Savon Voima ja Kuopion Energia kertoivat hetki sitten yhdistyvänsä. Neuvottelut ovat kestäneet kuukausia. Neuvottelutulos menee vielä syksyn aikana yhtiöt omistavien kuntien käsittelyyn. Yhdistymiseen tarvitaan myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntä.
Tavoitteena on, että uusi yhtiö aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä.
Yhdistymisestä kertoivat tiedotustilaisuudessa Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen ja Savon Energiaholdingin hallituksen puheenjohtaja Ossi Martikainen.
Pirhonen uskoo, että suuri sähköyhtiö lisää alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä.
– Kuopiolla on jatkossa entistä vahvempi toimijarooli. Tämän voi nähdä yhtenä tapana koota kaupungin omistajuutta, Pirhonen kertoo.
Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen esitteli neuvottelutulosta tiedotustilaisuudessa.Sami Takkinen / Yle
Martikaisen mukaan neuvottelutulos on otettu myönteisesti vastaan.
– Meillä on yksityiskohtainen valmistelu ja esitys, palaute on ollut rohkaisevaa, Martikainen kertoo.
Yhdistyminen ei vaikuta sähkön siirtohintoihin alueella, ainakaan laskevasti. Reunaehtona on ollut, että verkkoyhtiöt jatkavat erillisinä ja päättävät sähkön siirtohinnoista itse.
– Toiminnan tehostaminen alentaa hinnan korotuspaineita, Martikainen muotoilee.
Kuvassa tiedotustilaisuudessa Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Raassina, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelä ja Savon Energiaholdingin puheenjohtaja Ossi Martikainen.Sami Takkinen /Yle
Yhteistyö on yhtiöille tuttua jo aiemmin. Savon Voima ja Kuopion Energia yhdistivät asiakaspalvelunsa yhteiseen palvelukeskukseen kesäkuun alussa.
Sähkönmyynti yhdistyi vuoden alusta, kun Savon Voiman, Kuopion Energian, Jyväskylän Energian ja Lappeenrannan Energian sähkönmyyntiä perustettiin hoitamaan yhteinen Väre-yhtiö.
Yhdistymisen jälkeen Savon Voima ja Kuopion Energia muodostavat liikevaihdolla mitattuna Suomen kolmanneksi suurimman kuntaomisteisen energiayhtiön.
Asiakkaita uudella yhtiöllä on yhteensä noin 175 000.
– Se on Suomen mittakaavassa asiakasmäärältään viidenneksi suurin sähkönjakeluyhtiö, kertoo Energiaviraston markkinat-ryhmän johtaja Antti Paananen.
Asiakkaan kannalta isompi yhtiö voi tuoda etuja.
– Isompi asiakasmassa antaa mahdollisuuden kehittää uusia palveluita ja toimia tehokkaammin, Paananen arvioi.
Hintakilpailuun yhdistyminen tuskin vaikuttaa. Paananen muistuttaa, että Suomessa on edelleen noin 70 sähkön vähittäismyyjää.
Sähkö tuo kunnille osinkoja
Sähkönmyynti on ollut kaupungeille tuottavaa toimintaa. Savon Voima jakoi viime vuonna osinkoja 9,5 miljoonaa euroa, josta Kuopion kaupunki sai suurimpana omistajana 1,8 miljoonaa euroa.
Loput osingot jaettiin muille yhtiön taustalla oleville kunnille.
Savon Voima muutti kaukolämmön hinnoittelua vuosi sitten. Muutos laski asiakkaiden energiamaksuja, mutta korotti kuukausittain perittävää tehomaksua. Tämä pienensi käytännössä asiakkaiden lämmityskustannuksia.
Samanlaista kehitystä ei ole kuitenkaan nähtävissä sähkön siirtohinnoissa. Savon Voima Verkko korotti siirtohintoja viimeksi vuosi sitten huhtikuussa keskimäärin 10 prosenttia.
Kuopion Energia on ollut tähän saakka Kuopion kaupungin oma.Sami Takkinen / Yle
Täydennetty klo 16.47 Ossi Martikaisen kommentit ja klo 17.24 Jarmo Pirhosen kommentit.
Hämeen poliisi tutkii neljää maanantain ja tiistain aikana Lahdessa tapahtunutta ryöstöä. Uhreina on ollut yksi alaikäinen ja kahdessa muussa tapauksessa nuoria aikuisia.
Yksi uhreista on saanut sairaanhoitoa vaativan vamman. Yksi on päässyt pakenemaan tilannetta.
Teot ovat edenneet siten, että ryöstäjä on pyytänyt matkapuhelinta lainaksi, minkä jälkeen hän on teräaseella uhaten yrittänyt viedä puhelimen uhrilta tai jopa onnistunut siinä.
Ensimmäinen rikos tapahtui maanantai-iltana kahdeksan aikaan kaupungintalon vieressä. Toisen kerran ryöstäjä iski seuraavana iltapäivänä kello viiden aikaan Harjukatu 28:n kohdalla. Kolmas teko tapahtui heti perään Rautatiekatu 10:n kohdalla. Neljäs rikos tapahtui hieman ennen kuutta Vapaudenkatu 10:n kohdalla.
Poliisi etsii 20–30-vuotiasta miestä, joka on pituudeltaan noin 180 senttimetriä. Päällään hänellä on ollut tumma huppari, jonka huppua mies on pitänyt päässä. Vihjeet voi kertoa sähköpostiin vihjeet.hame@poliisi.fi tai puhelimella 0295 414 222.
Valtakunnallinen merimetsotyöryhmä kokoontui tänään keskiviikkona Vaasassa. Samalla koolla oli myös Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueellinen merimetson yhteistyöryhmä.
Kokouksessa valmisteltiin valtakunnallista merimetsostrategiaa, jonka pitäisi valmistua lokakuun lopussa.
Vaasassa pidetyssä kokouksessa merimetsotyöryhmä kuuli eri sidosryhmiä kuten ammatti- ja vapaa-ajankalastajia sekä viranomaistahojen ja tutkimuslaitosten edustajia.
Valtakunnallisen merimetsotyöryhmän puheenjohtaja Satu Pääkkösen mukaan Vaasassa keskusteltiin muun muassa siitä, mikä voisi olla merimetsokannan minimi- ja mikä maksimikoko, ja miten siihen päästäisiin.
– Näkemykset voivat vaihdella sidosryhmien välillä esimerkiksi siitä, kuinka paljon merimetson ajatellaan vaikuttavan kalakantoihin ja mitä keinoja tarvitaan, Pääkkönen kommentoi päivän keskusteluja.
Pääkkösen mukaan kaikkia puheenvuoroja yhdisti kuitenkin halukkuus löytää ratkaisuja ihmisen ja merimetson rinnakkaiseloon.
Erilaisia kalastusalueita
Suomen merimetsokanta on tällä hetkellä vuoden 2016 tasolla. Koko Suomen rannikolla pesiä on noin 25 700.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan merimetsokanta on pienentynyt viime vuoteen verrattuna neljällä prosentilla eli noin tuhannella pesällä. Kannan kasvu on lisäksi hidastunut merkittävästi.
– Ennusteiden mukaan valtakunnan kannan ei pitäisi enää kasvaa, mutta alueellisia muutoksia voi olla, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen.
Rusanen toteaa, että esimerkiksi merikotkat voivat vaikuttaa merimetsokantaan, joka voi merikotkan ajamana siirtyä sisäsaaristoon päin ja aiheuttaa sitten ristiriitoja uusilla alueilla.
Satu Pääkkösen mukaan konkreettisia lukuja siitä, mikä olisi sopiva merimetsokanta Suomessa, on mahdoton sanoa, sillä kalastusalueet ovat erilaisia ja merimetsojen vaikutukset niihin vaihtelevat.
Merenkurkusta Selkämerelle?
Pohjanmaan rannikkoalueilla merimetsokanta on pienentynyt viime vuoteen verrattuna. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella pesiä on tänä vuonna 1500 vähemmän kuin vuosi sitten.
Osasyynä ovat esimerkiksi Vaasan edustalla suoritetut poikkeustoimenpiteet, joiden seurauksena merimetsoyhdyskunta siirtyi pesimään muualle. Mahdollisesti Selkämerelle.
– Ei niitä ollut tarkoitus häätää, vaan rajoittaa poikastuotantoa. Mutta ne päättivätkin lähteä eivätkä tulleet takaisin, Pekka Rusanen sanoo.
"Konkreettista ohjeistusta"
Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueellisen merimetson yhteistyöryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg kertoo, että valtakunnalliselle työryhmälle esiteltiin pohjalaisten näkemyksiä merimetsoista.
Westberg toivoo, että syksyn myötä syntyisi esimerkiksi määritelmä siitä, mikä on vakavaksi luokiteltava merimetsojen aiheuttama vahinko.
– Odotan, että saamme konkreettista ohjeistusta siihen, miten vakava vahinko osoitetaan ja konkreettista apua siihen, miten voidaan hakea poikkeuslupaa lupaviranomaiselta, Westberg sanoo.
New Yorkin osavaltiossa aletaan käsitellä oikeudessa lasten seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia, jotka ovat olleet tähän asti vanhentuneita. Keskiviikkona osavaltiossa alkoi vuoden aikaikkuna, jonka aikana ihmiset voivat nostaa siviilikanteita hyväksikäytöistä riippumatta siitä, milloin rikos on tehty.
Taustalla on uusi laki, joka hyväksyttiin aiemmin tänä vuonna.
Ensimmäisen päivän aikana odotetaan satoja, ellei jopa tuhansia uusia oikeusjuttuja.
Oikeuteen on haastettu jo ainakin katolinen kirkko, Rockefeller-yliopisto ja partiopoikajärjestö Boy Scouts of America.
Osa tapauksista on niin vanhoja, että itse tekijät ovat jo kuolleet.
Oikeusjuttuja on todennäköisesti tulossa myös sairaaloita sekä yksityisiä ja julkisia kouluja vastaan. Myös Jeffrey Epsteinin uhrit aikovat haastaa miljonäärin kuolinpesän oikeuteen.
Yksi lakifirmoista kertoo edustavansa osavaltiossa yhteensä 1 200 ihmistä, jotka aikovat viedä hyväksikäyttönsä oikeuteen. Lakifirman mukaan asianomistajia on teini-ikäisistä 90-vuotiaisiin.
Lasten kanssa toimivia uhkaavat valtavat taloudelliset tappiot
Useat lasten kanssa tekemisissä olevat tahot ovat jo ryhtyneet valmistautumaan taloudellisiin tappioihin, joita oikeusjutuista seuraa.
Isot instituutiot kuten katolinen kirkko vastustivat lakialoitetta vedoten "katastrofisiin taloudellisiin vahinkoihin".
Viimeksi samantyyppinen lakialoite meni läpi vuonna 2002 Kaliforniassa. Tuolloin katoliset hiippakunnat joutuivat maksamaan uhreille yhteensä 1,07 miljardia euroa.
Hyväksikäyttöjä voi viedä oikeuteen yhä vanhempana
Demokraattien tukema lakialoite hyväksyttiin sen jälkeen, kun puolue vei osavaltion senaatin enemmistön republikaaneilta vaaleissa.
Lakialoitteesta oli väännetty jo vuosikymmenen ajan. Republikaanit vastustivat vuoden aikaikkunaa.
Uusi laki muuttaa myös vanhentumisaikoja. Jatkossa tekijöitä vastaan voidaan nostaa rikossyyte siihen asti, kunnes uhri on 28-vuotias. Uudet uhrit voivat nostaa siviilikanteen 55-vuotiaaksi asti.
New Yorkin osavaltion lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vanhentumisajat ovat olleet tähän asti maan lyhimpiä.
Asiantuntijoiden mukaan hyväksikäytön uhreilla voi mennä vuosia ennen kuin he uskaltavat kertoa tapahtuneesta edes luotetulle läheiselle. Lisäksi uhrit saattavat pelätä, ettei heitä uskottaisi, jos he syyttäisivät korkeassa asemassa olevaa aikuista kuten pappia tai opettajaa hyväksikäytöstä.
HSL:n lipunmyyntijärjestelmässä oli iltapäivällä häiriö, jonka vuoksi lippuja ei pystynyt ostamaan HSL:n mobiilisovellukselle eikä osa lipunmyyntiautomaateista toiminut.
Automaateissa vika koski niin kutsuttuja monilippuautomaatteja. Kertalippuautomaatit kuitenkin toimivat koko häiriötilanteen ajan, HSL:ltä kerrottiin Ylelle.
Häiriö alkoi iltapäivällä kello neljän aikaan. Vika jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä hieman ennen kello viittä iltapäivällä järjestelmä toimi taas normaalisti.
– Tuotevastaavamme oli tehnyt muutaman koeoston ja sanoi, että homman pitäisi taas pelittää. Tilanne näyttää normalisoituneen, viestinnän asiantuntija Tapio Tolmunen HSL:ltä kertoo.
HSL:llä on ollut kesällä aiemminkin ongelmia lipunmyyntijärjestelmän kanssa. Esimerkiksi Ed Sheeranin keikka kaatoi HSL:n lippusovelluksen viime kuun lopulla.
Saksan taloudesta kuuluu huolestuttavia uutisia. Euroopan talousveturin talouskasvu supistui vuoden toisella neljänneksellä.
Huhti-kesäkuun bruttokansantuote laski 0,1 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Saksan supistuvasta taloudesta kertoi Saksan tilastotoimisto.
Talouden heikkenemistä on osattu odottaa, sillä ekonomistit, analyytikot ja ennustuslaitokset ovat povanneet sitä omissa ennusteissaan pitkin vuotta.
Tuoreet luvut merkitsevät sitä, että Saksan talouskasvu hiipui 0,4 prosentin tasolle. Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen talouskasvu oli vielä 0,9 prosenttia.
Saksan supistuvalla taloudella on merkitystä koko Euroopan ja myös Suomen kannalta, sillä Saksa on Euroopan suurin talous. Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani.
Sillä olisi merkittäviä vaikutuksia myös Suomeen, jos Saksan talous vaipuisi selvään taantumaan.
Brexit ja kauppasodat piinaavat
Liittovaltion tilastotoimiston katsauksen mukaan syinä talouden kehnoon tilaan ovat etenkin epävarmuudet maailmantaloudessa ja pelot Britannian EU-eron vaikutuksista.
Epävarmuutta on luonut eriyisesti Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota. Luottamus talouden kehitykseen on heikentynyt erityisesti siksi, että pelkona on Britannian ero Euroopan unionista ilman sopimusta.
Saksa on hyvin riippuvainen viennistä. Vain Yhdysvaltain ja Kiinan taloudet ovat suurempia viejiä kuin Saksa.
Viennin kohdalla autoteollisuus on osa Saksan talouden selkärankaa. Esimerkiksi Kiinan talouden kasvun supistuminen vaikuttaa suoraan Saksan autovientiin.
Saksan talousministeri Peter Altmaier uskoo Saksan talouden olevan ainakin vielä suojassa taantumalta.Wu Hong / EPA
Joko taantuman pasuunat soivat?
Saksan talousministeri Peter Altmeier myöntää talouden ongelmat. Hänen mukaansa heikko talouskehitys on kuitenkin oikaistavissa.
Talousministeri Altmeier kuitenkin arvioi, että kyseessä eivät vielä ole taantuman merkit. Hänen mukaansa taantuma voidaan välttää, jos hallitus vain tekee oikeita ratkaisuja.
Hallituksessa ei olla vielä toistaiseksi taivuttu höllentämään tuntuvasti kukkaronnyörejä ja lähdetty elvyttämään taloutta.
Uutistoimisto AFP:n haastattelema saksalaisekonomisti Klaus Borger muistutti, että jos Saksan bruttokansantuote pienenee heti perään heinä-syyskuussa toisen vuosineljänneksen, niin Saksa on tuolloin luisunut ainakin teknisesti ottaen taantumaan.
Kuluneen kesän seksuaalirikosepäilyt Laajasalossa ovat herättäneet keskustelua lasten ja nuorten tarpeesta puhua ikävistä asioista muuallakin kuin kodeissaan. Nekin nuoret, jotka eivät ole joutuneet vaikeuksiin, kaipaavat avointa keskustelua Laajasalon tapahtumista.
Tavoitimme kolme laajasalolaista ysiluokkalaista. He ovat käyneet keskustelua kodeissaan, mutta eivät kavereidensa kanssa. He kaipaisivat keskustelua nyt vielä koulun alkamisen jälkeenkin.
Yhdeksäsluokkalaiset Aino ja Kira toivoisivat lisää keskusteluja kouluun.Antti Kolppo / Yle
– Ehkä kaipaan vaan enemmän keskustelua siitä, mitä siinä on tapahtunut. Avattaisiin enemmän sitä tapausta, ettei kenellekään jäisi sellainen turvaton olo, että pitäisi pelätä joka ikistä liikettä täällä, Aino kommentoi.
– Kotona puhuttiin, mutta koulussa ei olla puhuttu yhtään. Kouluissa pitäisi puhua ylipäänsä sellaisista asioista enemmän, mitä pitäisi tehdä, jos tämmöinen asia tapahtuisi itselle. Tämä ei ole eka eikä vika kerta, kun tämmöistä tulee tapahtumaan. Nuorten olisi minun mielestä hyvä tietää, mitä tulee tehdä sen jälkeen, kun esimerkiksi joku tämmöinen tuntematon mies tulee kysymään sinulta jotain asioita, Kira toteaa.
Yhdeksäsluokkalainen Saana haluaisi kuulla enemmän faktoja Laajasalon tapahtumista.Antti Kolppo / Yle
Saana kaipasi faktoja tapahtuneesta.
– Ehkä sellaista, missä tilanteissa ne yleensä tapahtuu, että niitä pystyy sitten välttelemään, hän sanoi.
MLL: "Kaikki eivät odota kesälomaa"
Kesäaika tuo ongelmia tukea ja apua tarvitseville nuorille, sillä koulujen oppilashuolto on kesätauolla ja kaupunkien nuorisopalveluissa siirrytään kesäkauden ohjelmaan. Osa palveluista sulkeutuu ja tilalle tarjotaan toimintaa ulkona ja kesäleireillä.
Pääkaupunkiseudulla ja koko maan suurissa kaupungeissa kaupunkien ylläpitämät nuorisotalot ja -tilat lyhentävät aukioloaikoja tai sulkevat ovensa kokonaan useiksi viikoiksi. Näin käy ainakin Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.
Kesäajan muutos on vaikeaa osalle nuorista. Aktiiviset nuoret yleensä pärjäävät, mutta tilanne pahenee erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla.
– Yhteiskunnan tukiverkosta tipahtavat kesän ajaksi ne, jotka ovat kaikista heikoimmassa asemassa eli ne lapset ja nuoret, joilla ei välttämättä ole tukea sieltä perheenkään puolelta ja samanaikaisesti kaikki tukikontaktit jäävät kesätauolle, sanoo Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, MLL:stä.
Pajamäen mukaan MLL:n palvelut kuten puhelinpalvelu, chat-verkkokeskustelupalvelu ja verkon anonyymit viestiboksit osoittavat, että nuoret tarvitsevat keskustelua ympäri vuoden.
Mannerheimin lastensuojeluliiton Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo, että seksuaalinen häirintä on viikoittain esillä nuorten yhteydenotoissa.Antti Kolppo / Yle
Nuorten kanssa keskustelulle yritetään taata aikaa myös kesällä
Kuluneena kesänä myös Helsingin Laajasalon seksuaalirikokset ovat nostaneet esille keskustelun tarpeen nuorten kanssa. Tapahtumien tultua julkisuuteen heinäkuun lopulla, lähimmät nuorisotalot olivat kesätauolla.
Seksuaalirikollisuus näkyy nuorten huolenaiheena koko maan tasolla. EsimerkiksiMLL:n valtakunnallisissa anonyymeissa palveluissa keskustellaan viikoittain nuorten kanssa, jotka ovat kokeneet jonkin asteista seksuaalista ahdistelua tai kaltoinkohtelua.
– Valitettavasti seksuaalirikollisuus, seksuaalinen ahdistelu sinänsä on teema, josta meidän kaltaisessa anonyymissä matalan kynnyksen palvelussa puhutaan paljonkin nuorten kanssa, Pajamäki kertoo.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka on pohtinut, pitäisikö koululaisten kesäloma olla lyhyempi.Antti Kolppo / Yle
Espoo ja Vantaa vakuuttavat, että aikaa keskusteluille on myös kesällä.
– Akuutteihin tilanteisiin pystytään vastaamaan yhtä hyvin kuin talvellakin. Kesällä on vähemmän muuta työtä kuten verkostopalavereita ja kouluyhteistyötä, joten aikaa riittää hyvin erilaisiin erityistilanteisiin ja niiden ratkomiseen, sanoo Vantaan nuorisopalveluiden johtaja Riikka Åstrand.
– Jokaisella nuorisonohjaajallamme on valmiudet kuunnella ja keskustella nuoren kanssa mieltä askarruttavista asioista, olla se tuttu ja turvallinen aikuinen, johon voi luottaa ja jolle voi kertoa vaikeistakin asioista, Espoon alueellisten nuorisopalvelujen päällikkö Lasse Raivio.
Laajasalossa peruskoulun läheinen nuorisotila on ollut elokuussa aiempaa enemmän auki. Muutostarpeeseen on havahduttu muutenkin. Helsinki lupailee nuorille lisää toimintaa ja kausityöntekijöitä jo ensi kesälle.
– Olen myös pohtinut, onko kaikilta osilta tämmöinen ihan nykyisen mallinen niin pitkä kesäloma enää nykyisen kaupungistuvan Suomen osalta ihan se oikea ratkaisu. Minusta tätä pitäisi ainakin pohtia. Toki on myös ihan selvää, että nuoret ja lapsetkin tarvitsevat kunnollisen mittaisen loman niin kuin me kaikki muutkin, sanoo nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka Helsingin kaupungilta.
Mistä sinä sait lapsena ja nuorena tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta? Millaista tietoa olisit toivonut ja miltä taholta? Haluamme kuulla yleisön muistoja ja kokemuksia seksuaalikasvatukseen ja seksuaalitietouteen liittyen.
Kerro meille kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella tai sähköpostilla osoitteeseen hanna.asikainen@yle.fi.
Käsittelemme aihetta maanantaina 19.8. myös A-studion lähetyksessä.
Venäjällä Ural Airlinesin matkustajakone joutui tekemään pakkolaskeutumisen maissipellolle, sen jälkeen kun se törmäsi pian nousun jälkeen lintuparveen.
Moskovan Zukovskista Krimin niemimaalle matkalla ollut Airbus A321 -kone joutui laskeutumaan, koska sen moottorit lakkasivat toimimasta, Venäjän lentoviranomainen Rosaviatsia kertoo.
Vika johtuu todennäköisesti siitä, että lintuja oli joutunut moottoreiden sisään.
Uutistoimistojen mukaan ainakin 23 ihmistä loukkaantui pakkolaskeutumisessa ja joutui sairaalaan. Koneessa oli 226 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Taysissa on paljastunut isoja ongelmia rakennusten kunnossa. Entinen pääsisäänkäyntiosa eli A-rakennus on purkukunnossa kosteusvaurioiden takia.
Myös korkean vuodeosasto-osan eli B-rakennuksen kuntoa selvitellään. Purkusuunnitelmasta kertoi ensin Aamulehti.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen arvioi Ylelle, että Tampereen yliopistollisen sairaalan A-rakennuksen purkaminen alkaa vaikuttaa todennäköiseltä.
A-siipi on valmistunut vuonna 1962, kuten myös viereinen korkea torni eli B-osa. Sisääntuloaula on suojeltu, mikä vaikuttaa remonttiin.
Purkaminen halvempaa kuin remontti
Ihalainen kertoo Yle Tampereelle, että A- ja B-osan kuntoa on jo pitkään selvitetty. A-osan korvaaminen uusilla tiloilla tulisi ilmeisesti halvemmaksi kuin peruskorjaus.
Myös B-osa on ison remontin tarpeessa, mutta se voi olla korjattavissa esimerkiksi toimistotiloiksi.
– Jos B-rakennusta käytetään toimistotiloina, on vaateet toisenlaiset kuin jos sitä käytetään poliklinikka- tai toimenpidetiloina.
Taysin A- ja B-rakennuksesta on löytynyt sädesientä, joka aiheuttaa sisäilmaoireita. Asiasta kertoi ensin Lännen Media.
Sairaanhoitopiiri kertoi jo viime vuoden alussa, että sairaalan A-osassa oli todetttu viemäriongelmien aiheuttama kosteusvahinko. Tuolloin esimerkiksi teho-osasto joutui evakkoon.
Taysissa on korjattu aiemminkin kosteusvaurioita. Kosteusvauriot edistävät esimerkiksi sädesienen ja homeiden kasvua.
Avoimet ovet syyskuun lopussa
Sairaanhoitopiiriä rasittaa jo ennestään laaja Taysin alueen uudisrakennusohjelma. Tähänastisen remontin hinta on 250 miljoonaa euroa.
Taysin koko etupiha on ollut pitkään remontissa. Uusi sisäänkäynti otetaan käyttöön syyskuun lopussa, jolloin sairaala järjestää avoimet ovet.
Uusi lasten ja nuorten sairaala otetaan käyttöön tänä syksynä. Tämän vuoden puolella on jo otettu käyttöön sydänsairaala sekä osa uudesta pysäköintihallista.
Synnytyksiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin keskittyvä D-rakennus valmistuu vuodenvaihteessa.
Uuden remontin ja uudisrakennuksen summista ei ole vielä tietoa.
– Laskelmia tehdään, kun on määritelty, millaisia tiloja tarvitaan. Merkittävistä summista on kyse, Ihalainen kertoo.
Ihalaisen mukaan A-rakennuksen purusta ja toimintojen siirtämisestä tehdään päätös tänä syksynä. Vuodeosastosiiven remontista päätetään ensi vuonna.
Viime lauantaina kuolleen Jeffrey Epsteinin ruumiinavaus osoittaa hänen saaneen "lukuisia murtumia niskaluihin" , Washington Post raportoi.
Lehti perustaa tietonsa ruumiinavausraportin nähneisiin nimettömiin lähteisiin. Heidän mukaansa Epsteiniltä oli kuollessaan murtunut muun muassa kieliluu.
U-kirjaimen muotoinen kieliluu sijaitsee miehillä muutamaa senttiä aataminomenan yläpuolella. Kieliluu voi murtua hirttäytymisen tai kuristamisen yhteydessä, Washington Postin haastattelemat asiantuntijat kertovat. Heidän mukaansa tällaiset murtumat ovat kuitenkin yleisempiä kuristamalla tehtyjen henkirikosten uhreilla.
Lukuisista seksuaalirikoksista epäilty Epstein, 66, kuoli lauantaina New Yorkissa sijaitsevasta vankilassa. Monimiljonääri oli sellinsä ainoa asukas.
Vankeinhoitovirasto on antanut kuolemasta tähän mennessä vain yhden virallisen lausunnon. Sen mukaan Epstein löydettiin tiedottomana sellistään vankilan erityisosastolla lauantaiaamuna kello 6.30. Pian tämän jälkeen hänet julistettiin kuolleeksi. Viraston mukaan kyseessä oli ”ilmeinen itsemurha”.
Epsteinin kuoleman jälkeen erilaiset salaliittoteoriat tapahtuneesta ovat levinneet verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Tiedossa ei ole, julkaisevatko Epsteinin omaiset myöhemmin ruumiinavausraportin.
Kuudesluokkalaisen Aino Piirosen viime vuoden joulutodistus oli shokki. Arvosanoissa oli monta seiskaa, kuutonen ja viitonen. Takana oli puolentoista vuoden taival upouudessa koulussa, joka oli rakennettu täydellisesti uuden opetussuunnitelman tarpeisiin.
– Siinä koulussa kukaan ei opettanut minua, Aino Piironen sanoo.
Perhe kuvailee arvosanoja järkytykseksi, ja lapsen oli itsekin vaikea uskoa huonoja numerojaan todeksi.
– Joululoman ensimmäiset päivät menivät tytöllä niitä numeroita itkiessä, äiti Katja Piironen kertoo.
Aino Piironen ja hänen vanhempansa ovat sitä mieltä, että koulu oli epäonnistunut ydintehtävässään, Ainon opettamisessa. Heidän mukaansa koulun uudenaikainen oppimisympäristö vaikeutti opettamista ja häiritsi opinhaluisen lapsen mahdollisuuksia oppia.
Minusta tuntui, että olen huono, koska en opi mitään. Aino Piironen
Piirosten kritiikki kohdistuu lappeenrantalaiseen Pontuksen kouluun, jonka uusista opetusmetodeista on kertonut Suomen Kuvalehti. Koulu on yksi ensimmäisistä uudenlaista oppimisideologiaa kokonaisvaltaisesti toteuttavista kouluista koko maassa.
Aino-tyttären kohdalla tilanne meni niin pahaksi, että hän vaihtoi lopulta koulua.
Rakennettiin uuden opetuksen tarpeisiin
Pontuksen upouusi koulurakennus valmistui koulusyksyn 2017 alkuun. Uudisrakennuksen arkkitehtuuri on suunniteltu tukemaan samana syksynä käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman tavoitteita. Tavoitteissa korostuvat ilmiöoppimiseksi kutsuttu pedagogiikka ja koululaisten itseohjautuvuus.
Juuri itseohjautuvuus osoittautui Aino Piiroselle ylipääsemättömäksi vaatimukseksi, sillä hänellä on aiemmin lapsuudessa puhjenneen epilepsian vuoksi lieviä muistamisen vaikeuksia. Hän olisi kaivannut opettajan apua muistinsa tueksi.
Pontuksen koulu on sisustettu tukemaan vuonna 2017 käyttöön otetun opetussuunnitelman tavoitteita. Koululaiset työskentelevät avoimessa tilassa.Kari Kosonen / Yle
Tuolileikkiä avoimessa tilassa
Koulurakennus on jaettu neljäksi kokonaisuudeksi niin, että jokaisessa soluksi kutsutussa yksikössä opiskelee noin 80 alakouluikäistä lasta. Solun oppilaat jaetaan välillä pienempiin, ikäryhmien mukaisiin ryhmiin, välillä kaikki työskentelevät yhdessä ryhmässä.
Aino Piirosen mukaan hänelle oli hankalaa, kun kaikki samaan soluun kuuluvat kokoontuivat toriksi kutsuttuun avoimeen tilaan. Lapset etsivät itselleen istumapaikan pehmopenkeiltä ja opettajat asettuivat yleensä pöydän ääreen tilan keskelle.
– Koulupäivän alku oli kaoottinen.
Tytön mielestä pahinta oli opetuksen puute. Koululaiset aloittivat oman viikkosuunnitelmansa mukaisten töiden tekemisen ja kävivät kysymässä neuvoa opettajilta torin keskellä.
– Minulle oli vaikeaa, ettei opettaja ensin opettanut uutta asiaa vaan se olisi pitänyt pystyä oppimaan itse.
Koulun vaihtamisen jälkeen Aino Piirosen into koulunkäyntiin on palannut. Hän aloitti tänä syksynä seitsemännen luokan.Kalle Purhonen / Yle
Pontuksen koulun rehtori Katri Kurronen ei jaa Aino Piirosen kokemusta rauhattomuudesta eikä opetuksen puutteesta.
– Kun oppilaat tulevat oppimistorille, he ottavat istuimilta vapaan paikan. Vanhan ajan koulusta tämä eroaa siinä, että oppilas saa yleensä valita paikkansa, Kurronen kuvaa.
Hänen mukaansa oppilaat tulevat tilaan samaan tapaan kuin perinteisiin pulpettiluokkiin tullaan, sisääntullessa lapsiryhmästä syntyy ääntä. Kurrosen mukaan oppilaat myös saavat koulussa tukea ja opetusta sekä myös yksilöllistä ohjausta tehtävien tekemiseen.
– Oppilailla voi olla myös tehostetun ja erityisen tuen kautta yksilöllisiä tukitoimia ja menetelmiä, Kurronen kertoo koulun lakisääteisistä käytännöistä.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi koulun vaihtaminen
Piirosten perheelle Ainon joulutodistus oli viimeinen niitti. Kuudennen luokkansa puolivälissä tammikuussa 2019 tyttö vaihtoi koulua. Perhe koki, ettei Pontuksen koulussa pystytty puolentoista vuoden aikana tekemään riittävästi parannuksia opetuksen laatuun eikä järjestämään tyttärelle hänen tarvitsemaansa oppimisen tukea.
Piiroset eivät nähneet tilanteeseen muuta ratkaisua kuin koulunvaihdon.
– Pontuksen koulussa Ainolle ei annettu mahdollisuutta kokea onnistumisia oppimisessa. Se vaikutti hänen itsetuntoonsa, Katja Piironen kertoo.
– Minusta tuntui, että olen huono, koska en opi mitään, Aino Piironen jatkaa.
Uudessa koulussa Aino Piironen ihastui ensimmäiseksi siihen, että huomasi jälleen pystyvänsä oppimaan uusia asioita.Kalle Purhonen / Yle
Uudessa koulussa opetus oli opettajavetoisempaa ja lapsilla oli perinteisempi luokkatila.
Kun joulutodistuksen keskiarvo oli 7,1, uudessa koulussa se oli keväällä 8,5. Suurin harppaus tapahtui ympäristöopin arvosanassa. Se nousi viitosesta yhdeksään.
Uudessa koulussa Aino Piironen ei tarvinnut muistivaikeuksiensa avuksi erityisiä järjestelyjä vaan hän pärjäsi äidin mukaan samalla tuella, jota koulussa oli tarjolla kaikille oppilaille.
– Ainossakin tapahtui koulun vaihtamisen jälkeen suuri muutos. Ilo ja levollisuus palasivat hänen olemukseensa. Samoin palasi usko siihen, että hän saa opettajalta apua ja neuvoja, Katja Piironen kertoo.
Piirosten lisäksi myös useampi muu perhe on ollut tyytymätön uudenlaisen opetukseen.
Koulu korostaa lapsen itseohjautuvuutta
Pontuksen koulusta on tehty Etelä-Suomen aluehallintovirastoon yhteensä neljä kantelua. Kaikki kantelut koskevat opetuksen järjestämistä koulussa. Avin mukaan kanteluiden käsittely on kesken.
Yksi kanteluista on Piirosten tekemä. Lisäksi Aino-tytär kirjoitti äitinsä avustamana eduskunnan oikeusasiamiehelle sähköpostiviestin, jossa hän kuvailee, missä kaikissa kohdissa laki perusopetuksesta jäi hänen kohdallaan toteutumatta.
Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström on pahoillaan, että perheet ovat päätyneet kantelemaan opetuksesta. Hän arvelee vanhempien tyytymättömyyden kielivän siitä, ettei ole riittävän selkeästi selitetty, miten ja miksi opetustapa on muuttunut.
Muutos ei ole lapsille läheskään yhtä vaikea kuin mitä se on heidän vanhemmilleen. Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström
– Ehkä olemme epäonnistuneet tärkeässä tehtävässämme kertoa huoltajille, miksi asiat nyt tehdään eri lailla kuin ennen, hän sanoo.
Liljeströmin mukaan Pontuksen koulussa korostetaan lasten itseohjautuvuutta paljon enemmän kuin koulumaailmassa aiemmin on totuttu. Hän myöntää, että muutos on todella suuri aiempaan verrattuna.
– Minun kokemukseni mukaan muutos ei ole lapsille läheskään yhtä vaikea kuin mitä se on heidän vanhemmilleen, Liljeström pohtii.
Hän muistuttaa, että Pontuksen koulu on saanut lasten vanhemmilta runsaasti myös kiittävää palautetta ja esimerkiksi koulun hyvää yhteishenkeä on kehuttu.
Uusi koulurakennus valmistui Lappeenrannan Pontuksen kaupunginosaan syksyllä 2017. Kari Kosonen / Yle
Kaikkien Lappeenrannan koulujen vanhemmille tehdyssä huoltajakyselyssä on kaksi kohtaa, joissa Pontuksen vanhempien vastaukset eroavat muiden vanhempien vastauksista.
He ovat muita enemmän huolissaan isoista opetusryhmistä ja he toivovat opettajajohtoisen opetuksen lisäämistä.
Radikaalina ratkaisuna koko luokan kertaaminen toisessa koulussa
Koulun opetukseen pettyneissä perheissä on päädytty erityyppisiin ratkaisuihin lapsen koulunkäynnin järjestämiseksi. Yksi perheistä päätyi vielä koulun vaihtamistakin radikaalimpaan ratkaisuun. Lapsi käy nyt uudessa koulussaan koko kuudennen luokan uudelleen.
Vanhemman mielestä hänen lapsensa oli Pontuksen koulussa jäänyt niin pahasti vaille opetusta, ettei hänellä ollut minkäänlaisia edellytyksiä siirtyä yläkouluun.
– Vaadimme, että hän saa kerrata 6. vuosiluokan paremmassa koulussa, kertoo kaksi vuotta Pontuksen koulua käyneen oppilaan vanhempi.
Harmillisinta vanhemman mielestä oli se, että koulun ja huoltajien välisissä tapaamisissa oli viime talvena vakuutettu opettajan seuraavan lapsen työskentelyä ja edistymistä.
– Kotona uskoimme tämän ja karu totuus valkeni vasta kevätlukukauden lopulla. Esimerkiksi äidinkielestä lapsemme sai numeron 5. Matematiikassa hän ei ollut saanut tehtyä puoliakaan aihealueista.
Henkilökohtaisen viikkosuunnitelman noudattaminen oli liian vaikeaa
Opetuksesta kannelleiden perustelut ovat kaikilla samansuuntaisia. Vanhempien mukaan henkilökohtaisen viikkosuunnitelman tekeminen ja sen itsenäinen noudattaminen on liian kova vaatimus alakouluikäiselle.
Toinen tyytymättömyyden aihe liittyy kaikilla siihen, että lasten oletettiin itse pystyvän huolehtimaan kokeiden ja testien tekemisestä ajallaan, samoin laajojen tutkielmien palautuspäivästä.
Tytär ja äiti Aino ja Katja Piironen kertovat, ettei koulun vaatimus oppilaan itseohjautuvuudesta sopinut Ainolle. Kalle Purhonen / Yle
Vanhempien ja koululaisten mukaan tilannetta olisi helpottanut, jos tehtävät ja palautuspäivät olisi kirjattu Wilma-viestijärjestelmään, jossa ne ovat yhtäaikaisesti koululaisten ja vanhempien nähtävänä. Tapa on yleisesti käytössä monissa alakouluissa, yläkouluissa ja lukioissa.
Aino Piironen ja hänen äitinsä kertovat pyytäneensä tietojen kirjaamista Wilmaan puolentoista vuoden aikana monta kertaa. He arvioivat, että se olisi helpottanut Ainon muistivaikeuksia ratkaisevasti.
– Tehtävien unohtelusta tuli epäonnistunut olo, tyttö sanoo.
Pontuksen koulun rehtorin Katri Kurrosen mukaan viikkosuunnitelman käyttöön siirrytään koulussa vähitellen samalla, kun oppilas opettelee itseohjautuvuutta.
– Tämä on uuden opetussuunnitelman keskeinen taitotavoite, jota tuleva työelämä vaatii, Kurronen kertoo.
Hänen mukaansa oppilaat vievät viikkosuunnitelmansa kotiin nähtäväksi, jolloin huoltajilla on mahdollisuus seurata lapsen etenemistä.
Ison työn palautuspäivä unohtui
Yksi esimerkki pahan mielen koulutehtävästä oli ympäristöopin tutkielma. Aino Piironen teki työn yhdessä toisen kuudennen luokan oppilaan kanssa. Kaksikolla oli aiheena eliöiden luokittelu, ja he saivat puristettua tutkielman valmiiksi erään viikonlopun aikana.
He palauttivat tutkielmansa maanantaiaamuna. Vasta silloin heille valkeni, että viimeinen palautusajankohta olikin mennyt umpeen jo perjantaina. Koulussa pidettiin tiukka linja tutkielmien palautusajankohdan suhteen ja myöhässä palautettua työtä ei voitu hyväksyä. Piirosen todistusarvosanaksi ympäristöopista tuli 5.
Juuri tämä oli arvosana, joka nousi koulunvaihdon jälkeen eniten, viidestä yhdeksään.
Tutkielmien myöhästyminen vaikutti Piirosten mukaan monen muunkin aineen arvosanoihin Ainon kuudennen luokan joulutodistuksessa. Osassa aineista koululaisille ei pidetty perinteisen tyylin kokeita vaan todistusarvosana perustui suurelta osin tutkielmista saatuihin arvosanoihin.
Eri koulujen arvosanoja ei voi vertailla
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo muistuttaa, ettei kahden koulun todistusarvosanojen eroista voi suoraan tehdä johtopäätöksiä kouluissa annettavan opetuksen tasosta. Salon mukaan oppilasarviointi eri koulujen välillä ei ole vertailukelpoista.
– Koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen selvityksestä tiedetään, että esimerkiksi matematiikassa eri koulujen oppilaat ovat saaneet samalla osaamisella neljää eri numeroa, Salo selventää.
Hän on itsekin käynyt tutustumassa Pontuksen koulun upouusiin tiloihin ja tuntee itseohjautuvan opetuksen tavoitteet. Hän muistuttaa, että uusi opetussuunnitelma on Suomen kouluissa vasta käyttöönottovaiheessa ja siihen on mahdollista tehdä paikallisia viilauksia sitä mukaa, kun opettajat huomaavat muutokset tarpeellisiksi.
– Suomessa kouluilla on paljon paikallista autonomiaa. Viime kädessä opettaja päättää, mitä pedagogiikkaa ryhmässä harjoitetaan, Salo sanoo.
Useita luokkia yhdistävän opetuksen onnistumisessa ratkaisevin tekijä on Salon mukaan opettajien lukumäärä. OAJ ajaa kouluihin samantapaisia opettajamitoitusvaatimuksia kuin varhaiskasvatuksessa on käytössä.
Niiden mukaan 1. ja 2. luokalla ryhmässä pitäisi olla yksi opettaja 18 lasta kohden. Isommilla koululaisilla suhdeluku on yksi opettaja 20 lasta kohden.
Tehostetun tuen piiriin kuuluva oppilas vie OAJ:n vaatimuksessa puolentoista lapsen paikan ja vaativampaa, erityistä tukea tarvitseva oppilas kahden lapsen paikan. Nykyinen hallitus ei ole suunnitellut opettajamitoituksen käsittelyä lähivuosina.
Hälyä torjutaan kuulosuojaimilla
Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Anu Liljeström ei osaa sanoa, kuinka moni huoltaja on toivonut lapsensa pääsevän pois Pontuksen koulusta heikkojen oppimistulosten vuoksi. Hänen mukaansa tällaista tietoa ei kerätä.
– Oppilaiden siirtoja koulujen välillä tapahtuu monista syistä eikä Pontus poikkea tässä suhteessa kaupungin muista kouluista.
Yhden vastoin tahtoaan Pontuksessa edelleen jatkavan koululaisen äiti kertoo, että lapsi siirrettäisiin pois heti, jos vain uusi koulupaikka järjestyy. Äiti arvioi, että kahden vuoden aikana lapsen suoritukset ovat heikentyneet, motivaatio on kadonnut ja itsetunto opiskelun suhteen huonontunut.
Äidin mukaan lapsi haluaa kouluun, jossa on oma luokka ja opettaja, jolta voisi kysyä neuvoa. Lapsi toivoo koulunvaihtoa siitä huolimatta, että uudessa koulussa ei olisi yhtään tuttua.
Isoimmaksi ongelmaksi äiti kuvailee työhön ryhtymisen vaikeutta. Yleisen hälyn ja työskentelypaikan etsiskelyn vuoksi lapsi ei saa aloitettua hommiaan. Hälinässä selviämisen avuksi lapsi on saanut koulusta käyttöönsä henkilökohtaiset kuulosuojaimet, mutta lapsella on edelleen vaikeuksia huolehtia tehtävien suorittamisesta.
– Koulusta on viestitetty, että kyllä yhdeksänvuotiaan pitää pystyä itse huolehtimaan. Entä jos ei pysty? Oppilaalle jätetään sellaisia vastuita, joista hän ei selviä, äiti kritisoi.
"Harmi, että kuopus joutui koekaniiniksi"
Opetuksen laadusta aviin valittaneet vanhemmat kertovat olevansa huolissaan muistakin Pontuksen koulun lapsista, ei ainoastaan omistaan. Heidän mukaansa useat koululaisten vanhemmista ovat jakaneet samansuuntaisia kokemuksia lapsen koulunkäynnin ja oppimisen vaikeuksista.
Aino Piironen alkoi viihtyä uudessa koulussaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Hän kertoo tykkäävänsä opettajavetoisesta opetuksesta.Kalle Purhonen / Yle
Koulujen oppilashuoltopalvelujen vastuuhenkilöt Lappeenrannassa eivät halua kommentoida, eroaako Pontuksen koulu oppilashuollon näkökulmasta kaupungin muista kouluista. Pontuksen koululaisten käytössä on yhtä suuri kuraattorin, koulupsykologin ja muun oppilashuollon ammattiväen henkilömäärä kuin muissakin kouluissa. Mitään erityistä lisäresurssia Pontukseen ei ole suunnattu.
Katja Piirosta ahdistaa, että Ainosta ja hänen ikätovereistaan on tehty koulu-uudistuksen koekaniineja Suomessa. Aino on Piirosen kolmelapsisen perheen kuopus.
– Toiset kaksi lastamme ehtivät käydä koulunsa ihan normaalisti. Harmi, että nuorimmainen joutui osaksi tätä koetta, Piironen suree.
Millaisia kokemuksia sinulla on kouluista, jossa uutta opetussuunnitelmaa toteutetaan jo hyvin kokonaisvaltaisesti? Kerro kokemuksistasi artikkelin keskusteluosiossa. Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.
Ensi talven etelänmatkat ovat myyneet hyvin matkatoimistoissa. Ensi talvenkin lumilla noin 400 000 suomalaista pakenee pakkasia hetkeksi palmun alle.
Myyntisesonki ryöpsähti vauhtiin heinäkuussa ja esimerkiksi joulunaika on jo osin myyty loppuun.
Mailmanlaajuinen huoli ilmaston lämpenemisestä ei ole saanut suomalaisia rajoittamaan lentelyään aurinkokohteisiin.
– Se ei ole vaikuttanut meidän matkamyyntiimme. Talven myynti on alkanut mukavasti: ollaan ihan samoissa myyntitahdeissa kuin viime vuonna. Etenkin kaukomatkojen myynti näyttää oikein lupaavalta, sanoo matkatoimisto Tjäreborgin myyntijohtaja Saana Ruonala.
Saana Ruonalan mukaan Kap Verde on yksi talven matkasuosikeista. Mikko Koski / Yle
– Thaimaa on selkeästi hyvässä myyntitahdissa. Olemme viime vuotta noin puolet edellä. 40 prosenttia kaikista Thaimaan matkoista on tällä hetkellä myyty, Ruonala kertoo.
Joulu jo miltei myyty
Netin matkasivuja selataan kodeissa parhaillaan ahkerasti. Joko myydään ei oota?
– Ei myydä vielä ei oota, paikkoja on. Mutta jos haluaa matkustaa koulujen loma-aikoina, esimerkiksi jouluna, uutena vuotena, syyslomalla tai hiihtolomalla, kannattaa pitää jo vähän kiirettä, sanoo matkatoimisto TUI Finlandin viestintäpäällikkö Laura Aaltonen.
Laura Aaltonen kehottaa pitämään kiirettä, jos haluaa päästä etelän aurinkoon koulujen loma-aikoina. Jetro Kokko / YLE
Tjäreborgin Ruonalan mukaan esimerkiksi Thaimaan joululähdöille on enää jäljellä vain muutamia paikkoja.
–Jos haluaa Thaimaahan jouluksi, niin pitää toimia nopeasti. Hiihtolomalle on vielä paikkoja, mutta kyllä sielläkin alkaa olla jo aika täyttä tiettyihin lähtöihin ja määrättyihin hotelleihin, Ruonala sanoo.
Kap Verde ja Egypti nousussa
Ensi talven suosikkikohteet ovat samat kuin ennenkin: Kanariansaaret ja Thaimaa, vaikka niissä lomailu hieman vähenekin viime vuonna edellisvuodesta.
Tämän talven nousijoita ovat puolestaan Egypti, Vietnam ja Kap Verde Afrikan länsirannikolla.
– Selkeästi Kap Verde kiinnostaa nyt suomalaisia, ja etenkin aktiivityyppiset lomat. Meilläkin on jooga- ja tanssimatkoja, jotka vetävät selkeästi suomalaisia puoleensa, Ruonala sanoo.
Ruotsalaiset huolissaan
Vaikka suomalaiset eivät olekaan vähentäneet etelänmatkailuaan ilmastohuolen takia, mietityttää tilanne jo suomalaistakin matkaajaa.
– Jonkin verran kyselevät. Mutta kyllä se on ihan eri tasolla kuin esimerkiksi tuolla Ruotsissa, jossa ilmastoasiat ovat ihan eri lailla tapetilla kuin täällä meillä, Ruonala sanoo.
Ruotsissa on kohistu jo hyvän aikaa ns. lentohäpeästä. "Flygskam" on uusruotsia ja tarkoittaa sitä, että lentomatkailun vuoksi tunnetaan häpeää. "Tågskryt" puolestaan kuvaa sitä, miten kerskaillaan siirtymisellä lentämisestä ilmastoystävällisempään junamatkailuun.
Matkatoimistot ovat vastanneet ilmastohuoleen ja lentohäpeän leviämiseen alkamalla ilmastokompensoida myymiensä matkojen päästöjä sijoittamalla varoja erilaisiin projekteihin.
– Meillä on hankkeita esimerkiksi Intiassa ja Thaimaassa, jossa muuten käytettäisiin kivihiiltä ja nyt käytetään uusiutuvaa energiaa, TUI Finlandin Aaltonen kertoo.
Ruonalan mukaan Tjäreborg sijoittaa esimerkiksi vesiprojekteihin ja tuulivoimaan. Kohteita on muun muassa Itä-Afrikassa, Gambiassa ja Turkissa.
Lue myös:
Ilona ja Aino Toivanen tutkivat junamatkaansa varten reittikarttaa Tuusulassa Jokelan asemalla.Antti Lähteenmäki / Yle
Iranin ulkoministeri Mohammed Javad Zarif vierailee Suomessa 19. elokuuta.
Ulkoministeri Zarif tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin sekä vierailua isännöivän ulkoministeri Pekka Haaviston.
Keskusteluaiheina Zarifin tapaamisissa ovat muun muassa kahdenväliset suhteet, kansainväliset ja alueelliset kysymykset, ihmisoikeudet sekä Suomen EU-puheenjohtajakausi.
– Odotan mielenkiinnolla keskustelua Iranin ulkoministeri Zarifin kanssa. Jännitteet Persianlahdella heijastuvat koko maailmaan. Tässä tilanteessa dialogin ylläpitämisen tärkeys korostuu, ulkoministeri Haavisto kertoo tiedotteessa.
Ministeri Zarif jatkaa matkaansa Suomesta Ruotsiin sekä Norjaan.
Moni vuonna 2015 turvapaikanhakijana Suomeen tulleista odottaa yhä turvapaikkapäätöstä. Perheiden tilanne on vaikea, sillä samaan aikaan kun aikuiset joutuvat odottamaan ilman suunnitelmia tulevaisuudesta, ovat koulua käyvät lapset saattaneet jo suomalaistua.
Osa neljä vuotta sitten tulleista odottaa yhä päätöstä turvapaikasta. Näin on esimerkiksi irakilaisten Shereen Alwasitin ja Ali Alabbodin kohdalla. He odottavat päätöstä oleskeluluvastaan Rovaniemen vastaanottokeskuksessa.
– Olemme odottaneet kauan ilman mitään suunnitelmia tulevaisuudesta. Ainoat suunnitelmat koskevat tyttäriämme ja heidän koulunkäyntiään, sanoo perheen äiti Shereen Alwasiti.
Perheessä on kymmenen- ja seitsemänvuotiaat tytöt. Pitkän odotuksen aikana lapset ovat ehtineet kotiutua Suomeen.
– Nuorempi tytöistä pitää itseään suomalaisena. Maahanmuuttovirastossa kysyttiin, että mikä on hänen äidinkielensä. Hän sanoi, että se on suomi. Hän ajattelee niin, koska hän käy koulua Suomessa, Alwasiti sanoo.
Odottaminen ilman tietoa tulevasta on raskasta
Tällä hetkellä Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa on vajaat 400 asiakasta, joista kaikki ovat saaneet Alwasitin ja Alabbodin tapaan kielteiset turvapaikkapäätökset. Valitusprosessi on vireillä.
Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälampi pitää pitkäksi venähtänyttä odotusaikaa raskaana.
– On selvä, että neljä vuotta on pitkä aika kenen tahansa elämässä. Varsinkin, jos ei ole tarkkaa tietoa tulevaisuudesta eikä edes siitä, milloin asia ratkeaa, siinä tulee turhautumisia ja väsymisiä, Metsälampi myöntää.
Migrin mukaan koko vastaanottojärjestelmässä on nyt reilu 9 000 asiakasta, joista noin 7 000 on saanut ainakin yhden kielteisen päätöksen. Sitä, kuinka moni heistä on tullut maahan vuosien 2015 ja 2016 aikana tai kuinka kauan vastaanottokeskuksissa yleensä asutaan, ei sellaisenaan tilastoida, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
– Heistä suurin osa on tullut vuonna 2015 ja heidän uusintahakemuksensa on Migrissä käsittelyssä, hakemus on valitusvaiheessa hallinto-oikeudessa tai heidän hakemuksensa on palautunut Migrille hallinto-oikeudesta, Lehtinen arvioi.
Ulkomaalaislakia muutettiin kesäkuun alusta niin, että uusintahakemuksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että siinä on esitetty uusia perusteita. Niiden on lisättävä merkittävästi turvapaikan myöntämisen todennäköisyyttä.
– Vielä tämä ei ole näkynyt, mutta on varmastikin vielä varsin aikaista arvioida lakimuutoksen vaikutuksia, Lehtinen sanoo.
"Tulen hakemaan turvapaikkaa uudelleen ja uudelleen"
Lapin vastaanottokeskuksissa odottavien turvapaikanhakijoiden valitusprosessin päässä on joko oleskelulupa tai lopullinen kielteinen päätös. Kielteinen päätös merkitsee myös palveluiden päättymistä vastaanottokeskuksessa.
Irakilaiselle Shereen Alwasitille kysymys ei ole niinkään perheen vanhemmista itsestään, vaan tyttäristä. Hän ei halua ajatella sitä, että perheen varttuvien tyttärien pitäisi sopeutua vanhempien entiseen kotimaahan tai johonkin muuhun maahan.
– En ole huolissani omasta tulevaisuudestani, vaan tyttöjen tulevaisuudesta. He ovat pieniä ja ovat aloittaneet elämänsä täällä ja heidän on välttämätöntä jäädä tänne. En pysty lähtemään minnekään muualle. Tulen hakemaan turvapaikkaa yhä uudelleen ja uudelleen, Alwasiti sanoo.
Aiemmin tänään Yhdysvallat kertoi haluavansa tankkerin haltuunsa. Gibraltarin hallitus jatkoi aluksen pidättämistä Yhdysvaltain vaatimuksen jälkeen. Aluksen kapteeni ja kolme sen miehistön jäsentä päästettiin kuitenkin vapaiksi jo aamupäivällä.
Britannia pysäytti aluksen heinäkuun alussa, koska epäili sen olevan viemässä raakaöljyä Iranista Syyriaan. Syyria on EU:n asettamassa öljyn kauppasaarrossa.
Suomalainen ja pohjoismaalainen terveydenhuolto ovat nousseet maassa keskustelunaiheeksi sen jälkeen kun demokraattipuolueen presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Bernie Sanders kehui niitä.
CNN on haastatellut artikkelissaan suomalaistoimittajaa ja tietokirjailijaa Anu Partasta, HUS:n toimitusjohtajaa Juha Tuomista sekä sosiaalipolitiikan professoria Heikki Hiilamoa.
Artikkelissa ylistetään Suomen terveydenhuoltomallia mutta myös nostetaan esiin sen varjopuolia. Juttu on otsikoitu: "Suomen kuuluisan maksuttoman terveydenhuollon pimeä puoli".
CNN:n mukaan 88 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä terveydenhuoltoonsa. Maksuton terveydenhuolto tarkoittaa Suomessa CNN:n mukaan sitä, ettei kukaan suomalainen ole ylivelkaantunut terveydenhuoltomaksujen johdosta.
CNN myös muistuttaa, että suomalaisten eliniänodote on korkeampi kuin amerikkalaisten, synnytyskuolleisuus on matalaa ja pääsy terveydenhuoltoon on maailman huippuluokkaa.
Mikä sitten on CNN:n mainitsema pimeä puoli?
Kaikki ei kuitenkaan ole Suomessa ruusuisesti. CNN kertoo, että Suomen edellinen hallitus joutui eroamaan sen epäonnistuttua terveydenhuollon uudistamisessa.
Lisäksi jutussa kerrotaan, että Suomen hajautettu terveydenhuolto tekee järjestelmästä kalliin ylläpitää ja on johtanut epätasaiseen laatuun. Haja-asutusalueet eivät CNN:n mukaan ole aina pystyneet tarjoamaan tarvittavia terveydenhuoltopalveluita asukkailleen.
CNN muistuttaa, että Suomen ikääntyvä väestö merkitsee sitä, että järjestelmän ylläpidosta maksavien veronmaksajien määrä pienenee suhteessa resursseihin.
Viileä ja epävakaa sää on hillinnyt sinileväkukintoja sekä järvillä että merialueilla, selviää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) valtakunnallisesta leväkatsauksesta. Levähavaintojen määrä on vähentynyt viime viikosta.
Järvillä sinilevää on havaittu 43 valtakunnallisella havaintopaikalla. Sinilevää on havaittu enimmäkseen veteen sekoittuneena. Vain yhdeksällä havaintopaikalla levän määrä on runsasta.
Järvien pintavedet ovat Syken arvion mukaan yhdestä kahteen astetta tyypillistä viileämpiä. Maan etelä- ja keskiosissa vedet ovat jopa 18-asteisia, kun taas Lapin alueella kylmimmillään 11-asteisia.
Merillä navakka tuuli hajottaa pintakukintoja
Merillä sinilevää on vähentänyt myös navakka tuuli.
– Valtakunnallisen leväseurannan rannikkohavaintopaikoista vain kahdella on tällä viikolla havaittu levää, tutkija Sanna Suikkanen sanoo tiedotteessa.
Levää on vielä paikoitellen pintakukintoina Saaristomerellä, Suomenlahdella, pohjoisella Itämerellä ja Selkämerellä. Pintakukinnot mitä todennäköisimmin hajoavat Syken mukaan entisestään, sillä merelle on ennustettu kovaa tuulta ja aallokkoa.
Pintaveden lämpötilat avomerellä vaihtelevat Selkämeren ja Perämeren 12 asteesta Suomenlahden ja Saaristomeren jopa 19 asteeseen.
Puisen vaellussauvan päähän kiinnitetty kulkunen kilahtelee rytmikkäästi sauvan osuessa asvalttiin.
Valtatie 26:n varrella Kouvolassa astelee määrätietoisesti leveälieriseen hattuun ja vaaleisiin vaatteisiin sonnustautunut pieni hahmo.
Japanilainen Masatoshi Sasayama lensi Helsinki–Vantaan lentokentälle reilu viikko sitten. Sieltä 72-vuotias Sasayama aloitti 300 kilometrin pituisen kävelyurakkansa.
Miehen tavoitteena on kävellä Helsingistä Etelä-Karjalaan Rautjärvelle, jossa hänen pitkäaikainen toiveensa toteutuu.
– Olen varannut matkaan yhteensä 18 päivää, Sasayama kertoo.
Masatoshi Sasayama aikoo kävellä Helsingistä Rautjärvelle 18 päivässä.Kare Lehtonen/Yle
Sasayamalla on mukanaan vain yksi rinkka, jossa on kaikki tarpeellinen. Rinkka painaa noin kuusi kiloa eli kymmenen prosenttia miehen painosta.
– Raskaammalla repulla olisi hankalampi kävellä.
Häyhä-innostus syttyi jo nuorena
Eläkkeellä oleva entinen lihafirman työntekijä Masatoshi Sasayama alkoi valmistella Suomen-reissuaan noin vuosi sitten.
– Luin nuorena japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa. Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.
Siksi Masatoshi Sasayama kävelee Rautjärvelle, jossa sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo.
Vähän ennen talvisodan loppumista Häyhä haavoittui kasvoihin, eikä siksi enää voinut osallistua jatkosotaan, vaikka olisi itse halunnut.
"Kunnoitan Simo Häyhää"
Masatoshi Sasayama kertoo pitävänsä Häyhästä, koska Häyhä oli isänmaallinen ja luonteeltaan vaatimaton.
– Häyhä ja Suomen pieni kansa taistelivat suurta Venäjää vastaan.
Kollaa ja Simo Häyhä -museolla Rautjärvellä Masatoshi Sasayama toivoo olevansa ylihuomenna lauantaina.
– Ensinnäkin pidän kävelemisestä. Toiseksi haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää.
Muun muassa Simo Häyhän asu on esillä Rautjärvellä sijaitsevassa Kollaa ja Simo Häyhä -museossa.Petri Kivimäki /Yle
Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi.
– Olen kävellyt muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.
1 550 kilometriä pitkä Santiago de Compostelan retki oli hänen pisin vaelluksensa.
– Siihen aikaan olin 62-vuotias, nuori ja hyväkuntoinen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä 300 kilometrin matkan on minulle aivan sopiva.
Miehen mukaan Suomen-reissu saattaa jäädä hänen viimeiseksi ulkomaan vaelluksekseen.
Masatoshi Sasayama ei suinkaan ole ensimmäinen ulkomaalainen Kollaa ja Simo Häyhä -museossa. Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan museolla on tänä vuonna ollut vieraita muassa Englannista, Espanjasta ja Australiasta.
"Haluan nähdä Häyhän kiväärin!"
Matkallaan Sasayaman yöpyy majataloissa ja hotelleissa. Hän kävelee päivässä keskimäärin 20 kilometriä. Edes suuren valtatien reunassa käveleminen ei pelota miestä.
– Nähdessään minut autoilijat väistävät keskiviivan toiselle puolelle. Tunnen oloni turvalliseksi.
Muutenkin suomalaiset ovat Sasayaman mukaan kilttejä ja ystävällisiä.
– Kysyn usein tietä ja olen aina saanut apua. Koko reissu on sujunut tähän mennessä hienosti, ei ole ollut mitään ongelmia.
Sasayamanilla on mielessään yksi tietty asia, jonka näkemistä hän erityisesti odottaa.
– Haluan nähdä Häyhän kiväärin, koska Häyhä ei käyttänyt kiikaritähtäintä. Silti hän ampui useita ihmisiä.
Pystykorva eli jalkaväenkivääri M28–30 on saanut lempinimensä tähtäimen korvakkeistaTommi Parkkinen / Yle
Juuri Simo Häyhän käyttämää alkuperäistä kivääriä Sasayama ei kuitenkaan pääse näkemään, sillä Häyhän kivääri jäi todennäköisesti talvisodan taistelupaikoille Kollaalle. Kuitenkin vastaava jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva on museossa näytillä.
Museossa käymisen jälkeen Masatoshi Sasayama viettää muutaman päivän Rautjärven ja Imatran seudulla. Takaisin Helsinkiin hän matkustaa linja-autolla ja suuntaa sitten kohti kotimaataan Japania.
Suomi kiehtoo japanilaisia
Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokko kertoo, että japanilaiset ovat yleisesti ottaen Suomesta todella kiinnostuneita.
– Melkein aihepiiri kuin aihepiiri niin joku on siitä kiinnostunut. Japanilaisia kiinnostavat muun muassa Kalevala, suomalaiset design-yritykset ja tietysti muumit.
Kiinnostus Simo Häyhään on siis vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Kokon mukaan etenkin keski-ikäiset, sotahistoriasta kiinnostuneet miehet ovat kiinnostuneita Häyhästä.
– Talvisota on ollut jo pitkään pinnalla Japanissa. Jo 1990-luvulla on julkaistu paljon japaninkielisiä kirjoja talvisodasta.
Simo Häyhä vieraili jatkosodan aikana kesällä 1942 ampumapaikoillaan Kollaanjoella SA-kuva
Japanissa on myös Kokon mukaan kaksi anime- eli animaatiosarjaa, joissa on viittauksia toiseen maailmansotaan ja talvisotaan.
Niistä Strike witches on ottanut vaikutteita oikeista lentäjistä. Girls und Panzer taas kertoo tytöistä, jotka ajavat toisen maailmansodan aikaisia panssarivaunuja. Vaunut edustavat sodassa mukana olleita maita.
– Kyseiset animet ovat lisänneet myös nuorempien kiinnostusta talvisotaa kohtaan, kertoo Kokko.
Mailla paljon yhteistä
Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokon mukaan japanilainen fanikulttuuri on todella intohimoista ja omistautunutta.
– Yleensä fanituksen kohteesta hankitaan mahdollisimman paljon tietoa.
Kokon mukaan japanilaisten kiinnostus Suomea kohtaan johtuu muun muassa siitä, että suomalaisten ja japanilaisten luonteet ovat hyvin samanlaisia.
– Molempien maiden kansalaisille suhde luontoon on tärkeä. Olemme myös tiettyyn rajaan asti varautuneita ja ujoja ja siedämme hiljaisuutta. Varmasti tämä sielujen sympatia kiinnostaa ja yhdistää meitä, sanoo Kokko.
Yksi syy kiinnostukselle on se, että Suomen ja Japanin väliset suhteet ovat olleet olemassa jo pitkään. Tänä vuonna vietetään maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuotta.
Näyttelijä Aku Hirviniemen tekemiksi epäillyt seksuaaliset ahdistelut käsitellään hovioikeudessa. Turun hovioikeus on myöntänyt asialle jatkokäsittelyluvan.
Myös Hirviniemen jättämä vastavalitus oikeuskulujensa korvaamisesta sai hovioikeudelta jatkokäsittelyluvan.
Epäillyt seksuaaliset ahdistelut tapahtuivat Hirviniemen kotona viime vuoden kesäkuussa. Asianomistajina on kaksi tuolloin seitsemäntoistavuotiasta tyttöä.
