Italiassa Genovan siltaromahdusonnettomuudesta syytetty tieyhtiö on päättänyt päästää ambulanssit kulkemaan ilman tiemaksuja. Autostrade per l'Italia -yhtiö on maan suurin yksityinen tieyhtiö.
Hälytysajossa olleet ambulanssit on tähänkin mennessä päästetty kulkemaan tietulleitta. Muussa ajossa, kuten vähemmän kiireellisissä potilaskuljetuksissa olleet ambulanssit sen sijaan ovat joutuneet maksut maksamaan.
Torstainen ilmoitus tuli sen jälkeen kun Italian hallitus oli uhannut muun muassa kumota yhtiön toimiluvan tai asettaa sille sakot. Hallitus syyttää yhtiötä siitä, että se ei ole huolehtinut Genovan Morandi-sillan turvallisuudesta.
Autostrade-yhtiö on osa kansainvälistä tietulliyhtiötä Atlantiaa, jonka omistaa Benettonin perhe.
Yhtiön päätös ambulanssien maksuvapaudesta koskee koko sen omistusta, noin 3000 kilometriä Italian teitä.
Italian suurin ambulanssiyritysten yhdistys Anpas kiitteli päätöstä. Arvioiden mukaan päätös säästää ambulansseilta miljoonia euroja vuosittain.
Vatikaani on kommentoinut ensimmäistä kertaa epäiltyä laajaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, joka on tapahtunut vuosikymmenien aikana Yhdysvalloissa, Pennsylvanian osavaltion hiippakunnissa.
Vatikaanin mukaan paavi Franciscus seisoo niiden rinnalla, jotka ovat joutuneet ”petomaisten pappien” hyväksikäytön uhreiksi.
– Uhrien on tiedettävä, että paavi on heidän puolellaan, Vatikaani toteaa tiedotteessaan.
– He ovat paaville tärkeintä. Kirkko haluaa kuunnella heitä, jotta tämä viattomia elämiä tuhonnut kauheus saadaan kitkettyä.
Yhdysvalloissa Pennsylvaniassa suuri valamiehistö ilmoitti tiistaina, että se on löytänyt vakuuttavia todisteita lasten laajasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä katolisen kirkon piirissä.
Suuren valamiehistön raportin mukaan yli 300 katolisen kirkon pappia olisi hyväksikäyttänyt yli tuhatta lasta kuudessa Pennsylvanian hiippakunnassa 1940-luvulta lähtien. Valamiehistö uskoo uhrimäärän olevan todellisuudessa tuhansia, mutta monien lasten tiedot ovat kadonneet ja monet uhrit ovat salailleet traagisia kokemuksiaan.
Vatikaanin mukaan raportin tiedot ovat häpeällisiä ja surullisia. Kirkko vannoo, että hyväksikäyttäjät ja hyväksikäytön sallineet henkilöt joutuvat vastuuseen.
– Paavi on tietoinen siitä, kuinka tällaiset rikokset voivat horjuttaa uskoa ja henkeä kirkon piirissä, sanotaan Vatikaanin tiedotteessa.
Paavi on saanut parin viime päivän aikana osakseen kritiikkiä siitä, ettei hän tai hänen edustajansa ole kommentoinut sanallakaan Pennsylvanian raporttia. Vatikaani julkaisi tiedotteensa lopulta torstai-iltana.
Italian hallitus on käynnistänyt Genovan siltaromahduksesta tutkinnan, joka koskee siltaa hallinnoinutta Autostrade per l'Italia -tieyhtiötä.
Hallitus haluaa selvittää, onko Autostrade huolehtinut Genovassa romahtaneen Morandi-sillan turvallisuudesta.
Italian liikenneministeriön mukaan tieyhtiön täytyy osoittaa 15 päivän kuluessa, että se on noudattanut kaikkia sovittuja velvoitteitaan, jotka koskevat sillan toiminnan ja turvallisuuden varmistamista. Jos sillan hoitamisessa havaitaan väärinkäytöksiä Italian hallitus uhkaa kumota yhtiön toimiluvan.
Liikenneministeriö vaatii lisäksi tieyhtiötä sitoutumaan omalla kustannuksellaan sillan uudelleenrakentamiseen sekä maksamaan romahduksessa tuhoutuneiden rakennusten ja alueiden korjaustyöt.
Italian suurin yksityinen tieyhtiö Autostrade per l'Italia on osa kansainvälistä tietulliyhtiötä Atlantiaa, jonka omistaa Benettonin perhe.
Yli kilometrin mittaisen Morandin sillan noin 200 metriä pitkä keskiosa romahti tiistaina ilman ennakkovaroitusta. Silta oli valmistunut 1960-luvun lopulla. Onnettomuudessa on kuollut ainakin 38 ihmistä, mutta viranomaisten mukaan sillan raunioissa saattaa olla vielä toistakymmentä ihmistä.
Länsiafrikkalaisessa Malissa istuva presidentti Ibrahim Boubacar Keita on valittu maan presidentinvaaleissa jatkokaudelle.
Virallisten tulosten mukaan 73-vuotias Keita sai annetuista äänistä reilut 67 prosenttia. Hänen kovimpana haastajanaan pidetty opposition Soumaila Cisse puolestaan sai vajaat 33 prosenttia äänistä.
Cissen kampanja tuomitsi tuloksen peukaloiduksi virallisten tulosten julkistamisen jälkeen. Cisse on syyttänyt Keitaa turvattomuudesta, väkivallasta ja korruptiosta.
Malin presidentinvaalien toinen kierros järjestettiin viime sunnuntaina. EU:n vaalitarkkailijat kertoivat tulloin, että alustavien arvioiden mukaan vaalit sujuivat pääosoin hyvin. EU:lla ei kuitenkaan ollut tarkkailijoita Timbuktussa, Moptissa tai Kidalissa, joissa oli ollut eniten väkivaltaisuuksia.
Äänestysprosentti vaalien toisella kierroksella jäi alhaiseksi, vajaaseen 35 prosenttiin.
Reilun 16 miljoonan asukkaan Mali kärsii köyhyydestä sekä etnisten ryhmien ja jihadistiryhmittymien väkivaltaisuuksista.
Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagon siirtää marraskuuksi suunnitellun sotilasparaatin järjestämisen ensi vuodelle.
Pentagon ilmoitti asiasta varhain perjantaiaamuna Suomen aikaa.
– Alun perin päivämääräksi oli asetettu 10. marraskuuta, mutta nyt olemme sopineet tutkivamme mahdollisuutta vuonna 2019, puolustusministeriö ilmoitti.
Toteutuessaan marraskuussa sotilasparaati olisi järjestetty kansallisen veteraanipäivän aattona.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi helmikuussa Pentagonin ja Valkoisen talon virkamiehiä aloittamaan suuren sotilasparaatin suunnittelun Washingtoniin.
Trumpin toiveena oli, että sotilasparaati muistuttaa laajuudeltaan hänen Ranskan kansallispäivänä Pariisissa viime vuoden heinäkuussa näkemäänsä paraatia. Tuolloin Trump seurasi vaikuttuneena, kuinka panssaroidut ajoneuvot lipuivat ohi ja sotilaskoneet tekivät ylikennon.
Hänessä virisi ajatus järjestää samanlainen sykähdyttävä tilaisuus myös Yhdysvalloissa.
Toistaiseksi ei ole tietoa, miksi sotilasparaati ei toteudu.
Yhdysvalloissa on kuitenkin arvioitu, että sotilasparaatin hinta olisi noussut huimasti korkeammaksi kuin aiemmin oli suunniteltu. Nimetön viranomaislähde arvioi torstaina yhdysvaltalaismedialle, että mahtipontisen paraatin hintalappu olisi ollut yli 90 miljoonaa dollaria eli yli 80 miljoonaa euroa. Alun perin paraatin arvioitiin maksavan 10-30 miljoonaa dollaria.
Kuuman kesä on lisännyt hukkumiskuolemia eri puolilla Eurooppaa.
Saksassa paikallinen hengenpelastusjärjestö DLRG kertoo havainneensa, että rannalla olevien ihmisten ylenmääräinen keskittyminen älykännyköihin lisää hukkuneiden määrää. Huolestuttavinta on, että vanhemmat unohtavat lastensa vahtimisen, kun matkapuhelin vie kaiken huomion.
– Liian harvat vanhemmat ja isovanhemmat noudattavat ohjetta: kun lapsesi on vedessä, laita pois matkapuhelimesi, sanoo DLRG:n tiedottaja Achim Wiese brittiläiselle The Guardian -lehdelle.
Sama ongelma on nähtävissä luonnonvesistöjen ohella myös uima-altailla.
– Havaitsemme joka päivä tapauksia, että vanhemmat pitävät uima-allasta lastentarhana ja lopettavat tarkkailemisen, sanoo Saksan uimavalvojien liiton edustaja lehdelle.
– Aikaisemmin vanhemmat ja isovanhemmat viettivät enemmän aikaa lasten kanssa vedessä. Nyt yhä useammat vanhemmat ovat niin kiinni kännyköissään, etteivät vilkaise vasemmalle tai oikealle, saati sitten, että valvoisivat lapsiaan.
Saksassa on tänä kesänä hukkunut jo yli 300 ihmistä. Heistä yli 20 on ollut alle 15-vuotiaita lapsia.
Saksan hengenpelastusjärjestö moittii hallitusta siitä, että koulujen oppimäärästä on poistettu pakolliset uintitunnit. Uimahallien aukioloajat ovat supistuneet vähentyneiden määrärahojen takia.
Ruotsissa ja Suomessa sama ongelma
Ruotsissakin hukkuneiden määrä on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Ruotsin hengenpelastusjärjestö arvelee, että kuumat säät ovat houkutelleet vesille ihmisiä, joilla ei ole riittävästi kokemusta uimisesta.
– Mitä tulee hukkuneisiin lapsiin, kyseessä on melkein aina, että aikuisen huomio on hetkellisesti herpaantunut. Vain noin prosentti hukkumistapauksista on varsinaisia onnettomuuksia, missä uhri on esimerkiksi vahingossa tippunut veteen, kertoo Ruotsin hengenpelastusliiton pääsihteeri Karin Brandt Ruotsin television suomenkieliselle toimitukselle.
Ruotsissa palomiehet julkaisivat heinäkuussa videon, jossa he keräävät rannalla pois kännyköitä vanhemmilta, joiden lapset leikkivät vedessä.
Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitto kiinnitti vastaavaan asiaan huomiota alkukesästä Viisaasti vesillä -kampanjassaan.
– Se voi olla yhtä lailla puhelin tai kirja, joka voi viedä huomion lasten valvonnasta. Älylaitteesta ajatellaan, että vilkaisen vain nopeasti, mutta hukkuminen voi myös tapahtua nopeasti, kertoo liiton koulutussuunnittelija Anne Hiltunen Ylelle puhelinhaastattelussa.
Rantavalvojat huomauttelevat
Rantavalvojat joutuvat jatkuvasti huomauttelemaan asiasta lasten vanhemmille, Hiltunen kertoo. Liiton ohjeen mukaan lapsia pitäisi tarkkailla jatkuvasti ja riittävän lähellä.
Läheltä piti -tilanteita on ollut useita. Esimerkiksi Naantalissa ja Ruissalossa on kesän aikana pelastettu seitsemän uimaria. Näistä viisi tapausta ovat olleet seurausta vanhempien välinpitämättömyydestä.
Suomessa on liiton tilastojen mukaan hukkunut tänä vuonna 22 uimassa ollutta ihmistä, joista 16 heinäkuussa. Viime vuonna vastaavia tapauksia oli koko vuonna seitsemän.
Ruotsissa hukkuneita oli heinäkuun loppuun mennessä 97. Kaikkiaan Suomessa on hukkunut vesillä on hukkunut 57 ihmistä tänä vuonna.
Puolassa eri syyt
Keskikesän helleaalto ajoi ihmiset rannoille myös Puolassa. Heinäkuun loppuun mennessä Puolassa oli hukkunut lähes 250 ihmistä.
Puolan poliisin mukaan suurin syy hukkumisille on se, että ihmiset lähtevät uimaan sen jälkeen, kun ovat juoneet alkoholia.
Suomesta on tänä vuonna hakenut ensimmäistä kertaa turvapaikkaa noin 1300 henkilöä. Heistä noin 520 on sellaisia, joiden henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa. Tai kuten Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiin merkitään: "Henkilötietosi perustuvat omaan ilmoitukseesi".
Toisaalta turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämisaste on noussut huomattavasti. Vuonna 2015 vain joka viidennen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä saatiin varmuus.
Suurin syy parantuneeseen selvitysasteeseen lienee se, että selvitettävää on vähemmän. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut vuoden 2015 luvuista noin kymmenesosaan.
– Sanotaan näin, että silloin viranomaisen käsittelyaika hakijaa kohden oli varmasti lyhyempi kuin mitä se on normaalisti. Nopeasti pyrittiin saamaan kirjoihin ja kansiin, sanoo Esko Repo, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja.
Toisaalta tilanne on edelleen se, että lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä ei saada varmuutta.
– Tämä on erittäin suuri haaste. Mutta tässä on nämä tietyt ongelmat, Repo toteaa.
Mistä ongelmista on kyse?
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Maahanmuuttoviraston selvitysasteista laskettuna Suomeen on vuosina 2015–2018 tullut noin 32 000 turvapaikanhakijaa, joiden henkilöllisyyttä ei alkupuhuttelussa saatu varmistettua.
HUOM: Vuoden 2015 turvapaikanhakijoista 6 prosenttia ja vuonna 2016 2 prosenttia oli sellaisia joiden henkilöllisyyden selvittämisestä ei jäänyt merkintää. On siis mahdollista, että selvitettyjen henkilöllisyyksien osuus on hieman esitettyä korkeampi.
"Tietyillä ongelmilla" Repo viittaa ennen kaikkea luotettavien henkilöllisyystodistusten puutteeseen. Suurella osalla turvapaikanhakijoista ei ole mukanaan passin kaltaista asiakirjaa.
Joskus passia ei ole ikinä ollutkaan ja turvapaikanhakija on matkannut Suomeen väärennetyllä asiakirjalla.
– Henkilöt jotka joutuvat lähtemään pakoon, heillä ei ole mahdollisuutta liikkua asianmukaiset paperit taskussaan. Osa tulee maista, joissa länsimaista passijärjestelmää ei ole olemassakaan.
Tässä on toinen syy selvitysprosentin kohoamiseen: entistä suurempi osa turvapaikanhakijoista on venäläisiä, ja heillä on usein passit mukanaan. Passit puuttuvat etenkin irakilaisilta, somalialaisilta ja afganistanilaisilta.
Jos passi kuitenkin puuttuu, sitä ei voi pyytää lähtömaan viranomaisilta. Jos henkilöä vainotaan, vainoaja voi olla kotimaan viranomainen.
"Lentokoneesta on löydetty revittyjä ja piilotettuja passeja. Jopa koneen vessatankista on otettu silppua ja koottu asiakirjoja". Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo
Passeja myös piilotetaan Suomen viranomaisilta. Syy tähän on se, että passittoman henkilön palauttaminen kotimaahansa on vaikeaa. Passin hävittäminen on siis keino viivyttää maastapoistoa, jos henkilölle ei annettaisikaan turvapaikkaa.
Aiemmin kadonneita passeja "löytyi" etenkin loppuvuonna 2015 ja alkuvuonna 2016, kun tuhannet irakilaiset päättivät lähteä koteihinsa ennen kuin edes saivat turvapaikkapäätöksiään.
– Osa heistä oli sellaisia, että eivät näyttäneet viranomaiselle passia turvapaikkaa hakiessa. Mutta kun sitä tarvittiin kotimatkaa varten, passi löytyikin, Repo sanoo.
Passeja myös tuhotaan juuri ennen turvapaikan hakemista.
– On niitäkin todettu, että lentokoneesta juuri tullut henkilö ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa. Sitten lentokoneesta on löydetty revittyjä ja piilotettuja passeja. Jopa koneen vessatankista on otettu silppua ja koottu asiakirjoja.
Passin piilottaminen tai tuhoaminen ei Revon mukaan laske mahdollisuuksia turvapaikkaan. Tarkoituksellinen väärän henkilötiedon antaminen voi kuitenkin johtaa lisäkysymyksiin.
– Jos todetaan että henkilö on valehdellut, lähdetään tutkimaan kertomusta. Mutta jos kaikki on loogista ja todetaan että turvaperusteet täyttyy, niin ei passin repiminen sitä kielteiseksi muuta.
Vuonna 2016 Suomen tuli noin 2800 turvapaikanhakijaa, joiden henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Yksi heistä oli Turun puukotusiskusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu Abderrahman Bouanane.Jaakko Stenroos / AOP
Yksi syy henkilöllisyyden salaamiseen voi olla myös se, että turvapaikanhakijaa epäillään rikoksesta.
Esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista elinkautiseen vankeuteen tuomittu Abderrahman Bouanane oli ennen Suomeen tuloaan epäiltynä Saksassa tehdyistä pahoinpitelyistä.
Aiemmat teot eivät kuitenkaan selvinneet Suomen viranomaisille, sillä hakiessaan Suomesta turvapaikkaa Bouanane valehteli nimensä ja ikänsä. Oikea henkilöllisyys selvisi Turun puukotusiskun jälkeen, kun Bouananen passi löytyi Saksan poliisilta.
Turvallisuusongelmaa on vaikea ratkaista. EU-maiden poliiseilla ei ole yhteistä rekisteriä, josta rikoksesta toisaalla epäillyn mahdolliset sormenjäljet voisi tarkistaa.
– Olisi tärkeää, että henkilöstä päätöksiä tekevällä jäsenvaltiolla olisi kaikki tieto mitä henkilöstä on muualla. Eihän tästä parempaan tilaan pääse, ellei tietoa viranomaisten välillä voida vaihtaa, Repo sanoo.
Suomesta on tullut entistä tärkeämpi kauttakulkumaa Norjassa viljellyn lohen matkalla maailmalle. Osa kuljetusketjuista on kuitenkin sellaisia, ettei kotimaisilla yrityksillä ole niihin osaa eikä arpaa.
Kun Tullin tilastot viime vuoden ulkomaankaupasta tulivat julki, moni ilahtui elintarviketeollisuuden väkevästä kasvuvireestä. Viinan vienti kasvoi ja voin vienti kasvoi – mutta ennen kaikkea kasvoi kalan vienti.
Tuoreen kalan vienti Suomesta räjähti 33 miljoonasta eurosta yhden vuoden aikana 122 miljoonaan euroon. Tullin tietojen mukaan sitä vietiin eniten Isoon-Britanniaan ja Ranskaan.
Kukaan ei kuitenkaan tuntunut tietävän, mikä huikean kasvun selittää. Jäljet viittasivat Norjaan, sillä suomalaisten kalatalojen voimat eivät lähellekään riitä lisäämään vientiä 90 miljoonalla eurolla vuodessa.
Me halusimme selvittää, ketkä ovat "suomalaisen kalaviennin" huikean kasvun taustalla.
Pieni askel norjalaisille, iso harppaus suomalaisille
Kun yritys vie tavaraa Suomen kautta kolmanteen maahan, sillä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Tavaran voi viedä niin sanottuna passituksena eli kauttakulkuna esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Venäjälle. Tai sitten tavaran voi ensin tullata Suomeen ja jälleenviedä muihin Euroopan unionin maihin, jolloin se jatkaa matkaansa vapaassa sisäkaupassa.
Norjassa viljeltyä lohta viedään Suomen kautta maailmalle sekä passituksena että jälleenvientinä. Näin on voinut tehdä jo pitkään – mutta vuoden 2016 lopulla markkinoille ilmestyi iso uusi peluri.
Norjalainen kalajätti Cermaq kertoi tuolloin aloittavansa yhteistyön tullauspalveluja tarjoavan ruotsalaisen KGH Customsin kanssa. Yritykset sopivat uudesta järjestelystä, jossa Cermaqin Pohjois-Norjassa kasvattama lohi tullattaisiin Suomen pohjoisella rajalla ja vietäisiin maan läpi kohti Eurooppaa vapaassa liikkeessä.
Myös suomalaiset yritykset vievät lohta ulkomaille. Yksi suurimmista viejistä on Hätälä.Paulus Markkula / Yle
Uusi järjestely tarkoitti norjalaiselle kalatalolle vähemmän byrokratiaa ja nopeampaa reittiä kohti Eurooppaa. Suomelle se tarkoitti sitä, että norjalaisyhtiön toiminnasta jäisi jälki ulkomaankaupan tilastoihin.
Lohi kirjautui paitsi Suomeen tuotuna, myös Suomesta vietynä tuotteena. Ja vaikka norjalaisen kalanviennin mittakaavassa Cermaqin pilottihanke ei ole mitenkään erityisen mittava, suomalaisen kalanviennin kontekstissa tilanne on toinen.
Ylen tietojen mukaan Cermaqin pilotti vastasi suurelta osin yksin koko Suomen kalaviennin viime vuoden tilastollisesta vienti-ihmeestä. KGH Customsista kerrotaan tosin, että sittemmin samalle reitille on ilmaantunut muitakin yrityksiä ja jälleenvienti on edelleen kasvussa.
Toisin sanoen Suomen nopeimmin kasvanut elintarvikeviennin hittituote on norjalainen lohi.
Mutta mitä merkitystä tällä kaikella on Suomen kansantaloudelle?
Kuljetusurakat ovat menneet pääosin muille
Suomi voi hyötyä kovaa vauhtia kasvavasta jälleenviennistä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa ovat tuontitullit.
Kun Norjasta tuodaan lohta EU:hun, sitä voi tiettyyn vuosikohtaiseen kiintiöön asti tuoda ilman tuontitulleja. Tänä vuonna tuo kiintiö täyttyi jo helmikuussa. Sen jälkeen tuonnista peritään kahden prosentin tuontitulli. Tästä summasta määrämaa saa 20 prosenttia kantopalkkiota.
Tämän laskukaavan avulla voi suuntaa-antavasti arvioida, että esimerkiksi Norjasta Suomen kautta Isoon-Britanniaan loppuvuonna 2017 suuntautunut yli kymmenen miljoonan euron lohivienti kartutti valtion kassaa noin 60 000 eurolla. Tarkkaa summaa ei voi kuitenkaan saada, sillä tilastosta ei näe, onko luvussa mukana myös kotimaisten kalatalojen britteihin viemää lohta.
Lisäksi lohirallista voisivat hyötyä suomalaiset kuljetusyrittäjät, kalajalostajat sekä lastin purkajat ja lastaajat. Työtä tuo myös tullausilmoitusten teko, jonka vientiyritykset monesti ulkoistavat.
Norjan kautta jälleenvietävä lohi ei kuitenkaan näytä jättävän paljonkaan euroja maahan. Ylen tietojen mukaan siitä jalostetaan Suomessa vain pieni osa verrattuna esimerkiksi Baltian maihin ja Puolaan. Lisäksi kuljetusurakat ovat menneet suurelta osin baltialaisille kuljetusyrittäjille.
– Meillä ei ole mitään mahdollisuuksia vastata niiden hintatasoon, sanoo kaustislainen kuljetusyrittäjä Janne Paavola.
Paavolan yritys, Pajalanmäen Kuljetus, on yksi niistä suomalaisista firmoista, jotka ovat päässeet käsiksi norjanlohen kuljetuksiin. Heidän tapauksessaan kyse ei kuitenkaan ole jälleenviennistä Suomen läpi Eurooppaan, vaan kuljetuksista Pohjois-Norjasta Suomen läpi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Sieltä norjanlohi lähtee Finnairin laajarunkokoneilla Aasiaan.
Samassa ajassa Tokioon kuin Osloon
Tämä on toinen norjalaisen lohen pääreitti Suomen kautta maailmalle. Finnair Cargo vie joka päivä 50 000–60 000 kiloa norjanlohta Aasian markkinoille. Kala tulee Pohjois-Norjasta alamäkeä pitkin Helsinki-Vantaalle ja lähtee sieltä taivaan tuuliin.
– Lohi on 36 tunnissa merestä sushilautasella. Kykenemme viemään kalan Pohjois-Norjasta Japaniin nopeammin kuin jos se vietäisiin Osloon, tiivistää Finnair Cargon toimitusjohtaja Janne Tarvainen.
Parempien teiden ja sähköisten tulli-ilmoitusten ansiosta Suomesta on tullut entistä parempi reitti norjalaiselle lohelle.
Kalafirmojen ei kannata lennättää lohta esimerkiksi Tromssasta maailmalle, koska takaisin ei tule riittävästi rahtia. Tyhjän koneen lennättäminen pelkkää kalaa hakemaan ei maksa vaivaa. Etelään lohta vievät rekat voivat sen sijaan tuoda takaisin rakennustarvikkeita ja muuta rahtia paremmalla katteella.
Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa. Janne Paavola
Näihin rahteihin suomalaiset kuljetusyrittäjät ovat päässeet mukaan paremmin kuin kumipyörillä tai laivalla Euroopaan kulkevilla lohireiteillä. Pajalanmäen Kuljetus on ollut mukana kuvioissa kymmenen vuotta ja kasvua on ollut koko ajan, varsinkin sen jälkeen kun Finnair otti käyttöön laajarunkoiset koneet.
– Tämä on meille erittäin tärkeä osa liiketoimintaa. Se työllistää 20–25 henkeä, arvioi toimitusjohtaja Paavola.
Finnairin viemä lohi ei kuitenkaan näy Suomen ulkomaankaupan tilastoissa, koska se menee Suomen läpi passituksena eli kauttakulkuna. Siitä ei tällöin makseta tuontitulleja eikä Suomi saa kantopalkkiota. Mutta vaikka se ei näy vientiluvuissa, se tuo työpaikkoja ja vaikuttaa siten kansantalouteen todennäköisesti enemmän kuin kokonaan ulkomaisissa käsissä oleva jälleenvienti.
Ilman norjanlohta kasvu oli vaatimattomampaa
Todellinen suomalaisten kalatalojen vienti on huomattavasti vaatimattomampaa kuin norjalaisen kalateollisuuden Suomen kautta passituksena ja jälleenvientinä harrastama kauppa. Esimerkiksi Suomen suurimpiin kalataloihin kuuluvasta Hätälästä kerrotaan, että sen koko vienti on 10 miljoonan euron luokkaa.
Jos Suomen elintarvikeviennin kasvusta yrittää siivota norjanlohen vaikutuksen, viime vuoden luvut eivät näytä lainkaan niin hyvältä. Kaikissa tuoteryhmissä yhteensä kasvu oli viime vuonna noin 10 prosenttia. Ilman tuoretta kalaa kasvu olisi ollut 4,7 prosenttia. Todellinen viennin kasvu ilman norjanlohta sattuu jonnekin näiden kahden luvun välille.
Elintarvikkeiden vientiohjelma Food From Finlandista kerrotaan, että viime vuoden lohenvientipiikki on ilmiö, jonka kaltaisia esiintyy viennissä ajoittain. Kauttakulkukauppa on osa kansainvälistä kauppaa, vaikka se ei juuri meitä hyödytäkään.
Norjanlohen virta Suomen kautta maailmalle näyttää olevan joka tapauksessa kasvussa sekä passituksena että jälleenvientinä. Jo nyt Finnair Cargon Helsinki-Vantaalta lähtevästä rahdista lähes joka kolmas kilo on kalaa. Tullauspalveluita tarjovavan KGH Customsin mukaan lohen tuonti Finnmarkin ja Tromssan seudulta myös kasvaa lähitulevaisuudessa.
Turvapaikanhakijoiden henkilöllisyys jää usein mysteeriksi
Lähes joka toisen turvapaikanhakija henkilöllisyys jää selvittämättä. Se on suurempi osuus kuin vuonna 2015, jolloin saatiin varmuus vain joka viidennen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä. Toisaalta turvapaikanhakijoiden määrä on romahtanut. Henkilöllisyys jää useimmiten selvittämättä passin puutteen vuoksi.
Antti J. Leinonen
Sillanpään tuomio tänään
Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisun viihdetaiteilija Jari Sillanpään huumejutussa. Syyttäjä on vaatinut Sillanpäälle enintään 1,5 vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Sillanpää on myöntänyt käyttäneensä itse ja tarjonneensa ystävilleen 118 grammaa metamfetamiinia vuosina 2014–2018. Keväällä hänen matkatavaroistaan löytyi 0,5 grammaa Thaimaassa hankittua metamfetamiinia.
Henrietta Hassinen / Yle
Norjalaisen lohen viennistä Suomen kautta on tullut valtava bisnes
Suomesta on tullut entistä tärkeämpi kauttakulkumaa norjalaisen lohen kuljetuksille. Esimerkiksi viime vuonna maan läpi kuljetettiin kymmenien miljoonien eurojen edestä Pohjois-Norjassa viljeltyä lohta. Suomen kansantaloudelle jälleenviennistä ei ole kuitenkaan suurta hyötyä, sillä kuljetukset ja jalostus ovat pääosin ulkomaisten yritysten käsissä.
Paulus Markkula / Yle
Trumpin suuri sotilasparaati siirtyy ensi vuoteen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi halunnut Washingtoniin marraskuuksi näyttävän sotilasparaatin – viime vuonna Pariisissa näkemänsä kansallispäivän paraatin malliin. Puolustusministeriö on nyt kuitenkin siirtänyt paraatin järjestämisen vuodelle 2019.
Hukkumiset lisääntyvät Euroopassa, kun vanhemmat vahtivat enemmän kännykkäänsä kuin uimassa olevaa lastaan
Kuuman kesä on lisännyt hukkumiskuolemia eri puolilla Eurooppaa. Saksan hengenpelastajien mukaan ihmiset keskittyvät myös rannoilla niin tiiviisti älykännyköihinsä, että se on lisännyt hukkuneiden määrää. Myös Suomessa on nähty läheltä piti -tilanteita, kun vanhemmat eivät ole vahtineet lapsiaan.
Kaksi lasta leikkii rannalla.Rusty Canuck / AOP
Hellettä ja ukkoskuuroja
Suuressa osassa Suomea on päivällä poutaa ja etelässä on luvassa paikoin jopa hellettä, ennustaa Ylen meteorologi Toni Hellinen. Lännestä saapuu säärintama sade- ja ukkoskuuroineen, joka yltää iltapäivällä Länsi-Lappiin ja vähitellen myös länsirannikolle. Viikonlopun aikana sää viilenee ja Suomen yli liikkuu useita sadealueita. Lue lisää Ylen sääsivuilta.
Vasemmistoliiton tänään julkistama uusi logo saa tiirailemaan värikarttoja, sillä sävy hipoo toisen puolueen, feministisen puolueen logon väriä.
Feministisen puolueen puheenjohtaja, graafinen suunnittelija Katju Aro oudoksui Facebook-sivullaan vasemmistoliiton valintaa.
– Puolueen logon tehtävänä on kaksi asiaa: tuoda esille puolueen ideologiaa ja toistaalta erottautua muista puolueista. Itselläni suunnittelijana herää kysymys: mitä kertoo, että vasemmistoliiton punainen vaihtui pinkiksi, ja että puoluekartalla on nyt kaksi pinkkiä puoluetta, hän kommentoi Ylelle.
Vaaleanpunainen väri yhdistetään paitsi feminismiin myös ihmisten yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon ylipäänsä, jotka ovat feministisen puolueen keskeinen agenda.
Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Tuuli Kamppila kommentoi olevansa iloinen siitä, että feminismi näkyy nyt myös vasemmistoliiton logossa.
Kamppilan mukaan on hyvä, jos muutkin puolueet ottavat tasa-arvon näkyvästi tavoitteikseen.
– Tulkitsen logon niin, että feminismiä nostetaan esille. Pinkki yhdistetään tosi vahvasti feminismiin, ja se on mielleyhtymä, joka ajaa samalla meidän asiaa, Kamppila pohtii.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan logon tarkoitus ei ole jäljitellä feminististä puoluetta, eikä edes olla vaaleanpunainen.
– Nähdäkseni logossa ei ole yhtymää feminismipuolueeseen, eikä se ole meidän tarkoitus. Halusimme modernimman version punaisesta eli vasemmistoliiton omasta väristä, Andersson vastaa.
Anderssonin mukaan on vain hyvä asia, jos logosta tulee tasa-arvo mieleen.
– On hienoa, jos mielleyhtymä on tasa-arvo, sitä vasemmistoliittokin edistää.
Kulunut kesä on ollut monille pohjoisen mehiläistarhaajille paras vuosikausiin. Kuivuudesta huolimatta luonto on kukkinut rehevästi ja lämpöä sekä ravintoa on riittänyt.
Tornion Vojakkalassa mehiläistarhuri Markku Mykkälä tutkailee valmiita kennoja tyytyväisenä. Kun eteläisemmässä Suomessa kipuillaan huonohko sadon kanssa, näyttää Lapissa vaihteeksi hyvältä.
Useamman katovuoden jälkeen hunajaa riittää jo reilusti lingottavaksi.
– Viime vuonna joistakin pesistä tuli pyöreä nolla, toisista ehkä kymmentä tai viittätoista kiloa. Keskisato jäi minulla kymmenen kilon paikkeille. Nyt keskisato pyörii 35-40 kilon paikkeilla, Markku Mykkälä kertoo.
Kotimainen hunaja on jo pitkään ollut trendikäs tuote ja sen kulutus kasvaa. Suomalaiset syövät noin 700 grammaa hunajaa henkeä kohden vuodessa ja siitä 60 prosenttia on kotimaista.
– Ihmiset ovat kiinnostuneet lähiruaasta ja viime viikkoina on paljon keskusteltu esimerkiksi viljan kadosta. Näkisin kyllä, että kotimaisesta ruuasta keskustellaan paljon, myös hunaja tulee näissä puheissa esille, Mykkälä pohtii.
Haastava laji, mutta tavattoman mielenkiintoinen
Hunajatuotanto on erittäin riippuvainen säästä ja olosuhteista, mikä tekee siitä haastavaa. Tarhaaja itse kuvailee mehiläistarhausta tavattoman kiinnostavaksi lajiksi. Sitä tehdäkseen hommasta pitää tykätä.
– Olen sanonut, että jos tämä olisi palkkatyö ja olisin vieraalla töissä eli tätä olisi pakko tehdä, niin olisihan tämä aika kamalaa touhua, Markku Mykkälä veistelee.
Mykkälä hankki ensimmäiset mehiläispesät 26 vuotta sitten. Aika on tehnyt miehestä hunajatuotannon, mutta myös mehiläisten sielunelämän ja mehiläispesien hierarkian asiantuntijan. Miehen juttua kuunnellessa ymmärtää hyvin, että mehiläispesä on kiehtova, mutta julma organisaatio.
– Akkavaltahan siellä on, ilman muuta. Syyskesällä aamulla tarhalle tullessa huomaa, että kuhnurit eli urosmehiläiset on ajettu ärjänteelle. Ne yrittävät lentolaudalta sisälle, mutta emännät eivät päästä ja työmiehet nakkaavat kuhnurit niskasta pihalle. Ne ovat syksyn tullen urokset muuttuneet hyödyttömiksi.
– Kesällä kuhnureilla on pesässä lokoisat oltavat. Nehän eivät osallistu mihinkään työntekoon, eivät vaivaudu edes itse syömään, vaan niitä syötetäänkin siellä. Odottelevat vain, että pääsevät pariutumislennolle nuoren kuningattaren kanssa. Kun syksy tulee, kohtalo on karu, mutta onneksi ne eivät tiedä sitä etukäteen, Markku Mykkälä pohtii.
Viikonloppuna Helsingin Weekend Festivalilla ja Tampereen Blockfesteillä esiintyvä Tekashi69 eli David Hernandez saattaa pian joutua vankilaan. Häntä syytetään muun muassa seksivideon kuvaamisesta 13-vuotiaan tytön kanssa.
Monen muunkin amerikkalaisräppärin taustalta löytyy rikoksia, väkivaltaa ja huumeita.
Kesäkuussa räppäri XXXTentacion ammuttiin floridalaisen moottoripyöräliikkeen edessä lähellä Miamia ja viime vuoden lopulla nouseva rap-artisti Lil Peep kuoli huumeiden yliannostukseen 21-vuotiaana.
Jäljet rikoksista ja vankilatuomioista tatuoidaan yhä useammin kasvoihin.
Tampereen Blockfesteillä esiintyvän Post Malonen naamasta löytyvät tatuoituina piikkilanka, miekka ja Playboy-pupu. Kulmakarvan yläpuolella on teksti "Stay Away", joka viittaa Nirvanan kappaleeseen. Räppärin viimeisin tatuointi, "Always Tired" silmien alapuolelle, on herättänyt ihmetystä.AOP
Hip hop -kulttuuri on aikoinaan syntynyt Yhdysvalloissa jengikulttuurissa. Tämän takia myös tatuoinnit ovat olleet yleisiä. Niillä on osoitettu, kenen joukoissa seisoo.
Monet gangsta-räppärit ovat myös olleet vankilassa ja tatuoinnit kuuluvat vankilakulttuuriin vahvasti. Esimerkiksi silmäkulman alle tatuoitu kyynel on usein symboloinut sitä, että on tehnyt murhan.
Grammy-palkittu Lil Wayne on hankkinut naamaansa 25 tatuointia. Silmäkulmassa lukee "I am a music" ja silmäkulmien alla on kyyneleitä. Erikoisimmat tatuoinnit ovat "Fear" ja "God" silmäluomissa.AOP
Räppäreiden tatuoinnit ovat aiemmin olleet muualla vartalossa, mutta viime aikoina nuoret räppärit ovat alkaneet ottaa niitä kasvoihin.
Hip hop -kulttuurin tutkija Inka Rantakallio Turun yliopistosta arvelee, että kasvotatuoinneilla halutaan ennen kaikkea herättää huomiota.
– Nykyisin tatuoinnit alkavat olla jo aika mainstreamia. Tatuoinnit itsessään eivät ole enää shokeeraavaa. Jotta saadaan shokkiarvo, tatuoidaan naamaa myöten.
Vuosikymmeniä sitten samaa tehtiin punkissa, kun naamaa lävistettiin esimerkiksi hakaneuloilla.
Emo-räppiä tehnyt Lil Peep kuoli viime vuonna huumeiden yliannostukseen vain 21-vuotiaana. Hänen näkyvin tatuointinsa naamassa oli "Cry Baby" toisen kulmakarvan yläpuolella.AOP
Yhteneväisyyttä punk-aikaan löytyy myös musiikista. Rantakallion mukaan useat kasvotatuoinneilla varustetut nuoret räppärit edustavat emo-rap suuntausta.
– Sanoitusten aiheet ovat synkkiä ja mikkiin huudetaan enemmän kuin räpätään.
Räppäri 21 Savagen otsassa on miekka, joka on kunnianosoitus hänen kuolleelle veljelleen. Ylempänä otsassa lukee "Dead Before Dishonore", eli mieluummin kuolema kuin häpeä.AOP
Räppärit eivät viesti kasvoissa olevalla tatuoinnilla pelkästään tiettyyn jengiin kuulumista. Instagram-aikana täytyy brändätä itsensä, jotta erottuu joukosta. Naamatatuointi käy muistettavasta tavaramerkistä etenkin rap-artisteille.
– Rakennetaan maskuliinista imagoa, että on kovempi kuin joku toinen, sanoo Inka Rantakallio.
Räppäri Xxxtentacion ammuttiin floridalaisen moottoripyöräliikkeen eteen kesäkuussa. Hänen vasemman kulmakarvansa yläpuolella oli teksti "Alone".AOP
Kasvotatuoinnit eivät ole pelkästään näyttäviä statementteja maailmalle, kirjoitetaan Vice-lehden artikkelissa. Tatuoinnit voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia.
Räppäreiden kasvotatuoinneissa on usein iskulauseita, jotka toimivat motivaatioina heille itselleen: kun olen tämän naamaani laittanut, tästä ei ole enää paluuta. Sisäisenä mottona voi olla, että teen musiikkia tai kuolen palaamalla takaisin kurjaan entiseen elämääni.
Tatuointi naamassa ei välttämättä työpaikkaa enää löytyisikään peruspalveluammatissa.
Räppäri Stitches on nimensä mukaisesti tatuoinut tikit naamaansa. Kuvan ottamisen jälkeen hän on tatuoinut esikoispoikansa naaman poskeensa.AOP
Helsingin Hietaniemen uimarannalla järjestettävä Weekend Festival aiheutti valtavan ruuhkan ja ihmistukoksen, kun festivaaliportit avattiin kello 16 – kolme tuntia myöhemmin kuin oli tarkoitus.
Viivästymisen syynä oli se, että alueen rakentaminen oli pahasti kesken.
– Alueelle oli työkoneita, eikä niitä olisi ollut turvallista siirtää, jos ympärillä olisi ollut 5 000 festivaalivierasta, sanoo festivaalin tiedottaja Tomi Lindblom.
Osa paikalla olleista jonotti porteilla tuntikausia. Muutama pyrki myös alueelle aitojen yli. Lindblomin mukaan aitojen yli pyrki muutama jonottamiseen kyllästynyt.
Festivaalin aikatauluja rukataan. Uusi ohjelma julkaistaan festivaalin Facebook-sivuilla.
Roni Rekomaa / Lehtikuva
– Osa pienemmistä artisteista joudutaan siirtämään toisille päiville tai perumaan. Tämä on tietenkin katastrofaalista järjestäjien kannalta ja olemme todella pahoillamme.
Paikalla kävi myös poliisi varmistamassa, ettei kukaan jonossa olleista ollut vaarassa litistyä. Poliisin mukaan paineistavaa ruuhkaa ei syntynyt.
Paikalla jonottaneet Ebba Pyhältö ja Joel Peiponen kertovat toista.
– Mun kaverini sai siellä paniikkikohtauksen. Jonotimme kolme tuntia tässä helteessä, Ebba kertoo.
Joelin mukaan jonottajille heitetyt harvat vesipullot eivät auttaneet kuin eturivissä jonottaneita.
– Eihän niitä riittänyt takana oleville.
Molemmat moittivat myös sitä, että tässäkin tilanteessa turvatarkastuksessa poistettiin vesipullot niiltä, jotka eivät olleet vielä juoneet niitä.
Intialaisen Mahindra Groupin autojen varaosien jälleenmyyjät ovat viikolla keskustelleet intialaisen autoteollisuuden tulevaisuudesta ja varaosien myynnistä Saimaan rannalla.
Neljä päivää kestävä vuosittainen konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.
– Olemme aivan haltioissamme, täällä on puhdasta ilmaa ja vettä. Toimme tänne yli 200 jälleenmyyjää, ja tällä seminaarilla on merkittävä vaikutus vuotuiseen myyntiin, myöntää Mahindra & Mahindan johtoryhmän jäsen Hermant Sikka.
Intialaisia matkailijoita lähdössä Saimaan risteilylleJari Tanskanen / Yle
Mahindra Group on monialayritys, joka valmistaa muun muassa traktoreita, autoja ja autojen osia. Konsernin liikevaihto on lähes 17 miljardia dollaria.
Kokouspaikaksi Hermant Sikka valitsi Lappeenrannan, koska ihastui alueeseen konsernin johtoryhmän vieraillessa Lappeenrannassa talvella.
Samaan konserniin kuuluva Mahindra Holidays & Resorts osti pari vuotta sitten enemmistöosuuden Holiday Club Resortista. Tänä vuonna matkanjärjestäjä tuo Saimaalle kolme intialaisryhmää.
– Odotamme merkittävää lisäystä intialaisturistien määrässä ensi vuonna, sanoo Holiday Club Saimaan hotellinjohtaja Anne Puhakainen.
Kylpylälle konferenssin järjestäminen on teettänyt runsaasti ylimääräistä työtä. Hotelli on päivittäin sisustettu erilaisilla Intia-teemoilla, ja ryhmälle tarjottavat ateriat valmistaa viisi Intiasta Suomeen lennätettyä kokkia.
Keittiömestari Kayzad Sadri valmisti ruokaa intialaisturisteille.Jari Tanskanen / Yle
– On vaikea löytää paikallista kokkia, joka osaa valmistaa puhtaita ja aitoja intialaisia makuja sisältävää ruokaa, perustelee Mumbaista Lappeenrantaan tullut keittiömestari Kayzad Sadri.
Intialaiseen ruokaan kuuluvat olennaisesti mausteet, joilla tuodaan eri makuja esille.
– Olemme haalineet Etelä-Suomesta esimerkiksi kaiken liikenevän korianterin meidän keittiöömme, kuvaa hotellinjohtaja Anne Puhakainen intialaisryhmän tuomaa haastetta.
Intialaisia kokkeja valmistamassa kokousvieraille ateriaa.Jari Tanskanen / Yle
– Tällaisia Premium-tason konferensseja järjestetään Saimaalla harvoin, mutta meillä on ollut tavattoman hauskaa koko viikon, jatkaa Puhakainen.
Tanssijat lennätettiin Lontoosta
Konferenssin huipentumana kylpylän areenalla tarjoiltu gaala-illallinen päättyi näyttävään Bollywood-esitykseen.
– Illallisella oli myös suomalaisia Bollywood-tanssijoita, mutta lennätimme pääosan tanssijoista Lontoosta, jatkaa Hermant Sikka.
Kokousmatkailu tuo kaivattua lisätuloa hotelleille
Lappeenrannan konferenssin kustannusarviota järjestävät eivät halua arvioida, mutta pelkästään lähes kahden ja puolen sadan osallistujan, tanssiryhmän ja kokkien lennättäminen Saimaalle maksaa yli 200 000 euroa.
Kokousvieraita ruokatauolla Holiday Club Saimaalla.Jari Tanskanen / Yle
Hotelleille konferenssit ja kokoukset ovat toivottuja tapahtumia, sillä kokousvieras kuluttaa tavallista turistia huomattavasti enemmän rahaa.
– Hotelli on saanut kohtuullisen korvauksen tekemästään työstä, myöntää hotellinjohtaja Anne Puhakainen.
Kokousmatkojen määrä on lisääntynyt tänä vuonna selvästi Saimaan alueella. Puhakaisen mukaan aiemmin päivän kestäneet kokoukset venyvät nyt helpommin kaksipäiväisiksi.
Kolmekymppiset miehet järjestelevät elokuvan kuvauspaikkaa punkaharjulaisessa luolastossa. Biisonimafian nokkamiehet Janne Kaperi ja Kai Rinkinen ovat projektista innoissaan.
– Monesti olemme kysyneet pääsisimmekö tänne kuvaamaan ja nyt pitkän odotuksen jälkeen se viimein onnistui, Biisonimafian tuottaja-näyttelijä Janne Kaperi hehkuttaa Tuunaansaaren luolaston suuaukolla.
Tekeillä oleva elokuva on Biisonimafian ensimmäinen maksullisella kanavalla julkaistava tuotos. Se on jatkoa kolmiosaiselle elokuvasarjalle MC Helper. Kaksi ensimmäistä osaa on julkaistu Youtubessa Biisonimafian Youtube-kanavalla, kuten lähes kaikki ryhmän aikaisempikin videotuotanto.
Youtubessa ryhmän sketsivideot keräävät viikoittain satojatuhansia katselijoita. Kanavan suosituimpia videopätkiä on katsottu miljoonia kertoja.
Uusi sketsivideo julkaistaan aina keskiviikkoisin. Nyt viikoittaisten videoiden tekeminen on kuitenkin ollut tauolla, sillä elokuvan kuvaukset ovat nielleet suuren osan miesten työajasta.
– Ei vaan riittänyt jätkissä tehoa tehdä tähän vielä niitä sketsejä päälle, Kaperi naurahtaa.
Elokuvaa on kuvattu Tuunaansaaren luolastossa. Kuvassa Viivi Pumpanen.Biisonimafia
Alle kymmenenminuuttiseenkin sketsiin uppoaa monta työtuntia. Vaadittavat työvaiheet eli käsikirjoittaminen, tuottaminen, kuvaaminen ja lopulta kaiken editoiminen saattavat kestää yhteensä lähes kolme viikkoa.
– Siinä on aika suuri työmäärä yhdelle sketsille kun mietitään, että viikoittain julkaistaan, Kaperi toteaa.
Harrastelijoista videoalan ammattilaisiksi
Biisonimafia on tehnyt nettivideoita yli kymmenen vuoden ajan. Vuosien vieriessä ja katsojalukujen kasvaessa toiminta on pikkuhiljaa ammattimaistunut.
Tekijöiden tiivis ydinporukka on koko ajan pysynyt samana.
– Vuosikausia kun tehdään töitä samalla porukalla niin sitä hitsautuu yhteen, kaikki tietävät oman paikkansa. Työnteosta tulee nopeaa ja dynaamista, minkä kautta saadaan laatua nostettua, Kaperi kertoo.
Alussa Kaperin ja Rinkisen ystäväporukka kuvasi lumilauta- ja stunttitemppuja. Tekemisen myötä he oppivat editoimaan kuvaamiaan videoita sekä esiintymään kameran edessä.
Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä.
– Armeijan jälkeen mietimme mitä haluamme tehdä elämällämme ja päätimme, että no mehän mennään leffabisnekseen, Kaperi nauraa.
Ensimmäinen verkossa ilmaiseksi julkaistu täyspitkä elokuva kuvattiin kotikutoisesti. Pankkilainalla projektia varten saatiin hankittua kamerat ja näyttelijöinä olivat miehet itse.
Biisonimafia
Kuvaushommiin ystävykset ryhtyivät innosta puhkuen ilman sen kummempaa kokemusta.
– Illalla katsoimme kuvaamaamme materiaalia ja totesimme, että eihän se näyttänyt ollenkaan Hollywoodilta!
Kaperi ja Rinkinen ystävineen kuvasivat yhtä ja samaa dialogikuvausta viiden päivän ajan. Lopulta ahkera yrittäminen ja elokuvan kuvaaminen palkittiin.
– Siitä tuli hirveä hitti ja suosio. Se oli sitä aikaa kun serverit kaatuilivat kun elokuvaa piti netissä latailla, Kaperi muistelee.
Esikoiselokuvan jälkeen Biisonimafia on tehnyt sketsivideoita ja muutaman tv-sarjan. Sketsien myötä ryhmä on oppinut käsikirjoittamaan, näyttelemään ja käsittelemään videoita sekä kameraa.
Yhteistyö mainostajien kanssa rajoittaa sisältöä
Yleensä Biisonimafia rahoittaa tuotantonsa mainostuloilla. Tämä näkyy sketseissä esimerkiksi tuotesijoitteluna, minkä vuoksi videoiden käsikirjoituksia joudutaan monesti tekemään mainostajien ehdoilla.
Nyt yhteistyö elokuvan julkaisijan kanssa ja sitä kautta saatu rahoitus mahdollistavat elokuvan tekemisen ilman mainostajien asettamaa painetta. Tuottaja Janne Kaperi on tilanteesta hyvillään.
– Mainostajan määrittämänä et voi tehdä niin roiseja juttuja tai tietynlaista huumoria. Nyt me pystymme tekemään ihan täysin sisällön ja tarinan ehdoilla.
Sketsivideoiden kuvaaminen vie toisinaan hienoihinkin maisemiin.Biisonimafia
Elokuvan kuvaukset kestävät syyskuuhun saakka. Sen jälkeen alkaa kuvattujen materiaalien jälkikäsittely ja editointi.
– Julkaisupäivä on vielä auki. Toivotaan itsekin mahdollisimman aikaista julkaisua, jotta päästään sitten kuulemaan katsojien kommentteja, Kaperi kertoo.
Tekeillä olevan elokuvan taustajoukoissa pyörii Biisonimafian perustajien Janne Kaperin ja Kai Rinkisen lisäksi suurempi tuotantoryhmä. Joukkokohtauksien kuvauksissa on parhaimmillaan nähty yli neljäkymmentä rosvoja ja poliiseja esittävää avustajaa.
Biisonimafian vakionäyttelijöissä on Kaperin ja Rinkisen lisäksi myös julkkiksia. Esimerkiksi Viivi Pumpanen ja Janni Hussi ovat näytelleet ryhmän sketseissä jo pitkään.
– Aika helppo heidät oli houkutella mukaan! Molemmat ovat sellaisia heittäytyjiä, Kaperi kehuu näyttelijäkollegoitaan.
Suomessa mitattiin tämän vuoden 61. hellepäivä, kun elohopea kohosi esimerkiksi Porissa 26,8 asteeseen perjantaina, kertoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.
Suomessa on mitattu eniten hellepäiviä vuonna 2002, jolloin niitä oli yhteensä 65 kappaletta.
Tänä vuonna hellepäiviä on mitattu Suomen historiassa toiseksi eniten – tosin myös vuonna 2006 mitattiin 61 hellepäivää.
Jaettu hopeasija voi kuitenkin jäädä lyhytkestoiseksi, koska osassa maata voi olla hellettä lauantaina.
Ukkosta ja vesisadetta
Lännestä saapuu Suomeen perjantaina illalla säärintama, joka tuo mukanaan sade- ja ukkoskuuroja.
– Kuurot ovat kehittyneet Tukholman lähistöllä, ja ne näyttäisivät ajautuvan Pohjanmaalle. Ikinä ei kuitenkaan tiedä, että mitä meren päällä käy, jaksavatko ukkoset tulla yli vai tuleeko sieltä vain sadekuuroja, Koskela kertoo.
Säärintama liikkuu lauantaina Suomen yli itään.
– Itä- ja Etelä-Suomessa ilma voi olla sen verran lämmintä, että siellä voidaan yltää hellelukemiin. Kaakon kulmalla liikutaan esimerkiksi 24–26 asteen välillä.
Myös muualla Suomessa on kesäisiä lämpöasteita lauantaina, sillä elohopea kipuaa Lappia myöten 20 asteen tienoille tai sen yli.
– Jos lauantaina on hellepäivä, jää se todennäköisesti vähään aikaan viimeiseksi. Näissä ennusteissa ei ainakaan näy hellepäiviä.
Sunnuntaina jo viilenee
Sunnuntaina esiintyy laajalti kuurosateita ja sää viilenee hieman. Esimerkiksi Etelä-Suomessa lämpöasteet ovat 20 vaiheilla. Sunnuntai on myös tuulinen.
Viileämpi sää jatkuu myös alkuviikolla.
– Maanantaina Etelä-Suomessakin ollaan ylimmillään 20 asteen paikkeilla. Sen jälkeen alkaa olla tiukassa, että saavutettaisiin 20 astetta.
Koskela ei kuitenkaan pidä mahdottomana, etteikö elokuussa saataisi vielä hellepäiviä.
– On se mahdollista, jos ennusteet vain vähän muuttuvat, että tulee lämmintä. Onhan mahdollista, että syyskuussakin on jokunen hellepäivä. Ne ovat kuitenkin aika harvassa.
Vanhoista Rajavartiolaitoksen kasarmirakennuksista on muodostunut ongelma Imatran Immolassa. Kasarmialueelle on jäänyt tyhjilleen kolme 1930-luvulla rakennettua funkkistaloa. Vanha esikunta, ruokala ja päävartio ovat käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia. Lisäksi tyhjillään on 1960-luvulla rakennettu esikuntarakennus.
Immolassa sijaitsee Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta sekä Raja- ja merivartiokoulu.
Senaatti-kiinteistöt ja Rajavartiolaitos selvittävät parhaillaan, mitä rakennuksille voisi tehdä. Selvitys valmistuu ensi keväänä.
Rakennuksille on vaikea keksiä uutta käyttöä. Vielä ei tiedetä, saako kasarmialueen rakennuksia myydä, koska kyse on strategisesti merkittävistä kohteista. Purkaminenkin on vaikeaa, koska osa rakennuksista on suojeltu.
"Ei sovellu nykytoimintoihin"
Immolan sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa korjaustarvetta on kertynyt yhteensä 40 miljoonaa euron edestä. Senaatti-kiinteistöjen asiakkuuspäällikkö Jouni Leinosen mukaan rakennukset voitaisiin kuitenkin vielä korjata.
– Pohditaan olisiko näistä hyötyä jollekin valtionhallinnon organisaatiolle, sanoo Leinonen.
1930-luvulla rakennetut rakennukset ovat kuitenkin epäkäytännöllisiä nykytarpeisiin.
– Ongelma on, että rakennukset eivät sovellu enää nykytoimintoihin. Lisäksi ne ovat teknisesti ja sisäilmaolosuhteiltaan sellaisia, joita on tosi haastava käyttää, pohtii Leinonen.
Vuokrat nousevat, jos korjataan
Rajavartiolaitoksen esikunta on väistötiloissa, koska rakennukset ovat tällä hetkellä käyttökiellossa sisäilmaongelmien takia.
Rakennusten peruskorjaus aiheuttaisi päänvaivaa rajavartiolaitokselle.
– Mikäli valtio pistäisi kuntoon rakennukset, meille tulisi 1 – 2 miljoonan lisävuokrakustannukset. Tällä hetkellä meillä ei ole rahaa tällaiseen vuokran nousuun, sanoo kiinteistöjohtaja Heikki Lappalainen Rajavartiolaitokselta.
Koko Suomessa Rajavartiolaitoksen rakennuksissa korjausvelkaa on kertynyt yhteensä 100 miljoonaa euroa.
Ministeri Vehviläinen kommentoi Immolan rakennusten mahdollista myyntiä.Jarno Kuusinen / AOP
Ministeri otti kantaa mahdolliseen myyntiin
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) otti kantaa Immolan rakennusten mahdolliseen myyntiin vieraillessaan Lappeenrannassa elokuun puolessa välissä. Hän haluaa selvityksen kiinteistöjen myyntiaikeista.
– Olen sitä mieltä, että Senaatti-kiinteistöjen ei pidä myydä strategisesti merkittäviä kohteita. Tässä pitää olla erittäin pidättyväinen. Asia on otettu tutkittavaksi, sanoo ministeri Vehviläinen.
Vaikka mahdollisesta myynnistä on noussut jo kohu, Senaatti-kiinteistöistä kiistetään, että myyntiä olisi mietitty.
– Myyntiä ei ole edes vielä ajateltu, sanoo Leinonen Senaatti-kiinteistöistä.
Myynnistä kinkkistä tekee se, että myytävistä kiinteistöistä on näköyhteys rajavartiolaitoksen erikoisrajajääkärien kouluttamisalueelle. Immolan kasarmialue on strategisesti merkittävä alue.
Vuonna 1936 lentoasema 6:n käyttöön valmistuneen rakennuksen ala-aulan lattiaan on sommiteltu ilmavoimien tunnus.Yle/ Ulla Ylönen
–Kaakkois-Suomen rajavartiosto on tärkeä, koska on täällä sijaitsevat isot rajanylityspaikat. Se tarkoittaa, että meillä on iso toimitilatarve koulutukselle ja vartiostolle, sanoo kiinteistöjohtaja Heikki Lappalainen rajavartiolaitokselta.
Senaatti-kiinteistöt on myynyt aiemmin Immolan kasarmialueen vanhoja asuinrakennuksia, joista näköyhteyttä ei ole kouluttamisalueelle.
Suojelu rajoittaa tulevaa toimintaa
Päänvaivaa tuottavat myös suojelumerkinnät. Kolmella vanhimmalla rakennuksella on suojelumerkintä. Rakennuksen ulkokuoren pitää säilyä nykyisenlaisena ja sisäremonteissa pitää ottaa suojelu huomioon.
–Suojelu vaikuttaa, ettei me pystytä niille kovin järeitä toimenpiteitä tekemään. Se rajaa myös tulevaa toimintaa rakennuksissa, kertoo asiakkuuspäällikkö Jouni Leinonen Senaatti-kiinteistöiltä.
Yhteensä kerrosalaa rakennuksissa on noin 3000 neliömetriä. Leinosen mukaan paras keino suojella rakennuksia olisi käyttää niitä.
– Rakennukset menee aika nopeasti pilalle, jos ne jätetään tyhjilleen. Kaikista paras keino suojella rakennusta on käyttää sitä siihen tarkoituksiin, johon se soveltuu.
Se ken on etsinyt pääkaupunkiseudulta edullista opiskelija-asuntoa tai pientä asuntoa samaan aikaan, kun korkeakoulujen opiskelijavalinnat on julkistettu, tietää, millaista taistelua yksiöistä ja pienistä kaksioista käydään.
Erityisen kovaa kilpailu on tänä vuonna, koska opiskelijat siirtyivät viime vuoden elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijoilla on käytettävissä asumismenoihin enemmän rahaa kuin ennen.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasille on tullut elokuun alkuun mennessä ennätysmäärä asuntohakemuksia: noin 11 200. Se on Hoasin mukaan kaikkien aikojen ennätys.
Tänä vuonna opiskelijat ovat myös hakeneet asuntoja ennätysaikaisin. Nykyään opiskelupaikat varmistuvat entistä aiemmin, kun osa opiskelijoista pääsee opiskelijavalintojen uudistuksen myötä korkeakouluopintoihin todistuksellaan.
Yksiöiden suosio ei hiivu
Hoasilta haettavista asunnoista halutuimpia ovat yksiöt. Niihin mielii yli 60 prosenttia hakijoista.
Hoasin toimitusjohtajan Matti Tarhion mukaan yksiöiden jälkeen suosituimpia ovat perheasunnot, joita hakee 20 prosenttia hakijoista.
Kahden hengen kämppisasuntoja hakee 10 prosenttia hakijoista, samoin soluasuntoja, joissa yleisin vuokrattava kohde on huone kolmen hengen asunnosta.
– Yksiöt ovat jo pidemmän aikaa kasvattaneet suosiotaan, ja kyllä se tapahtuu soluasuntojen kustannuksella, Tarhio sanoo.
Hoas on ennakoinut yksiöiden suosion kasvua myös uudistuotannossaan. Tarhio kertoo, että rakenteilla olevista, noin 600:sta uudesta asunnosta noin 80 prosenttia on yksiöitä. Yksiötarjontaa Hoas aikoo kasvattaa myös tulevaisuudessa.
Opiskelija-asunnoksi laivan hytti?
Opiskelijoiden asuntopula luo myös uudenlaista asuntotarjontaa.
Autojen vertaisvuokrauspalvelu Blox Car tarjoaa Facebookin Vuokra-asunnot Helsinki -ryhmässä opiskelijoille väliaikaista majoitusta Kauppatorilta, Nikolai II -aluksesta. Alus toimii tällä hetkellä yrityksen toimistona ja sitä vuokrataan myös erilaisiin tapahtumiin.
Väliaikaismajoitusta olisi tarjolla 15:lle opiskelijalle: yksi neljän hengen hytti, viisi kahden hengen hyttiä ja yksi yhden hengen hytti. Hinnat vaihtelevat 249–399 euron välillä.
– Yrityksemme tekee paljon yhteistyötä oppilaitosten ja opiskelijoiden kanssa ja halusimme tarjota syksyksi apua opiskelijoiden ensisijaiseen asuntotarpeeseen. Emme ole muuttamassa laivaa pysyvästi asumiskäyttöön, emmekä ole tekemässä pysyviä vuokrasopimuksia. Tämä on tilapäinen majoitusmahdollisuus syyskuun alusta marraskuun loppuun, sanoo Blox Carin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Santeri Petrell.
Petrellin mukaan kiinnostuneita on muutamia kymmeniä.
– Ensi viikolla on tarkoitus esitellä hyttejä kiinnostuneille.
Iloisesti naurahtava nainen tarkastaa puhelimen kameralla onko hänen huulipunansa hyvin. Samalla hän etsii uusia tuttavuuksia puhelimen deittisovellusten avulla.
– Kyllähän se on paljon helpompaa kuin se, että lähtisin etsimään seuraa esimerkiksi baarista, kolmen lapsen äiti Mari Mynttinen toteaa lappeenrantalaisella terassilla.
Mynttisen katse kiertää terassilla olevissa ihmisissä. Puhelin piippaa ja hän tarkastaa heti, viestivätkö lapset vai mahdollisesti tuleva rakkaus.
Mari Mynttinen aloitti nettideittailun 1990-luvulla. Nyt hän käyttää lähinnä deittisovelluksia, Tinderiä ja Badoota.
– Lapsivapaata on vähän. Jos lähtisin baariin, pitäisi herraseura olla jo valmiina. Ja jos jonkun komistuksen sieltä löydän, en tiedä onko hän edes sinkku, toteaa Mynttinen.
Tutkimusprofessori Osmo Kontula käy läpi 2600 rakkaustarinaa.Kalevi Rytkölä / Yle
Tutkimus: Parisuhde löytyy netistä
Tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta on mittavan rakkausaineiston äärellä. Hän on käynyt läpi 2 600 suomalaista rakkaustarinaa. Niiden mukaan yleisin tie parisuhteisiin on netti.
– Ja netissä suosituin tapaamiskanava on Tinder. Mainittuna ovat myös Facebook ja Suomi24, kertoo Kontula.
Toiseksi yleisin tapa on löytää rakkaus ystäväpiiristä.
– Kumppani on joko kuulunut ystäväpiiriin tai ollut jonkun kaverin kaveri, Kontula sanoo.
Lapsuudella ja nuoruudella on merkitystä myöhempiin suhteisiin. Lähes yhtä yleistä kuin löytää rakkaus ystäväpiiristä, on löytää kumppani lapsuuden ja nuoruuden tutuista.
– Sellaisia tapauksia on paljon, että sitten kun aikuisena on tavattu uudestaan, vanha kiinnostus on syttynyt hyvin nopeasti liekkeihin, kertoo Kontula.
Työpaikkaromanssit ovat neljänneksi yleisin tapa löytää parisuhde. Löytynyt kumppani on joko työkaveri tai esimerkiksi asiakas, joka on tullut käymään toisen työpaikalla.
Vasta viidenneksi suosituin ihmisten kohtaamispaikka ovat baarit ja pubit..
Niina Vehviläinen huomaa, jos jotkut ovat tulleet ensitreffeille baariin.Tommi Parkkinen / Yle
Baariin mennään pitämään hauskaa
18 vuotta baareissa ja yökerhoissa työskennellyt Niina Vehviläinen on huomannut muutoksen työpaikallaan deittisovellusten tulon jälkeen.
– On se muuttunut tosi paljon. Ennen tultiin baariin hakemaan seuraa, yhden illan juttuja ja rakkautta. Nyt tilanne on toinen, kun älypuhelin löytyy kaikkien taskusta. Siellä on Tinderit ja kaikki muut deittisovellukset, toteaa lappeenrantalainen Niina Vehviläinen.
Nykyään ihmiset tulevat baariin juomaan ystävien kesken pullon viiniä ja pitämään hauskaa.
– Baariin tullaan tanssimaan kavereiden kanssa ja viihtymään. Ei ole enää sellaista pilkettä silmäkulmassa, että pitäisi saada joku viereen yöksi, sanoo Vehviläinen.
Baarit täyttyvät ensitreffeistä
Baarissa ei käy enää helposti flaksi, kuten rakkaustutkija Osmo Kontulan edellä esitelty tutkimus osoittaa. Sen sijaan deittisovellusten kautta tutustuneet ihmiset ovat kasvava asiakasryhmä baareissa.
– Kyllä sen huomaa baaritiskin takaa, jos jotkut ovat tulleet ensitreffeille, naurahtaa ravintolatyöntekijä Niina Vehviläinen.
Vehviläinen kertoo, että ensitreffeillä kävijät huomaa tietystä jännitteestä ja jännityksestä. Ja toisinaan ihmiset kertovat baarityöntekijöille olevansa treffeillä ensi kertaa.
– On tosi kiva, että tällainen treffikulttuuri on alkanut, koska Suomessa ei aiemmin tällaista ole ollut.
Tapaaminen mahdollisimman nopeasti
Mari Mynttinen vilkaisee kännykkäänsä. Viimeisin treffikaveri kysyy, mitä kuuluu. 44-vuotias nainen haluaa tavata kiinnostavan keskustelukumppanin mahdollisimman nopeasti kasvokkain.
– Kyllä vähintään kahdet treffit kuukaudessa pitävät mielen virkeänä, nainen nauraa, olipa kyseessä ensitreffit tai jo aiemmin tavattu, nainen nauraa.
– Mutta yksi kerrallaan, kiitos, tähdentää Mynttinen.
Nopeaa tapaamista nainen perustelee sillä, että pitkä kirjoittelu luo ihmisestä mielikuvaa, joka voi olla todellisuuteen nähden aivan väärä.
– En näe järkevänä, että lähtisin kirjoittelemaan kuukausitolkulla jonkun kanssa. En minä ole kuitenkaan kirjekaveria etsimässä, sanoo Mynttinen.
Lisäksi nainen pyrkii soittamaan ennen tapaamista deittikumppanilleen. Hän suosii videopuhelua, koska siinä saa paremman kuvan kuin tavallisessa puhelussa. Ja jos vastapuoli kieltäytyy videopuhelusta, kertoo sekin Mynttisen mielestä jotain.
– Ei se ainakaan pointseja nosta, jos kieltäytyy puhelusta.
Rakkauden löytyminen deittisovellusten kautta vaatii aikaa ja vaivaa.Tommi Parkkinen / Yle
Deittisovelluksien isot käyttäjämäärät ovat sekä hyvä että huono asia. Jos asettaa löydettävien sinkkujen kentäksi koko Suomen, voi tarjonta olla jo liian laajaa ja valinta hankalaa.
– Onhan sovellukset hyviä, jos asuu jossain pikkukylässä, jossa on kaksi sinkkumiestä. Ja toinen niistä pitäisi valita. Nyt mahdollisuuksia on enemmän, Mynttinen sanoo.
Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen kertoo, että deittisovellusten yleistymisen myötä on herännyt keskustelua, onko sitoutumisesta tullut vaikeampaa nykypäivänä. Vaihtoehtojen määrä on kasvanut, koska netin kautta on avautunut yhteys suurempaan joukkoon sopivia kumppaniehdokkaita.
– Ajatus vielä sopivammasta kumppanista voi olla vain yhden pyyhkäisyn päässä. Se voi vaikeuttaa päätöstä sitoutua. Tämä voi muokata deittailukulttuuria kevyemmäksi, pohtii Ojanen.
Netti on helpottanut myös vähemmistöryhmiin kuuluvia kumppanin löytymisessä. Deittisovellusten avulla on helpompi haravoida esimerkiksi samaa sukupuolta tai samaan uskontokuntaan kuuluvia deittikumppaneita.
Kuuntele ja tapaa useamman kerran
Deittisovellusten ulkonäkökeskeisyys tökki alkuun Mari Mynttistä. Deittisovelluksissa kuvilla on suuri merkitys, koska niiden perusteella käyttäjä määrittelee kiinnostaako vai eikö häntä jokin ihminen.
– Alussa tuntui ihan ihmisarvoa alentavalta ja oudolta, että voiko ihmisiä jaotella näin, mutta nähtävästi voi, naurahtaa Mynttinen.
Ensitreffit voivat hermostuttaa, ja silloin voi tulla puhuttua liikaa itsestään.
– Malta pysähtyä ja kuunnella vastapuoltakin. Kysy mitä kuuluu ja osoita, että vastapuoli kiinnostaa, kokenut deittailija Mari Mynttinen neuvoo.
Vaikka moni puhuu ensivaikutelman tärkeydestä, Mynttinen neuvoo katsomaan sen taakse.
– Kannattaa tavata samaa ihmistä useamman kerran eikä heti ensitapaamisella lyödä leimaa otsaan, että jatkoon tai ei jatkoon. Tutustuttaisiin ihmiseen eikä pelkästään siihen ulkokuoreen.
Los Angelesin metro on ilmoittanut ottavansa asemilla käyttöön henkilöskannerit. Järjestelmän tarkoitus on havaita matkustajien mahdollisesti kuljettamat räjähteet ja aseet.
Matkantekoa uusi järjestelmä ei hidasta. Metron käyttäjät voidaan tutkia esimerkiksi liukuportaissa matkustajien pysyessä liikkeessä.
– Uusi teknologia parantaa meidän jo ennestään kehittyneitä turvallisuusjärjestelyjämme. Se auttaa estämään mahdollisia hyökkäyksiä, Los Angelesin piirikunnan metrolautakunnan puheenjohtaja Sheila Kuehl kommentoi lehdistötiedotteessa.
Järjestelmä mittaa kehosta säteilevää lämpöä
Skannerit otetaan aluksi käyttöön vain muutamilla asemilla. Liikutettavista yksiköistä koostuva järjestelmä voidaan tarvittaessa siirtää esimerkiksi suurten yleisötapahtumien läheisille metroasemille.
Noin 90 000 euroa maksava itsenäinen sensoriyksikkö perustuu samankaltaiseen tekniikkaan kuin joillain lentokentillä käytettävät henkilöskannerit. Uusi järjestelmä ei kuitenkaan lähetä itse säteilyä vaan se mittaa ihmisen kehosta säteilevää lämpöä.
Mikäli laite havaitsee vaatteiden alla jonkin esteen lämpösäteilylle, matkustaja voidaan poimia turvatarkastukseen. Skannerit havaitsevat sekä metalliset että muut lämpöä peittävät esineet.
Kevyehköt skanneriyksiköt pystytään tarpeen mukaan siirtämään eri metroasemille.EPA / LA METRO
Joukkoliikenteen turvallisuutta on viime vuosina kehitetty ympäri Yhdysvaltoja. Liikenneturvallisuudesta vastaava TSA on kokeillut vastaavanlaisia uusia skannerijärjestelmiä muun muassa New Jerseyssä ja San Franciscossa.
Helsingissä ei samanlaista tarvetta
Suomessa metron turvallisuutta parantavia projekteja seurataan tarkasti. Henkilöskannerit eivät kuitenkaan tule toistaiseksi Helsingin metron hankintalistalle.
– Meillä ei ole ollut samanlaista tarvetta parantaa turvallisuutta kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai vaikka Pariisissa, mutta ehdottomasti näitä asioita seurataan, sanoo metroa operoivan HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski Ylelle.
– Mikäli Los Angelesin uusi järjestelmä parantaa turvallisuutta ilman, että se häiritsee merkittävästi liikenteen sujuvuutta, olemme totta kai kiinnostuneet siitä.
Pääkaupunkiseudulla metron läpi kulkee päivittäin lähes 200 000 matkustajaa. Turvallisuutta valvotaan sadoilla kameroilla ja muilla tietolähteillä. Kameroiden tuottaman kuvavirran seulominen tapahtuu ihmisvoimin.
– Käytössä ei ole kasvojentunnistusohjelmistoa, mutta ajatus on kehittää järjestelmää siihen suuntaan, että ihmisten resurssit saadaan parhaimpaan käyttöön. Juuri nyt meillä on käynnissä tilannekuvan päivittämisprojekti, jonka tavoitteena on hyödyntää eri lähteistä tulevaa tietoa entistä tehokkaammin, Lehmuskoski sanoo.
