Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio aikoo hakea valituslupaa huume- ja virkarikostuomiolleen korkeimmasta oikeudesta, kertoo Iltalehti.
Hovioikeus pysytti voimassa Aarnion kymmenen vuoden käräjätuomion huumausaine- ja virkarikoksista kesäkuussa.
Aarniolla on aikaa jättää valituslupahakemus 26. elokuuta asti. Korkein oikeus saa päättää, ottaako se hakemuksen käsittelyyn.
Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi ei halunnut avata Iltalehdelle, millä perusteilla Aarnio aikoo lähestyä korkeinta oikeutta.
Suomalaisnuoret juovat ja polttavat selvästi vähemmän kuin 2000-luvun alussa, mutta nyt hyvä kehitys näyttää pysähtyneen. Näin kertoo tuore Nuorten terveystapatutkimus.
Aiempaa harvempi nuori on täysin raitis, ja erityisesti tyttöjen nuuskaaminen lisääntyy. Lukuja on verrattu edelliseen tutkimukseen, joka tehtiin vuonna 2017.
Tupakkatuotteita käyttää päivittäin 14–18-vuotiaista pojista joka kymmenes, ja samanikäisistä tytöistä kahdeksan prosenttia.
Poikien osuus on sama kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta tyttöjen osuus on hieman noussut. Tämä selittyy nuuskan käytön lisääntymisellä.
Nuuskaa silloin tällöin tai päivittäin käyttää 4,7 prosenttia 14–18-vuotiaista tytöistä, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 3 prosenttia. Samanikäisten poikien käyttö on taas hieman vähentynyt, ja nuuskaa käyttää nyt 11,5 prosenttia pojista.
Alkoholia puolestaan juo vähintään kerran kuukaudessa noin kolmannes 14–18-vuotiaista nuorista. Tytöt ja pojat juovat yhtä paljon, ja määrät ovat edelleen hienoisessa laskussa.
Kuitenkin täysin raittiiksi itsensä ilmoittavia on aiempaa vähemmän. Uusien tulosten mukaan pojista 43 prosenttia ja tytöistä 40 prosenttia ilmoittaa olevansa raitis, kun kaksi vuotta sitten näin teki 45 prosenttia pojista ja 43 prosenttia tytöistä.
Professori vaatii kuria Ruotsin nuuskaralliin
Tutkimuksessa mukana ollut kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta on huolissaan hyvän kehityksen pysähtymisestä.
– Se on tässä se ikävä juttu. Pahimmillaan tämä voi olla käännekohta pitkän aikavälin kehityksessä.
Hän nostaa jalustalle erityisesti nuuskankäytön.
– Aika pitkälle käyttäjiä ovat olleet nuoret miehet ja pojat. Mutta uutena ilmiönä jo muutama prosentti tytöistäkin käyttää nuuskaa.
Rimpelän mielestä asiaan pitäisi saada kuria. Nuuskassa on usein runsaasti nikotiinia, hän huomauttaa, joten se myös koukuttaa osaa vahvasti. Vaikka myynti on Suomessa kiellettyä, ostaminen on helppoa.
– Ruotsistahan tämä ilmiö tulee. Nuuskaa myydään aktiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa piilossa julkisuudelta, ja Torniossa on rajan toisella puolella kauppoja josta sitä ostetaan ja tuodaan ilman valvontaa, Rimpelä sanoo.
– Kyllä Ruotsin pitäisi hillitä sitä, ettei heiltä pääsisi nuuskaa muihin maihin.
Tutkimuksen alkoholiluvuista Rimpelä pitää sen sijaan hyvänä, että näkyvissä on vain käytön vähenemisen pysähtyminen, ei kasvua.
2000-luku on silti menestystarina
Notkahduksesta huolimatta 2000-luku on nuorten päihteidenkäytön vähenemisessä menestystarina.
2000-luvun kynnyksellä eli vuoden 1999 terveystapatutkimuksessa 19 prosenttia pojista ja 16 prosenttia tytöistä kertoi olevansa raittiita. Siitä osuus on kahdessa vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut.
Vuonna 1999 joka neljäs poika tai tyttö kertoi juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa – nyt näin sanoo enää joka kymmenes.
Myös tupakointi on romahtanut.
– Kokonaisuus on muuttunut todella merkittävästi, Rimpelä sanoo.
Positiivista on myös, että sekä tutkimuksen nuorimmat eli 12-vuotiaat eivät juuri juo eivätkä polta tai nuuskaa. Käyttö on kaikissa kategorioissa hyvin lähellä nollaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee virallisen vierailun Ukrainaan syyskuun puolessa välissä, kertoo presidentin kanslia. Niinistö tapaa Ukrainan tuoreen presidentin Volodymyr Zelenskyin pääkaupungissa Kiovassa.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Niinistö ja Zelenskyi tapaavat. Koomikkona ja näyttelijänä uransa tehnyt Zelenskyi aloitti presidentin virassa toukokuussa.
Presidentti Niinistö vieraili edellisen kerran Ukrainassa vuonna 2014.
Asevalmistaja Saab lupaa lisätä työntekijämääräänsä Suomessa, jos yhtiö pääsee sopimukseen Suomen Merivoimien uusiin aluksiin toimitettavasta taistelujärjestelmästä.
Taistelujärjestelmällä hallitaan laivan tutkaa, sensoreita ja aseita. Taistelujärjestelmä tekee laivasta sotalaivan.
Saabilla on jo Tampereella sensorien kehityskeskus, jossa työskentelee parisenkymmentä työntekijää.
Laivastohankkeiden myyntijohtaja Jonas Widerström Saab Finland -yhtiöstä lupaa, että työntekijämäärä Tampereella tai muualla Suomessa kasvaa, jos kauppa Suomen Merivoimien kanssa toteutuu.
– Meillä on tavoite ja halu kasvattaa teknologiakeskuksemme kokoa sataan työntekijään, Jonas Widerström kertoo Ylelle.
Lisäys työntekijämäärään olisi noin kahdeksankymmentä. Mahdollisen laajennuksen aikataulu on avoinna.
Yle pääsi ainoana suomalaisena tiedotusvälineenä seuraamaan Ruotsin Merivoimien ampumaharjoituksia. Saab on toimittanut taistelujärjestelmän videolla näkyviin laivoihin. Katso video tästä!
Kauppa merkitsisi myös Saabin yhteistyön laajenemista muiden puolustusteollisuuden yritysten kanssa Suomessa.
Todennäköisiä ja merkittävimpiä kumppaneita olisivat Patria-konsernin Patria Systems ja Millog, joka on puolustusvoimien kaluston huoltoon ja ylläpitoon erikoistunut yhtiö. Suomen valtio omistaa enemmistön Patriasta.
Patria uusii jo parhaillaan Merivoimien Hamina-luokan ohjusveneitä yhdessä Saabin kanssa.
Saab on ainoana jäljellä taistelujärjestelmän kilpailutuksessa
Käytännössä Saabin valinta ensi vuosikymmenellä valmistuvien neljän uuden sotalaivan, korvettien taistelujärjestelmän toimittajaksi on erittäin todennäköistä, jollei suorastaan varmaa.
Puolustusministeriö tiputti huhtikuussa kilpailun loppusuoralla pois Atlas Elektronikin ja Lockheed Martin Canadan. Saab jäi ainoana jäljelle.
Lopullisen ratkaisun tekee Suomen hallitus, todennäköisesti tämän syksyn aikana. Koko taistelujärjestelmän hinta on noin 400 miljoonaa euroa.
Käytännössä Saab-kauppa odottaa, että ensin saadaan aikaan sopimus niiden laivojen rakentamisesta, johon taistelujärjestelmät tulevat. Puolustushallinto neuvottelee aluksista suomalaisen telakan, Rauma Marine Constructions (RMC) -yhtiön kanssa.
Hallitus vahvistanee Rauman rakentajatelakaksi syksyllä
Merivoimien uusien sotalaivojen rakentamissopimukset ovat viivästyneet.
Puolustushallinto on halunnut varmistaa, että Rauman telakka varmasti kykenee selviytymään neljän laivan rakennusurakasta. Sopimuksen syntyä viivästytti myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ennenaikainen ero.
Puolustusvoimilla on jo aiesopimus laivojen rakentamisesta Rauma Marine Constructions -yhtiön kanssa. Kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardin euron laivahankinnan hinnasta puolet muodostuu laivojen rakentamisesta.
Hallituksen odotetaan hyväksyvän niin aluskaupan kuin taistelujärjestelmänkin hankkimisen tämän syksyn aikana. Laivat on tarkoitus rakentaa vuosina 2021 – 2025.
Puolustusvoimien uusi komentaja Timo Kivinensanoi elokuun alussa, että ratkaisu pitää saada alkusyksystä. Kivinen oletti, että niin myös käy.
Uusi, pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus sai selvityksen laivakaupasta ja hyväksyi neuvottelujen jatkamisen omalta osaltaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa maanantaina.
Saab- johtajat Jonas Widerström (vas.) ja Joachim Hammersland lupaavat yhteistyön suomalaisyritysten kanssa lisääntyvän, jos kauppa uusien laivojen taistelujärjestelmästä toteutuu.Mike Toivonen / Yle
Kriisiajan huoltovarmuus vaatii osaamisen siirtoa Suomeen
Sopimus Saabin kanssa taistelujärjestelmästä pitää sisällään myös osaamisen siirron Suomeen. Taistelujärjestelmää on kyettävä huoltamaan ja ylläpitämään kriisiaikoina suomalaisvoimin.
Huoltovarmuussyistä teollisen yhteistyön laajeneminen ja uudet työpaikat Suomessa olisivat toteutuneet muidenkin valmistajien kanssa tehdyissä kaupoissa, koska asia oli tarjouspyynnöissä edellytyksenä.
Kaupan myötä Saabin on tarkoitus laajentaa Tampereella sijaitsevan sensoreihin keskittyneen keskuksensa osaamista myös laajemmin taistelujärjestelmän ylläpitoon. Se, sijoittuvatko kaikki toiminnat edelleen Tampereelle, on auki.
– Jos kauppa toteutuu, tarkoituksemme on lisätä yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa ja osaltamme vahvistaa puolustusvälineteollisuutta Suomessa, kertoo Jonas Widerström Saabilta.
Saab-johtajat kertovat mielellään esimerkkiä Australiasta.
Australia hankki Saabilta 1980-luvun lopulla laivoihinsa taistelujärjestelmän. Nykyisin Saab työllistää Australiassa 500 ihmistä ja siellä kehitettyjä asejärjestelmien osia myydään myös muihin maihin.
Ruotsi tiukensi vientiehtoja – Demokratian tila lupaharkintaan
Ruotsi on kiristänyt aseiden vientilupien myöntämistä Jemenin kriisin perusteella. Vientimaiden ihmisoikeustilannetta seurataan nyt tarkemmin.
Jemenin kriisiin sekaantuneisiin valtioihin ei myönnetä uusia aseiden vientilupia. Suomikaan ei myönnä uusia vientilupia alueelle.
– Ehdoissa on mukana nyt myös demokratian tila maissa, joihin aseita viedään, kertoo taistelujärjestelmästä vastaava johtaja Joachim Hammersland.
Saabin mukaan maanpuolustuksen, aseiden vientiehtojen ja aseteollisuuden tasapaino on Ruotsissa hyvä.
–Jos Ruotsi aikoo puolustaa itseään, maa tarvitsee vahvan puolustusteollisuuden. Vahva puolustusteollisuus syntyy vain, jos on mahdollisuus vientiin. Se tarkoittaa, että viemme maihin, joihin poliitikkojemme mielestä on mahdollista viedä, sanoo Joachim Hammersland.
Ruotsin näkökulmasta asevienti Suomeen ei ole ongelmallista. Vaikka Saab on alati kyberhyökkäysten kohteena, yhtiössä koetaan, ettei vienti Suomeen ole riski vakoilun tai tietovuotojenkaan näkökulmasta.
Saab on mukana tarjouskilpailussa myös Suomen ilmavoimien seuraavasta hävittäjämallista.
Juankoskelaislähtöisen muusikon Juice Leskisen työtä kunnioittavat lyriikkapylväiden tekstit julkistetaan huomenna lauantaina Juankoskella. Pylväät ovat tulossa Juicen torille, jota remontoidaan parhaillaan.
Remontin vuoksi julkistamistilaisuus pidetään muusikon nuoruuden tärkeässä paikassa, Pukkikalliolla. Suomenkielisen rocklyriikan uranuurtajan työtä esittelevistä pylväistä toivotaan uutta matkailunähtävyyttä Juankoskelle.
Valaisinpylväiden tekstit valittiin asukkaiden ehdottamien kappaleiden pohjalta. Oman näkemyksensä teksteistä saivat esittää myös Juice Leskisen tuotannon oikeudenomistajat.
Pylväiden idean isä on siilinjärveläinen valaistussuunnittelija Ari Tiilikainen. Hän kertoo, että Juicen tekstejä kaavailtiin myös muun muassa katukiveykselle tai niitä olisi voinut heijastaa eri pinnoille.
– Mutta kiveys olisi talvella jäänyt lumen alle ja projisointi toimisi vain pimeällä.
Sen vuoksi tekstit päätettiin laittaa torille tuleviin uusiin valaisinpylväisiin. Pylväitä tulee torille kahdeksan kappaletta Juicen patsaan ympärille.
– Laserilla ajetaan tekstifontteja reikinä ja pylväs valaistaan sisäpuolelta, jolloin teksti näkyy valaistuna valkoisella valolla. Päivän valossa ne näkyvät reikinä ja ovat luettavissa, mutta illalla ne heräävät eloon.
Riku Nieminen ja Anssi Tikanmäki paljastavat tekstit
Teksti tulee pylväisiin pituussuunnassa. Noin neljän metrin korkuiseen pylvääseen mahtuu Tiilikaisen mukaan 60 kirjainta. Kirjasintyyppinä on vanha kirjoituskonefontti.
– Mietimme myös käsinkirjoitetun näköistä fonttia, mutta se olisi ollut tuotantoteknisesti vaikea ja luettavuus huono. Myös Juicen tytär Eeva-Maaria hyväksyi fontin, Tiilikainen kertoo.
Tilanpuute on Tiilikaisen mukaan hyvä asia.
– Kun lauluista on pylväissä vain hyvin lyhyt pätkä, ihmiset voivat pohtia, miten laulu jatkuu ja mikä kappale onkaan kyseessä.
Juicea näytellyt, Juice Originals -yhtyeen solisti Riku Nieminen ja yhtyeen jäsen Anssi Tikanmäki paljastavat yleisölle pylväisiin valitut tekstit. Lyriikkatekstien julkistamisjuhlan jälkeen on vuorossa yhtyeen konsertti.
Juicen torin remontin on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä. Valaisinpylväät viedään torille lähikuukausien aikana.
Luonnosvaiheen kuva Juicen torille tulevasta valaisinpylväästä.Ari Tiilikainen / LITE-designs
Lyriikkapylväiden tekstien julkistamistilaisuus pidetään Brynolfin päivien yhteydessä 17.8.2019 kello 14.30–15.30 Juankosken Pukkikalliolla. Sen jälkeen Juice Originals -yhtye esiintyy Ruukinpajan piha-alueella kello 16.
Tanskassa sulatellaan lehtitietoa siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiinnostunut ostamaan Grönlannin. Wall Street Journal -lehden lähteiden mukaan Trump on nostanut useita kertoja esiin ajatuksen siitä, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta.
Grönlantia Tanskan kansankäräjillä edustava Aaja Chemnitz Larsen antaa Politiken-lehdessä ostoajatukseen lyhyen ja ytimekkään vastauksen.
– Kiitos ei.
Kuvassa Grönlannin länsiosassa sijaitseva Upernavikin kylä. Kuva on otettu heinäkuussa 2015.Linda Kastrup / EPA
Mikäli Grönlanti päätyisi Yhdysvalloille, lisääntyisi eriarvoisuus saarella Chemnitz Larsenin mukaan entisestään. Uutistoimisto Reutersille hän sanoo olevansa varma, että enemmistö grönlantilaisista uskoo, että pitkällä tähtäimellä suhde Tanskaan on parempi kuin suhde Yhdysvaltoihin.
Tanskan entinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen puolestaan sanoo Twitter-viestissä ostoajatusta väärin ajoitetuksi aprillipilaksi.
– Toivottavasti se on vitsi, sillä ajatus on kauhea ja groteski. Olen varma, että se olisi todella suuri menetys sekä Grönlannille että Tanskalle, puuskahtaa Radikale Venstreä edustava entinen ulkoministeri Martin LidegaardTanskan yleisradioyhtiölle DR:lle.
– Jos hän todella harkitsee asiaa, on se lopullinen todiste siitä, että hän [Trump] on seonnut. Ajatus, että Tanska myisi 50 000 kansalaistaan Yhdysvalloille on pähkähullu, tylyttää Tanskan kansanpuolueen Søren Espersen uutistoimisto Ritzaun haastattelussa DR:n mukaan.
Arkeologi Tuija Kirkisen puhe pellon laidalla keskeytyy, kun hautakaivauksesta kuuluu huuto.
– Tuija, nyt löytyi nahkariekale!
Kouvolan Korialla vanhan raviradan kupeessa sijaitseva kahden suomenhevosen hautakaivaus on osoittautunut tutkijoilleen varsinaiseksi aarreaitaksi.
Perjantaihin aamupäivään mennessä hautakaivauksella työskennellut ryhmä oli kaivanut esiin huomattavan paljon hevosten jäänteitä. Haudasta on löytynyt myös isoja tuppoja hyvin säilynyttä hevosen harjasta. Tähän mennessä löytyneissä kavioissa on ollut kengät.
– Se, mikä meitä hämmästyttää on, että karvat ovat säilyneet haudassa aivan, kuin ne olisi laitettu sinne eilen, Kirkinen kertoo.
Syy hyvin säilyneisiin karvoihin ovat erinomaiset säilymisolosuhteet. Ne ovat Kirkisen mukaan todella poikkeukselliset Suomessa.
– Tässä päällä on ollut valtavan tiivis savi. Savi on luonut hapettomat olosuhteet, jolloin kasvijäännöksiä ja myös eläimen pehmytosia on saattanut säilyä.
Valiojuoksijat ammattimaisessa valmennuksessa
Helsingin yliopiston johtama ryhmä on etsinyt haudasta kahta vuonna 1953 haudattua hevosta. Valokas on vuoden 1945 ravikuningas, Rymy-Murto puolestaan kuninkuuskilpailun kakkonen vuodelta 1946.
Valokas-hevonen on vuoden 1945 ravikuningas. Kuvassa sitä ohjastaa Alma ja Matti Takasen valmentajaksi palkkaama Oiva Laine.Hevosurheilu-lehden arkisto
Ypäjän hevosopiston hevostalouden asiantuntija Päivi Laine kertoo, että Valokas ja Rymy-Murto edustavat suomenhevosen merkittävintä orilinjaa. Niiden isä Murto on koko maan nykyisen suomenhevoskannan kantaori, joka esiintyy kaikkien nykyään elävien suomenhevosten sukutaulussa. Suomen Hippoksen mukaan suomenhevosia on noin 20 000.
Ravikilpailuissa menestymisen ansiosta Valokkaasta tuli merkittävä siitosori.
– Sen jälkeläisiin kuuluu Valokko, jonka jälkeläinen on Vekkuli-tamma. Sen kaksi merkittävää poikaa, legendat Vieteri ja Vekseli ovat molemmat viisinkertaisia ravikuninkaita, Laine selvittää.
Valokkaan ja Rymy-Murron omistivat Kouvolan Korialla asuneet Alma ja Matti Takanen. Heillä oli maatila ja kauppaliike Korian keskustassa.
– Hevosia tuli ja meni. Se oli paikka, missä muut hevosmiehet kävivät ravimatkoilla. Jonkin verran kävi varmaan myös tammoja, jotka astutettiin siitosorilla. Se oli sen ajan bisnestä, liiketoimintaa, kuten hevosurheiluun kuului ja kuuluu vielä nykyäänkin, Laine pohtii.
Valokkaan ja Rymy-Murron jäänteistä on kaivettu esiin jo huomattava osa. Löydöksestä käy ilmi, että hevoset on asetettu turvat vastakkain.Tuija Kirkinen
Valokas ja Rymy-Murto olivat Laineen mukaan ammattimaisessa ravivalmennuksessa olevia urheiluhevosia. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan Valokasta valmentamaan palkattiin tuolloin 19-vuotias Oiva Laine. Tämä on nykyään tyypillinen tapa pitää ravihevosia, mutta ei vielä 70 vuotta sitten.
– Kilpailevia ravihevosia pidettiin 1940-luvulla aika paljon niin, että ne olivat talojen työhevosia, joilla myös kilpailtiin. Valokasta ja Rymy-Murtoa valmennettiin urheiluun, ne eivät niinkään toimineet työhevosina, Päivi Laine sanoo.
Päivi Laineen mukaan Takasen pariskunta on yksi merkittävä lenkki hevoskulttuurin etenemisessä ja säilyttämisessä.
– Se oli sen ajan keskeinen paikka ja tietenkin juttu ja perimätieto kulki siinä eteenpäin. Siellä on paitsi tehty bisnestä, myös istuttu iltaa, yövytty ja kerrottu juttuja, jotka nyt tämän hankkeen puitteissa yritetään saada talteen.
Hevoset lopetettiin samana päivänä
Puheiden perusteella Alma Takanen on ollut Takasen pariskunnasta se, joka paljolti päätti hevosten asioista, Päivi Laine kertoo. Alma Takanen oli hevosharrastaja, joka myös ajoi Laineen mukaan kilpaa molemmilla hevosilla.
21-vuotiaat Valokas ja Rymy-Murto lopetettiin samana päivänä 23. tammikuuta 1953.
– Sitähän me emme tiedä, miksi hän sinä talvena oli päättänyt, että oriit saavat lähteä. Se on aina vaikea päätös ja ilmeisesti ne olivat hänelle hyvin läheiset hevoset.
Valokas ja Rymy-Murto haudattiin Korialla sijaitsevan vanhalle raviradalle kuusikon laitaan. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan hauta kahdelle hevoselle olisi tehty rautakangella ja lapiolla.
Aluksi maata poistettiin haudan päältä kaivinkoneella. Hevosten hautakivi piti siirtää, koska hauta oli kiven alla.Minna Heikura / Yle
Pohjois-Elimäen hevosystäväinseuran sihteeri Terho Partanen tietää kertoa, että viimeiset ravikisat olisi järjestetty raviradalla vuonna 1966. Radalla järjestettiin tavallisesti vuosittain yhdet talvikisat ja kahdet kesäkisat. Kilpailut lopetettiin, koska rata ei enää täyttänyt tarvittavia vaatimuksia.
Vanhasta raviradasta on nähtävissä vielä joitain merkkejä. Pellon keskellä kasvavan keltaisen vilja-alueen ympärillä on radan muotoinen nurmialue, jolla hevoset ovat aikanaan juosseet kilpaa.
Pohjois-Elimäen hevosystäväinseura on ylläpitänyt sen mailla sijaitsevaa Valokkaan ja Rymy-Murron hevoshautaa.
– Olen pitänyt säännön, että ennen Kymi GP -kilpailua käyn leikkaamassa heinät polulta, etteivät ihmiset kastele housunlahkeitaan. Sama ennen Kuninkuusraveja, koska on kyse ravikuninkaan haudasta, Partanen kertoo.
Kouvolan hevoshauta on jättipotti
Valokkaan ja Rymy-Murron haudasta on tarkoitus ottaa näytteitä Helsingin yliopiston johtamaa tutkimusta varten. Kaksi vuotta sitten alkaneessa tutkimuksessa selvitetään suomenhevosen varhaishistoriaa.
Historiankirjoista löytyy kuvia ja kirjoituksia siitä, millainen suomenhevonen on ollut ja mistä se periytyy. Nykymenetelmien ansiosta bionäytteistä, esimerkiksi jouhista ja hampaista, on mahdollista eristää ja analysoida hevosen dna:ta ja selvittää, millainen suomenhevonen on ollut geneettisesti.
Tutkimusta varten on saatu jo noin 200 näytettä, kuten jouhia, pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä. Näytteitä otetaan edelleen vastaan.
Juoksuradan muoto on edelleen nähtävissä Korian vanhalla raviradalla. Viimeiset kilpailut radalla järjestettiin vuonna 1966.Pyry Sarkiola / Yle
Tutkijat ovat toivoneet löytävänsä Korialla Kouvolassa sijaitsevasta hevoshaudasta erityisesti hampaita, sillä niissä dna on säilynyt parhaiten kiilteen alla suojassa.
– Dokumentoimme luuston todella tarkasti ja otamme näytteet. Meillä on myös luututkimus meneillään. Keräämme hautauksesta aineistoa hyvin monenlaiseen tutkimukseen, arkeologi Tuija Kirkinen selittää.
Kouvolaan maanantaina saapunut tutkimusryhmä on aiemmin tehnyt hevosten hautakaivauksia Varsinais-Suomessa Pöytyällä ja Etelä-Pohjanmaalla Ylihärmässä. Molemmilla kerroilla hauta jäi kuitenkin lopulta löytymättä.
Korialla Kouvolassa tutkijoille näyttää osuneen jättipotti. Rymy-Murron ja Valokkaan jäänteitä on paljastunut lisää päivä päivältä.
Hevoset olivat erivärisiä. Koska karvat ovat säilyneet hyvin, niiden perusteella voidaan ehkä päätellä, mikä osa jäänteistä kuuluu kummallekin hevoselle.
Luulöydös varmistui hevosen kalloksi. Se antoi ensimmäisiä viitteitä siitä, miten hevoset on mahdollisesti asetettu hautaan.Minna Heikura / Yle
– Saamme luustoa enemmän esille, opimme olosuhteista, löydämme ehkä osia valjaista tai loimesta. Olemme ottaneet jännittävän näköisiä maanäytteitä. Tutkimme niitä mikroskooppisesti, voisiko niissä olla kyse loimen jäännöksistä, Kirkinen pohtii kaivaustyön edistymistä haudalla.
Tarina hautaustavasta totta osittain
Sen lisäksi, että erityisesti Valokkaan sukulinja on mielenkiintoinen, on tutkimusryhmää kiinnostanut myös hevosten hautaustapa.
– Alma Takanen oli antanut määräyksen, että hevoset laitetaan yhteiseen hautaan, puetaan loimet päälle, asetetaan juoksuasentoon ja hauta havutetaan, Päivi Laine kertoo.
Tutkimuksen yhteydessä on puhuttu, että perimätiedon mukaan hevoset olisi haudattu pystyasentoon. Tiedot hevosten hautaustavasta näyttävät kaivausten perusteella pitävän osittain paikkansa.
– Hevosia ei ole haudattu pystyasentoon. Ne ovat kumollaan. Voi hyvinkin olla, että hevoset on kuitenkin haudattu juoksuasentoon. Tarina haudan havuttamisesta pitää paikkansa, Tuija Kirkinen kertoo.
Kaivauksissa on myös selvinnyt, että hevoset on asetettu hautaan turvat vastakkain. Lisäksi hautaan on heitelty kauranjyviä. Aluksi niiden luultiin olevan peräisin hevosten ruuansulatuselimistöstä. Kauraa on kuitenkin niin laajalla alueella, että sitä on Kirkisen mukaan heitetty hautaan.
– Se on yksi hetki, kun ihminen on rakkaille hevosille heittänyt kauranjyviä perään. Se on niin syvästi inhimillistä.
Tutkijat ottavat hevosista näytteitä ja joitain luita, mutta hautaavat loput jäänteet sen jälkeen takaisin alkuperäiseen paikkaansa niin, että se on edelleen Valokkaan ja Rymy-Murron hauta.
Israel päästää sittenkin Yhdysvaltain kongressiedustajan Rashida Tlaibin vierailemaan perheensä luona miehitetyllä Länsirannalla.
Eilen torstaina Israel ilmoitti, ettei se laske demokraattiedustaja Tlaibia ja hänen kollegaansa Ilhan Omaria maahan. Päätöstä perusteltiin sillä, että kongressiedustajat voisivat markkinoida Israeliin kohdistuvaa boikottikampanjaa vierailunsa aikana. Sekä Tlaib että Omar ovat avoimesti osoittaneet tukevansa palestiinalaisia.
Israelin eilinen päätös syntyi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli neuvonut Israelia estämään edustajien maahantulon. Trumpin mukaan kyseiset kongressiedustajat "vihaavat Israelia ja juutalaisia" ja ovat "häpeäpilkku".
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu totesi kuitenkin jo aiemmin, että Israel voi harkita Tlaibin päästämistä maahan humanitaarisista syistä, jos kongressiedustaja anoo virallista lupaa vierailulleen. Tlaibin sukujuuret ovat Beit Ur Al-Fauqan kylässä palestiinalaisalue Länsirannalla.
Perjantaina Israelin sisäministeriö tiedotti, että Tlaib on jättänyt anomuksen ja pääsee nyt vierailemaan 90-vuotiaan isoäitinsä ja muiden sukulaistensa luona Länsirannalla.
Tlaib on perustellut hakemustaan sillä, että vierailu voi olla hänen viimeinen mahdollisuutensa tavata iäkästä isoäitiään.
Keskusrikospoliisi kertoo, että epäiltyyn rahanpesuun liittyvien ilmoitusten määrä asettunee tänä vuonna 55 000 – 60 000 välille.
Jäädytettyjen varojen määrän ennustetaan puolestaan ylittävän kymmenen miljoonan euron rajan, mikä on tapahtunut vain kahdesti aiemmin.
Liiketoimen keskeyttämistä koskevien määräysten lukumäärä ylittää KRP:n mukaan todennäköisesti edellisen vuoden lukeman. Lukema oli kaikkien aikojen korkein, 54 määräystä.
Rahanpesuilmoitusten määrä tullee tänä vuonna lisääntymään aiemmista vuosista KRP:n mukaan pääasiassa siksi, että yksi ilmoitusvelvollinen on alkanut tehdä yli 1 000 euron rahansiirtoja koskevia ilmoituksia.
Ilmoituksista rahapeliyhteisöjen tekemien määrä on alkuvuonna laskenut huomattavasti. Myös pankkien tekemien ilmoitusten määrä on vähentynyt edellisvuodesta. Sen sijaan maksunvälityspalveluja tarjoavien ilmoitusten määrän KRP odottaa alkuvuoden perusteella lisääntyvän tänä vuonna huomattavasti.
KRP ennakoi, että juttuja avataan tänä vuonna suurin piirtein sama määrä kuin kahden edellisen vuoden aikana eli noin 1 400.
Verohallinto on KRP:n ohella toinen kahdesta merkittävimmästä tiedonluovutusten vastaanottajasta.
– OKM esitti Kansallisteatterille 50 miljoonaa euroa odotettua perusparannusremonttia varten, mutta valtionvarainministeriö ei ole hyväksynyt ehdotustamme, kertoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja.
Suomen Kansallisteatteri on odottanut valtiolta tukea talon uudemman puolen perusparannukseen vuosikymmeniä. Uudemmalla puolella on kaksi näyttämöä ja se on rakennettu vaiheittaan vuosien 1930-1950 välillä.
Teatteri on suunnitellut siirtävänsä toimintansa Pienen näyttämön ja Villensaunan osalta Pasilan Konepajan tiloihin. Peruskorjauksen oli määrä alkaa keväällä 2020.
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoroa säestää CCR:n Bad Moon Rising Kansallisteatterin Yhdestoista hetki -näytelmässä.Juha Kivioja / Yle
Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho esitteli aiemmin tänään ylpeänä Yle Uutisille teatterin remonttisuunnitelmia. Myöhemmin päivällä putosi pommi.
Ylijohtaja Kaivosojan mukaan ovet julkisuuteen sulkeutuvat nyt remonttiasian suhteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa asiasta neuvottelua valtiovarainministeriön kanssa.
– Syksyllä asia viedään budjettiriiheen, Kaivosoja vakuuttaa.
Teatterin vanha puoli peruskorjattiin viisitoista vuotta sitten. Jatkoa on odotettu jo niin kauan, että suurta osaa talosta uhkaa käyttökielto.
Nyt remontin alkaminen on opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelutaitojen varassa.
Suuri määrä kirjeitä ja muuta postia levisi maastoon keskiviikon ja torstain välisenä yönä Kuopion ja Suonenjoen välillä Pohjois-Savossa. Tapaturma sattui Ysitiellä.
Syynä kirjeiden leviämiseen oli Postin mukaan rekan oven lukitusmekanismin pettäminen. Lähetyksiä levisi maastoon Postin arvion mukaan joitakin tuhansia.
Yritys pahoittelee tapahtunutta ja siitä asiakkailleen aiheutunutta haittaa.
Postin mukaan kaikki lähetykset yritettiin kerätä talteen, mutta on mahdollista, että kirjeitä löytyy Ysitien varrelta edelleen.
– Keräsimme niitä sen yön ja saimme apua jopa poliiseilta. Eilen kävimme vielä päivänvalossa koko reitin läpi kahteen kertaan, eikä sieltä enää löytynyt kuin muutama kirje, Postin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Markku Rajamäki sanoi hetki sitten Ylelle.
Hänen mukaansa on silti mahdollista, että joku lähetyksistä jäi edelleen huomaamatta.
Posti pyytääkin ihmisiä palauttamaan maastosta vielä mahdollisesti löytyvät lähetykset takaisin Postille. Löytyneen lähetyksen voi tipauttaa lähimpään kirjelaatikkoon tai viedä lähimpään palvelupisteeseen, josta se ohjataan oikealle vastaanottajalle.
Levinnyt posti peräisin Itä-Suomesta
Rajamäen mukaan kadulle päätyneet kirjeet oli lähetetty tämän viikon keskiviikkona Itä-Suomen alueelta Oulu–Pohjanmaa-suuntaan sekä Pirkanmaa–Satakunta-suuntaan.
– Jos odottaa Itä-Suomesta postia, joka ei tulekaan, ja lähetyspäivämäärä täsmää, kannattaa tiedustella asiaa asiakaspalvelustamme. Samoin silloin, jos on tuona päivänä laittanut Itä-Suomesta postia noihin kahteen suuntaan eikä vastaanottaja kuittaa saaneensa lähetystä, Rajamäki sanoo.
Hänen mukaansa vastaavat tapaturmat eivät ole Postille ennenkuulumattomia, mutta harvinaisia kylläkin.
Rajamäki ei halua arvioida, montako vastaavanlaista tapausta postinkuljetuksessa on sattunut esimerkiksi viimeisen vuoden sisällä.
– Kuljetamme niin suuria määriä erilaisia lähetyksiä, että joskus vahinkoja sattuu. Nämä ovat kuitenkin yksittäistapauksia, Rajamäki toteaa.
Osa lähetyksistä vaurioitui ja likaantui lentäessään katuun siinä määrin, että ne jaetaan asiakkaille saatteen kera. Tämä on Rajamäen mukaan normaali käytäntö silloin, jos kirjekuori esimerkiksi repeytyy lähetyksessä.
Päivitetty 16.8.2019 kello 14:44: Lisätty juttuun Postin edustajan kommentit ja tieto kirjeiden määrästä sekä siitä, mistä mihin tielle levinneet kirjeet olivat matkalla.
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz pyrkii Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) johtoon. Asiasta kertoo saksalaislehti Der Spiegel.
Lehden tietojen mukaan Scholz on sanonut olevansa valmis pyrkimään ehdokkaaksi, jos puolue haluaa niin. Kesäkuussa nimitetty puolueen tilapäinen johto ei ole vastustanut Scholzin ehdokkuutta.
Puoluetta aiemmin johtanut Andrea Nahles erosi, kun puolue menetti kannatustaan kevään EU-vaaleissa. Vielä kesän alussa Scholz sanoi, ettei hän aio pyrkiä aikataulusyistä puolueen johtoon.
Aikoo pysyä myös valtiovarainministerinä
Valtiovarainministerin salkkua kantava Scholz on korkean profiilin kandidaatti puolueen johtoon. Toistaiseksi SPD:n johtajan paikka ei ole ollut erityisen haluttu ja puolueen sisällä on jo herännyt huoli puolueen tulevaisuudesta.
SPD:n suosio on ollut laskussa sen jälkeen, kun puolue viime vuonna lähti vastahakoisesti hallitusyhteistyöhön kristillisdemokraattisen liittouman kanssa.
Puolueen vasemmistosiipi on vaatinut koalition purkamista ja siirtymistä oppositioon. Scholz on torjunut ajatuksen ja sanonut, että puolue pysyy hallituksessa vuoden 2021 loppuun.
Saksalaisen sanomalehtiverkosto RND:n tietojen mukaan Scholz haluaa uusista käänteistä huolimatta pysyä myös valtiovarainministerin pestissään. Haku puolueen johtoon on avoina syyskuun alkuun asti. Uusi johtaja valitaan lokakuussa.
– Itse koen olevani vastuullinen vaikuttaja ja hyvä roolimalli, Rotola-Pukkila sanoo.
Vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Rotola-Pukkila valitsee kaupalliset yhteistyökumppanit tarkkaan. Ala on kasvanut nopeasti, ja kaupallisuus ja raha ovat tulleet vahvasti mukaan.
– Aloitin 2013, ihan tekemisen ilosta, ei tästä silloin mitään tienannut. Pyrin säilyttämään saman fiiliksen, en himoitse rahaa, vaan teen tätä, koska tämä on mahtavaa.
Fiilispohjalta
Rotola-Pukkilalla on satoja tuhansia seuraajia ja kiistämätöntä vaikutusvaltaa. Hänen julkaisuihinsa halutaan päästä mukaan, joskus merkittävilläkin rahoilla.
– Menen oma fiilis edellä. Jos tarjous ei sovi arvoihini ja brändiini, kieltäydyn siitä. Yritän pitää sisältöni aitona ja rehellisenä Rotola-Pukkila sanoo.
Rotola-Pukkilan bisnes on Mmiisas, ja Mmiisas on hyvin lähellä sitä, mitä Rotola-Pukkila on. 18-vuotiaana lukiolaisena aloittanut Rotola-Pukkila asuu nyt omillaan, ja yliopisto-opinnotkin alkavat olla lopuillaan.
Hän pyrkii siihen, että suunnilleen saman ikäiset nuoret ja nuoret aikuiset pystyisivät samaistumaan hänen elämäänsä, ja ehkä samaan sitä kautta jonkinlaista vertaistukea.
– Oli kyse sitten opiskelupaineista, mielenterveyden ongelmista tai muusta elämää koskettavasta, pyrin käsittelemään sitä samastuttavasti.
Tavallinen tyyppi ja kuuluisuuden kirot
Mutta miksi Mmiisas? Miksi juuri hänellä on satoja tuhansia seuraajia?
– Menestykseni salaisuus on varmaan se, että olen tosi tavallinen tyyppi. En koe olevani julkkis, vaan arkinen tyyppi, jonka elämään pääsee kurkistamaan somesisällön kautta, sanoo Rotola-Pukkila.
Rotola-Pukkila itse pitää suosiota sivutuotteena siitä, mitä hän tekee, ja jopa somettamisen miinuspuolena.
– Välillä se ahdistaa, miten moni ihminen tunnistaa tai seuraa liikkeitäni kadulla. Edelleen tuntuu erikoiselta, jos ihmiset tulevat vaikka moikkaamaan. Mutta se kuuluu tähän, ja sen kanssa pitää oppia elämään.
– Mutta on myös paljon ihania kohtaamisia seuraajien kanssa. Ja aina mieluummin juttusille kuin se, että supistaan hyllyn takana ja otetaan salakuvia. Siitäkin on kokemusta.
Oulussa on tehty harvinainen hylkylöytö aivan kaupungin keskustan tuntumasta. Asiasta kertoi ensin Kaleva.
Rannan läheisen hotellin kunnostustöiden yhteydessä kaivetun montun pohjalta paljastui viime perjantaina puinen laivan hylky, joka on mahdollisesti yksi Pohjois-Suomen vanhimmista laivalöydöistä. Paikalla tiedetään olleen satamatoimintaa 1500-luvulta 1720-luvulle saakka.
– En ole aikaisemmin kahdenkymmenen vuoden urallani tehnyt yhtä pikaisia lähtöjä toimistolta, eli merkittävästä löydöstä on kyse, Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikko kertoo.
Aluksen koosta vajaan puolikkaan kokoisen hylyn ikä tarkentuu myöhemmin tutkimuksissa. Alustavan arvion mukaan se on peräisin 1600-luvulta.
– Hylky vaikuttaa lotja- tai proomutyyppiseltä alukselta, koska sillä on matala pohja ja se on jyrkkälaitainen, Koivikko lisää.
"Alukset jäivät mätänemään rantaveteen"
Vanha laiva on aikoinaan uponnut toiselle kyljelleen, joka on nyt pohjaveden ansioista paremmin säilynyt märässä hiekassa. Se, miksi hylky löytyi merialueen sijaan maalta, selittyy rannikkoalueen maannousulla.
Syitä siihen, miksi hylky on jätetty niille sijoilleen, on Koivikon mukaan vielä vaikea sanoa. Hänen kuitenkin kertoo, että ennen laivoja saatettiin hylätä.
Hylyn löytypaikalla oli vuosisatoja sitten satamatoimintaa, nyt siinä toimii Radisson-hotelli.Taneli Kärki / Yle
Koivikon mukaan 1700-luvulla alusten omistajia jopa patisteltiin siivoamaan laivat pois, mutta aina siinä ei onnistuttu.
– Aika monesti alukset jäivät mätänemään rantaveteen.
Purjelaiva-aikakauteen kuului, että aluksen viimeinen keikka tehtiin kotisatamaan. Siellä alus odotti päätöstä siitä, mitä sille sitten tehtäisiin.
Hylky näytille?
Hylyn esiin kaivaminen jatkuu arviolta vielä vajaan viikon. Hylkypuu poistetaan kaivutyön yhteydessä, jottei parkkipaikan alue painu hylyn maatuessa lisää.
Tavoitteena on saada hylystä kolmiulotteinen malli. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun siitä on saatu näkyviin säilynyt osa.
Koivikko toivoo, että hylky nostetaan näkyvälle paikalle ihmisten ihailtavaksi.
– Ottaen huomioon löydön harvinaisuuden toivon, että kaupunki nostaa hylyn ihmisten katsottavaksi.
Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!
Juttua täydennetty 16.8.2019 kello 15.52: juttuun lisätty tieto, että Kaleva uutisoi asiasta ensin.
Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan epäselvyyksiä puidaan todennäköisesti vielä hovioikeudessa. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoi perjantaina, että on pyytänyt Helsingin hovioikeudelta jatkokäsittelylupaa asiassa.
Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin kaikki syytteet jutussa. Virkarikoksista syytettyjen joukossa oli korkeaa poliisijohtoa.
– Kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä virkarikosasia, koska se liittyy poliisin salaiseen tiedonhankintaan, jossa esimiesvalvonnan rooli on korostunut. Asian selvittämisintressi on suuri, mistä syystä sen saattaminen myös hovioikeuden arvioitavaksi on tarpeen, valtakunnansyyttäjänvirasto sanoi tiedotteessa.
Aarnion lisäksi syytteessä hänen alaisiaan ja pomojaan
Jutussa on ollut syytettynä muun muassa Helsingin huumepoliisin silloinen päällikkö Jari Aarnio, joka poisti poliisin tietolähteet poliisin rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, eikä uusia rekisteröity vuosiin. Aarnio sanoi toimineensa lain puitteissa ja poistaneensa merkinnät siksi, että tietolähteet vaativat sitä.
Muita syytettyjä olivat Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikonen, KRP:n päällikkö Robin Lardot, poliisipäällikkö Lasse Aapio, ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja ja Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala ja rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen. Valitus koskee kaikkia heistä.
Käräjäoikeuden mukaan laiminlyöntejä tapahtui, rikoksia ei
Käräjäoikeus totesi, että Helsingin poliisissa laiminlyötiin tietolähdetoimintaa koskevia säännöksiä vuosina 2008–2013. Kenenkään ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen rikokseen, koska lähteiden rekisteröimiseen ja käytön kirjaamiseen ei tuolloin ollut olemassa lain mukaista menettelytapaa.
Käräjäoikeuden mukaan poliisin olisi pitänyt perustaa tietolähteiden rekisteröintiä varten valtakunnallinen tietolähderekisteri. Tällainen rekisteri perustettiin vasta vuonna 2019. Sen perustamisen laiminlyönnistä ketään syytetyistä ei syytetty.
Tänä viikonloppuna, 16.–17.8. järjestetään Inarissa Suomen ainoa saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaali, Ijahis idja. Yöttömän yön mukaan nimetty festivaali on saamelaisyhteisölle tärkeä tapahtuma, sillä se on ainut suurempi saamelaismusiikin tapahtuma Suomessa.
Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 alkaen. Yli kymmenessä vuodessa Ijahis idja on kasvanut merkittäväksi saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen musiikkia ja kulttuuria esitteleväksi festivaaliksi. Ijahis idja kokoaakin joka vuosi suurimpia ja ajankohtaisimpia saamelaisartisteja samalle lavalle.
Tänä viikonloppuna perjantain iltakonsertissa päälavalle astuvat inarinsaamelainen laulu- ja livđetaitaja Anna Morottaja, uuden levyn julkaissut Niko Valkeapää, päätähti Mari Boine ja illan lopettaa DJ-yhtye Article 3.
Lauantain iltakonsertissa päälavalle astuvat Máttut-konsertin joikutaiteilijat Anna-Reetta Niemelä, Matias Niemelä, Petra Biret Magga-Varsja Anna Näkkäläjärvi-Länsman, varanginvuonolainen joikutaiteilija Øystein Nilsen, alkuperäiskansavieras ja kurkkulaulaja Aydar Churupov, uumajansaamenkielinen laulaja Katarina Barruk, pop-yhtye Isák ja saamelainen folkrock-yhtye Sančuari.
Tänä vuonna Ijahis idja -festivaaliin perjantain pääesiintyjänä on Norjasta kotoisin oleva Mari Boine.Gregor Hohenberg
Ijahis idja tuokin Saamenmaan kiinnostavimmat esiintyjät ja uusimmat tähdet esiintymään Inariin, Suomen puolen Saamenmaalle. Viime vuosina lavalla on loistanut saamelaisartistien lisäksi muitakin alkuperäiskansaesiintyjiä, kuten esimerkiksi maailmalla palkittu kanadalainen alkuperäiskansakollektiivi A Tribe Called Red.
Ijahis idja on ainoita festivaaleja Suomessa, joilla pääsee kuulemaan saamelaisten perinteistä vokaalimusiikkia. Joka vuosi festivaaliohjelmassa on konsertteja, joissa esiintyy joikuperinteen osaajia ympäri laajaa Saamenmaata niin Suomesta, Norjasta, Ruotsista kuin Venäjältäkin. Joiun lisäksi festivaalissa kuulee usein myös inarinsaamelaista vokaalimusiikkia livđea ja kolttasaamelaisten leu’ddia.
Anna Morottaja on muusikko, joka taitaa joiku- ja livđeperinteen. Morottaja esiintyy Inarissa perjantai-iltana.Vesa Toppari / Yle
Suomen puolen Saamenmaan suurin saamelaismusiikkitapahtuma tarjoaa perinteisesti jokaiselle jotain. Nyt 16. kertaa järjestettävän Ijahis idja -festivaalin ohjelma on laaja ja monipuolinen. Kaksipäiväinen festivaalin ohjelmassa on konserttien lisäksi lasten ja nuorten ohjelmaa, suopunginheittokilpailut, seminaareja sekä käsityömarkkinat.
Tämänvuotisen Ijahis idja -festivaalin ohjelma ja kaikki artistit löytyvät tapahtuman verkkosivuilta.
Mikäli festivaaliin ei pääse paikan päälle, voi tunnelmia kokea verkkolähetyksen kautta sekä perjantaina että lauantaina. Yle Sápmi ja Saamelaisalueen koulutuskeskus tuottavat molempina päivinä suorat stream-lähetykset festivaalista.
Konserttien lisäksi verkkolähetys tarjoaa esimerkiksi artistien ja festivaalikävijöiden haastatteluja. Live-streamia voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nettisivuilta.
Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Saamelaisneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Yle Sápmi ja Suomen PEN.
Katso alta festaritunnelmia vuoden 2018 Ijahis idja -festivaalista.
Keskusrikospoliisi on selvittänyt historiallisen suuren rahanpesuepäilyn. Kaksi virolaista miestä on saanut Helsingin käräjäoikeudessa syytteen tapauksessa, jossa heidän epäillään pesseen 130–140 miljoonaa euroa rikollista alkuperää olevaa rahaa.
Ylen MOT:n tietojen mukaan KRP uskoo, että rahat ovat alun perin peräisin venäläiseltä järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta. Rikollisjärjestön edustajia ei kuitenkaan ole saatu asetettua syytteeseen Suomessa.
Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Jarmo Koistisen mukaan kyse on todennäköisesti suurimmasta rahanpesuepäilystä, joka Suomessa on koskaan paljastunut.
– Vain neljän kuukauden aikana suomalaisen yrityksen läpi kulki yli 130 miljoonaa euroa. Usein Venäjään liittyvissä rahanpesuepäilyissä puhutaan miljoonista euroista, mutta näin suuret ovat erittäin harvinaisia, Koistinen sanoo.
Tässä tutkinnassa pelkästään poliisin takavarikoimien varojen määrä oli enimmillään 455 miljoonaa ruplaa eli noin yli yhdeksän miljoonaa euroa.
Tapauksen tutkinta kesti viisi vuotta, ja Keskusrikospoliisi pyysi virka-apua tutkintaan useiden eri maiden viranomaisilta.
Rahoja liikuteltiin suomalaisen rakennusliikkeen kautta
Keskusrikospoliisi aloitti tapauksen tutkinnan jo vuonna 2014. Tutkinnassa alettiin selvittää rakennusalalla toimivan suomalaisyhtiö HTR Talonrakennus Oy:n toimintaa ja rahaliikennettä.
Poliisin esitutkintapöytäkirja
Yhtiön johdossa toimi kaksi virolaismiestä. Vuonna 2014 suomalaisyhtiön tileille Danske Bankiin ja Nordeaan siirrettiin yli 6,5 miljardia ruplaa muutamassa kuukaudessa. Euroina summa on noin 140 miljoonaa euroa.
Poliisi epäilee, että rahojen siirrolle ei ollut liiketoiminnallisia tai muita todellisia perusteita.
– Ilmoitus epäilyttävistä tilisiirroista tuli pankeilta eli ne toimivat tässä tapauksessa juuri niin kuin pitääkin, Koistinen sanoo.
Suomalaisyhtiötä johtaneet virolaismiehet kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Poliisikuulusteluissa he kertoivat, että rahat liittyivät 400–500 miljoonan euron arvoiseen moottoritiehankkeeseen Venäjän Karjalassa.
Poliisitutkinnassa selvisi, että rahat olivat alun perin peräisin tekaistuista venäläisistä yhtiöistä ja Venäjällä rahanpesuepäilyjen takia suljetusta pankista. Venäjän viranomaisten mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä käytti laittomiin varojen siirtoon hallinnoimiaan pöytälaatikkoyrityksiä ja tekaistuja maksuperusteita.
Suomesta rahat siirrettiin ulkomaille ja niitä päätyi ainakin 250 yhtiön tilille. Näistä pääosa on pöytälaatikkoyhtiöitä, joilla ei ole todellista liiketoimintaa. Rahoja päätyi myös veroparatiisiyhtiöihin.
Rahanpesuepäilyissä poliisin on kyettävä todistamaan, että rahojen alkuperään liittyy rikoksia. Tämä on usein hankalaa, ja myös eri maiden viranomaisyhteistyössä on edelleen vaikeuksia.
Jarmo Koistisen mukaan esimerkiksi veroparatiisina pidetyn Kyproksen viranomaiset eivät suostuneet luovuttamaan tilitietoja Suomen poliisille.
Sen sijaan yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa sujui Koistisen mukaan jouhevasti.
– On kohtuullisen harvinaista, että saamme näin hyvin tietoja Venäjältä. Se edellyttää tiivistä yhteydenpitoa ja esimerkiksi median seuraamista, Koistinen sanoo.
Poliisin kuulustelupöytäkirjoissa epäilty rahanpesutapaus paljastuu varsin lennokkaaksi.
Virolaismiehet kertoivat saaneensa tuntemaltaan venäläiseltä liikemieheltä ehdotuksen osallistua moottoritien rakentamiseen Venäjän Karjalassa.
“Moottoritiehanke on suunnitelma moottoritiestä Suomen rajalta Petrozavoskiin (Petroskoihin) - Syväeroon ja edelleen Voznezenjaan. Tämä on ensimmäinen vaihe, moottoritietä on tarkoitus jatkaa myös pidemmälle”, toinen virolaismiehistä kertoi kuulusteluissa.
Poliisin todistajana kuultu Karjalan tasavallan virkamies kertoi, että hanke oli tarkoitus toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Moottoritien rakentamisen kustannukset oli suunnitelman mukaan tarkoitus kattaa tietulleilla.
Poliisikuulusteluissa rikoksesta epäilty virolaiskaksikko kertoi, että suomalaisyhtiö hankittiin venäläismiehen aloitteesta. Virolaismiehet hankkivat tuntemaltaan liikemieheltä Suomessa jo aiemmin rekisteröidyn rakennusalan yhtiön.
Yhtiö hankki pankkitilit Danske Bankista ja Nordeasta. Tileille annettiin käyttöoikeus myös venäläiselle liikemiehelle. Poliisi pystyi muun muassa tietokoneiden IP-osoitteiden avulla osoittamaan, että valtaosa tilisiirroista tehtiin Moskovassa venäläisen liikemiehelle luovutetuilla pankkitunnuksilla.
Venäläismiestä vastaan ei ole nostettu syytettä Suomessa. Koistisen mukaan tämä johtuu siitä, että hänen epäillyt rikoksensa ovat tapahtuneet Venäjällä, jossa Suomen poliisilla ei ole toimivaltaa.
– Hänen toimiinsa puuttuminen on ensi sijassa Venäjän viranomaisten toimivaltaan kuuluva asia, Koistinen sanoo.
Venäjän Karjalaan ei ole hankkeen tiimoilta rakennettu metriäkään moottoritietä.
Tapausta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Yle ei julkaise rikoksesta epäiltyjen miesten nimiä, koska kyse on vasta syytteistä.
Moskovan kaupungin tuomioistuin ei vapauta kuutta marraskuussa vangittua ukrainalaista merimiestä. Oikeus vahvisti alemman oikeusasteen ratkaisun jatkaa merimiesten tutkintavankeutta.
– Moskovan kaupungin tuomioistuin pitää voimassa alemman oikeusasteen aikaisemmin tekemän ratkaisun ja hylkää vetoomuksen kuuden ukrainalaisen merimiehen vapauttamiseksi, oikeuden tiedottaja sanoi uutistoimisto TASSin mukaan.
Alemman oikeusasteen päätöksellä miehet pysyvät vangittuina ainakin marraskuun 24. päivään saakka.
Ukrainalaiset merimiehet joutuivat pidätetyiksi ja myöhemmin vangituiksi Kertšinsalmella viime vuoden marraskuussa tapahtuneen meriselkkauksen johdosta. Venäjä otti tuolloin haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta, joiden se katsoi rikkoneen maiden välistä aluevesirajaa kiistellyn Krimin niemimaan edustalla.
Yle Uutisgrafiikka
Välikohtauksen yksityiskohdat ovat edelleen epäselvät. Venäjän mukaan Ukrainan alukset eivät olisi antaneet asianmukaista ilmoitusta siinä vaiheessa, kun ne lähestyivät Kertšinsalmea. Ukrainalaisten mukaan ilmoitus annettiin.
YK:n merenkulkua koskevan yleissopimuksen mukaan rauhanomainen kauttakulku toisen maan aluevesien kautta on sallittu.
Tapauksen oikeuskäsittely jatkuu Venäjällä. Merimiehiä voi odottaa rajaloukkauksesta enimmillään kuuden vuoden vankeusrangaistus, TASS raportoi.
Eläinten ystäviä ja sosiaallista mediaa kuohuttaa tapaus, jossa huonokuntoista 70-vuotiasta norsuvanhusta marssitettiin buddhalaisparaatissa Sri Lankassa.
Paraatit ovat osa 11-päiväistä buddhien festivaalia Esala Pereharaa. Vuosittain järjestettävään festivaaliin osallistuu perinteisiä rumpujensoittajia ja tanssijoita sekä noin 100 kesyä norsua.
Paraatin ajan norsuvanhus oli verhoiltuna perinteisiin vaatteisiin, joten sen langanlaiha ja räytynyt vartalo jäi piiloon paraatin katselijoilta. Norsun todellinen kunto näkyy kuitenkin kuvista, joita on jaettu myös sosiaalisessa mediassa.
Tikiri sai tukea sosiaalisesta mediasta
Norsun surkea olemus sai aikaan sosiaalisessa mediassa valtaisan protestin, jonka myötä festivaalin järjestäjät poistivat eläimen festivaalin loppuhuipennuksesta jo keskiviikkona, kertoo uutistoimisto AFP.
Esimerkiksi srilankalainen Twitter-käyttäjä Manjitha De Alwis toteaa tviitissään, että hienosti puetut norsut symboloivat saarivaltion kulttuuria.
– Mutta ahneutemme vuoksi emme välitä norsuista tai niiden hyvinvoinnista. Tikiri on hyvä esimerkki tästä, De Alwis jatkaa.
Sri Lankassa norsu on rikkaiden lemmikki
Sri Lankan turismista ja luonnosta vastaava ministeri John Amaratunga on tilannut villieläinviranomaisilta tutkinnan siitä, miksi ja miten huonokuntoinen Tikiriksi nimetty norsu päätyi paraatiin.
Ministeri on myös ohjeistanut villieläinviranomaisia varmistamaan, etteivät muut buddhalaisparaateissa käytetyt norsut ole vastaavassa jamassa kuin Tikiri. Paraateissa käytettäviä norsuja on Sri Lankalla joidenkin arvioiden mukaan 200.
Norsut ovat osa buddhalaisia juhlakulkueita. Kuva vuodelta 2009 Sri Lankan pääkaupungista Colombosta. EPA
Norsuasiantuntija Jayantha Jayewardene pitää norsun kohtelua epäinhimillisenä. Hänen arvionsa mukaan paraatissa nähty eläin oli ilmeisen aliravittu ja lähellä kuolemaa.
– Omistajat vievät norsunsa paraatiin saadakseen meriittejä itselleen, ei eläimelle. Se ei saisi koskaan olla sallittua, Jayewardene sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan.
Esala-festivaalin Kandyn kaupungissa järjestänyt Pyhän hampaan temppeli on sanonut, ettei Tikiri ollut heidän temppelinorsunsa.
Monet rikkaat srilankalaiset pitävät norsuja lemmikkeinään. Eläinten huonosta kohtelusta ja julmuuksista on tehty paljon valituksia.
