Poliisi on takavarikoinut toukokuussa yhteensä 307 600 Rivotril-pilleriä, tiedottaa Helsingin poliisilaitos.
Jutun esitutkinta on nyt valmistumassa. Pillereiden salakuljetuksesta epäillään neljää romanialaismiestä. Poliisi on vanginnut miehet törkeistä huumausainerikoksista epäiltynä.
Poliisin mukaan salakuljettajat hakivat pillerit Unkarista ja toivat ne Ruotsin kautta Suomeen. Poliisi pitää toimintaa organisoituneena.
Salakuljettajat ovat ylittäneet Suomen rajan Haaparannan ja Tornion välillä, mutta määränpää on ollut Helsinki.
Salakuljetusmatkoja on tehty helmi-toukokuun aikana yhteensä neljä. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jari Nikonen Helsingin poliisilaitokselta kertoo poliisin tiedotteessa, että pilleripurkkeja salakuljetettiin kätkettynä pakettiauton rakenteisiin.
– Autoon oli rakennettu väliseinä, jonka takaa lääkkeet löytyivät, Nikonen sanoo.
Rivotril-pilleri maksaa katukaupassa noin euron. Helsingin poliisilaitos
Lisäksi salakuljettajat olivat liikkeellä kahdella autolla hämätäkseen poliisia. Etummaisena rajalle ajoi ulkomaille rekisteröity auto, jonka salakuljettajat toivoivat joutuvan viranomaisten tarkastukseen.
– Silloin perässä ajanut, Suomeen rekisteröity auto, jossa pillerit olivat, on voinut jatkaa matkaa huomaamattomasti, Nikonen kuvailee salakuljetusta.
Pillereitä myyty katukaupassa ja verkossa
Poliisi arvioi, että kevään aikana salakuljetettuja pillereitä on myyty katukaupassa ja verkossa.
Poliisi tekee nyt kansainvälistä yhteistyötä selvittääkseen, ketkä toimintaan liittyvät ja missä Unkarista tuodut pillerit on valmistettu.
Poliisin tiedotteessa kerrotaan, että yksi Rivotril-pilleri maksaa katukaupassa noin euron. Lääkärin määräämänä vastaavaa lääkettä käytetään muun muassa epilepsian ja paniikkihäiriön hoidossa. Suomessa vastaavaa lääkettä myydään apteekeissa Rivatril-nimellä.
Viime aikoina poliisi on tehostanut katukaupan valvontaa. Poliisi teki ensimmäisen ison Rivotril-takavarikon vuonna 2015, jonka jälkeen on tehty useita takavarioita.
Viime vuonna avattu Oodi on muuttanut ehdokasraadin mukaan käsitystämme kirjastosta. Rakennus jakautuu kolmeen kerrokseen, jotka ovat arkkitehtuuriltaan ja tunnelmaltaan erilaisia. Oodin muoto nivoo sen ympäristöönsä ja viimeistelee pääkaupungin keskeisen julkisen tilan, raati toteaa tiedotteessa.
2
Jyväskylän yliopiston päärakennus.Jyrki Isoaho
Jyväskylän yliopiston päärakennus (restaurointi: A-Konsultit-arkkitehtitoimisto)
Vuonna 1955 valmistunutta Jyväskylän yliopiston päärakennusta pidetään yhtenä Alvar Aallon punatiilikauden merkittävimmistä töistä. Kohteessa toteutettiin vuosina 2013–2017 perinpohjainen restaurointi, jonka Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy suunnitteli tiiviissä yhteistyössä Alvar Aalto -säätiön ja Museoviraston kanssa.
3
Kruunuvuorenrannan koonta-asemaTimo Kiukkola
Kruunuvuorenrannan koonta-asema (B & M -arkkitehtuuritoimisto)
Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistui toissa vuonna koonta-asema, johon uuden asuinalueen jätteet kootaan maanalaisia imuputkia pitkin. Ehdokasraadin mukaan rakennuksen suurpiirteinen, lohkaremainen massoittelu ja vihreät kattopinnat liittävät sen luontevasti ympäröivään kalliomaisemaan ja luovat samalla kiinnostavan lisän katunäkymään.
4
Käärmetalo.Kuvatoimisto Kuvio Oy
Käärmetalo (peruskorjaus: arkkitehti Mona Schalin)
Helsingin Käpylään vuonna 1951 valmistunut Käärmetalo on Yrjö Lindegrenin suunnittelema. Mäkelänkadulla mutkittelevissa kerrostaloissa on lähes 200 kaupungin vuokra-asuntoa, ja jokaisella niistä on yksilöllinen asemansa ja näkymänsä. Ehdokasraadin mukaan oli mullistavaa, että rakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena. Mona Schalin edustaa Kati Salonen ja Mona Schalin -arkkitehteja.
5
Vaaralanpuiston päiväkoti.Mika Huisman
Vaaralanpuiston päiväkoti (AFKS-arkkitehdit)
Toisssa vuonna valmistunut Vaaralanpuiston päiväkoti on ‘”pieni suuri” rakennus, joka muodostaa ehdokasraadin mukaan suojaisan maiseman päiväkodin lapsille. Puistomaisen tontin isot pihapuut on suojeltu rakentamisen aikana. Rakennus sopeutuu massoiltaan ja materiaaleiltaan ympäröivän rakennetun ympäristön mittakaavaan, ja se jakautuu kahteen erilliseen piha-alueeseen, tiedotteessa kerrotaan.
Ulkomaisten, usein Maltalla toimivien uhkapelisivustojen markkinointi on Suomen arpajaislain vastaista. Silti niiden mainoksiin törmää usein, etenkin sosiaalisessa mediassa. Varsinkaan nuorten suosimassa suoratoistopalvelussa Twitchissä mainonnalta ei voi välttyä.
Twitchissä useat suomalaiset striimaajat pelaavat kanavallaan nettikasinopelejä ja mainostavat katsojilleen kasinosivustoja.
Tällaiset pelistriimit ovat myös suosittuja. Esimerkiksi tätä juttua kirjoitettaessakin kaikki kolme katsotuinta suomalaista Twitch-striimaajaa lähettävät nettikasinopelaamista.
Poliisihallituksen rahapelitoiminnan valvonnan ryhmän ryhmäpäällikkö Sari Laitakari kertoo, että Twitchissä tapahtuva mainonta on Poliisihallituksen tiedossa. Hän myös vahvistaa, että pelien mainostaminen suomalaisille kuluttajille on kiellettyä.
Nettikasinoilta on mahdotonta välttyä
Oululainen 23-vuotias opiskelija Ville Pakkala viettää runsaasti vapaa-aikaansa katsellen lähetyksiä Twitchistä. Hän on myös törmännyt nettikasino-striimeihin useita kertoja, vaikka ei olekaan niistä itse kiinnostunut.
– Ei niiltä oikein voi välttyä. Todella moni suomalaisista striimaajista pyörittää lähetyksissään kasinopelejä, Pakkala sanoo.
Hänen mielestään ulkomaiset nettikasinot voivat olla joillekin kielletty hedelmä, koska Suomessa on uhkapelimonipoli.
– Nettikasino-striimejä näkyy myös ulkomaisilla kanavilla, mutta erityisesti ne tuntuvat kiinnostavan Suomessa.
Esimerkiksi juttua kirjoitettaessa maailman kolmenkymmenen katsotuimman Twitch-striimin joukossa ei ole lainkaan nettikasinostriimejä.
Uhkapelejä pelaavat striimaajat ovat esikuvia
Pakkala toivoo Twitchiin parempia mahdollisuuksia estää alaikäisiä näkemästä uhkapelimarkkinointia.
– Tällä hetkellä käytössä oleva yhden klikkauksen todistus täysi-ikäisyydestä ei nuorempia katsojia hidasta.
Myös Poliisihallituksen Laitakari pitää Twitchissä tapahtuvaa markkinointia erityisen ongelmallisena, sillä sivuston käyttäjistä suuri osa on nuoria ja nuoria aikuisia.
Uhkapeliogelmista kärsiville apua tarjoavan Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen on samaa mieltä.
– Striimaajia katsotaan ylöspäin ja heistä otetaan mallia, Silvennoinen sanoo.
Pelitili on pohjaton
Osa striimaajista pelaa uhkapelejä vain silloin tällöin, osalla kyse on pääasiallisesta kanavan sisällöstä. Striimaajat lupaavat usein ensimmäistä kertaa uhkapelisivustolle rekisteröityvälle katsojalle talletuksen yhteydessä bonusrahaa sekä ilmaiskierroksia.
Suomessa laitonta on nimenomaan ulkomaisten uhkapeliyhtiöiden markkinointi. Itse pelaaminen ei riko lakia.
Peluurin Silvennoisen mukaan nettikasinopelien striimaajat eivät välttämättä useinkaan tee kasinolähetyksiä huvin vuoksi. Tapauksiin saattaa liittyä sopimuksia, joissa he saavat tietyn määrän pelirahaa kuukaudessa ja pelaavat sillä.
– Hehän eivät silloin käytännössä pelaa omalla rahallaan. Tämä antaa helposti katsojalle väärän kuvan kohtuullisesta pelikulutuksesta.
Hän huomauttaa, että kaikkien kohdalla tämä ei pidä paikkaansa, mutta on tiedossa, että tämän tyyppisiä sopimuksia hyödynnetään alalla.
Striimaajalla voi olla sopimus ulkomaisen rahapeliyhtiön kanssa, mikä takaa sen, että pelaaminen ei ole tappiollista. Kuvituskuva.Marko Väänänen / Yle
Tarkkaa tietoa siitä, millaisia sopimuksia striimaajilla ja pelikasinoilla on, ei ole muuta kuin striimaajilla ja pelifirmoilla itsellään. Oletettavasti striimaajat saavat esimerkiksi pitää osan voitoista.
Tavoittelimme juttuun haastateltaviksi nettikasinopelaamista lähettäviä striimaajia, mutta kukaan ei suostunut haastatteluun.
Moni myös pelaa ulkomaisilla sivustoilla
Suomalaiset pelasivat viime vuonna noin 300 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2023 mennessä ulkomaisille peliyhtiöille pelatun rahan odotetaan kasvavan vielä sadalla miljoonalla.
Veikkauksen brändi- ja markkinointijohtaja Suvituuli Tuukkanen arvelee, että yksi tekijä pelaamisen kasvussa ovat ulkomaisten uhkapeliyhtiöiden aggressiiviset asiakashankintakampanjat.
– Kyseiset yhtiöt tekevät paljon vaikuttajayhteistyötä sekä suoramarkkinointia.
Tuukkasen mukaan on myös mahdollista, että esimerkiksi mediassa ja somessa toimivat vaikuttajat, jotka tekevät ulkomaisten yhtiöiden kanssa yhteistyötä, eivät tiedä, että ovat tekemisissä toimijoiden kanssa, joiden markkinointitoiminta on laitonta.
Ne, joilla on peliongelmia, pelaavat yleensä sekä ulkomaisia nettipelejä että Veikkauksen pelejä.
Peluuri oli alkuvuonna mukana tekemässä kyselyä, jonka tulosten mukaan peliongelmaan apua hakeneista lähes kahdeksankymmentä prosenttia ilmoitti ulkomaisten nettirahapelien aiheuttavan ongelmia.
Veikkauksen kivijalkapelit olivat aiheuttaneet ongelmia seitsemällekymmenelle prosentille ja Veikkauksen nettipelit vähän yli kuudellekymmenelle prosentille.
Kyselyyn vastanneet nostivat aggressiivisen mainonnan yhdeksi syyksi siirtyä pelaamaan ulkomaisille sivustoille.
Laittomiin mainoksiin on jo puututtu
Poliisihallitus on ollut yhteydessä joihinkin Twitch-striimaajiin selvityspyynnöillä, kertoo Poliisihallituksen Sari Laitakari.
– Osa on lopettanut toiminnan siihen, ja joidenkin kanssa prosessi jatkuu tälläkin hetkellä.
Poliisihallitus saa laitonta rahapelimarkkinointia tietoonsa oman havainnointinsa lisäksi kansalaispalautteen kautta.
Poliisihallituksen väliintulo alkaa pehmeistä keinoista, eli informoimalla toimijoita Suomen rahapelejä koskevasta lainsäädännöstä. Toinen vaihe on selvityspyyntö.
Mikäli sekään ei tehoa, seuraa toiminnan kieltopäätös ja uhkasakko.
Oletko kohdannut ulkomaisten nettikasinoiden mainontaa Twitchissä tai muualla? Osallistu keskusteluun kello 22 saakka!
Kun al-Taee saapui kokouspaikalle Eduskuntatalon auditorioon, hän sai useita halauksia.
– Kollegat ovat olleet hyvin empaattisia. Se tietenkin ilahduttaa, mutta samalla laittaa asiat perspektiiviin. On käytävä (eduskuntaryhmässä) avoin ja rehellinen keskustelu. On tyhjennettävä pöytä täysin, jotta syksy voi alkaa niin, että pääsen todella ilmastokriisin kimppuun, al-Taee sanoi Ylelle.
Al-Taee ei halua kommentoida tutkintaa, vaan haluaa antaa tutkintarauhan poliisille.
Helsingin poliisi käynnisti eilen selvityksen tutkintaa johtavasta rikoskomisariosta Pekka Hätösestä ja hänen taustastaan.
Hätönen oli vihreiden ehdokkaana viime kunnallisvaaleissa. Poliisilaitos linjasi eilen, että tutkinnanjohtaja saa hoitaa tutkinnan loppuun.
Al-Taee luottaa siihen, ettei tutkinnanjohtajan tausta vaikuta tutkintaan.
– Luotan suomalaisiin viranomaisiin näissä kysymyksissä, al-Taee sanoi.
"Se oli hyvä turvaverkko"
A-Taee kertoi torstaina Ylen haastattelussa sairauslomastaan ja ajasta, jolloin hän oli sairaalahoidossa.
– Sairaalassa oli hetkiä, jolloin katsoin, miten hoitajat säntäilivät paikasta toiseen. Heitä oli aina liian vähän. Mutta sitten kun hoitaja tuli huoneeseeni, niin hänellä oli yhtäkkiä minulle aikaa 45 minuuttia.
A-Taee sanoo, että jokaisen apua tarvitsevan tulisi sitä saada.
– Minulle tuli tunne, että se turvaverkko oli niin hyvä, että se mahdollisuus pitäisi antaa kaikille suomalaisille, jotka sellaista turvaverkkoa kaipaavat.
"Minua ei nujerreta"
Al-Taee valittiin keväällä SDP:n kansanedustajaksi.
Hän ehti tuskin aloittaa eduskuntatyötä, kun julkisuudessa alettiin puida hänen aikaisempia kirjoituksiaan, jotka olivat olleet sosiaalisessa mediassa.
Kirjoituksia on pidetty vihamielisinä, ja ne ovat kohdistuneet esimerksi juutalaisiin, tiettyihin muslimiryhmiin ja vähemmistöihin.
Al-Taee on katunut kirjoituksiaan ja pyytänyt niitä anteeksi.
Kesällä julkisuudessa puitiin myös al-Taeen opiskeluhistoriaan liittyviä epäselvyyksiä.
Kansanedustaja vakuutti torstaina, ettei mitään ole enää kertomatta.
– Kaikki on kerrottu. Ellei nyt joku halua laittaa elämääni vielä pienemmiksi atomeiksi ja järjesteillä sitä sitten uudelleen. Jos näin haluaa, niin silloin voi löytää melkein kenen tahansa elämästä mitä vain. Minä koen, ettei ole mitään luurankoja kaapissa, al-Taee sanoi.
Millaista oli pudota turvaverkkoihin ja nousta sieltä ylös takaisin eduskuntatyöhön?
– Olen ollut lapsena sodissa ja pakolaisleirillä useita vuosia 50 asteen helteessä. Sen jälkeen olen tullut Suomeen, oppinut kielen ja kasvattanut lapseni tänne. Ja sitten tällaisesta ihmisestä on tullut kansanedustaja. Ei tällaista ihmistä kovin helposti nujerreta.
SDP:n eduskuntaryhmä käsittelee perjantaina al-Taeen tilannetta
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Antti Lindtman sanoi torstaina Ylelle, että Al-Taeen asemaa käsitellään huomenna perjantaina. Ryhmän on määrä kuulla al-Taeeta.
Lindtman ei suostunut ennakoimaan, millaiseen ratkaisuun ryhmä asiassa päätyy.
Millaista on pyörittää start up -yritystä Bagdadissa tai joutua maksamaan siitä, että saa työskennellä poliisina? Irak-uutisoinnissa korostuvat Suomessakin usein ISIS, sota ja epävakaus, mutta kuulemme vähemmän siitä, miten tavalliset irakilaiset arjessaan elävät. Toimittaja-tietokirjailija Nina Järvenkylä matkusti keväällä Irakissa kuullakseen, miten irakilaiset eri puolilla maata arkensa kokevat.
Kuukauden kestäneen matkansa alussa Järvenkylästä vaikutti, että Irak oli muuttunut verrattuna edellisiin vierailuihin vuosina 2016 ja 2017.
– Bagdadissa ensin ajattelin että vau, täällähän on vapaata, ihmiset voivat kävellä ympäriinsä. Mutta muutaman päivän jälkeen huomasin, että samat vanhat ongelmat siellä ovat, vain pinnan alla, Järvenkylä kertoo Radio Suomen Päivän haastattelussa.
Ongelmia Irakissa on turvallisuudesta ja epävakaudesta infrastruktuuriin ja korruptioon, vaikka kehitystä on tapahtunut.
– Infrastruktuuria ei ole korjattu, sähkökatkoksia on edelleen niin sanotuilla hyvilläkin alueilla päivittäin, monet tiet ovat huonossa kunnossa; niitä ei ole korjattu ja internet-yhteys pätkii, Järvenkylä kuvailee.
Oma lukunsa on turvallisuus.
– Puolisotilaalliset joukot, militiat, aiheuttavat osalle ihmisryhmistä ongelmia. Osa joukoista on organisoituja ja toimivat hallitusti, mutta osa on käytännössä rosvojoukkoja, mafiajoukkoja, jotka hallitsevat tiettyjä alueita kyseenalaisin keinoin, Nina Järvenkylä kertoo.
Aiemminkin Irakissa matkustanut ja Lähi-idästä toimittajana kirjoittanut Järvenkylä vieraili tällä kertaa Bagdadissa ja Basrassa sekä lyhyesti Mesopotamien suistoalueella, missä yritetään elvyttää turismia. Matkaillessaan Irakissa täytyy olla valppaana, mutta moni asia arjessa sujuu nyt selvästi paremmin kuin vuonna 2016, Järvenkylä vertaa edelliseen vierailuunsa Bagdadissa.
– 2016 loppuvuonna käydessäni Bagdadissa kaupungissa oli hyvin vaikea liikkua. Jopa kaupunginosien sisällä ja välillä oli tarkastuspisteitä, joissa tarkastettiin asiakirjoja. Näitä ei nyt ollut ja liikkuminen on helpottunut.
"Ei saada töitä, koska ei ole varaa maksaa työpaikasta"
Kuukauden aikana Järvenkylä tapasi muun muassa paikallisia start-up -yrittäjiä ja perheitä, poliisin ja vähemmistöuskontojen edustajia.
Korruptio on Irakissa suuri ongelma, joka nousi esiin myös Järvenkylän tapaamien irakilaisten arjessa. Korruptio ulottaa lonkeronsa esimerkiksi työnsaantiin.
– Tapasin esimerkiksi poliisin, joka kertoi, että hänen piti maksaa päästäkseen poliisiksi.
Irakissa on myös nähty hyviä kehityksenmerkkejä, ISIS on lyöty ja maassa on pidetty parlamenttivaalit.
– Bagdadissa ja Basrassa ihmiset iloitsivat siitä, että ISIS on lyöty - vaikka kaikki tiedostivat sen, että maaseudulla ja syrjäseudulla on niin sanottuja nukkuvia soluja, Järvenkylä sanoo. ISIS-leireillä olevat naiset ja lapset sekä radikalisoitumisen uhka nousivat myös esiin ihmisten kanssa keskustellessa.
Toisaalta ihmisten yritteliäisyys luo toivoa; Järvenkylä tapasi paikallisia nuoria yrittäjiä, jotka kaikista vaikeuksista huolimatta kokevat, että toivoa on.
– Osa sanoi, hammasta purrenkin, että toivoa on. He haluavat asua Irakissa ja kehittää maataan.
Millainen on Järvenkylän näkemys Irakin kehityksen suunnasta matkan jälkeen?
– Alun innostuksen jälkeen hieman pessimistinen; pinnan alla on ratkomattomia ongelmia, hallinto pitäisi saada rullaamaan. Jos vanhoja ongelmia ei poisteta, se ei vain toimi, Järvenkylä pohtii.
Puolustusvoimien pääesikunta on aloittanut esitutkinnan Taipalsaaren ampuma-alueen tapahtumista.
Utin jääkärirykmentin varusmies ampui itseään jalkaan rynnäkkökiväärillä ampumaharjoituksen yhteydessä keskiviikkona.
Esitutkinta alkoi Utin jääkärirykmentin komentajan pyynnöstä. Hän teki tutkintapyynnön keskiviikkona.
Tutkintapyyntö pääesikunnalle tehdään, kun asiassa on syytä epäillä rikosta.
Tapahtumien tarkka kulku selvitetään
Puolustusvoimien pääesikunnan sotilaslakimies Jouni Pulkkinen sanoo, että rikosnimikettä ei voi vielä vahvistaa Taipalsaaren tapauksessa.
– Tutkimme epäiltyä aseen virheellistä käsittelyä. Tutkinnan edetessä tarkentuu, mitä siellä on tarkkaan ottaen tapahtunut, kertoo Pulkkinen.
Pääesikunnassa on alustava käsitys tapahtuneesta.
Jatkotoimet selviävät myöhemmin
Puolustusvoimat ja poliisi sopivat torstaina, että tapauksen tutkintavastuu on Puolustusvoimilla. Esitutkinnan tekee pääesikunnan rikostutkintayksikkö.
Sotilaslakimies Jouni Pulkkinen arvioi, että tutkinnassa menee viikkoja. Tutkinnan edetessä selviää asian jatkokäsittely.
Vaihtoehtoina on esitutkinnan lopettaminen tai saattaminen sen loppuun, jolloin asia siirtyy Utin jääkärirykmentin komentajan ratkaistavaksi.
– Hänellä on vaihtoehtoina joko ratkaista se puolustusvoimien sisäisessä kurinpitomenettelyssä tai sitten lähettää syyteharkintaan.
Helsingissä järjestettävää Flow-festivaalia vastaan on nostettu syyte ympäristörikkomuksesta. Syyte on nostettu festivaalia järjestävää Flow Festival Oy:tä ja sen kahta johtohenkilöä vastaan.
Kyse on STT:n tietojen mukaan Helsingin kaupungin asettamien melurajojen ylityksistä vuoden 2017 festivaaliviikonloppuna.
Tämän vuoden Flow järjestettiin viime viikonloppuna. Keskustelua herätti se, että perjantai-illan päälavan viimeisen esiintyjän Solangen keikka keskeytyi siihen, että sähköt katkaistiin. Flow'n tiedottaja kertoi Helsingin Sanomille, että syy oli se, että melulupa loppui puoliltaöin, ja yhteisösakko ylityksistä voi olla merkittävä.
Asiaa käsitellään aikanaan Helsingin käräjäoikeudessa.
Flow'ssa kävi tänä vuonna kolmen päivän aikana yhteensä 83 000 kävijää. Festivaali järjestetään Helsingin kantakaupungissa Suvilahdessa.
Sanoma Media Finland ostaa Aito Radiot ja Business FM:n. Kanavat liitetään osaksi Nelonen Median radioita.
Kaupan suurin kohde on Aito Kajaus. Sillä on yli 30 lähetintä, eteläisimmät Turussa ja Kotkassa, pohjoisin Kittilässä.
– Olen 71-vuotias kun uudet toimiluvat päättyvät, sen enempää en myynnin syitä kommentoi, sanoo Aito Radioiden taustayhtiön Kevyt Kanava Oy:n toimitusjohtaja Hannu Harju.
Nelonen Median radiojohtaja Jussi Suvanto sanoo, että kanavien toiminta jatkuu toistaiseksi ennallaan, mutta hänkään ei kommentoi kauppaa laajemmin.
Aito Radioiden työntekijät jatkavat vanhoina työntekijöinä, Business FM:ssä ei ole ollut työsuhteisia työntekijöitä.
Kauppojen odotetaan toteutuvan lähiviikkojen aikana.
Riistasorsien tämän vuoden poikastuotto on jäänyt heikoksi. Luonnonvarakeskuksen mukaan vielä keväällä tilanne näytti pääosin viime vuotta paremmalta, sillä esimerkiksi sinisorsat ja tavit muodostivat aiempaa enemmän pesiviä pareja.
Poikaskuolleisuus ja pesien ryöstö kuitenkin vähensivät poikasten selviytymistä. Poikaskuolleisuutta lisäsi todennäköisesti kolea sää, mikä lisäsi untuvikkojen energian tarvetta ja vähensi niiden tarvitseman ruoan määrää.
– Koleassa vedessä on vähemmän pieniä vesiselkärangattomia. Untuvikot käyttävät vain eläinravintoa, eivät vielä kasviravintoa, kertoo luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Hannu Pöysä.
Myös pedot verottavat poikasten määrää.
– Petojen suhteen tilanne ei ole kuitenkaan ollut erityisen hankala, Pöysä toteaa.
Haapanan metsästyksen rajoitusta voisi harkita
Ensi tiistaina alkavan sorsastuskauden saaliista sinisorsa, tavi, telkkänä ja haapana muodostavat 90 prosenttia. Sinisorsan osuus on yli puolet.
– Sinisorsa sinnittelee ihan hyvin. Sorsalinnuista se kestää parhaiten metsästyksen. Metsästettävistä lajeista haapanalla on vakavin tilanne. Sen metsästyksen rajoittamista voisi harkita, Pöysä sanoo.
Suomessa on jo kielletty määräaikaisesti punasotkan metsästys.
Luonnonvarakeskuksen mukaan haapanan poikastuotto laski 15 prosenttia viime vuodesta ja oli seurantahistorian alhaisin.
Tavin poikastuotto jäi 24 prosenttia viimevuotista alhaisemmaksi ja oli koko seurantahistorian heikoin.
Telkän poikastuotto laski 14 prosenttia. ja putosi seurantahistorian alhaisimmalle tasolle
Sinisorsan poikastuotto oli edellisen vuoden tasolla, mutta jäi edelleen alle seurantajakson keskiarvon.
Haapanalla, tavilla ja telkällä poikastuotanto on laskenut myös pitkällä aikavälillä.
BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto ovat kehottaneet välttämään taantuvien lajien metsästystä. Lisäksi järjestöt muistuttavat lajintunnistuksen tärkeydestä. Sorsastuskausi alkaa ensi tiistaina.
Indonesiaa uhkaavat jälleen tuhoisat maastopalot, jotka ovat syttyneet sellupuun ja palmuöljyn tuotannon alueilla.
Hallinto on jo ryhtynyt toimiin ja eristänyt joitakin tuotantoalueita. Toimenpiteet koskevat kymmenen yhtiön toimintaa Borneon saarella.
Indonesia taistelee lopettaakseen maiden kaskeamisen, jota tehdään myös sellupuun ja palmuöljyn tuotantoalueilla.
– Metsän polttamiseen sekaantuneita yhtiöitä rangaistaan ankarasti, ympäristöministeriön pääjohtaja Ridho Sani painottaa uutistoimisto Reutersin mukaan.
Palomies sammuuttaa maastopaloja Etelä-Sumatran provinssissa elokuun alussa.Muhammad Fajri / EPA
Kuivassa maastossa palot karkaavat helposti hallinnasta. Niin kävi viimeksi vuonna 2015, jolloin tuhoisat palot riehuivat saarivaltiossa kuukausitolkulla.
Metsää ja turvesoita hävittäneet palot olivat yksi pahimmista ihmisten aiheuttamista ympäristökatastrofeista vuosiin. Tuolloin savukaasut levisivät laajasti ympäri Etelä-Aasiaa.
Palot paitsi lämmittivät ilmastoa myös aiheuttivat hengityssairauksia ja ajoivat orangit pakosalle.
36 helikopteria ja 9 000 työntekijää valvoo paloja
Torstaina Indonesiassa havaittiin 1 092 palavaa pesäkettä, joka on isoin luku vuoden 2015 tuhoisten palojen jälkeen. Kuudessa provinssissa Borneon ja Sumatran saarilla on julistettu palojen vuoksi hätätila.
Maan ympäristöministeriön mukaan Borneon saarella on tällä hetkellä eristettynä noin 200 hehtaarin laajuinen alue. Lisäksi noin 60 yritykselle on lähetetty varoituskirje tuotantoalueita koskevasta palouhasta.
Myös Sumatran saarella sijaitsevassa Tesso Nilon kansallispuistossa palaa. Puisto on uhanalaisten tiikereiden ja elefanttien elinpaikka.
Viranomaiset ovat värvänneet 36 helikopteria ja yli 9 000 työntekijää valvomaan ja sammuttamaan paloja.
Sarkasen pikavauhdilla pystytetyssä norppahoitolassa kitukasvuista naaraskuuttia on ruokittu ja lääkitty viikon päivät. Sanelmaksi ristitty poikanen on virkistynyt ja pulskistunut suorastaan hämmästyttävää vauhtia.
Löydettäessä kuutti painoi vaivaiset 8,5 kiloa. Torstaiaamun virallisessa mittauksessa kuutin painoksi todettiin 11 kiloa.
– Sanelma on saanut muikkuja ja sitä on hoidettu kuin koiraa konsanaan. On lääkitty ja ruokittu aamuin illoin, Pekka Sarkanen kertoo.
Sarkaset ovat saaneet hankittua seudun kalastajilta tuoretta muikkua, jota potilas on saanut syödäkseen runsaasti.
Sanelma on edelleen alipainoinen, sillä keväisen kuutin pitäisi painaa tähän aikaan vuodesta jo lähemmäs 20 kiloa. Loisista se on päässyt eroon täysin.
– Onhan tämä uskomaton juttu, että kuutti on nyt tuossa kunnossa. Vaikuttaa erittäin virkeältä ja elinkelpoiselta. Energisyys on tärkeämpää kuin paino, sanoo pitkän päivätyön norpansuojelussa tehnyt metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä.
Kuutti jää todennäköisesti myös aikuisena pienikokoiseksi.
Kuutti on voimistunut lääkityksen ja muikkujen avulla viikossa.Petri Vironen / Yle
Sanelma on viikon aikana kiintynyt hoitajaansa, ja palasi torstainakin useaan otteeseen Pekka Sarkasen luo hiekkarannalle ja jopa avoimesta luukusta takaisin aitaukseen.
– Uskon, että se oppii saalistamaan ja selviytyy talven yli. Eihän naaraskaan opeta kuuttia kalastamaan vaan ne oppivat sen luonnostaan, Tero Sipilä sanoo.
Kuutit syövät mielellään pientä kalaa. Sitä on Sarkasten lähivesillä tarjolla runsaasti.
– Pieni eläin tarvitsee pientä kalaa, jonka se pystyy kerralla nielemään. Jotain salakkaa tästä löytyy varmasti, Sipilä arvelee.
Kuutti sukeltaa.Petri Vironen / Yle
"Aivan uusi innovaatio"
Vapaaehtoisten eläinlääkäreiden perustama kuuttihoitola on saimaannorpan 1970-luvulla käynnistyneen suojelun uusin avaus. Ajatus hoivakodista syntyi heikkokuntoisina löytyneiden kuuttien myötä elokuun alussa.
Alueen aitaaminen tapahtui spontaanisti yhden iltapäivän kuluessa. Jo illalla ensimmäinen potilas tuotiin Sarkasille.
Metsähallitus aikoo kirjata tarkasti kaikki kuutin hoidossa tehtyjen toimenpiteiden yksityiskohdat ylös, että myös tuleville norppapotilaille voidaan antaa yhtä hyvä hoito.
– Toivottavasti tällaista apua on saatavilla tulevinakin kesinä, sanoo Sipilä.
Sipilä ja suojelubiologi Jouni Koskela kiinnittivät kuutin takaräpylään merkin, jonka avulla yksilö voidaan tunnistaa myöhemmin.
– Viikko sitten kuutti oli kuoleman kielissä, ja nyt se jo potki mitatessa vahvasti vastaan, hämmästelee Jouni Koskela.
Sanelman ja Pekka Sarkasen jäähyväishetki.Petri Vironen / Yle
Viimeistään nyt pitäisi kiireesti selvittää, mitä terveydellistä haittaa mikromuoveista on.
Sitä ei nimittäin tiedetä, vaikka mikromuovien yleisyydestä on tehty viime vuosina useita tutkimuksia.
Tuorein tutkimus julkaistiin keskiviikkona. Saksalais-sveitsiläisen tutkijaryhmän Science Advances -lehdessä julkaisema tutkimus toteaa, että mikromuoveja löytyy runsaasti myös Arktiksen lumesta. Sinne sitä on kulkeutunut tuulen mukana.
Se tarkoittaa, että me hengitämme koko ajan mikromuoveja keuhkoihimme.
Merivedestä ja jäästä on jo aiemminkin löytynyt runsaasti mikromuovia, ja sitä kulkeutuu merivirtojen mukana myös Arktiselle alueelle. Nyt on selvää, ettei ongelma rajoitu valtameriin.
Liki parituhatta hiukkasta litrassa
Tutkimusryhmä keräsi luminäytteitä Framinsalmessa, Huippuvuorten ja Grönlannin välissä vuosina 2015–2017. Vertailun vuoksi näytteitä kerättiin myös Sveitsin Alpeilta sekä Pohjanmeressä sijaitsevalta Helgolandin saarelta ja Bremenin kaupungista Saksasta.
Vaikka Keski-Euroopasta löytyikin selvästi enemmän mikromuovia, sitä oli runsaasti myös Framinsalmen lumessa: keskimäärin 1 760 hiukkasta litrassa. Suurin näytteistä löytynyt määrä oli 14 400 hiukkasta litrassa.
Tutkimusryhmän laitteisto ei havainnut alle 11 mikrometrin (millin tuhannesosan) kokoisia hiukkasia.
– Olen varma, että pienempiä hiukkasia on vielä paljon lisää. Sitä kulkeutuu kaikkialle tuulen mukana, sanoi tutkimusta johtanut tohtori Melanie Bergmann Alfred Wegener -instituutista The Guardian -lehden jutussa.
Bergmann pitää pienimpiä hiukkasia pahimpina, koska ne läpäisevät solukalvon helpommin.
– Nyt me todellakin tarvitsemme tutkimusta ihmisen terveyden näkökulmasta. Mikromuovista julkaistaan paljon tutkimuksia, mutta ei mitään terveysnäkökulmasta. Se on mielestäni todella outoa, sanoi Bergmann.
Vuonna 1998 tehty tutkimus kertoi, että keuhkon syöpäkasvaimista löytyi mikromuovia. Mutta sitä löytyi lähes yhtä runsaasti myös normaaleista näytteistä, joten syy-seuraussuhteesta ei ole varmuutta.
Polyeteeniä, PVC:tä, nailonia
Lumeen mikromuovia tulee ilmasta kun lumihiutale putoaa maahan tai jäälle.
Ilmassa on toki myös paljon luonnon hiukkasia. Esimerkiksi hiekkaa, siitepölyä ja nokea kulkeutuu ilmavirtauksien mukana tuhansien kilometrien päähän, Arktiksellekin saakka.
Mutta muovit eivät hajoa, eikä niiden vaikutuksista soluissa ole siis tietoa. Vaikutus vaihtelee ainakin hiukkasten koon, muodon ja raaka-aineen mukaan. Saksalais-sveitsiläinen ryhmä löysi lumesta muoveja, joita käytetään muun muassa rakennusten ja veneiden pinnoitteina sekä köysien ja vaatteiden raaka-aineina: polyeteeniä, polypropeenia, PVC:tä, nailonia.
Jäässä myös runsaasti hiukkasia
Eniten on tutkittu kuitenkin vettä ja jäätä. Mikromuovia löydettiin jo 1970-luvun alussa merestä.
Mikromuovia Arktiksen jäässäReuters/Northwest passage project/ Duncan Clark
Keskiviikkona uutistoimisto Reuters kertoi amerikkalaisesta tutkimusryhmästä, joka on löytänyt mikromuovia jääkairauksissa Luoteisväylältä. Tutkimusryhmä kuvitteli löytäneensä melko puhtaan ja syrjäisen paikan Lancasterin salmesta, mutta silti jäänäytteissä oli muovijakeita. Tarkempi analyysi on vielä tekemättä.
– Se oli kuin isku vyön alle, kuvasi näytteitä alustavasti analysoinut Jacob Strockuutistoimisto Reutersille.
Mikromuovin pitoisuudet vaihtelevat vedessä suuresti riippuen sijainnista ja merivirroista. YK arvioi, että mereen on työnnetty kaikkiaan 100 miljoonaa tonnia muovijätettä.
Maailman luonnonsäätiö WWF arvioi kesäkuussa, että ihmisen elimistöön päätyy viikossa viisi grammaa mikromuovia, etenkin juomaveden kautta. Tämäkin luku saattaa muuttua, kun tieto ilman mikromuovihiukkasista täsmentyy.
Yliopiston sijoitus laski viime vuodesta. Vuonna 2018 Helsingin yliopisto oli sijalla 57, tänä vuonna sijalla 63.
Pohjoismaisia yliopistoja listalla on kuusi, joista kolme on ruotsalaisia.
Vaikka Helsingin yliopiston sijoitus laski hieman, on se silti korkeammalla sijalla kuin neljä vuotta sitten. Tuolloin yliopisto oli sijalla 67.
Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola toteaa, ettei tämän vuoden tulos ole yliopistolle katastrofi.
– Tutkimuksen arviointi ei ole urheilua, jossa voisi katsoa sekuntikellolla, kuka on paras. Rankingit ovat tietysti tärkeitä kehittämisen välineitä.
Helsingin yliopisto on ollut ainoana suomalaisyliopistona sadan parhaan joukossa ensimmäisestä vertailusta alkaen. Yliopisto paransi sijoitustaan vuosikymmenen keskivaiheilla, mutta vuodesta 2017 lähtien sen sijoitus on laskenut.
Vararehtori Eerola toteaakin, että tilanteesta tulee huolestuttava siinä vaiheessa, jos laskusta tulee pidempiaikainen trendi.
Eerola arvioi, että yliopistojen perusrahoituksen leikkauksilla voi olla vaikutusta sijoitukseen.
– Olemme sanoneet jo aikaisemmin, että sillä tulee olemaan vaikutuksia ennemmin tai myöhemmin. Syy-yhteyttä on vaikea todistaa pitävästi, mutta on selvää, että äkilliset leikkaukset vaikuttavat akateemiseen yhteisöön ja sen toimintamahdollisuuksiin.
Ruotsalaisia sadan parhaan joukossa kolme
Academic Ranking of World Universities -vertailun tuloksia on julkaistu vuodesta 2003. Arwu-vertailusta puhutaan tuttavallisemmin Shanghain listana.
Ensimmäisen kerran listan koosti kiinalaisyliopisto Shanghai Jiao Tong University. Listan julkaisemisesta on vastannut vuodesta 2009 lähtien ShanghaiRanking Consultancy -järjestö.
Yliopistot laitetaan paremmuusjärjestykseen muun muassa Nobel- ja Fields Medal -palkintojen, julkaisujen, viittausten sekä kansainvälisissä julkaisuissa julkaistujen artikkelien pohjalta.
Parhaaksi pohjoismaisista yliopistoista vertailussa sijoittui Ruotsin Solnassa sijaitseva lääketieteellinen yliopisto Karoliininen instituutti. Instituutti oli sijalla 38, viime vuonna se oli sijalla 44.
Ruotsalaisten Karoliinisen instituutin, Uppsalan ja Tukholman yliopistojen sekä Helsingin yliopiston lisäksi sadan parhaan joukossa ovat myös norjalainen Oslon yliopisto ja tanskalainen Aarhusin yliopisto.
Åbo Akademi putosi listalta
Arwu-listalla on nykyään maailman yliopistoista tuhat parasta. Ensimmäisten sadan jälkeen yliopistoille ei anneta enää suoranaista sijoitusta, vaan ilmoitetaan se sadan sijan väli, johon yliopisto sijoittuu.
Tuhannen parhaan joukossa on yhteensä kahdeksan suomalaisyliopistoa. Näistä kolme on 300-400 parhaan välillä. Tälle välille sijoittuvat Aalto yliopisto, Oulun yliopisto ja Turun yliopisto.
Sijoitustaan paransivat Jyväskylän, Tampereen ja Oulun yliopistot. Sijoituksensa säilyttivät sen sijaan Aalto-yliopisto, Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Viime vuonna listalla oli myös Åbo Akademi 900-1000-joukossa. Tänä vuonna se ei selvittänyt tietään listalle. Myös Lappeenrannan sijoitus listalla heikkeni.
ShanghaiRankingin nettisivujen mukaan vertailun tarkoituksena oli alun perin määritellä kiinalaisyliopistojen sijoittuminen kansainvälisten yliopistojen joukossa, mutta sittemmin vertailu sai paljon kansainvälistä huomiota osakseen.
Shanghain lista onkin yksi arvostetuimmista kansainvälisistä yliopistovertailuista. Muita merkittäviä ovat muun muassa QS World University Ranking ja Times Higher Education World University Rankings -vertailut.
Kärjessä on alusta asti ollut yhdysvaltalainen Harvardin yliopisto. Yhdysvaltalaisyliopistot ovat muutenkin hyvin edustettuina listalla.
Terävät laukaukset kajahtavat ilmoille Toramon ampumaradalla Rovaniemellä. Neljä pamausta ja sitten hiljaisuus.
– Neljä osumaa, aikaa meni 29 sekuntia. Karhukoe on hyväksyttävästi suoritettu, onneksi olkoon. Kirjaan sen vielä tänne Oma riista -palveluun, sanoo Markku Uusitalo ja napauttaa ampumakopin pöydällä olevaa tablettia.
Lähes samantien suoritettu ampumakoe on kirjattu valtakunnalliseen rekisteriin.
Valtakunnallisesti riistanhoitoyhdistykset saivat käyttöönsä sähköisen ampumakokeiden vastaanottojärjestelmän vuoden alusta. Ensimmäisen kerran riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat kirjasivat ampumakokeet suoraan nettiin viime keväänä.
– Kun kuulin, että tulee tällainen sähköinen järjestelmä, niin tuntui, että kuinkahan tämä hidastaa meidän toimintaa. Kevään kokeet osoittivat, että järjestelmä toimi moitteettomasti ja nopeuttikin montaa asiaa, sanoo Veikko Oja. Hän on Toramon ampumaradan hirviradan vastaava ja yksi Erä-Raja ry:n jäsenistä, joka voi vastaanottaa ampumakokeita.
Vastaanotto ollut hyvä
Ennen valtakunnallista käyttöönottoa sähköistä järjestelmää pilotoitiin muutamissa riistanhoitoyhdistyksissä. Tulokset olivat hyviä ja järjestelmä otettiin käyttöön vain pienin muutoksin.
Riistanhoitoyhdistyksiä on kehotettu vielä tämän vuoden tekemään myös paperinen kirjanpito kokeista, vaikka ongelmia sähköisen järjestelmän käytössä ei ole ollut.
– Pelkästään positiivista palautetta on tullut niin riistanhoitoyhdistyksiltä kuin ampujiltakin, sanoo Lapin alueella riistanhoidon suunnittelijana toimiva Eerojuhani Laine Suomen riistakeskuksesta.
Lapissa arveltiin aluksi, että vaihtelevat verkkoyhteydet voivat tuoda ongelmia sähköiseen kirjaamiseen, mutta tämäkin pelko on osoittautunut Laineen mukaan turhaksi.
Joillekin metsästysseuroille sähköiseen järjestelmään siirtyminen on aiheuttanut pieniä laitekustannuksia.
– Hommattiin tabletti ampumapaikalle. Radalle piti varmistaa toimiva nettiyhteys. Kevään kokemuksen perusteella kaikki syötöt toimivat moitteettomasti, kertoo Veikko Oja.
Älypuhelimen omistavan metsästäjän kannalta uudistus takaa myös sen, että voimassa olevat ammunnat, metsästyskortti ja muut tarvittavat dokumentit kulkevat kätevästi kännykässä.
– Ei jää luvat kotia, ellei unohda sitten koko kännykkää, Oja toteaa.
Suuri apu riistanhoitoyhdistyksille
Toiminta ampumapaikalla nopeutuu, mutta suurin apu sähköisestä järjestelmästä on riistanhoitoyhdistyksille. Ennen yhdistyksessä on jouduttu ammuntojen jälkeen tekemään paljon paperitöitä.
– Siellä on jouduttu tekemään tilastointia ja laskutusta. Esimerkiksi ammunnoissa yksi suorituskerta maksaa 20 euroa ja niitä kertyy ja kertyy, joten iso työpanos on saatu nipistettyä riistanhoitoyhdistyksiltä, kertoo Eerojuhani Laine.
Käytännössä kaikki Suomen riistanhoitoyhdistykset ovat ottaneet sähköisen järjestelmän käyttöön.
– Tämä on merkittävä uudistus, yksi kehitysaskel Oma riista-järjestelmän käytössä, toteaa Laine.
Työmarkkinasyksy liittokohtaisine neuvotteluineen ei vielä ole edes kunnolla käynnistynyt, mutta pöydän molemmin puolin on jo kovat piipussa.
Vientialojen liitot aloittavat kierroksen loppukuusta. Työnantajan leiristä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on viestinyt, että synkkenevä taloussuhdanne ei salli suuria palkankorotuksia.
– Maailmantalouden näkymät ovat heikkenemässä, ja yritykset ovat huolissaan siitä, miten jatkossa pystytään voittamaan lisää markkinaosuuksia, Helle sanoo Ylelle.
Hän vaatii kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä "vientivetoista" kierrosta, jossa myöhemmin sopimuksistaan neuvottelevat toimialat käytännössä mukautuvat ensimmäisinä neuvottelevien vientiliittojen sopimaan palkankorotustasoon.
Tämä ajatus toteutui kaksi vuotta sitten. Tuolloin kaikki toimialat tekivät vientiliittojen perässä sopimuksen, jossa palkat nousivat noin 3,2 prosenttia.
– Suomen Pankki on laskenut, että muilla aloilla tehtävät ratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kilpailukykyyn yhtä paljon, kuin vientialojen omat ratkaisut. Vientialojen kilpailukyvystä huolehtiminen on koko työmarkkinoiden ja suomalaisten kilpailukyvystä huolehtimisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia, Minna Helle sanoo.
Hänen mukaansa myös kilpailukykysopimukseen sisältyneiden palkattomien lisätyötuntien on syytä jäädä pysyviksi.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle toivoo vientivetoista liittokierrosta.Karoliina Simoinen / Yle
Naisvaltaiset suurliitot: On reippaiden korotusten aika
Teknologiateollisuuden vetoomukset eivät saa lainkaan vastakaikua julkisen sektorin naisvaltaisista suurliitoista.
– Vientipöydässä ei neuvotella sote-alan sopimuksista. Se, mitä syksyllä tehdään, ei vaikuta meidän pöytään, koska siellä ei pystytä ratkaisemaan esimerkiksi palkkatasa-arvokysymystä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Samoilla linjoilla on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
– Tämä vientialojen viesti on epäreilu, sillä meillä ei ole mitään keskitettyä palkkamallia Suomessa, hän sanoo.
Sosiaali- ja terveydenhoitoaloja edustavat palkansaajaliitot Tehy ja Super vaativat yhdessä tuntuvia kuoppakorotuksia jäsentensä palkkoihin. Liittojen mielestä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo tasoittuu vain palkankorotuksilla, jotka olisivat 1,8 prosenttia yli vientialojen tason.
Myös JHL kertoo hakevansa korkeampia korotuksia.
– Palkankorotuksia me olemme lähdössä hakemaan ja samapalkkaisuutta. Se tarkoittaa, että korotus on korkeampi kuin vientialojen palkankorotus, Päivi Niemi-Laine sanoo.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toivoo Antti Rinteen (sd.) hallituksen budjettiriihestä rahaa palkankorotuksiin.Pekka Tynell / Yle
"Pyyntö lähtee pääministerin suuntaan"
Palkansaajaleirissä ymmärretään hyvin, ettei kuntatyönantajilla ole ylimääräisiin korotuksiin varaa. Siksi vaatimukset kohdistetaan sekä Tehystä että JHL:stä myös Antti Rinteen (sd.) hallitukselle ja budjettiriiheen.
– Minulta lähtee nyt pyyntö pääministerin suuntaan, Tehyn Rytkönen sanoo.
Liittojen mielestä budjetissa pitäisi korvamerkitä varoja kuntasektorin palkankorotuksiin. Tehyn mukaan tämä tarkoittaisi 100–150 miljoonan euron budjettirahoitusta vuosittain, kymmenen vuoden ajan.
– Meidän jäsenemme pitävät huolen kaikista suomalaisista. Jos alalla ei ole tekijöitä eikä pitovoimaa, niin ei se vientikään vedä.
Pääministeri Antti Rinne ei halunnut tänään kommentoida työmarkkina-asioita Ylelle lainkaan.
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen arvioi pian alkavaa neuvottelukierrosta poikkeuksellisen vaikeaksi.Timo Korhonen / AOP
Kuntatyönantaja: Vaikeuskerroin poikkeuksellisen korkea
Julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät vasta vuodenvaihteen jälkeen, kun vientialojen sopimukset on todennäköisesti jo tehty.
JHL:n, Tehyn ja opettajajärjestö OAJ:n kaltaisten suurliitojen kanssa palkankorotuksista vääntää Markku Jalosen johtama Kuntatyönantajat KT.
– Voi kyllä sanoa, että kohta alkavalla neuvottelukierroksella vaikeuskerroin on poikkeuksellisen korkea, Jalonen sanoo.
Hän ei ole innoissaan siitä, että hallitus vaikuttaisi työmarkkinaneuvotteluihin.
– Jos valtiolta tulee lisää rahaa kunta-alalle, niin tietenkin se otetaan vastaan, se on ihan päivänselvä asia. Mutta palkkaratkaisut on työmarkkinaosapuolten asia. Siihen valtion ei pidä millään tavalla sekaantua.
Jalosen mielestä Suomessa olisi parasta jatkaa hyvin maltillisia palkkaratkaisuja. Hän säilyttäisi sopimuksissa myös kiky-sopimukseen sisältyneet työajan pidennykset.
JHL:n Päivi Niemi-Laine toteaa, että "ilmaiseksi ja pyytämättä" tulleet lisätunnit työaikoihin on joko poistettava tai kompensoitava palkankorotuksilla.
Sadat Kiinan puolisotilaallisen poliisin jäsenet harjoittelivat väkijoukon hallintaa Shenzhenin kaupungissa lähellä Hongkongin rajaa.
Alueella nähtiin lisäksi yli sata sotilasajoneuvoa, joukossa panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja sekä vesitykeillä varustettuja panssariajoneuvoja.
Asiantuntijoiden mukaan Kiina haluaa näillä toimilla antaa varoituksen Hongkongissa kymmenettä viikkoa mieltään osoittaville aktivisteille.
– Kiinan kasvavan uhittelun taustalla on halu lähettää viesti sekä Hongkongille että omille kansalaisille. Kyse on kuitenkin vain propagandasta, nimettömänä pysyttelevä korkea-arvoinen länsimainen diplomaatti kertoi uutistoimisto Reutersille.
Monet asiantuntijat uskovat, ettei Kiina aio lähettää sotilaitaan Hongkongiin. Tästä olisi Kiinalle runsaasti haittaa, sillä Hongkong on merkittävä kaupan ja finanssialan keskus.
Levottomuudet Hongkongissa ovat pahimmat sitten alueen siirtymisen Britannialta Kiinalle vuonna 1997. Kiina takasi silloin Hongkongille vapauksia, joista he olivat nauttineet Britannian alaisuudessa.
Monet hongkongilaiset kokevat, että heidän vapauksiaan on kuitenkin järjestelmällisesti kavennettu.
Kiinan puolisotilaallisen poliisin miehiä Shanzhenissä.Alex Plavevski / EPA-EFE
Kiinan Britannian-lähettiläs varoittaa mielenosoittajia
Kiina ei kuitenkaan aio odottaa loputtomiin, mikäli turvallisuustilanne Hongkongissa heikkenee entisestään. Tämä oli maan Britannian-suurlähettilään Liu Xiaomingin viesti tänään Lontoossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
– Mikäli tilanne ei pysy enää (Hongkongin) joukkojen hallinnassa, emme aio odottaa toimettomina, hän sanoi.
Xiaoming myös varoitti, että Kiinalla on tarpeeksi voimaa tukahduttaa Hongkongin levottomuudet, mikäli se niin haluaa.
Lisäksi hän varoitti ulkovaltoja puuttumasta Hong Kongin tilanteeseen, jota hän piti Kiinan sisäisenä asiana.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan on ryhtynyt neuvomaan Kiinaa tilanteen hoitamisessa. Hän tviittasi, että Kiinan presidentin Xi Jinpingin kannattaisi tavata Hongkongin mielenosoittajat henkilökohtaisesti.
Vuosina 2014-2015 Eurooppa oli pakolaiskriisin kourissa.
Satoja tuhansia Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähtöisin olevia pakolaisia ja siirtolaisia pyrki Eurooppaan tarkoituksenaan hakea turvapaikkaa.
Yksi heistä oli Aljoarin Adnan, joka tuli turvapaikanhakijana Etelä-Irakista Basrasta Suomeen lokakuun alussa vuonna 2015.
Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Maahanmuuttovirasto antoi Adnanille kielteisen turvapaikkapäätöksen vuonna 2016.
– Tilanteeni on tosi vaikea. Joudun päivittäin siirtymään paikasta toiseen. Yöt nukun kirkossa, kavereiden luona tai sitten täällä Diakonissalaitoksen päiväkeskuksessa, sanoo Adnan.
Paperittomien määrä kasvussa
Turvapaikanhakijoiden määrä on tippunut Suomessa alle kolmasosaan huippuvuosista 2015-2016.
Turvapaikanhakijoiden määrän vähetessä Maahanmuuttovirasto on laskenut myös vastaanottokeskusten paikkamäärää. Joonas Haverinen / Yle
Maahanmuuttoviraston tuoreimpien lukujen mukaan kirjoilla on hieman yli 9000 turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttovirasto arvelee paperittomien määräksi runsas 2000. Helsingin Diakonissalaitoksen arvion mukaan paperittomia on noin 4000.Joonas Haverinen / Yle
Vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä näkyy myös vastaanottokeskuksissa vähentyneenä kysyntänä.
Vastaanottokeskuksissa eri puolilla maata asuu tällä hetkellä noin 5700 turvapaikanhakijaa, ja määrä on vähenee loppuvuodesta vielä 500-600, arvelee Maahanmuuttoviraston tulosalueenjohtaja Kimmo Lehto.
Muun muassa tästä syystä Maahanmuuttovirasto on vähentänyt paikkoja vastaanottokeskuksissa.
Tänä vuonna on jo lakkautettu viisi vastaanottokeskusta ja loppuvuodesta lakkautetaan kolme lisää. Lisäksi esimerkiksi Espoon ja Vantaan vastaanottokeskuksissa paikkaluku pienenee noin viidellä kymmenellä (noin 10%) tänä syksynä.
Paperittomien määrä ei kuitenkaan ole laskussa, päin vastoin.
Maahanmuuttoviraston Lehto arvelee, että paperittomia on Suomessa parituhatta.
Jetro Kokko / YLE
Helsingin Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Mika Paasolainen taas uskoo paperittomien määrän olevan tällä hetkellä nelisentuhatta.
Hänen mukaansa kyse on kasvavasta ongelmasta niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassakin.
– Meillä Suojattomat -hankkeeseen tulee viikoittain kymmenkunta uutta asiakasta, Paasolainen sanoo.
Suojattomat on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kolmevuotinen yhteisöhanke, jonka tarkoituksena on tukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä Suomessa.
Paasolaisen mukaan tilanne johtuu yksinkertaisesti siitä, että nämä ihmiset kieltäytyvät palaamasta kotimaahansa, ja yrittävät sitten selvitä paperittomana Suomessa.
"En jaksa enää"
Adnan on omien sanojensa mukaan kertonut rehellisesti oman tarinansa Maahanmuuttovirastolle, mutta ei ole saanut muutosta kielteiseen turvapaikkapäätökseen.
Aljoarin Adnan on hakenut turvapaikkaa Suomesta vuodesta 2015 lähtien. Antti Kolppo / Yle
Hän on tehnyt yli kolme vuotta satunnaisia töitä, kuten esimerkiksi jakanut postia, ja yrittänyt elättää itsensä.
– Vastaanottopalvelut ovat päättyneet, eikä ole oikein muutakaan tukea tai paikkaa mihin mennä. Tuntuu, että en jaksa enää.
Haaveita Adnanilla on edelleen.
– Toivoisin, että saisin oleskeluluvan, ja että saisin perheeni Irakista tänne Suomeen. Sen jälkeen voisin opiskella, tehdä työtä ja rakentaa elämää kuten muutkin ihmiset.
"Selkeästi poliittinen kysymys"
Miten ja kenen paperittomien ongelma sitten pitäisi ratkaista?
– Pitää muistaa, että paperittomat oleskelevat maassa ilman laillista oleskelulupaa. Tältä kannalta katsottuna tämä on ennen kaikkea poliisiasia, toteaa Lehto Maahanmuuttovirastosta.
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto peräänkuuluttaa poliittista vastuuta paperittomien tilanteen ratkaisemiseksi. Jetro Kokko / YLE
Toisaalta Lehto peräänkuuluttaa poliisin toiminnalle laajempaa yleistä hyväksyntää.
– Mielestäni tämä on selkeä poliittinen kysymys. Poliittisten päättäjien pitäisi ilmaista selkeästi kantansa siihen, mitä teemme sellaisille ihmisille, jotka ovat täällä ilman laillista lupaa.
Myös Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta peräänkuuluttaa valtiovallan vastuuta.
Hänen mielestään yksi oleellinen asia olisi helpottaa paperittomien työnhakua.
Tällä hetkellä työluvansaanti on vaikeaa, ja päätös voi tulla vuoden päästä hakemisesta.
– Eivät työnantajat pysty odottamaan näin kauan aikaa. Jos pystyisimme lyhentämään työluvan käsittelyaikoja, niin voisimme saada ihmisiä nopeammin pois paperittomuuden kierteestä, Paasolainen sanoo.
Järjestelmän kankeutta lisää muun muassa se, että työntekijän oleskelulupaan liittyy saatavuusharkinta.
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA -alueelta.
"Säästetään kustannuksista piittaamatta?"
Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Paasolainen toivoo, että turvapaikanhakijoiden tilanne noussee esille myös meneillään olevissa ensi vuoden budjettineuvotteluissa.
Ongelmien ratkaisussa on kyse paitsi asenteista myös rahasta.
– Jos esimerkiksi halutaan nopeuttaa turvapaikanhakijoiden työluvan saamista, vaatii se todennäköisesti lisäresursseja virkamiesten palkkaamiseen, ja se on siten myös rahakysymys, Paasolainen sanoo.
Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää tärkeänä, että työlupaprosessit saadaan nykyistä nopeammiksi.
Hänen mukaansa tilannetta pitäisi parantaa erityisesti viranomaisten vastuita ja työjakoa täsmentämällä.
Ohisalo huomauttaa, että hallitus on sitoutunut paperittomien tilanteen parantamiseen jo hallitusohjelmassa.
– Käytännössä pyrimme kohtuullistamaan näyttökynnystä turvapaikanhakuprosessissa sekä parantamaan turvapaikanhakijoiden oikeusapua. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus myös siitä, että työllistyneet kielteisen turvapaikanhakijat voisivat saada jatkossa helpommin oleskeluluvan työn perusteella.
Sisäministeri Ohisalo väläytteli alkuviikosta, että lisärahaa voisi olla tulossa myös muun muassa maahanmuuttoviraston käsittelyruuhkien purkamiseen ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin.
Tulosalueenjohtaja Lehto Maahanmuuttovirastosta taas sanoo saaneensä vihiä siitä, että Maahanmuuttovirasto turvapaikkayksikössä oltaisiin vähentämässä henkilöstöä.
Lehdon tekemien laskelmien mukaan virkamiesten vähentäminen turvapaikkayksikössä saattaa kuitenkin käydä kalliiksi.
Jos turvapaikkayksiköstä otetaan yksi virkamies pois, niin sen ansiosta jää vuositasolla 28 turvapaikkapäätöstä tekemättä. 28 turvapaikanhakijaa merkitsee vuositasolla vähän yli puolen miljoonan euron kustannusta.
– Jos siis säästetään yhden virkamiehen palkkauksessa 60-65000 euroa ja saadaan tilalle yli puolen miljoonan kustannukset, niin silloin kyllä säästetään kustannuksista piittaamatta, Lehto sanoo.
Henkilöonnettomuus on keskeyttänyt junaliikenteen kehäradalla, kertoo Rataliikennekeskus.
P - ja I-junat eivät toistaiseksi kulje radalla käynnissä olevien pelastustoimien vuoksi. Kehäradan molemmilta raiteilta on otettu jännitteet pois.
Rataliikennekeskuksen mukaan junat eivät tällä hetkellä kulje Myyrmäen ja Leinelän välillä. Junalla ei siis nyt pääse myöskään Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Rataliikennekeskuksesta ei vielä osata arvioida, milloin liikenne palautuu normaaliksi. HSL kertoo verkkosivuillaan, että bussilinja numerolla 562N liikennöi Tikkurilan ja lentoaseman välillä.
Rataliikennekeskuksen mukaan tilanteelle ei ole tällä hetkellä vaikutusta muuhun junaliikenteeseen.
– Työllisyystoimenpiteitä käydään läpi työllisyyden edistämisen ministeriryhmässä jo ensi viikosta lähtien, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tiedotteessa.
Työttömyysetuus palautuu normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta, jos sitä on alennettu aiemmin aktiivimallin perusteella.
Aktiivimalli kuitenkin vielä leikkaa ensi tammikuussa maksettavia, mutta vuonna 2019 kertyneitä työttömyyspäivärahoja.
Työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä jää esityksessä ennalleen nykyiseen viiteen päivään. Näiltä päiviltä työttömälle ei makseta päivärahaa.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana omavastuupäiviä nostettiin ensin seitsemään ja laskettiin jälleen viiteen, kun aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa.
Aktiivimallin leikkurin ja velvoitteiden purkamisen arvioidaan kasvattavan työttömyysetuusmenoja hieman yli 51 miljoonalla eurolla. Poisto kuitenkin vähentää toimeentulotuki- ja asumistukimenoja arviolta 12 miljoonaa euroa. Etuusmenot kasvavat täten lopulta noin 39 miljoonaa euroa.
Leikkuri ja velvoitteet puretaan, mitä tilalle?
Työttömät ovat kokeneet aktiivimallin epäoikeudenmukaiseksi, koska päivärahaa on leikattu omasta aktiivisuudesta huolimatta. Eri paikkakunnilla on myös erilailla tarjolla työpaikkoja ja ehdot täyttäviä työttömien palveluja.
Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa vajaalla viidellä prosentilla, jos työtön ei tehnyt tarkastelujaksolla töitä vähintään 18 tuntia, ansainnut yritystoiminnalla yli 241 euroa tai osallistunut työllisyyspalveluihin viisi päivää. Esityksessä ehdotetaan myös näiden velvoitteiden purkamista.
Lakiesityksen mukaan noin joka kolmannen työmarkkinatuen, perus- ja ansiosidonnaisen päivärahan saajan tuloja on leikattu, koska he eivät ole täyttäneet edellä mainittuja ehtoja.
Hallituspuolueiden edustajat ovat kiistelleet siitä, tarvitaanko aktiivimallin tilalle työllisyysvaikutuksiltaan korvaava malli ja pitääkö ennen muutoksia odottaa mallin vaikutuksia kartoittavan tutkimuksen valmistumista.
Tätä mieltä on ainakin valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) Ilta-Sanomien haastattelussa. VATT:n raportti valmistuu lokakuussa.
Pääministeri Rinne vakuutti Ylelle jo elokuun alussa, että aktiivimallin leikkuri tulee poistumaan tammikuussa. Näitä korvaavia työllisyystoimia mietitään nyt sitten ministeriryhmässä ennen budjettiriiheä.
Aktiivimallin purku oli yksi sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton vaalilupauksista.
Yle uutisoi tällä viikolla NinjasPlay-pelistä, joka alkoi vahinkoklikkauksella laskuttaa jatkuvalla viikkoveloituksella ihmisten puhelinlaskulta. Tuolloin vielä puhelinoperaattori Telia katsoi, että vastuu ostoksista on asiakkailla. Pelistä laskuttava Wireless Works vakuutti toimivansa lain ja sääntöjen mukaisesti.
Ylelle kerrottujen kuluttajien kokemusten mukaan NinjasPlay ei ole toiminut sääntöjen mukaisesti. Vahvistusviestiä tilauksesta ei ole tullut, ja jatkuvasta tilauksesta kertova viesti on näyttänyt tökeröltä mainosviestiltä.
Nyt Telia on ryhtynyt toimiin asiassa. Selvitysten jälkeen yhtiölle on selvinnyt, ettei toiminta ole ollut sääntöjen mukaista.
Mobiilimaksuliiketoiminnan johtaja Tuire Mäkelä kertoo, että huonon asiakaskokemuksen vuoksi palvelu on päätetty sulkea vielä tämän päivän aikana ja sopimus irtisanotaan.
Lisäksi asiakaspalvelun ohjeistuksia on muutettu. Telia lupaa hyvittää kaikki pienten lasten tekemät tilaukset, mikäli kyseessä ei ole toistuva väärinkäyttö.
– Me olemme nyt uudistaneet asiakaspalvelun ohjeistuksen tähän tapaukseen liittyen. Kannamme operaattorina oman osuutemme vastuusta niin keskusteluissa palveluntuottajien suuntaan, kuin meidän asiakkaiden suuntaan myöskin, Mäkelä lupaa.
NinjasPlay-palvelu veloittaa 6,19 euroa viikossa.http://ninjasplay.com
Mikä ihmeen mobiilimaksu?
Ylen jutussa käydystä keskustelusta ilmenee, että moni ajattelee että maksun syntymiseen vaaditaan tunnistautuminen tai pankkitietojen syöttäminen. Näin ei kuitenkaan ole.
NinjasPlay ja vastaavat palvelut toimivat mobiilimaksulla. Käytännössä riittää, että kännykässä on sim-kortti - se välittää tiedot puhelinnumerosta ja operaattorista palveluntarjoajalle. Mobiilimaksun syntyminen edellyttää kahta klikkausta - palvelu tilataan ensimmäisellä ja vahvistetaan toisella.
Käytännössä mobiilimaksu on nopea ja kätevä maksutapa esimerkiksi HSL:n lippuja tai monia muita palveluja tilattaessa. Harva kuluttaja kuitenkaan tietää, että mobiilimaksuun ei tarvita erillisiä sovelluksia tai kirjautumisia, vaan esimerkiksi nettiä tai Youtubea käyttäessään hän on mobiilimaksuvalmiudessa.
Kaikki suomalaiset operaattorit käyttävät mobiilimaksuja samoilla pelisäännöillä ja maksutapa on ollut markkinoilla jo pitkään. Toiminta on itsesäänneltyä ja sitä valvoo maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta.
Mikä hyvänsä palvelu ei voi puhelimelta laskuttaa, vaan operaattoreilla pitää olla sopimus palveluntarjoajan kanssa. Suurten toimijoiden kuten HSL:n, Googlen ja Applen kanssa on suorat sopimukset.
Pienempien toimijoiden kohdalla operaattoreilla on sopimus välikäden eli aggregaattorin kanssa, joka puolestaan tekee sopimukset palveluntarjoajien kanssa. Aggregaattorin pitäisi valvoa että ne toimivat sääntöjen mukaisesti. Näin on esimerkiksi monien pelien kohdalla.
Teleoperaattorit kertovat mobiilimaksusta yhteisellä infosivulla. Sen mukaan mobiilimaksu yleistyy koko ajan.Näyttökuva mobiilimaksuinfo.fi-sivustolta
Mobiilimaksusta tulisi informoida selkeästi
Operaattoreille tulee reklamaatioita mobiilimaksuista. Esimerkiksi DNA sulki tämän vuoden tammikuussa Braintrainer-pelipalvelun siitä tulleiden valitusten vuoksi.
Ongelmia on muun muassa siinä, kuinka selkeästi palvelu kertoo, että kyseessä on mobiilimaksu tai jopa jatkuva tilaus. Operaattoreiden säännöt selkeästä asioinnista ja kahdesta klikkauksesta ovat tiukat, ja palvelut tarkistetaan ennen kuin mobiilimaksun saa käyttöön.
Tästä huolimatta kaikki palvelut eivät noudata sääntöjä, kuten kuluttajien valituksista ilmenee.
– Palvelu, missä vahingossa ostat eikä se ole kertaveloitteinen vaan jatkuvaveloitteinen, tällaista ei pitäisi päästä syntymään. Tämä on erittäin valitettava juttu, Tuire Mäkelä pahoittelee.
– Suhtaudutaan vakavasti jos alkaa tulla ilmoituksia, tutkitaan ja tarvittaessa suljetaan, jos palvelu ei ole asianmukaista, kertoo puolestaan DNA:n liiketoimintajohtaja Cedric Kamtsan.
Edelleen Telialta todetaan, että operaattori on läpilaskuttajan roolissa, ja jos jonkin palvelun kanssa on ongelmia, ne toivottaisiin hoidettavan suoraan palveluntajoajan kanssa. Myös DNA:n asiakaspalvelusta on aiemmin ohjattu ottamaan yhteyttä suoraan palveluntarjoajaan.
Nyt valitukset luvataan kuitenkin hoitaa asiakkaan puolesta palveluntarjoajan suuntaan, jos asiakas niin haluaa.
Esto mahdollinen
Hyvitysten suhteen Telia ja DNA varaavat itselleen tapauskohtaisen harkinnan. Jos väärinkäytökset ovat toistuvia tai jos esimerkiksi asiakasta on neuvottu estoista useaan kertaan, hyvitystä ei heru.
Muutoin etenkin pienten lasten vahinkoklikkaukset luvataan hyvittää.
Erityisesti lasten liittymiin operaattorit suosittelevat estojen käyttöönottoa. Kannattaa varmistaa, että esto koskee myös mobiilimaksua. Yleensä siihen vaikuttavat samat estot kuin tekstiviesteihin.
Lisätietoa mobiilimaksusta löytyy operaattoreiden yhteiseltä infosivulta.
