Vieremän Sallisenmäellä versosurma on iskenyt Mäen yhteismetsän yli 50-vuotiaaseen männikköön. Tuhoja on ainakin kuuden hehtaarin alueella. Isoja mäntyjä on kuivumassa runsaasti pystyyn.

– Eihän se hyvältä näytä. Huomasimme tuhon viime kesänä ja nyt seurailemme, mitä voisi tehdä, sanoo Mäen yhteismetsän toimitsija Janita Sirviö.

– Yritämme pitää tappiot minimissä, Janita Sirviö huokaa.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta sanoo, että Mäen yhteismetsälle tappio on joka tapauksessa erityisen iso, koska versosurman runtelema männikkö on lannoitettu viisi vuotta sitten, ja lannoitusvaikutusta olisi vielä jäljellä monta vuotta. Nyt puusto ei pysty sitä versosurman takia käyttämään hyväkseen.

– Lannoituksesta tuleva hyöty putoaa puoleen, Remes laskee. Alun perin lannoitushyöty olisi ollut yli tuhat euroa hehtaarille.

Runsassateiset kesät levittäneet versosurmaa

Versosurma tekee tuhojaan nyt laajasti eri puolilla Suomea, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Tuhoja on havaittu myös muualla Suomessa aina Lappia ja Uuttamaata myöten.

Versosurman leviämistä ovat vauhdittaneet viime vuosien runsassateiset kesät vuosina 2012, 2015, 2016 ja 2017.

– Tämä tautihan ei ole suinkaan yksivuotinen riesa, se jatkaa tuhojaan tulevina vuosinakin, sanoo Remes.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tulevina vuosina mäntyjen kasvu voi heikentyä versosurma-alueilla jopa 40 prosenttia.

Versosurmalle erityisen alttiita alueita ovat alavat, viileät ja kosteat kasvupaikat.

– Versosurman riivaamat metsät ovat alttiita myös muille tuhoille jatkossa. Kun puut ovat heikentyneet, se altistaa sienitaudeille ja hyönteistuhoille, Remes sanoo.

Versosurman ennaltaehkäisyssä tärkeää on tehdä taimikonhoitotyöt ja harvennukset ajoissa.

– Pitää huolehtia siitä, että puilla on riittävästi kasvutilaa, jolloin pienilmasto on epäedullisempi sienitaudeille. Jos tauti on kuitenkin iskenyt, saastuneita puita voidaan poistaa, Remes neuvoo.

Riitta Myller ilmoittaa poisjäännistään tänään pohjoiskarjalaisille kannattajilleen. Myller on politiikan seniorisarjaa, sillä hän pääsi ensi kertaa eduskuntaan jo vuonna 1987. Vuosina 1995-2009 Myller työskenteli suomalaismeppinä Euroopan parlamentissa. Eduskuntaan hän palasi vuoden 2011 vaaleissa.

Myller perustelee luopumistaan sillä, että kun gallupluvut nyt näyttävät demareille hyviltä, niin konkarin on tunnettava kokonaisvastuuta ja tehtävä tilaa uusille yrittäjille.

– Kyllä eduskuntatyö on totta kai hyvin kiinnostavaa ja tärkeätä, mutta on iso ero siinä, onko oppositiopuolueen vai hallituspuolueen kansanedustaja ja miten paljon voi vaikuttaa asioihin.

– Ehkä viimeiset kolme vuotta ovat olleet siinä mielessä aika turhauttavia, että aika vähän on voinut vaikuttaa hallituksen esityksiin ja siihen, miten päätökset on eduskunnassa tehty, Myller pohtii.

Uotila luopuu perhesyistä

Vasemmistoliiton Kari Uotila ei asetu kevään vaaleissa ehdolle lähipiirin sairaustapauksen takia. Myös Uotila kuuluu eduskunnan konkareihin, sillä hänet valittiin ensi kertaa kansanedustajaksi vuonna 1995.

Espoolainen Uotila työskenteli ennen kansanedustajaksi valintaansa Meriteollisuuden ja Masa-Yardsin Helsingin telakan pääluottamusmiehenä ja levyseppänä.

Keskustalaisista kansanedustajista varsinainen Iisalmen ikihonka Seppo Kääriäinen ilmoitti alkuviikosta, että tämä kausi jää hänen viimeisekseen. Nyt 70-vuotias Kääriäinen valittiin ensi kertaa eduskuntaan samana vuonna kuin Myller eli 1987.

Savo-Karjalan vaalipiirin muista keskustalaisista edustajista Markku Rossi ilmoitti jo alkukesästä, ettei asetu ehdolle.

Osa sinisistä luopuu omalla päätöksellä

Perussuomalaiset hajosivat viime kesänä Jussi Halla-ahon johtamiin perussuomalaisiin ja Sampo Terhon Siniseen tulevaisuuteen. Vaikuttaa kuin molemmissa ryhmissä kansanedustajia oli vedottu jatkamaan.

Kontiolahdelta Joensuun läheltä kotoisin oleva kolmannen kauden kansanedustaja Pentti Oinonen ei kuitenkaan pyörrä viimekesäistä ilmoitustaan.

– En pyri eduskuntaan enkä osallistu muihinkaan vaaleihin, Oinonen ilmoittaa tekstiviestillä.

Oinosen puoluetoveri, sinisten Maria Lohela kertoi aikeistaan viime viikolla. Puhemiehenäkin ollut Lohela ei pyri enää eduskuntaan.

SDP:n Lauri Ihalainen on jo aiemmin ilmoittanut, että hänen eduskuntauransa jää kahteen kauteen. Ennen eduskuntaa Ihalainen toimi lähemmäs 40 vuotta palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa. Ihalainen on nyt 71-vuotias.

RKP:n entinen puheenjohtaja ja entinen ministeri Stefan Wallin ilmoitti keväällä lehtikolumnissaan, ettei asetu enää ehdolle. Wallin on ollut kansanedustaja vuodesta 2007 ja toimi RKP:n puheenjohtajana 2006-2012.

Kokoomuksen Pertti Salolainen Helsingistä puolestaan sanoi kesäkuun puoluekokouksen yhteydessä, ettei asetu enää ehdolle. Salolainen on 78-vuotias.

Jatkoa harkitsevien listalla kovia nimiä

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun 14. päivä 2019. Aikaa siihen on nyt tasan kahdeksan kuukautta.

Yllättävän moni raskaan sarajan kansanedustaja pohtii yhä ehdokkuuttaan.

Esimerkiksi nykyinen puhemies, kokoomuksen Paula Risikko ei ole vielä päättänyt jatkoaikeitaan.

Mietintävaihe on meneillään myös ensimmäisellä varapuhemiehellä, keskustan Mauri Pekkarisella, joka oli haluton puhelimessa kertomaan syitä, jotka vaikuttavat hänen päätökseensä. 70-vuotiaalta Pekkariselta leikattiin viime vuonna eturauhassyöpä. Lehtitietojen mukaan tauti on selätetty.

Pekkarisen puoluetoveri ja eduskunnan etupenkin vierustoveri Sirkka-Liisa Anttila kertoo jatkoaikeistaan myöhemmin syksyllä. Anttila sanoo päättävänsä sen jälkeen kun on nähnyt miten maakunta- ja soteuudistukselle käy. Anttila on Forssasta, missä on pelätty terveydenhoitopalvelujen heikkenevän uudistuksen seurauksena.

Keskustan konkareista ehdokkuuttaan miettii myös vuonna 1991 kansanedustajaksi ensi kertaa valittu Timo Kalli Satakunnan Eurasta.

Harkimo päättää lokakuussa

Kokoomuksesta eronnut ja oman Liike Nyt -porukan perustanut Harry "Hjallis" Harkimo tekee oman jatkopäätöksensä lokakuun puolivälissä eli sitten kun on selvää lähteekö Liike Nyt mukaan vaaleihin.

Harkimon entinen puoluetoveri, helsinkiläinen kokoomusedustaja Jaana Pelkonen kuuluu myös jatkoaan yhä harkitseviin. Pelkonen jätti keväällä paikkansa Helsingin kaupunginhallituksessa, mutta jatkaa valtuustossa. Eron syyksi Pelkonen kertoi lapsiperhearjen, jota pyörittää käytännössä yksin. Samassa yhteydessä Pelkonen kertoi miettivänsä myös jatkoaan eduskunnassa. Pelkonen sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 15 954 ääntä eli eniten Helsingissä.

Kokoomuslaisista harkintavaihe on meneillään myös porilaisella Jaana Laitinen-Pesolalla. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja pitkäaikainen terveydenhoitoalan ammattiliittojohtaja.

Tällä vaalikaudella eduskunnan on jo kesken kauden jättänyt 10 kansanedustajaa, mikä on poikkeuksellisen paljon.

Eduskunnan tietopalvelun mukaan ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja 33 silloista kansanedustajaa ilmoitti, ettei asetu ehdolle. Ennen vuoden 2011 vaaleja luku oli 38.

Soulin kuningatar Aretha Franklin on kuollut.

Franklinin kerrottiin jo alkuviikosta olevan vakavasti sairaana kotonaan Detroitissa. Tilanteen vakavuudesta kertoi ensimmäisenä showbiz411-sivusto. Omaisten ja muiden läheisten kerrottiin olevan taitelijan luona.

Franklin oli kuollessaan 76-vuotias. Hän sairasti tiettävästi vuonna 2010 haimasyövän, mutta kiisti väitteet pitkään. Viime vuonna hän ilmoitti jäävänsä eläkkeelle.

Baptistisaarnaajan tytär Aretha Franklin syntyi vuonna 1942, ja aloitti uransa laulamalla isänsä kirkossa. Ensimmäisen kerran hän levytti musiikkia jo 14-vuotiaana.

Franklinin laulu-uran alkuvaiheet olivat tahmeita, ja suosio antoi odottaa itseään. Ongelmana oli paitsi hittien puute, myös se, että hänestä yritettiin muokata pop- ja jazzlaulajaa gospeljuurista piittaamatta.

Kaikki muuttui, kun Franklin 1960-luvun puolivälissä siirtyi levy-yhtiö Atlanticille. Ensimmäinen hitti oli cover-versio Otis Reddingin kappaleesta Respect. Kappaleesta muodostui sekä kansalaisoikeusliikkeen, että feministiaktivistien epävirallinen hymni.

Ensimmäistä hittiä seurasi liuta muita, kuten Chain of Fools, Think, (You Make Me Feel Like) A Natural Woman ja I Say a Little Prayer for You.

Jo 1960-luvun loppuun mennessä Franklinia kutsuttiin laajalti soulin kuningattareksi. Hän voitti uransa aikana kaikkiaan 18 Grammy-palkintoa ja myi yli 75 miljoonaa levyä.

Vuonna 1987 Franklin sai nimensä Rock and Roll Hall of Fameen ensimmäisenä naisena. Arvostettu musiikkilehti Mojo valitsi hänen kaikkien aikojen parhaaksi laulajaksi vuonna 1998. Lukuisat Yhdysvaltalaiset yliopistot nimesivät hänet kunniatohtoriksi musiikillisten ansioiden perusteella.

Aretha Franklin työskenteli viime vuosikymmeninä muun muassa Mariah Careyn, Lauryn Hillin, Mary J. Blidgen ja Whitney Houstonin kanssa. Lisäksi hän näytteli cameoroolit molemmissa Blues Brothers -elokuvissa, ja esiintyi Barack Obaman virkaanastujaisissa.

Viime vuosina Franklin perui useita esiintymisiä terveysongelmien takia. Viimeisen kerran hän esiintyi julkisesti viime vuoden marraskuussa, Elton Johnin hyväntekeväisyysgaalassa New Yorkissa.

Aretha Franklin oli naimisissa kahdesti. Hänellä on neljä lasta.

Viipurissa ja Svetogorskissa on nähty tänä vuonna ennätyksellisen raju huoltoasemien pudotuspeli. Polttoaineen tukkuhinta nousi keväällä ja alkukesästä niin korkeaksi, etteivät huoltoasemat voineet viedä korotuksia enää kuluttajahintoihin.

Kymmenen huoltoasemaa omistanut viipurilainen huoltamoketju joutui lopettamaan kesäkuun lopulla toimintansa, kun yrityksen käteisvarat loppuivat.

Nyt huoltoasemien toimintaa jatkaa niille aiemmin polttoainetta toimittanut pietarilainen polttoaineiden tukkuliike Baltop OAO, jonka perustama yritys Nordline on vuokrannut kolme huoltamoa Svetogorskissa ja Viipurissa. Asemat jatkavat toistaiseksi lakkautetun VTK:n väreissä.

– Suunnittelemme vielä parin huoltoaseman avaamista Viipurin seudulla, sanoo Nordlinen kaupallinen johtaja Jan Safiulin.

Nyt avautuneilla asemilla myydään polttoainetta keskivertosuomalaista jakeluasemaa enemmän – jopa vajaat miljoona litraa kuukaudessa. Svetogorskissa odotetaan suomalaisten tankkaajien palaavan nopeasti asiakkaiksi.

– Svetogorsk on erittäin tärkeä kauppapaikka Nordlinelle ja meille suomalaisten tankkaajien ansiosta, sanoo luottokorttiyhtiö Beoscanin toimitusjohtaja Vesa Kaukonen.

Beoscanin luottokortilla voi tankata venäläisten yhteistyökumppaneiden asemilla. Pohjoisemapana itärajalla toimii myös pieniä, muutaman huoltoaseman yrityksiä.

– Meillä on pohjoisessa paljon pienempiä yhtiöitä kumppaneina, ja kyllä ne hoitavat logistiset asiat kunnolla, rahastahan tässä on kysymys, sanoo Kaukonen.

Jobbarit aloittivat bensan myynnin kanistereissa

Kymmenen huoltoaseman äkillinen sulkeutuminen kesäkuussa tarjosi jobbareille tilaisuuden lisätienesteihin. Polttoainetta myytiin venäläisille ja suomalaisille Svetogorskissa kanistereissa autotalleista ja erilaisista varastoista. Polttoainekaupan toivotaan palaavan nyt normaaliksi.

– Taustalla on semmoinen organisaatio, että minä uskon tähän. Vanha organisaatio oli neuvostoaikaista mallia, mutta uusi on moderni liikeyritys, sanoo Kaukonen.

Baltop OAO:lla on neljä huoltoasemaa Pietarissa ja kolme nyt avattua Viipurissa ja Svetogorskissa. Polttoaine yrityksen huoltoasemille tuodaan Pietarin lähellä sijaitsevasta öljyterminaalista.

Kun Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio napattiin kiinni kotitalonsa edessä syksyllä 2013, tässä valtakunnassa kukaan ei olisi voinut kuvitella, mitä tuleman pitää.

Tuon päivän jälkeen Aarnio on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen vuoden vankeusrangaistukseen muun muassa törkeästä petoksesta seurantalaitteisiin liittyvässä Trevoc-jutussa.

Käräjäoikeus tuomitsi Aarnion törkeistä huumerikoksista 10 vuoden vankeuteen, ja hovioikeus pohtii parhaillaan huumejutun tuomiota.

Joku aika sitten Aarniota alettiin epäillä myös henkirikoksesta. Se tutkinta on vielä kesken.

Ja nyt Aarnio on viemässä kovaa vauhtia korkea-arvoisia poliisijohtajia kohti heidän pahinta painajaistaan. Se alkaa syyskuun 3. päivänä.

Tapaus Aarnio on aiheuttanut sydämentykytyksiä enemmän kuin tarpeeksi korkea-arvoisille poliisijohtajille. Alkujärkytyksen jälkeen moni heistä tuomitsi julkisuudessa Aarnion touhut. Voisi kuvitella, että moni poliisijohtaja on jo pidempään toivonut, että Aarnio katoaa vankilaan eikä tule sieltä ihan heti takaisin.

Mutta toisin on käynyt.

Aarnio vapautettiin jokin aika sitten tutkintavankeudesta. Ja nyt Aarnio on viemässä kovaa vauhtia korkea-arvoisia poliisijohtajia kohti heidän pahinta painajaistaan. Se alkaa syyskuun 3. päivänä.

Silloin salamavalojen hurjassa räiskeessä turvatarkastuksen läpi astelevat Helsingin käräjäoikeuteen syytettyjen penkille entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Helsingin poliisilaitoksen entinen päällikkö Jukka Riikonen ja hyllytettynä oleva nykyinen päällikkö Lasse Aapio.

Jossain heidän välissään oikeustalolle saapuu myös Jari Aarnio. Päivän kiinnostavimmat hetket nähtäneenkin tuona päivänä oikeustalon käytävillä.

Juoksevatko he kameroita ja Aarniota karkuun, etteivät joudu tämän kanssa samoihin kuviin vaivaantuneina seisoskelemaan?

Mitä tekevät poliisijohtajat, kun he näkevät palkitun superpoliisin, joka jossain huumesodan vaiheessa loikkasi käräjäoikeuden tuomion mukaan niin sanotusti “toiselle puolelle”?

Paiskaavatko poliisipomot Aarnion kättä ja kyselevät viime aikojen kuulumisia? Vai juoksevatko he kameroita ja Aarniota karkuun, etteivät joudu tämän kanssa samoihin kuviin vaivaantuneina seisoskelemaan?

Kaikki tämä on hyvää kuvitusainesta uutisjuttuihin. Mutta tärkeintä on kuitenkin se, mitä tapahtuu oikeussalin sisäpuolella ja mitä syytetyt siellä lausuvat.

Tietolähdetutkinnan poliisikuulusteluissa oli ollut kuulemma hiljaista.

“He olivat vaitonaisia, puhuivat passiivissa ja syyttelivät toisiaan”, kuvaili syyttäjä valmisteluistunnon jälkeen medialle.

Ensimmäistäkään kättä ei noussut, kun poliisijohtajilta kysyttiin kuulusteluissa, kenen vastuu oli valvoa Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden käyttöä. Jonkun mielestä tietolähteiden käytöstä annetut ohjeet olivat sekavat ja monimutkaiset. Toiset sanoivat, ettei valvonta kuulunut heille.

Aarnio ei puhua pukahtanut kuulusteluissa. Kiinnostavaa onkin, mitä hän tulee kertomaan oikeudessa. Aarnio kun tietää parhaiten, miten hänen vetämänsä huumeyksikön toimintaa on käytännössä valvottu.

Voipi olla, että joku poliisipomo odottaa kylmä hiki selässä sitä päivää, kun Aarnion kuuleminen alkaa oikeudessa.

Ja nyt sitten aletaan vatvoa sitä, miksi se poliisiauton vilkku oli vääränvärinen, ja miksi kukaan ei siihen puuttunut.

Iso kysymys pian alkavassa oikeudenkäynnissä on, kirjattiinko Helsingin poliisilaitoksella tietolähteitä eli vasikoita asianmukaisesti rekisteriin. Syyttäjän mukaan ne olisi pitänyt kirjata, mutta näin ei tehty. Syyttäjä katsoo, että poliisipäälliköt laiminlöivät velvollisuutensa huolehtia tietolähteiden kirjaamisesta.

Kyseessä on merkittävä oikeudenkäynti, mutta toisenlaisiakin näkemyksiä on. Erään syytetyn asianajaja kertoi minulle tällä viikolla, mitä hän ajattelee koko oikeudenkäynnistä.

"Tässä on kyse vastaavanlaisesta asiasta kuin joku poliisiauto olisi käyttänyt vääränväristä vilkkua, ja siitä ei olisi seurannut mitään vahinkoa. Ja nyt sitten aletaan vatvoa sitä, miksi se poliisiauton vilkku oli vääränvärinen ja miksi kukaan ei siihen puuttunut."

Tätä vertausta tuskin kuulemme oikeudessa. Mutta siellä kuullaan monta selitystä ja perustelua sille, miksi Suomen korkeimpien poliisijohtajien ei olisi pitänyt joutua oikeuteen. Ja nyt kun siellä ollaan, niin miksi heitä ei pitäisi missään nimessä tuomita.

Sivistyssanakirjan mukaan rosvo on yhtä kuin roisto, lurjus, roistonalku, pikkurikollinen, rikollinen, kovanaama, kovis, konna, retku, gansteri, varas tai voro.

Helsingin käräjäoikeudella on laaja ja visainen juttu edessä. Se ei todellakaan ole mikään läpihuutojuttu. Kaikki osapuolet myöntävät, että tietolähteiden käyttöä ja niiden valvontaa määrittelevä laki on hyvin tulkinnanvarainen.

Mutta ovatko Suomen ylimmät poliisijohtajat oikeasti rosvoja?

Sivistyssanakirjan mukaan rosvo on yhtä kuin roisto, lurjus, roistonalku, pikkurikollinen, rikollinen, kovanaama, kovis, konna, retku, gansteri, varas tai voro.

Helsingin käräjäoikeus ei ota kantaa siihen, ovatko Suomen historian laajimman poliisirikosjutun syytetyt jonkun mielestä kovanaamoja tai lurjuksia. Käräjäoikeus päättää siitä, ovatko he syyllistyneet virkarikokseen ja tuleeko heidät siitä tuomita.

Sitä päätöstä joudumme odottamaan pitkälle ensi vuoteen saakka.

Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka seuraa pian alkavaa Suomen historian laajinta poliisirikosoikeudenkäyntiä.

Lue myös:

Syyttäjä: Poliisit puhuivat kuulusteluissa paljon passiivissa ja syyttelivät toisiaan – Suomen historian suurin poliisirikosjuttu alkoi

Poliisijohtajat olivat suuren poliisirikosjutun esitutkinnassa tietämättömiä – Poliisiylijohtaja: Olin kuvitellut, että säätelyä on noudatettu

Ruotsissa työtuomioistuin on katsonut musliminaisen tulleen työsyrjityksi, kun hän ei saanut työpaikkaa kieltäydyttyään kättelemästä haastattelijaa työhaastattelusta. Asiasta kertoo SVT.

Ruotsalainen Farah Alhajeh oli uppsalalaisen tulkkaustoimiston työhaastattelussa, kun hän ei halunnut kätellä mieshaastattelijaa vaan laittoi käden rintaansa vasten tervehdykseksi. Rekrytointitilanne keskeytettiin ja Alhajeh ohjattiin ulos toimistosta.

Nyt Ruotsin työtuomioistuin on päättänyt, että kyseessä oli työsyrjintä. Yritys määrättiin maksamaan 40 000 kruunun eli noin 3 820 euron korvaukset Alhajehille.

– Raha ei ollut koskaan tärkeää. Tärkeintä minulle on, että asia on nyt korjattu, Alhajeh sanoi SVT:lle.

Yritys on puolustautunut sanomalla, että he eivät hyväksy muuta tapaa tervehtiä kuin kättelemällä. Heidän mukaansa muunlaiset tervehtimistavat voisivat johtaa konflikteihin työpaikalla.

– Aloin itkeä heti, kun pääsin hissiin. Sellaista ei ollut koskaan aikaisemmin tapahtunut minulle. Se ei tuntunut lainkaan hyvältä, Alhajeh muisteli.

Työtuomioistuimen päätöksen mukaan Ruotsin pitää noudattaa Euroopan ihmisoikeussopimusta. Sen mukaan kättelystä on oikeus kieltäytyä uskonnollisista syistä.

Tuomio on ensimmäinen laatuaan Ruotsissa.

Madonna on kaikkien aikojen menestynein naisartisti maailmassa. Hänen levyjään on myyty yli 300 miljoonaa kappaletta.

Ylen musiikkitoimittaja Susanna Vainiola on seurannut Madonnan uraa teini-ikäisestä lähtien. Hänen mielestään torstaina 60 vuotta täyttävällä laulajalla on ollut suuri vaikutus populaarikulttuuriin ja erityisesti sen visuaalisuuteen.

Alati uudistuva ja marginaaleja asioita pinnalle nostava artisti on ollut myös mielipidevaikuttaja.

– Madonna on ollut kuin hyvä tyttöystävä, joka on esitellyt uusia asioita. Hän esimerkiksi luki Geishan muistelmia, kun kukaan muu ei niitä lukenut. Minäkin aloin lukea, koska Madonna niitä lukee.

Tahtonainen ja rääväsuu

Madonna, oikealta nimeltään Madonna Louise Veronica Ciccone, varttui Michiganissa Yhdysvalloissa katolisessa perheessä. Hänen äitinsä menehtyi syöpään, kun Madonna oli vasta 5-vuotias. Artisti on usein sanonut, että äidin menetyksellä on ollut suuri merkitys hänen elämässään.

Vuonna 1977 Madonna muutti New Yorkiin, missä hän opiskeli tanssia ja toimi myös mallina. Hän alkoi tehdä musiikkia 80-luvun alussa ja hänen ensimmäinen hittinsä oli Holiday. Madonna puski julkisuuteen kovalla työllä.

– Onnistuisiko tuollainen läpilyöminen enää? Ei välttämättä sillä viihdebisnes oli tuolloin vielä nuorempaa, arvioi Susanna Vainiola.

Todellinen läpimurto tapahtui Like a virgin -kappaleella, josta mieleen ovat jääneet musiikkivideo ja esiintyminen hääpuvussa MTV-gaalassa.

– Mikä on puhtoisempi ja ihanampi kuin morsian, joka on otettavaksi toisen omaisuudeksi. Madonna teki morsiamesta pitelemättömän ja haluavan naisen, joka on lihaa ja verta, eikä antaudu rooliin, jossa morsian luovutetaan miehelään. Olen naisena älyttömän kiitollinen, että hän on tehnyt näitä asioita, Susanna Vainiola sanoo.

Madonna kohautti suuresti vuonna 1989, kun hän julkaisi kappaleen Like a prayer. Musiikkivideossa nähdään palavia ristejä ja artisti suutelemassa mustaa pyhimystä. Kappale ja video sai aikaan protesteja katolisissa piireissä.

Vuonna 1990 Madonna julkaisi kappaleen Vogue, joka oli saanut innoituksensa New Yorkin homoklubeilta. Artisti kehitteli alakulttuurin suositusta tanssityylistä oman versionsa. Toisten mielestä Madonna nosti esiin homokulttuuria, toisten mielestä hän riisti idean ja kaupallisti sen.

– Jos ajatellaan tämän päivän Pride-kulkueita, niin kuinka paljon Madonnalla on ollut vaikutusta niihin. 80-luvulla tilanne on ollut aivan toinen, kun tuli aids. Ei silloin kuljettu kaduilla heiluttelemassa sateenkaarilippuja, Susanna Vainiola muistuttaa.

Madonnan siihen astisista kiertueista kunnianhimoisin, Blond Ambition Tour, toteutettiin vuonna 1990. Kiertueelta ovat jääneet erityisesti mieleen tötterökorsetti, jonka on suunnitellut Jean Paul Gaultier.

Musiikkiuransa lisäksi Madonna on yrittänyt uraa näyttelijänä. Roolisuoritukset eivät ole saaneet yleisöä tai kriitikoita lämpenemään. Ainoita poikkeuksia ovat elokuvat Missä olet, Susan? (1985) sekä Evita (1996), josta Madonna sai Golden Globe -palkinnon parhaasta naispääosasta.

Madonna on tunnettu ennen kaikkea shownaisena, joka on kiertueillaan muokannut live-esiintymisten estetiikkaan. Vuonna 2009 poptähti esiintyi ensimmäistä kertaa Suomessa. Helsingin Jätkäsaareen kerääntyi 80 000 ihmistä näkemään popin kuningattaren.

Vuosien aikana Madonna on tullut tunnetuksi myös aktivismistaan. Hän on puolustanut muun muassa seksuaalivähemmistöjen, naisten ja eläinten oikeuksia. Laulaja on myös vastustanut äänekkäästi Irakin sotaa ja laukonut mielipiteitään presidentti Donald Trumpista.

– Madonna on kapinallinen mutta myös fiksu. Mediatila on antanut mahdollisuuden tuoda asioita esille, arvioi Susanna Vainiola.

Madonnalla on kuusi lasta, joista neljä on adoptoitu Malawista. Hiljattain artisti muutti Portugaliin, jotta hän voi toteuttaa poikansa David Bandan unelman tulla jalkapalloilijaksi.

"Ikoninen iästä huolimatta"

Madonna on uransa aikana onnistunut olemaan suunnannäyttäjä populaarikulttuurissa. Tällä vuosikymmenellä hänen tahtinsa on hiljentynyt, vaikka uutta musiikkiakin on pian tulossa.

Silti poptähti osaa kohauttaa silloin tällöin. Viimeksi näin kävi New Yorkissa järjestettävässä Met-gaalassa, jossa teemana oli Madonnalle sopivasti katolilaisuus.

Moni kysyy, onko ainaisesti uudistumista hakeva popin kuningatar pystynyt ikääntymään arvokkaasti. Musiikkitoimittaja Susanna Vainiolan mielestä kyllä.

– Hän ei 60-vuotiaana naisena suostu olemaan keski-ikäinen nainen, jolle ei ole mitään käyttöä. Aina on määritelty, milloin nainen on kukkeimmillaan, mutta koskaan se ei ole 60-vuotias. Saati että sen ikäisenä esittäisi sukupuolista olentoa. Madonna jatkaa kapinaa edelleen.

– Jotain ikiaikaista hänessä on kuin jossain Marilyn Monroessa. Se on tietynlainen ikoninen naiskuva.

Elävä arkisto: Madonna puhuu

Justiinus-siilin ongelmana on, ettei se syö itse. Sen paino on vain 118 grammaa.

– On palattava yöruokintaan, huokaisee vapaaehtoinen siilihoitaja Minna Tuupanen.

Justiinus tuli Tuupasen siilihoitolaan paikallisten löydettyä sen Outokummun Kuminvaarasta. Sen vasen takajalka on vääntynyt luonnottomaan asentoon, ja hoitona on antibioottia ja kipulääkkeitä.

Siilien hoitokausi on alkanut Tuupasen mukaan vilkkaasti: hän on hoitanut loppukesästä lähtien jo kymmenkunta siiliä, joita yksityishenkilöt tuovat eri puolilta Pohjois-Karjalaa.

Suurin osa hoidettavista on tänä kesänä syntyneitä siilinpoikasia, jotka ovat nälkiintyneitä ja nestehukkaisia. Sen vuoksi siilit ovat päässeet niin huonoon kuntoon, etteivät ne suostu syömään. Jo kesän alussa ihmisiä kehotettiin laittamaan siilille vettä tarjolle.

– Tämän syksyn aloitus on ollut hirveän rankka, koska niin moni hoitoon tullut siili on menehtynyt parin vuorokauden sisällä. Ne ovat jo niin huonossa kunnossa, että apu ei tule riittävän ajoissa, sanoo Tuupanen.

Myös viime kesä koetteli siilejä

Tuupasen mukaan syy siilinpoikasten hätään on kuiva ja kuuma kesä, jonka vuoksi luonnossa on vähän siilin ruokaa tarjolla: matoja, koppakuoriaisia ja etanoita.

Suomen olosuhteet ovat siilille haastavat, sanoo siilitutkija Anni Rautio. Talvi ja horrosaika ovat pitkiä. Naaraille jää hyvin vähän aikaa kesällä hoitaa poikaset ja lihottaa itsensä seuraavaa talvea varten.

Uros puolestaan keskittyy keväällä herättyään täysillä suvun jatkamiseen eikä edes syö silloin paljoa. Jos urossiili ei ole saanut kunnolla ruokaa edellisenä kesänä, voi sen voimat olla lopussa kevään paritteluaikana.

Myös viime vuosi oli vilkas Outokummussa sijaitsevassa Tuupassiilit-hoitolassa, jossa hoidettiin 70 siiliä.

– Kylmyyden ja sateiden takia poikasilla oli paljon keuhkomatoja ja loisia, minkä vuoksi ne nälkiintyivät hengiltä, muistelee Tuupanen.

Onko siilien määrä vähentynyt? Tutkijakaan ei tiedä

Siilien määrän on väitetty vähentyneen Suomessa (Ilta-Sanomat). Siilitutkija Raution mukaan siilien määrän muutosta on hankala arvioida, sillä Suomessa ei ole koskaan tutkittu siilikannan kokoa.

– Ihmiset ovat tehneet yksittäisiä havaintoja, että siilejä näkisi nykyään vähemmän, Rautio sanoo.

Siili on varsin uusi eläin Suomessa, muistuttaa Rautio. Piikikäs eläin alkoi yleistyä reilut sata vuotta sitten, kun ihminen toi sitä tullessaan muun muassa Virosta. Luonnonvaraiset siilit levisivät Suomeen Turun saariston kautta mantereelle.

Mutta miten käy Justiinuksen, jos se selviää hengissä? Jääkö se Tuupasen pihalle vipeltämään?

– Ei, siilit palautetaan löytöpaikalle jatkamaan siilisukua, sanoo Tuupanen.

– Näillä kesän poikasilla on vielä mahdollisuus palauta takaisin luontoon syksyllä, jos ne alkavat syödä hyvin itse ja toipua.

Lue lisää:

Iltalehti: Eläinten hätätila sai suomalaiset syöksymään apuun - Näin janoiset siilit löysivät vesiastioiden luo

Karjalainen: Minna Tuupanen hoitaa siilejä kuntoon - Pera ja Martti makailevat laatikossa (tilaajille)

Facebook: Tuupassiilit - siilinpesä Sätöksessä

Rienaava, rietas ja hauska.

Näin Árpád Kovács kuvailee Oulun taiteiden yössä 16.8. nähtävää Viimeinen tuomio -esitystä, joka on 30-luvun saksalaisen kabareen innoittama kantaaottava teos. Kabareelle ominaisesti esityksessä nähdään laulua ja tanssia, mutta tärkeä osa on myös keskustelu. Kovács työskentelee kansainvälisen työn pastorina Oulussa, mutta kabareeta hän on järjestämässä Marxilais-teologisen seuran puheenjohtajana.

Mukana esityksessä ovat piispaehdokkaat Niilo Pesonen sekä Jukka Hautala. Kolmas ehdokas Jukka Keskitalo ei pystynyt osallistumaan esitykseen aikataulusyistä. Hänen tilallaan kolmantena esityksessä on mukana Päivi Jussila. Vaikka piispanvaalit ratkesivat jo ensimmäisellä kierroksella Keskitalon voittoon, ei se kuitenkaan vaikuta esityksen kulkuun.

Kovács kertoo, että esitykseen haluttiin mukaan kolme henkilöä, jotka edustavat mahdollisimman erilaisia näkemyksiä kirkkoon liittyvissä asioissa.

– Vieraat ovat oma itsensä, mutta heitä pyydetään pitämään puolustuspuheenvuoro erilaisiin esimerkkitapauksiin liittyen.

Kabaren juontaja toimii syyttäjänä, joka syyttää kolmea vierasta. Viimeinen tuomio -esityksen tarkoitus on tuoda esiin konkreettisia kantoja ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin kuten seksuaalivähemmistöihin suhtautumiseen sekä kirkosta eroamiseen liittyen.

Kovácsin mukaan kirkon viestintä ja puhetyyli on usein ympäripyöreää, joten siitä on vaikea saada selville todellista mielipidettä.

Erikoisella toteutuksella seura haluaa herättää keskustelua.

– Tarkoitushan on aina myös poikkeuksetta provosoida, Kovács toteaa.

Suomalaiset odottavat kirkon kannanottoja

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg tunnistaa myös ongelman kirkon puhetavassa.

– Pahimmillaan tilanne on se, että kielestä on vaikea saada otetta, ja kun mukaan tulee vielä teologinen sanasto, niin ilman muuta se vaikeuttaa ymmärtämistä.

Virallisen kannan tunnistamista vaikeuttaa evankelis-luterilaisessa kirkossa myös se, että monet eri tahot puhuvat kirkon suulla. Maallikon voi olla vaikeaa tunnistaa, kuka kirkon mielipidettä milloinkin edustaa: kirkollikokous, piispa vai arkkipiispa. Sohlbergin mukaan myös henkilötasolla on erilaisia mielipiteitä.

– Kirkon sisällä on tietyistä asioista vääjämättä erilaisia ääniä. Kirkossa vaikuttavat myös erilaiset herätysliikkeet ja niiden edustamat näkökulmat. Kirjoa löytyy hyvin liberaalista keskitiehen ja konservatiiviseen, Sohlberg toteaa.

Tilanne on kuitenkin ristiriitainen, sillä vuonna 2015 valmistuneen kirkon selvityksen yhteydessä tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat kirkolta aktiivista osallistumista myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jopa 75 prosenttia on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että kirkon pitäisi puhua nykyistä enemmän yhteiskunnallisista epäkohdista.

Tarkoitushan on aina myös poikkeuksetta provosoida. Árpád Kovács

Kirkkoa jollain tapaa edustavien kannanotot herättävät kuitenkin usein voimakkaita reaktioita puolesta sekä vastaan. Sohlberg muistuttaa esimerkiksi turvapaikanhakijoista käydystä kiivaasta keskustelusta. Kirkosta nousi hyvin vahvoja ääniä puolustamaan turvapaikanhakijoita, mikä suututti toisia.

– Tämä on mielenkiintoinen tilanne, koska odotetaan kannanottoja, mutta sitten kun jotain sanotaan, se on toisille punainen vaate ja todetaan, että kirkon tulisi pyöriä vain hengellisellä sektorilla eikä ainakaan hirveästi astua sen ulkopuolelle.

Lue lisää:

Kapinallinen pastori kyseenalaistaa kirkon opit ja rentoutuu Kalashnikov kädessään – "Yhdentekevää, onko Jumala olemassa"

Malmin Poliisitalossa Helsingissä selvitellään sellaisia peltipoliisin välähdyksiä, joissa on jotakin epäselvää. Esimerkiksi kuljettaja on jäänyt epäselväksi, koska auton omistaa yritys tai päivärahoille menevä ylinopeus on ajettu toisella paikkakunnalla.

Helsinkiläiselle Ari Reinikalle reissu Etelä-Pohjanmaalle tuli kalliiksi.

– Katselin kaunista luontoa ja oli kruiseri satasella. Räväytin siinä sitten peltipoliisin ohi, vaikka piti jo ajaa kuuttakymppiä. Meni just siihen rajalle, että sain kortin pitää.

Vaikka kortti säilyi, sakko säväytti.

– Oli ihan huomattava summa. Kyllä laittoi ajattelemaan ajelemista, Reinikka huokaisee.

Mutta ovat poliisipostia saaneet muutkin. Tammi-heinäkuussa huomautuksen tai sakon sai yli 352 000 kuljettajaa.

Määrä on noussut viime vuoden vastaavasta ajasta lähes 70 000.

– Kyllä se on määrissä kaikkien aikojen ennätys, sanoo Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Valtaosa sakoista napsahti alle 15 kilometrin ylityksistä eli rikesakko on ollut 140 tai 170 euroa. 15–20 kilometrin ylityksiä, joissa rikesakko on 200 euroa oli jo vähemmän. Päiväsakoille meneviä yli 20 kilometrin ylityksiä oli puolestaan vähän.

Valtion kassaan sakoista on kertynyt, 170 euron rikesakolla laskien, jo runsaat 30 miljoonaa euroa.

Hurjastelijoiden määrä liikenteessä on itseasiassa ollut laskussa jo pidempään ja suhteessa peltipoliisien laskemiin liikennemääriin ylinopeutta ajaa yhä harvempi.

Se näkyy myös Tilastokeskuksen onnettomuustilastoissa. Tammi-heinäkuun tilaston mukaan onnettomuuksia ja kuolonkolareita on sattunut aiempaa vähemmän.

– Nyt näyttäisi siltä, että vuodesta 2018 tulee Suomen liikenneturvallisin vuosi ja se on erinomaisen hyvä uutinen, sanoo Pasterstein.

Syitä hyvään kehitykseen on Pastersteinin mukaan useita. Asenne ylinopeuksiin on muuttunut ja ajoneuvot itsessään ovat turvallisempia. Turvallisuutta ovat parantaneet myös teiden kunnostaminen, pyöräteiden rakentaminen ja nopeuksien alentaminen.

Iso tekijä on myös automaattivalvonnan lisääntyminen. Peltipoliiseja on jo noin 970 ja niihin sijoitettavia kameroita 130. Autossa liikkuvia automaattivalvontayksiköitä on puolestaan 24. Takavuosina on myös korotettu rikesakkoja ja alennettu sakon ja huomautuksen rajaa. Rikesakon saa seitsemän kilometrin ylinopeudesta.

Monelle autoilijalle asennemuutos on siis voinut tulla sakkojen ja sakkoriskin kasvun takia. Asennekasvatus tällä tavoin jatkuu. Poliisipostia eli sakkoja ja huomautuksia ennustetaan lähtevän tänä vuonna yhteensä 600 000 autoilijalle.

– Varsinkin kun käydään lompakolla, niin kyllä se on monille viesti siitä, että täytyy muuttaa ajokäyttäytymistä, Pasterstein toteaa.

Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis idja juhlii ensi viikonloppuna 15-vuotista festivaalitaivaltaan. Yöttömän yön mukaan nimetyssä festivaalissa on luvassa muun muassa konsertteja, suopunginheittokilpailuja, käsityömarkkinat ja Yle Sápmi -areena.

Festivaalin järjestäjät kertovat tässä artikkelissa tarkemmin, mitä tämän kertainen ohjelma pitää sisällään.

Ijahis ija násttážat -lastenkonsertti aloittaa festariviikonlopun

Suomen ainoa saamelaismusiikkifestivaali alkaa perjantaina lasten ohjelmalla, joka pitää sisällään työpajoja ja elokuvia. Lasten päivä huipentuu konserttiin, jossa lapset ja nuoret laulavat, joikaavat, leuddaavat, livdevät ja soittavat. Konsertissa esiintyy myös keväällä ensimmäisen levynsä julkaissut ja mainetta niittänyt Solju-yhtye.

Festivaalin tuottaja Oula Guttorm kertoo, että lastenkonsertin yhtenä tavoitteena on herättää lasten kiinnostus musiikin tekemiseen.

– Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka näiden esiintyjen joukosta nousisi yksittäisiä artisteja, jotka tulevaisuudessa ovat meidän festivaalimme pääesiintyjiä, pohtii Guttorm.

Taiteellisen johtajan konserttivinkit

Festivaalin taiteellinen johtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman iloitsee tämän vuotisesta laajasta ohjelmatarjonnasta. Tässä muutamia konsertteja, jotka Näkkäläjärvi-Länsman haluaa erityisesti nostaa esille.

Tundra Electro, lauantaina klo 20:15

"Tundra Electro on Ingá-Máret Gaup-Juuson uusi bändi. Sen musiikissa yhdistyvät electroluuppaus ja Inga-Máretin tekemät joiut.

Joiku ja Suõmmkar, lauantaina klo 16:00 Sajoksen auditoriossa

"Ijahis Idja-festivaaleilla täytyy ilman muuta kuulla joikaajia. Joiku on yksi tärkeimmistä ohjelman osista, ainakin minulle. Meillä on tänä vuonna koossa kovatasoinen naisjoikaajien joukko: Ingá-Máret Gaup-Juuso, Hildá Länsman, Anna Morottaja, Ingá Elisa Påve Idivuoma ja Berit Alette Mienna.

Samassa konsertissa kolttasaamelainen Suõmmkar-yhtye julkaisee ensimmäisen levynsä. On erittäin mukavaa päästä kuulemaan uudenlaista kolttasaamelaista musiikkia.

Hildá Länsman, Solju perjantaina klo 21:00 ja Vildá lauantaina klo 18:00

"Hilda Länsman on mukana monessa kokoonpanossa täällä. Hän on Soljussa, johon kuuluu myös hänen äitinsä Ulla Pirttijärvi-Länsman. Hän on myös Vildá-duossa yhdessä Sibelius-Akatemian opiskelukaverinsa Viivi Maria Saarenkylän kanssa. Saarenkylä soittaa haitaria. Hildá Länsmanilla on monenlaisia projekteja meneillään ja pääsemme Ijahis Idjassa nauttimaan joistain niistä.

Nils-Heikki Paltto ja Indigenious Bastards, perjantaina klo 18:00

"Festivaalin avajaisissa perjantaina klo 18:00 joikaa Nils-Heikki Paltto. Hänen lisäkseen avajaisissa esiintyy myös Saamen radiossa paljon kuultu anonyymi Indigenous Bastards -yhtye. Heillä on muutaman kappaleen show. Ehkä pääsemme näkemään, keitä tämän musiikin takana on.

Näiden konserttien lisäksi taiteellinen johtaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman ei malta olla mainitsematta festivaalin muita artisteja: pääesiintyjä kanadalainen A Tribe Called Red, paikalliset tähdet Ailu Valle, Amoc ja Trio Boogiemen, Radio Suomenkin soittolistalla soinut Felgen Orkester Karasjoelta ja Kevin Boine Tanasta.

Käsityöläiset myyvät festivaalialueella saamenkäsitöitä

Festivaalialueella saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen pihalla on festivaalin ajan totuttuun tapaan saamenkäsityömarkkinat. Käsitöitään ovat tällä kertaa myymässä Eira duodjelatnja ja Krsitine Eira Norjasta, The Story of Sisna ja Sompion Arja Vuotsosta, Erica Huuva Ruotsista puolelta sekä saamelaisten käsityötaitajien luomuksia ympäri Suomen puolen Saamenmaata myyvä Duodji Shop.

– Sen lisäksi markkina-alueelta voi myös ostaa ruokaa, kahvia ja virvokkeita, kertoo festivaalin apulaistuottaja Aleksi Ahlakorpi..

Markkina-alue avautuu perjantaina viiden aikaan. Samaan aikaan alkaa lipunmyynti festivaalialueelle. Lauantaipäivänä festivaali- ja markkina-alue avataan kahdelta.

Siidassa järjestettävässä musiikkiseminaarissa pohditaan Ijahis idjan merkitystä

Musiikkiseminaari on vuosien saatossa vakiintunut Ijahis idjan ohjelmaan. Tänä vuonna festivaalin 15. juhlavuoden kunniaksi seminaarin teemana on Ijahis idja. Tarkoitus on pohtia tapahtuman merkitystä sekä artisteille että festivaalivieraille, kertoo tuottaja Oula Guttorm. Seminaari alkaa lauantaina puolenpäivän aikaan Saamelaismuseo Siidassa.

Siidassa on lisäksi myös muuta ohjelmaa. Perjantaina kello neljästä eteenpäin Siidassa alkaa kulttuuri-ilta, jonka yhteydessä 11 Saamelaista ajankuvaa -näyttelyn tuottajat Jorun Eikjok ja Ola Røe kertovat ja keskustelevat näyttelyn sisällöstä. Keskusteluun osallistuu myös osa näyttelyä varten haastatelluista ihmisistä, joiden kertomusten kautta näyttely modernista saamelaisuudesta on koostettu.

Suopunginheittotaidoista kisaillaan tänäkin vuonna

Ijahis idja -festivaalin yhteydessä järjestetään nyt kolmatta vuotta peräkkäin urheilukilpailu. Kilpailussa on kaksi lajia: suopunkisprintti ja suopunginheitto. Kilpailun järjestää Anara Sámi Searvi ry (Inarin saamelaisyhdistys). Yhdistyksen puheenjohtaja Aslak Paltto toivoo, että kisa houkuttelisi osallistujia.

– Tarkoitus on, ettei kisa ole niin vakava, ja kaikki voivat pärjätä siinä.

Kilpailuun ilmoittaudutaan paikanpäällä viimeistään puoli tuntia ennen kisan alkamista. Suopunkisprintti alkaa perjaintaina kello 19 ja suopunginheitto lauantaina samaan aikaan. Sekä lapsille, naisille että miehille on omat kilpaluokkansa.

Yle Sápmi -areenassa keskustellaan Jäämerenradan vaikutuksista

Festivaalilauantaina järjestetään Yle Sápmi -areena -keskustelutilaisuus, sekin jo kolmatta kertaa. Tilaisuudessa keskustellaan Jäämerenradan vaikutuksista ja sen vaikutuksista paikallisten ihmisten näkökulmasta. Keskustelua vetää Yle Sápmin toimittaja Martta Alajärvi.

– Keskustelutilaisuuteen on kutsuttu paikallisia ihmisiä kertomaa, miten Jäämererata tulisi vaikuttamaan heidän alueillaan esimerkiksi porotalouteen tai elämään yleensäkin, ja myös puhumaan siitä, miten he pärjäävät tällaisten kilpailevien maankäyttömuotojen kanssa, kertoo Alajärvi.

Yle Sápmi -areenaan on kutsuttu keskustelijoita eri saamen kieliryhmistä ja niistä paliskunnista, joiden läpi Jäämerenrata vedettäisiin.

Keskustelutilaisuus järjestetään tapahtuman päälavalla kello 14:30-15:30. Keskustelua voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen suoran verkkolähetyksen kautta. Keskustelu tulee myöhemmin katsottavaksi Yle Areenaan.

Festivaalitunnelmiin pääsee myös kotisohvalla

Yle Sápmi -areenan lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen verkkolähetyksen kautta voi kokea festivaalitunnelmia koko festivaalin ajan sekä perjantaina että lautantaina. Konserttien väliajoilla Yle Sápmin toimittajat lähettävät suorana haastatteluja ja keskusteluja esimerkiksi festivaalimuodista ja festivaalimuistoista. Myös suopunginheittokilpailut lähetetään verkossa.

Ijahis idja -festivaalin ohjelma löytyy tapahtuman verkkosivuilta.

Lue myös:

Saamelaisfestivaali Ijahis idja esittelee tänä kesänä maailmanluokan alkuperäiskansakollektiivi A Tribe Called Redin ensimmäistä kertaa Suomessa

Järvenpäässä sata lasta jäi tienposkeen ensimmäisenä koulupäivänä, kun koulukyyti ei tullutkaan. Noin 70 ilman kyytiä jääneistä lapsista käy Juholan erityiskoulua Järvenpäässä.

Järvenpään perusopetusjohtaja Arja Korhonen kertoo, että kuljetuksista vastaavaan liikennöitsijään, Ramtax Oy:seen, ei ole vieläkään saatu yhteyttä. Syksyn koulukyydeistä oli sovittu liikennöitsijän kanssa ennen koulujen alkua.

– Olemme edelleen yrittäneet soittaa, mutta ei ole saatu minkäänlaista vastausta. Ihmettelemme mitä on tapahtunut, perjantaina kaikki oli vielä hyvin, Korhonen sanoo.

Myöskään Yle ei tavoittanut Ramtaxia kommentoimaan asiaa.

Järvenpäässä koulukyydit hoitaa nyt toinen yhtiö ainakin parin viikon ajan. Kaupunki jatkaa tapauksen selvittämistä, mutta miettii jo myös Ramtax Oy:n kanssa tehdyn kaksivuotisen sopimuksen purkamista ja uutta sopimusta.

– Meillä hankintapuoli selvittää lakiasioita. Kyllä tämä meille on ollut kova juttu ja työllistänyt paljon. Koulun alku on muutenkin haastavaa aikaa.

"Tilanne on ollut tänä syksynä pahin ikinä"

Myös Kirkkonummella, Nurmijärvellä ja Espoossa on ollut ongelmia koulukuljetusten kanssa tänä syksynä. Kuljetuksissa on ollut myöhästymisiä ja joissakin tapauksissa koulukyyti ei ole saapunut lainkaan.

Kirkkonummella koululaisten kuljetukset kilpailutettiin kesällä. Kilpailutuksen voitti First Profit Oy, joka kuljettaa Kirkkonummella noin 300:aa oppilasta. Ongelmat johtuvat sivistystoimen hallintopäällikön Tiina Koiviston mukaan yhtiön riittämättömistä resursseista ja reiteistä.

– Hakupaikat ovat myös jossain tapauksissa vaihtuneet, sillä kuljetusyritys vastaa reitittämisestä, Koivisto sanoo.

First Profit Oy:n kuljetustoiminnasta vastaavan Peter Henrikssonin mukaan ongelmat taas johtuvat puutteellisesta kommunikaatiosta.

– Kun meillä ei ole mahdollisuutta saada vanhempien yhteystietoja, niin ei pystytä tarkistamaan vanhoja hakupaikkoja, oppilaiden osoitteita tai lukujärjestyksiä. Heinäkuussa meille lähetettiin oppilaslistat ja lukujärjestykset, mutta ne eivät pidä paikkaansa. Tämä on 300 oppilaan kokonaisuus ja muutoksia tulee paljon, Henriksson sanoo.

Henrikssonin ja Koiviston mukaan yhteistyö kunnan ja yrityksen välillä on kuitenkin tällä viikolla sujunut hyvin ja ongelmat alkavat olla voitettuja.

– Olen ollut hallintopäällikkönä kolme vuotta ja tilanne tänä syksynä on ollut pahin ikinä. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, miten kuljetusyhtiö on tullut vastaan tässä asiassa. Minulla on vahvaa viitettä siitä, että he ovat tehneet parhaansa ja että voimme jatkaa sopimuksen mukaisesti, hallintopäällikkö Koivisto sanoo.

– Koulukyydit ovat aina haastavia, koska tunteet ovat pelissä. Jos tämä olisi helppoa, tätä tekisivät kaikki. Alkusyksystä opimme, että yhteistyötä koulujen ja sivistystoimen kanssa pitäisi tehdä hyvissä ajoin ennen kuin koulu alkavat. Valmistelu pitäisi mielestäni aikaistaa, sanoo First Profit Oy:n Henriksson.

Uuden järjestelmän toivotaan helpottavan tiedonvälitystä

Tilanne on paranemaan päin myös Nurmijärvellä. Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen kertoo, että kunnan oppilaskuljetusongelmat liittyvät syksyllä voimaan tulleisiin uudistuksiin.

– Meillä on tullut monta uutta asiaa päällekkäin. Viime keväänä kuljetus kilpailutettiin ja henkilöstöä on meillä myös vaihtunut. Syksyllä otimme myös käyttöön uuden reititysohjelman ja meillä on ollut haasteita reittien kanssa.

Hirvosen mukaan kuljetusyrittäjille Nurmijärvi on pääosin uutta toiminta-aluetta. Vain yksi viidestä yrityksestä on paikallinen. Kaikilla on Hirvosen mukaan kuitenkin kokemusta oppilaskuljetuksista.

Uudesta reittiohjelmasta toivotaan kuitenkin helpotusta reittien tekemiseen.

– Kunnissa aika paljon tehdään reititystä Excelin avulla, että hyvää ohjelmaa ei ole ollut aikaisemmin olemassa. Tässä uudessa ohjelmassa on sellainen tavoite, että saataisiin kokonaispaketti, että tieto menisi koteihin suoraan eikä sitä tarvitsisi siirtää toiseen järjestelmään, Hirvonen sanoo.

Kirkkonummelle suunnitellaan myös vastaavanlaista uutta logistiikkaohjelmaa.

– Ohjelman tarkoitus on turvallisuuden maksimointi eli kriteereissä on, että voimme lähettää nappia painamalla vanhemmille tietoa myöhästymisistä tai muita viestejä. Myös kuljettajat saisivat tietoa järjestelmän kautta, hallintopäällikkö Tiina Koivisto sanoo.

Koivisto kertoo odottavansa uutta ohjelmaa kuin kuuta nousevaa myös sen takia, että sivistystoimi voi sitä kautta hallita aikatauluja ja reittejä.

– Toivon, että saamme sen tämän syyslukukauden aikana käyttöön, hallintopäällikkö Tiina Koivisto sanoo.

Lue myös:

Sata lasta jäi tienposkeen Järvenpäässä, kun koulukyyti ei tullutkaan

Koulutaksi jätti erityislapsia useita kertoja yksin oman onnensa nojaan – Poliisi ei käynnistä tutkintaa

Maan hallituksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä muun muassa vauhdittamalla pienyritysten kasvua. Uusien työntekijöiden palkkaamista aiotaan helpottaa madaltamalla irtisanomisen suojaa alle kahdenkymmenen työntekijän firmoissa.

Tänään lausuntokierrokselta palannut esitys sai ankaraa sapiskaa palkansaajapuolelta. Työnantajat sen sijaan kiittelivät hanketta.

Suomen Yrittäjien mukaan suurin riski on usein ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa.

– Uskon, että valmisteltu esitys vauhdittaisi uusien työntekijöiden rekrytointeja, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Makkula toteaa, että jos rekrytoinnin riskit olisivat pienemmät, niin väkeä voitaisiin palkata enemmän ja tämä parantaisi työllisyyttä.

– Pienillä yrityksillä rekrytoinnin riskit ovat isompia kuin suurilla yrityksillä, Makkula sanoo.

Muiden muassa kuljetusalan työntekijäliitto AKT vastustaa jyrkästi esitystä eikä näe sille mitään järkeviä perusteita. AKT:ssa hämmästellään, miten jatkossa turvattaisiin yksittäisen työntekijän oikeusturva ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden toteutuminen.

– Jo nykyisellään työsuhdeturva pienillä työpaikoilla on heikompi kuin isoilla työpaikoilla, Pasanen toteaa.

"Tämä voi tarkoittaa irtisanomista pärstäkertoimen perusteella"

AKT:n Pasasen mukaan olisi kestämätöntä, jos työnantaja yksin määrittelisi irtisanomisperusteena vähäisen työvelvoitteen rikkomisen, epäasiallisen käyttäytymisen, työantajan ja työntekijän välisen luottamussuhteen horjumisen tai työnantajan sekä työyhteisön toiminnan vaikeuttamisen.

– Tämä voi tarkoittaa irtisanomista pärstäkertoimen tai vaikka ay-aktiivisuuden perusteella, Pasanen lataa.

Näkemyksensä uudistuksesta toimitti ministeriöön noin satakunta tahoa, joista valtaosa on palkansaajapuolen järjestöjä.

– Valtaosa lausunnonantajista on palkansaajapuolelta ja heidän näkemyksensä ovat kriittisiä uudistusta kohtaan, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tarja Kröger sanoo.

Krögerin mukaan lausunnot käydään huolellisesti läpi ja samalla tehdään arvio hankkeen etenemisestä.

AKT:n mukaan esitys ajaisi yritykset eriarvoiseen asemaan niiden koon perusteella.

– Tapahtuisi myös niin, että nämä henkilöt siellä yrityksissä ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen summaa palkansaajapuolen näkemyksiä.

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula muistuttaa, että jo nyt on olemassa työlainsäädäntöä, jota sovelletaan vain tietyn kokoisissa yrityksissä.

– Yt-laki on tästä hyvä esimerkki, Makkula sanoo.

Uudistuksen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä

Hallitus esittää työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttamista siten, että alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä yksilöllisen irtisanomisen perusteita kevennettäisiin, mikä tarkoittaisi tosiasiallisesti työsuhdeturvan heikentämistä nykyisestään.

Lisäksi ehdotuksen mukaan alle 20 henkeä työllistävillä työnantajilla ei olisi enää velvollisuutta ennen irtisanomista selvittää, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Esitys perustuu hallituksen kehysriihessään huhtikuussa 2018 tekemään päätökseen.

Hallituksen mukaan yksilöllisen irtisanomisen perusteiden keventämisen tavoitteena on alentaa työllistämisen kynnystä.

– Suomessa on samaan aikaan paljon työttömiä ja alhainen työllisyysaste, Suomen yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula tuskailee.

Irtisanomisen perusteita koskevia säännöksiä sovellettaisiin työnantajiin, jotka työllistävät alle 20 työntekijää. Lausunnolla olleen muistion mukaan yli 95 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle 20 työntekijän yrityksiä ja niiden palveluksessa on noin kolmasosa suomalaisesta työvoimasta. Esitetty työsuhdeturvan heikennys koskee siten merkittävää osaa suomalaisesta yksityisen puolen työvoimasta.

Yrittäjät: Koeaika ei riitä selvittämään palkkaamisen onnistumista

Esitystä kritisoivat tahot ovat sitä mieltä, että jo olemassa olevan lainsäädännön perusteella työntekijästä päästään kyllä eroon, jos siihen on tuotannollinen, taloudellinen tai henkilöön perustuva syy. Esimerkiksi koeaikaa voidaan käyttää työsuhteen alussa, jolloin on molemmin puolin mahdollisuus tarkkailla sitä, että vastaako työpaikka työntekijän odotuksia tai työntekijä työnantajan odotuksia.

Palkansaajapuolelta tulleissa lausunnoissa korostetaan, että työsopimuslaki on säädetty heikomman osapuolen turvaksi ja työntekijä on aina työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa heikompi osapuoli.

Työnantajien mukaan työntekijän koeaika ei aina välttämättä riitä selvittämään rekrytoinnin onnistumista.

– Koeaika ei ole yksinään riittävä alentamaan kynnystä palkata väkeä, koska elämää on koeajan jälkeenkin, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Uudistus toisi Suomen ehdot lähemmäksi kilpailijamaita

Suomen Yrittäjien mukaan uudistuksen myötä Suomi lähenisi ehdoissaan kilpailijamaita.

– Kun katsotaan kansainvälisesti esimerkiksi Saksaan, Suomessa on korkeampi kynnys irtisanoa työntekijä henkilöperusteisella syyllä, Makkula sanoo.

Palkansaajapuolella kiistetään väitteet, että Suomessa irtisanominen henkilöstä johtuvista syistä olisi muita maita hankalampaa.

Palkansaajapuolella katsotaan myös, että uudistuksen todellisia vaikutuksia työllisyyteen on vielä vaikea arvioida. SAK vastustaa lausunnolla olleessa muistiossa esitettyjä muutoksia ja vaatii hallitusta perääntymään ehdottamistaan työsuhdeturvan heikennyksistä.

Suomen Yrittäjät on uudistuksen vaikutuksesta toista mieltä. Yrittäjien mukaan uudistus myös parantaisi yritysten tuottavuutta.

– Irtisanomissuojan heikentäminen lisää rekrytointien ja irtisanomisten virtaa. Tämä osaltaan tarkoittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolelta tulevien työllistymistodennäköisyyden nousua, Makkula sanoo.

AKT: Uudistus saattaisi johtaa jopa yritysten pilkkomiseen

AKT:n mukaan esityksellä jarrutettaisiin yritysten kasvua ja esitys saattaisi järjestön mukaan johtaa jopa yritysten pilkkomiseen, jotta työpaikalla saataisiin käyttöön nykyistä kevyemmät irtisanomisperusteet.

– Avoimeksi jää, mitä tämä uudistus tarkoittaa käytännössä, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Harri Pasanen sanoo.

Suomen Yrittäjät hämmästelevät puheita pärstäkertoimen tai ay-aktiivisuuden vaikutuksesta.

– Jo tällä hetkellä ja myös jatkossa laissa on kielletyt irtisanomisperusteet, eikä näihin olla esittämässä muutosta, Makkula korostaa.

Puolenkymmentä helsinkiläisseurakuntaa on päättänyt mennä sinne, missä ihmisvirratkin liikkuvat. Yksi näistä seurakunnista on Paavalin seurakunta, jolla on ollut jo muutaman vuoden ajan oma kohtaamispaikkansa kauppakeskus Arabiassa. Tämä kohtaamispaikka on nimeltään Olkkari.

Ensi kuussa avautuu Kalasataman kauppakeskus Redi, jonne Paavalin seurakuntakin levittää toimintansa.

– Apostoli Paavali meni aikanaan toreille, joissa ihmiset oikeastikin liikkuivat. Meidän torejamme ovat sosiaalinen media ja kauppakeskukset. Haluamme mennä ihmisten luo, sillä miten muuten tietäisimme, millaisia toiveita heillä on? Olen kioskikauppiaan poika ja tottunut kysymään mitä saisi olla, hymyilee Olkkarissa istuva Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala.

Hänen mukaansa ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat keskustelua.

– Ehkä suurin ongelma yhteiskunnassamme on yksinäisyys. Sitä voimme seurakuntana yrittää taklata. Siihen velvoittaa jo nimemmekin: olemme seurakunta, Kanala toteaa.

Redin lasiseinäinen Silta "yli synkän virran" yhdistää?

Redin toisessa kerroksessa sijaitsee lasiseinäinen tila, joka kulkee ainakin vielä työnimellä Silta. Se on keskikokoisen kaksion kokoinen tila ostoskeskuksen muotikerroksessa.

– Rediin odotetaan kävijöitä jopa miljoona vuodessa, joten siellä jos missä on ohikulkijoita! Ja jos siellä näkee, että kirkko on mukana kauppakeskuksessa, niin hieno juttu! Kanala iloitsee.

Silta yhdistää paitsi kauppakeskuksen eri osia, myös yhteistoimintaa.

– Tilassa ovat yhteistyössä kolme tahoa: Paavalin seurakunta, Kallion seurakunta ja Jouluradio. Ajattelen sitä siltana yli synkän virran ja siltana ihmisten sydämiin, tarvittaessa, Kanala kertoo.

Myöhemmin mukaan saattaa liittyä ruotsinkielinen Johanneksen seurakunta.

Pop up -perheneuvontaa, koska jonot ovat pitkät

Paavalin kirkkoherra Kanala on lanseerannut omassa seurakunnassaan käsitteen "kirkkokaljat". Hän on läsnä ihmisten keskuudessa oluttuopin äärellä. Hän on järjestänyt myös futiskirkon ja päikkärit kirkossa. Toki perinteiset jumalanpalveluksetkin ovat Kanalan kirkkokattauksessa.

Ensi keväänä Kanala suunnittelee pop up -perheneuvontaa Redissä. Miksi?

– Jonot perheneuvontaan ovat pitkät. Se on äärimmäisen tärkeää työtä, jota myös seurakunnissa tehdään. Haluamme lyhentää jonoja ja koulutamme siksi kokeneita pappeja perheneuvojiksi. Pop up -perheneuvontaan on helppo tulla, voi lähteä kahville meidän työntekijämme kanssa ja sopia ensimmäisen tapaamisen vaikka siinä paikassa, maalailee Kanala tulevaisuutta.

Onko mitään, mihin Kanala ei lähtisi mukaan?

– Kaikkeen muuhun osallistumme, muttemme Black Fridayhin. Meidän Black Fridaymme on pitkäperjantai.

Kanala viittaa tällä Suomessakin jalansijaa saaneeseen markkinariehaan. Black Friday on Yhdysvalloista lähtöisin oleva kauppojen suuri myyntitapahtuma, joka sijoittuu kiitospäivän jälkeiseen päivään.

Kokeilu, jossa testataan kohtaamista keskellä ihmisvirtoja

Redin lisäksi Helsingin seurakuntayhtymä on menossa vuokralaiseksi Pasilaan rakenteilla olevaan Triplaan. Sinne havittelee puolestaan Töölön seurakunta, sitten kun Tripla valmistuu – vaiheittain vuosina 2019-2022.

Seurakunnat ovat läsnä alueidensa kauppakeskuksissa jo Vuosaaren Kolumbuksessa, Kannelmäen Kaaressa ja edellä jo aiemmin mainitussa kauppakeskus Arabiassa.

Halpaa ei kohtaaminen kauppakeskuksessa ole. Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo, että vuokrat kauppakeskuksissa ovat selkeästi normaaleja toimistotilavuokria korkeammat.

– Toisaalta olemme onnistuneet neuvottelemaan sellaiset vuokratasot, että kykenemme vuokrat maksamaan, Heinonen kertoo.

Hänen mukaansa kyseessä on kokeilu siitä, lisääkö läsnäolo ihmisvirtojen keskellä kauppakeskuksessa kohtaamisia ihmisten kanssa.

Entäpä kirkkorakennus. Eikö siitä ole enää kohtaamispaikaksi?

– Kyllä siitä on kohtaamispaikaksi. Ajattelen, että kirkossa saattaa kuitenkin olla kynnys. Sitä kynnystä meidän pitää mataloittaa. Sen takia tilat kauppakeskuksissa ovat äärimmäisen tärkeitä, pohtii Paavalin seurakunnan kirkkoherra Kari Kanala Arabian Olkkarissa, jossa ei näytä olevan kynnystä lainkaan.

Torstaina kuollut Aretha Franklin oli mustan musiikin suurimpia tähtiä. Soulin kuningatarta on muisteltu sosiaalisessa mediassa.

Barack ja Michelle Obama julkaisivat lausunnon, jossa muistelivat Franklinia.

– Hänen äänessään voimme tuntea historiamme, kaiken sen ja kaikissa sävyissään – voimamme ja kipumme, pimeytemme ja valomme, pyrkimyksemme vapautukseen ja lujasti taistellun kunnioituksemme. Hän auttoi meitä tuntemaan olevamme enemmän yhteydessä toisiimme, toiveikkaampia, enemmän inhimillisiä. Ja joskus hän auttoi meitä vain unohtamaan kaiken muun ja tanssimaan, Obamat sanoivat lausunnossaan.

Myös Bill Clinton julkaisi surunvalittelulausunnon.

– Yli 50 vuoden ajan hän sekoitti sielujamme. Hän oli elegantti, uljas sekä täysin lahjomaton taiteessaan. -- Olen aina kiitollinen hänen ystävällisyydestän ja tuestaan, mukaan luettuna hänen esiintymisensä sekä virkaanastujaisjuhlissani että mahdollisuudesta olla mukana siinä, josta valitettavasti tuli hänen viimeinen esiintymisensä viime marraskuussa hyväntekeväisyystilaisuudessa taistelussa hiviä ja aidsia vastaan, Clinton sanoi.

Kollegat surevat

Franklinin poismeno sai luonnollisesti valtavasti surunvalitteluja muilta muusikoilta sekä kulttuurielämän kiintotähdiltä.

Elton John muisteli Aretha Franklinin viimeistä julkista esiintymistä viime marraskuussa.

Nasa puolestaan muistutti Marsin takana lentävästä astroidista, joka on nimetty Arethan mukaan.

Myös kansalaisoikeustaistelijat muistivat Franklinia, jonka kenties suurin hitti Respect nousi ikoniksi taistelussa mustien ja naisten oikeuksien puolesta.

YK:n naistenjärjestö esitti surunvalittelunsa.

Soul-tähdelle löytyi arvostusta myös yritysmaailman puolelta.

Korjattu 16.8.2018 kello 20.31: Toisin kuin uutisessa aiemmin luki, Aretha-astroidi on nimetty jo vuonna 2014 eikä nyt.

Erika Haavisto, 28, on yksi Suomen innokkaimmista Madonna-faneista. Hän on seurannut torstaina 60 vuotta täyttävää popin kuningatarta jo vuosia.

Ihastuminen tapahtui 20 vuotta sitten, kun Madonna julkaisi albuminsa Ray of Light. Haavisto oli tuolloin 8-vuotias.

Vuosi 2009 oli Haavistolle merkittävä, sillä Madonna saapui esiintymään Suomeen ensimmäistä kertaa. Suomalaisfani ei voinut ymmärtää, että maailmantähti tuli konsertoimaan aivan hänen naapuriinsa.

Keikkapaikka oli vain kymmenen minuutin pyörämatkan päässä hänen kotoaan.

– Olin tottunut lentämään Madonnan keikoille, sillä eihän Madonna tule mun luokse. Olin aluksi ahdistunut ja hätääntynyt asiasta, mutta vietin lopulta 36 tuntia jonottaessa keikalle. Saavuin ensimmäisenä jonoon.

Keikalla Erika Haavisto tutustui muihin superfaneihin, joiden kanssa hän käy edelleen Madonnan keikoilla.

"Madonna sanoi nimeni ääneen"

Erika Haaviston elämän suurin unelma ei ole ollut päästä naimisiin, vaan päästä tapaamaan Madonnaa. Unelma toteutui, kun Haavisto asui Pariisissa ja Madonna oli tullut sinne markkinoimaan uutta albumiaan.

Haavisto voitti kilpailun, missä pääsi tapaamaan poptähteä.

Kaksisataa kilpailun voittajaa osallistui televisiolähetykseen, jossa Madonna esitti kaksi uutta kappaletta. Ohjelmassa artistia haastateltiin tunnin ajan ja Haavisto istui kolmen metrin päässä tähdestä.

Lähetyksen jälkeen Haavisto pääsi tapaamaan Madonnaa.

– Mulla oli muutama kysymys mielessä. Ehdin sanoa: Moi! Mä olen Erika Suomesta. Hän sanoi, että hauska tavata Erika. On ihan käsittämätöntä ajatella, että hän on sanonut mun nimeni ääneen.

– Sitten hän katsoi mua silmiin ja kätteli. Sanoin, että kiitos kaikesta. Hän sanoi, että ilo on hänen puolellaan. Lopuksi otimme yhteiskuvan.

Madonnan DNA purkissa

Vuonna 2016 Erika Haavisto oli eturivissä Madonnan keikalla Pariisissa. Erään kappaleen aikana laulaja oli aivan lavan reunalla metrin päässä yleisöstä. Häneen oli kohdistettu spottivalo takaapäin.

– Valon ansiosta huomasin, että Madonnan päästä irtosi kaksi hiussuortuvaa. Sain toisen niistä kiinni. Mua alkoi samoin tein pelottaa, että muut fanit hyökkäävät muhun kiinni tai tulevat pahoinpitelemään mut keikan jälkeen. Paniikissa mä tungin hiuksen suuhuni, etten kadottaisi sitä.

– Mä olin sen keikan ajan, että herranen aika. Mulla on Madonnan hius suussa, Haavisto muistelee.

Nykysin hius on tallessa pienessä lasipurkissa, ettei se haurastuisi.

– Siinä on sellainen pieni tumma juurikasvu, sillä hänellähän on alun perin tummat hiukset. Se on ihan aitoa DNA:ta.

Soulin kuningatar Aretha Franklin edusti arvokkuutta, suvereenia osaamista sekä tolkun ja ajattoman laadun standardeja, luettelee pitkän linjan musiikkitoimittaja Pekka Laine.

Maailman parhaiden laulajien kärkijoukkoon kuulunut Franklin kuoli 76-vuotiaana.

– Franklinissa oli sellaisia piirteitä, joita kukaan järkevä ihminen ei vastusta. Hän edusti tiettyjä tolkun ja ajattoman laadun standardeja, jotka kestävät kaikissa suhdannevaihteluissa, joita popmaailma on täynnä. Jos siellä on jotain pysyvää, se on sitä mitä Franklin edustaa, Laine sanoo.

Laineen mukaan Franklinilla on ollut kiistämätön vaikutus soulmusiikkiin.

– Jos täytyy valita kourallinen artisteja, joilla on ollut soulin historiassa ratkaiseva rooli, on Aretha Franklin siinä tärkeimmässä kourallisessa.

Laine huomauttaa, että Franklinin vaikutus yltää myös hänen edustamaansa musiikkityyliä laajemmalle.

– Franklin oli tietyllä tapaa modernin poplaulajan prototyyppi. Hän toi tällaisen mustasta gospelmusiikista lähtevän laulutekniikan, tyylin ja tunteen ja teki siitä popmusiikin keskiössä olevan asian.

– Tänä päivänä katsoessamme laulukilpailuja ja isoja estraditähtiä, kuten Beyoncéa ja kumppaneita, katsomme koko ajan Aretha Franklinin perintöä. Hän on luonut tietyn perustan, joka kuuluu edelleen popmusiikissa.

"Pitkiä ja turhauttavia suvantovaiheita"

Laine uskoo Franklinin vaikutuksen myös kasvavan tulevaisuudessa.

– Tavallaan tämä musta musiikki on tämän hetken populaarimusiikin ydin eri johdannaisineen. Siinä tapauksessa Aretha Franklin on myös tulevaisuuden ikoni. Voidaan aika turvallisesti ennustaa, että hänen vaikutuksensa ei ole katoamassa mihinkään.

Laine uskoo Franklinin vaikutuksen yltäneen myös Suomeen.

– Franklinilla on varmasti ollut inspiroiva vaikutus sitä myöten, kun tällainen musta rytmimusiikki on tullut yhä enemmän ja enemmän Suomeen jo 1960–1970-luvulla. Mutta se on tullut moneen kertaan, se tuli hiphop-sukupolven myötä uudestaan.

– Kyllä meillä on esimerkiksi nuoria naislaulajia, jotka ovat ihan varmasti Aretha Franklininsa kuunnelleet.

Laineen mielestä Franklin on saanut ansaitsemansa arvostuksen musiikkipiireissä, vaikkakaan se ei tullut helpolla. Franklinin läpimurto ei tapahtunut hetkessä, vaan hänen täytyi tehdä runsaasti töitä sen eteen.

– Kun hän nousi soulin kuningattareksi 1960-luvun puolivälin jälkeen, oli hän aika kuninkaallinen ilmestys. Toki hänen urallaan oli aika pitkiä ja varmasti turhauttavia suvantovaiheita, se ei ollut tasaisen vauhdin nousua.

Franklinilla on ollut vaikutusta myös musiikkipiirien ulkopuolella

Franklinin laulu-uran tahmeat alkuvaiheet väistyivät, kun hän siirtyi 1960-luvun puolivälissä levy-yhtiö Atlanticille. Laulajalegendan ensimmäinen hitti oli cover-versio Otis Reddingin kappaleesta Respect.

– Se on myös popmusiikin perusmekanismi, että joku toinen voi ottaa toisen kappaleen, tehdä siitä omansa ja nostaa sitä. Siinä vaiheessa, kun Franklin alkoi laulaa Reddingin hittikappaletta, se sai ihan uuden merkityksen, Laine sanoo.

– Siihen tuli tällainen naiseuteen liittyvä sisältö ja sitten siitä tuli myös enemmän ja enemmän kansalaisoikeusliikehdintään liittyvä symboli: mitä kaikkea ihmisten välinen kunnioitus tarkoittaa.

Franklin tapasi vuosikymmeniä jatkuneen uransa aikana useita Yhdysvaltojen presidenttejä. Hän muun muassa esiintyi presidentti Barack Obaman virkaanastujaisissa tammikuussa vuonna 2009.

–Jos ajatellaan esimerkiksi Obaman ja Franklinin kohtaamisia, voisi Franklinin sanoa olevan ikoninen hahmo myös poliittisessa mielessä. Ei sellaisella pinnallisella tasolla poliittisesti, vaan yhteiskunnallisessa mielessä. Hänen voisi sanoa olleen oman kulttuuripiirinsä ja aikakautensa eheyttäjä.

Barack Obama muisti Aretha Franklinia Twitter-kirjoituksessa. Obama kirjoitti muun muassa, että Franklinin äänessä voi tuntea Amerikan historian sen kaikissa muodoissa.

Lue lisää:

Soulin kuningatar Aretha Franklin on kuollut

Aretha Franklin vakavasti sairas

GÖTEBORG Göteborgissa vietetään EuroPride-festivaalia, mutta vaaliteltoissa hääräävien puolueaktiivien ajatukset ovat muualla.

Maanantai-iltana Göteborgissa poltettiin kymmeniä autoja kuudessa eri kohteessa. Autojen tuhopolttoja on ollut vuosikausia, mutta maanantain isku oli suunnitelmallisempi ja suurempi kuin koskaan ennen.

Hallitusvastuussa olevat sosialidemokraatit eivät kuitenkaan pidä siitä, että rikollisuus nousisi vaalien ykkösteemaksi. Vaalit ovat syyskuun 9. päivänä.

Kunnallispoliitikko Rasmus Anderssonin mielestä rangaistuksia voitaisiin toki kiristää jonkin verran, mutta se ei lopeta lähiöiden rikollisuutta.

– On tärkeää, että teoista joutuu vastuuseen, mutta monet rikollisuuteen ajautuvista ovat hyvin nuoria. Ei 13-vuotiaita voi laittaa vankilaan, Andersson sanoo.

Göteborgin ongelmalliset lähiöt

Göteborgissa on eniten ongelmalähiöitä. Viranomaiset ovat määritelleet toistakymmentä ruotsalaislähiötä erittäin haastellisiksi. Näistä joka kolmas on Göteborgissa.

– Tietysti autojen polttaminen saa kaikki raivon partaalle. On kuitenkin väärin syyttää maahanmuuttoa aina kun tapahtuu rikoksia. Kyse on vain pienestä ryhmästä rikollisia, muistuttaa sosialidemokraatti Andersson.

Andersson on huolissaan siitä, että Ruotsidemokraatit, jotka ovat avoimesti maahanmuuttovastaisia, hyötyvät tuhopoltoista.

– Pelkään, että nämä äärioikeistoainekset hyötyvät. Se olisi todella ikävää, hän sanoo.

Sosialidemokraatit laahustavat kannatusmittauksissa. Elokuun mittauksissa puolue oli menettämässä 7,5 prosenttiyksikköä. Kannatus olisi 23,5 prosenttia äänistä.

Ruotsidemokraattien teltalla tungosta

Ruotsidemokraattien teltalla Kristian Abrahamsson myhäilee. Hän on ollut puolueaktiivi nelisen vuotta. Hän uskoo, että Ruotsidemokraatit ovat suuren läpimurron partaalla.

– Viimeiset kolme päivää telttamme on ollut suosituin. Lähes kaikki palaute on positiivista, sanoo Abrahamsson.

Hän on varma vaalivoitosta. Tavoite on selvä: nousta suurimmaksi puolueeksi.

– Ihmiset ovat todella kyllästyneitä perinteisten puolueiden politiikkaan, jossa ajetaan monikulttuurisuutta Ruotsiin.

Abrahamsson ei arkaile maahanmuuton kritisoimista Ylen kameran edessä. Hänen mukaansa ruotsalaiset eivät ole ikinä saaneet vaikuttaa monikulttuurisuusideologiaan. Suurin syypää tilanteeseen ovat demarit.

– Demareiden politiikka on aina ollut samanlaista. Perustetaan lisää nuorisotaloja lähiöihin kovempien rangaistusten sijaan, Abrahamsson laukoo.

Elokuun mittauksissa Ruotsidemokraatit ovat saamassa 21,4 prosenttia äänistä. Se olisi 8,5 prosenttiyksikön parannus viime vaaleihin verrattuna.

Kokoomus lisäisi poliiseja

Ruotsin kokomuuksen teltalla David Josefsson uhkuu itsevarmuutta. Hän on nousemassa ensikertalaisena valtiopäiville, koska on puolueen vaalilistassa toisena.

Josefssonin mukaan tuhopoltot ovat tällä hetkellä päällimmäinen aihe Göteborgissa.

– On ihan selvää, että tämä on se mistä puhutaan. Aihe ei ole uusi meille. Teimme jo viime keväänä vaalivideon tuhopoltoista.

Josefssonin mukaan kaikki puolueet, mutta etenkin demarit, ovat olleet sinisilmäisiä ja pehmeitä rikollisuuden suhteen.

– Nyt pitäisi lisätä poliiseja kymmenellätuhannella. Se vaatisi myös poliisien palkkojen korottamista, sanoo Josefsson.

Elokuun mittauksissa kokoomus olisi saamassa 18,9 prosenttia äänistä, joka on 4,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime vaaleissa.

Vihreät: Metsääkin paloi

Vihreiden Karin Pleijel on Göteborgin politiikassa raskassarjalainen. Hän vastaa koulutusasioista kunnanvaltuustossa.

Pleijel on ilmiselvästi harmistunut siitä, että tuhopoltot vievät huomion vihreiden ykkösaiheelta eli ilmastonmuutokselta.

– Ennen autoja Ruotsissa paloi metsää. Kesä on ollut ennätyksellisen lämmin maailmanlaajuisesti. Tämä aihe on mielestäni ollut suurin tänä kesänä, Pleijel sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsidemokraateilla ei ole vastauksia rikollisuuteen. Heidän politiikkansa on aivan liian yksioikoista.

– En pidä heidän politiikastaan. Meidän on rakennettava yhteiskunta, jossa kaikki ovat osallisena. Ruotsidemokraatit tarjoavat populistisia ratkaisuja, jotka eivät toimi.

Vihreät ovat mielipidemittausten mukaan saamassa viiden prosentin kannatuksen, joka olisi 1,9 prosenttiyksikön parannus viime vaaleihin verrattuna.

Finnair vahvistaa, että yhtiössä työskentelevän lentokapteenin epäillään syyllistyneen ilmaliikennejuopumukseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla keskiviikkona.

Ilmaliikennejuopumus-epäilystä kertoi ensimmäisenä MTV.

Finnair kertoo tiedotteessa, että yhtiön henkilökunta teki ilmoituksen päihde-epäilystä, ja poliisipartio kutsuttiin puhalluttamaan miehistö. Puhalluskoe todensi epäilyn.

Finnairin mediasuhteista vastaava johtaja Päivyt Tallqvist ei halua kommentoida tapausta Ylelle yksityiskohtaisemmin. Hän pitää tapausta erittäin harvinaisena.

– Asia on poliisitutkinnassa. Tässä heräsi päihde-epäily, Finnairin henkilöstö teki ilmoituksen päihde-epäilystä, ja sitten toimimme prosessiemme mukaisesti eli poliisi kutsuttiin paikalle selvittämään tilanne ja siinä puhalluskoe todensi sen epäilyn, kertoo Tallqvist.

Finnairin lentokoneissa on Tallqvistin mukaan reitistä riippuen kahdesta kolmeen lentäjää. Tallqvist ei kerro, mikä lento tässä tapauksessa oli kyseessä.

– Meillä on (päihteiden kohdalla) nollatoleranssi kaikille, jotka työskentelevät turvallisuuskriittisissä tehtävissä, joihin lentäjän tehtävä luonnollisesti kuuluu. Eli jos on työssä alkoholin vaikutuksen alaisena, sen seurauksena on aina työsuhteen purku, ja me ilmoitamme asiasta myös asiaankuuluville viranomaisille. Näin on toimittu tässäkin tapauksessa.

Eli tämän lentokapteenin työsuhde on nyt purettu?

– Tällaisessa tilanteessa seuraa aina työsuhteen purku. Me suhtaudumme näihin asioihin äärimmäisen vakavasti, Tallqvist sanoo.

MTV: Puhalsi puolitoista promillea

MTV:n mukaan lentokapteeni puhalsi 1,5 promillea. Lentokone ei vielä ollut lähdössä, vaan lähtöselvitysvaiheessa. Kapteeni ei vielä istunut koneen ohjaamossa tekemässä lähtötarkastuksia.

Rikoskomisario Leif Malmberg Itä-Uudenmaan poliisista kertoi MTV:lle, että tapaus on lain tulkinnan kannalta epäselvä ja siitä on neuvoteltava syyttäjän kanssa. Malmbergin mukaan syyttäjän kanssa on keskusteltava, missä vaiheessa lentoonlähtöä rikos täyttyy.

Ilmaliikennejuopumuksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Heinäkuun alusta venäläiset puhelin- ja tietoliikenneoperaattorit velvoitettiin säilyttämään puheluiden ja tietoliikenteen sisällön puolen vuoden ajan.

Tämän lisäksi venäläisten puhelinoperaattoreiden pitää säilyttää vuoden ajan lokitiedot puheluista ja internetoperaattoreiden kolmen vuoden ajan lokitiedot viestiliikenteestä.

Venäjä antaa näin turvallisuusviranomaisilleen entistäkin laajemmat mahdollisuudet seurata puhelin- ja tietoliikennettä Venäjällä.

Uutta lakia perustellaan terrorismin torjunnalla.

Lähtökohtana seurannan mahdollisuus

Venäjälle lähtijän on hyvä tiedostaa, että tieto- ja puhelinliikennettä voidaan itänaapurissa seurata. Samoin on hyvä muistaa, että puheluita ja viestejä voidaan käydä tutkimassa myös jälkikäteen.

Asiaan kannattaa varautua varsinkin, jos haluaa pitää viestinsä salassa.

– Perussääntö on, että päivittäisessä käytössä olevalla puhelimella ei pitäisi mennä vieraisiin kännykkäverkkoihin, vaan pitäisi olla niin sanottu burner-puhelin eli joku tällainen peruskännykkä, jota sitten käytetään puheluihin vain vieraassa verkossa, F-Secure-tietoturvayrityksen johtava tutkija Jarno Niemelä neuvoo.

Erillisen kännykän käytöllä Venäjällä voidaan estää se, että Venäjällä kännykkään mahdollisesti tulleiden haittaohjelmien avulla puhelimen seuranta jatkuu Suomessa.

– Venäjällä käytössä olevaan puhelimeen on hyvä tehdä kotimaassa soitonohjaus, jotta voi ottaa soittoja vastaan ulkomailla, Niemelä neuvoo.

Rajavartiolaitos tiedostanut riskin

Tietoturva voi olla uhattuna, vaikka ei edes matkustaisi Venäjälle, mutta asuu tai vierailee itärajan lähellä Suomessa.

Rajan lähellä kännykkä voi nimittäin siirtyä joskus vahingossa venäläisen operaattorin kännykkäverkkoon.

Ylen tietojen mukaan rajavartiolaitos onkin kehoittanut rajalla toimivaa henkilökuntaansa estämään matkapuhelimissaan siirtymisen toiseen verkkoon.

Rajavartiolaitokselta asiaan ei haluta suoraan ottaa kantaa, vaikka ilmoitetaankin, että kännykän tahaton hyppääminen Venäjän verkkoon on ilmiönä tuttu.

– Rajavartiolaitoksessa on tiedostettu, että tähän liittyy uhkia ja riskejä. Toimenpiteet, joihin me olemme ryhtyneet eivät kuitenkaan ole julkista tietoa, rajavartiolaitoksen tietohallintopäällikkö eversti Jaakko Ritola kertoo.

Pelkät puhelutkin riskejä

Venäläisessä verkossa vierailu ei ole uhka pelkästään verkkovierailun aikana, jolloin puheluja ja tietoliikennettä voidaan kuunnella. Puhelimeen saatetaan myös soluttaa ohjelmistoja, jotka mahdollistavat urkinnan myös verkkovierailun jälkeen.

Tämä on mahdollista myös siinä tapauksessa, että kännykällä on soitettu Venäjällä vain perinteisiä puheluita, eikä nettiä ole käytetty.

– Hyökkääjä on voinut tehdä perinteiselle kännykkäpuolelle muutoksia, joiden avulla sillä on pääsy puhelimen kännykkäpuolelle. On ollut myös tapauksia, että perinteiseltä kännykkäpuolelta on päästy tunkeutumaan myös älypuhelinpuolelle, F-Securen johtava tutkija Jarno Niemelä kertoo.

Perinteisen kännykkätoiminnon kautta tapahtuvia hyökkäyksiä matkapuhelimeen nimitetään ammattikielessä baseband-hyökkäyksiksi.

Uhkia myös muissa maissa

Tavallista kaduntallaajaa venäläinen urkinta tuskin uhkaa. Jos on kuitenkin esimerkiksi työasioissa Venäjällä ja työnantajalla on salaisuuksia tai on esimerkiksi valtionhallinnon palveluksessa, asiaan kannattaa suhtautua vakavasti.

Eikä uhka ole todellinen vain Venäjällä.

– Tämä ei ole mikään venäläisten verkkojen erikoisuus. Käytännöss tämä koskee mitä tahansa teknisesti kykenevää arvaamatonta valtiota. Nykypäivänä se voi olla vaikka Yhdysvallat, Englanti tai vaikkapa Kiina, Jarno Niemelä kertoo.