Hän on täällä taas. Amerikkalaisdekkaristi Donna Leon kävelee Turun jokirantaa ja ihmettelee ahneita lokkeja.

– Lentäviä rottia, hän sanoo pilke silmäkulmassa.

Viereisessä Akatemiatalossa harjoittelee italialainen barokkiorkesteri Il Pomo d’Oro, jota amerikkalaiskirjailija rahoittaa ja jonka kanssa hän matkustaa. Kokoonpano soittaa Turun musiikkijuhlilla keskiviikkona.

Leon tunnetaan parhaiten hänen luomastaan italalialaispoliisi Guido Brunettista, joka on ratkonut rikoksia jo 25 suomennetussa romaanissa. Dekkarit sijoittuvat Venetsiaan, jossa kirjailija asui yli 30 vuotta, kunnes sai turisteista tarpeekseen.

– Kaupunkiin tulee 33 miljoonaa kävijää vuosittain. Joku laski, että se tarkoittaa 69 000 turistia päivässä.

Kirjailijaa suututtaa: Venetsiasta on tullut asuinkelvoton sen 55 000 asukkaalle.

– Siellä on sietämätöntä. Se ei ole enää sama kaupunki, jossa vietin onnellisia vuosikymmeniä. Muutos on ollut tuhoisa.

Leonilta ei heru ymmärrystä risteilylaivoilla saapuville päiväturisteille. He viettävät maissa neljä tuntia, kuvaavat asioita, joita eivät katso, ottavat loputtomia selfieitä ja tuhoavat siinä sivussa paikallisten elämän.

– Miksi kukaan tekee niin? Miksi kukaan tulee Venetsiaan neljäksi tunniksi, Leon kysyy.

Turismi rikkoo kaupungit

Leonin mielestä turismi on kirous. Hän muistuttaa, että sama massailmiö on käynnissä myös Barcelonassa, Dubrovnikissa ja Carcassonnessa.

– Kyse ei ole vain siitä, että näissä paikoissa olisi liikaa ihmisiä. Kyse on siitä, että kaupunkien rakenne muuttuu. Yritäpä ostaa nappeja tai vetoketjuja Venetsiassa. Se ei onnistu, koska turistit eivät tarvitse niitä. Jos haluat hankkia alusvaatteita, joudut ostamaan ne Hermeksen liikkeestä, jossa saat maksaa 150 euroa rintaliiveistä.

Erityisen huolissaan Leon on Venetsian vanhuksista. Heille omassa kaupungissa asumisesta on tullut yhtä kärsimystä. Leon kertoo antavansa aplodit kaikille, jotka päättävät olla menemättä Venetsiaan.

Muutama vuosi sitten Leon muutti pieneen kylään Sveitsissä, jossa asuu nykyisin suurimman osan vuodesta.

– Siellä on 300 ihmistä ja 300 lehmää. Kaikki on luonnostaan kaunista, myös lehmät. Voin tehdä kuuden tunnin kävelylenkkejä vuorilla ilman, että tapaan ensimmäistäkään ihmistä, Leon sanoo.

Juomavesi tekee kaheliksi?

Kotimaastaan Yhdysvalloista Leon muutti Eurooppaan jo 1960-luvulla.

– Praise the lord, herralle ylistys, Leon huudahtaa ja ristii kätensä kohti taivasta.

Kirjailija ei säästele sanojaan, kun hän puhuu Amerikasta.

– Yhdysvalloista on tullut pelottavalla tavalla erilainen paikka kuin se, jossa minun sukupolveni kasvatettiin optimismiin, Leon sanoo.

– Se on nykyisin maa, jossa 60 000 minunkaltaistani keskiluokkaista ihmistä kuolee opioidien yliannostukseen, koska lääkärit määräävät heille lääkkeitä, joita he eivät tarvitse. Se on maa, jossa kaikilla on ase. Väkivallasta on tullut kansallissairaus.

Leonin mukaan maan poliittinen tilanne lähenee mielipuolista.

– Syy ja seuraus, järkeily. Niiden päälle syljetään. Keskustelu on naurettavaa ja suuri osa valtaapitävistä kuulostaa idiooteilta. Vaikuttaa ihan siltä, että juomaveteen on laitettu jotain, joka on tehnyt ihmisistä kaheleita.

Siinä vaiheessa, kun Donald Trump valittiin presidentiksi, Leon kertoo lopettaneensa kaikkien muiden paitsi venetsialaisen paikallislehden lukemisen.

– Ensimmäinen reaktioni oli, että jos hän jättää ympäristön rauhaan, pidän suuni kiinni.

Me olemme sikoja!

Ympäristökysymykset ovat dekkaristin mielestä aikamme polttavin ongelma. Sen rinnalla kaikki muu kalpenee. Leon kertoo matkastaan, jonka hän aloitti Zürichistä saapuakseen Helsinkiin.

– Olisin yhtä hyvin voinut kulkea läpi Malin tai jonkun pohjoisafrikkalaisen kuivuuden näännyttämän maan: viheliäisiä, ruskeiksi kuivuneita viljapeltoja, vuorenrinteillä ikivihantia puita, joissa oli kuolleita lehtiä. Se oli Sveitsi! Leon kuiskaa järkyttyneenä ja muistuttaa, että Ruotsissakin palaa.

Leonin mielestä jatkuva kuluttaminen, tuhlaaminen ja saastuttaminen pitää lopettaa. Muuten käy huonosti. Nyt me elämme kirjailijan sanoin kuin siat.

– Tytöt ja pojat. Talo palaa jo. On ihan turha murehtia, toimivatko lukot vai eivät. Kohta meillä ei enää ole taloa, johon palata.

Ooppera ja dekkari – kuin kaksi marjaa

Puhutaan välillä valoisammista aiheista. Leonilla on kirjoittamisen lisäksi toinenkin intohimo ja se on barokkimusiikki. Eniten hänen korvaansa miellyttää ajan vokaalimusiikki, joka vaatii laulajaltaan äänen notkeutta ja tekniikkaa.

– Kun ensimmäisen kerran kuulin barokkimusiikkia, pidin heti sen ketteryydestä, rytmistä ja hilpeydestä. Se on onnellista musiikkia.

Leon löytää yhtäläisyyksiä barokkioopperan ja perinteisen dekkarin välillä. Molemmat sisältävät petoksia, kavaluutta, väkivaltaa ja päättyvät kohtaukseen, jossa kaikki kokoontuvat yhteen ja syyllinen kaivetaan esiin.

– Lopussa on lieto fine, onnellinen loppu. Hyvät ja pahat tyypit, joskus jopa kuolleet nousevat ja laulavat, tral-lal-laa. Maailma on hyvä paikka.

Samalla tavalla perinteisessä salapoliisiromaanissa etsivä kokoaa ihmiset takan ympärille ja selittää, kuka oli murhaaja.

– Siinä on selkeä lopetus. Paha paljastetaan ja kitketään pois. Modernit rikosromaanit eivät ole samanlaisia. Pahan lähde kyllä saadaan selville, mutta samalla paljastuu, ettei pahaa pysty voittamaan.

Asiat eivät ole yksinkertaisia. Leonin mielestä liikkeellä ovat nykyisin niin isot voimat, että yksilön on vaikea pärjätä niitä vastaan. Ja tätä myös moderni rikoskirjallisuus käsittelee.

– Se ei ole enää se malesialainen puutarhanhoitaja, joka puukotti lordin kirjastossa. Syyllinen on iso bisnes, öljy- ja kemikaali-yhtiöt. Miten kukaan voi taistella firmaa vastaan, jonka omaisuus lasketaan miljardeissa, Leon kysyy.

Seuraavaksi veden arvoitus

Guido Brunetti ei selvästi pääse eläkkeelle vielä pitkään aikaan. Leonin mukaan sarjasta on kolme valmista kirjaa julkaisematta Suomessa. Ja neljäs on idean asteella. Sen keskiössä on vesi.

– Vesi on tulevaisuudessa geopoliittisesti ja taloudellisesti paljon merkittävämpi kuin nykyisin. Mehän olemme niitä sikoja, me kulutamme liikaa.

Leon on utelias. Häntä kiinnostaa, miten kukaan voi väittää omistavansa veden, joka soljuu taivaalta alas omia aikojaan.

– Otan siitä selvää, hän sanoo.

Me vaatimattomasti ystävälliset

Suomalaisia Leon kehuu vuolaasti. Me olemme suoria ja ystävällisiä, mutta vaatimattomalla tavalla. Ja se rehellisyys. Leon kertoo suorastaan järkyttyneensä viime Suomen vierailullaan, kun hän havaitsi, miten joku oli jättänyt tietokoneensa ravintolan narikkaan.

– Minä ajattelen, että tietokone, joka jätetään lojumaan, varastetaan 4,5 sekunnissa. Te taas ajattelette, että kukaan ei varasta sitä, koska se kuuluu jollekin toiselle, Leon ihmettelee.

Leonista on ihailtavaa, että suomalaiset eivät ole ainoastaan rehellisiä, vaan olettavat pokkana, että kaikki muutkin ovat.

– Olette varmasti viimeinen paikka maailmassa, jossa asiat ovat näin.

Il Pomo d'Oro konsertoi Turun Akatemiatalossa 15.8. osana Turun musiikkijuhlia.

Pommi-isku tehtiin Kabulin länsiosissa sijaitsevaan Mawoud-nimiseen koulutuskeskukseen, joka järjestää valmennuskursseja yliopistoon pyrkiville. 48 sai surmansa ja 67 loukkaantui.

Mikään järjestö ei ole ilmoittanut vielä olevansa iskun takana, mutta aiemmat shiiojen asuinalueille tehdyt iskut ovat olleet ääri-islamilaisen Isis-järjestön tekemiä. Ääri-islamilainen Taliban-liike kiisti tehneensä iskua.

Väkivaltaiset iskut yleisin kuolinsyy

Viime viikkoina on Kabulissa ollut hiukan rauhallisempaa, mutta muualla Afganistanissa sen sijaan on tehty runsaasti verisiä hyökkäyksiä Afganistanin turvallisuusviranomaisia vastaan. Baghlanin maakunnassa kuoli keskiviikkoaamuna tehdyssä hyökkäyksessä ainakin yhdeksän poliisia ja 35 sotilasta.

Pahin tilanne on ollut maan keskiosissa Ghaznin kaupungissa, Kabulista runsaat sata kilometriä lounaaseen. Taliban- liike aloitti kaupunkiin suurhyökkäyksen viime perjantaina. YK:n Afganistanin avustusoperaatio (UNAMA) arvioi, että Ghaznissa on kuollut 150 siviiliä, ja ruoka sekä sähkö ovat kaupungin asukkailla lopussa.

Afganistanissa järjestetään lokakuussa parlamenttivaalit, ja väkivallan on ennustettu sitä ennen vain kiihtyvän.

Alkuvuosi oli ennätyksellisen verinen. YK:n raportti kertoo, että militanttien hyökkäykset ja itsemurhaiskut olivat yleisin siviilien kuolinsyy vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla.

YK:n ja Naton ISAF-sotilasoperaatio loppui Afganistanissa 2014, minkä jälkeen vastuuta on siirretty huonolla menestyksellä Afganistanin omille turvallisuuselimille. Maahan jäi 12 000 ISAF-sotilasta koulutustehtäviin. Nyt ulkomaisia sotilaita on runsaat 16 000. Suomalaisia on koulutustehtävissä kolmisenkymmentä, Kabulissa sekä Mazar-e-Sharifissa.

Pakkopalautuksia vastustavan StopDeportations -verkoston mukaan Helsingin Metsälän säilöönottoyksikössä odottaa pakkopalautusta tällä hetkellä seitsemän afgaania, joista kolme on kampanjan mukaan juuri Ghaznista kotoisin. Maahanmuuttoviraston mielestä palautus Kabuliin on kuitenkin mahdollinen.

Genovan suuronnettomuus on saanut italialaiset aprikoimaan, miten on mahdollista, että suuri moottoritiesilta voi tuhoutua yhtäkkiä.

Morandin yli kilometrin mittaisen sillan noin 200 metriä pitkä keskiosa romahti tiistaina ilman ennakkovaroitusta. Silta oli valmistunut 1960-luvun lopulla.

Tapahtuman aikaan Genovassa riehui ukkosmyrsky. Eräiden silminnäkijöiden mukaan sillan kannatintorniin eli pyloniin oli iskenyt salama juuri ennen tuhoisaa romahdusta.

Silta-asiantuntijat pitävät äärimmäisen epätodennäköisenä, että salamanisku olisi aiheuttanut rakenteen pettämisen.

Esimerkiksi Frankfurter Allgemeine -lehden haastattelema Genovan yliopiston rakennustekniikan professori Antonio Brencich pitää ajatusta täysin mahdottomana.

Kannatusvajierit pettivät?

Brencich uskoo, että turman syynä oli sillan kannatusvaijerien pettäminen. Sillassa oli käytetty silta-arkkitehti Riccardo Morandin kehittämää tekniikkaa, jossa kannatusvaijerit oli ennen asentamista puristettu yhteen.

Brencichin mukaan tekniikka oli myöhemmin todettu huonoksi eikä sitä juurikaan käytetty Morandin sillan valmistumisen jälkeen.

Brencich pitää mahdollisena, että kannatusvaijereissa on tapahtunut korroosiota. Hän esittää kysymyksen, oliko siltaa kunnostettu riittävästi.

Sillalla oli parhaillaan menossa kunnostustyö. Onnettomuustutkijat selvittävät, olisiko tämä työ heikentänyt sillan rakennetta tuhoisalla tavalla.

Sillan yli ajaneet tietävät, että se on huojunut tuntuvasti suurten ajoneuvojen ajaessa samaan aikaan sillalla. Tämän olisi Brencichin mielestä pitänyt toimia varoituksena Italian viranomaisille.

Sää ja ilmasto?

Vaikka salamanisku ei todennäköisesti aiheuttanut turmaa, Italiassa on ajateltu, että Genovaa piiskannut ukkossade saattoi vaikuttaa asiaan.

Kaupungissa satoi rankasti ja tuulenpuuskat ylsivät noin 16 metriin sekunnissa kaupungin lentokentällä sijainneella mittausasemalla.

Myrskysään ei pitäisi vaikuttaa ratkaisevasti sillan kestävyyteen, sanoo Monocle-lehden haastattelema New Civil Engineer -lehden asiantuntija Katharine Smale.

Hän kuitenkin ihmettelee, miten kokonainen sillan kannatintorni on voinut romahtaa. Yleensä näissä tilanteissa tornista katkeaa vain osa.

Genovan yliopiston dosentti Francesco Faccini kertoo The New York Times -lehdelle, että kaupungin asutus on levinnyt holtittomasti ympärillä levittäytyville tulvatasangoille. Tämän seurauksena jokivedelle varatut väylät ovat kaventuneet, jolloin rankkasateen sattuessa tulva nousee hyvin nopeasti.

Tulvat voivat syövyttää sillan tukirakenteita. Italiassa ei ole välttämättä tarkkailtu tulvien aiheuttamia muutoksia siltojen rakenteisiin.

Katharine Smale muistuttaa, että siltojen romahdukset johtuvat usein eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Vilkas liikenne?

Sää tapahtumahetkellä oli huono, mutta Italiassa eletään silti elokuussa vilkkainta matkailukautta.

Italiassa on pohdittu, olisiko sillalla liikkunut liian paljon raskaita ajoneuvoja yhtä aikaa.

Morandin silta yhdistää moottoritiet, jotka johtavat länteen, kohti Nizzaa ja Ranskan rajaa, pohjoiseen kohti Milanoa sekä etelään kohti Roomaa. Sillan yli kulkee jopa satoja tuhansia ihmisiä ja lukemattomia rekkoja päivittäin.

Estikö EU korjaukset?

Italian liikenneministeri Danilo Toninelli saapui heti turman jälkeen Genovaan. Hän syytti tapahtumasta infrastruktuurin huonoa huoltoa ja vakuutti, että syylliset turmaan löydetään. Samaa vakuutti sisäministeri Matteo Salvini.

Italian investoinnit tiestön ylläpitoon ovat vähentyneet nopeasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ilmenee BBC:n julkaisemasta tilastosta.

Varapääministerinäkin toimiva Salvini vihjaisi, että Euroopan unionin tiukat budjettisäädökset ovat estäneet Italiaa käyttämästä riittävästi rahaa teiden ja siltojen korjaamiseen.

– Jos ulkopuoliset säädökset todella estävät meitä käyttämästä tarpeeksi rahaa, jotta tiet ja koulut saataisiin turvallisiksi, on kysyttävä, tuleeko näitä säädöksiä totella, sanoi eurovastaista Liiga-puoluetta edustava Salvini.

Italian oppositio on moittinut hallitusta murhenäytelmän politisoinnista. Oppositio on myös muistuttanut, että EU on jopa kehottanut Italiaa kunnostamaan infrastruktuuriaan. Hallituksen edustajat ovat myös halunneet vähentää investointeja.

Lue lisää:

Italian siltaromahduksessa kuoli ainakin 39, ministeri vaatii siltayhtiön johtoa eroamaan

Pelastustyöt Italian siltaonnettomuuspaikalla jatkuvat yöhön: Uhreja etsitään tuhansien tonnien betonimurskan alta

Helikopterit jylläävät pitkin taivaankantta ja hiiltynyttä metsää on silmänkantamattomiin. Helteinen ilma kuumottaa joensuulaisen metsätieteiden opiskelijan iholla, kun hän heinäkuun lopulla saapuu Keski-Ruotsiin Härjedaleniin. Nuori mies on matkustanut auttamaan alueella riehuneiden historiallisen laajojen metsäpalojen jälkisammutustöissä.

– Kun tulimme majoitustuspaikalle taajamassa sijaitsevalle leirintäalueelle, korjuuesimies sanoi, että siellä on ”palofestarit menossa”, muistelee Juha Nevalainen ensihetkiään Ruotsin metsäpaloalueella.

Liekkimerta ei näkynyt enää missään, sillä jäljellä olivat vaativat jälkisammutustyöt vaihtelevassa maastossa. Nyt apujoukoissa oli mukana metsänhoitajaksi opiskelevan Nevalaisen tapaan muitakin kuin pelastusalan ammattilaisia.

Metsäalan ammattilaisia jälkisammutustöissä, pelastusylitarkastaja yllättyi

Jälkisammutusjoukkoja saapui heinäkuussa Ruotsiin useista eri maista. Paloalueilla työskenteli pelastusalan ammattilaisten lisäksi myös metsäalan yritysten lähettämiä vapaaehtoisia sammuttajia, kuten metsureita ja metsänhoitajaksi opiskelevia harjoittelijoita.

– Metsää paloalueilla omistava Stora Enso esitti meille kysymyksen, että saisimmeko metsäammattilaisia jälkisammutustöihin. Työnjako Ruotsissa menee kuten Suomessakin eli kun pelastusviranomaiset olivat sammuttaneet palon, huolehti metsänomistaja jälkisammutustöistä, kertoo metsäyhtiö Tornatorin resurssipäällikkö Kauko Kärkkäinen.

Hän muistuttaa, että metsäalan ihmiset ovat tottuneita työskentelemään metsissä. He myös tekevät vuosittain kulotuksia, joista saa kokemusta. Tornatorilla Stora Enson kutsu otettiin vastaan myönteisin mielin ja ryhmää alettiin kasaamaan nopealla aikataululla.

Yksi lähtijöistä oli valtimolaislähtöisen Juha Nevalainen, jonka työnkuva muuttui heinäkuussa yllättäen. Joensuusta lähteneeseen ryhmään kuului Nevalaisen lisäksi muutama metsuri, pari alan opiskelijaa sekä yksi toimihenkilö.

– Lähtö tuli pyynnön jälkeen parissa päivässä. Tietoa tuli tipotellen. Olihan se vähän soittaessa säveltämistä se homma, virnistää Nevalainen jälkikäteen.

Tietysti tuo nyt on varmaan erilainen tilanne. Voi olla harkittu ja arvioitu. Rami Ruuska

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Rami Ruuskalle metsäalan vapaaehtoisten jälkisammuttajien mukanaolo tuli yllätyksenä.

– En ole kuullutkaan. Meillä ei ole ihan tapana ottaa reppureissaajia sammuttelemaan. Tietysti tuo nyt on varmaan erilainen tilanne. Voi olla harkittu ja arvioitu, miettii Ruuska.

Hän muistuttaa, että paloalueilla töitä tekevillä on oltava kunnolliset ja hyvät varusteet. Pelastusviranomaisten lähettämänä Ruotsissa oli Suomesta kaikkiaan yhteensä noin sata henkilöä auttamassa.

Välineet ja turvallisuuskoulutus matkalla

Tornatorin resurssipäällikkö Kauko Kärkkäinen vakuuttaa, että turvallisuusnäkökulma oli vapaaehtoisjoukolle ensisijainen.

– Saimme hyvin tarkat ohjeet tilaajalta. Ryhdyimme heti selvittämään varusteita ja esimerkiksi metsätyössä käytettävät vaatteet eivät olleet soveltuvia, tiivistää Kärkkäinen.

Apujoukoille ostettiin työvaatevalmistajalta sopivia vaatteita ja kenkiä matkan varrelta. Varusteisiin oli hankittava kypärät, huomioliivit, lapiot ja kuokat. Mukaan saatiin myös yksi mönkijä.

– Turvallisuuskoulutus järjestettiin etäyhteyden avulla matkalla. Edellytämme kaikilta työntekijöiltä ensiapukoulutuksen sekä turvallisuuskorttikoulutuksen käymistä, joten ne olivat kunnossa jo ennestään, luettelee Kärkkäinen.

Lähdimme kävelemään rivissä metsään ja etsimme kytöpaikkoja. Juha Nevalainen

Jälkisammutustyöt tapahtuivat yli 500 metrissä, missä paloala ei ollut Juha Nevalaisen mukaan mikään yksi suuri aukko, vaan kuolleita puita, maata ja alaosasta hiiltynyttä kasvustoa oli siellä täällä. Sellaisessa maastossa joukko vapaaehtoisia ryhtyi hommiin ”hyvin manuaalisin vehkein”.

– Lähdimme kävelemään rivissä metsään ja etsimme kytöpaikkoja. Lapio ja kuokka olalle ja kastelukannut sekä radiopuhelimet mukana, kuvailee Nevalainen.

Alue oli pahimmilta paikoiltaan hyvin vaarallinen, sillä puut olivat herkästi kaatuilevia. Liekit oli sammutettu jo aikaisemmin, mutta kyteviä paikkoja löytyi paljon esimerkiksi syvältä muurahaispesistä.

– Äkkiseltään kastelukannulla sammuttaminen kuulostaa epätoivoiselta. Monessa kohtaa oli nopeinta käydä hakemassa vettä ojasta ja kaataa sitä kastelukannulla. Olisi ollut iso työmaa lähteä vetämään letkuja, selittää Nevalainen.

"Suomalaiset menevät kuin villisiat metsässä"

Kuumuus teki jälkisammuttajien työstä raskasta. Siitä huolimatta joukot tekivät 12 tunnin mittaisia työpäiviä, joiden aikana kertyi lukuisia kävelykilometrejä.

– Saimme sateen vuoksi pitää reilun viikon aikana yhden vapaapäivän, jolloin pääsimme huilaamaan. Silloin Härjedalenin kunta tarjosi meille kylpyläpäivän. Se oli pitkien päivien päälle sopiva, huokaa Nevalainen.

Vapaaehtoiset saivat paikallisilta runsaasti kiitosta työstään. Yksi ruotsalaiskommentti jäi Nevalaiselle erityisesti mieleen.

– Hän sanoi, että suomalaiset menevät kuin villisiat metsässä. Ryminä vaan käypi, kun ne kääntelee muurahaispesät ja muut, hymyilee syyskuussa opintojen pariin palaava Nevalainen.

Kokemusta hän pitää hyvänä ja opettavaisena.

– Lähtisin uudelleen.

Toimistoissa aikuisilla on sähköpöytiä ja satulatuoleja, jopa kävelytyöpisteitä. Kouluihinkin on jo tuotu jumppapalloja, istuma-alustoja ja erilaisia tuoliratkaisuja, joilla arkeen voi tuoda liikettä.

Monissa mainoskuvissa, sisustusblogeissa ja somefeedeissä kuitenkin ihastellaan lastenhuoneissa jopa viime vuosisadan puisia paripulpetteja ja työpisteen ergonomia jää sivuosaan. Lapsen jalat eivät yllä tuolilta lattiaan tai pöytä on selvästi liian korkea pikku piirtelijälle. Hieno design-tuoli saattaa miellyttää sisustussilmää, mutta lapsen työtila kannattaisi suunnitella lapsen mittojen mukaan, käyttäjälleen sopivaksi.

Tuotepäällikkö Mika Nyberg Työterveyslaitokselta on ergonomian asiantuntija. Hänen mielestään keittiönpöytäkin voi olla ihan hyvä peruslähtökohta koululaisen istumiselle ja läksyjenteolle.

– Keittiön pöydällä on hyvä tehdä, jos se on sopiva, mutta yleensä ne ovat pikkukoululaiselle vähän liian korkeita. Silloin tarvittaisiin korkeampi tuoli tai istuma-alusta tuolille.

Nyberg muistuttaa, että pikkuiset eivät kovin paljon istu paikallaan pitkiä aikoja.

– Läksyjä voi lukea löhötuolissakin tai lattialla makoillen. Siihen ei välttämättä tarvitse kiinteää työpistettä.

Isomman koululaisen isommat vaatimukset

Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä enemmän työpisteeltä vaaditaan samoja asioita kuin aikuistenkin työpisteeltä. Työpöydän lisäksi tarvitaan kunnollinen, tukeva työtuoli säätömahdollisuuksineen. Minimissään tuolista pitäisi voida säätää ainakin korkeutta ja selkänojaa.

Nyberg muistuttaa, että vaihtelevat työasennot ovat nuorelle hyväksi.

– Jos on kirjoittamista tai piirtämistä vaativa tehtävä, vaaditaan yläraajojen tukea pöydästä, mutta lukea voi jumppapallon päällä, löhötuolissa tai vaikka seisten. Missään työskentelyasennossa ei kannata olla turhan pitkään.

Sähköisesti säädettävien pöytien hinnat ovat laskeneet muutaman vuoden takaisesta. Milloin sitten olisi järkevää hankkia sähköpöytä?

– Siinä vaiheessa, kun koululainen kasvaa aikuisen mittoihin. Pienemmän koululaisen seisomakorkeudelle voi riittää tavallinenkin pöytä. Kun kasvaa pituutta, aika nopeasti tarvitaan jo säätöjä. Jos työpisteen hankkii, kannattaa miettiä, onko se satsaus vähän pidemmäksi aikaa, kertoo Nyberg.

Koulutyöhön keskittyminen vaatii rauhallista tilaa

Koulun aloittajan työpiste voi olla muun oleskelutilan läheisyydessä niin, että vanhemmat voivat tarvittaessa auttaa.

– Rauhallista tilaa siihenkin työskentelyyn tarvitaan, ettei ole niin paljon virikkeitä. Jos ruokapöydässä muut ruokailevat ja höpöttävät, niin keskittyminen on vaikeaa. Mitä vaikeammat tehtävät sitä rauhallisempi tila, linjaa Mika Nyberg.

Rauha tarkoittaa paitsi hiljaisuutta, myös liikkumiselta rauhoitettua tilaa. Kodin kulkureitin vieressä on hankala keskittyä.

Kännykän ja tabletin käyttäminen saattaa aiheuttaa nuorillekin niska- ja hartiaseudun vaivoja, jos laitetta katsellaan pää kumarassa.

– Siinäkin mahdollisuuksien mukaan hyvä asento, että pää pysyy suorassa, on mukavampi tuki- ja liikuntaelimistölle.

Hyvässä "löhöasennossa" selkäkin voi olla hyvin tuettuna, joko sohvalla tai erillisessä tuolissa.

– Jos oikein kulmikkaasti istutaan, niin lihakset väsyvät ja vaikka kuinka ponnistellaan, hyvä työasento vähitellen romahtaa. Hyvä tuki selälle auttaa jaksamaan, Nyberg muistuttaa.

Tulevaisuuden työskentelytaitoja opitaan kotona(kin)

Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö Mika Nyberg painottaa mahdollisuuksia erilaisiin työskentelytapoihin.

– En sijoittaisi hirveitä summia pöytään ja tuoliin. Pöytä voi olla peruspöytä, ja vaihtoehtoina voisi olla tarjolla esimerkiksi satulatuoli ja jumppapallo tai tuoli. Samalla voi opettaa tulevaisuuden työskentelytaitoja, pientä liikettä ja töitä vaihtelevissa työasennoissa.

Koulujakin rakennetaan nykyään niin, että siellä on erilaisia tiloja oppimiselle. Välitunneilla voisi Nybergin mielestä aktivoida lapsia enemmänkin.

– Jos ei ole mitään tekemistä pihalla, niin samalla lailla aikuinenkin valitsee aika nopeasti kännykän räpläämisen. Koulun hommaa on luoda ympäristöjä, joissa on virikkeitä ja tekemistä.

Kotona taas kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei mitään tehdä liian kauan.

– Jos tykkää pelata, voi niin tehdä, mutta välillä vaikka seisten. Vaihtelevasti ja mielikuvitusta käyttäen tehdä hommia, sillä tavoin mikä tuntuu hyvältä.

Aikuisten esimerkki on työtapojen oppimisessakin tärkeä.

– Saatetaan lapselle sanoa, ettei saa pelata kahta tuntia – ja itse sohvaudutaan kolmeksi tunniksi. Tee itse niin kuin toivoisit lapsen oppivan. Syödään vaikka aamupalaa seisten, kehitellään uusia toimintatapoja, joilla liike ja aktiivisuus pysyvät.

Näyttöpäätetyötä tekevälle aikuiselle ergonomiavinkkejä löytyy esimerkiksi Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.

– En ole tehnyt anttituiskuja, Anna Abreu sanoo kipakasti.

Laulaja vaihtoi viime vuoden lopulla artistinimensä pelkäksi Abreuksi. Se vaikutti uudelta tulemiselta. Ensimmäinen uusi kappale Soo Soo kertoi seksistä ja esitteli aiempaa räväkämmän laulajan.

Monelle tuli mieleen Antti Tuisku, joka loi nahkansa uudelleen muutama vuosi sitten.

– Räväkkä on niin ärsyttävä sana. Haluan osoittaa olevani tyyppi, joka voi vähän ärsyttää ja silti tehdä laadukasta musiikkia.

Anna Abreu, 28 vuotta, puhuu yllättävän itsevarmasti. Kauaksi on tultu siitä, kun teini-ikäinen laulaja hurmasi Idols-kisassa 12 vuotta sitten.

– En voi edes sanoa, että olin silloin artisti. Alamäkien kautta olen kasvattanut itselleni tosi vahvan itsetunnon.

“Alamäet tekevät artistin”

Uran alku oli Anna Abreulle räjähdysmäinen. Yli kymmenen vuotta sitten Idols-kisasta syntyi vielä tähtiä ja näin kävi myös toiseksi sijoittuneelle Abreulle.

– Muistan, kun oltiin jossain keikalla ja siellä ihmiset itkivät ja pyörtyilivät. He juoksivat meidän bussin perässä ja hakkasivat bussia.

Vasta 16-vuotias tyttö joutui sellaiseen pyöritykseen, missä oli vaikea pysyä mukana. Samalla kun ympärillä oli suunnaton hype, piti yrittää osata elää myös arkea.

Abreu kokee nyt, että oli musiikkimaailman pyörityksessä naiivi tyttö, josta kaikki halusivat hyötyä jollakin tavalla.

– Se oli niin sumuista aikaa. Jännitin keikkoja ja kaikkea, mitä tein. Samaan aikaan en miettinyt mitään, mitä teen. Se oli tosi epävarmaa aikaa. Ah, onneksi se on ohi, Abreu huokaa.

Anna Abreun levyjä myytiin ensimmäisinä vuosina kymmeniä tuhansia. Tälle vuosikymmenelle siirryttäessä suosio alkoi hiipua. Hän joutui esiintymään keikoilla, joille saapui vain kourallinen yleisöä.

Laulaja romahti täysin, kun kuunteli keikkanauhojaan. Hän koki olevansa laulajana aivan paska.

Artisti koki riittämättömyyden tunnetta. Hän ei mielestään ollut tarpeeksi hyvä verrattuna siihen, minkälaista suosiota oli saanut osakseen.

Abreu piehtaroi tuskissaan muutaman päivän. Sen jälkeen hän päätti, että joko hän lopettaa tai sitten alkaa armoton treenaaminen.

– Päätin, että alan treenata törkeesti. Nyt musta tulee paras. Se ajatus pitää olla päässä, vaikka se ei olisikaan totta.

Laulaja kokee nyt, että juuri nuo hetket ovat koulineet hänestä paremman artistin.

– Alamäet tekevät artistista artistin. Jos joudut esiintymään vähemmälle porukalle tai joudut kyseenalaistamaan omaa tekemistäsi, niin silloin kehittyy kaikista eniten varsinkin esiintyjänä. Silloin joutuu antamaan itsestään aika paljon.

Tytöttelylle stoppi

Haastattelua varten Anna Abreu on laittanut päälleen vaaleanpunaisen röyhelöpaidan. Sama paita sopii myös Flow-festareille, jonne hän on menossa myöhemmin. Vaikka kaverit pukeutuvat hipsterifestareille viimeisen päälle coolisti, laulajan mukaan hänestä on ok olla “basic bitch”.

Vaikka Abreu on ollut julkisuudessa vuosikausia, hän saa edelleen kommentteja pituudestaan. Hän on hieman yli 150 cm pitkä.

Laulaja on kasvanut henkisesti niin paljon, ettei anna pienuudella veistelyn pilata fiiliksiään.

– Olen elämäni aikana saanut osani päähän taputtelusta. Nyt tuntuu, että se on vähenemään päin. Ehkä itsevarmuuteni on sitä luokkaa, että se ei anna enää tilaa sellaiselle.

Pienenä naisena hän on kokenut paljon myös tytöttelyä. Sitä sattuu välillä edelleen, mutta sitäkään laulaja ei ota vastaan kuten ennen.

Abreu on kokenut jopa seksuaalista häirintää. Laulaja painottaa, että sitä ei ole koskaan tullut musiikkibisneksen sisältä kuten levy-yhtiöiden henkilöiltä.

Iholle käyvät ihmiset keikoilla.

– Voisin väittää, että Suomessa ei ole hirveän montaa naisartistia, joka semmoista ei olisi kokenut. Julkisuudessa olevia kohtaan ihmiset kokevat erilaisia oikeuksia. Itse en ole kokenut mitään niin vakavaa, että olisin traumatisoitunut. Onneksi on näin. Kaikki eivät ole niin onnekkaita.

Oikea Abreu

Asko Kallonen nousee seisomaan Warner Musicin kokoushuoneessa. Anna Abreu on juuri esitellyt levy-yhtiössä tuoretta musiikkiaan, jota hän on tehnyt uuden tuottajansa Tido Nguyenin kanssa.

Kallonen halaa muusikoita ja sanoo, että hänen rukouksiinsa on vastattu. Hän toteaa Abreulle, että vihdoinkin musiikista tulee esiin artistin persoona.

– Mä tunnistan tuon ihmisen, joka on täällä palavereissa heittämässä kikkeliskokkelis-läppää. Se on se, mitä on etsitty vuosia, Kallonen kehuu.

Anna Abreu julkaisi vuosia musiikkia englanniksi. Kotimaassa pärjää kuitenkin parhaiten suomenkielisellä musiikilla. Niinpä Abreu siirtyi laulamaan suomeksi muutama vuosi sitten.

Musiikista ei kuitenkaan huokunut täysin artistin oma ääni. Laulaja päätti luopua konseptista nimeltä Anna Abreu ja siirtyi käyttämään pelkkää sukunimeään Abreu. Se oli hänelle henkilökohtainen vapautuminen vanhasta kaavasta.

– Huomasin, että kaikilla oli oma kuvitelmansa siitä, minkälainen tyyppi mä olen. Ehkä se on helppoa, kun on ollut 16-vuotiaasta asti tässä ja paljon televisiossa kuten Vain elämää -sarjassa. Tuntuu välillä, että ihmiset luulevat, että he tuntevat minut.

Samalla Abreu päätti karistaa pois omia pelkojaan. Hän on aina pelännyt, että vahvana persoonana hän ärsyttää ihmisiä.

– Olen todella kiltti, mutta minussa on sarkastista huumoria, höpötän paljon ja vien varmasti paljon tilaa. Kun mä näin, että se ärsyttää ihmisiä, niin mä pelkäsin tuoda niitä piirteitä esiin.

Laulaja tajusi, että persoonan peittely alkoi kääntyä häntä itseään vastaan.

– Pelkäsin, että näytän tyrkyltä ja toivoin, ettei kukaan löydä minusta mitään pahaa sanottavaa. Sittenhän siitä tulee blaah-kamaa. Jos sä pelkäät kaikkea, susta tulee vaan tyhjä kuori, joka miellyttää kaikkia.

Konkari nautiskelee

Artisti Abreu katsoo tyytyväisenä kännykästään Spotifyn Suomen Top50-listaa. Hänen lattarirytminen kappaleensa Yhden elämän juttu on juuri viettänyt pari viikkoa listan kärjessä.

Se on Anna Abreulle ensimmäinen listaykkönen suoratoistopalveluiden aikaan. Uuden sivun kääntäminen artistiuralla kannatti.

28-vuotias laulaja osaa iloita saavutuksesta, vaikka on suomalaisella musiikkikentällä jo melkoinen konkari. Emma-palkittu laulaja ei oikein tajua sitä itsekään.

– Kuuntelin juuri Anna Puun haastattelua, jossa hän sanoi viettävänsä ensi vuonna 10-vuotistaiteilijajuhlaansa. Olen ajatellut, että hän on ollut täällä aina ja ikuisesti. En mä ole voinut tehdä pidempään musaa kuin Anna Puu, mutta kyllä mä olen, Abreu nauraa.

Kesän keikkakiireiden jälkeen laulaja pitää hieman taukoa ja lähtee lomalle Portugaliin. Sitten hän palaa musiikin pariin. Uusi albumi ilmestyy, kun se tuntuu valmiilta.

– Nyt ajattelin vain nauttia elämästä. Onko se ok vastaus?

Italian sisäministeri, populistisen Pohjoisen Liiton johtaja Matteo Salvini sanoi tiistaina, pian 39 kuolonuhria vaatinen siltaromahduksen jälkeen, että Italian on panostettava enemmän rappeutuvaan infrastruktuuriinsa, tarpeen vaatiessa piittaamatta EU:n budjettikurisäännöistä.

– Meidän pitäisi kysyä itseltämme, onko näiden rajoitusten kunnioittaminen tärkeämpää kuin Italian kansalaisten turvallisuus. Minulle ei tietenkään ole, sanoi Salvini.

Italialainen Euronewsin toimittaja Claudio Lavanga kysyi kommenttia Euroopan komissiolta. Komission vastaus piirtää täysin erilaisen kuvan tilanteesta.

Komission tiedottaja kertoo EU:n myöntäneen Euroopan rakenne- ja investointirahastoista vuosina 2014-2020 Italialle 2,5 miljardia euroa infrastruktuuriprojekteihin, kuten teihin ja rautateihin. Huhtikuussa 2018 komissio hyväksyi Italian 8,5 miljardin euron investointisuunnitelman Italian moottoriteihin.

Lisäksi tiedottaja korostaa, että budjettikurisäännötkin sallivat jäsenmaiden valita rahankäytölleen painopistealueita. Ja EU on nimenomaan kannustanut Italiaa panostamaan liikenneväyliinsä, muun muassa tämänvuotisessa maasuosituksissaan.

Entäpä mafia?

Morandi-sillan romahduksen syy on vielä epäselvä. Italian populistinen hallitus haluaa osoittaa ainakin osin syyttävää sormeaan EU:n suuntaan, mutta voi hyvin olla, että sillan romahduksen syyt ovat huonossa rakennustekniikassa, kurjissa materiaaleissa tai laiminlyödyissä tarkastuksissa.

Keskiviikkona Italian liikenne- ja infrastruktuuriministeri Danilo Toninelli (Viiden tähden liike) uhkasi moottoriteitä hallinnoivaa Autostrade-yhtiötä toimiluvan menettämisellä ja 150 miljoonan euron vahingonkorvauksilla. Yhtiö sanoi tehneensä Morandi-sillalle säännölliset ja laadukkaat tarkastukset ajallaan.

EU-komissio varoitti vuonna 2014 julkaistussa raportissa, että infrastruktuurihankkeet ovat Italian julkisista hankinnoista kaikkein altiimpia korruptiolle ja järjestäytyneen rikollisuuden kähminnöille. Lahjontaa esiintyy yleisimmin laatutarkastusten yhteydessä.

Viime vuonna julkaistu tutkimus kuvaa korruptiota "elefantiksi lasikaupassa". Lahjonta saattaa nostaa julkisten hankkeiden kustannuksia jopa puolella yli alkuperäisen, budjetoidun hinnan. Tutkimuksen mukaan Italian kustannustehokkuus julkisissa infrastruktuuriprojekteissa on kurjempi kuin muualla.

Lue lisää:

Miksi silta romahti Genovassa? Italiassa on syytetty huonoa rakennustekniikkaa, myrskysäätä, vilkasta liikennettä ja jopa Euroopan unionia

Italian siltaromahduksessa kuoli ainakin 39, ministeri vaatii siltayhtiön johtoa eroamaan

Kesän poikkeuksellisen pitkät helteet ovat toistaiseksi jääneet taakse, mutta kuumuuden vaikutukset näkyvät yhä kauppojen hyllyillä.

Ruokakaupoissa ympäri maata on ollut ajoittain pulaa suosituimmista pullovesistä. Esimerkiksi vantaalaisessa Tammiston K-Citymarketissa pullovesipulaa on tällä viikolla pahoiteltu asiakkaille kauppaan asetetuilla kylteillä. Kylteissä selitetään hyllyjen tyhjyyttä toimitusvaikeuksilla.

Keskon osto- ja myyntijohtaja teollisissa tuotteissa Aki Erkkilä kertoo, että kovan kysynnän ja toimitusongelmien yhdistelmästä on kärsitty myös muissa Keskon marketeissa.

– Kokonaisuudessa tilanne on saatavuuden näkökulmasta haastava. En sanoisi, että juomat loppuisivat kaupoista, sen verran laaja valikoima meillä on, mutta kaikkia merkkejä ja makuvariaatioita ei välttämättä ole ollut saatavilla, Erkkilä sanoo.

Hän arvioi, että kelien viiletessä ja syksyn lähestyessä pahin vesiruuhka on nyt ohi.

– Tuotanto toimii täydellä teholla koko ajan. Totta kai jos kysyntä on suurta ja kaupat ovat ehtineet tyhjentyä, niin tilanteen normalisoitumiseen menee hetki aikaa, Erkkilä toteaa.

Myös S-ryhmän kaupoissa on ollut vaikea vesikesä.

– Hyllyjä on ollut tyhjänä, ei sitä voi kieltää. Välillä olemme joutuneet myymään ei-oota, kertoo S-ryhmän valikoimapäällikkö Kari Häsä.

Tilauksia on jäänyt saamatta

Sekä Keskolla että S-ryhmällä veden myynti alkoi kasvaa jo toukokuussa ensimmäisen hellejakson aikaan. Molemmista kerrotaan, että kesän edetessä tavarantoimittajilta ei saatu tuotteita samaa tahtia kuin niitä kaupasta ostettiin.

Keskolla varmuusvarastot alkoivat alkoivat tyhjentyä heinä-elokuun vaihteessa. S-ryhmän kaupat puolestaan eivät ole kesän aikana saaneet kaikkia tekemiään tilauksia, kertoo Kari Häsä.

– Olemme tilanneet tuotteita riittävästi, mutta joko toimittajan tavarakuormat ovat myöhästyneet tai sitten tuotteita ei ole ollut saatavilla sillä hetkellä, Häsä sanoo.

Häsä kertoo S-ryhmän käyneen neuvotteluja panimoiden kanssa ja saaneen helpotettua vesitilannetta jonkin verran ennakkotilauksilla ja -varauksilla.

Toimitusongelmien kanssa on paininut myös Lidl. Lidlin ostopäällikkö Riikka Nordqvist kertoo sähköpostitse, että tavarantoimittajat eivät ole kyenneet toimittamaan kaikkia tilauksia täysimääräisinä ja siksi myymälöistä on voinut puuttua yksittäisiä tuotteita.

– Myös Euroopassa on ollut kovia helleaaltoja ja varmasti juomien valmistajilla niin Suomessa kuin Euroopassakin kapasiteetit ovat olleet kovilla, Nordqvist kirjoittaa.

Kesän kokemuksista aiotaan ottaa Keskolla opiksi.

– Aiomme käydä tämän kesän läpi hyvin huolellisesti ja tehdä varautumissuunnitelman tulevien hellekesien varalta, Erkkilä sanoo.

Virvoitusjuomien ystäviä siirtyy pullovesiin

S-ryhmällä ongelmat ovat koskeneet pääasiassa kivennäisvesiä, lähdevettä ja vitamiinivesiä. Pienet pullot ovat olleet suosittuja, mutta niin myös isot perhepakkaukset. Keskolla suosituimpia ovat olleet erilaiset kivennäisvedet.

Pullovedet ovat ylipäätään kasvattaneet suosiotaan, myös talvisin.

– Virvoitusjuomilta on siirtynyt jonkin verran juojia ostamaan mieluummin vitamiinivesiä. Terveellinen elämäntapa on korostunut, Kari Häsä sanoo.

Keskolla taas on huomattu, että lämpömittarin lukeman noustessa suomalaiset turvautuvat mieluummin vesiin kuin alkoholijuomiin, kertoo Aki Erkkilä.

Lue myös:

Helle tyhjentää myymälät tuulettimista – nyt myös soutuveneet viedään käsistä

Tampereen yliopiston valtio-opin professorin Tapio Raunion mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö yrittää häivyttää vaikutelmaa, että hän olisi pyrkinyt toimessaan sekaantumaan sisäpolitiikkaan.

Niinistö julkaisi keskiviikkona tasavallan presidentin kanslian nettisivuilla kirjoituksen, jossa hän kiistää hänestä kertovaan kirjaan pohjautuvia väitteitä. Niinistö korjasi kahta Matti Mönttisen ja Lauri Nurmen kirjan Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra julkaisemisen yhteydessä julkisuuteen levinnyttä väitettä.

Niinistö muun muassa puolusti kirjoituksessaan rooliaan tapaamisessaan työmarkkinaosapuolten kilpailukykyneuvotteluissa syksyllä 2015. Niinistön osallistuminen tapaamiseen on saanut aikaan syytöksiä presidentin puuttumisesta sisäpolitiikkaan.

– Presidentti yrittää oikeuttaa omaa välintuloaan sekä myös vähättelemään tai jopa kieltämään sen, että hän ei olisi osallistunut kiky-neuvotteluihin. Tämä antaa ymmärtää, että presidentillä ei olisi roolia sisäpolitiikassa, Raunio katsoo.

Raunio sanoo, että ei ymmärrä Niinistön puolustuspuheenvuorossa kohtaa, jossa hän kertoo että uudenvuodenpuhe, jossa hän kannusti työmarkkinaosapuolia löytämään sovun kilpailukykysopimuksessa, ei herättänyt tuolloin ainuttakaan moitetta sisäpolitiikkaan puuttumisesta.

– Muistaakseni media, työmarkkinaosapuolet ja presidentin kanslia eivät raportoineet siitä, että presidentti olisi ollut millään tavalla osallinen kiky-neuvotteluissa. Eli siinä mielessä väite siitä, että kikyyn puuttuminen olisi ollut yleisesti tiedossa, ei ainakaan pidä paikkansa, Raunio sanoo.

Raunion mielestä Niinistö toi ilmi osallisuutensa kiky-neuvotteluihin varsin kierretyin ilmaisuin eli hän ei viitannut suoraan, että tällaisia keskusteluja on käyty.

– Voi kysyä sitä, että kun tällaisia keskusteluja on kuitenkin käyty, niin miksi niistä ei informoitu suoraan, Raunio ihmettelee.

"Tervettä, että presidentin puolelta reagoidaan"

Toisaalta Raunio näkee, että Niinistön kirjoituksesta on havaittavissa, että presidentin kansliassakin on nyt tunnustettu presidentin toimivaltakysymykseen liittyvä ongelmallisuus.

– Siinä mielessä on tervettä, että presidentin puolelta reagoidaan asiaan.

Professori Raunio on erikoistunut muun muassa presidentin asemaan Suomen poliittisessa järjestelmässä. Hän katsoo, että presidentin toimivaltakysymys on tällä hetkellä "kaltevalla pinnalla". Hänen mukaansa keskustelua aiheesta tulisi lisätä.

– Jos nyt hyväksymme sen, että presidentti ottaa osaa vaikkapa työmarkkinaosapuolten ratkaisuihin, näytämme vihreää valoa myös sille, että presidentti ottaa jatkossa kantaa muihinkin sisäpoliittisiin asioihin vastaavalla tavalla. Siinä mielessä on tietenkin hyvä, että keskustelua käydään nyt.

Lue myös:

Niinistö kiistää hänestä kertovaan kirjaan pohjautuvia väitteitä: Presidentin mukaan väite Fortumin painostamisesta on "käsittämätön"

Professori: Presidentti Niinistön sekaantuminen sisäpolitiikkaan perustuslain hengen vastaista

Uutuuskirja: Sauli Niinistö toimi hallituksen kilpailukykysopimuksen takaajana – Presidentti käyttää valtaansa myös sisäpolitiikassa

Kuopion kaupunginteatterissa esitetään kahden vuoden kuluttua Juice Leskisen laajaa tuotantoa kunnioittava musiikkinäytelmä. Näytelmän kantaesitys on Minna-näyttämöllä alkuvuodesta 2020, jolloin Leskinen olisi täyttänyt 70 vuotta.

Näytelmä kulkee tällä hetkellä työnimellä Kaksoiselämää ja sen on kirjoittanut neljä vuosikymmentä musiikkilehti Soundia päätoimittanut kirjailija Timo Kanerva. Tarinaa kuljettajat eteenpäin tasatahtia Juicen laulut ja draamallinen kerronta.

– Näytelmä on varta vasten Kuopion kaupunginteatterille kirjoitettu draamakomedia, joka kunnioittaa Juice Leskisen merkitystä kansakunnan tuntojen näkijänä, kokijana ja tulkkina, Kanerva kertoo Kuopion kaupunginteatterin tiedotteessa.

Hänen mukaansa työn alla oleva Juice-tribuutti ei ole perinteinen rock-musikaali.

– Se ei kerro yhden lauluntekijän elämäntarinaa. Siinä ei siis tule olemaan roolihahmoa nimeltä Juice Leskinen, ei Love Recordsia eikä yhtään historian tuntemaa bändiä tai muusikkoa. Tapahtumapaikka ei ole Tampere eikä Juankoski, vaan tarkemmin määrittelemätön pirkanmaalainen paikkakunta 1990-luvun alkuvuosina, Kanerva kuvaa.

Juice-faniksi tiedotteessa tunnustautuva Kuopion kaupunginteatterin johtaja Pekka Laasonen on tulevasta tuotannosta innoissaan. Hän kertoo pohtineensa ohjaaja Olli-Matti Oinosen kanssa usein sitä, että Juice Leskisen tuotanto pitäisi saada tavalla tai toisella teatterin lavalle.

– Ja kun Timo – edesmenneen Leskisen hyvä ystävä – otti kopin tästä näytelmäideasta, niin tähän oli helppo tarttua. Erityisesti kun olimme kaikki sitä mieltä, että pääosaan tulee Leskisen huikea tuotanto, ei roolihenkilö nimeltä Juhani Leskinen, Laasonen toteaa.

Vahvistetaan myyttejä, näytetään 80-luvun valistusvideoita. Pitäisi kertoa faktoja, punnita haittoja ja hyötyjä. Kertoa totuudenmukaisesti ja rehellisesti.

Lastensuojelun työntekijöillä pitäisi olla laajemmin tietoa päihteistä ja niiden käytöstä.

Nuorten päihdefoorumin anonyymit kommentit kertovat karun totuuden. Sijaishuollon työntekijöiden tietotaito päihteistä on vanhentunutta eikä yhteistä kieltä nuorten päihdekäyttäjien kanssa löydy.

– Päihdeosaaminen on vanhentunut. Ohjaajilla sanasto on sellaista, etteivät he tiedä päihteistä, käyttötavoista tai vaikutuksista. Nuoret ovat hyvin tietoisia, miten ne vaikuttavat esimerkiksi kehoon, toteaa Katriina Nokireki, joka toimii Pesäpuu ry:n asiantuntijana.

Tilanne kentällä nuorten keskuudessa menee niin nopeasti eteenpäin, että olemme koko ajan vähän jälkijunassa, missä mennään päihteiden käytössä, ja mitkä ilmiöt siellä liikkuu, ja millä nimillä puhutaan. Heli Väisänen

Sijaishuollon nuoret puhuivat päihteistä ja elämästä niiden ympärillä, kun lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry ja Jyväskylän kaupunki järjestivät yhteensä seitsemän foorumia päihteistä. Osallistujina foorumeissa oli sekä sijaisperheissä asuneita että lastenkodeissa asuneita 14–28 -vuotiaita nuoria. Nuorten kertomat kommentit on tässä jutussa merkattu kursiivilla.

Nuoret korostivat, että tuomitsemisen sijaan he kaipaavat kohtaamista, kuuntelemista ja arvostusta. Nuoret toivovat rehellistä ja suoraa puhetta päihteistä, ilman syyllistämistä.

– Jos tapa miten nuorten kanssa keskustellaan on alentava tai syyllistävä, se ei tue tai motivoi nuorta katsomaan eteenpäin ja miettimään minkälaista muuta elämää voisi olla, Katriina Nokireki myöntää.

– Nuoret toivovat rehellistä tietoa, eikä niinkään että koko ajan varoitellaan tai pelotellaan. Ihan faktatietoa, että miten ne aineet vaikuttavat, paltamolaisen Korpitien koulun koulukuraattori Sirpa Rautio toteaa.

Rangaistuksen pelko vaikeuttaa kertomista

Olin niin hyvä valehtelemaan, että olin laitoksessa vain kuukauden. Jos olisin puhunut totta, olisin varmaan jäänyt sinne vuosiksi.

Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan (THL) esimerkiksi hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella, jos lapsi on huostaanotettu tai kiireellisesti sijoitettu. Sijaishuolto perustuu lastensuojelulakiin (Finlex).

Jos on kertonut päihteiden käytöstä, kotona vanhemmat ovat liikaa rajoittaneet nuoren menemistä ja on tullut sanktioita. Kun siitä aina seuraa rangaistus, päihteistä ei uskalleta puhua. Sirpa Rautio

Nuorten mukaan sijaiskotien työntekijöitä on helppo huijata jos päihteiden käyttö on hallinnassa, koulussa pärjää, eikä ole ulkoisia merkkejä päihteiden käytöstä.

– Riippuu, onko kyseessä ongelma-, kohtuu- tai viihdekäyttöä. Ongelmakäytössä ei ole elämässä muuta kuin päihteet. Kohtuukäyttö on vielä helpommin huijattavissa, Katriina Nokireki Pesäpuu ry.stä toteaa.

Nuoret pelkäävät päihteiden käytöstä kertomista, koska siitä saa rajoituksia tai rangaistuksia. Esimerkiksi lasten- ja sijaiskodeissa on käytössä lain määräämiä rajoituksia (THL), joilla pyritään turvaamaan nuoren kasvua ja kehitystä. Rajoituksia voivat olla esimerkiksi henkilöntarkastus, aineiden ja esineiden haltuunotto, lomien menettäminen tai yhteydenpidon rajoittaminen.

– Kyllä varmaan päihteistä kertominen pelottaa. Se on yleinen käsitys, että kun aikuiset saavat tietää, seuraa heti rangaistus. Olemme yrittäneet lähteä kohti sitä linjaa, että avataan asia keskustelulle, eikä olla heti tuomitsemassa. Käymme keskustelua, että mistä päihteidenkäytössä on kysymys ja mitä siinä voisimme yhdessä tehdä, Harjulakodin johtaja Heli Väisänen kertoo.

Huumeita saa kuin karkkia kaupasta

Huumeita saa helpommin kuin apua.

Myyjien moraali? Ei alle 18-vuotiaalle myydä. Sille tarjotaan. Saa ilmaiseksi.

Voin osoittaa vaikka heti tyypin keneltä saa.

Huumeiden markkinat netissä, kaduilla ja kaveriporukoissa huolestuttavat sekä nuoria että ammattilaisia.

– Nuoret kuvaavat katuja päihteiden karkkikauppana, koska kaikkea on tarjolla ja saatavilla. Lähes kaikki nuoret tietävät, mistä päihteitä saa, toteaa Katriina Nokireki.

Kun apua päihde- ja mielenterveysongelmiin ei saa oikea-aikaisesti ja kokonaisvaltaisesti, lastensuojelujärjestö Pesäpuu ry:n mukaan moni nuori lääkitsee itseään ja hakee lääkkeet katukaupasta.

– Aikaisemmin tuntui, että niillä, jotka käyttivät huumeita meni huonosti. Sitten olivat ne, jotka eivät käyttäneet ja menestyivät koulussa ja saivat töitä. Nyt se on enemmän viihdekäyttöä ja on osa useiden elämää, Väisänen sanoo.

– Vanhemmilla nuorilla voi olla kovempia aineita. Itselle on tullut tietoon seiskaluokkalaisia ja jopa nuorempia huumeita kokeilleita. Yleensä yläkouluiässä kokeillaan, mutta kaikki eivät jatka sitä, kertoo koulukuraattori Sirpa Rautio.

Lastensuojelussa myös onnistumisia

Nuorisokodin työntekijät olisivat voineet luovuttaa mun suhteen, mut ne taisteli mun kanssa alusta loppuun asti.

Päihdefoorumin nuoret kertoivat myös asioita, joita lastensuojelussa on tehty oikein. Kun nuoret saavat oman ammattilaisen rinnalleen, he toivovat sitoutuneisuutta ja sitkeyttä.

Nuorille päihteet ovat osa elämää. Niitä on helposti saatavilla, niitä tarjotaan ja tiedetään paljon kavereita ja tuttuja, jotka tietävät, mistä huumeita saa. Heli Väisänen

– Nuoret toivovat, että työntekijä tulee kysymään mitä kuuluu ja työskentelevät nuoren kanssa selvittäen, mitä nuori haluaa oikeasti elämältään, kertoo Pesäpuu ry:llä päihdefoorumeita työstänyt sosionomiopiskelija Marianne Ersta.

– Nuoret myös arvostavat, kun työntekijä taistelee loppuun asti nuoren kanssa, eikä rangaista kaikesta ja anneta sanktioita joka välissä. Silloin työntekijä on kohdannut nuoren arvostaen nuoren mielipiteitä, mutta kuitenkin asettaen rajat, Ersta lisää.

Lisää toimintamalleja aikuisilta

Nuoren vinkki toiselle: lopeta päihteet ja mene töihin.

Nuoret nostivat esiin paljon eri ihmisiä, joilta haetaan tukea päihdeongelmaan. Apu voi olla äiti, kaveri, mummo, lääkäri, psykologi tai nuorisokodin työntekijä. Heille on tärkeää, että sama ihminen pysyy rinnalla alusta asti eikä työntekijä koko ajan vaihtuisi.

– Nuoren ääni on tärkein ja häntä ei pidä unohtaa missään vaiheessa. Kun käydään nuoren kanssa keskusteluja, siinä voi olla tukena ja painottaa, että näitä asioita selvitellään nyt yhdessä, eikä jätetä yksin, Sirpa Rautio sanoo.

Päihdefoorumin nuoret pohtivat toimivina toimintamalleina työntekijän kotikäyntejä, avokuntoutusta sekä laitosten päihdetyön tehostamista.

– Täydennyskoulutusta ammattilaisille pitäisi järjestää järjestelmällisesti ja vuosittain. Siten olisimme koko ajan tasalla, eikä vain silloin kuin tulee piikki huumeiden käyttöön, päihteidenkäyttäjiä on kasvavissa määrin tai se näkyy rikostilastoissa, pohtii Pesäpuu ry:n asiantuntija Katriina Nokireki.

– Yksi nuorten ehdotus olikin, että laitoksiin luotaisiin lyhyitä ja intensiivisiä päihdekuntoutusjaksoja, jossa apua ja terapiaa saisi erityisen tiiviisti. Joillekin tämä toimii pitkää sijoitusta paremmin, Nokireki sanoo.

Myös elämän muun sisällön löytäminen koettiin tärkeänä päihteistä irti pitävänä asiana.

Etsi mikä sinulle on tärkeää. Tee siitä itsellesi päihteitä suurempi juttu.

Nahkavaatteita tai -asusteita ei nähdä ensi vuonna catwalkilla Helsingin muotiviikoilla. Kestävään kehitykseen keskittyvä Helsinki Fashion Week -muotitapahtuma ilmoittaa, ettei se aio enää jatkossa esitellä nahkatuoteita.

– Teimme päätöksen, että me mieluummin annamme alustan vaihtoehtoisille uusille innovaatioille ja teknologian kehitykselle, HFW:n perustaja Evelyn Mora perustelee.

Innoitus päätökseen tuli amerikkalaisen eläinsuojelujärjestö Petan viestistä, jossa muotiviikkoja pyydettiin luopumaan eläinperäisistä nahkatuotteista. Moran mukaan nahan kieltäminen on luonnollista jatkoa muotiviikkojen visiolle.

Toisaalta päätös luopua nahasta ei aiheuta suurta muutosta tapahtumassa. Kuukausi sitten kolmatta kertaa järjestetyillä muotiviikoilla ei esitelty yhtäkään nahkavaatetta. Muutama asuste ja kenkäpari oli valmistettu nahasta.

Mora uskookin, että materiaali-innovaatioiden myötä eläinperäisestä nahasta on tulossa turhaa. Helsingin muotiviikkojen tarkoitus onkin muotiluomusten esittelyn lisäksi tukea teknologisten innovaatioiden kehitystä ja eri alojen välistä yhteistyötä. Tänä vuonna tapahtuma teki yhteistyötä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa.

Ystävällinen yhteydenotto radikaalilta järjestöltä

Radikaaleista toimintatavoista tunnettu Peta jakaa mielipiteitä, myös eläinsuojelupiireissä. Peta vastustaa kategorisesti kaikkia eläinkokeita, mutta samalla se lopettaa suurimman osan löytöeläintalojensa eläimistä.

Kolme vuotta sitten järjestö nosti Yhdysvalloissa tekijänoikeuskanteen selfien ottaneen makakiapinan puolesta. Petan mukaan myös eläimillä pitäisi olla tekijänoikeussuoja. Järjestö katsoo Pokémon-pelin suosivan eläinrääkkäystä.

Mora sanoo eläinsuojelujärjestön yhteydenoton olleen ystävällinen ja kohtelias. Petan tempauksiin Mora ei ota kantaa.

– Me haluamme vaikuttaa positiivisesti, että kuluttajilla on tarpeeksi informaatiota. Me promoamme asioita, joilla on tulevaisuudessa merkitystä, Mora sanoo.

Helsingin muotiviikkojen perustaja painottaa heti perään, ettei tapahtuma tuomitse nahkatuotteita. Päätöksellä halutaan aloittaa keskustelua.

Tähän menessä palaute on Moran mukaan ollut positiivista, myös nahkavaatteita suunnittelevilta yrityksiltä.

"Mikään ei ole täysin mustavalkoista"

Ylijäämänahasta laukkuja valmistava suomalaisyritys Lovia ymmärtää Helsingin muotiviikkojen päätöksen luopua kaikista nahkatuotteista. Lovian toimitusjohtaja Anna Lehtola pitää hyvänä, että asiasta keskustellaan. Samalla hän peräänkuuluttaa moninaisia perusteluja ja ajattelua.

– Mikään ei ole täysin mustavalkoista. Me pyrimme omilla toimillamme aina siihen, että mahdollisimman vähän tuotetaan mitään, mikä aiheuttaa luonnolle tai eläimille haittaa, Lehtola sanoo.

Ylijäämänahan lisäksi Lovia käyttää tuotteissaan hirvennahkaa, jota kertyy hirvikannan kontrollimetsästyksen seurauksena. Muussa tapauksessa nahat päätyisivät maakuoppiin.

Neljä vuotta sitten perustettu muotiyritys julkaisi ensimmäisen kaupallisen mallistonsa viime vuoden alussa. Tulevaisuudessa myös Lovian suunnitelmissa on nahasta luopuminen. Tämä tapahtuu sitten, kun ylijäämä nahkaa ei enää ole saatavilla.

Tämä on kuitenkin muotimaailmaa suurempi kysymys. Tekonahka ei yritystä kiinnosta.

– Nahalle on aika vähän korvaavia vaihtoehtoja, jotka eivät jollain muulla tavalla haittaisi luontoa, Lehtola huomauttaa.

Silikonista valmistettu iloisen värinen kuppi, josta törröttää pieni antenni. Söpö kapistus ja yhä useammalle naiselle tuttu tuote.

Kuukuppi eli kuukautiskuppi on tamponeihin ja siteisiin verrattuna erittäin ekologinen ja pitkällä tähtäimellä laskettuna halvempikin.

Lisäksi monet kuukupin käyttäjät hehkuttavat kuukuppia vaivattomana kuukautissuojana. Ei siis ihme, että monet naiset vannovat sen nimeen niin keskustelupalstoilla, blogeissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa.

– Kuukupista puhutaan ehdottomasti paljon enemmän ja sitä markkinoidaan näkyvämmin kuin silloin, kun itse hankin kupin, vakuuttaa jo kahdeksan vuotta kuukuppia käyttänyt Teija Lämpsä.

Mikään uusi keksintö kuukuppi ei ole, sillä sen toimintamekanismi kehitettiin jo 1930-luvulla. Vasta viime vuosina kuukuppi on kuitenkin alkanut vakiinnuttaa asemaansa tasaveroisena kuukautissuojavaihtoehtona siteiden ja tamponien rinnalla.

– Olen vastaanotollani huomannut selvästi kasvavaa kiinnostusta kuukuppia kohtaan. Erityisesti monet nuoret naiset kertovat joko jo käyttävänsä kuukautissuojana kuukuppia tai harkitsevansa sitä, toteaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Kuusisto.

Markkinointi ja ympäristötietoisuus ovat tuoneet kuukupille näkyvyyttä

2010-luvulla kuukupeista on puhuttu niin lehtien palstoilla kuin peruskoulun terveystiedon tunneillakin. Myös esimerkiksi suomalaisen kuukuppeja valmistavan Luneten yhteistyökuviot suomalaisten videobloggaajien ja bloggaajien kanssa ovat tuoneet kuukupin tehokkaasti erityisesti nuorempien naisten ja tyttöjen tietoisuuteen.

– Tää kuukuppi on niinku maanpäällinen taivas, on hehkuttanut esimerkiksi supersuosittu videobloggaaja Mariiaveronica eli Veronica Verho lähes puoli miljoonaa katselukertaa keränneellä videolla.

Tietoisuus on siis kasvanut valtavasti. Myös saatavuus on helpottunut. Vielä jokunen vuosi sitten kuukuppia myytiin lähinnä luontaistuotekaupoissa sekä apteekeissa, ja sillä oli maine niin sanottuna hippituotteena. Nykyään kuukupin voi helposti tilata myös verkkokaupasta tai ostaa päivittäistavarakaupan hyllystä. Myös valmistajia on entistä enemmän.

Ekologisista kulutusvalinnoista on tullut trendi, mikä on osaltaan vaikuttanut ympäristöystävällisen kuukupin valtavirtaistumiseen. Kertakäyttöiset tamponit ja siteet aiheuttavat pidemmän päälle paljon jätettä, kun taas yksi kuukuppi voi kestää oikein käytettynä jopa kymmenen vuotta.

Mukavuus on monelle ykkösprioriteetti

Pitkän käyttöajan ansiosta kuukuppi on myös huomattavasti edullisempi kuukautissuoja kuin kertakäyttöiset siteet ja tamponit. Yksi kuukuppi maksaa valmistajasta riippuen noin 20–30 euroa.

– Kustannukset eivät varsinaisesti vaikuttaneet päätökseeni ostaa kuukuppi, mutta onhan se selvää, että tämä on myös taloudellisesti paras vaihtoehto, Lämpsä pohtii.

Ennen kaikkea Lämpsä käyttää kuukuppia siksi, että se on kuukautissuojista kaikkein mukavin.

– Kun kuukuppi on paikoillaan, voin käytännössä usein unohtaa koko kuukautiset tyhjennysten välillä, Lämpsä jatkaa.

Kuusiston mukaan oikein asetetun kuukupin ei pitäisi tuntua lainkaan. Lisäksi kuukuppi ei kuivata limakalvoja tai ärsytä ihoa yhtä helposti kuin side ja tamponit.

– Mielestäni kuukuppi on hyvä keksintö ja sen kokeilua voi suositella useimmille naisille.

Kuukuppi voi olla paikoillaan jopa 12 tuntia, mikä tekee siitä monen mielestä käytännöllisen. Esimerkiksi tamponi täytyy vaihtaa aina vähintään 8 tunnin välein.

Kuukupin käyttö voi aluksi jännittää

Kiinnostusta ja innostusta siis riittää, mutta toisaalta kuukupin käytön aloittaminen myös jännittää monia. Kuukupin asettaminen emättimeen voi tuntua aluksi ahdistavalta ajatukselta.

– Toiset ovat rohkeampia kokeilemaan emättimen sisäistä kuukautissuojaa, toisien mielestä ajatus voi tuntua epämukavalta. Mitään vaaraa käytössä ei kuitenkaan ole, sillä kuukuppi ei voi esimerkiksi mennä vahingossa väärään paikkaan, Kuusisto kertoo.

Kuukupin käytössä voi aluksi pelottaa myös mahdollisuus siitä, että kuppi jää emättimeen jumiin.

Jos kuppi nousee esimerkiksi yön aikana ylemmäs, voi irrottaminen olla hieman normaalia hankalampaa.

–Joskus aamulla on ollut hankaluuksia saada kuppi tyhjennettyä, mutta pienen hengittelyn ja aikalisän jälkeen painovoima on hoitanut tehtävänsä ja kuppi on ollut taas helppo tyhjentää, Lämpsä kertoo.

Kuukuppi sopii suurimmalle osalle kuukautissuojaksi, mutta joissain tapauksissa on myös mahdollista, että kuukupin käyttö ei anatomisista syistä onnistu.

– Rakennepoikkeuksia, jotka estävät esimerkiksi kuukupin paikallaan pysymisen, esiintyy joskus. Yleensä ikävältä tuntuva tai ohivuotava kuukuppi kuitenkin on esimerkiksi väärin asetettu tai väärän kokoinen, Kuusisto sanoo.

Mikäli kuukupin käyttö tuntuu hankalalta tai pelottaa etukäteen, mutta kuppia kuitenkin haluaisi käyttää, kehottaa Kuusisto juttelemaan asiasta oman gynekologin kanssa.

Kuukautisista jutellaan avoimemmin

Kuukautisista ei enää puhuta ainoastaan ujostellen parhaalle kaverille, vaan menkoista keskustellaan nykyään entistä avoimemmin muun muassa sosiaalisessa mediassa. Keskustelusta myös ollaan kiinnostuneita. Esimerkiksi edellä mainittu Mariiaveronican menkkavideo on yksi videobloggaajan suosituimmista.

Keskusteluilmapiirin muututtua avoimemmaksi myös tietoisuus kuukupista on kasvanut helpommin. Kuukuppia markkinoidaankin usein "kivempina menkkoina".

Toisaalta myös kauhutarinat esimerkiksi jumiin jääneistä kupeista leviävät netissä nopeasti, vaikka kyse on verrattain harvinaisista tapauksista.

Avointa keskustelua kuukautisista kannattaa myös Lämpsä.

– Minusta on mahtavaa, että näistä asioista puhutaan enemmän. Avoimen ilmapiirin ansiosta omista kokemuksista on helpompi puhua ja tietoisuus, vaikkapa juuri kuukupeista, kasvaa nopeammin.

Lue myös:

"Se on äkkiä muisteltu, mitä lapsuudessa asiasta puhuttiin" – Kuukautistabu on sitkeä, mutta nyt perheissä on jopa menkkajuhlia

Kun tamponi täyttyy hetkessä ja loma pitää suunnitella kuukautisten mukaan, runsaaseen vuotoon kannattaa hakea apua

Terveysside on tuliainen sodasta – tiesitkö nämä kymmenen asiaa kuukautisista?

Raivostuttavan runsaat kuukautiset saa kuriin kohdun limakalvon lämpöhoidolla

Italiassa päähallituspuolue Viiden tähden liike on joutunut puolustelemaan aikaisempia kannanottojaan Genovassa sortuneen ja 39 kuolonuhria vaatineen Morandi-sillan tilasta.

Viisi vuotta sitten puolueen sivuilla väitettiin varoituksia vuonna 1967 rakennetun sillan sortumisvaarasta "saduiksi". Kirjoitus poistettiin tänään Viiden tähden liikkeen sivuilta, mutta kuvakaappauksen siitä voi nähdä täällä.

Samassa kannanotossaan puolue sanoo, että Morandi-silta pysyy pystyssä vielä sata vuotta.

Viiden tähden liike on kampanjoinut Ligurian alueelle suunnitellun uuden moottoritien rakentamista vastaan. Moottoritiellä korvattaisiin tieosuus, jolla nyt sortunut Morandi-silta sijaitsee.

Vielä vuonna 2014 Viiden tähden liikkeen perustaja ja silloinen johtaja Beppe Grillo kirjoitti blogissaan, että uuden moottoritien rakentaminen pitää pysäyttää vaikka armeijan avustuksella.

– Myönnän, että aiemmin aliarvioimme sillan sortumisvaaran. Mutta nämä ovat kirjoituksia Grillon blogissa, eivät nykyhallituksen virallinen linja, sanoo Viiden tähden liikkeen kansanedustaja Michele Dell’Orco La Stampa -sanomalehden haastattelussa, joka toimii myös Italian liikenne- ja infrastruktuuriministeriön osastopäällikkönä.

Lue myös:

Sisäministeri Salvini vieritti EU:lle syytä Italian siltojen rappiosta – EU kertoo antaneensa niihin 2,5 miljardia euroa

Miksi silta romahti Genovassa? Italiassa on syytetty huonoa rakennustekniikkaa, myrskysäätä, vilkasta liikennettä ja jopa Euroopan unionia

Kaakkois-Suomen poliisi sai ilmoituksen seitsemän villikoiran laumasta keskiviikkona iltapäivällä. Koirat havaittiin Imatralla Jaakimakadun ja Hiitolankadun väliltä.

Koirat ovat mahdollisesti tulleet Suomen puolelle Venäjältä. Poliisi muistuttaa, että lauman lähelle ei saa mennä eikä koiriin tule koskea.

Havainnot villikoiralaumasta tulee ilmoittaa suoraan hätäkeskukseen tai Kaakkois-Suomen poliisille numeroon 050 447 9574.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kumonnut turvallisuusluokituksen keskustiedustelupalvelu CIA:n ex-johtajalta John Brennanilta. Asiasta kertoi Valkoinen talo keskiviikkona. Luokituksen poistamisen myötä Brennan ei enää pääse käsiksi salaisiksi luokiteltuihin tietoihin.

Trump on jo aiemmin tuonut ilmi, että hän harkitsee poistavansa turvallisuusluokituksia. Listalla on ollut muun muassa myös liittovaltion poliisin FBI:n entinen johtaja James Comey.

Brennan on kritisoinut Trumpia julkisesti useaan kertaan. Twitterissä Brennan toteaa muun muassa, että toiminnallaan Trump haluaa tukahduttaa sananvapautta ja näpäyttää kriitikoita.

Trumpin mukaan hän haluaa estää, ettei Brennan käyttäisi luottamuksellisia tietoja kaaoksen aiheuttamiseksi yhteiskunnassa.

Yhdysvalloissa osa entisistä turvallisuusvirkamiehistä saavat pitää turvallisuusluokituksensa neuvoakseen seuraajiaan.

Brasilian entinen presidentti Luiz Inacio Lula da Silva on rekisteröitynyt keskiviikkona virallisesti ehdokkaaksi lokakuussa pidettäviin presidentinvaaleihin. Asiasta kertoi Brasilian työväenpuolue verkkosivuillaan.

Brasiliaa vuosina 2003–2011 hallinnut Lula on ollut huhtikuusta saakka vangittuna korruptiosta. Tuomio on kokonaisuudessaan 12 vuotta. Työväenpuolueen mukaan Lula on oikeusmurhan uhri, ja puolue on vannonut palauttavansa hänet virkaan.

Vaalituomioistuimen on määrä tehdä 17. syyskuuta mennessä päätöksensä siitä, saako Lula olla ehdolla vaaleissa.

Poliisin mukaan noin 10 000 kannattajaa osallistui marssiin hänen puolestaan. Marssijat huutivat: ”Lula vapaaksi” ja ”Lula presidentiksi”. Poliisi kertoo marssin sujuneen rauhallisesti ja ketään ei jouduttu pidättämään. Useiden mielipidemittausten mukaan Lula on suosituin ehdokas seuraavaksi presidentiksi.

Puolue rekisteröi Lulan ehdokkaaksi vain muutamia tunteja ennen rekisteröitymisen määräaikaa.

Lula sai vankeustuomionsa lahjuksen ottamisesta. Tuomion mukaan rakennusalan yritys oli lahjoittanut hänelle luksusasunnon meren rannalta saadakseen valtiolta rakennusurakoita.

Yhdysvaltain Floridassa on julistettu hätätila, sillä niin sanottu punainen vuorovesi -ilmiö eli haitallisen levän runsas kukinta on surmannut suuret määrät delfiinejä, kilpikonnia ja kaloja. Floridan lounaisrannikolle on rantautunut jo yli 100 tonnia kuolleita mereneläviä, kertoo uutistoimisto AFP. Esimerkiksi kuolleita delfiinejä on löydetty Sarasotan piirikunnan rannoilta viime viikon aikana 12 kappaletta.

Punainen vuorovesi on piinannut Floridassa jo koko kevään ja kesän ajan, mutta nyt leväpitoisuus on noussut erittäin runsaaksi.

Muun muassa useita rantoja on suljettu ihmisiltä, USA Today kertoo. Voimakkaan mädäntyneen kalan hajun arvioidaan vaikuttavan jopa talouteen, sillä kalastus ja turismi ovat vahvassa osassa Floridan taloutta.

– Tämä vahingoittaa liiketoimintaamme noin 40 prosenttia, toteaa paikallinen venevuokraamon yrittäjä Omar Botana.

Levä voi aiheuttaa ihmisille muun muassa ihoärsytystä ja silmien kirvelyä.

Ilmiötä kutsutaan punaiseksi vuorovedeksi, koska haitallisen levän runsas kukinta voi muuttaa veden punaisen väriseksi.

Indonesiassa Lombokin saarella avustustyöntekijät kamppailevat saavuttaakseen kaikki toissa viikon maanjäristyksestä kärsineet ihmiset.

6,9 magnitudin järistys sattui 1,5 viikkoa sitten, mutta järistysalueella Lombokin itä- ja pohjoisosissa on edelleen useita kyliä, jonne avustustyöntekijät eivät ole päässeet.

Tiet ovat huonossa kunnossa ja järistykset ovat aiheuttaneet myös mutavyöryjä, kertoo Lombokiin matkustanut Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä Caroline Haga Ylelle.

Haga kertoo, että avun tarve Lombokissa on valtava. Pahimmilla tuhoalueilla on tuhoutunut 75 prosenttia asuintaloista. Kodittomaksi jäi 350 000 ihmistä.

Ihmiset nukkuvat taivasalla pressut suojinaan. Lähestulkoon kaikesta on pulaa: vedestä, ruoasta, pressuista, hygieniatarvikkeista.

Tiistaisen tiedon mukaan järistyksessä kuoli ainakin 430 ihmistä ja loukkaantui 1 300. Lukujen pelätään edelleen kasvavan.

Tuhot keskittyivät Lombokin pohjois- ja itäosiin, jossa on paljon pieniä kyliä ja maataloutta. Alue on köyhää eikä infrastruktuuri ole kovin hyvä, Haga kertoo.

Sadekausi tuo kiirettä

Avustusoperaation viestintätehtävissä työskentelevä Haga kertoo, että tällä hetkellä heillä on kiire saada kotinsa menettäneille kunnollisia tilapäissuojia. Suurin pula onkin pressuista ja muista suojamateriaaleista.

Järistysalueen jälleenrakennus tulee kestämään kauan, joten ihmiset tarvitsevat pressumajoitusta pysyvämpiä tilapäisasumuksia. Kiirettä lisää se, että sadekausi on alkamassa syyskuun alussa.

– Koska tämä on niin vuoristoista aluetta, vaarana ovat myös tulvat sadekauden alkaessa. Kun ihmiset nyt nukkuvat pelkkien pressujen alla, tilanne on tietysti kestämätön siinä vaiheessa, Haga toteaa.

Apua jalkapatikassa

Iso huolenaihe ovat myös alueet, joiden kulkuyhteydet maanjäristys katkaisi. Hagan mukaan tulivuori Rinjanin ympärillä on paljon kyliä, joihin ei tiettävästi kukaan ole vielä päässyt.

Haga kertoo, että hänen kollegansa kävivät maanantaina yhdessä eristyksiin joutuneessa kylässä. Viimeiset kaksi kilometriä taittuivat kävellen, koska autolla ei päässyt perille.

– Siellä itkettiin ilosta, kun he toivat sinne vettä ja riisiä.

Haga kertoi tiistaina, että hän on itsekin lähdössä tällaisille alueille.

– Pyrimme perille vaikka mopolla tai kävellen.

Myös hygieniaolot ovat Lombokilla vaikeat.

– Täällä eletään betoniromun keskellä ja vedestä on pulaa. Maanjäristys on tuhonnut vesijärjestelmiä, eikä ihmisillä ole tarpeeksi vettä edes juodakseen tai peseytyäkseen.

Sen sijaan loukkaantuneiden hoito näyttää Hagan mukaan toimivan. Avuksi on perustettu kenttäsairaaloita.

Pelko lisää hätää

Maanjäristys ravisutti Lombokia jo heinäkuun lopussa, mutta suurimmat tuhot aiheutti 5. elokuuta sattunut 6,9 magnitudin järistys.

Sen jälkeen jälkijäristyksiä on ollut satoja ja niiden arvioidaan voivan jatkua vielä jopa pari viikkoa.

Hagan mukaan jälkijäristykset eivät useimmiten juuri tunnu, mutta ne voivat romahduttaa jo heikentyneitä rakennuksia. Lisäksi ne kylvävät pelkoa.

– Ihmiset ovat erittäin peloissaan. Täällä asuvat monet, monet perheet teltoissa ja pressujen alla, vaikka heidän omat talonsa ovat pystyssä. Ne voivat olla vaarallisia asua, tai he ovat vain niin peloissaan, etteivät uskalla järistysten jälkeen enää asua omassa kodissaan.

Indonesian Punainen Risti tarjoaa tukea peloissaan oleville, erityisesti lapsille.

Punainen risti yksi harvoista järjestöistä

Suomen Punainen Risti toimii Lombokissa yhteistyössä Indonesian Punaisen Ristin kanssa. Se on osallistunut tähän mennessä avustustyöhön lahjoittamalla 75 000 euroa sekä lähettämällä Hagan tuhoalueelle.

Punainen Risti on Hagan mukaan harvoja avustustyöhön Lombokissa osallistuvia järjestöjä. Indonesia ei ole pyytänyt ulkomailta apua, koska katsoo selviytyvänsä itse.

– Varmaan pärjääkin, koska Indonesia on kärsinyt niin monista luonnonkatastrofeista, Haga toteaa. Indonesian Punaista Ristiä hän kiittää erittäin osaavaksi ja aktiiviseksi.

Tällä hetkellä avustustöissä keskitytään kaikkein välttämättömimpään, kuten tilapäissuojien rakentamiseen. Edessä on kuitenkin pitkä jälleenrakennusurakka. Punainen risti on arvioinut oman avustusoperaationsa jatkuvan ainakin puolitoista vuotta.

Kiireisiä tehtäviä ovat tuhoalueella tärkeän elinkeinon, maatalouden turvaaminen sekä koulujen rakentaminen. Järistys tuhosi yli 500 koulua.

Lombokilla ollaan huolissaan myös toisesta saaren tärkeästä elinkeinosta, turismista. Tuhoalue ei ollut varsinaista turismialuetta, mutta koko saarella turismin merkitys on iso. Lombokilaiset toivovatkin matkailijoiden uskaltautuvan edelleen saarelle, Haga toteaa.

Lue myös:

Indonesian maanjäristyksen uhriluku noussut yli 300:aan – voimakas jälkijäristys aiheutti paniikkia

Pelastustyöntekijät etsivät eloonjääneitä Indonesian lomasaarilla – ainakin 98 kuollut

Simossa on tutkittu muinaisella merenrannalla sijainnutta hautausmaata. Kuusi vuosituhatta sitten merenranta oli huomattavan kaukana nykyisestä rantaviivasta.

Tainiarossa sijaitseva kalmisto on noin neljäkymmenen kilometrin päässä Perämerestä. Muinaisesta kalmistosta on kolmekymmentä vuotta sitten pieni osa tutkittu ja tiedossa on nelisenkymmentä hautaa.

– Tämä on näillä tiedoin Suomen suurin kivikautinen hautausmaa. Pohjoismaisesti, jopa Euroopan laajuisestikin tämä on merkittävä paikka, sanoo kaivauksen johtaja Aki Hakonen Oulun yliopistosta.

Ei mitään takapajulaa

Löytöjen perusteella Perämereen laskevien jokien suistoalueet eivät olleet kuusituhatta vuotta sitten mitään syrjäseutua, periferiaa, vaan Suomen asutushistoriallisesti keskeisiä alueita. Jos pohjoisesta löytyy muitakin kalmistoja, saattavat tulkinnat muuttua.

– Yleensä on nämä seudut nähty periferiana, mutta ehkä asia ei olekaan näin, miettii Aki Hakonen.

Hakonen muistuttaa, että pohjoisen joet tarjosivat ravintoa, erityisesti lohta, ja muutoinkin hyviä asuinpaikkoja.

– Jokea pitkin pystyttiin hyvin liikkumaan, erityisesti talvella hiihtäen, lisää Hakonen.

Asutushistoriallisen näkemyksen vinouma johtuu osaltaan siitä, että Suomessa arkeologisia tutkimuksia on tehty enemmän etelässä kuin pohjoisessa.

Maatutka ja magnetometri

Tämän kesän tutkimuksissa ei ole maan pintaa juuri rikottu, vaan ne on tehty uudenaikaisilla, kajoamattomilla menetelmillä eli maatutkalla ja magnetometrilla. Perinteisiä arkeologisia kaivauksia on tehty vain muutaman neliömetrin alueella.

– Tarkistamme laitteilla saatujen signaalien ja kaivamalla tehtyjen löytöjen vastaavuuden, kertoo Hakonen.

Tainiaron kivikautinen hautausmaa-alue on viitisenkymmentä metriä leveä ja 150–200 metriä pitkä. Koko aluetta ei ole tässä vaiheessa tarkoitus käydä läpi.

– Tärkeää on, että kalmiston paikka on tiedossa ja se huomioidaan esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, toteaa Hakonen.

Erityisen suurta kiirettä jatkotutkimuksilla ei Hakosen mukaan ole.

– (Maahan) kajoamattomat tutkimusmenetelmät kehittyvät ja tänne voidaan palata tulevina vuosina, sanoo Aki Hakonen.