Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Viewing all 132416 articles
Browse latest View live

Remonttirahojen menetys tuli täysin puun takaa Kansallisteatterille – pääjohtaja kuuli asiasta Ylen toimittajalta

$
0
0

Yle Uutisten toimittajan puhelu aiheuttaa täydellistä tyrmistystä Kansallisteatterissa.

Linjan päässä on hetken hiljaista, kun selviää, että peruskorjauksen rahoitus on pyyhitty pois valtiovarainministeriön budjettiesityksestä.

Vielä aamupäivällä hyväntuulinen pääjohtaja Mika Myllyaho esitteli linjan toisessa päässä olevalle toimittajalle remonttisuunnitelmia. Karusta yllätyksestä huolimatta kommentti budjettiesitykseen heltiää hetken päästä. Se on varsin diplomaattinen.

– Nyt odotetaan ja katsotaan aivan rauhassa, mitä budjettiriihessä tapahtuu. Emme ole luonnollisestikaan edes ehtineet olla asiasta yhteydessä ministeriöön.

Mika Myllyaho työhuoneessaan.
Kansallisteatterissa uskotaan, että peruskorjauksen toteuttamisesta suunnitellusti neuvotellaan vielä.Mårten Lampén / Yle

Peruskorjauksen kauan kaivattua rahoitusta oli jo juhlittu varmana. Ennen uusinta käännettä Myllyaho oli silmin nähden helpottunut mies.

– Fiilis on ollut huikea nyt, kun rahoitus viimein varmistui. Remontin piti alkaa jo 2005, mutta eipä alkanut. Olen ehtinyt tavata jo viisi kulttuuriministeriä ja pitää kaikille samat puheet peruskorjauksen välttämättömyydestä. Keväällä oli sellainen väsymys, että ajattelin jo jaksaako tätä enää, jos ei nyt onnistu, totesi Myllyaho aamupäivän haastattelussa.

Vääntö rahoituksesta on ollut poikkeuksellisen hankala muun muassa siksi, että Kansallisteatteri on osakeyhtiö, eikä Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima valtion rakennus.

– Meiltä on kyselty, että miksi valtio antaisi yksityiselle osakeyhtiölle kymmeniä miljoonia, ja sanottu, että hankkikaa itse jostain. Ei me tietenkään sellaisia rahoja tuosta vain mistään pystytä hankkimaan. Sitä paitsi tämä on kuitenkin valtion teatteri, Kansallisteatteri.

Näytelmän Mestari ja Margarita harjoitukset Kansallisteatterin Willensaunassa.
Näytelmän Mestari ja Margarita harjoitukset Willensaunassa 2017.Jari Kovalainen/Yle
Helsingin kansallisteatteri
Teatterin vanha puoli remontoitiin 2000-luvun alussa.Ronnie Holmberg / Yle

Hometta ja arsenikkia

Kansallisteatterin vuonna 1902 avattu vanha puoli on korjattu 2000-luvun alussa. Uuden, 1930–1950 -luvuilla rakennetun osan peruskorjausta on odoteltu parikymmentä vuotta. Sen on määrä käynnistyä keväällä, jos määräraha saadaan kammettua takaisin valtion budjettiin.

Yhtään pidempään ei voida Mika Myllyahon mukaan vetkutella. Riippumatta siitä, tuleeko peruskorjaukseen rahaa vai ei, on Pieni näyttämö ja Willensauna pistettävä kiinni keväällä. Tiloissa työskentely ei ole enää turvallista; sisäilma esimerkiksi on sietämättömän huonolaatuista.

– Siellä ei kerta kaikkiaan voi pitää enää ihmisiä.

Rinteen hallituksen väkeä kävi Kansallisteatterissa katsomassa paikkoja alkukesästä, ja näki omin silmin, että rakennus on tällaisenaan käyttöikänsä päässä.

– Kun olemme porailleet reikiä seiniin remonttitutkimuksissa, selvisi, että betoni on niin huonolaatuista, että sitä ei voi korjata. Seiniä avatessa on löytynyt esimerkiksi arsenikkia ja homeitiöitä. 1930-luvulla rakennettu väliosa, jossa kaikki käyvät nykyisin viikonloppuisin pissalla, puretaan kokonaan pois.

Havainnekuva Kansallisteatterin Willensaunan edustalle kaavaillusta ravintolasta Kaisaniemen puiston kulmassa.
Havainnekuva Kansallisteatterin Willensaunan edustalle kaavaillusta ravintolasta Kaisaniemen puiston kulmassa.Kansallisteatteri

Toivomuslistaa oli jo karsittu

Jo ennen perjantai-iltapäivän huonoja uutisia Kansallisteatteri joutui tinkimään peruskorjaushaaveistaan.

Toivomusbudjetti oli 65 miljoonaa euroa, 15 miljoonaa enemmän kuin opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahaesitys. Suunnitelmia on jouduttu piirtämään uusiksi sekä tilojen että tulevan toiminnan osalta.

Alun perin tarkoitus oli rakentaa yksi uusi näyttämö maan alle, ja uusia tiloja katolle. Kahdesta uudesta kerroksesta jouduttiin määrärahan pudotessa luopumaan. Myös suunnitelmat kahdesta tai kolmesta uudesta, pysyvästä esitystilasta piti miettiä uudelleen. Niiden avulla oli määrä lisätä erityisesti vierailunäytöksiä ja free-kentän tuotantoja.

Ministeriöltä tuli terveisiä, että 50 miljoonan määrärahaa ei ylitetä sentilläkään. Niin ei voi käydä kuin on käynyt esimerkiksi Stadionin remontissa. Siinä budjetti on paukkunut rajusti.

– Tärkeimmät tavoitteet saavutetaan kyllä 50 miljoonalla. Willensaunan pääty on remontin jälkeen avoinna läpi vuoden, ja sinne tulee puistoon avautuva kahvila. Kesäkaudella siellä voidaan tuottaa monta erilaista tuotantoa ja toteuttaa residenssitoimintaa.

Tingityssäkin suunnitelmassa on uusia esitystiloja luvassa kaksi. Ne remontoidaan harjoitustilasta ja maalaamosta, joissa toistaiseksi voidaan pitää esityksiä vain epävirallisesti ja satunnaisesti. Kun tiloihin saadaan ulos aukeavat ovet, ne saadaan pysyvästi näytöskäyttöön.

Konepajarakennuksia Vallilassa.
The Train Factory.Mårten Lampén / Yle

The Train Factorylle muutetaan joka tapauksessa

Kävi peruskorjausrahojen kanssa niin tai näin, muuttavat Pieni näyttämö ja Willensauna keväällä The Train Factorylle, eli VR:n entiselle konepajalle Vallilassa.

Ensimmäinen Kansallisteatterin tuotanto nähdään siellä jo tulevana talvena. Uuden, Nuorten kansallisteatteri Kantin ensimmäinen tuotanto Otteita saa ensi-iltansa marraskuun lopulla. Immersiivinen esitys perustuu helsinkiläisnuorten omiin tarinoihin, ja se toteutetaan yhdessä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjan ja Tampereen yliopiston teatterityön tutkinto-ohjelma Nätyn kanssa.

The Train Factory on nopeasti kasvamassa merkittäväksi kulttuurikeskukseksi. Se isännöi ensimmäiset isot festivaalinsa keväällä Querellen myötä, ja nyt sinne on siirtymässä Kaurismäen ohjaajaveljesten kulttuurikompleksi.

– Me aloitimme neuvottelut The Train Factoryn omistajan, Bruce Oreckin kanssa jo ennen kuin peruskorjaus kirjattiin hallitusohjelmaan, sillä meidän on tosiaan pakko lähteä uudelta puolelta joka tapauksessa. Me olisimme olleet pulassa ilman sitä paikkaa. Mikään kaupungin tiloista ei sopinut tarkoituksiimme.

Suurin osa The Train Factoryn vaatimista muutostöistä rahoitetaan Kansallisteatterin budjetista, mutta myös Oreck osallistuu kuluihin. Lisäksi valtiolta on luvattu tarkoitukseen varoja.

– Siitä tehdään hyvä tila, ja se toteutetaan kerralla kunnolla, Myllyaho toteaa.

Vallilan konepajan rakennuksia.
Konepajan tilat taipuvat moneen.Mårten Lampén / Yle

Tilapäisestä ehkä osin pysyvää

Mika Myllyaho on toiveikas sen suhteen, millaista kuhinaa konepajalla voidaan lähivuosina odottaa. Uuttakin yleisöä saattaa löytyä uuden sijainnin ja vetovoimaisten naapureiden avulla.

Vaikka Kansallisteatterin peruskorjaus toteutuisi, on mahdollista, että teatterilla on jotain toimintaa The Train Factoryllä myös väistövuosien jälkeen.

– Me rakennamme sinne kunnon teatteritilat, joissa on kolmen remonttiväistövuoden aikana yhdeksän tuotantoa. Uskon, että ihmiset löytävät paikan. Siitä tulee hieno kulttuurikeskus.

Myllyaho on vinkannut The Train Factoryn tulevasta käytöstä myös Helsingin kaupungille.

Esitys- ja harjoitustiloista on krooninen pula sekä vierailevilla esityksillä, että kaupungissa toimivilla pienillä ryhmillä.

Tilanne on vain vaikeutumassa, jos ja kun toistuvasti ilman peruskorjausrahoja jäänyt Aleksanterin teatteri rapistuu käyttökelvottomaksi – tai myydään pois, kuten Senaatti suunnittelee.

Jos Kansallisteatterin remontin 50 miljoonaa ei löydy budjettineuvotteluissa, voi olla, että visiitti Vallilassa venyy. Muussa tapauksessa Myllyaho toivoo kaupungin takaavan tulevaisuuden nyt rakennettaville esitystiloille. Olisi sekä surullista että hölmöä purkaa ne saman tien.

– Se on varmasti kortti, joka kannattaa katsoa.


Moskovalainen raittiustubettaja vie nuorison pussikaljat – Virkavalta sallii itselleen mieluisan aktivismin

$
0
0

Olutpulloja seisoo rivissä keskellä Hohlovkan aukiota. On perjantai-ilta ja ansa on viritetty amfiteatterissa leijonaa varten.

Amfiteatteri on nuorten suosima kokoontumispaikka Moskovan keskustassa. Leijonalla taas tarkoitetaan raittiusaktivistia ja tubettajaa Mihail Lazutinia, 23.

Hän käyttää ryhmästään nimeä LevProtiv, joka kääntyy suomeksi LeijonaVastaan.

– LevProtiv on häirikkö ja me olemme täällä ärsyttämässä häntä, 18-vuotias Darja Maiorova sanoo ja lähtee viemään tyhjää siideripulloa rivin jatkoksi.

Juuri nyt Darja Maiorovaa (vas.), Maša Dobryninaa ja Vera Jermolajevaa ei raittiusaate kiinnosta.
Juuri nyt Darja Maiorovaa (vas.), Maša Dobryninaa ja Vera Jermolajevaa ei raittiusaate kiinnosta.Grigori Vorobjov

Pienessä nousuhumalassa oleva porukka juhlii opiskelupaikkojensa varmistumista ja vähät välittää omankädenoikeutta harjoittavasta aktivistista.

Vera Jermolajeva virittää ansaa. Tällaisen pullomäärän luulisi houkuttelevan paikalle raittiusaktivisti Mihail Lazutinin ryhmineen.
Vera Jermolajeva virittää ansaa. Tällaisen pullomäärän luulisi houkuttelevan paikalle raittiusaktivisti Mihail Lazutinin ryhmineen. Grigori Vorobjov

Kesän alusta alkaen Mihail Lazutin on ratsannut ryhmänsä kanssa viikonloppuisin nuorten suosimia puistoja ja aukioita.

Terveiden elämäntapojen nimeen vannova LevProtiv kuvaa moskovalaisia, jotka nauttivat julkisilla paikoilla alkoholia, ja vaatii sitten poliisia ottamaan kiinni lainrikkojia.

Virkavalta näyttää toimivan yhteistyössä Lazutinin kanssa. Poliisi ja OMON-erikoisjoukot ovat ottaneet aktivistien käskystä suurieleisesti kiinni alkoholia nauttivia nuoria.

Myöhemmin Lazutin lataa LevProtiv-nimiselle YouTube-kanavalleen koosteita yöllisistä operaatioistaan. Kanavalla on lähes 1,8 miljoonaa tilaajaa. Arvostelijoiden mukaan raittiuskampanjan perimmäinen syy onkin somekanavan “haippaaminen” eli sen suosion kasvattaminen.

Virkavalta ei ole puuttunut Lazutinin toimintaan, vaikka ryhmän miehet ovat kovistelleet ihmisiä ja tilanne on usein riistäytynyt käsirysyksi. Ryhmällä on myös tapana kaataa ihmisten alkoholijuomia maahan ja tumpata heidän polttamiaan savukkeita.

Moskovassa riittää puistoja, eivätkä muutamat aktivistit pysty saamaan julkijuopottelua kuriin.

Venäjällä on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua kesän aikana LevProtiv-ryhmän toiminnan laillisuudesta ja siitä, miksi virkavalta ei ole puuttunut siihen. Aktivisteja on arvostellut muun muassa veteraanipoliitikko, Venäjän duuman kolmanneksi suurimman LDPR-puolueen puheenjohtaja Vladimir Žirinovski.

– LevProtiv-aktivistit ovat keksineet ansaintatavan: He tulevat ihmisten luo esittämään kysymyksiä ja aloittavat tappelun. Nujakka videoidaan ja ladataan internetiin. Tällaista käytöstä ei voi hyväksyä, Žirinovski kirjoittaa tviitissään.

Aktivisti itse ei näe mitään ongelmaa ryhmänsä otteissa.

– Meistä ei ole mitään varaa yhteiskunnalle vaan päinvastoin me suojelemme sitä. Olemme puhdistaneet tämän paikan ja auttaneet sen tekemisessä asukkaille vaarattomaksi, Mihail Lazutin viittaa ryhmän amfiteatterilla tekemiin ratsioihin RTVI-kanavan haastattelussa.

Koleana heinäkuisena perjantai-iltana amfiteatterille kokoontuneet nuoret eivät hyväksy Mihail Lazutinin aktivismia.

– Demokraattisessa valtiossa vain poliisilla on oikeus ottaa kansalaiselta pullo pois. Siitähän syntyisi täysi kaaos, jos jokainen alkaisi toimia poliisina, Sergei Belovin huomauttaa ja siemailee ystävänsä Oleg Podtšufarovin kanssa tölkistä alkoholitonta olutta.

Oleg Podtšufarov (vas.) ja Sergei Belov ihmettelevät, miksi alkoholin nauttiminen julkisella paikalla on ylipäätään kiellettyä Moskovassa.
Oleg Podtšufarov (vas.) ja Sergei Belov ihmettelevät, miksi alkoholin nauttiminen julkisella paikalla on ylipäätään kiellettyä Moskovassa.Grigori Vorobjov

Viikoittain jatkuvat LevProtiv-ryhmän ja poliisien yhteisoperaatiot houkuttelevat ihmisiä seuraamaan tilannetta. Monet istuvat katsomossa ja nauttivat alkoholittomia virvoitusjuomia.

Parikymppiset kaverukset eivät voi ylipäätänsä käsittää lakia, joka kieltää alkoholin sivistyneen juomisen ja tupakoinnin julkisella paikoilla. Vieläkin enemmän heitä ihmetyttää se, että viranomaiset sallivat aktivistien toimet lainvalvojina.

– Johtomme ajattelee tällä hetkellä todella konservatiivisesti. Siellä istuu vain vanhuksia, ja siksi he tukevat sellaisten idioottien kuten Lazutinin toimintaa, Podtšufarov sanoo.

Moskovassa viranomaiset suhtautuvat nuorten juomiseen vaihtelevasti. Joskus juopotteluun puututaan, joskus ei.
Moskovassa viranomaiset suhtautuvat nuorten juomiseen vaihtelevasti. Joskus juopotteluun puututaan, joskus ei.Grigori Vorobjov

Amfiteatterilla partioi kaksi poliisia, mutta heitä ei näytä erityisesti kiinnostavan nuorten juopottelu. Illan pimentyessä paikalle saapuu myös ryhmä OMON-erikoisjoukkoja, mutta hekin tyytyvät vain odottamaan tilanteen kehittymistä.

Kellon lähestyessä puolta yötä käy selväksi, ettei kaikkien odottama LevProtiv saavu tällä kertaa paikalle. Niinpä nuoret jatkavat rauhassa tissutteluaan Moskovan keskustassa.

Kuuluisa tubettaja houkuttelee paikalle lisää tubettajia. Nettipersoona Sultan Zak on saapunut puistoon hämähäkkipuvussa pilailemaan Mihail Lazutinille alias LevProtiville. Tällä kertaa hän joutuu pettymään.
Kuuluisa tubettaja houkuttelee paikalle lisää tubettajia. Nettipersoona Sultan Zak on saapunut puistoon hämähäkkipuvussa pilailemaan Mihail Lazutinille alias LevProtiville. Tällä kertaa hän joutuu pettymään.Grigori Vorobjov

Ihmisoikeusjärjestö Yhteiskunnallinen tuomio seuraa LevProtivin ja muiden samankaltaisten ryhmien toimintaa. He ovat kiinnostuneet aktivisteista, jotka harjoittavat omankädenoikeutta ajaakseen oikeaksi katsomiaan yhteiskuntajärjestykseen tai moraaliin liittyviä päämääriään.

Suomessa tämäntyyppiseksi ryhmäksi voidaan luokitella esimerkiksi muukalaisvastainen ja rasistinen Soldiers of Odin. Se partioi oman ilmoituksensa mukaan kaduilla parantaakseen ihmisten turvallisuuden tunnetta.

– Aktivistit katsovat, etteivät viranomaiset selviä velvollisuuksistaan ja ottavat siksi laittomasti valtion toimia itselleen, Asmik Novikova Yhteiskunnallinen tuomio -järjestöstä selvittää.

Venäjällä alkoholia käytetään verrattain runsaasti myös nuorten keskuudessa.
Venäjällä alkoholia käytetään verrattain runsaasti myös nuorten keskuudessa.Grigori Vorobjov

Novikova jakaa Venäjällä toimivat omankädenoikeutta harjoittavat aktivistit kahteen pääryhmään: poliittiseen ideologiaan nojautuviin ja muihin.

Raittiutta ajava LevProtiv kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Samanlaisiin aktivistiryhmiin lukeutuu myös StopHam, joka vahtii väärinpysäköityjä autoja, sekä jo toimintansa lopettanut Okkupai-Pedofelijai.

Okkupai-Pedofelija houkutteli aikuisia miehiä internetissä treffeille alaikäisten poikien kanssa. Kun pedofiiliksi epäilty mies saapui tapaamiseen, aktivistit pahoinpitelivät hänet ja pakottivat tunnustamaan taipumuksensa videolla, joka jaettiin sitten internetissä. Myöhemmin useita ryhmän aktivisteja tuomittiin vankeuteen.

Poliittisesta ideologiasta kumpuavaa omankädenoikeutta harjoittaa Venäjällä äärikansallismieliset SERB (South East Radical Block) ja Kansallinen vapautusliike (NOD). Kummatkin Kremliä lähellä olevat ryhmät tunnetaan siitä, että ne häiriköivät presidentti Putinia vastustavan opposition mielenosoituksia.

Asmik Novikova Yhteiskunnallinen tuomio -järjestöstä muistuttaa, että aktivistit toimivat ilman mitään vastuuta.
Asmik Novikova Yhteiskunnallinen tuomio -järjestöstä muistuttaa, että aktivistit toimivat ilman mitään vastuuta.Grigori Vorobjov

Ihmisoikeusaktivisti Asmik Novikovan mukaan viranomaiset jättävät usein huomioimatta SERBin ja Kansallisen vapautusliikkeen laittomuudet.

Toisinaan poliisi kuitenkin puuttuu myös näiden ryhmien toimintaan. Esimerkiksi opposition osoittaessa mieltä rehellisten vaalien puolesta 15. heinäkuuta poliisi otti kiinni kaksi SERBin aktivistia, jotka häiritsivät mielenosoitusta.

– Laki antaa virkavallalle käyttää tarvittaessa voimatoimia kansalaisia kohtaan, mutta myös vastuu siihen on tarkasti määritelty. Aktivistit toimivat ilman mitään vastuuta, Novikova huomauttaa.

Ihmisoikeusjärjestö Yhteiskunnallinen tuomio avustaa tällä hetkellä kuutta ihmistä, jotka ovat kärsineet omankädenoikeutta harjoittavien ryhmien toiminnasta.

LevProtiv-ryhmä kieltäytyi Ylen haastattelusta.

Lue lisää:

Vodka ja puutteellinen terveydenhoito vievät venäläismiehiä aikaisin hautaan

Viina tappaa venäläisiä vuoden alussa

Rahat likoon Hinauspalvelu Ruuskasen autohallin puolesta? Kansalta heltiävä joukkorahoitus pelastaa monen yrityksen tulevaisuuden

$
0
0

Heikki Rantalaihon hinausautoyritys H24-Palvelut laittoi vuoden vaihteessa paljon peliin.

Yritys osti Tampereelta Hinauspalvelu Ruuskasen. Kaupassa tuli mukana yhdeksän hinausautoa, kymmenen uutta työntekijää ja miljoona euroa lisää liikevaihtoa.

Iso juttu pienelle yritykselle.

– Laajentumista oli puntaroitu toista vuotta. Hienoa, että nyt päästiin eteenpäin.

Kaupan jälkeen piti vielä raapia kokoon puoli miljoonaa euroa vuokratun autohallin ostamiseksi kasvaneen firman omaksi.

Toimitusjohtaja Rantalaiho marssi pankkiin, jossa näytettiin hankkeelle vihreää valoa. Myös pankin mielestä oli järkevää, että Rantalaiho ostaisi Ylöjärveltä hallin, josta maksettiin koko ajan kovaa vuokraa.

Sitten tuli se pankin "mutta".

Heikki Rantalaiho
Lomakaudella kesäautot ovat liikkeellä ja ihmiset liikkuvat kummallisiin aikoihin, sanoo hinauspalveluyhtiö H24:n toimitusjohtaja Heikki Rantalaiho. Hänen mukaansa hinattavaa riittää yötä päivää.Marko Melto / Yle

Tiukentuneen sääntelyn takia pankkien kannattaa myöntää lainaa firmalle, jolla on tarjota vastineeksi jämerät vakuudet. Monelta pieneltä tai kasvavalta yritykseltä riittäviä vakuuksia ei löydy – eikä löytynyt Rantalaiholtakaan.

Pankki ohjasi joukkorahoitusluukulle

Rantalaihon tarvitsemasta 500 000 eurosta Säästöpankki lupasi vain 350 000. Loppusumma pitäisi hakea joukkorahoitusyhtiö Fundulta, jonka kanssa pankki on tehnyt yhteistyötä viime kesästä lähtien.

Pankista vakuuksia vastaan saadun lainarahan korko liikkuu 2–4 prosentin tuntumissa. Se on aivan eri luokkaa, kuin ilman vakuuksia joukkorahoituksella saatu Fundun laina.

Rantalaiho myöntää, että joukkorahoituksen noin kymmenen prosentin korko hirvitti.

– Onhan hinta ihan eri, kuin vakuudellisella lainalla. Mutta toisaalta korko vastaa vain muutaman kuukauden vuokraa, hän laskee.

Rantalaiho maksaa koron mukisematta, sillä ilman lainaa autohallin hankinta olisi viivästynyt ja pahimmassa tapauksessa toinen yrittäjä olisi napannut Ylöjärven autohallin Rantalaihon nenän edestä.

Rantalaiho olisi voinut raapia vakuuksia myös panttaamalla esimerkiksi kotitalonsa, mutta nyt siihen vaihtoehtoon ei täytynyt turvautua.

Unelma oman yrityksen kehittämisestä on taas askeleen lähempänä.

Luvassa yhä kiristyvää

Säästöpankissa uskotaan, että tulevaisuudessa pienten yritysten rahoitus on yhä useammin yhdistelmä pankkilainaa ja "vaihtoehtoista rahoitusta" eli käytännössä joukkorahoitusta.

Säästöpankin liiketoimintajohtaja Kari Suutarin mukaan joukkorahoituksesta ei tule koskaan pääasiallista rahoituskanavaa suomalaisyrityksille, mutta pienten yritysten kohdalla sen osuus ja välillinen merkitys kasvaa.

Säästöpankin liiketoimintajohtaja Kari Suutari
Yritysten kasvu nopeutuu, kun niiden ei täydy viivyttää hankkeita vakuuksien keräämisellä, sanoo Säästöpankin liiketoimintajohtaja Kari SuutariJouni Immonen / Yle

– Jos kehitys kulkee oikein nopeasti, osuus voi olla pienillä ja mikroyrityksillä muutamia tai ehkä kymmenen prosenttia.

Mutta Suutari korostaa, että ei-pankkirahoituksella voi olla suurempi merkitys kuin euroja katsoessa voisi olettaa.

– Usein joukkorahoitus on vain osa rahoitusta ja se voi mahdollistaa enemmän yrityksen kasvua kuin miltä euroina mitattuna näyttää.

Ylöjärven autohalli kuvastaa hyvin sitä, miten kasvava yritys saa tukevaa maata jalkojen alle.

Omaksi hankittu halli on juuri sitä, mikä toimii hyvin vakuutena, kun firma koputtaa seuraavan kerran pankin ovelle. Seuraava laina siis irtoaa todennäköisesti halvemmalla. Firman kasvunäkymät kirkastuvat.

Pankkien rahahana tiukemmalle

Joukkorahoituksen kasvua tukee se, että pankkisääntelyn oletetaan kiristävän pankkien rahahanoja edelleen.

Vuonna 2024 tulevat voimaan uudet Basel IV -säännöt, jotka kaventavat entisestään pankkien omaa sanaa luottoriskien laskemisessa.

Pankeissa tuskaillaan tihenevää pykäläviidakkoa, mutta esimerkiksi joukkorahoitusyhtiö Fundulle se on oikeastaan elinehto.

– Pankkien kiristyvä sääntely luo meille markkinaraon, myöntää empimättä Fundun toimitusjohtaja Lasse Vuola.

Lasse Vuola, Fundu
Fundun toimitusjohtaja Lasse Vuolan mukaan joukkorahoitus on hyvä keino tukea suomalaisten yritysten kasvua. Hän muistuttaa, että rahoittajan riskiä voidaan hallita hajauttamalla. Jari Kovalainen / Yle

Uusi rahoitusbisnes ei edes välttämättä suoraan nakerra pankkien oksaa. Tiivis yhteistyö uusien digirahoittajien kanssa voi olla pankille hyvä keino pitää kiinni omista asiakkaistaan.

Pankit ovat yrittäneet itsekin rakentaa omia joukkorahoituspalvelujaan, mutta helppoa se ei ole. Nordean ja OP:n joukkorahoituspalvelut ajettiin alas muutaman vuoden kokeilun jälkeen.

Nyt joukkorahoitusyhteistyötä muun muassa Fundun kanssa tekevät ainakin Säästöpankit, Nordea ja Handelsbanken.

Joukkorahoitus kasvu
Antti Parviala / Yle

Uusi rahoituskanava luo aidosti kasvun mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

– Tämä tuo varmasti potkua mikro- ja pienyrityksille. Jälkeenpäin katsottuna aika moni hanke olisi lykkääntynyt tai jäänyt kokonaan toteutumatta ilman joukkorahoitusta, pohtii Säästöpankin Kari Suutari.

Pankkisääntely loi uuden bisneksen

Onko joukkorahoitus oikeastaan vain keino kiertää pankkisääntelyä?

Pankkien bisneksen kustannuksella on luotu paikka uudelle digirahoitusbisnekselle, mutta toisaalta se palvelee myös tavoitetta torjua uusia finanssikriisejä.

– Systeemiriski pienenee, kun toimijoiden joukko on laaja ja hajautettu, Vuola sanoo.

Joukkorahoitusta voikin hyvällä syyllä sanoa hajautetuksi. Esimerkiksi Rantalaiho seurasi Fundun nettisivulla, kuinka hänelle haettu laina keräsi sijoittajien rahaa. Yksittäiset sijoitukset olivat pienmillään muutamia satasia ja suurimmillaan joitakin kymmeniä tuhansia euroja.

Sijoittajan riski pankilta taviksille

Mutta kannattaako piensijoittajan antaa rahansa vaikkapa autohallin hankintaan Ylöjärveltä?

Sijoittajan pitää varautua siihen, että lainansaaja ei pystykään maksamaan lainaansa takaisin ajoissa tai ajautuu jopa konkurssiin. Konkurssissa sijoittaja menettää käytännössä osuutensa kokonaan.

Yritysriskien arvioiminen ja mallintaminen on rahoitusalan kovinta ydintä. Piensijoittajilla on harvoin mahdollisuutta arvioida perin pohjin sijoituskohteiden riskejä. Paljon jää sijoituskohteita tarjoavan palvelun varaan.

Pekka Myyryläinen ottaa hinausauton kyydistä autonromun
Kesä tuo kesäautot maanteille - ja niiden penkoille. Pekka Myyryläinen ottaa hinausauton kyydistä autonromunMarko Melto / Yle

– Sanoisin, että me ollaan huipputoimijoita pk-yritysten riskien arvioinnissa, Vuola kehaisee.

Fundussa on jo ehditty nähdä, että kansan käsi on karttuisa: kiinnostuneita sijoittajia löytyy, vaikka purot ovatkin pieniä. Houkuttimena on lupaus 6–8 prosentin tuotosta – ellei sijoituskohde kaadu.

– Pankkitalletuksille ei nyt makseta korkoa lainkaan, joten kyllä rahaa hyville yrityksille löytyy, Vuola sanoo.

Lisäksi monella sijoittajalla on halua tukea lupaavia yrityksiä ja niiden kasvua.

Kasvulle jatkolupaus

Fundun kautta kulkee yhä enemmän sijoittajien rahaa yrityksille. Yhtiön liikevaihto on noussut vuoden 2016 runsaasta 200 000 eurosta täksi vuodeksi ennustettuun miljoonaan euroon. Eikä se ole alalla yksin.

Suomessa toimivia joukkorahoitusta kerääviä ja yrityslainoja myöntäviä yrityksiä ovat muun muassa suomalaiset Fellow Finance, Vauraus Suomi, Nousu Capital ja UB rahoitus sekä yhdysvaltalaistaustaiset Kiva ja Lending Club.

Vuola uskoo, että kun pankit ovat lähteet yhteistyöhön joukkorahoittajien kanssa, rahoituspotti nousee lähivuosina miljardiin.

– Silloin tällä alkaa olla merkitystä jo koko kansantaloudelle.

Kehityksen suunta on sama muuallakin. Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö Oecd:n mukaan pienten ja keskisuurten yritysten ei-pankkirahoitus kasvaa entistä nopeammin, kun taas pankkirahoitus kasvaa odotettuakin hitaammin.

Pankkien tiukentuva linja vakuuksien suhteen on pantu merkille pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan ne eivät hae aina rahoitusta pankista, vaikka tarvetta olisikin.

Joukkorahoitusta on moneen lähtöön

  • Joukkorahoitus tarkoittaa sitä, että yksittäiset ihmiset osallistuvat yrityksen rahoittamiseen nettipalvelun välityksellä. Sijoitettavat summat voivat olla hyvinkin pieniä.
  • Joukkorahoituksen kautta sijoittaja voi saada korkotuottoa antamastaan lainasta tai omistusosuuden yrityksestä.
  • Joukkorahoitus voi olla myös lahjoitus, jolla tuetaan tuotteen tai palvelun kehittämistä. Sijoittaja voi saada hyvitykseksi valmiin tuotteen tai vain hyvää mieltä
  • Tässä jutussa puhutaan yrityksille lainana annettavasta joukkorahoituksesta.

Lue myös:

Samu-Jussi Kosken viimeinen oljenkorsi – Helsingin Sanomien artikkeli kertoo Samujista, yhdestä Suomen maineikkaimmista muotitaloista, joka on HS:n mukaan lähellä ajautua konkurssiin. Samu-Jussi Koski kertoo lehdelle harkitsevansa joukkorahoituksen yrittämistä yhtiön pelastamiseksi. (maksullinen sisältö, julkaistu 11.8.2019)

Uudenmaan soten erillisratkaisun sorvaaminen alkoi – Vapaavuori: "En edelleenkään näe järjellistä syytä, miksi maakuntamalliin pitäisi mennä."

$
0
0

Maan hallitus istuutui tänään iltapäivällä yhteiseen pöytään Uudenmaan kuntien edustajien kanssa visaisen tehtävän kera.

Hallitus ja kunnat aloittavat yhdessä selvitystyön siitä, voidaanko Uudellemaalle tehdä muusta maasta poikkeavia ratkaisuja sote-uudistuksen yhteydessä.

Uudenmaan kunnat ovat vaatineet erillisratkaisua, koska Uudellamaalla on asukkaita huomattavasti enemmän kuin missään muussa Suomen maakunnassa.

Se, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisusta saadaan sopu on elintärkeää. Jos sitä ei synny, ei synny taaskaan sote-ratkaisua.

Selvityshenkilöksi on nousemassa Kari Nenonen.

– Nyt selvitetään, kuinka nopeasti hän pääsee aloittamaan tehtävän. Alustavia keskusteluja on toki jo käyty. Katsotaan sitten erikseen hänen toimeksiantonsa, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön uudeksi kansliapäälliköksi eilen nimitetty Kirsi Varhila.

Nenonen jäi eläkkeelle vuoden 2018 alkupuolella Vantaan kaupunginjohtajan pestistä. Uransa aikana hän ehti työskennellä myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana, Husin toimitusjohtajana sekä Oulun kaupunginjohtajana.

Selvitys tehtävä vuoden loppuun mennessä

Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdolliset erillisratkaisut sote-uudistuksessa selvitetään tämän vuoden loppuun mennessä.

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan jopa koko sote-uudistus voi jumiutua, jos alueelle ei löydetä sopivaa erillisratkaisua.

– Ellei tälle seudulle löydy erillisratkaisua, joka aidosti tyydyttää tätä seutua, tulen yhä sinnikkäämmin vastustamaan koko uudistusta.

Vapaavuori ei ole peitellyt mielipidettään sote- ja maakuntauudistuksesta. Hän kutsuu itseään sote-uudistuksen suurimmaksi kriitikoksi.

– Helsingissä suhtaudutaan edelleen erittäin suurella vastenmielisyydellä koko maakuntauudistusta kohtaan. En edelleenkään näe järjellistä syytä, miksi tähän [maakuntamalliin] pitäisi mennä.

Vapaavuori: Uudellamaalla historiallinen yhteisymmärrys

Sote-uudistuksen pohjana on 18 maakuntaa, jotka tuottaisivat omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa.

Vaikka Vapaavuori kritisoi uudistusta voimakkaasti, hän pitää hyvänä sitä, että erillisratkaisua selvitetään.

Julkisuudessa esiin on nostettu muun muassa vaihtoehto, jossa Uusimaa pilkottaisiin viideksi uudeksi maakunnaksi.

Helsinki, Espoo ja Vantaa olisivat omia maakuntiaan ja näiden lisäksi pienemmistä pääkaupunkiseudun kunnista muodostettaisiin vielä pari uutta maakuntaa.

Toisessa mallissa olisi vain yksi maakunta, mutta palvelujen tuotanto toteutettaisiin uudella kuntayhtymämallilla.

Esimerkiksi siten, että Helsinki ja jotkin sen kehyskunnista muodostaisivat yhden kuntayhtymän. Vantaa ja Espoo toimisivat samoin.

Vapaavuori korostaa, että Uudenmaan kaupungit ja kunnat ovat sitoutuneita erillisratkaisun selvittämiseen. Pormestari heittää palloa hallituksen suuntaan.

– Meillä on historiallinen yhteisymmärrys kaikkien Uudenmaan kuntien ja kaupunkien kesken, miten tässä pitäisi edetä. Nyt tarvitaan samanlaista historiallista sitoutumista myös hallituksen puolelta.

Peruspalveluministeri toiveikkaana

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) uskoo, että hallitus on jo vakuuttanut Uudenmaan kunnat sitoutumisestaan selvitystyöhön.

Hän pitää tärkeänä sitä, että kaikki alueen toimijat ovat yhdessä pohtimassa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella järjestetään.

– Tässä on kysymys aivan aidosta todellisesta yhteistyötarjouksesta ja vuorovaikutuksesta.

Kaikkein visaisimmat ongelmat liittyvät Kiurun mukaan perustuslaillisiin näkökulmiin. Työtä on myös erilaisten intressien yhteensovittamisessa.

Kiuru suhtautuu kuitenkin työhön toiveikkaasti, sillä hänen mielestään tahtoa löytää ratkaisu tilanteeseen löytyy kaikilta osapuolilta.

Peruspalveluministeri ei halua ottaa kantaa julkisuudessa esillä olleisiin ehdotuksiin Uudenmaan alueen suhteen. Kiuru kuitenkin korostaa demokratian tärkeyttä.

– Kaikissa vaihtoehdoissa on pidettävä huolta siitä, että samanlainen alueellinen demokratia toteutuu tälläkin alueella kuin kaikkialla muualla Suomessa.

Lue myös:

Analyysi: Ministeriöt kiistelevät ja taas on kiire – vääntö pääkaupunkiseudun erityiskohtelusta aloittaa soten uuden tuotantokauden tänään

Cathay Pacificin toimitusjohtaja eroaa – hongkongilainen lentoyhtiö joutui Manner-Kiinan silmätikuksi

$
0
0

Cathay Pacific -lentoyhtiön toimitusjohtaja Rupert Hogg ilmoitti perjantaina jättävän tehtävänsä. Hoggin korvaa yhtiön sisältä Augustus Tang, joka aloittaa toimitusjohtajan tehtävässä maanantaina.

Cathay Pacific perustelee toimitusjohtajan vaihtamista turvallisuus- ja imagosyillä.

– Viimeaikaiset tapahtumat ovat kyseenalaistaneet Cathay Pacificin sitoutumisen lentoturvallisuuteen ja saattaneet maineemme ja brändimme huonoon valoon, yhtiö tiedottaa.

Hongkongilainen lentoyhtiö on viime viikkoina joutunut Manner-Kiinan painostuksen kohteeksi. Peking kiinnostui lentoyhtiöstä sen jälkeen, kun Cathay Pacificin työntekijöiden raportoitiin osallistuneen Hongkongin itsehallintoaluetta koetteleviin mielenosoituksiin.

Maanantaina Hogg kielsi lentoyhtiön työtekijöitä osallistumasta "laittomiin protesteihin". Toimitusjohtaja varoitti, että mielenilmauksiin osallistuminen tai niiden tukeminen voi johtaa työntekijän irtisanomiseen.

Kiina oli aikaisemmin linjannut, että protesteihin osallistuneet lentoyhtiön työntekijät eivät saa nousta Kiinaan suuntaaville lennoille.

Tänään julkaistussa tiedotteessa lentoyhtiö pidättäytyi ottamasta selkeää kantaa Hongkongin ja Manner-kiinan välejä kiristävään poliittiseen kriisiin. Yhtiö ilmoitti tukevansa "Yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatetta, joka takaa Hongkongin erityisaseman osana Kiinaa.

Lue lisää:

Hongkongin lentoasema osin suljettu – Finnair peruu yhden lennon, toinen myöhästyy tunteja

Näin valtiovarainministeri Mika Lintilän tuloveroale jakautuisi – Pienituloiselle palkansaajalle hyöty 85 euroa vuodessa

$
0
0

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskituloinen palkansaaja hyötyisi valtiovarainministerin esittämästä tuloveroalesta noin 50 euroa vuodessa. Hyöty pienituloiselle palkansaajalle olisi noin 85 euroa vuodessa.

Laskelmat pitävät sisällään vain valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) esittämän 200 miljoonan euron veroalen vaikutukset vuodelle 2020.

Valtiovarainministeriön esitys tuloveroaleksi
Lasse Isokangas / Yle

Keskituloisen palkansaajan vuosituloiksi on arvioitu 45 000 euroa. Pienituloisen palkansaajan vuosituloiksi on arvioitu noin 22 500 euroa.

Näissä valtiovarainministeriön alustavissa veroalelaskelmissa ei ole mukana esimerkiksi mahdollista työttömyysvakuutusmaksun alennusta. Työllisyysrahasto eli entinen työttömyysvakuutusrahasto tekee esityksen ensi vuoden maksuista elokuun lopulla.

Tuloveroale olisi tarkoitus rakentaa verotuksen perusvähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennystä korottamalla.

Alen kohdennus pieni- ja keskituloisille yrittää kannustaa työntekoon

Tuloveroale tulisi myös eläkeläisille ja etuuksien eli sosiaalitukien saajille.

Valtiovarainministeriö yrittää jakaa veroalen niin, että veronkevennys kannustaisi työntekoon. Pienituloisen palkansaajan veroale olisi siis suurempi kuin suunnilleen saman verran tienaavan eläkeläisen.

Keskituloinen eläkeläinen 20 000 euron vuosituloilla saisi noin 65 euron alennuksen veroista. Sen sijaan pienituloinen palkansaaja 22 500 euron tuloilla saisi 85 euron alennuksen veroistaan.

Keskituloinen etuudensaaja alle 16 000 euron vuosituloilla saisi alle 40 euron huojennuksen.

Esitys veroalesta perustuu pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan.

Ansiotuloverotukseen tehdään lisäksi ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus. Indeksitarkistus estää, ettei keskimääräisistä palkkojen korotuksista seuraisi veroasteikon kiristymistä.

Hallitus aikoo jatkaa suurituloisten solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun asti. Solidaarisuusvero tarkoittaa, että yli 76 100 euron tuloista joutuu maksamaan veroja aiempaa kireämmän asteikon mukaan.

Lue lisää:

Analyysi: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vie Suomea askeleen vasemmalle

Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

Koko budjettiehdotus on nyt julki – Korkeakoulut saivat pettyä, mutta uusi tiedeministeri aikoo taistella niiden rahoista ja aloituspaikoista

Orpo tyrmää Lintilän budjettiesityksen: "Lisätään miljardi pysyviä menoja, kun tuloista ei ole vielä tietoa"

Jehovan todistajien ylin johto syytteeseen pedofiilien suojelusta – Myös USA:n korkein oikeus ottaa kantaa tietojen peittelyyn

$
0
0

Yhdysvalloissa on käynnistymässä kaksi oikeustutkintaa, jotka voivat murtaa jehovan todistajien seurakuntien pyrkimyksen käsitellä jäsentensä tekemät rikokset vain seurakunnan sisällä.

Jehovan todistajat kirjaavat muistiin jäsentensä tekemät niin hengelliset kuin "maallisetkin" rikokset ja tiedot on koottu arkistoihin. Viime vuosina näiden arkistojen avaamista on vaadittu monissa maissa, koska niiden uskotaan sisältävän tunnustuksia vakavistakin rikoksista, kuten lasten hyväksikäytöstä.

Jehovan todistajat ovat kieltäytyneet avaamasta arkistoja. Perusteena on, että tunnustukset on saatu hengellisessä tilaisuudessa ja ne ovat siten luottamuksellisia.

Heidän mukaansa uhreilla on aina oikeus kertoa asiasta viranomaisille. Käytännössä näin tehdään kuitenkin harvoin, koska tuolloin henkilö rikkoisi uskontokunnan normia pysytellä erossa "maallisista viranomaisista".

Jehovan todistajien ylin päämaja toimii New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hallintoelimen johtoon kuuluu kahdeksan miestä, jotka organisoivat järjestön maailmanlaajuista toimintaa.

Jehovan todistajien uusi päämaja.
Jehovan todistajien uusi päämaja.Jehovan todistajat

Nyt nostetuissa oikeustapauksissa vaaditaan, että hallintoelimen jäsenet asetetaan vastuuseen takavuosien pedofiliatapauksista ja että järjestön on avattava rikosarkistonsa viranomaisille.

New York sallii vanhentuneiden rikosten käsittelyn

Uudet oikeustapaukset perustuvat muutokseen, jonka New Yorkin osavaltio on tehnyt lastensuojelulakiinsa. Muutoksen myötä lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyt henkilöt voivat tuoda jo vanhentuneet tapaukset oikeuden eteen riippumatta siitä, kuinka kauan aikaa rikoksesta on kulunut.

Vanhentuneet rikokset on tuotava oikeuden eteen vuoden sisällä. Lakimuutoksen uskotaan tuovan oikeuteen tuhansia tapauksia.

New Yorkin osavaltiossa viedään oikeuteen tuhansia vanhentuneita lasten hyväksikäyttötapauksia – syytettyinä ainakin Jeffrey Epstein ja katolinen kirkko

Kaksi entistä Jehovan todistajien jäsentä on jo käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja vienyt oikeuteen lapsuutensa tapahtumat, kertoo esimerkiksi Newsweek-lehti.

Nyt 48-vuotias nainen kertoo tulleensa hyväksikäytetyksi jo taaperoikäisenä ja sen jälkeen vuosien ajan. Syyllinen oli Jehovan todistajien seurakunnan johtajistoon, vanhimpiin, kuulunut mies.

Vartuttuaan nainen kertoi asiasta vanhemmilleen, jotka puhuivat ensin asiasta seurakunnan johtajille. Nämä yrittivät saada perheen vaikenemaan tapauksesta ja ainoastaan rukoilemaan hyväksikäyttäjän puolesta.

Lopulta vanhemmat kääntyivät poliisin puoleen ja mies tuomittiin 3,5 vuodeksi vankeuteen.

Toinen tapaus koskee nyt 47-vuotiasta miestä, jota hänen henkiseksi opastajakseen nimitetty seurakunnan edustaja raiskasi vuosien ajan. Rikokset alkoivat, kun uhri oli 14-vuotias.

Sekä mies että 48-vuotias nainen ovat nostaneet kanteen jehovan todistajien hallintoelimen kahdeksaa miestä vastaan.

Uhrit katsovat, että jehovan todistajien johto on osaltaan vastuussa rikollisten teoista. Uskontokunnan johto on ohjeistanut jäseniä olemaan kertomatta tapauksista poliisille, eikä ole tehnyt sitä itsekään. Lisäksi tekijöiden pedofiilisistä taipumuksista on saattanut olla tieto jo ennen kyseisten tekojen toteutumista, mutta pikkulasten vanhemmille ei ole annettu varoituksia.

Rikosten uhrit ovat havainneet, että molemmat rikoksentekijät ovat edelleen Jehovan todistajien toiminnassa mukana.

Jehovan todistajat pyytävät apua korkeimmalta oikeudelta

Kaliforniassa on tällä viikolla nostettu oikeusjuttu, jossa asetelma on päinvastainen; Jehovan todistajat pyytävät apua Yhdysvaltain korkeimmalta oikeudelta.

Tapahtumat alkoivat kesällä 2006, jolloin J.W:ksi kutsuttu 9-vuotias tyttö oli pyydetty kahden muun tytön kanssa yökylään Gilbert Simental -nimisen miehen luo. Simentalilla oli itsellään samanikäinen tytär ja hän oli aiemmin toiminut Jehovan todistajien seurakunnan vanhimpana. Hän tosin oli luopunut tehtävästään seurakunnassa, omien sanojensa mukaan siksi, että voisi olla enemmän lastensa kanssa.

Simental käytti vierailun aikana kaikkia kolmea tyttöä seksuaalisesti hyväkseen.

Kahden muun tytön vanhemmat kertoivat rikoksesta seurakuntaan. Se antoi Simentalille hengellisen rangaistuksen, kun tämä oli tunnustanut osan teoista. Viranomaisille ei kerrottu.

J.W. kertoi omille vanhemmilleen tapauksesta vuotta myöhemmin. Myös he puhuivat aluksi seurakunnalle, joka kielsi kertomasta poliisille. Lopulta asia päätyi kuitenkin oikeuteen ja Simental sai 45 vuoden vankeusrangaistuksen. Hän istuu edelleen vankilassa.

Oikeuskäsittelyn aikana jehovan todistajat olivat myöntäneet pitävänsä kirjaa rikoksista, joita seurakunnan jäsenet ovat tehneet. J.W:n vanhemmat alkoivat epäillä, että seurakunnalla saattoi olla tieto Simentalin taipumuksista jo vuosia ennen kuin hän pyysi tytöt taloonsa.

Jehovantodistajien julkaisuja.
Jehovan todistajien julkaisuja.Jeffrey Blackler / AOP

Kun Jehovan todistajilta pyydettiin tietoja, he kieltäytyivät luovuttavasta niitä. Tiedot olivat heidän mielestään rippisalaisuuden alaisia. Lisäksi tietojen etsiminen arkistosta olisi niin työlästä, että se veisi aikaa 19 vuotta.

Kalifornialaiset oikeusistuimet hylkäsivät Jehovan todistajien perustelut kerta toisensa jälkeen. Vuonna 2015 oikeus määräsi J.W:lle neljän miljoonan dollarin korvauksen kärsimyksistään.

Koska oikeus vaatii edelleen Jehovan todistajien dokumentteja, uskonyhteisö on nyt vedonnut Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.

Hallintoelimen alaisuudessa toimiva, Jehovan todistajien käytännön toimintaa hallinnoiva Watchtower Society on lähettänyt korkeimmalle oikeudelle vetoomuksen, jossa se toivoo, että seurakuntien arkistot luokiteltaisiin luottamukselliseksi tiedoksi, jota ei tarvitse luovuttaa ulkopuolisille.

Lisäksi korkeimmalta oikeudelta pyydetään linjausta, että Kalifornian oikeusistuimet olisivat toimineet perustuslain vastaisesti todetessaan seurakunnan osasyylliseksi Gilber Simentalin tekoihin. Jehovan todistajien mielestä hänen tekonsa eivät liittyneet millään tavalla seurakunnan toimintaan.

Oikeusjuttujen ratkaisuilla voi olla suuri merkitys siihen, voivatko Jehovan todistajien omat oikeuselimet, oikeuskomiteat, pitää toimintansa edelleen piilossa julkisuudelta.

Lisää aiheesta:

Entiset Jehovan todistajat kertovat kokemuksistaan uskonyhteisön oikeuskomiteoissa – "Todettiin, että minä, 11-vuotias tyttö olin vietellyt keski-ikäisen miehen"

The Brussels Times: Jehovah’s Witnesses: 90 victims of sexual abuse come forward

12-vuotiaan tytön tarina nykykoulusta nosti kohun – lasten liian suuri valinnanvapaus kerää rajua kritiikkiä: "On menty liian pitkälle"

$
0
0

Koululaisilta vaadittu itseohjautuvuus kerää kritiikkiä vanhemmilta ja asiantuntijoilta.

Yle kertoi artikkelissaan nykyaikaisen koulun opetukseen pettyneistä perheistä. Artikkelissa haastatellut koululaiset ja heidän vanhempansa väittivät, ettei lapsille tarjottu koulussa riittävästi opetusta.

Jutun lukijat ottivat erittäin vilkkaasti kantaa siihen, onko nykylasten opetus kouluissa hyvää ja kehitetäänkö kouluja haluttuun suuntaan. Keskustelu toi esiin laajan huolen siitä, onko kaksi vuotta sitten käyttöön otetun uuden opetussuunnitelman tavoitteet oikeansuuntaisia.

Itseohjautuvuus jakaa mielipiteitä

Koulun antamaa opetusta kritisoineet perheet pitivät yhtenä suurimmista ongelmista koulun tavoitetta kannustaa lapsia itseohjautuvaan oppimiseen. Osa kelkasta pudonneista lapsista oli siirtynyt opiskelemaan perinteisempää opetusmenetelmää noudattaviin kouluihin, osa toivoi koulunvaihtoa. Yksi perheistä oli päätynyt vaatimaan lapselleen mahdollisuutta käydä koko 6. vuosiluokka uudelleen toisessa koulussa.

Artikkelia kommentoineet keskustelijat pohtivat erityisesti lasten itseohjautuvuutta. Osa arvosti opetusalan ammattilaisten pyrkimyksiä itseohjautuvuuden tavoittelussa korkealle.

"Ilman itseohjautuvuutta ja omaehtoista luovaa ajattelua emme pysty ratkaisemaan tulevaisuuden megalomaanisia ongelmia."

Itseohjautuvuutta onnistuneesti soveltaneiden koulujen uraauurtava työ herättää myös ihailua ja kannustusta.

"Te haluatte kehittyä, ettekä halua polkea paikallaan. Tsemppiä!"

Osa keskustelun osanottajista puolestaan ilmaisi olevansa huolissaan, surullinen tai todella harmissaan siitä, että itseohjautuvuus on noussut isoon rooliin alakouluikäisten kasvuympäristössä.

"Nykyinen opetussuunnitelma ei toteuta koulun perustehtävää."

"Meillä suomessa on (oli) maailman toimivin koulujärjestelmä. Mitä siis teemme? Luovumme siitä."

Yle on saanut palautetta myös useilta opettajilta, jotka ovat kiitelleet sitä, että uusien opetusmenetelmien ongelmat on tuotu julkisuuteen.

Aikalisä koulu-uudistukseen

Lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksesta pitää erittäin tervetulleena, että kaksi vuotta sitten voimaan tulleen opetussuunnitelman vaikutuksista koululaisten oppimiseen nyt keskustellaan syvällisesti. Aalto-Setälä toivoo, että koulujen kehitystyössä otettaisiin aikalisä ja mietittäisiin huolella, onko suunta varmasti oikea.

Reppuja naulakossa Pontuksen koululla.
Kari Kosonen / Yle

Hän itse sanoo huomaavansa työssään lapsiasiakkaiden parissa, että itseohjautuvuutta todella on alettu korostaa kouluissa kahden viime vuoden aikana. Hänen mielestään itseohjautuvuus on sinänsä positiivinen tavoite, mutta sitä on alettu edellyttää aivan liian pieniltä lapsilta.

– Olen voimakkaasti sitä mieltä, että koululaisten itseohjautuvuudessa on menty liian pitkälle ja siinä pitäisi nyt ottaa kaksi askelta taaksepäin, Aalto-Setälä sanoo.

Hän muistuttaa, että itseohjautuvuus ei ole mikään yksi tietty ominaisuus vaan se liittyy lapsen muuhun kehitykseen. Aalto-Setälän mukaan koulunsa aloittavalle lapselle voi olla jo iso vaatimus, että hän osaa toimia ryhmässä, pystyy keskittymään riittävän pitkän ajan ja osaa sellaiset peruskäytännöt kuin vessassa käymisen ja kärsivällisen odottamisen.

– Olisi ymmärrettävä, että monen alakoululaisten kohdalla itseohjautuvuuden vaatimat taidot ovat valovuoden päässä niistä taidoista, jotka lapsella todellisuudessa sillä hetkellä on hallussa, Aalto-Setälä sanoo.

"En tunne montaa aikuistakaan, jotka olisivat oikeasti itseohjautuvia ja itsensä johtajia."

"Sinänsä pikkukoululaisten elämä jäljittelee tässäkin aikuisten avokonttorielämää, jossa osa joutuu turvautumaan kuulosuojaimiin epätoivotun taustamelun takia."

"Itsenäisyyteen perustuva opetusmenetelmä alakouluikäisille lapsille on todella eriarvoistava."

Ongelmia oman pulpetin puuttumisesta

Yksilölliset erot lasten valmiuksissa itseohjautuvuuteen ovat suuret. Aalto-Setälä arvioi, että keskimäärin lapsen ovat siihen kypsiä yläkouluikäisinä, kaikki eivät vielä silloinkaan.

Hänen mukaansa lukioikäistenkään keskuudessa ei ole tavatonta, että opiskelija uupuu työtaakkansa alle sen vuoksi, ettei hänellä ole riittäviä itseohjautuvuuden taitoja.

Lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä jakaa muutamien keskustelijoidenkin esiin nostaman mielipiteen lapsen oman pulpetin välttämättömyydestä.

– Käytännön työstä saamani käsityksen mukaan osalle lapsia olisi erittäin tärkeää saada työskennellä hyvin rajatussa omassa tilassa. Käytännössä se tarkoittaa omaa pulpettia.

"Mitä ihmeen vikaa oli tavallisessa pulpetti-luokkahuoneessa, että niistä piti/pitää luopua?"

Suurta huolta alisuoriutumisesta

Keskustelun osanottajat ovat miettineet myös alakoululaisten osaamista suunnitella itse omia opintojaan. Terhi Aalto-Setälä arvioi jälleen asiakastyössään kohtaamiaan koululaisia ja ottaa kuvitteelliseksi esimerkiksi noin kymmenvuotiaan pojan.

– Jos hänelle annetaan mahdollisuus valita tekeekö hän esimerkiksi matematiikassa vaikean, keskivaikean vai helpon tehtävän, on melko todennäköistä, että hän haluaa mennä siitä, missä aita on matalin. Se olisi kehityspsykologian näkökulmasta aivan normaalia.

Aalto-Setälän mukaan valinnanvapauteen kannustava malli johtaa alisuoriutumiseen niilläkin lapsilla, joilla on hyvät edellytykset oppimiseen.

– Puhumattakaan heistä, joiden lähtökohdat ovat jo valmiiksi heikommat. He jäävät ikäänkuin lähtötelineisiin jo alkuvaiheessa, lastenpsykiatri Terhi Aalto-Setälä sanoo.

Lainaukset ovat otteita opetukseen tyytymättömistä perheistä kertovan Ylen artikkelin herättämästä keskustelusta.

Keskustelua aiheesta voi edelleen jatkaa tämänkin jutun keskusteluosiossa.


Noin 50-vuotias polkupyöräilijä kuoli liikenneonnettomuudessa Oulussa

$
0
0

Hieman yli 50-vuotias mies sai surmansa liikenneonnettomuudessa Oulun Ratakadulla lauantaina vähän ennen kello yhtä yöllä.

Mies ajoi polkupyörällä suojatielle punaisen valon palaessa ja törmäsi jonossa toisena olleen auton keulaan. Pyöräilijä kaatui päin auton tuulilasia ja ovipilaria.

Ensihoidon lääkäriyksikön lääkäri totesi pyöräilijän kuolleeksi tapahtumapaikalla. Autossa olleet kuljettaja ja matkustaja selvisivät vammoitta.

Poliisi kertoo, että auton kuljettaja puhalsi alkometriin nollatuloksen ja että tämä oli ajanut tilanteessa alhaista nopeutta. Autoilijoille oli palanut risteyksessä vihreä valo.

Poliisin mukaan tapahtuma-aikaan oli hämärää, mutta katuosuus oli valaistu. Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Kahvinporot kiertoon ja likööriksi: "Jos jossakin on vielä makua, miksi heittää se roskiin?

$
0
0

Maailman johtavassa kahvikulutusmaassa Suomessa syntyy todella runsaasti jätettä kahvinkeitosta. Paahdettua kahvia kuluu vuodessa 55 miljoonaa kiloa. Määrän keittämisestä syntyisi yhteen paikkaan valtava kahvinporovuori.

Kahvinporoja ei mielletä ruokahävikiksi, sillä kahvijauhe ei ole ennen keittämistäkään syömäkelpoista. Kahvisakka on kuitenkin orgaanista jätettä ja se täyttää tehokkaasti biojäteastioita.

Kahvipavuista vain pieni osa päätyy kahvipaketteihin ja juotavaksi. Hävikkiäkin kahvista syntyy, kun usein keitetään liikaa kahvia ja pannunloput kaadetaan viemäristä alas.

Kahvinkeittimen suodatinsuppilo ja käytetty suodatinpussi.
Kahvinporoja ei mielletä ruokahävikiksi, sillä kahvijauhe ei ole ennen keittämistäkään syömäkelpoista.Isto Janhunen / Yle

Jyväskyläläinen Tomi Hiltunen tunnustautuu uusioajattelijaksi.

– Yrittäjän näkökulmasta mietin, että jos jossakin on vielä makua, miksi heittää se roskiin. Yritämme keksiä keinoja, miten maku saadaan erotettua tavarasta.

Hiltusen johtamassa DeLorean -ravintolassa muun muassa hedelmät käytetään kahteen kertaan.

– Puristamme mehuiksi runsaasti sitrushedelmiä ja niistä saadaan vielä liuotettua tiivistettä drinkkien mausteeksi.

Hiltusen uusin kierrätysinnovaatio on säästää biojätteisiin normaalisti menevät kahvinporot ja valmistaa niistä kahvilikööriä ravintolan omaan käyttöön.

Liköörin valmistus ei ole mitään rakettitiedettä. Ensin kerätään kahvinporot talteen, lisätään joukkoon vettä ja sokeria, kiehautetaan epäpuhtaudet pois ja annetaan seoksen maustua pari päivää suojassa. Lopuksi kahvisakka suodatetaan pois ja puhtaaseen liemeen lisätään alkoholi.

Liköörin maku muistuttaa aamukahvia ruisleivän kera. Tomi Hiltunen

Ensimmäisissä liköörierissä alkoholiksi valikoitui Isossakyrössä toimivan Kyrö Distelleryn ruistisle.

– Testasimme valmistusta useilla alkoholeilla, muun muassa rommilla. Ruistisle osoittautui vastoin ennakkokäsityksiä hyväksi, liköörin maku muistuttaa aamukahvia ruisleivän kera, nauraa Hiltunen.

Valtava määrä kahvijätettä biojätteisiin

Kahvijätettä syntyy suuria määriä jo päivässä, jos laskee mukaan kaikki kahvilat, ravintolat, liikenneasemat, sairaalat, kodit ja työpaikkojen kahviporukat. Esimerkiksi Jyväskylän ydinkeskustan Caffitella Kompassissa kertyy biojäteastiaan 40 litraa kahvinporoja päivässä. Kun ketjulla on 11 kahvilaa auki miltei vuoden jokaisena päivänä, kahvinporoja kertyy vuodessa noin 160 000 litraa.

– Olen kyllä miettinyt mihin kahvinporoja voisi käyttää, mutten ole keksinyt. Sen olen kuullut, että joissain maissa niistä tehdään lämmitystabletteja, kertoo kahvilatyöntekijä Iina Klem Caffitellasta.

Pienessäkin kahviossa syntyy kahvijätettä, jopa 40 litraa päivässä.
IIna Klem on miettinyt myös voisko kahvinporoille löytyä uutta käyttöä.Isto Janhunen

Tomi Hiltunen saa liköörinvalmistukseen uusioraaka-ainetta eli kahvinporoja paristakymmenestä jyväskyläläisravintolasta. Niitä olisi saatavilla myös suuresta Keski-Suomen keskussairaalasta.

– Kun lasketaan yhteen sairaalan 16 osastoa, kahvilat ja ravintolat ja työntekijöiden kimppapannut, niin monessa kymmenessä pisteessä kahvia täällä keitetään. Villi veikkaus on, että kahvinporoja tulee 300-400 litraa päivässä, arvioi ruokapalvelun esimies Minna Mäentalo Keskussairaalan kahvila-ravintola Caterinassa.

Toisen roska on toisen aarre. Minna Mäentalo

Mäentalo pitää Tomi Hiltusen oivallusta mainiona, sillä Jyväskylän kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on olla vuoteen 2050 mennessä jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kaupunki.

– Jyväskylä on resurssiviisas kaupunki ja jos meidän biojätteet kelpaa uusiokäyttöön, niin sehän on juuri resurssiviisautta. Toisen roska on toisen aarre.

Ravintolat voi valmistaa kahviliköörin itse
Tomi Hiltunen etsii yhteistyöyritystä uusiokahviliköörin teolliseen valmistukseen.Isto Janhunen

Tomi Hiltusen seuraava tavoite on saada uusiolikööri teolliseen tuotantoon ja muidenkin ravintoloiden hyödynnettäväksi.

– Ravintolassa saadaan asiakkaalle kaataa lasiin melkein mitä vaan, mutta jos sama aine menee pulloon ja siihen tulee korkki päälle, niin sitten on ihan eri lainsäädäntö ja vaatimukset.

Koska Hiltusen ravintolalla ei ole alkoholin valmistuslupaa, nyt etsitään yhteistyökumppania, jolla on lupa ja osaamista isojen määrien valmistamisessa. Neuvottelut ovat parhaillaan meneillään.

Kahvilikööriä kulutetaan puoli miljoonaa litraa

Kahviliköörille on kulutustilastojen mukaan markkinoita. Viime vuonna Alkosta ostettiin kahvilikööriä liki puoli miljoonaa litraa. Likööriä käytetään ainesosana monissa suosituissa juomasekoituksissa.

Pohjoismaiden johtavasta alkoholijuomayhtiö Altiasta kerrotaan, että kahvipohjaisia juomia, esimerkiksi liköörejä valmistetaan moneen makuun ja käyttötarkoitukseen. Näistä syistä raaka-aineiden annostelu tuotteisiin vaihtelee. Osassa kahvin maku on vahva ja annostelu suuri, toisissa sitä on vain hippunen tuomaan makuun pieni säväys.

Altia käyttää useita kahvipohjaisia raaka-aineita eri muodoissa, kuten nesteenä tai jauheena. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisessa kahvijuoma-muodossa, vaan yleensä tiiviimmässä muodossa.

Juomasekoitus  Valkovenäläinen
Kahvilikööri on mukana monissa suosituissa juomasekoituksissa.Isto Janhunen

Kahvinporoista myös pellettejä

Tomi Hiltunen tietää, että kahvinporojen uusiokäyttöä on pohdittu ympäri maailmaa ja uusia innovaatioita on syntynyt.

– Esimerkiksi Vietnamissa iso pisnes on kahvipellettien puristaminen, jolloin niitä voidaan käyttää ihan polttoaineena. Kahvipelletti palaa 20 prosenttia pidempään ja 20 prosenttia kuumempana kuin puu. Ja Helsingissä on vastikään tullut esiin pieni porukka, joka käyttää kahvinpuruja lenkkareiden raaka-aineena.

Minna Mäentalo puolestaan törmäsi työssään Keski-Suomen keskussairaalassa kahvinporoista valmistettuihin kahvimukeihin.

– Etsitiin biohajovia kertakäyttöastioita ja löydettiin saksalaisten kahviporoista kehittämä kahvimuki. Teenjuojille se ei olisi sopinut, sillä mukissa oli itsessään mukana kahvin maku.

Tuula Amberla täyttää 60 vuotta – uralla on ehtinyt soida moni muukin kuin kaikkien tuntema Lulu

$
0
0

Tuula Amberlan lapsuusaikaan sisältyi monia harrastuksia. Osa jäi tärkeäksi osaksi hänen arkipäivästä elämäänsä. Amberla muun muassa soitti pianoa, lauloi Turun Normaalikoulun kuorossa sekä tanssi ja voimisteli Lahjan Tytöissä.

Vuonna 1982 Amberla pääsi hyödyntämään Turun Normaalikoulussa saamiaan oppeja, sillä hän pääsi mukaan Liikkuvat Lapset -bändiin, jossa hänen veljensä toimi kitaristina.

Bändin kanssa Amberla pääsi tutustumaan artistielämään ja keikkailuun. Myös levytysstudio tuli tutuksi: Liikkuvat Lapset julkaisi ensimmäisen levynsä jo seuraavana vuonna.

Tärkeä kohtaaminen kapakassa

Turun Eerikinkadulla sijainnut lääkäriopiskelijoiden salakapakka oli tärkeässä osassa siinä, että Amberlasta tuli kansan tuntema laulaja.

– Meitä pyydettiin Liikkuvien Lasten kanssa esiintymään vappubileisiin. Tapasin bileissä Jukka Alihangan, joka oli jo aiemmin tuottanut levyjä. Jukka tuli kysymään, tulisinko laulamaan, sillä hänellä olisi yksi biisi. Vastasin totta kai myöntävästi, Amberla naurahtaa.

Loppu onkin historiaa. Lääketieteen tohtori Alihanka oli aiemmin säveltänyt ja sanoittanut Amberlan ehkäpä tunnetuimman kappaleen. Lulu syntyi naispatsaistakin tunnetun Alpo Jaakolan samannimiseen runoon.

Kappale ei suinkaan kerro Amberlasta.

– En koskaan älynnyt kysyä Lulun esikuvasta taiteilija Jaakolalta. Voi olla, että Lululla on sellainen. Jaakolalla oli paljon runoja naisista, muun muassa Kolme Elisaa ja ne rehevät naishahmot patsaspuistossa Loimaalla. Voi hyvin olla, että Lulu on ollut oikeasti olemassa.

Lulu-sooloalbumin jälkeen julkaistui lisää radioystävällistä musiikkia. Pienet sanat -levyltä soivat ahkerasti muun muassa kappaleet Auto sammui maantielle, Tyttö kampaa märkää tukkaa sekä albumin nimibiisi Pienet sanat.

Amberla keikkaili paitsi raskaampaa musiikkia soittavan Liikkuvien Lapsien kanssa, mutta myös iskelmämusiikkiin keskittyneiden kokoonpanojen kanssa.

Samaan aikaan hän opiskeli kirjastonhoitajaksi.

– Pääsin joskus 1980-luvun alussa Turun kaupunginkirjastoon kesäsijaiseksi. Huomasinkin viihtyväni ja kouluttauduin alalle.

Amberla sanoo, ettei mennyt kirjastoon töihin rahoittaakseen musiikkiuraansa.

– Halusin varman toimeentulon.

Amberla kumoaa välittömästi kirjaston työntekijöistä luodun ennakkokäsityksen, jonka mukaan he vain istuisivat tietokoneella ja pyyhkisivät pölyjä pois dekkareiden päältä.

– Oikeasti, tuollainenko ennakkokäsitys meistä on? Miltähän me oikein näytetään? hän nauraa.

Etäisyyttä, mutta ei irtipäästämistä

90-luvulla Amberlaa ei juuri julkisuudessa näkynyt tai kuulunut, sillä muutto maaseudulle ja perheen perustaminen vei aikansa. Musiikkia Amberla ei kuitenkaan kokonaan unohtanut. Hän jatkoi laulamista, mutta vain pari laulua päätyi levylle asti. Viime vuonna tilanne muuttui, kun Anna äiti puhaltaa -kappale julkaistiin.

– Tuntui tosi hyvältä tehdä uutta musiikkia. Kappale on tehty perinteisellä tavalla Menimme studioon, jossa soitettiin oikeiden muusikoiden kanssa pohjat ja haettiin sävellajit.

Kappale on Tero-Petri Suovasen säveltämä ja sanoittama.

Amberla sanoo, ettei tee musiikkia samassa mittakaavassa, kuin vielä 1980-luvulla, mutta aina keikkaillaan, kun se aikatauluihin sopii.

– Minusta tuntuu, etten osaa olla ilman. Minun on pakko tehdä aika-ajoin musiikkia.

Lue lisää:

Tuula Amberla Ylen Kuusi kuvaa -ohjelmasarjassa

Tuula Amberlan 60-vuotisjuhlakonsertti soi Turun Logomossa 17.8.2019.

45 nuorta urosporoa näyttää ensi talvena suunnan – Suomessa tutkitaan, onko lääkeaineista apua kastraatiossa

$
0
0

Tulevaisuudessa selviää miten kuohitseminen tai salvaaminen vaikuttaa poroihin. Tällä hetkellä ei ole olemassa minkäänlaista tutkimustietoa porojen kastraation kivunlievityksen vaikutuksista.

Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus on aloittanut nyt tutkimustyön. Tutkimusta tehdään kliinisissä kenttäkokeissa. Tarkemmin sanottuna poroerotuksissa tarkastellaan lääkitysvaihtoehtojen vaikutusta kastroitujen porojen hyvinvointiin.

Tutkimusjoukon jäsen, tohtorikoulutettava ja Savukosken kunnaneläinlääkäri Hanna Nurmi pitää hyvänä, että tutkimus on viimein käynnistynyt.

– Suurin motivaatio tutkimukseen on se, että eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Lakiluonnoksessa edellytetään asianmukaista kivunlievitystä kipua aiheuttavissa toimenpiteissä. Kastraatio pihdein on todettu muilla eläinlajeilla ja yleisen eläinlääketieteellisen tiedon mukaan kivuliaaksi toimenpiteeksi.

Eläinten hyvinvointi lakiluonnoksessa sanotaan muun muassa että kivuliaissa toimenpiteissä, kuten nupoutus tai possun kastraatio, vaadittaisiin aina kivunlievitys.

– Poroeläinlääkärit ovat olleet jo pitkään aiheesta huolissaan. Olemme ajatelleet, että poroille tulisi antaa kipulääkettä kuohitsemisen yhteydessä. Tilanne on kuitenkin se, että meillä puuttuu porosta kaikki tutkimustieto aiheesta, kertoo Nurmi.

Urosporoja kastroidaan tai kuohitaan muun muassa siksi, että kuohittu urosporo on mahdollisesti jopa paras teurasporo. Kuohituista urosporoista tulee myös parhaita ajohärkiä. Kuohitut porot eivät voi lisääntyä.

Hanna Nurmi
Kunnaneläinlääkärin toimen kautta poroelinkeino on Hanna Nurmelle tuttu. Nurmi on myös poromiehen vaimo ja poroperheen äiti, joten kokemusta poroista on kertynyt. Hanna Nurmi

Poro on puolivillinä eläimenä täysin poikkeuksellinen, jos vertaa muihin tuotantoeläimiin.

– Ei ole ihan yksinkertaista sanoa, että tee niin tai näin. Tietyntyyppiset lääkitsemiset ja toimenpiteet voivat aiheuttaa porolle stressin kautta myöskin hankaluuksia.

– Syy siihen, että on lähdetty tutkimaan, on se että lainsäädäntö edellyttää lääkitystä, mutta toisaalta on tärkeää, että asiaa tutkitaan, ettei vaadita lainsäädännöllisesti jotain sellaista mikä ei ole poron kannalta hyvä asia, selittää Nurmi.

“Kastraation jälkeen urosporoja seurataan videokuvan ja GPS-pantoihin asennetuilla aktiivisuussensoreilla”

Talven aikana suoritetaan kliinisiä kenttäkokeita siitä, kuinka eri lääkitsemismuodot vaikuttavat poroihin. Tarkoituksena on laittaa noin 45 urakkaa (kaksivuotiasta urosporoa) aitaukseen ja erotella ne kahteen eri joukkoon.

Kenttäkokeella selvitetään, miten kipulääkitys tai puudutus vaikuttaa poron käyttäytymiseen kastraatiotoimenpiteen aikana.

Lääkityksen jälkeen porojen käyttäytymistä verrataan sellaisiin poroihin, jotka on kuohittu ilman lääkitystä. Seurannan avulla havainnoidaan minkälaista kipua porot mahdollisesti tuntevat kastraation aikana tai sen jälkeen. Havainnoinnissa kiinnitetään huomiota porojen käyttäytymiseen ja liikehdintään.

Hirvasporo seuraa poroaitaan ajettujen vaatimien ja vasojen liikkeitä.
Ensi talvena 45 urakkaa (kaksivuotias urosporo) osallistuu kliinisiin kenttäkokeisiin. Puolet lääkitään ennen kastraatiota, puolet kuohitaan perinteisin menetelmin.Risto Degerman / Yle

– Kastraation jälkeen urosporoja seurataan videokuvien ja GPS-pantoihin asennetuilla aktiivisuussensorien avulla. Seuranta kestää noin pari viikkoa, kertoo Nurmi.

– Mehän emme tiedä sitäkään, kumpi on itse asiassa porolle pahempi, nopea mutta ehkä hieman kivulias toimenpide, joka on vain naps, vai se, että poroa pidetään kiinni pitkään.

– Poro on puoli villinä eläimenä aika herkkä kiinnipidon aiheuttamalle stressille. Se ei ole aina niin itsestään selvää, että puudutuksen vaikutuksen odottaminen tekee porolle välttämättä hyvää. Tällaisiin asioihin meillä on tarkoitus päästä kiinni, selventää Nurmi.

Ei ole tutkimustietoa siitä, miten eri kipulääkkeet käyttäytyvät poron elimistössä ja miten aineenvaihdunta poistaa niitä

Kunnaneläinlääkärin toimen kautta poroelinkeino on Nurmelle tuttu. Nurmi on myös poromiehen vaimo ja poroperheen äiti, joten kokemusta poroista on kertynyt.

Nurmi uskoo, että tutkimus tuo paljon tietoa siitä, miten lääkeaineet vaikuttavat poron elimistössä.

– Meillähän on myös sellainen tilanne poron lääkitysten suhteen, että suurin osa poroille käytettävistä lääkityksistä on sellaisia, että me joudutaan annokset heittämään muiden märehtijälajien mukaan.

– Ei ole mitään tutkimustietoa siitä, miten eri kipulääkkeet käyttäytyvät poron elimistössä ja miten aineenvaihdunta poistaa niitä, kertoo Nurmi.

Suomessa poronhoitajat saavat itse kuohita – Norjassa sen tekee eläinlääkäri

Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa kastroidaan vuosittain noin 2 500 poroa, joista lähes kaikki ilman kivunlievitystä.

Kastrointi parantaa härkäporojen kuntoa seuraavan syksyn teurastuksessa. Hirvaat kastroidaan härkäporoiksi noin viiden vuoden iässä, kun niitä ei enää tarvita siitosporoina.

Lisäksi kastroidaan jonkin verran nuorempia hirvaita puhtaasti lihantuotantotarkoituksessa.

Urosporo Julius juoksee kohti maaliaitausta.
Useimmat kilpaporot ja matkailupalveluissa käytettävät porot kuohitaan.Marko Pinola / Yle

Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan poronhoitaja saa itse suorittaa kastraation ilman lääkitystä. Urosporot voidaan kastroida ilman eläinlääkärin apua tai läsnäoloa _(Kohta 3.3.2 Lääketieteellisiä ja kirurgisia toimenpiteitä koskevat määräykset)._

Norjassa taas kastraation saa suorittaa vain eläinlääkäri, ja toimenpiteen yhteydessä on käytettävä puudutetta.

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei vaadikaan porojen lääkitystä kuohitsemisen yhteydessä, joissain paliskunnissa kuitenkin käytetään lääkeaineita.

– Käytännössä puudutusta käytetään hyvin vähän. Kipulääkitystä käytetään jonkin verran. Lääkeaineiden käyttö riippuu paljolti alueen eläinlääkäristä ja toisaalta poronhoitajien ajatuksista.

– Kun on kyse perinteisestä elinkeinosta, niin usein ajatellaan, että kun näin on tehty aina, niin ajatellaan, että näin tehdään myös tulevaisuudessa.

“Lähtökohtaisesti pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että poronhoitaja voi itse lääkitä poronsa”

Jos lainsäädäntö muuttuu tulevaisuudessa niin, että kastraation yhteydessä on pakko käyttää lääkeaineita, niin se täytyy tehdä siten, että se on mahdollisimman helppoa poronhoitajille, muistuttaa Nurmi.

Lääkeaineiden saanti tulisi olla vaivatonta.

– Lähtökohtaisesti pitäisi päästä siihen tilanteeseen, että poronhoitaja voi itse antaa kipulääkettä porollensa, esimerkiksi suun kautta. Puuduttaminen on enemmänkin eläinlääkärin ammattitaitoa vaativa asia.

Nurmen mukaan ensimmäisenä tulee kuitenkin todistaa, onko lääkityksestä kuohitsemisen yhteydessä mitään hyötyä.

– Jos lääkityksestä on hyötyä, uskon että poronhoitajat ottavat sen vastaan positiivisesti. Poronhoitajille porojen hyvinvointi on hyvin tärkeä asia, sanoo Nurmi.

Poronhoitajat voivat tuoda esille omia ajatuksiaan nettikyselyn kautta

Tutkimuksen yhteydessä kartoitetaan samalla suomalaisten poronhoitajien ja eläinlääkärien käsityksiä poron kokemasta kivusta ja poron kivunhoidon merkityksestä.

Tutkimuksen liittyen on avattu nettikysely, johon poronhoitajat ja poroeläinlääkärit voivat vastata.

Paliskuntain yhdistys on lähettänyt kyselyn aiheesta noin 1 600:lle poromiehelle.

Tarkoitus on myös luoda vapaasti saataville porojen kastraatiokivunhoitoa käsittelevä opas.

Herätys: Liha vähenee lautasilta, Kaikkonen kertoo linjauksistaan ja Suomi pohtii, mitä tehdä al-Holin naisille ja lapsille

$
0
0

Väheneekö liha koulujen ruokalistoilla? Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa

Huoli ilmaston lämpenemisestä näkyy pian myös ruokailuamme ohjaavissa suosituksissa. Käytännössä lihaa tulee jatkossa olemaan vähemmän tarjolla koulujen, päiväkotien ja hoitokotien ruokaloissa, kun uudistuvissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään kasvipainotteista ruokaa ilmasto- ja terveyssyistä.

Isoäiti Vantaalla odottaa perhettään kotiin Syyrian aavikolta – Suomi vatvoo, mitä al-Holin leirin naisille ja lapsille pitäisi tehdä

nainen selin
Anna pitää perheeseensä yhteyttä satunnaisin tekstiviestein. Hän sanoo, että tytär lainaa al-Holin leirillä puhelimia muilta. Niitä on käytettävä salaa.Laura Hyyti / Yle

Tytär ja lapsenlapset ovat Syyriassa leirillä, jonne on koottu Isisin alueilta palanneita. Isoäiti on tavannut kesällä pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja palkannut asianajajan. Mutta hän ei tiedä, miten toimia perheensä puolesta.

Keskustan puheenjohtajaehdokas Antti Kaikkonen: Suomalaisessa ilmastopolitiikassa tarvitaan arkijärkeä

Antti Kaikkonen Eduskunnassa.
Petteri Paalasmaa / AOP

Keskustan johtoon pyrkivä puolustusministeri Antti Kaikkonen julistautuu tolkun vihreäksi. Ylen haastattelussa Kaikkonen linjaa, että ilmastonmuutoksen uhka on otettava vakavasti ja Suomen on hoidettava siinä oma tonttinsa. Ilmastotoimissa tarvitaan Kaikkosen mielestä kuitenkin arkijärkeä, jotta tavallinen suomalainen voi hyväksyä toimet.

Kohuräppäri Asap Rocky esiintyi Tampereella – Fuck Sweden -huudot raikuivat Ratinassa

Asap Rocky esiintyi perjantaina Tampereen Blockfestissä.
Asap Rocky esiintyi Tampereen Blockfestissä perjantaina.Jussi Mankkinen

Ruotsissa ehdolliseen vankeuteen tuomittu amerikkalainen rap-artisti Asap Rocky esiintyi myöhään eilen illalla Tampereen Blockfestissä. Asap Rocky eli Rakim Meyers tuomittiin aiemmin tällä viikolla ehdolliseen vankeuteen pahoinpitelystä, joka tapahtui Tukholmassa kesäkuun lopulla.

Epsteinin kuolinsyy oli hirttäytyminen

Jeffrey Epstein
Jeffrey EpsteinNew York State Division of Criminal Justice

Seksuaalirikoksista syytetyn ja tuomitun liikemiehen Jeffrey Epsteinin kuolinsyyksi on vahvistunut ruumiinavausraportin mukaan itsemurha. Kuolemansyyntutkija Aja Worthy-Davis kertoo uutistoimisto Reutersille tutkimusten paljastaneen, että Epstein hirttäytyi sellissään. Hänen kaulassaan oli useita murtumia. Kuolema herätti Yhdysvalloissa paljon kritiikkiä ja ihmetystä.

Viikonlopusta tulossa lämmin

Lauantai-iltapäivän sää.
Ilmatieteen laitos

Lauantaina etelätuuli voimistuu ja Suomeen virtaa lämmintä ilmaa. Länteen ja pohjoiseen leviää sadekuuroja. Idässä lämpötila kohoaa aurinkoisilla alueilla selvästi 20 asteen yläpuolelle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Yhdysvaltain ja Kiinan välirikko pahenemassa – USA aikoo myydä Taiwanille hävittäjäkoneita

$
0
0

Yhdysvallat on aikeissa myydä Taiwanille uudenaikaisia hävittäjälentokoneita kahdeksan miljardin dollarin arvosta. Presidentti Donald Trumpin hallinto on antanut asiasta tiedotteen kongressille.

Kyseessä ovat Lockheed Martin -yhtiön valmistamat F-16V-hävittäjät.

Myyntipäätöksen tekee viime kädessä Yhdysvaltain ulkoministeriö. Monet kongressiedustajat kummastakin puolueesta ovat jo ilmoittaneet kannattavansa kauppaa.

– Näiden hävittäjien merkitys on ratkaiseva, jotta Taiwan voi puolustaa ilmatilaansa, jota Kiinan kansantasavalta yhä voimakkaammin uhkaa, sanoi senaatin ulkoasioiden komitean puheenjohtaja Jim Risch lausunnossaan.

Vaikka Yhdysvalloilla ei ole muodollisia suhteita Taiwanin kanssa, on se Taiwanin saaren tärkein tukija ja aseistaja. Vuoden 2008 jälkeen Yhdysvallat on myynyt Taiwanille aseita yli 24 miljardin dollarin arvosta. Taiwan on saanut muun muassa M1A2 Abrams taistelupanssarivaunuja ja Stinger-ohjuksia.

Taiwanilla on jo vanhastaan F-16-hävittäjiä, joista osaa modernisoidaan V-versioiksi.

Kiina pitää Taiwania kapinallisena maakuntanaan ja sanoo kohdistavansa aseiden myyjään vastatoimia. Kiina ja Yhdysvallat ovat kuluneen parin vuoden aikana kietoutuneet ankaraan taloussotaan. Taiwanin kanssa tehtävä asekauppa on omiaan heikentämään maiden suhteita ja vaikeuttamaan kauppaneuvotteluja.

Valtio käyttää eniten rahaa kuntien valtionosuuksiin – Katso valtion suuret ja pienet menot Ylen budjettipuusta

$
0
0

Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina tarkat luvut budjettiehdotuksestaan ensi vuodelle. Yle keräsi budjetin tulot ja menot yhteen.

Yksittäisistä menoista suurimmaksi kasvoi kuntien valtionosuudet. Valtionosuuksilla valtio rahoittaa kuntien kuluja ja tasoittaa niiden välisiä eroja, jotta suomalaisilla olisi tasaveroiset lähtökohdat elämälle eri puolella maata.

Valtiovarainministeriöllä, sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöllä on eri hallinnonaloista suurimmat menot, eikä tämä ole ihme.

Valtiovarainministeriö hallinnoi muun muassa kuntien valtionosuuksia, sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla ovat laajat hyvinvointipalvelut ja opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa maan opetuksesta.

Monesti julkiset väittelyt käydään valtion budjetin kannalta pienistä asioista. Yksi näistä aiheista on perinteisesti ollut puoluetuki, josta perjantaina saatiin yllättävä uutinen.

Valtiovarainministeriön budjettiluvuista löytyi merkintä puoluetuen kasvattamisesta, vaikka siitä ei kerrottu valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa eikä ministeriön materiaaleissa keskiviikkoina lainkaan.

Puoluetukea kasvatetaan kuudella miljoonalla eurolla, mikä on suuri korotus suhteutettuna tuen kokonaisuuteen. Kasvua tuli yhteensä 20 prosenttia.

Sen sijaan lisäyksen suhteuttaminen valtion kokonaisbudjettiin muuttaa näkökulmaa. Kuuden miljoonan euron lisäys on pieni, jos sitä vertaa valtion 57 miljardin kokonaismenoihin.

Budjettipuulla pääset tarkastelemaan, kuinka isoja väittelynaiheita yhteiskunnassa on menossa, jos ne suhteuttaa valtion budjettiin.

Lue lisää:

Koko budjettiehdotus on nyt julki – Korkeakoulut saivat pettyä, mutta uusi tiedeministeri aikoo taistella niiden rahoista ja aloituspaikoista

Näin valtiovarainministeri Mika Lintilän tuloveroale jakautuisi – Pienituloiselle palkansaajalle hyöty 85 euroa vuodessa

Pääministeri Rinteen lupaus ostovoimasta yllätti valtiovarainministeri Lintilän: "En pidä sitä viisaana"


Turvemaan raivaaminen pelloksi tekee hiilinielusta päästölähteen – parempaa vaihtoehtoa kaipaavat sekä ilmastotutkija että viljelijä

$
0
0

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on huolissaan turvemaiden raivaamisesta pelloksi. Turvemaiden ojittaminen ja ottaminen viljelykäyttöön lisää maatalouden ilmastolle haitallisia päästöjä ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Varsinkin pohjoisessa raivaamiselle on nähty vähän vaihtoehtoja. Nyt osa viljlijöistä pelkää, että peltojen raivaamista ryhdytään rajoittamaan ilmastosyistä.

Turvemaiden päästöt ovat ainoa kasvava päästölähde maataloudessa.

– Yleensä puhutaan vain hiilidioksidipäästöistä, mutta turpeen maatumisessa syntyvä ilokaasu on jopa lähes 300 kertaa sitä voimakkaampi kasvihuonekaasu, muistuttaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja ilmastopaneelin jäsen Kristiina Regina.

Reginan mukaan ilokaasua syntyy turvemailta ojitetuista viljelymaista, kuin ojituksen seurauksena pohjaveden pinta laskee.

Torniolaisen Mykkälän maitotilan kaikki pellot on raivattu kosteille turvemaille kuten valtaosalla pohjoisen maatiloista. Vaikka kesä on ollut Meri-Lapissa kuiva, ei tilalla ole kärsitty kuivuudesta.

– Tämä on toinen perättäinen kuiva kesä täällä. Tästä näkee, että nurmi kasvaa turvemailla huonompanakin kesänä ja täältä saadaan hyvä sato, Aki Mykkälä osoittaa vihreänä lainehtivaa peltoaan.

Kivennäismailta vastaava sato olisi Mykkälän mukaan jäänyt saamatta. Regina ymmärtää viljelijän näkökulman.

– Kyllä se tuo jonkin verran varmuutta satonäkymiin. Ymmärrän kyllä, miksi viljelijät niitä käyttävät, Regina sanoo.

Turvemaa olisi tehokas hiilensitoja

Turvetta syntyy nopeasti alueilla, joissa vuoroin riittävän lämmintä ja vuoroin riittävän viileää. Lämpö saa aikaan nopean kasvimassan syntymisen. Viileässä taas kuollut kasvimassa hajoaa riittävän hitaasti. Suomen olosuhteet ovat siis ihanteelliset turpeenkasvulle.

Turvemaa sitoo hiiltä keskimäärin kymmenen kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin mikään muu ekosysteemi. Turvemaiden rauhoittaminen olisi taloudellisesti tehokkaampaa kuin monet muut hiilipäästöjen vähennystoimenpiteet.

Ojitetun turvemaan aiheuttamien päästöjen lisäksi pellonraivaus vaikuttaa Suomen ilmastotaseeseen metsäkadon kautta. Viime vuosina metsäpinta-alan väheneminen eli metsäkato on Tilastokeskuksen mukaan (PDF-tiedosto) hidastunut alle 10 000 hehtaariin vuodessa. Siitä pellonraivauksen osuudeksi arvioidaan kolmasosa tai korkeintaan puolet, enemmistö on seurausta rakentamisesta.

Suomen metsien kokonaispinta-alaan suhteutettuna kyse on häviävän pienistä määristä, mutta päästömielessä metsäkato ei ole merkityksetön asia. Niinpä esimerkiksi Luonnonvarakeskus on esittänyt tutkimukseensa vedoten, että pellonraivausta ryhdyttäisiin hillitsemään esimerkiksi tukemalla entistä tehokkaammin lannan hyötykäyttöä vaikkapa biokaasun tuotannossa.

Suomen ilmastopaneelin jäsen, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen on puolestaan esittänyt raivausmaksujen perimistä maankäytön ohjaamiseksi ilmastoystävällisempään suuntaan.

Mykkälän ja monen muun pohjoisen viljelijän pelko siitä, että ilmastokeskustelu johtaa raivaamisen rajoitustoimiin ei siis ole aiheeton. Mykkälän mielestä tarvitaan kuitenkin toisenlaisia toimenpiteitä.

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa. Se ajaa aktiivitiloja raivaamaan uutta peltoa. Jos pelto pystytään hankkimaan muuten, ei tarvitse ryhtyä raivaamaan, Mykkälä sanoo.

Raivaamiselle on vaihtoehtoja

Viljelijät ovat asissa puun ja kuoren välissä: maatalouden rakennemuutos edellyttää suurempia tilakokoja, mikä taas edellyttää esimerkiksi maitotiloilla enemmän peltoalaa lannan levitystä varten.

Reginan mielestä ilmaston kannalta olisi parempi pyrkiä etsimään uuden turvemaan raivaukselle vaihtoehtoja, kuten vaikkapa vanhojen käytöstä poistettujen peltojen ottamista uudelleen viljelykäyttöön, maanvaihtoja tai peltojen raivaamista kivennäismaille.

– Raivaus ei saisi olla helpoin ja halvin vaihtoehto. Ennen kuin tehdään raivauspäätös, pitäisi katsoa muut vaihtoehdot nimenomaan niin, että maalaji otettaisiin huomioon. Ensin etsittäisiin vanhaa peltoa ja selvitettäisiin, saako sitä vuokrata tai ostaa tai voidaanko tehdä tilusjärjestelyitä tai pellonvaihtoja, Regina luettelee.

Meri-Lapin kuntien maataloussihteerin Heikki Pennasen mukaan valmiin pellon ongelma on se, että se on usein etäällä tilalta tai pieni. Viljelijät joutuvat ajamaan traktoreilla ristiin rastiin pelloille. Maiden vaihdolla saataisiin pelloista Pennasen mukaan järkeviä kokonaisuuksia lähelle tilaa.

Ostamista tai pitkää vuokrasopimusta Pennanen pitää hyvinä ratkaisuina maanviljelijän kannalta.

– Siihen voi panostaa sitten kalkitukset, ojitukset, sillat ja kaikki muut. Vuokratulle pellolle, jos sen vuokra-aika on vaikka viisi vuotta, niin ei siihen haluta hirveästi satsata. Se on vähän riskisijoitus, Pennanen sanoo.

Turvepeltoja ei kuitenkaan saisi jättää vain sellaisenaan, muistuttaa tutkimusprofessori Kristiina Regina.

– Vanhat pellot pitää joko saada maatalouskäyttöön tai ennallistaa tai metsittää. Niin kauan kun ne on ojitettu, ne tuottavat päästöjä, Regina sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa

Kolmekymppinen sieviläismies sijoitti suohon, ja samoin on tehnyt jo parituhatta muuta hiilijalanjäljestä huolestunutta suomalaista – nyt Hiilipörssi tarvitsee lisää soita, joita ennallistaa

Trooppisten metsien kato jatkuu rajuna – Viime vuonna katosi enemmän kuin Belgian kokoinen alue aarniometsää

Mies kaatui mönkijällä ja sai surmansa Kemijärvellä

$
0
0

Hieman yli 30-vuotias mies menehtyi mönkijäonnettomuudessa Kemijärven Ruuhiniementiellä. Hätäkeskus sai tapahtuneesta ilmoituksen lauantaina kello neljän aikaan yöllä.

Poliisin mukaan kemijärveläinen mies oli ollut yksin liikkeellä traktorimönkijällä, suistunut ojaan tien vasemmalle puolelle ja pyörinyt ainakin yhden kerran ympäri.

Paikalle sattunut ohikulkija hälytti paikalle apua. Tapahtumapaikalla sairaankuljetus totesi mönkijää kuljettaneen miehen kuolleeksi.

Suomalaisilla lapsilla Pohjoismaiden kovimmat kuukausirahat – ruotsalaislapset saavat vähiten

$
0
0

Suomalaislapset nauttivat keskimäärin Pohjoismaiden parhaita viikko- ja kuukausirahoja.

Keskimääräinen kuukausiraha 8–14-vuotiailla lapsilla on 27,60 euroa eli 6,35 euroa viikossa.

Norjalaislapset saavat kolmisen euroa vähemmän. Matalin kuukausiraha on Ruotsissa, jossa lapset saavat keskimäärin vajaat 22 euroa.

Eroa ei kavenna myöskään ostovoimakorjaus. Ostovoimakorjattuna suomalaiset lapset ovat edelleen ykkösenä. Heikoimmaksi putoaa Tanska.

Tämä käy ilmi Danske Bankin kuluttajapaneeli YouGovilla teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 3 519 pohjoismaalaista vanhempaa, jolla on 8–14-vuotias lapsi.

Suomessa vanhemmat antavat vähästäänkin

Suomessa ansiotaso on keskimäärin muita Pohjoismaita matalampi.

– Siksi on yllättävää, että Suomi löytyy tämän tilaston kärjestä. Asiaa selittää osittain se, että suomalaiset lapset alkavat saada keskimäärin viikkorahaa vasta lähes 10-vuotiaana, kun muissa Pohjoismaissa viikkorahaa aletaan maksaa aiemmin. Vanhemmille lapsille maksettavat kuukausirahat taas ovat keskimäärin suurempia kaikissa maissa, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist sanoo.

Suomessa kaksi kolmesta lapsesta ylipäänsä saa viikkorahaa, mutta joka kolmas ei, selviää Danske Bankin aiemmasta kyselystä.

Talousbloggaaja patistaisi vanhempia antamaan lapsille viikkorahaa aiemmassa Ylen julkaisemassa jutussa. Hänen mukaansa kotitöiden tekeminen ei pitäisi olla rahan saamisen edellytys.

Käteistä kouraan

Suomessa rahat annetaan lapsille perinteiseen tapaan yleisimmin käteisenä. Erilaiset digitaaliset ratkaisut ovat yleisemmin käytössä muissa Pohjoismaissa.

Danske Bankin Appelqvist on jo aiemmin Ylen jutussa kyseenalaistanut sen uskomuksen, että käteisen käyttö auttaisi lapsia hahmottamaan paremmin rahankäyttöä:

– Mobiilisovelluksessa näkee selkeästi, miten raha on kulutettu. Siitä jää automaattisesti kirjanpito. Luulen, että se nimenomaan helpottaa lapsen rahankäytön opettelua ja säästämistä käteiseen verrattuna.

Rahan eteen paiskitaan hommia

Syyt viikko- ja kuukausirahan maksamiselle vaihtelevat maittain.

Ääripäissä ovat Suomi ja Ruotsi: suomalaiset korostavat työnteon opettamista ja ruotsalaiset säästämisen merkitystä. Suomalaisista vanhemmista 58 prosenttia haluaa opettaa viikkorahan avulla lapsensa tekemään työtä rahan eteen. Ruotsalaisvanhemmista näin ajattelee vain neljännes.

– Erot Suomen ja Ruotsin välillä ovat niin suuret, että se kertoo selvästä kulttuurierosta. Suomalaisille työnteon merkitys iskostetaan jo lapsena. Tämä on hyvä asia, mutta sen rinnalle toivoisi myös säästämisen ja sijoittamisen harjoittelemista, Appelqvist sanoo.

Danske Bankin aiemmin teettämästä kyselystä käy ilmi, mitä suomalaislapsilta edellytetään viikko- tai kuukausirahan vastikkeeksi. Yli 70 prosenttia suomalaislapsista joutuu siivoamaan oman huoneensa ja yli 60 prosentia tiskaamaamaan tai viemään roskia.

Grafiikka

Viikko- tai kuukausiraha on vastikkeetonta 13 prosentilla pohjoismaalaisista vanhemmista.

Myös tässä asiassa Suomi ja Ruotsi ovat vastakohtia, sillä peräti reilu viidennes ruotsalaisvanhemmista sanoo, että ei edellytä mitään töitä rahan vastikkeeksi. Suomessa tämä osuus on 7 prosenttia.

Ruotsalaisten lasten vastikkeet liittyvät myös muita Pohjoismaita enemmän läksyjen tekoon kuin kotitöihin.

Mitä teidän perheessänne on päätetty lasten viikko- tai kuukausirahoista? Minkäikäiselle lapselle olette alkaneet antaa omaa rahaa? Kuinka suuri raha on, maksetaanko se käteisenä vai tilille? Nouseeko summa syksyllä, kun lapsi aloittaa uuden luokan koulussa? Täytyykö lapsen tehdä kotitöitä tai läksyjä rahan saamiseksi? Jaa parhaat vinkkisi ja keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Kaksi kolmesta lapsesta saa viikkorahaa mutta joka kolmas ei – ja ne jotka saavat, joutuvat tekemään töitä 6,35 euronsa eteen

Tutkimus: Alakouluikäiselle vitonen viikkorahaa käteen, yläkouluikäiselle 9-15 euroa

Lomareissulla voi hieman hemmotella, mutta muuten lapsi ei tarvitse korotettua viikkorahaa kesälomalla – Lue asiantuntijoiden 5 vinkkiä

Talousbloggaaja patistaa vanhempia antamaan lapsille viikkorahaa: "Kotitöiden tekeminen ei pitäisi olla rahan saamisen edellytys"

Viisi neuvoa vanhemmille – näin lapsestasi kasvaa fiksu rahankäyttäjä

Kokoomuksen Risikko: Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen jäivät vaatimattomiksi

$
0
0

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko hämmästelee korkeakoulutuksen saamia määrärahoja valtiovarainministeriön budjettiesityksessä.

– Kuulimme vaalien alla lupaukset koulutuksen resurssoinnista. Suuriin puheisiin verrattuna panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimukseen jäivät vaatimattomiksi, Risikko sanoo tiedotteessa.

Rinteen hallitusohjelmassa luvataan nostaa yliopistojen perusrahoitusta 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta 20 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuodelle 15 miljoonan euron korotusta, josta 10 miljoonaa menisi yliopistoille ja viisi miljoonaa ammattikorkeakouluille.

– Kentällä ollaan syystäkin pettyneitä valtiovarainministeriön esitykseen. Koulutukseen olisi vaikeiden vuosien jälkeen mahdollisuus panostaa kaivattuja lisämäärärahoja. Nyt näyttää käyvän toisin, Risikko jatkaa.

Myös Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi, Sivistystyönantajat, Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ovat moittineet valtiovarainministeriön budjettiehdotusta.

Uusi tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) ei aio tyytyä valtiovarainministeriön esitykseen korkeakoulujen määrärahojen korotuksesta ensi vuodelle. Korkeakoulujen saaman rahoituksen määrästä päätetään syyskuun budjettiriihessä.

Viime hallituskaudella koulutuksesta leikattiin arvion mukaan yli 690 miljoonaa euroa. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen opetusministerinä toimi kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen.

Lue aiheesta lisää:

Koko budjettiehdotus on nyt julki – Korkeakoulut saivat pettyä, mutta uusi tiedeministeri aikoo taistella niiden rahoista ja aloituspaikoista

Valtio käyttää eniten rahaa kuntien valtionosuuksiin – Katso valtion suuret ja pienet menot Ylen budjettipuusta

Sipilä ja kumppanit saavat kyytiä lautapelissä – katso video, jossa pelataan opettajat kortistoon ja oppilaat syrjäytyneiksi

Itämeren haastavat olosuhteet kiehtovat sukeltajia – yli 100 vuotta sitten uponnut Lionel-hylky on yksi suosikkikohteista

$
0
0

62° 20.690' N , 21° 09.350' E WGS84 Seesteistä, rauhallista, rentouttavaa. Näin kuvailevat sukeltajat merenalaista maailmaa.

Suupohjan sukeltajat on pieneksi seuraksi aktiivinen. Yhdistyksellä on reilu 60 jäsentä, mutta viikottaisilla sukelluksilla käy 10-20 henkeä.

Tällä kertaa keskiviikkoiselle viikkosukellukselle on kokoontunut lähes parikymmentä sukeltajaa. Mukana on osallistujia muun muassa Laihialta, Ähtäristä, Seinäjoelta ja Kurikasta.

Usealla on takana pitkä työpäivä ja ajomatka Kaskisten satamaan.

Kaipuu pinnan alle on kova.

Kohteena Lionel 12 metrin syvyydessä

Illan sukelluskohde lepää 12 metrin syvyydessä Kaskisten edustalla.

72-metrisessä Lionel-hylyssä riittää nähtävää, vaikka ahtojäät ovatkin hajottaneet laivaa.

Vuonna 2011 löydetyn ja simpukoiden peittämän laivan lankkulattia on suhteellisen ehjä ja ruuma on havaittavissa. Myös monet ikkunoista ovat ehjiä.

Sukeltamaan lähdetään aina, jos joku jäsenistä haluaa. Mikäli sää ei mahdollista merellä sukeltamista, löytyy alueelta paljon vanhoja louhoksia ja kaivoksia. Yksi tällainen on esimerkiksi Kaatialan kaivos Kuortaneella.

Sukeltajia vedessä
Itämeressä sukeltaminen on erilaista kuin turistilomalla sukeltaminen kirkkaissa vesissä. 12 metrin syvyydessä lepää myös Lionel-hylky.Juha Peltola

"Yhtäkään tuntia en vaihtaisi pois"

Yksi Suupohjan sukeltajien – ja mahdollisesti jopa Suomenkin – aktiivisimmista sukeltajista on kurikkalainen Anneli Salmela.

Kun sukeltajalle kertyy vuoden aikana keskimäärin 30-40 sukellustuntia, viettää Salmela veden alla reilut 100 tuntia.

– Yhtäkään tuntia en vaihtaisi pois.

Salmela hurahti vedenalaiseen maailmaan vuonna 2009 snorklatessaan Egyptin lomalla. Sukelluskurssin hän suoritti pian matkan jälkeen kotikaupungissaan.

Salmela sukeltaa niin kesällä kuin talvellakin. Parhaimmillaan hän on sukeltanut 34 asteen pakkasessakin.

– Pinnan alla vesi on plussalla. Sen jälkeen, kun pään panee pinnan alle, ei tästä maanpäällisestä tiedä paljon tiedä. Silloin unohtuu kaikki, mitä täällä yläpuolella tapahtuu.

Hyväkuntoisia hylkyjä

Kaskisten edustalla on kymmenkunta hylkyä, joista suurin osa on löytynyt sattumalta. Suupohjan sukeltajien suosikkeja ovat kaksi rahtihöyrylaivaa, Lionel ja Tamarind.

Norjalainen rahtihöyrylaiva Lionel upposi vuonna 1907 matkallaan Vaasasta Kaskisiin. Lionel törmäsi kovassa tuulessa Strömmingsbottenin kiviin ja upposi meren syvyyksiin. Onnettomuudesta selvittiin ilman henkilövahinkoja, sillä miehistö pelastautui Sälgrundin majakalle.

Tänä päivänä hylky on suosittu sukelluskohde.

– Siellä on hienoja yksityiskohtia, luukkuja, ikkunoita, telegrammi on paikoillaan. Se ei ole kuitenkaan helppo kohde. Siellä pitää olla aikaa ja malttaa katsella. Siellä ei ole kaikki tarjottimella, kun sä menet sinne. Se on sitä löytämisen iloa, Salmela kertoo.

Pekka Anttila pukeutumassa sukelluspukuun
Pekka Anttila valmistautuu jälleen yhdelle sukellukselle. Hän löysi Lionelin hylyn vuonna 2011.Merja Siirilä / Yle

Kurikkalainen Pekka Anttila löysi Lionelin vuonna 2011. Hylkyä etsittiin monta vuotta. Aluksi sukeltajat löysivät toisen rautarunkoisen Tamarind-höyrylaivan, joka oli uponnut 1899.

Viimein löytyi myös Lionel.

– Kun hylkyä on vuosikaudet etsitty ja etsitty ja sitten kun se lopulta löytyy, niin kyllähän se on aivan ainutlaatuinen tunne, Anttila sanoo.

Anttila on sukeltanut itse kolmenkymmenen vuoden ajan. Jo pienenä Jacques-Yves Cousteaun seikkailuja ihailleena hän hakeutui sukelluskurssille Vaasassa opiskellessaan.

Anttila on kokeillut myös laskuvarjohyppyä, mutta vesi voitti ilman.

Ei matkamuistoja

Muinaisjäännösrekisterissä on tiedot yli 2000 vedenalaislöydöstä, joista noin 750 on rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännökseksi kutsutaan hylkyjä tai hylkyjen osia, joiden voidaan olettaa uponneen yli 100 vuotta sitten.

Haaksirikkopaikkojen sekä hylkyjen lisäksi vedenalaista kulttuuriperintöä ovat myös vedenalaiset rakenteet, kuten satama- ja puolustuslaitteet sekä kalastukseen liittyvät rakenteet, veden alle jääneet asuin- ja hautapaikat, uhripaikat sekä erilaiset irtolöydöt.

Anttilan mukaan nykypäivän sukeltajat kunnioittavat hylkyjä. Toisin oli 1990-luvulla, jolloin oli tavallista ottaa mukaan matkamuistoja. Nyt hylyt saavat olla rauhassa ryöstelyltä.

Lionel-hylkyä suojellaan myös vahingoilta. Siksi aluksen lähelle ei ankkuroida.

Turvallisuus ennen kaikkea

Sukellusvanhin huolehtii ja kirjaa tarkkaan pöytäkirjaan sukelluksen tietoja: kuka menee veteen kenen kanssa, kuinka kauan kukin aikoo olla veden alla, lähtö- ja saapumisajat.

Vedessä voi helposti tapahtua onnettomuuksia ja liian varovainen ei voi olla. Suupohjan sukeltajat ovat välttyneet suuremmilta onnettomuuksilta.

Esimerkiksi nousun kanssa pitää olla varovainen. Noustessa pintaan täytyy kolmen metrin syvyydessä pysähtyä viettämään kolme minuuttia. Näin vältytään sukeltajantaudilta.

Lionel-alus Kaskisten edustalla
Ahtojäät ovat rikkoneet Lionel-alusta vuosien saatossaJuha Peltola

Mainettaan paremmat vedet

Suomen sukelluskohteet ovat mainettaan paremmat.

Vaikka moni innostuu sukeltamisesta ulkomaiden kirkkaissa vesissä, ei sukeltajien mukaan kotimaan vesiä sovi yhtään väheksyä.

– Moni ei ymmärrä, että kun ajetaan merelle, näkyvyys paranee huomattavasti, Pekka Anttila toteaa.

Anttila itse kuvailee Suomessa olevia hylkyjä maailman parhaiksi. Koska Itämeressä ei ole puuhylkyjä syövää laivamatoa, löytyy Suomesta yli 300 vuotta vanhoja hylkyjä.

– Niitä ei oikeastaan mistään muualta merestä löydy, Anttila kertoo.

Helppoa sukeltaminen ei kuitenkaan Suomen vesissä ole. Salmelan mukaan erityisesti pimeys ja kylmyys tekevät sukeltamisesta fyysisestikin rankempaa. Esimerkiksi heinäkuun alkupuolella vesi oli 20 metrin syvyydessä vain muutaman asteen lämpöisen puolella.

– Etelässä kirkkaissa vesissä on helppo sukeltaa. Ne ovat sopivia ehkä sellaiselle, jolle kaikki pitää olla valmista, mutta itseäni kiehtovat hyvällä tavalla haastavammat olosuhteet, Salmela kertoo.

Sukeltajat ovat liikkuvaisia ja yhteistyö muiden seurojen kanssa pelaa. Tälläkin kertaa mukana on sukeltajia muista seuroista.

– Kaikki ovat tervetulleita, Anttila toteaa.

Lue lisää, mitä merten syvyydet kätkevät:

Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo

Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

Viewing all 132416 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>