia toteutettiin autistiselle potilaalle.

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajaksi nousee ensi vuoden alussa ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Upin hallituksen äänestyksessä keskiviikkona Aaltola voitti ohjelmajohtaja Juha Jokelan äänin 5–4.

Aaltola on toiminut instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtajana vuodesta 2011. Hän on turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisten suhteiden asiantuntija.

Upin hallituksessa on kiistelty nimitysprosessista. Jokelaa esitettiin viisivuotisen kauden johtoon kesäkuussa, mutta esitys jäi pöydälle.

Ulkopoliittisen instituutin nykyinen johtaja Teija Tiilikainen jättää pestinsä vuodenvaihteessa toimittuaan Upin johdossa maksimiajan eli kaksi toimikautta. Hänet on valittu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaksi.

Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan alainen tutkimuslaitos, jonka rahoituksesta merkittävä osa tulee valtiolta.

Miksi 75-vuotias Sirpa on odottanut sairaalan päivystysaulassa kahdeksan tuntia? Tai miksi Matti, 40, käy vuodessa 35 kertaa terveyskeskuksessa?

Henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta tapahtumat ovat tosielämän Suomesta. Tällaisia asioita pohtii työkseen Suomen ensimmäinen hyvinvointianalyytikko Minna-Maarit Ampio. Hänen työhönsä kuuluu selvittää, miksi ylläkuvattuja tilanteita tapahtuu ja mitä niille voisi tehdä.

– Sairaaloissa ei seurata tarpeeksi, ketkä käyttävät palveluita paljon. Jos yksittäiset ihmiset saataisiin poimittua ja syitä selvitettyä, voisi tällaisesta olla isot säästöt pikkukunnille. Mikään ei hälytä, jos sama potilas käy vuoden aikana 20 kertaa päivystyksessä, Ampio sanoo.

Projektiluonteinen hyvinvointianalyytikon työ alkoi Porissa Satasairaalassa maaliskuussa. Ampio on selvittänyt Porissa esimerkiksi sairaalan päivystyksen ongelmia.

Tieto ei kulje

Mikä sairaaloissa sitten on vinksallaan? Minna-Maarit Ampio tietää, että yleisimmät ongelmat löytyvät tiedonkulusta.

– Potilasjärjestelmiä on paljon ja ne ovat pirstaleisia. Suurin aika menee potilaan tietojen etsimiseen eri paikoista.

Potilas saattaa siirtyä sairaalaan esimerkiksi terveyskeskuksesta. Koska terveystietoja on ripoteltuna eri järjestelmiin, osa niistä saattaa jäädä kulkematta oikeaan paikkaan.

– Tässä ei ole epäonnistuttu vain Suomessa, vaan ongelma tuntuu olevan ihan kansainvälinen.

Ampio joutuu tuijottamaan myös lukuja ja miettimään kustannuksia. Tehdäänkö joitain asioita päällekkäin, voidaanko jostain säästää tekemällä eri tavoin. Hyvinvointianalyytikon työssä tarkoituksena on löytää säästöjä, mutta myös parantaa potilaan hoitoonpääsyä.

– Tarkoitus ei ole lakaista luudalla läpi sairaalan. Säästöissäkin on pakko miettiä, minkälaiset toimet tuovat säästöjä tulevaisuudessa ja mitkä nyt.

Tulevaisuus on moniammatillinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta puhuttaessa usein nousee esiin termi moniammatillisuus.

Sitä toistaa myös Minna-Maarit Ampio. Mutta mitä moniammatillisuus tarkoittaa potilaan näkökulmasta?

– Paljon palveluita käyttäville moniammatillinen työryhmä olisi tärkeä. Ryhmä paneutuisi potilaan ongelmiin ja selvittäisi, miksi tämä käyttää vaikkapa päivystystä niin paljon ja osaisi myös ohjata potilaan eteenpäin oikean palvelun piiriin, Ampio selittää.

Hyvinvointianalyytikon työ on Porissa projektiluonteinen. Hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Sitran yhteisesti rahoittama ja rahoitus on tällä hetkellä helmikuun 2020 loppuun.

– Toivottavasti työn hyödyt ymmärretään. Tämä pestihän on tällaisenaan kopioitavissa mihin tahansa sairaalaan ja muillekin aloille.

Lue lisää:

Yksi ratkaisu lääkäripulaan: Lääkäri käy hoitajan huoneessa tarvittaessa – "Lääkärin aikaa säästyy, kun potilas on alustavasti tutkittu"

Kun lääkärillä on kiire, flunssapotilaat jäävät helposti muiden jalkoihin – pikkukaupungissa kehitettiin vastalääkkeeksi nopean hoidon linja

Sairaalapäivystykset ruuhkautuvat ajoittain pahastikin "turhista potilaista" – riski jo potilasturvallisuudelle

Biologit haravoivat kuluneena kesänä Perämeren rannikkoa kiikareiden kanssa. Takana on tuhat kilometriä veneilyä, sata saarta, 10 000 lintuparia ja 60 lintulajia.

Metsähallituksen biologien tehtävänä oli selvittää, mikä on lintulajiston tilanne tällä hetkellä. Vastaavasta kattavasta saaristolintulaskennasta oli ehtinyt kulua jo viisitoista vuotta.

Kesän aikana tehdyt lintulaskennat paljastivat rajuja kantojen muutoksia.

Huonoin tilanne on muutamilla kahlaajalajeilla. Esimerkiksi suokukko ja vesipääsky ovat mahdollisesti hävinneet Perämeren laskenta-alueella sukupuuttoon.

– Lähellä häviämistä alkaa olla jo lapinsirrikin, joka on yksi Perämeren tyyppilajeista, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujen erikoissuunnittelija Hannu Tikkanen.

Tikkasen mukaan myös harmaalokkikanta on taantunut todella rajusti Perämerellä. Suuntaus on sama muuallakin, ja laji on luokiteltu jo uhanalaiseksi. Myös erittäin uhanalaisen selkälokin kanta on vähentynyt lähes kolmanneksen.

Vesilinnuista Tikkanen nostaa esille pohjaeläinsyöjät, joilla kannat ovat laskeneet huomattavasti 15 vuodessa. Esimerkiksi aiemmin hyvin yleisen tukkasotkan kanta on pienentynyt erittäin rajusti, lähes 500 parista reiluun 100 pariin. Myös pilkkasiipi on yksi esimerkki pohjaeläinsyöjistä, joiden kanta on pienentynyt selvästi.

Mistä tämä johtuu?

Lintujen uhanalaistumiseen on monta syytä. Koska kyse on muuttolinnuista, syyt voivat löytyä osittain Suomen ulkopuolelta. Useimpien lajien kohdalla merkittävin syy on Hannu Tikkasen mukaan kuitenkin ihmisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset pesimäpaikoilla.

Rantalintujen osalta keskeisiä syitä kantojen laskuun ovat vesistöjen rehevöityminen, avoimien alueiden umpeutuminen, kalojen aiheuttamana ravintokilpailu, pienpedot ja myös ilmastonmuutos.

Myös pesimäpaikkojen ulkopuolella tapahtuneet muutokset ovat merkittäviä. Näin on käynyt etenkin lokkien kohdalla, jotka ruokailevat esimerkiksi kaatopaikoilla. Jätemäärien pienetessä lokit joutuvat etsimään ruokansa muualta.

Myös äkilliset luonnonilmiöt voivat vaikuttaa haitallisesti lintukantoihin. Esimerkiksi Perämeren rannoilla toukokuun lopussa riehunut kesämyrsky ja sen aiheuttama yli metrin meriveden nousu teki monin paikoin täydellistä tuhoa pesille.

– Lintulaskentojen jälkeen alkaa kunnostushanke, jonka aikana luomme linnustolle sopivia elinympäristöjä riittävän korkealle, myrskyjen ulottumattomiin, kertoo Tikkanen.

Osa kannoista jopa nelikymmenkertaistunut

Vaikka joillakin lintulajeilla menee huonosti, toisten lajien kannat ovat pysyneet vakaana tai jopa runsastuneet. Näitä ovat etenkin luonnon rehevöitymisestä hyötyvät lajit. Näkyvimpinä esimerkkinä on kasveja syövien hanhien voittokulku viime vuosikymmeninä.

Valkoposkihanhikanta on nelikymmenkertaistunut 15 vuodessa. Lintuparvet ovat aiheuttaneet ongelmia jo kaupungeissa. Myös merihanhikanta on edelleen vahvistunut.

Hanhilajien lisäksi esimerkiksi kyhmyjoutsenkanta on laskennan perusteella kymmenkertaistunut. Yksi yllättäjä on myös erittäin uhanalaiseksi luokiteltu karikukko, jonka kanta on taantunut vain vähän. Myös tyllikanta on biologi Hannu Tikkasen mukaan yllättävän hyvä.

Kasveja syövät lajit eivät ole ainoita, joiden kanta on kasvanut. Myös kalaa syövillä linnuilla menee erinomaisen hyvin. Hyvä esimerkki tästä on ruokki.

– Sen kanta on lähes nelinkertaistunut 15 vuoden tarkastelujakson aikana, tietää laskennoissa tiiviisti mukana ollut Tikkanen.

Kesän aikana suoritettu lintulaskenta oli lähtölaskenta Perämerellä tulevina vuosina tehtävälle rantojen ja niittyjen kunnostustöille. Lintujen pesimäalueita pyritään parantamaan erityisesti torjumalla avoimien alueiden umpeutumista. Reilun viiden vuoden päästä nähdään auttavatko hoitotoimet lintulajeja.

Keskusteluosio on auki kello 22:een saakka.

Lue myös:

Jotain on tapahtunut. Tutut suomalaiset lintulajit katoavat ja seuraavana muutokset saattaa kokea ihminen

"Kissat ovat olleet… erittäin laihoja, huonokuntoisia ja nälkiintyneitä... Yhdelle kissoista ei ole hankittu asianmukaista hoitoa ajoissa, sillä se on löytynyt asunnosta kuolleena… Hiekkalaatikot ovat olleet täynnä kissojen ulostetta, minkä lisäksi makuuhuoneen lattialla ja sohvalla on ollut runsaasti ulostetta."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto

Lainaus on pieni ote Ylen keräämästä aineistosta. Se kuitenkin kuvaa tyypillistä lemmikkiin kohdistuvaa rikosta. Suomessa lemmikinomistaja nimittäin tuomitaan yleensä eläimen perustarpeiden laiminlyömisestä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei eläin ole saanut riittävästi ruokaa ja vettä, sen sairauksia ei ole hoidettu eikä se ole saanut asianmukaista liikuntaa tai se on elänyt lian ja ulosteiden keskellä.

Vaikka laiminlyönti on tyypillisin rikos, osa rikoksista on suoraa väkivaltaa.

Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mukaan yhdistykselle tulee yhä enemmän yhteydenottoja eläinten väkivaltaiseen kohteluun liittyen.

– Tuntuma on se, että rangaistukset ovat hyvin lieviä. Kyseessä on puolustuskyvyttömään, tuntevaan ja kokevaan elävään olentoon kohdistuva väkivalta tai sen tarpeiden laiminlyönti.

Yleensä eläimiin kohdistuvista rikoksista tuomitaan päiväsakkoja. Ehdollista vankeutta tuomittiin vain 10 kertaa viime vuonna. Tapauksia oli kaikkiaan 88. Vain yhdessä tapauksessa teko tuomittiin törkeänä.

"Eläimet on hylätty... koirat kuihtuneita, kuivuneita ja nälkäisiä… kissat ovat laihoja, eikä talosta löydy kissanruokaa... hevonen on hylätty jättämällä se vaille riittävää ruokintaa, juottoa, puhtaanapitoa ja liikuttelua... Eläinsuojeluviranomainen on joutunut lopettamaan kaikki talossa olleet eläimet: viisi tanskandoggia ja kaksi kissaa. Hevonen on toimitettu muualle lopetettavaksi. Tuomitun menettely on näin ollen ollut myös kokonaisuutena arvostellen törkeää."

Nainen, 7 kuukautta ehdollista vankeutta kaikista rikoksista, eläintenpitokielto 10 vuotta

Osassa tapauksista rangaistus kattoi myös muita rikoksia kuin eläinsuojelurikoksen.

Yle tutki lainvoimaiset tuomiot kaikista eläimiin kohdistuneista rikoksista vuodelta 2018. Alla olevasta koneesta voit tutustua tapauksiin tarkemmin.

Tässä artikkelissa käsitellään vain lemmikkeihin ja kotieläimiin kohdistuneita rikoksia. Osa teoista on raakoja eivätkä välttämättä sovi herkimpien luettavaksi.

Tuotantoeläimiin kohdistuvista rikoksista voit lukea lisää tästä artikkelista.

Ei pysyviä eläintenpitokieltoja

Oikeus määrää eläintenpitokiellon, kun se katsoo teon vakavaksi tai tuomittu ei oikeuden arvion mukaan kykene huolehtimaan eläimistä.

Syyttäjän pitää kuitenkin vaatia kieltoa, jotta se voidaan oikeudessa määrätä.

– Kiellon tarkoitus on suojella eläimiä. Ihminen kokee kiellon varmasti rangaistukseksi, mutta se ei ole sitä. Tuomioistuimilla ei kuitenkaan ole rutiinia eläinsuojelurikosten kohdalla, joten eläintenpitokieltoa ei aina osata käyttää tarkoituksenmukaisesti ja rangaistuksissa on suuria eroja, sanoo eläinsuojelurikoksia tutkinut Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden yliopistolehtori Tarja Koskela.

Oikeus määrää myös osittaisia eläintenpitokieltoja, jotka antavat tuomitulle mahdollisuuden pitää yhden tai muutamia eläimiä. Osa eläintenpitokielloista koskee vain tiettyä eläinlajia.

– Joskus määrätään aika kummallisia kieltoja. Tuomioiden perusteella oikeuksilla ei ole yhtenäistä linjaa eläintenpitokieltojen sisällön tai pituuden suhteen. Kun vuonna 2011 eläintenpitokiellon vähimmäispituudeksi tuli vuosi, kieltojen pituudet lyhenivät ja eikä pitkiä eläintenpitokieltoja määrätä. Tuomioistuimella on näissä todella suuri harkintavalta, Koskela sanoo.

Pysyvää eläintenpitokieltoa on vaikea saada, vaikka syyttäjä sitä vaatisikin. Jotta pysyvä kielto voidaan määrätä, pitää teon olla törkeä, tekijällä aiempia määräaikaisia kieltoja tai terveydentilan estää eläimestä huolehtimisen.

– Nämä ovat pysyvän kiellon kriteerit. Teon luonteella ei sinänsä ole väliä. Ennen vuotta 2011 pysyviä kieltoja käytettiin enemmän. Kun laissa määrättiin kriteerit, tuomioistuimet tulivat varovaisemmiksi, arvioi Koskela.

Alla kuvatussa tapauksessa syyttäjä vaati vastaajalle pysyvää eläintenpitokieltoa hänen terveydentilansa vuoksi.

Tuomitun "vuokraamaan asuntoon… tehdyssä eläinsuojelutarkastuksessa on todettu kolme kissaa, joiden pitopaikka on ollut erittäin likainen, virtsainen ja ulosteinen eikä kissoille ole… annettu ruokaa ja vettä… Kaapissa olleen marsun pitopaikka on ollut pimeä, vaarallinen ja täynnä ulostetta eikä marsulle ole ollut tarjolla ruokaa ja vettä."

Nainen, 60 päiväsakkoa, vuoden eläintenpitokielto

Tarja Koskelan törkeitä eläinsuojelurikoksia koskevan tutkimuksen mukaan lemmikkieläimiä koskevia pysyviä eläintenpitokieltoja ei määrätty ainuttakaan. Myöskään Ylen selvityksen aineistossa ei ollut mukana ainuttakaan lemmikinomistajiin kohdistuvaa pysyvää eläintenpitokieltoa.

Tarja Koskelan mukaan ennen viimeisintä lakimuutosta 30 prosenttia eläintenpitokielloista oli yli 10 vuotta. Nyt niitä määrätään alle prosentti. Pisin viime vuonna määrätty eläintenpitokielto kestää 10 vuotta. Niitä määrättiin vain yksi. Oikeus määräsi myös muutamia viisi vuotta kestäviä kieltoja.

"Kissat… ovat olleet nälkiintyneitä, niiden pitopaikka on ollut likainen ja altistanut kissat loukkaantumiselle, suuri osa kissoista on ollut sairaita... silmät ja sieraimet ovat vuotaneet, ne ovat olleet ripulilla, niiden hampaat ovat olleet hyvin heikossa kunnossa ja niiden turkit ovat olleet huonot. Niitä ei ole toimitettu hoitoon… Tuomitun terveydentilasta esitetty selvitys ei anna aihetta pitää häntä... pysyvästi kykenemättömänä tai soveltumattomana hoitamaan eläimiä. Tuomittu on kuitenkin menettelynsä vuoksi määrättävä määräaikaiseen eläintenpitokieltoon."

Mies, 60 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto

Suurin eläintenpitokieltoja koskeva ongelma on kuitenkin niiden valvonta. Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajan Kati Pullin mielestä eläintenpitokieltoja pitäisi käyttää hanakammin ja niiden valvontaa tulisi tehostaa.

– Nykyisellään valvontaa ei voida tehdä, koska maksimirangaistus sen rikkomisesta ei ole vankeutta. Tämä ei ole linjassa muiden vastaavien turvaamistoimien kanssa. Lakia pitäisi tältä osin muuttaa.

Lakimuutosta ei toistaiseksi ole näköpiirissä, mutta Poliisihallitus on uudistamassa valvontaa. Muutos nopeuttaisi poliisin tiedonsaantia kielloista. Tällä hetkellä poliisin on tilattava tieto erikseen eläintenpitokieltorekisteristä. Poliisitarkastaja Vesa Pihajoen mukaan poliisille on tulossa oma rekisteri kuluvan syksyn aikana.

Muita muutoksia valvontaan ei ole näillä näkymin tulossa. Tämä tarkoittaa sitä, että eläintenpitokiellon rikkomiset tulevat poliisin tietoon lähinnä ilmoitusten tai muun poliisityön ohella. Valvontaviranomainen voi tehdä tarkastuksia vain epäiltyjen laiminlyöntien perusteella. Kotirauha suojaa eläintenpitokiellon rikkojaa jatkossakin.

Likaa, aliravitsemusta ja hoitamattomia sairauksia

Noin 73 prosenttia viime vuonna annetuista tuomioista koski lemmikkien laiminlyöntiä. 27 prosenttia tuomioista annettiin väkivaltaisesta kohtelusta.

Tyypillisessä tapauksessa tuomitulla on ollut lukuisia kissoja tai muutamia koiria, joita hän ei ole hoitanut asianmukaisesti.

Osa eläimistä on ollut sairaita, osalla on saattanut olla vakaviakin hoitamattomia vammoja, osa on löytynyt kuolleena ja osa tai kaikki on jouduttu lopettamaan. Joissain tapauksissa kissojen on annettu lisääntyä hallitsemattomasti. Osassa tapauksista tilanne on jatkunut pitkään.

Tuomittu "on… jättänyt huolehtimatta ruuan ja juoman riittävyydestä ja puhtaudesta eikä ole hankkinut kissoille tarpeellista hoitoa sairauksiin. Lisäksi tuomittu on antanut kissojen lisääntyä keskenään hallitsemattomasti ja laiminlyönyt niiden madottamisen. Edellä kerrotun johdosta kissat ovat kärsineet aliravitsemuksesta ja sairauksista. Ainakin kaksi kissanpentua on kuollut, ne ovat syöneet toisiaan, ja yksi kissoista on jouduttu lopettamaan vakavan, hoitamattoman silmätulehduksen vuoksi… Tuomitulle on ohjein ja määräyksin annettu useita tilaisuuksia korjata menettelynsä. Hän ei kuitenkaan ole omatoimisesti parantanut kissojen olosuhteita... Näin ollen hänen menettelynsä on ollut tahallista."

Mies, 35 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhtä kissaa kerrallaan

Taustalta löytyy joissain tapauksissa esimerkiksi lemmikin omistajan terveydentilan heikkenemistä, huumausaineiden käyttöä, ihmissuhde-, alkoholi- tai mielenterveysongelmia.

"Hevonen on jo aiemmin kuollut nälkään hevosen ruhon ollessa sairaalloisen laiha. Ruho on jätetty hevosen pitopaikkaan. Koirien ja hevosen pitopaikat ovat olleet erittäin likaiset ja hoitamattomat. Kaikki kiinteistöllä olleet eläimet ovat olleet A:n ja tuomitun yhteisessä hoidossa kunnes A on muuttanut pois yhteisestä osoitteesta. Eläimet ovat tällöin jääneet yksistään tuomitun vastuulle."

Nainen, 35 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

"Kissojen kuntoa ja hyvinvointia ei ole käyty päivittäin tarkastamassa eikä niitä ole ruokittu asianmukaisesti tai annettu riittävää vettä. Kissoja oli pidetty epäsiistissä ja ilmanlaadultaan huonossa asunnossa ja kissojen ulosteastiat ovat myös täyttyneet. Lisäksi asunnossa on ollut ruiskuja ja suojaamaton neula lattialla. Kissat on otettu kiiretoimenpiteenä haltuun."

Nainen, 30 päiväsakkoa, kahden vuoden eläintenpitokielto (koskee vain kissoja)

Joissain tapauksissa ihminen vain lakkaa huolehtimasta lemmikistä tai on alun alkaenkin pitänyt lemmikkiä huonosti. Oikeus tuomitsi viime vuonna esimerkiksi muutamia tapauksia, joissa ihminen oli muuttanut uuteen asuntoon, mutta jättänyt lemmikkinsä heitteille vanhaan kotiin.

Tuomittu "on jättänyt kissansa asuntoonsa, josta hän on itse muuttanut pois. Asunnossa ei ole ollut lämmitystä. Eläinlääkäri on joutunut lopettamaan huonossa kunnossa olleet kissat."

Mies, 60 päiväsakkoa, 4 vuoden eläintenpitokielto

Joskus ihminen pitää hyvin osaa lemmikeistään, kun taas laiminlyö joidenkin hoidon.

“Laiminlyönnit ovat kohdistuneet useampaan koiraan ja laiminlyönnit koirien hoidossa ovat jatkuneet pitkän ajan, käräjäoikeus katsoo, että yleisen eläintenpitokiellon määräämiselle on olemassa perusteet... Käräjäoikeus katsoo, että... eläintenpitokiellosta huolimatta tuomittu saa edelleen syyttäjän esityksen mukaisesti pitää hallussaan omistamansa Seppo-nimisen koiran, koska tämä ei ole ollut rikoksen kohteena ja asiassa esitetyn perusteella Seppo-koiran hoito on järjestetty hyvin.”

Nainen, 30 päivää ehdollista vankeutta, 5 vuoden eläintenpitokielto, saa pitää yhden koiran

Mies jätti hamsterin oven väliin

Kylmäävimpiä eläimiin kohdistuneita rikoksia ovat ne, joissa ihminen on käyttänyt väkivaltaa tarkoituksella vahingoittaakseen lemmikkiä. Vain kolmesta tahallisesta väkivallanteosta tuomittiin ehdollista vankeutta. Osassa annettiin tuomio samalla myös muista rikoksista. Eläintenpitokielto ei ole väkivaltatapauksissakaan itsestäänselvyys.

Tuomittu "on pudottanut hamsterin terraarion lattialle niin, että se on hajonnut ja lopettanut hamsterin eläinsuojelulain ja -asetuksen vastaisesti sulkemalla oven siten, että hamsteri on jäänyt oven ja karmin väliin ja kuollut menettelyn seurauksena."

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 3 kuukautta ehdollista vankeutta, 1,5 vuoden eläintenpitokielto

Valtaosa suorasta väkivallasta kohdistui koiriin. Koiriin kohdistuvista rikoksista annettiin kaikkiaan 50 tuomiota. 10 prosenttia annetuista eläintenpitokielloista koski koiria. Suomalaiset omistivat noin 700 000 koiraa viime vuonna.

Tuomitun "hallussa ollut vajaan 7 kuukauden ikäinen saksanpaimenkoira oli repinyt asunnossa lattiamattoa, mistä tuomittu oli hermostunut ja ottanut koiraa kaksin käsin kiinni niskasta ja painanut sen kuonoa revittyyn kohtaan kieltäen koiraa samalla. Koira oli pistänyt vastaan ja puraissut tuomittua kädestä, mistä tuomittu oli suuttunut. Tuomittu oli hakenut 20 cm pituisella terällä varustetun keittiöveitsen, jolla hän oli lyönyt koiraa siten, että tälle oli aiheutunut yhteensä neljä haavaa."

Mies, 65 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Tuomittu "on repinyt koiran hihnasta, painanut koiraa toistuvasti väkivalloin maahan, nostanut koiran ilmaan ja heittänyt sen maahan sekä lyönyt ja potkinut koiraa… Tuomittu on vielä uudelleen kiskonut koiraa väkivaltaisesti remmistä sekä lyönyt koiraa kädessään olleilla kepeillä tai muoviputkilla ja lisäksi kahdesti, vauhtia ottaen, potkaissut koiraa kylkeen. Tämän jälkeen poliisit ovat saapuneet paikalle ja keskeyttäneet tuomitun toiminnan."

Nainen, yhteinen rangaistus kaikista rikoksista 60 päiväsakkoa, 3 vuoden eläintenpitokielto

Toiseksi eniten tuomioita annettiin kissoihin kohdistuneista teoista, joita oli yhteensä 34. Myös kissoihin kohdistettiin jonkin verran suoraa väkivaltaa.

"..Kissanpentu on ulostanut tuomitun sänkyyn kolme kertaa, jolloin hän on ottanut pennun, vienyt sen takapihalle ja ampunut sitä kerran ilmakiväärillä päähän. Kissan kuolemiseen on mennyt ainakin noin viisi sekuntia… ampuminen ei ole aiheuttanut kissan välitöntä tajunnan menetystä ja kuolemaa."

Mies, 70 päiväsakkoa koiraan ja kissaan kohdistuvista teoista, ei eläintenpitokieltoa

Väkivaltaa eläimiä ja ihmisiä kohtaan

Toisinaan eläinsuojelurikosten yhteydessä tuomitaan myös muista rikoksista. Yksi yleisimmistä on pahoinpitely. Alla kuvatussa esimerkissä tuomittu oli kohdellut väkivaltaisesti sekä naista että tämän koiraa.

Tuomittu "on ottanut koiraa kaulasta kiinni, puristanut ja ravistanut koiraa kovasti siten, että koira on mennyt hetkeksi "elottomaksi"... Tuomittu on tehnyt asianomistajalle ruumiillista väkivaltaa syytekohdassa 1 kuvatun tapahtuman jälkeen tönäisemällä asianomistajan maahan ja lyömällä tätä avokämmenellä vasempaan poskipäähän… Ottaen huomioon käytetyn väkivallan vähäisyys, on tekoa pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä."

Mies, 40 päiväsakkoa lievästä eläinsuojelurikoksesta ja lievästä pahoinpitelystä

Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo selittää, miksi eläimiin kohdistuvasta suorasta väkivallasta pitäisi olla yleisemminkin huolissaan.

– Useinhan on niin, että jos ihminen on julma ja väkivaltainen eläimiä kohtaan, se näkyy myös väkivaltaisuutena ihmisiä kohtaan.

Northeastern University ja eläinsuojelujärjestö Massachusetin SPCA havaitsivat tutkimuksessaan, että ihmiset, jotka kohdistavat väkivaltaa eläimiä kohtaan tekevät viisi kertaa todennäköisemmin ihmiseen kohdistuvan väkivaltarikoksen kuin ihmiset, jotka eivät ole väkivaltaisia eläimiä kohtaan.

Kati Pullin mielestä oikeutta omistaa lemmikki pitäisi rajoittaa, ainakin sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ovat olleet väkivaltaisia eläimiä kohtaan. Ongelmaksi muodostuu hänen mukaansa väkivallan ennaltaehkäisy.

– Kaikilla ei tarvitse olla oikeutta lemmikkieläimeen, mutta vaikeampi asia onkin rajata ennaltaehkäisevästi se, kenellä se oikeus olisi tai ei olisi. Käytännössä on melko mahdotonta sanoa ennalta, kuka kohtelee eläintä kaltoin. Eläintenpitokieltoja voidaan onneksi määrätä, mutta silloin pahoja tekoja on jo tapahtunut.

Eläintenpitokieltoja ei kuitenkaan ole määrätty edes kaikissa väkivaltatapauksissa. Eräässä tapauksessa mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta 20 päiväsakkoon, mutta ei eläintenpitokieltoon.

Mies oli potkinut koiranpentua päähän ja kylkiin ja heittänyt koiran portaikkoa alas sekä lyönyt koiraa talutushihnalla. Tuomitun edustaja perusteli oikeudessa sitä, miksi eläintenpitokielto ei ole aiheellinen:

"Mitään perusteita eläintenpitokieltoon ei ole. Tuomittu huolehtii koiran ulkoilutuksesta ja ruokkimisesta ja käyttää koiraa tarvittaessa eläinlääkärissä ja rokotuttaa sitä. Tuomittu on kouluttanut koirasta hyväkäytöksisen ja rauhallisen ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Tuomittu on huolehtinut muistakin eläimistä hyvin. Tuomitulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia eikä alkoholiongelmaa."

Mies, 20 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Eräässä tapauksessa mies oli pahoinpidellyt naisen saksanpaimenkoiraa, mutta koska koira ei ollut miehen oma, häntä ei määrätty eläintenpitokieltoon. Todistaja kertoi tapahtuneesta näin:

"Vastaaja… oli potkaissut koiraa kylkeen. Potku oli ollut voimakas ja koira oli lentänyt seinää päin. Tämän jälkeen vastaaja oli siirtänyt koiran ulko-ovea päin ja oli lyönyt sitä kaksi kertaa kuonoon. Nämäkin lyönnit olivat olleet aika kovia. Vastaaja oli mennyt koiran kanssa kodinhoitohuoneeseen, josta myös oli kuulunut kovia lyöntejä ja vinkumista."

Mies, 45 päivää ehdollista vankeutta, ei eläintenpitokieltoa

Koira jouduttiin lopettamaan muutama kuukausi teon jälkeen, koska sen käytös muuttui. Oikeuden mukaan eläintenpitokieltoa ei määrätty, koska teko oli yksittäinen, koira ei ollut tuomitun oma eikä hän ollut sen hoidosta vastuussa, jolloin teko ei oikeuden mukaan kertonut miehen kyvystä huolehtia eläimistä.

Tutkija Tarja Koskelan mielestä eläintenpitokieltoa pitäisi käyttää myös niissä tapauksissa, joissa rikos kohdistuu toisen ihmisen lemmikkiin.

– Kyllä toiminta osoittaa jonkinlaista ajattelutapaa siitä, että eläimelle voi tehdä mitä vain. Jos ajattelee näin, miksi ei toimisi väkivaltaisesti myös omaa lemmikkiä tai muita eläimiä kohtaan?

Vain harva selittää tekojaan

Harva suoranaista väkivaltaa eläimeen kohdistanut ottaa Ylen aineiston perusteella vastuuta teoistaan. Tyypillisesti tuomittu kiistää teon oikeudessa. Laiminlyöntien kohdalla tuomioista löytyy enemmän syytettyjen selityksiä ja taustaa teoille.

Osa väkivallasta tuomituista ei saapunut oikeuteen asiansa käsittelyyn lainkaan tai luopui oikeudestaan suulliseen käsittelyyn.

Lisäksi harva väkivallasta tuomittu pyrki selittämään tekoaan millään tavalla. Joistain tuomioista käy ilmi, että tuomittu on menettänyt malttinsa ja siksi kohdellut eläintä väkivaltaisesti.

Tuomittu "on hermostunut kissan käytökseen ja ottanut kissaa niskasta kiinni, vienyt sen vessaan ja heittänyt sen voimakkaasti seinää päin. Kissan oikeaan takajalkaan on tullut paha pirstalemurtuma, mikä on ollut todella kivulias. Enempien kärsimysten välttämiseksi kissa on jouduttu lopettamaan."

Mies, 85 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Joissain tapauksista teon taustalla on kytenyt kauna.

Tuomittu "on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta eläinsuojelulain ja eläinsuojeluasetuksen vastaisesti lopettanut poikansa omistaman koiran ampumalla koiraa muualle kuin aivoihin sillä seurauksella, että koira ei ole välittömästi kuollut…"

Mies, kaikista rikoksista yhteensä 75 päiväsakkoa, ei eläintenpitokieltoa

Poika kertoi oikeudessa riidelleensä isänsä kanssa koirasta ennen ampumista. Isä oli uhannut lopettaa koiran, ellei poika ala hoitaa sitä viikonloppuisin. Isä huolehti koirasta, koska poika asui koulun vuoksi asuntolassa, jossa ei saanut pitää lemmikkejä. Poika oli alun perin hankkinut koiran isältään saamilla rahoilla.

Isä kertoi ampuneensa koiraa niskaan ilmakiväärillä. Oikeudessa todistanut poliisi kuvasi asetta "onnettomaksi leluksi".

Jotkut myönsivät tekonsa, mutta vähättelivät sitä kuitenkin jollain tavalla.

Eräs mies myönsi syytteen, mutta kertoi oikeudelle, ettei muistanut tapahtunutta. Tuomittu oli syyttäjän mukaan hakannut kissan päätä seinää tai muuta kovaa pintaa vasten ja repinyt kissaa. Kissan vammat olivat niin vakavia, että se jouduttiin lopettamaan seuraavana päivänä.

Tuomittu "on tunnustanut menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja myöntänyt sen oikeaksi. Hän ei ole kuitenkaan muistanut tapahtumasta mitään, mutta kissalle aiheutuneisiin vammoihin nähden hän on katsonut, että kissan vammojen on täytynyt syntyä syyttäjän kuvaamalla tavalla."

Mies, 70 päiväsakkoa, 2 vuoden eläintenpitokielto

Aiheesta keskustellaan tänään 11.9. A-studiossa kello 21.05 alkaen TV1:llä.

Yle ei yleensä avaa keskusteluja rikosaiheista. Tämän jutun kohdalla teemme poikkeuksen, koska eläinsuojelurikoksia käsitellään jutussa laajasti yhteiskunnallisena ilmiönä. Keskustelu on päättynyt. Kommentit näkyvät artikkelin lopussa.

Lue lisää:

Asiantuntija eläinsuojelurikoksista: "Ulostetta voi olla puoli metriä ja ruoka homeessa" – katso, milloin rikoksista rangaistaan ja milloin ei

Koirasusikasvatusta pihasaunan pimeydessä: Karmivat yksityiskohdat paljastuivat laajan rikoskokonaisuuden tutkinnassa

Koirahyökkäyksiä, laitonta maahantuontia, kaltoinkohtelua: Helsingin poliisi perustaa yksikön, joka alkaa tutkia pelkkiä eläinrikoksia – ensimmäisenä Suomessa

Kysyimme Liikenne– ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijalta Juha Tretjakovilta, mistä huijausviesteissä oikein on kysymys.

Postin nimissä on taas lähetetty runsaasti tekstiviestihuijauksia saapuneista, olemattomista paketeista. Mitä tavallisen kansalaisen pitäisi tietää tällaisista viesteistä?

– Huijausviestejä lähettelee huijari, joka ei oikeasti mistään paketeista tai lähetyksistä tiedä, korkeintaan arvailee. Ainoa päämäärä huijarille on saada uhri klikkaamaan lähettämäänsä linkkiä. Linkki vie verkkosivulle, jossa kuluttajaa huijataan tilausansalla. Tilausansa on vilpillinen arvonta, kilpailu tai muu houkute, joka harhauttaa uhrin tilaamaan kalliin kuukausimaksullisen palvelun.

Miten voi varmistua viestin aitoudesta ja voiko lähettäjän numero olla sama kuin mitä posti käyttää?

– Tekstiviestissä näkyvä "lähettäjän numero" ei itse asiassa ole lähettäjän numero lainkaan. Huijari on vain nokkelasti käyttänyt Postin nimeä ja väärentänyt lähettäjätiedoissa näkymään postin lähettäjänä. Sen enempää sähköpostissa näkyvä lähettäjä tai tekstiviestissä näkyvä numero tai nimi ei ole luotettava tieto, sillä sen voi hyvin helposti väärentää. Puhelimessa väärennetty huijausviesti voi näkyä oikeiden Postin viestien perässä, koska puhelin ketjuttaa ne samaan ketjuun. Siihen ei siis pidä luottaa.

– Oikean pakettinsa seurantatiedot voi tarkistaa Postin sivuilta lähetysseurannasta.

Kuinka vaarallisia tällaiset viestit voivat olla ja kuka niitä oikein lähettää?

– Näitä viestejä lähettäviä rikollisia kiinnostaa raha. Vaarallisia ne ovat siinä mielessä, että antamalla maksukorttitietonsa sitoutuu epähuomiossa kuukausimaksulliseen "palveluun". Aina kun jokin verkkosivu pyytää maksukortti- tai henkilötietoja, pitäisi miettiä vielä kerran, että hetkinen - onkos tämä nyt ihan oikea palvelu. Ja lukea pienellä kirjoitettu.

Kuinka laajaan levitykseen tällaiset tekstiviestihuijaukset yleensä päätyvät, tuhansille vai kymmenille tuhansille ihmisille?

– Lukumäärästä Liikenne– ja viestintävirastolla ei ole tarkkaa arviota, mutta tämänkertainen huijausaalto vaikuttaa hyvinkin nousevan kymmeniin tuhansiin vastaanottajiin. Samankaltaisia hyvin laajoja huijauskampanjoita on aiemmin nähty eri kauppojen ja pankkien nimissä sekä tekstiviesteillä että sähköpostitse.

Miten tavallinen kansalainen voi suojautua huijausviesteiltä, mitä hänen kannattaa tehdä viestin saatuaan?

– Huijarit eivät verkosta lopu. Aina joku yrittää harhauttaa ihmisiä vipuun, jotkut yksinkertaisilla ja jotkut monimutkaisemmilla huijauksilla. Huijausyritykset eivät ole vaarallisia, jos niihin suhtautuu terveen epäluuloisesti. Nämä viestit voi huoletta poistaa. Tekstiviestitse tai sähköpostitse tulleiden verkkolinkkien klikkaaminen voi olla vaarallista. Linkkien klikkaamisen sijasta on parempi mennä verkkopalveluun suoraan selaimessa tai applikaatiossa ja kirjautua normaalisti.

Mitä voi pahimmillaan tapahtua, jos vastaa tällaiseen viestiin?

– Pahimmillaan maksukorttinumeronsa voi menettää rikollisille, jotka nostavat tililtäsi rahaa kuukausittain eikä palvelusta pääse helposti eroon. Apua vilpillisistä palveluista irrottautumiseksi saa Kilpailu– ja kuluttajavirastolta.

Lue lisää huijausviesteistä

Keskuskauppakamari varoittaa yrityksiä haksahtamasta huijausviesteihin – tulleet tutun ihmisen nimissä

Posti varoittaa: Huijaustekstiviestejä liikkeellä – älä klikkaa yllättäviä linkkejä

Lue lisää Postin palkkakiistasta

Pääluottamusmies tyrmää pääministerin väläyttämän kertakorvauksen Postin työntekijöille: "Se lämmittää niin kuin se vanha tavara housussa"

Ammattiliitto: Posti haluaa laskea jopa 9 000 työntekijän palkkoja – Työnantaja: "Kilpailukykyongelma on ratkaistava"

Mitä Postille pitäisi tehdä? Katso 4 vaihtoehtoa Sipilän pörssiajatuksista Rinteen "sote-ideoihin"

Voisiko sinunkin työnantajasi vaihtaa työehtosopimusta ja laskea palkkoja Postin tapaan? 8 kysymystä ja vastausta

Sapiens on tarina.

Se on tarina tarinoita kertovasta ihmislajista, homo sapiensista, joka geneettisen sattumankaupan tuloksena sai 70 000 vuotta sitten kyvyn puhua kuvitteellisista asioista; sellaisista kuin raha, uskonto, kansallisvaltio tai ihmisoikeudet.

Kuvittelukykynsä ansiosta se oppi tekemään yhteistyötä paremmin kuin mikään muu laji, hyvässä ja pahassa. Tarinointitaidollaan se selätti muut ihmislajit, ja nousi lopulta koko planeetan herraksi ja ekosysteemin kauhuksi. Se kesyyntyi viljan edessä, keksi kapitalismin, kolonialismin, teollisen vallankumouksen ja kloonatun lampaan.

Nyt se on mahtava kuin jumala, mutta kovin tyytymätön, ja tyytymätön jumala voi olla vaarallinen. Sen kannattaisi seuraavaksi miettiä, mitä se haluaa haluta.

Ihmislaji hahmottamassa itseään

Kansallisteatterin, WAUHAUS-kollektiivin ja Uuden tanssin keskus Zodiakin Sapiens on yksi tarina ihmisen lyhyestä historiasta.

Tarina voisi olla aivan toinenkin.

Tämä nimenomainen perustuu israelilaisen historioitsijan, Yuval Noah Hararin kansainväliseen bestselleriin. Kansallisteatterin dramaturgi Minna Leino sai sen luettavakseen pääjohtaja Mika Myllyaholta, kun he yhdessä pohtivat, millaisiin teemoihin suurella näyttämöllä olisi syytä tarttua.

Koko ihmiskunnan historian sovittaminen esitykseksi tuntui ensin järjettömältä haasteelta. Sitten syntyi oivallus.

– Mua viehätti hirveästi se, miten lukukokemus alkoi muuttua sellaiseksi kuin katsoisin luontodokumenttia ihmisestä, ihmislajista. Ajatus siitä, että ihminen yrittää käsittää itseään tuntui kauhean sympaattiselta.

Tarina tarinoita kertovasta lajista valikoitui näkökulmaksi, koska olisi ollut sekä mahdotonta että järjetöntä yrittää ahtaa vajaaseen kahteen tuntiin koko 500 -sivuista kirjaa. Kansallisteatterissa homo sapiens katsoo homo sapiensia esittämässä homo sapiensia. Siihen ei eläin pysty.

– Me nähdään ihmislaji, joka koettaa – tällä kertaa teatterin keinoin – hahmottaa suhdettaan itseensä, maailmaan ja muihin eliökumppaneihin.

Alkuperäisteoksen katse nykyihmiseen on melko synkkä: Harari puhuu homo sapiensista ekologisena sarjamurhaajana. Minna Leinon mukaan Kansallisteatterin näyttämölle valittu käsittelytapa on lempeämpi.

– Se valta, mitä kyky luoda kuvitteellisia järjestyksiä on tuonut, on sekä tuhovoimaa, että luomisvoimaa. Näiden voimien tasapainottelu on oikeastaan tällä hetkellä se kynnyskysymys.

"Tämä ei ole näytelmä"

Kun Minna Leino puhuu “meidän näkökulmastamme”, hän viittaa monitaiteelliseen viiden hengen WAUHAUS-kollektiiviin. Kansallisteatteri oli suunnitellut yhteistyötä ryhmän kanssa jo kauan. Sapiens tarjosi siihen täydellisen tilaisuuden.

Viisi vuotta toimineella demokraattisella kollektiivilla ei ole taiteellista johtajaa, eivätkä he haluaisi tehdä edes haastatteluja erikseen. Esityksessä kaikki elementit valoista lavastukseen ja äänisuunnittelusta gestiikkaan vaikuttavat sisältöön, kuvailee koreografi Jarkko Partanen, joka ohjaa Sapiensin yhdessä Anni Kleinin kanssa.

– Olemme olleet yhdessä nyt kolme vuotta virallisesti. Koska haluamme, että meillä on yhteinen taiteellinen tulevaisuus, olemme kehittäneet metodeja siihen, mitä kollektiivisuus meille tarkoittaa. Ideat, joita jollain meistä on, jalostuvat paremmiksi, kun niitä haastetaan välillä kriittisestikin ja usean eri teatterin välineen kautta.

WAUHAUSin omintakeinen estetiikka on noteerattu muun muassa valtion näyttämötaiteen palkinnolla “rohkeasta ja ennakkoluulottomasta työstä esittävien taiteiden kentällä”. Moniaistillisissa esityksissä on muun muassa sotkettu ja siivottu, sekä tanssittu suuren jätesäkin sisällä.

Kiitellyissä esityksissä WunderKinder (2016) ja Toinen luonto (2018-19) näyteltiin silikonisissa naamioissa kaiken äänen tullessa nauhalta playbackina. Niin tehdään nyt myös Sapiensissa. Partasen mielestä kehollisuuteen perustuva ilmaisu on perusteltua monesta syystä.

– Esitys lainaa muotonsa television luontodokumenteilta ja luonnontieteellisistä museoista tutuista dioraamoista. Sapiensissa ei ole repliikkejä, vaan kertoja, Avara luonto -ohjelmista tuttu Jarmo Heikkinen. Tämä ei ole näytelmä, vaan tietokirjaan perustuva esitys, jonka pääosassa on homo sapiens -laji. Kaikki esiintyjät ovat sen lajin edustajia.

Maailma äänen varassa

Kun repliikkejä ei ole, eikä näyttämöllä päästetä ääntäkään, on äänisuunnittelulla ollut teoksessa poikkeuksellisen suuri työmaa.

Sapiensin ääniä on tekemässä kaikkiaan kuusi henkilöä – kaksi WAUHAUSin äänisuunnittelijaa, heidän assistenttinsa ja kaksi Kansallisteatterin ääni-ihmistä.

Äänellä on niin suuri rooli WAUHAUSin esityksissä ylipäätään, että kollektiivi on haluton puhumaan mistään töistään puhumatta äänestä. Viidestä kollektiivin jäsenestä kaksi on äänisuunnittelijoita.

– Tämä tyylilaji suorastaan vaatii isoa joukkoa hakkaamaan koneita rystyset melkein verillä, nauraa äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo.

Soidinsalo on keskittynyt Sapiensissa hoitamaan ensisijaisesti Jarmo Heikkisen kertojaääntä, ja kollega Jussi Matikainen muita ääniä, musiikkia ja tehosteita.

Dallas Kalevala ja Lapko -yhtyeistä tunnettu Matikainen on ensimmäistä kertaa toteuttamassa WAUHAUS-estetiikkaa. Äänisuunnittelua opettava Soidinsalo on ollut luomassa sitä alusta asti. Prosessi muistuttaa Matikaisen mielestä animaation äänisuunnittelua.

– Ääni ehdottomasti korostuu dramaturgisena välineenä. Kaikkia asioita, joita me halutaan tehdä näkyviksi ja kuulluiksi, on mahdollista korostaa tässä estetiikassa. Tavallaan ei ole mitään maailmaa, kunnes me päätämme millaisen maailman sinne äänellä rakennamme.

Esityksen kaikki elementit ovat sidoksissa toisiinsa. Mitään muuta ei voitu edes harjoitella, ennen kuin sille oli ääni.

– Tässä tekotavassa kaikki elementit ovat hyvin tietoisia toisistaan. Näyttelijä ei voi tuottaa mitään sellaista elettä, että siitä lähtisi ääni ilman, että me ollaan samassa synkassa - ja toisinpäin. Koko esitys on jonkinlainen hybridi, Soidinsalo selittää.

Jussi Matikaisen mielestä luontodokumentti ihmiskunnan historiasta on äänisuunnittelulle herkullinen lähtökohta.

– Tässä leikitään tosi paljon ajankuvilla ja anakronismeilla. Vaikka kerronta on periaatteessa krononologista maailman synnystä tähän päivään, me voidaan leikitellä tunnetuilla historiallisilla tapahtumilla ja linkittää niitä toisiinsa äänellä.

Voltaire vartalolla

Oman äänen ja omien kasvojen puuttuminen ilmaisukeinojen paketista lisää näyttelijäntyön vaikeuskerrointa.

Kansallisteatterin pitkän linjan näyttelijä Markku Maalismaa on Sapiensissa muun muassa alkuihminen, keisari ilman vaatteita ja Voltaire. Vaikka hänellä on aiemmin niukasti kokemusta naamiossa esiintymisestä, on asiassa varsinaisia ongelmia vain yksi.

– Naamio on yllättävän miellyttävä. Se on vaan hirvittävän hikinen. Tahtoo vesi valua leuasta, Maalismaa nauraa

– Vissyä pitää juoda paljon, säestää Iida Kuningas, joka on esiintynyt WAUHAUSin tuotannoissa myös aikaisemmin.

Tarkka taimaus ja koreografia on tehnyt harjoittelusta pitkälti yhteisen koneen hiomista. Maalismaan mukaan ensi-illan lähestyessä omia hahmoja on päässyt syventämään ja lisäämään niihin yksityiskohtia.

– Tänä aamuna esimerkiksi sain WhatsAppissa kuvan 94-vuotiaasta äidistäni juomassa kahvia, ja ajattelin, että tuolta esittämäni vanhus voi näyttää. Välillä katselen ihmisiä Hakaniemen torilla, ja mietin, että tuollainen hahmo voisi olla hyvä.

Iida Kuninkaan mielestä totutusta poikkeava ilmaisu on näyttelijäntyön kannalta kiehtovaa.

– Kun näyttelijältä otetaan ääni ja kasvojen ilmaisu pois, siirtyy kehoon ihan erilainen huomio. Se on todella mielenkiintoista, kun pääsee tekemään erilaisia vartaloita.

Voisi ajatella, että Kansallisteatterin peruskävijälle Sapiens aiheuttaa lievää nikottelemista. Dramaturgi Minna Leino luottaa talonsa yleisöön. Hänen mielestään mitään peruskävijää ei edes ole olemassa.

– Tykkään ajatella niin, että ei ole mitään yleistä makua, tai kohdeyleisöä, tai tietyntyyppistä teatteria, jota jossain voi tehdä ja jossain ei. Tietysti on riskejä, ja olen kauhean ylpeä Kansallisteatterin linjasta, jossa näitä riskejä on otettu. Aika monesti on huomattu, että pelot siitä, ettei yleisö ymmärrä, ovat olleet turhia.

– Tuossakin taas yksi henkilö kävelee katse täysin kiinni kännykässä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen istuu paloauton etupenkillä ja tarkkailee huolestuneena liikennettä Lappeenrannan keskustassa.

Hänen mielestään huoleen on syytä. Jalankulkijat ja pyöräilijät toikkaroivat yhä useammin liikenteessä kiinnittämättä juurikaan huomiota ulkopuoliseen maailmaan.

– Meillä on ollut useita tähän liittyviä läheltä piti -tilanteita viime aikoina, Saastamoinen sanoo.

Kännykän lisäksi jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät liikenteessä myös yhä enemmän kuulokkeita. Ulkopuolisten äänien sulkeminen pois lisää osaltaan vaaraa liikenteessä.

– Pahimmillaan ne sulkee koko sen ulkona olevan äänimaailman. Se voi olla aika vaarallista, koska liikenteessä tarvitaan sekä kuulo- että näköaistia, Liikenneturvan Kouvolan toimiston yhteyspäällikkö Tarja Korhonen sanoo.

Hybridi- ja sähköautojen hiljaisuus on uusi ongelma.

– Monelle tulee yllätyksenä, että auto onkin äkkiä ihan siinä vieressä. Lähipiiristäkin löytyy joka päivä tällaisia tapauksia, Saastamoinen kertoo.

Nainen oli jäädä lapsen kanssa palotauton alle

Uhkaavista tilanteista on selvitty vain tuurilla ilman henkilövahinkoja.

– Esimerkiksi pari viikkoa sitten olimme tulossa takaisin sammutuskeikalta, kun pyöräilijä ajoi luontopolulta suoraan paloauton eteen autotielle. Siinä ei ollut mitään suojatietä.

Saastamoinen kertoo toisesta tapauksesta, jossa lasta kantanut nainen lähti täysin yllättäen ylittämään tietä paloauton edestä.

– Molemmissa tapauksissa säilyttiin vahingoilta vain hätäjarrutuksen ansiosta.

Kummassakaan tapauksessa paloauto ei ollut hälytysajossa.

Kännykkä vie huomion

Mikko Saastamoisen mielestä vaaratilanteita pääsee syntymään, koska nettiin tai kuuntelemiseen keskittyneet kulkijat eivät huomaa ympärillä tapahtuvia asioita tai ääniä.

Myös Liikenneturvassa on havaittu, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden keskittyminen on herpaantunut. Liikenneturvan mukaan ilmiö tuli selvästi esiin kesällä tehdyssä kyselytutkimuksessa, jossa autoilijat kertoivat kokemuksistaan.

– Selvisi, että pyöräilijät tulevat yllättäen tielle ja jalankulkijat tuijottavat kännykkää ja keskittyvät ihan muuhun kuin liikenteeseen, Liikenneturvan Kouvolan toimiston yhteyspäällkkö Tarja Korhonen kuvailee.

Tutkimuksessa 25 prosenttia autoilijoista ilmoitti tehneensä äkkijarrutuksen tai väistöliikkeen kännykkään keskittyvän pyöräilijän vuoksi. 55 prosenttia kuljettajista oli ollut tilanteessa, jossa kännykkään keskittynyt jalankulkija tuli varomattomasti auton eteen tietä ylittäessään.

Autoilijat käyttävät myös kännykkää

Kännykkää eivät kuitenkaan käytä liikenteessä vain pyöräilijät ja jalankulkijat vaan myös autoilijat. Liikenneturvan kyselytutkimuksen mukaan enemmän vaaratilanteita aiheuttaa juuri autoilijoiden kännykänkäyttö.

37 prosenttia kuljettajista kertoi joutuneensa tekemään äkkijarrutuksen tai väistöliikkeen kännykkään keskittyneen toisen kuljettajan vuoksi.

Autoilijat siis käyttävät kännykkää ajaessaan, vaikka siitä saa vähintään sakot käryn käydessä.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vuoromestari Mikko Saastamoinen huomauttaa, että keskittymisen herpaantuminen on kuitenkin vaarallisempaa jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin autoilijalle.

– Auton ja jalankulkijan törmäyksessä jalankulkija on aina häviäjä. Pahimmillaan seurauksena on kuolema.

Koulu-uhkauksia tulee poliisin tietoon viikoittain. Viime vuonna KRP:n tietoon tuli 65 koulu-uhkaustapausta, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Vaikka uhkaukset painottuvat pääkaupunkiseudulle, kyseessä on poliisin mukaan valtakunnallinen ilmiö.

– Vihjeitä tulee näihin liittyen tasaisesti. Viimeisen parin vuoden aikana koulu-uhkausten määrissä ei ole tapahtunut muutosta, rikostarkastaja Ritva Elomaa KRP:stä kertoo.

Eniten uhkauksia esitetään yläkouluissa, mutta ilmiö on tuttu myös lukioissa ja ammattikouluissa sekä jonkin verran myös alakouluissa, kertoo ylikonstaapeli Riku Aaltonen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Hyvin usein uhkauksia tekevät koulun nykyiset ja entiset oppilaat. Taustalla on usein esimerkiksi ongelmia elämänhallinnassa tai mielenterveydessä. Moni on myös tullut kiusatuksi koulussa.

– On sellainen tunne, että on tullut väärin kohdelluksi, ja sitten tuotetaan tekstiä tai muuta materiaalia, jossa tämä ajatus tulee julki, Elomaa sanoo.

Elomaa uskoo, että koulu-uhkaukset tulevat poliisin tietoon aiempaa helpommin, sillä sosiaalisessa mediassa on helppo ilmaista, jos haluaa satuttaa muita ja etsii oikeutusta kokemalleen vääryydelle.

– Netti mahdollistaa oman agendan esille tuomisen, ja sillä tavalla nämä usein tulevat myös viranomaisten tietoon, Elomaa sanoo.

Koulu-uhkaukset ja -surmat ovat maailmanlaajuinen ilmiö. Netissä julkaistut manifestit leviävät laajalle, ja Elomaan mukaan tekijät kopioivat tekotapoja toisiltaan.

– Suomessakin kouluampumistapaukset ovat olleet hyvin samanlaisia kuin muualla maailmassa, Elomaa huomauttaa.

Koulu-uhkauksia tehdään "läpällä"

Lähes aina uhkaukset ovat olleet vitsiksi tarkoitettuja, mutta poliisi suhtautuu niihin aina kuin aitoon tilanteeseen. Ennen kuin tilanne on selvitetty poliisi ei voi tietää, onko kyseessä vitsi vai ei, Elomaa painottaa.

– Tällainen vitsailu ei ole hauskaa. Koulussa ja kotona pitäisi keskustella enemmän siitä, millaisilla asioilla voi vitsailla, rikostarkastaja Ritva Elomaa sanoo.

Vitsillä heitetyn uhkauksen seurausten vakavuus ja kauaskantoisuus tulevat nuorelle ja hänen huoltajilleen täytenä yllätyksenä.

– Aina kun kouluun kohdistuu uhka, poliisi lähtee selvittämään uhkauksen tekijää ja lähes poikkeuksetta saa sen selvitettyä. Kaikki uhkaukset otetaan vakavasti ja ne tutkitaan perinpohjaisesti. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksellakin on ollut tutkittavana koulu-uhkauksia, joissa uhkaaja on otettu kiinni ja hänen käyttämänsä matkapuhelin ja tietokone on takavarikoitu tutkintaa varten, kertoo ylikonstaapeli Riku Aaltonen.

Tutkinta saattaa kestää useita viikkoja. Uhkauksesta jää tieto poliisille ja poliisi jää myös seuraamaan henkilöitä, jotka ovat uhanneet kouluja eri viestintäkanavissa.

– On hyvä tiedostaa, että uhkaus voidaan viedä syyttäjälle syyteharkintaan, vaikka uhkauksen kirjoittaja sanoisi viestin olleen "vain läppää". Rikosnimike on niissä tapauksissa useimmiten laiton uhkaus, Aaltonen muistuttaa.

Koulu-uhkausten selvittämisessä poliisi tekee myös yhteistyötä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kanssa.

Tuomionkellot soivat taas.

YK:n kokoama tutkijaryhmä antaa maapallolle kymmenkunta vuotta aikaa korjata menossa oleva sosiaalinen ja luonnon kannalta kestämätön kehitys.

eiYhdistyneiden kansakuntien asettama ryhmä on julkaissut uuden maailman kestävän kehityksen tilaa koskevan arviointiraportin. Raporttiin on koottu viimeisimmät tiedot siitä, miten maailman ihmiset ja luonto voivat. Työn perusteella YK:ssa arvioidaan sitä, miten hyvin järjestön asettamat niin sanotun kestävän kehityksen tavoitteet ovat toteutumassa.

Raportti on jatkoa viime vuoden lopulla maailmanlaajuista huomiota saaneelle, YK:n alaisen ilmastopaneelin raportille tarvittavista nopeista toimista ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Maapallon kaikkien ihmisten oikeudet muun muassa ruokaan, turvallisuuteen ja toimeentuloon ovat raportin mukaan vakavasti uhattuna. Tutkijat kuitenkin uskovat, että muutokseen on vielä mahdollisuus.

Ongelmiin pitää kuitenkin tarttua nopeasti, koska luonnon tilan mahdollisesti peruuttamaton heikentyminen ja kasautuva eriarvoisuus syövät koko ajan mahdollisuuksia kääntää kehitys.

Tutkijoiden arvion mukaan ilmastonmuutos, lajikato ja kasvavat jäteongelmat estävät isot edistysaskeleet, joilla saadaan nujerrettua erityisesti äärimmäistä köyhyyttä, parannettua tasa-arvoa ja nostettua laajemmin elintasoa.

– Eriarvoisuuden ei usein ajatella liittyvän ilmastonmuutokseen, biodiversiteettikatoon ja jätteiden määrään, mutta se liittyy vahvasti niihin, kiteyttää tutkimusprofessori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta.

Furman on 15 kansainvälisen tutkijan ryhmän ainoa suomalainen jäsen.

Tutkijalle eriarvoisuuden näkeminen oli kova kokemus

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen vaikuttavat tutkijoiden mukaan eniten kaikkein köyhimpiin maihin ja ihmisiin. Heillä ei ole vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sopeutua esimerkiksi kuivuuden kaltaisiin luonnonkriiseihin.

Tutkijoiden työ on osa vuonna 2015 uudistettua YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 -ohjelmaa. Viestit on suunnattu kaikille maailman hyvinvoinnista huolehtivan YK:n jäsenmaille, kuten Suomelle. Jäsenmaiden johto kokoontuu loppukuusta Yhdysvaltoihin New Yorkiin allekirjoittamaan julkilausumaa, jolla päivitetään ohjelma.

Ympäristötutkija Furmanille kolmen vuoden työrupeama on ollut samalla sekä silmiä avartava että henkisesti raskas. Vaikka lapsikuolleisuutta, äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää on saatu vähennettyä, eriarvoisuuden seurausten näkeminen tuli tutkijalle työn aikana hyvin lähelle. Furman on nähnyt omin silmin sitä, mistä YK on varoittanut vuosia sitten: ympäristön tilan heikentyminen uhkaa katkaista sen myönteisen työn, mitä on tehty elinolosuhteiden eteen viimeisten vuosikymmenten aikana.

Furman tutkijakumppaneineen näkee kuitenkin muutoksen mahdollisuuden. He esittävät maailman johtajille lukuisia suosituksia siitä, miten edetä.

Töitä esimerkiksi peruspalveluiden, kuten koulutuksen, eteen pitää tehdä aikaisempaa rivakammin. Ilmastonmuutos vaikeuttaa köyhien arkea, jossa ruoan saannin turvaaminen menee koulunpenkin edelle. Siksi tutkijoiden mukaan ongelmiin pitää puuttua kokonaisvaltaisesti.

Ison muutoksen tiellä on maailmanlaajuisia ongelmia:

Tutkijat tarjoavat päättäjille eräänlaista kuuden avaimen tutkittuun tietoon perustuvaa nippua, joilla kääntää kehitystä.

Maakohtaisilla suosituksilla avataan muun muassa kasvanutta taloudellista ja poliittista eriarvoisuutta, globaalin talouden uudistamista, ruoantuotannon ongelmia, kestävän energian saantia, kaupungistumisen lieveilmiöitä ja luonnon huomioimista laskelmissa ja päätöksissä.

Furmanin ja kumppaneiden arvio on laajempi kuin paljon huomiota saanut keväällä julkaistu arvio maailman luonnon tilasta ja viime vuoden lopulla julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin 1,5 asteen raportti. Tutkijoiden tehtävänä oli löytää poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin.

Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen lisäksi he ovat etsineet ratkaisuja muun muassa siihen, kuinka varallisuuden voimakas keskittyminen vaikeuttaa muutoksen tekemistä.

– Varallisuuden keskittyminen on suurin ongelma, josta on vaikea päästä eteenpäin. Muutos kohti kestävää ja oikeudenmukaista taloutta on vaikein ja melkein tabu aihe, Furman toteaa.

Furmanin mukaan muutos on kuitenkin käynnissä. Hän pitää hyvänä, että osa sijoittajista huomioi kestävyyskriteerit sijoituksissa ja ovat valmiita tekemään yhteistyötä tutkijoiden kanssa toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi maailman suurin rahasto, Norjan valtion öljyrahasto tiukensi sääntöjään kesällä ja on vähentämässä kivihiilestä riippuvaisten yhtiöiden osakkeita sijoitussalkussaan.

Suomen osalta muutos tarkoittaa Furmanin mukaan tavaroiden ja materiaalien lisääntyvää kierrättämistä ja jakamistalouden yleistymistä. Suomessa ja muissa hyvinvoivissa maissa tavaroiden ulkomaille ulottuvat tuotanto- ja kulutusketjut ja niiden vaikutukset pitää saada näkyviksi. Sen jälkeen niihin voidaan myös puuttua.

– Erilaiset merkit ja sertifikaatit ovat tärkeitä ja tähän tulee apuun digitalisaatio, jolla voidaan luotettavasti seurata vaikutuksia.

Köyhissä maissa ruoasta on enenevässä määrin pulaa, kun nälkää näkevien määrät ovat olleet nousussa viimeiset vuodet. Erityisesti ilmastonmuutos on kääntänyt pitkään jatkuneen nälkäongelman myönteisen kehityksen huonommaksi.

Ilmastonmuutoksen torjunta kaipaa inhimillisyyttä

Tutkijat korostavat, että muutos ei tapahdu, jos maat eivät ole joukolla mukana. Pariisin ilmastosopimuksen onnistumisen yksi keskeinen ongelma on ollut kehittyneiden ja kehittyvien maiden luottamuksen puute.

Furmanin mukaan Pariisin sopimus ja uusittava Agenda2030 tukevat toisiaan.

– Agenda voi tuoda ilmastokeskusteluun inhimillisyyttä. Siinä huomioidaan se, että ilmastonmuutoksessa ja siihen sopeutumisessa eri ihmisryhmät kärsivät enemmän kuin toiset. Muutoksen torjumisessa eri ihmisryhmillä ja mailla on erilaiset mahdollisuudet. Tähän pureutuu kestävä kehitys.

Furman painottaa jokaisen oikeutta toimivaan ja turvalliseen arkeen. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bacheletin mukaan ihmiskunta ei ole koskaan kohdannut ympäristön tuhoutumisen myötä suurempaa uhkaa. YK:n ihmisoikeusneuvostolle alkuviikosta puhunut Bachelet näkee kuitenkin toivoa siinä, että yli 100 maata ja aluetta on hyväksynyt lait, joilla taataan kansalaisille oikeus puhtaaseen ja kestävään ympäristöön. Bachelet korostaa myös nopeita toimenpiteitä kehityksen kääntämiseksi.

Furman on lisäksi huolissaan kansallismielisyyden ja itsekkyyden noususta. Toisaalta nuorten aktiivisuus ja laaja valmius muutokseen herättävät tutkijassa toivoa.

– Heillä ei ole ongelmia siirtyä kestävämpään elämäntapaan, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. He eivät koe luopumista, koska heillä ei ole mitään, mistä luopua.

Suomi voisi olla tärkeimmän suosituksen malli

YK:n kestävän kehityksen työ aloitettiin Rion vuoden 1990 ympäristökokouksen jälkeen.

Sen jälkeen tavoitteita on uusittu ja päivitetty. Jo useat maat kertovat vuosittain, mitä ne ovat tehneet tavoitteiden eteen. Yksikään maa ei kuitenkaan ole vielä esittänyt uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten nykyisiin tavoitteisiin päästään.

Tutkimusprofessori Furmanin mukaan viimeinen ja tärkein suositus, jonka asiantuntijaryhmä esittää YK:n päättävälle elimelle eli jäsenmaiden yleiskokoukselle on se, että maat tekevät tavoitteiden mukaiset suunnitelmat.

Suomi voisi suunnitelmineen olla Furmanin mukaan ensimmäinen maa. Suomessa on tehty kestävän kehityksen työtä pääministerivetoisesti 90-luvulta alkaen ja edelläkävijyyteen on Furmanin mukaan hyvät mahdollisuudet.

– Meillä on kovasti siitä keskusteltu, että Suomi tekisi tälläisen tiekartan.

Edes pitkään työtä tehneellä Suomella ei ole kattavaa tietoa tavoitteiden etenemisestä. Kestävän kehityksen tavoitteita on lähes kaksi sataa, mutta joka toisesta ei ole olemassa seurantatietoja.

Muun muassa se kuitenkin tiedetään, että Suomi ei ole suojellut 17 prosenttia maa-alastaan sitoumuksista huolimatta ja se, että Suomi käyttää kestävää kehitystä edistäviin tukiin vähemmän rahaa kuin haitallisiin.

Lue myös:

YK:n vuosituhattavoitteet olivat menestys – tulossa 17 uutta kehitystavoitetta

Maailman lapsikuolleisuus on puolittunut

Viranomaisten mukaan kateissa on 2500 ihmistä. Viranomaiset muistuttivat kuitenkin, että kadonneiden listaa ei ole verrattu tilapäisissä suojissa ja hätämajoituksessa olevien ihmisten listoihin.

Kansallisen hätätilaviraston tiedottaja sanoi, että tietokantoja tarkistetaan parhaillaan. Viralllinen kuolleiden lukumäärä on 50. Myrsky tuhosi pahoin Bahama-saaria syyskuun ensimmäisenä päivänä.

Lue myös:

Hurja Dorian runteli Bahamasaaria alkuviikosta – tältä näyttää paratiisisaarilla hirmumyrskyn jäljiltä

Kun lentokenttä muuttui myrskyäväksi mereksi – Ällistyttävä video Bahaman lentokentästä Dorian-hurrikaanin keskellä

Floridalainen Rachel vältti katastrofin ja kerää nyt avustuksia Bahamaan – "Me selvisimme katkenneilla oksilla, Bahamaa moukaroi hurrikaani"

Toimittajalta: Ylen kirjeenvaihtajan selviytymispaketti hurrikaanissa on myslipatukat, sadevaatteet, bensakanisteri – ja hätäsalmiakit

Yle tapasi Floridan suomalaisia hirmumyrskyuhan keskellä: ”Hurrikaaneja opittava sietämään osana paratiisiamme”

Joko teillä osataan lukea, kyselivät ennen ekaluokalle menevien äidit ja isät. Nyt samaa pähkäillään eskarilaisten kodeissa.

Kahden lapsen äiti Katri Kukkonen kertoo stressanneensa asialla äskettäin. Esikoinen Miko Nissilä aloitti esiopetuksessa Kokkolassa syksyllä 2019, ja osa eskarikavereista osasi jo lukea ja kirjoittaa.

– Tuli sellainen tunne, että pitäisiköhän meidän ruveta harjoittelemaan, kertoo Kukkonen.

Vertailevatko vanhemmat lasten lukutaitoa?

– Kyllä vertailevat. Lukutaitoa samoin kuin kaikkia muitakin taitoja. Niistä kertoo ja haluaa olla ylpeä, Kukkonen miettii.

Tutkimuksen mukaan alle 10 prosenttia suomalaislapsista osaa lukea ennen esiopetusta. Tilanne on pysynyt samankaltaisena viimeiset kymmenen vuotta.

Professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta uskoo, että vanhempien hätäily on huolta lapsen pärjäämisestä ikätovereidensa joukossa.

Välillä kyse voi myös olla vanhempien kunnianhimosta. Oppimista arvostavassa kulttuurissa lapsen varhainen lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan oppiminen on myös tietynlainen statustekijä.

– Vanhempien ei tarvitse eikä kannata stressata. Jokainen oppii oman herkkyysvaiheensa mukaisesti. Suomen kielen säännönmukaisuus tukee nopeaa lukutaidon oppimista sitten, kun lapsen kehitys on siihen valmis, Lerkkanen rauhoittelee.

Vaikka kavereiden lapset osaisivat eskariin mennessään jo lukea, ei omaansa kannata väkisin opettaa kotona. Painostaminen ei nopeuta lukutaidon oppimista, vaan päinvastoin tappaa motivaation kirjoja kohtaan pitkäksi aikaa.

Sisarukset eri tahdissa

Lapsen lukemaan oppimista ei kannata hoputtaa, mutta ei ole syytä myöskään jarrutella. Lerkkanen neuvoo vanhempia lukemaan lapselle ääneen joka päivä. Se kasvattaa sanavarastoa ja tukee kielen ymmärtämistä.

– Molemmat luovat pohjaa myöhemmälle ja paljon vaativammalle luetun ymmärtämisen taidolle.

Lapset kehittyvät eri tahdissa. Esimerkiksi kielellinen kehitys luo valmiutta lukemaan oppimiselle. On täysin mahdollista, että lapsi oppii lukemaan itsekseen seuraamalla sivusta isomman sisaruksen lukuläksyn harjoittelua tai vaikka selvittämällä itse, mitä esimerkiksi Aku Ankan puhekuplassa lukee.

Näin kävi kokkolalaiselle Lassi Palolalle, joka myös aloitti esiopetuksessa Kokkolassa syksyllä 2019. Hän oppi lukemaan 4-vuotiaana, kun isosisko leikki koululeikkejä kotona. Taito paljastui, kun poika luki ääneen päiväkotireitin varrella olevan autoliikkeen nimen.

– Ajattelin, että ehkä hän vaan muistaa nimen kuulemansa perusteella. Kun tulimme kotiin, pyysin lukemaan lisää ja todettiin, että kyllä poika osaa oikeasti lukea, muistelee Lassin äiti Eveliina Palola.

Lassin isoveli oppi myös lukemaan 4-vuotiaana. Perheen esikoistytär puolestaan ekaluokkalaisena. Eveliina Palola muistelee stressanneensa esikoisen kohdalla, että kuinka pian lapsi oppii, vaikka luotto koulun opetukseen olikin korkealla.

– Poikien kohdalla en sitten stressannut enää yhtään, ja heidän lukutaitonsa tuli kuin puskista yllättäin.

Seuraa herkällä korvalla

Vanhempien kannattaa Lerkkasen mukaan seurata herkällä korvalla. Kun lapsi alkaa osoittaa mielenkiintoa lukemista kohtaan eli kysellä, mitä tässä lukee tai lukeeko tässä näin, häntä voi auttaa.

– On aivan eri asia, jos lapsi on itse kiinnostunut lukemisesta. Silloin opettelun voi aloittaa vanhemman kanssa kirjainten nimistä ja äänteistä.

Suomalainen esiopetus ei opeta lukemaan, vaan edistää lapsen oppimisvalmiuksia erilaisten pelien, leikkien ja harjoitusten kautta. Lapsen herkkyysvaiheeseen vastaaminen ja oppimisen ilo ovat ykkösasia.

– Kirjaimia ja numeroita toki opetellaan, mutta esimerkiksi niin, että rakennamme niitä metsäretkellä kävyistä ja, lehdistä ja tikuista, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Eva Leppänen kokkolalaisen Jokilaakson koulun esikoulusta.

Jokilaaksossa eskariryhmässä on keskimäärin 1-3 lukutaitoista. Määrä vaihtelee, on myös vuosia, jolloin kukaan aloittava ei osaa lukea. Leppäsen mukaan lukijat eivät kuitenkaan näytä turhautuvan, kun muut opettelevat kirjaimia.

– Heille annetaan lisätehtäviä, jotakin haastavampaa sillä aikaa.

Vaikka vanhemmat saattavat vertailla lasten taitoja, Leppäsen mielestä ei näytä siltä, että lapsilla olisi paineita toistensa lukutaidosta tai sen puutteesta.

– Jos lapsi oppii täällä lukemaan, häntä tietysti kehutaan ja kannustetaan, mutta ei niin, että lukemaan oppiminen olisi itsetarkoitus. Korostamme aina, että jokainen oppii ajallaan.

Lukemaan opettelevaa lasta voi kannustaa esimerkiksi kuuntelemalla, kun lapsi lukee.

–Tutkimuksemme osoittavat, että vanhemman kannustava suhtautuminen lapsen omaan harjoitteluun tukee parhaiten lapsen lukemaan oppimista., kertoo professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Toisaalta oppimista voi myös sekoittaa ja hidastaa, jos kotona opetetaan lukemaan eri tavalla kuin myöhemmin koulussa.

– Useimmiten lapsi kuitenkin oppii lukemaan ennemmin tai myöhemmin.

Poikkeuksena Lerkkasen mukaan ovat lapset, joille lukemaan oppiminen on muita hankalampaa esimerkiksi dysleksian eli lukivaikeuden takia. Heidän kohdallaan erityisopettajat ohjaavat tarvittaessa myös vanhempia kotiharjoittelussa.

Milloin kannattaa huolestua?

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota kirjainten ja äänteiden tunnistamiseen. Joillakin lapsilla jo tämä saattaa johtaa lukutaidon oivaltamiseen.

Kouluun mentäessä noin kolmasosa osaa lukea tekstiä, kolmasosa joitakin sanoja, ja loput aloittavat opettelun aivan alusta, mutta tuntevat usein jo paljon kirjaimia esiopetuksen ansioista.

– Ensimmäisellä luokalla lukemaan oppivat saavuttavat nopeasti ikätoverinsa ja oppivat lukemaan. Siksi en näe mitään syytä aikaistaa lukemaan oppimista, professori Marja-Kristiina Lerkkanen toteaa.

Hän siteeraa kymmenen vuotta kestänyttä Alkuportaat-seurantaa, jossa tutkittiin 2000 lapsen oppimista esikoulun alusta yhdeksännen luokan loppuun.

– Seuranta osoitti, että koskaan ei ole liian myöhäistä ryhtyä lukijaksi. Vaikka innostuisi lukemisesta myöhemmin, ja vaikka vapaa-ajan lukeminen lisääntyisi vasta myöhemmillä luokilla, kaikki se kuitenkin on hyödyksi lapsen myöhemmälle oppimiselle ja opsikelulle.

Syytä huoleen on vasta, jos lapsen lukemaan opettelu ei systemaattisesta opetuksesta ja harjoittelusta huolimatta etene koulussa ensimmäisen luokan aikana.

– Koulussa ollaan kuitenkin hyvin hereillä tunnistamaan ongelmat jo aikaisessa vaiheessa ja puuttumaan niihin antamalla lisää tukea, Lerkkanen kertoo.

Miko Nissilä viihtyy hyvin kokkolalaisessa eskarissa, ja äiti kertoo päättäneensä lopettaa stressaamisen. Kotona ei ole aloitettu lukutreenejä, vaan lapsille luetaan satuja ääneen kuten tähänkin asti. Virikkeitä on tarkoitus tarjota heti, jos poika itse osoittaa lukemista kohtaan mielenkiintoa.

– Mietin, että kyllä lapsen pitää saada olla lapsi. En missään nimessä halua pojalle sellaista tunnetta, että hänen pitäisi osata. En halua luoda lapselle mitään paineita, Katri Kukkonen kertoo.

Aiheesta voi keskustella 11.9. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Kouluun meneviltä ei enää vaadita samoja taitoja kuin ennen – rehtori: "Kuinka monessa kodissa syödään veitsen ja haarukan kanssa?"

Näillä 5 vinkillä taltutat lapsesi eskarikiukun – "Kannattaa kyykistyä kuuntelemaan lasta"

Mitä lukutaidolle tapahtuu koulussa? Suuri osa lapsista lukee jo 6-vuotiaina, mutta monet 10 vuotta vanhemmat eivät ymmärrä yksinkertaistakaan tekstiä

Teatterineuvos Tuija Vuolle kertoi Puoli seitsemän -ohjelmassa varsin erikoisesta kirjeenvaihdostaan yhden Suomen vaikutusvaltaisimman mediavaikuttajan kanssa. Vuolle oli vasta 14-vuotias, kun hän lähetti silloin Viikkosanomien päätoimittajana toimineelle Aatos Erkolle kaksi kirjettä. Molemmat liittyivät uravalintoihin, ja molemmissa pyydettiin neuvoja.

– Kirjoitin ensimmäisen kerran hänelle, kun Suomeen tuli Blue Bells -niminen tanssiryhmä, jossa pituusvaatimus oli 175 senttiä. Kysyin Erkolta neuvoa siitä, miten pääsisin tähän ryhmään, koska olin lyhyempi. Hän vastasi minulle, millä tavalla teatterikouluun pyritään ja sitä kautta päästään näyttelijäksi.

Kirje ei jäänyt Vuolteen ja Erkon ainoaksi.

– Suomen Kuvalehdessä oli silloin sivu, johon oli piirrettynä vaatemalleja. Minäkin piirsin sellaisen arkin, lähetin senkin Erkolle ja kysyin, miten pääsisi muotialalle. Ja hän taas kauniisti vastasi minulle, millä tavalla opiskellaan vaatesuunnittelijaksi.

Jälkeenpäin Vuolletta on harmittanut, ettei silloin osannut arvostaa kirjeitä niin paljon, että olisi laittanut ne talteen.

Myöhemmin Erkosta tuli Helsingin Sanomien päätoimittaja, Sanoma Oy:n suuromistaja ja yksi aikansa vaikutusvaltaisimpia suomalaisia. Vuolteelle itselleenkin on mysteeri, miksi hän lähetti urakysymyksensä aikoinaan juuri Aatos Erkolle.

– En tiedä, Minä olen vaan kirjoittanut ne Aatos Erkolle, Vuolle nauraa Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

Tampereen teatterissa tehtiin Vuolteet

Tuija Vuolle teki 50 vuotta kestäneen teatteriuran, siitä 45 vuotta Tampereen teatterissa. Vuolteen tavaramerkki oli jo silloin se, että hän oppi ja omaksui roolit pikavauhtia. Teatterissa tulikin tunnetuksi termi "tehdä Vuolteet" silloin kun joku pystyy heittämään roolivihkon pois muita aikaisemmin.

– Kyllä kai minua jonkinlaisena muistihirmuna on pidetty. Olen minä aikoinani tehnyt paljon nopeita paikkauksia. Sen täytyy tapahtua nopeasti, ja kaikki pitää kuitenkin oppia.

Kohta 60 vuotta näyttelemistä

Tuija Vuolle vietti 50-vuotistaiteilijajuhlaansa yhdeksän vuotta sitten vuonna 2010. Työt teattereissa ja tv-sarjoissa ovat jatkuneet senkin jälkeen, eikä loppua näy.

Seuraavana on vuorossa Madaamit-näytelmän ensi-ilta Hämeenlinnan kaupunginteatterissa lokakuussa, ja ensi kesänä Tampereella nähdään näytelmäversio tv-sarjasta Korpelan kujanjuoksu.

Katso Tuija Vuolteen koko haastattelu Yle Areenassa: