Varislinnut on useissa tutkimuksissa todettu poikkeuksellisen älykkäiksi linnuiksi. Nyt niiden älyä on keksitty hyödyntää aivan uudella tavalla.

Länsi-Ranskassa sijaitsevassa historia-aiheisessa teemapuistossa on koulutettu joukko mustavariksia poimimaan maasta roskia ja kuljettamaan ne roska-astioihin. Asiasta uutisoi muun muassa yhdysvaltalainen julkisen palvelun radio NPR.

Boubou, Bamboo, Bill, Black, Bricole ja Baco nimiset mustavarikset ovat oppineet, että tupakantumppien ja muiden roskien vieminen niille tarkoitettuihin astioihin kannattaa: joka lastista on luvassa pieni herkku.

Ruusut ja prinsessa idean takana

Ajatuksen lintujen kouluttamisesta siivoustyöhön sai ilmeisen fiksu ihminen, Christophe Gaboret, joka vastaa teemapuistossa haukkametsästysesityksestä. Osana tuota esitystä mustavarikset poimivat maasta ruusuja ja veivät ne lentopostina esityksen prinsessalle.

Omalla vuosituhannellamme linnut eivät juuri poimi ruusuja prinsessoille, joten Gaboret keksi kouluttaa mustavariksia siivoushommiin.

Tositoimiin linnut pääsivät viime viikonloppuna. Tarkoitus on, että ne tekevät neljäpäiväistä työviikkoa. Puiston työntekijät seuraavat tarkasti niiden toimintaa, ei lintujen itsensä vaan ihmisten takia. Pelkona on, että teemapuistossa kävijät intoutuisivat heittelemään roskia ympäriinsä houkutellakseen linnut siivoustöihin.

Puy du Fou -teemapuiston johtajan Nicolas de Villiersin mukaan tarkoitus ei ole niinkään työllistää lintuja, vaan saada ihmiset pohtimaan roskaamista.

– Ok, linnut kykenevät tekemään sellaista, mihin meillä on paremmat edellytykset. Ehkä meidän pitäisi tehdä se (roskien poimiminen) itse, sanoo de Villiers.

Puy du Fou on Ranskan toiseksi suurin teemapuisto. Se tunnetaan lukuisista esityksistään, joissa esitellään haukkametsästyksen lisäksi muun muassa viikinkien ja Rooman valtakunnan aikaista historiaa.

Varislinnut on todettu fiksuiksi

Varisten ja monien muiden lintujen älykkyyttä ei nykyisin juuri kiistetä. Ylekin on uutisoinut useista tutkimuksista vuosien varrella.

Varisten on muun muassa todettu tekevän päätöksiä yhtä kyvykkäästi kuin 5–7 -vuotiaat ihmislapset. Esimerkiksi uudenkaledonianvaris osaa käyttää työkaluja ja ratkoo kekseliäästi visaisiakin pulmia, kuten Yle kertoi muutama vuosi sitten.

Puluja on puolestaan saatu opetettua erottamaan oikeita englanninkielen sanoja satunnaisista kirjainyhdistelmistä. Ylen juttu löytyy täältä.

Ekologi ja tietokirjailija Jussi Viitala on sitä mieltä, että linnut onkin nyt syytä nostaa siihen arvoon, jonka ne ansaitsevat. Viitalan kolumni on tämän linkin takana.

Lontoossa tiistaina kiinniotettua miestä epäillään terrorismista, kertoi poliisi. Useat ihmiset loukkaantuivat, kun auto ajoi päin ihmisiä Lontoon parlamenttitalon edustalla tiistaina aamupäivällä Suomen aikaa.

Kiinniotettu 29-vuotias mies on Britannian kansalainen. Hän ei ole ollut aiemmin turvallisuuspoliisin seurannassa. Miestä epäillään terroriteon valmistelusta.

– Pidämme tekoa terroristitekona, koska tämä näyttää tarkoitukselliselta teolta tekotapansa ja merkityksellisen sijaintinsa puolesta, sanoo Scotland Yardin terrorisminvastaisen yksikön johtaja Neil Basu BBC:n mukaan.

Silminnäkijävideot osoittavat, kuinka hopeanvärinen Ford Fiesta -auto ajoi aluksi väärin risteyksen poikki osuen pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden päälle ja osui sen jälkeen parlamenttitalon ajoesteisiin.

Kaksi ihmistä vietiin loukkaantuneina sairaalaan, mutta he pääsivät myöhemmin tiistaina kotiin. Westminsterin metroasema sekä katuja parlamenttitalon lähellä oli suljettu usean tunnin ajan teon jälkeen. Poliisi otti miehen kiinni heti tapahtumapaikalla.

Ei laajempaa uhkaa Lontoossa

Epäillyn autosta ei löytynyt aseita, eikä ajoneuvossa ollut tekohetkellä muita.

Poliisi teki myöhemmin tiistaina kotietsintöjä Birminghamissa ja Nottinghamissa. Lontoon poliisin mukaan muita epäiltyjä ei ole. Teossa käytetty auto saapui Lontooseen Birminghamista maanantain ja tiistain välisenä yönä, kertoi poliisi.

Poliisin mukaan tiedossa ei ole laajempaa uhkaa lontoolaisia kohtaan. Britannian hallitus ei nostanut tiistaina terrorismiuhkaa korkeammalle tasolle.

Turvallisuusministeri Ben Wallace kertoo, että epäilty on on alun perin toisesta valtiosta kotoisin oleva Britannian kansalainen. Hän on pidätettynä Etelä-Lontoossa sijaitsevalla poliisiasemalla. Epäilty on kieltäytynyt yhteistyöstä poliisin kanssa.

Aiheesta aiemmin:

Lontoon välikohtausta tutkitaan terrorismina – auto törmäsi katuesteeseen parlamentin luona, kuski pidätetty

Italiassa Genovassa pelastustyöt jatkuvat moottoritiesillan romahduspaikalla. Silta romahti tiistaina päivällä lähes 50 metrin korkeudesta vieden mukanaan sen päällä olleet ajoneuvot.

Italian viranomaiset vahvistivat myöhään illalla uhrimääräksi 26. Raunioista löytyi illalla lisää ruumiita ja yksi ihminen kuoli leikkauksessa sairaalassa, kertoivat Ligurian alueviranomaiset.

Aiemmin illalla pääministeri Giuseppe Conte sanoi kuolonuhrien määräksi 22, mutta varoitti, että määrä nousee. Italian mediat sanovat pelastuslähteisiin viitaten ainakin 35 ihmisen kuolleen.

Useita ihmisiä on tiettävästi yhä kateissa ja ainakin 16 on loukkaantunut vakavasti, heistä kymmenen on kriittisessä tilassa.

Ääniä kuuluu raunioista

Pelastusviranomainen Bruno Frattasi sanoi Italian Rai-kanavalla, että pelastajat kuulivat illalla yhä ääniä raunioiden alta. Useita ihmisiä on saatu elossa raunioista. Pelastajat sanovat toivovansa, että lisää elossa olevia löytyisi.

– Emme ole luopuneet toivosta. Olemme pelastaneet jo kymmenkunta raunioiden alta, sanoi pelastaja Emanuele Giffi uutistoimisto AFP:lle.

– Työskentelemme kellon ympäri, kunnes viimeinenkin uhri on pelastettu, Giffi jatkoi.

Paikalla on noin 300 pelastajaa sekä rauniokoiria. Pelastus on kuitenkin vaativaa, sillä raunioina on tuhansia tonneja betonia.

Sillalla oli onnettomuushetkellä jopa 35 ajoneuvoa. Se romahti useiden varastorakennusten ja junaraiteiden päälle sekä alhaalla olleeseen jokeen.

Yli 400 ihmistä evakuoitiin onnettomuuden jälkeen läheisistä rakennuksista, sillä sillan rakenteiden pelättiin sortuvan lisää.

Romahdus ei kuitenkaan näytä surmanneen ketään sillan alla, vaan kaikki uhrit ovat toistaiseksi olleet sillan päällä olleissa ajoneuvoissa. Teollisuusalue oli pääsääntöisesti tyhjillään, sillä Italiassa oli tiistaina pyhäpäivä.

Lue myös:

Genovan romahtanutta siltaa oltiin vahvistamassa – "Silta oli aikoinaan italialaisen insinöörityön helmi"

Liikenneviraston asiantuntija Genovan siltaturmasta: Erittäin poikkeuksellista

Eeva Toivanen on ajanut tällä viikolla useasti Genovassa romahtaneella sillalla: "Kaupunki tuntuu puoliksi autioituneelta, aika moni odottaa vastauksia kysymyksiin"

Suurlähetystö Genovan siltaturmasta: Ei tietoa suomalaisuhreista, seuraamme tilannetta

Genovan moottoritiesillan romahduksessa kuolonuhreja jo 35, sanovat italialaismediat

Davide Ghiglione oli noin 300 metrin päässä A10-moottoritien sillasta, kun hänen edessään olevat autot pysähtyivät yhtäkkiä. Ghiglionen oli ollut tarkoitus ajaa autolla sillan alta.

– Näin paljon pölyä. Kaikki pysähtyivät, eikä kukaan oikein tiennyt mitä tapahtui. Yhtäkkiä ihmiset alkoivat juosta autoani kohti, päinvastaiseen suuntaan sillasta, Ghiglione kertoo Ylelle.

Ghiglione nousi autostaan ja lähti kävelemään siltaa kohti. Financial Times -lehteen kirjoittava Ghiglione alkoi puhua paikalla olevien ihmisten kanssa, jotka kertoivat nähneensä, kun moottoritien silta romahti.

Ihmiset kuvailivat tapahtumia Ghiglionelle yllättäviksi ja traagisiksi. Romahduksen myötä sillalta oli pudonnut useita autoja, myös suuria rekkoja.

Osa pudonneista autoista oli osunut sillan alla olleisiin autoihin. Myös sortuneen sillan osia oli pudonnut autojen päälle.

Ghiglione kertoo nähneensä ihmisiä, joiden kasvot olivat veressä. Sähköjohdot kipinöivät.

– Ihmiset sanoivat, että silta tuli alas kuin hiekka. Ei kuulunut räjähdystä tai isoa ääntä, silta vain mureni.

Italiassa Genovassa tapahtuneessa siltaturmassa kuoli yli 30 ihmistä ja loukkaantui useita.

"Olen ajanut tuota siltaa pitkin varmaan sata kertaa vuodessa"

Romahtaneen sillan alla on paljon taloja ja autoja, joten näky oli järkyttävä. Ghiglione ja muut ihmiset kaivoivat kännykkänsä esille ja kuvasivat tapahtumapaikkaa ja lähettivät kuvia läheisilleen.

– Kaikki olivat huolissaan, koska tämä silta on yksi isoimmista rakennelmista ja moottoriteistä Italiassa. Kaikki ovat järkyttyneitä, koska siltaa käytetään joka päivä, olisin mennyt itsekin huomenna rannalle kyseistä siltaa pitkin.

– Olen ajanut tuota siltaa pitkin varmaan sata kertaa vuodessa.

Italiassa vietetään keskiviikkona Ferragostoa, joka on yksi vuoden odotetuimmista juhlapyhistä.

Ghiglione arvelee, että moni vapaapäivää viettävä suuntaa rannan sijaan maaseudulle, jotta he eivät joudu ylittämään moottoritiesiltoja.

Romahtanutta siltaa pitkin kuljettiin esimerkiksi lentokentälle, joten osa ihmisistä joutuu etsimään itselleen vaihtoehtoisen reitin lennolle päästäkseen.

– Keskustasta autoilijat voivat poistua toisesta rampista esimerkiksi lentokentälle mennessään. En kuitenkaan tiedä, että haluavatko ihmiset tehdä niin, koska ympäri tätä aluetta on samanlaisia siltoja kuin tämä nyt romahtanut.

Ihmiset eivät tunne oloaan turvalliseksi

Viranomaiset yrittävät nyt selvittää, mikä aiheutti onnettomuuden.

Ghiglionen mukaan ihmisille on tärkeää, että onnettomuuden syy selvitetään mahdollisimman tarkasti, jotta vastaavia turmia ei tapahtuisi enää tulevaisuudessa.

– Ihmiset ovat peloissaan ja huolissaan läheisistään. Ihmiset haluavat tuntea olevansa turvassa omalla kotiseudullaan. Nyt he eivät tunne niin, ja se on ongelma.

Lue lisää:

Eeva Toivanen on ajanut tällä viikolla useasti Genovassa romahtaneella sillalla: "Kaupunki tuntuu puoliksi autioituneelta, aika moni odottaa vastauksia kysymyksiin"

Genovan romahtanutta siltaa oltiin vahvistamassa – "Silta oli aikoinaan italialaisen insinöörityön helmi"

Genovan moottoritiesillan romahduksessa kuolonuhreja jo 35, sanovat italialaismediat

Suurlähetystö Genovan siltaturmasta: Ei tietoa suomalaisuhreista, seuraamme tilannetta

Liikenneviraston asiantuntija Genovan siltaturmasta: Erittäin poikkeuksellista

Poliisijohtoa ravistelevat rikosepäilyt Suomen suurimmassa poliisirikosjutussa ovat saaneet poliisipäälliköt syyttelemään toisiaan ja alaisiaan. Syytteet poliisijohtoa vastaan luettiin tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Syyttäjä katsoo, että poliisijohtajat ovat syyllistyneet virkarikoksiin kun he eivät valvoneet Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa.

Rikosepäilyt ajoittuvat vuosille 2009–2013 eli sen jälkeiseen aikaan kun sisäministeriö oli antanut vuonna 2008 asetuksen poliisin salaisesta tiedonhankinnasta. Siinä tietolähdetoimintaa ja tietolähteiden rekisteröintiä säänneltiin aiempaa tarkemmin.

Esitutkinnan mukaan maan ylin poliisiviranomainen, poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei tiennyt miten asia otettiin vastaan poliisihallinnossa.

– Minulla ei ole siitä oikein mitään käsitystä. Varmasti se kuitenkin otettiin vastaan positiivisesti, kertoi Paatero kuulustelussa.

Lardot: Mittavat muutokset laitoksille

Esitutkintapöytäkirjan mukaan keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot luonnehti kuulemisessa, että sisäministeriön määräys aiheutti laitoksille mittavat muutokset.

Lardotin mukaan poliisin ylijohdon linjaus oli se, että tietolähteiden rekisteröinti oli hinta, joka piti maksaa riskittömästä tietolähdetoiminnasta.

Lardot on yksi poliisirikosjutussa syytetyistä, mutta hänen osaltaan syytettä ei luettu vielä tiistaina.

Paateron mielestä asetuksen määräykset olivat riittävän yksiselitteisiä. Hän ei muista, antoiko ylijohto poliisilaitoksille erillisiä tarkempia ohjeita.

– Minulla ei ole asiasta muistikuvaa. Tuolloin katsottiin, että siihen ei ollut tarvetta. Paljon myöhemmin on tullut tietoon, että ohjeita on tulkittu eri tavalla.

Poliisiylijohtaja oli siinä uskossa, että poliisi noudatti määräyksiä.

– Olin kuvitellut, että tätä säätelyä on noudatettu.

Paatero: Poliisijohtaja ei yksin valvo mitään

Paatero kertoi esitutkinnassa, että poliisilaitoksien piti raportoida, jos ne halusivat poiketa jostakin määräyksestä. Ilmoituksia ei Paateron kertoman mukaan tullut.

Ja jos olisi tullut, mahdolliset epäselvyydet eivät olisi Paateron mukaan tulleet suoraan poliisiylijohtajalle, vaan Poliisihallitukseen rikostorjuntayksikön tai laillisuusvalvonnan kautta.

Paateron mukaan vastuu Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden rekisteröintiä koskevan kysymyksen selvittämisestä ei kuulunut poliisiylijohtajalle, vaan Poliisihallituksen rikostorjuntayksikölle.

Paaterolle selvisi vasta syksyllä 2013, että Helsingin poliisilaitos ei ollut rekisteröinyt tietolähteitä. Samaan aikaan Paaterolle tuli tietoon, että Helsingin poliisilaitoksen tietolähderekisteri oli jossakin vaiheessa tyhjennetty.

Helsinki vakuutti, että heidän järjestelmänsä ei ollut lainvastainen. Mikko Paatero

Poliisilaitos oli ilmoittanut rekisterin perustamisesta tietosuojavaltuutetulle vuonna 2001, mutta rekisteriin merkityt tietolähteen halusivat esitutkintapöytäkirjan mukaan pois rekisteristä vuosina 2007 ja 2008, ja heidät myös poistettiin.

– Tuolloin Helsinki vielä vakuutti, että heidän järjestelmänsä ei ollut lainvastainen. Oliko jollakin muulla henkilöllä Poliisihallituksessa aiemmin jotain muuta tietoa, niin siitä minä en tiennyt. Poliisitoimintayksikkö valvoo, että määräyksiä ja sääntöjä noudatetaan.

Paatero korosti esitutkinnassa, että yhteydenpito Poliisihallituksesta poliisilaitoksiin tapahtuu operatiivisten yksiköiden kautta ja että poliisijohtaja ei yksin valvo mitään.

Poliisilaitoksessa taas poliisikomentaja vastaa siitä, että järjestelmät ovat kunnossa ja sääntöjä noudatetaan, painotti Paatero.

Riikonen: Valvontavastuu oli apulaispoliisipäälliköllä

Esitutkintapöytäkirjan mukaan Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkönä vuosina 2002–2014 toiminut Jukka Riikonen kertoi luottaneensa alaisiinsa ja esimies- ja laillisuusvalvontaan.

– Näin monen vuoden jälkeen se [rikosepäily] tuntuu kohtuuttomalta ja katson, että en ole syyllistynyt mihinkään rikokseen johtaessani Helsingin poliisilaitosta.

Riikosen kertoman mukaan hänen tietoonsa ei tullut mitään sellaista asiaa, joka olisi viitannut laiminlyönteihin tai lainvastaisuuksiin Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa.

– Kukaan ei ole koskaan sanonut, että jotain lakia, asetusta tai alemman tason ohjetta ei noudatettaisi.

– Helsingin poliisilaitoksen kokoisessa yksikössä on luotu organisaatio, joka valmistelee asiat ja johon on voitava luottaa. Päällikön tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä ja toimia strategisena johtajana.

Riikonen kertoi esitutkinnassa, että tietolähdetoiminnan käytännön järjestelyt ja valvonnan toteuttaminen kuuluivat apulaispäällikön tehtäviin.

Näin monen vuoden jälkeen tuntuu kohtuuttomalta ja katson, että en ole syyllistynyt mihinkään. Jukka Riikonen

Riikosen mukaan laitoksella annettiin määräys järjestelmällisestä tietolähdetoiminnasta ja toimintaan määrättiin vastuuhenkilöt.

Tietolähteiden käyttö oli Riikosen mukaan keskitetty huumerikosyksikköön ja sen vastuuhenkilöiden mukaan luottamuksellisen tiedon hankinta oli rajoittunut yksittäisiltä, satunnaisilta tiedottajilta saatujen tietojen hyödyntämiseen. Tietolähdetoiminnan esimiesvalvonnassa tärkein rooli oli Jari Aarniolla.

– Huumerikosyksikön päällikkönä Aarniolla oli tärkeä valvonnallinen rooli.

Riikonen ei ollut saanut tietoa siitä, että Aarnio olisi menetellyt väärin.

– Koko ajan on tullut tietoa talon sisältä ja esimiesvirastosta, että asiat ovat kunnossa. Minun on vaikea päällikkönä lähteä osoittamaan alaisiani, että asiat eivät ole kunnossa.

Riikonen kertoi koko ajan saaneensa myös tietoa, että rekisteröityjä tietolähteitä ei ole. Riikonen oli kertomansa mukaan saanut apulaispoliisipäälliköltä perustelut sille, miksi tietolähteen rekisteröinti olisi edellyttänyt henkilön suostumusta.

Tiedon sisäministeri Päivi Räsäsen tekemästä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaa koskevasta tutkintapyynnöstä Riikonen sanoi saaneensa tiedotusvälineistä.

Riikosen mukaan tietolähdetoimintaan liittyvät ohjeet olivat erittäin hankalat ja valtakunnallisen ohjeistuksen olisi pitänyt olla sellainen, että käytäntö rekisteröinnissä olisi ollut yhtenäinen. Poliisihallituksella on ollut Riikosen mukaan rooli toiminnan ohjaamisessa, mutta suoranaiset määräykset ovat tulleet poliisiylijohtajalta.

Aapio: Päävastuu oli poliisipäälliköllä

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkönä keväästä 2010 kesään 2013 toiminut Lasse Aapio kertoi esitutkinnassa, että kun hän aloitti työssään, oli huumerikosyksikön tehtävänä ylläpitää tiedottajarekisteriä.

Aapion mukaan apulaispoliisipäälliköllä oli ollut keskeinen rooli laitoksella useimmissa asioissa, mutta poliisipäällikkö Jukka Riikosen päätöksellä oli vuoden 2011 alusta lähtien alettu toimia niin, että poliisipäällikkö oli suoraan yhteydessä toimintayksiköihin.

Aapion esitutkinnassa kertoman mukaan tietolähdetoimintaan liittyvistä käytännöistä oli järjestetty kokouksia, joihin Aapiota ei ollut kutsuttu eikä hänelle kerrottu niiden sisällöstä eikä annettu määräyksiä tai ohjeita toiminnan järjestämisestä uudelleen.

Kokouksiin oli osallistunut poliisipäällikkö Riikonen. Aapion mukaan päävastuu toiminnasta oli hänellä.

Aapio kertoi esitutkinnassa, että hänellä itsellään ei ollut tietoa siitä, että tietolähdetoiminnassa olisi ollut virheellisiä käytäntöjä. Hänen käsityksensä oli, että tietolähteet olivat satunnaisia eikä heille maksettu sellaisia palkkioita, joiden vuoksi heidät olisi pitänyt rekisteröidä.

Huumerikosyksikön päällikkönä Aarniolla oli tärkeä valvonnallinen rooli. Jukka Riikonen

Aapion tietoon ei tullut esille mitään sellaista, minkä perusteella hänen olisi pitänyt epäillä alaisensa toimivan vastoin lakia, asetusta tai määräyksiä. Hän katsoi hoitaneensa oman valvontavastuunsa.

– Kyllä olen sen tiedon perusteella, joka minulla on tuolloin ollut käytettävissä ja millä mahdollisilla valtuuksilla olen tietoa voinut hankkia.

Aapio korosti, että Poliisihallitus tai poliisipäällikkö eivät määränneet muutoksia Helsingin poliisin tietolähdetoimintaan.

Aapion antaman kirjallisen lausunnon mukaan mukaan mahdolliset puutteet ja epäselvyydet tietolähdetoiminnan järjestämisessä Helsingin poliisilaitoksessa ovat olleet epäilyksettä jo vuosia tietolähdetoiminnan ohjeistuksesta ja rekisterinpidosta vastuussa olevan Poliisihallituksen tiedossa.

Aapio valittiin Helsingin poliisipäälliköksi sen jälkeen, kun Riikonen jäi eläkkeelle keväällä 2014. Aapion mukaan tietolähdetoiminta järjestettiin uudelleen 2014, jolloin perustettiin rekisteri, jossa on nykyisin on nimettyjä tietolähteitä.

Aarnio ei vastannut yhteenkään kysymykseen

Esitutkinnassa Helsingin huumepoliisin päällikkönä aiemmin toiminutta Jari Aarniota kuultiin kerran. Hän oli kuulustelujen aikaan helmikuussa 2017 Vantaan vankilassa tutkintavankeudessa.

Tietolähteiden rekisteröintiä koskevan poliisitutkinnan aikana Aarnio ei vastannut yhteenkään tutkijoiden hänelle esittämään kysymykseen. Kuulustelun tehnyt poliisimies esitti Aarniolle runsaat sata kysymystä.

– En vastaa tähän mitään, Aarnio totesi kaikkiin.

Helsingin käräjäoikeudella toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa Aarnio toteaa, että hän ei ole laiminlyönyt huumerikosyksikön velvollisuutta ylläpitää rekisteriä.

Aarnio myöntää vastauksessa poistaneensa rekisteristä niiden tiedot, jotka sitä vaativat, mutta kiistää rikkoneensa tahallaan tai huolimattomuuttaan tietolähdetoimintaan liittyviä virkavelvollisuuksiaan.

Aarnion näkemys on, että syytteeseen kirjattuna tekohetkenä ei ole ollut voimassa mitään lakia, asetusta, määräystä tai ohjetta, joka olisi velvoittanut rekisteröimään tietolähteet.

Lue myös:

Syyttäjä: Poliisit puhuivat kuulusteluissa paljon passiivissa ja syyttelivät toisiaan – Suomen historian suurin poliisirikosjuttu alkoi

KRP:n päällikkö Robin Lardot joutuu oikeuteen – Virkarikossyyte vain päivää ennen suurta poliisioikeudenkäyntiä

Syyttäjällä superkiire: "En ehdi puhua sanaakaan" – KRP:n päällikön esitutkinta valmistuu vain hetki ennen Suomen suurinta poliisirikosoikeudenkäyntiä

Virkarikoksista epäilty Robin Lardot Ylelle: Tapahtumat on selvitettävä asianmukaisesti – Ylimpään poliisijohtoon kohdistuva tietolähdetutkinta laajeni

Helsingin poliisipäällikkö pidätetty virastaan toistaiseksi – ministeriön mukaan virkarikossyyte vaarantaa luottamuksen poliisiin

Poliisiylijohtaja Kolehmainen: Virkarikostutkinta on "poliisin historian vakavin paikka" – kolmelle korkea-arvoiselle poliisimiehelle syytteet virkarikoksista

Aarniolle ja kahdelle Helsingin poliisissa työskennelleelle virkarikossyyte tietolähdetoiminnasta

Lastenkirjallisuuden klassikkojen Fedja-sedän ja krokotiili Genan luoja Eduard Uspenski on kuollut 80-vuotiaana Moskovassa.

Kirjailijan kuoleman vahvisti tiistaina hänen tyttärensä Irina uutistoimisto Tassille. Rakastetun lastenkirjailijan kuolemasta ovat kertoneet myös monet muut venäläisviestimet.

Eduard Uspenski syntyi 22. joulukuuta 1937. Hän valmistui lentokoneinsinööriksi Moskovassa 1961, mutta alkoi jo opiskeluaikoinaan kirjoittaa kertomuksia sekä aikuisille että lapsille. Vuonna 1964 hän jäi vapaaksi kirjailijaksi.

Uspenski on tullut tunnetuksi satiirisesta tyylistään, joka on naurattanut niin lapsia kuin aikuisiakin. Hänen tunnetuimpia hahmojaan ovat Fedja-setä ja krokotiili Gena.

Uspenskin kirjoja on käännetty lukuisille kielille, mutta Suomessa hänen kirjansa ovat saaneet erityisen suuren suosion. Vuonna 1975 suomeksi julkaistu teos Fedja-setä, kissa ja koira löytyy yhä monen tuon aikakauden lapsen kirjahyllystä ja kirjaa luetaan uusille sukupolville. Fedja-sedän seikkailuja on nähty myös teattereiden ohjelmistoissa ja kuultu kuunnelmina.

Neuvostoliiton kulttuuri-ilmapiirissä Uspenskin satiiriset lastenkirjat eivät olleet toivottuja. Teokset koettiin järjestelmälle vaarallisiksi, eikä kirjailija saanut julkaista uutta tuotantoaan 1970-luvun puolivälin ja 1980-luvun lopun välisenä aikana.

Eduard Uspenski vieraili useaan otteeseen Suomessa. Hänestä julkaistiin vuonna 2008 elämäkerta Eetu. Matkoja Eduard Uspenskin maailmaan (Tammi), jonka kirjoitti hänen pitkäaikainen ystävänsä kirjailija Hannu Mäkelä.

Yhdysvalloissa Pennsylvaniassa on löydetty uuden raportin mukaan vakuuttavia todisteita siitä, että yli 300 katolisen kirkon pappia olisi hyväksikäyttänyt yli tuhatta lasta vuosikymmenien aikana. Raportin on laatinut suuri valamiehistö Pennsylvaniassa.

Valamiehistö uskoo uhrimäärän olevan todellisuudessa tuhansia, mutta monien lasten tiedot ovat kadonneet ja useat eivät ole vuosien aikana uskaltaneet kertoa hyväksikäytöstä.

Raportissa on tarkasteltu papiston lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä kuudessa hiippakunnassa 1940-luvun lopulta lähtien Pennsylvaniassa.

Syyttäjät ovat nostaneet syytteet ainoastaan kahta pappia vastaan, sillä suurin osa raportoiduista hyväksikäytöistä on tapahtunut niin kauan aikaa sitten, ettei syytteitä voida enää nostaa. Raportissa kerrotuista papeista monet ovat kuolleet. Suuri valamiehistö on vaatinut lakiin tiukennuksia ja uhreille enemmän aikaa nostaa syytteet.

Vuonna 2016 aloittanut suuri valamiehistö on haastatellut kymmeniä todistajia ja tutkinut yli 500 000 sivua asiakirjoja jokaisesta osavaltion hiippakunnasta, lukuunottamatta Philadelphian ja Altoona-Johnstownia, jotka on tutkittu jo aiemmin. Monet uhrit kertoivat, että ennen hyväksikäytön tapahtumista heitä oli huumattu tai manipuloitu muulla tavoin. Jotkut uhrit kertoivat myös, kuinka he olivat yrittäneet kertoa tapahtumista kotona, mutta perheenjäsenet eivät uskoneet heitä.

– Papit raiskasivat pieniä poikia ja tyttöjä. Ja lapsista vastuussa olleet Jumalan miehet salasivat sen kaiken. Vuosikymmeniä, raportissa sanotaan.

Lue myös:

New York Times: Seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytetty kardinaali jättää tehtävänsä

Venezuelan viranomaiset kertovat pidättäneensä toistakymmentä ihmistä epäiltyinä yhteyksistä alkukuusta tapahtuneeseen sotilasparaati-iskuun.

Pidätettyinä on 14 ihmistä, joiden joukossa on maan kansalliskaartin kenraali ja eversti, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Venezuela on antanut kaikkiaan 27 pidätysmääräystä, jonka nojalla on otettu jo aiemmin kiinni 12 ihmistä. Maan syyttäjäviranomaiset arvioivat, että osa etsityistä henkilöistä on paennut naapurimaahan Kolumbiaan sekä Yhdysvaltoihin.

Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa tapahtui 4. elokuuta pommi-isku, joka kohdistui ilmeisesti maan presidenttiin Nicolas Maduroon. Maduro oli pitämässä puhetta sotilasparaatissa, kun räjähteillä lastatuista minikoptereista eli drooneista lensi panoksia lähelle presidentin puhujakoroketta.

Presidentti selvisi tilanteesta vahingoittumattomana, mutta useita sotilaita loukkaantui.

Maduro syytti heti iskun jälkeen Yhdysvaltoja, Kolumbiaa ja "äärioikeistolaisia ryhmiä", millä Venezuelan hallitus tarkoittaa maan poliittista oppositiota.

Lue lisää:

Venezuelan presidentin tapahtumaan iskettiin räjähteillä lastatuilla drooneilla – sotilaat pakenivat paraatista

Katso video:

Venezuelan presidentti piti puhetta sotilasparaatissa, johon iskettiin räjähteillä lastatuilla drooneilla

Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili Utsjoella tammikuussa. Hän sai silloin kuulla utsjokelaisten suuresta tyytymättömyydesta Tenojoen uuteen kalastussopimukseen, joka astui voimaan vuoden 2017 kesällä. Utsjoen matkailuyrittäjien mukaan alueen yrittäjien tulot pienenivät ensimmäisenä uuden Tenon sopimuksen aikana puolella. Vierailun yhteydessä kunta kutsui ministerin palaamaan Utsjoelle kesällä, jotta hän voi paikan päällä nähdä sopimuksen vaikutuksia.

Mika Lintilä vieraili Utsjoella uudelleen kesällä. Tapaamisen yhteydessä päätettiin selvittää Tenon sopimuksen vaikutuksia kuntaan, kertoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

– Kunta kutsui yhteiseen palaveriin myös matkailuelinkeinon ja yrittäjien edustajia. Palaverissa päätettiin, että on syytä koota yhteen kaikki ongelmakohdat, joille voitaisiin tehdä jotakin jo nykyisen sopimuksen voimassaollessa.

– Selvityksen pitäisi olla valmis syyskuun loppuun mennessä, jotta sitä voisi esitellä ministerille, kertoo Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Ministeri odottaa kunnan tuovan selvityksen Helsinkiin

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo pyytäneensä kuntaa selvittämään Tenon sopimuksen vaikutuksia matkailuelinkeinoon. Lintilä kirjoittaa, että kaikki halukkaat saavat kertoa näkemyksensä Utsjoen kunnan koolle kutsumassa selvitystyössä.

– Kunnan on tarkoitus tulla myöhemmin ministeriöön kertomaan selvityksen tuloksista ja esittää mahdollisia toimia siitä, miten alueen matkailuelinkeinoa voisi kehittää. Tietoa hyödynnettäisiin myös ministeriöiden välisissä keskusteluissa mahdollisista kehittämistoimista, sillä Teno-sopimus kuuluu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan, kirjoittaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Tenon sopimuksen vaikutukset ovat kuin nähtävyys, jota moni käy kummastelemassa. Maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili Utsjoella kesäkuussa. Silloinkin käsiteltiin Tenon sopimuksen vaikutuksia.

"Valtion olisi pitänyt selvittää vaikutukset ennen uuden Teno-sopimuksen hyväksymistä"

Tenojoen uuden sopimuksen kanssa on nyt yritetty selvitä kaksi kesää. Norjan ja Suomen sopima kalastussääntö leikkasi eniten Tenon paikallisten perinnepyyntiä eli lohipadoilla ja kulkuttamalla lohta pyytävien ja turistien kalastusmahdollisuuksia. Ensimmäinen kesä meni sokissa, kertoo Tieva-Niittyvuopio. Utsjoen kunta painotti jokaisessa lausunnossaan ennen sopimuksen tekemistä, että se vaikuttaa laajasti utsjokelaisten elämään.

– Kun jälkikäteen saadaan selville asioita, mitä tämmöinen sopimus ja lainsäädäntö ovat saaneet aikaan, niin se ei ole koskaan hyvä asia. Vaikutusarviointi olisi pitänyt ehdottomasti tehdä valtion viranomaisten taholta ja toimesta ennen kuin tällaisia päätöksiä ja sopimuksia tehtiin.

Kunnanjohtaja uskoo, että selvityksestä on silti hyötyä, vaikka se tehdäänkin vasta kahden kesän jälkeen. Sopimus ei ole ikuinen, eikä sitä ole kiveen hakattu.

– Kun uudet sopimusneuvottelut alkavat lähivuosina, niin varmasti niissä voidaan ottaa huomioon vaikutuksia, sanoo Tieva-Niittyvuopio.

Vaalimenestyksen ratkaisee lopulta ehdokasasettelun onnistuminen.

Vuosi sitten perussuomalaisista irronneen sinisen tulevaisuuden kannatus jäi Ylen heinäkuun mittauksessa alle yhden prosentin.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja näkee sinisille kuitenkin vielä tulevaisuutta ensi kevään eduskuntavaaleissa.

–Sinisillä on tunnettuja ehdokkaita, ministereitä, valtakunnan politiikasta näkyviä ehdokkaita. Se voi auttaa heitä saamaan huomattavasti paremman tuloksen, mitä tämän hetkiset puoluekannatusgallupit näyttävät, Turja ennakoi.

Sinisten toivo Uudellamaalla

Turja muistuttaa, että vaaleissa politiikka henkilöityy.

–Sinisellä tulevaisuudella on erittäin suuria henkilökohtaisia äänipotteja keränneitä poliitikkoja eli jossain vaiheessa voi olla, että heidän entisille äänestäjilleen tulee mieleen, että heitä voisi äänestää nytkin, Turja uskoo.

Parhaat mahdollisuudet sinisillä on Uudellamaalla.

–Jos ajatellaan, että Timo Soini lähtisi mukaan, niin pelkästään Jussi Niinistö ja Timo Soini keräsivät viime vaaleissa noin 40 000 ääntä Uudeltamaalta ja Uudellamaalla tarvitaan kansanedustajan saamiseen vaaliliitolta noin 13 000–15 000 äänestäjää eli se on täysin mahdollista, että sininen tulevaisuus saa kansanedustajan läpi Uudeltamaalta, Turja laskee.

Kansanedustajia kositaan ehdolle

Myös politiikan tutkija Jenni Karimäki arvioi ehdokasasettelun ratkaisevan sinisten tulevaisuuden. Karimäen mukaan tärkeää on, ketkä sinisten kansanedustajista lähtevät ehdolle.

–Kansanedustajat ovat aina, oli puolue mikä hyvänsä, niin kansanedustajat ovat aina todella merkittäviä ehdokkaita. Heillä on yleensä semmoista tunnettuutta joko ihan valtakunnan tunnettuutta taikka sitten vähintäänkin siellä omassa vaalipiirissään tunnettuutta. Kyllä se varmasti ratkeaa näiden yksilöiden kautta aika paljon, Karimäki pohtii.

Äänestäjät valitsevat henkilön

Karimäki muistuttaa, että vaaleissa äänestetään suoraan henkilöä eikä puolueen listaa.

–Kyllä minä olisin tässä vaiheessa ainakin vielä taipuvainen uskomaan siihen, että sitten kun vaaleihin mennään niin nämä näkyvät poliitikot, ministereinä tällä hetkellä istuvat ja näkyvät, eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja näin, niin heidän henkilökohtainen suosio sitten varmaan kantaa ainakin jossain määrin parempaan kuin mitä ehkä nyt tällä hetkellä gallupit antavat odottaa.

–Varmasti saadaan kaikki jännittää sinne vaali-illan loppuun saakka, että nähdään, mihin se todellinen kannatus sitten asettuu, Karimäki uskoo.

Formula 1 -sarjan uuden omistajan myötä haaveet autourheilun kuninkuusluokan osakilpailun saamisesta Suomeen ovat vahvistuneet.

F1-sarjan oikeudet myytiin kaksi vuotta sitten yhdysvaltalaiselle Liberty Media -yhtiölle, ja oikeuksia pitkään hallinnoinut Bernie Ecclestone joutui väistymään johtotehtävistään.

Kauppojen jälkeen F1-kisojen järjestäjät ovat ryhtyneet selvittämään muun muassa Iittiin rakennettavan Kymi Ringin kelpoisuutta kisaisännäksi.

Pitkään formuloiden parissa työskennelleet suomalaisasiantuntijat uskovat, että uusi yhtiö hinnoittelee esimerkiksi kisajärjestäjien osallistumismaksun aiempaa kohtuullisemmaksi.

– Suomen osakilpailu on ehkä askeleen realistisempi nyt kuin Bernie Ecclestonen aikaan. Liberty Media haluaa viedä tapahtuman sellaisiin paikkoihin, joissa on kiinnostusta formula ykkösiin, ja he osaavat hinnoitella formulat niin, että ne on realistista tuoda myös Suomeen. Ecclestonen aikana ei näin olisi ollut, F1-kommentaattori Ossi Oikarinen sanoo.

Oikarinen on tehnyt pitkän uran insinöörinä eri F1-talleissa.

Samoilla linjoilla on formula-areenoita pitkään kiertänyt urheilutoimittaja ja selostajana tunnettu Oskari Saari.

– Nostattamatta nyt liiallisia laineita ja liekittämättä asiaa liikaa, sanoisin, että nyt jos koskaan Suomen osakilpailu voi jossain tulevaisuudessa olla mahdollinen. Aikaisemmin se ei olisi ollut mahdollista johtuen ihan hinnasta ja vaatimuksista, ja siitä, minkälaiset ne taloudelliset rakenteet ovat olleet, Saari sanoo.

Rahoitusmallin uskotaan muuttuvan

Saaren mukaan järjestämisoikeuksista ja niiden kaupasta hyötyi aikaisemmin pääasiassa Ecclestone itse ja tämän yhteistyökumppanit. Osakilpailun järjestäminen oli siten monin paikoin kannattamatonta.

– Tämä on ollut omiaan ruokkimaan kehitystä, jossa uudet kisat menivät Kiinaan, Arabiemiraatteihin tai Bahrainin kaltaisiin maihin, joissa hallitus tai muu taho oli kiinnostunut saamaan osakilpailun. Kärjistäen esimerkiksi joku rikas sheikki tai kuningasperhe tykkäsi, että osakilpailu on hyvä julkisuustyökalu, eikä ole merkitystä vaikka taloudellisella puolella tehdään kovat pakkaslukemat. Uuden omistajan myötä olen ymmärtänyt, että taloudelliset rakenteet on muutettu kilpailun järjestäjän kannalta järkevämmiksi, Saari sanoo.

Uuteen rahoitusmalliin on nojannut myös Suomen autourheilun lajiliiton AKK:n toimitusjohtaja Tatu Lehmuskallio. AKK on yksi Iittiin rakennettavan Kymi Ring -moottoriradan perustajaosakkaista.

– Edellisen omistajan kohdalla puhuttiin kaikkien kilpailujen kohdalla aika isosta järjestämisoikeusmaksusta tai osallistumismaksusta. Maksut vaihtelivat eri maanosien, eri ratojen ja eri paikkakuntien väillä erittäin paljon. Siinä maailmassa jos elettäisiin edelleen, niin olisi aika epätodennäköistä että olisimme mukana.

F1-kelpoinen Kymi Ring

Autourheilun kuninkuusluokan järjestäjät selvittävät parhaillaan, voisiko Suomessa ja rakenteilla olevalla Kymi Ringillä järjestää F1-osakilpailu.

Kymi Ring on alun perin suunniteltu ja rakennettu niin, että se tarjoaa puitteet sekä MotoGP:n että F1-kilpailujen järjestämiselle. Ratamoottoripyöräilyn MM-kilpailut on jo päätetty tuoda Iittiin. Ensimmäistä osakilpailua on kaavailtu ajettavaksi kesällä 2020.

Formulaoikeuksien uuden omistajan tekemien muutosten ohella Iitin Kymi Ring -hanke itsessään on Oskari Saaren mukaan toinen olennainen syy, miksi Suomen osakilpailu voisi olla lähempänä kuin vielä koskaan.

– Iitin radalla on pian ylin luokitus eli se on F1-kelpoinen. Ei ole tilannetta, että olisi rakennettu F1-standaredeiltaan vajaa rata. Jos mahdollisuus osakilpailuun tulee, ei se ainakaan siihen jää, että sopiva rata olisi vielä rakentamatta, sanoo urheilutoimittaja Oskari Saari.

Kova työ edessä

Suomen F1-kilpailu on kuitenkin vielä kovan työn takana. Selkeää arviota mahdollisesta kilpailun ajankohdasta on vaikea antaa.

– Käsitykseni mukaan tällä hetkellä ei olla vielä kovin konkreettisessa vaiheessa. Suomi ja Kymi Ring on kandidaatti kandidaatiksi. Kartoitusvaiheessa tehdään vasta listaa paikoista, joissa mahdollisesti tulevaisuudessa voitaisiin ajaa uusia kisoja, Oskari Saari sanoo.

Kymi Ring ei ole vielä valmis. Sen ensimmäisen vaiheen rahoitus oli pitkään epävarmaa, koska valtio vaati tukensa ehdoksi myös yksityisen rahoituksen toteutumista. Maaliskuussa Kymi Ring sai valtiolta 3,5 miljoonaa euroa.

– Osakilpailu edellyttää, että radan luokitukset ovat kunnossa, liikenneyhteydet Kymi Ringille toimivat ja majoituskapasiteettia on, ei välttämättä radan välittömässä läheisyydessä, mutta Kouvola–Lahti-akselilla olemassa, Ossi Oikarinen sanoo.

Formulaviikonloppujen paikanpäälle saapuvat katsojamäärät liikkuvat sadoissa tuhansissa. Television välityksellä seuraajia on miljoonia.

Oikarisen mukaan Forumula 1 -osakilpailu vaatisi myös valtion sitoutumista. Osakilpailu olisi näyteikkuna Suomelle.

– Valtiolla pitää olla intressejä markkinoida Suomea ja tätä aluetta, eikä se voi jäädä tällaisesta projektista pois. Tällainen urheilutapahtuma pitää nähdä sijoituksena.

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho on Helsingin Sanomille antamassaan lausunnossa pitänyt Suomessa ajettavaa F1:n MM-sarjan osakilpailua mahdollisena.

Eduskunta uudistaa kulukorvausohjettaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) ja kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) asumisepäselvyyksien takia.

Hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan kulukorvausohjetta ehdotetaan muutettavaksi niin, että jatkossa kansanedustajien täytyy toimittaa eduskunnalle kakkosasuntonsa vuokrasopimuksen ohella myös sen isännöitsijätodistus.

Rauhion mukaan asiassa edetään puhemies Paula Risikon (kok.) aloitteesta.

Asiasta ensimmäisenä kertoneen Iltalehden mukaan että asiasta päätetään virallisesti 13. syyskuuta. Tuolloin eduskunnan kansliatoimikunta kokoontuu ensimmäisen kerran syysistuntokaudella.

– Tästä tulee tietysti lisää kustannuksia kansanedustajille, mutta luulenpa että tämä hyväksytään kun tällaista esitän, Rauhio sanoi STT:lle.

Isännöitsijätodistuksesta voidaan nähdä, onko vuokrattu tila tarkoitettu asumiskäyttöön.

– Kun eteen on tullut tällainen aika lailla arvaamaton tilanne, katsomme nyt valvonnan tehostamista tältä osin, Rauhio sanoi.

Hakkarainen ja Vähämäki ovat vuokranneet Helsingissä saunaa ja sen perusteella nostaneet eduskunnalta kakkosasunnon hankkimiseen tarkoitettua korotettua kulukorvausta.

Vähämäki asui saunassa vuosina 2013–2015, ja Hakkarainen asuu saunassa edelleen.

Rauhio kertoi Ylelle, että Hakkarainen ja Vähämäki ovat pyytäneet lisäaikaa vastatakseen kysymyksiin asumisjärjestelyistään. Määräaika selvitysten antamiselle oli tänään keskiviikkona.

Kansanedustajakaksikolta on pyydetty viime viikolla selvitys siitä, mitä he ovat asumisjärjestelyistään sopineet ja mitä tietoa heillä on asumiskohteistaan ollut.

– He ovat vastanneet, että eivät olleet kotiosoitteessaan kirjettä vastaanottamassa. Tässä on tärkeintä, että asia selvitetään huolella, joten sinänsä kiirettä ei ole, Rauhio sanoo.

Lue lisää:

Hakkarainen ja Vähämäki pyytäneet lisäaikaa asumisjärjestelyistään kertomiseen

Iltalehti: Eduskunta alkaa selvittää Hakkaraisen asuntojärjestelyitä – Hakkarainen saa korvausta saunatilan vuokraamisesta Helsingissä

Kansanedustaja Ville Vähämäki selittää asuntojärjestelyitä Hakkaraisen kanssa: En ymmärtänyt, että kyseessä oli ”saunalaitos”

Ylellä esitetty sairaaladraamasarja Syke antoi monen mielestä liian hierarkkisen kuvan sairaalan arjesta.

Lääkärin sana oli laki, jota hoitajat mukisematta tottelivat. Myös hoitajien keskinäinen nokkimisjärjestys oli selvä.

Vaikka viime vuosina on puhuttu laajasti hierarkkisten organisaatioiden purkamisesta ja uudenlaisesta johtamisesta, mielletään sairaalat silti vahvasti johtovetoisiksi työyhteisöiksi.

Nyt tätä halutaan muuttaa.

Hätätilanteissa päätöksenteon portaat pitää tietysti ottaa käyttöön ja organisaation on oltava paperilla selvä.

Muutoin monet asiat halutaan jalkauttaa sinne, missä asiat tehdään, suorittavalle tasolle.

Hoitajia halutaan rohkaista vaikuttamaan omaan työhönsä.

Röntgenhoitaja Paula Tanni HUS:n Syöpäkeskuksen sädehoito-osastolta myöntää, että monet ovat olleet alkuun arkoja edes kommentoimaan työtään.

– Ollaan totuttu siihen, että määräykset tulevat ylemmiltä tahoilta. Luulen, että kaikilla on mielipide, mutta se vain pitää uskaltaa sitten sanoa ääneen.

Syöpäkeskuksessa perustettiinkin ensi töikseen omia, vain hoitajista koostuvia asiantuntijaryhmiä pohtimaan työn kehittämistä.

Hoitaja tietää, mitä potilas tahtoo

HUS:n jättimäisessä organisaatiossa halutaan siis vetää mutkia suoremmiksi hoitotyön päätöksenteossa.

Tehtävä ei ole helppo, HUS:ssa työskentelee peräti 12 000 hoitajaa. Tavoitteena on amerikkalainen hoitotyön laatua kuvaavan Magneettisairaalan status.

Röntgenhoitaja Paula Tanni tietää oitis, missä hänen ja kollegojensa päätösvaltaa voisi lisätä.

– Juuri niissä meidän omaa työtämme koskevissa asioissa. Me tiedämme myös potilaan näkemyksen usein parhaiten, joten sitä näkemystä voisimme tuoda sitten esiin.

Tanni myöntää, että joidenkin asioiden hyväksyttäminen ylempänä turhauttaa. Aikaa tuhraantuu, vaikka asia voisi olla helpomminkin ratkaistavissa.

Uusi lastensairaala tarttuu heti toimeen

Uudenlaista hoitotyötä aletaan toteuttaa heti, kun pian valmistuva Uusi lastensairaala otetaan käyttöön syyskuun alussa.

Pääsimme tutustumaan tulevaan lasten syöpä- ja elinsiirto-osastoon.

Ero vanhaan on huima. Vaikka lasten ja nuorten sairaalasänkyjä ei vielä ole kärrätty sisään, osasto näyttää monelta osin valmiilta.

Hoitajien uudet toimintatavat on otettu osaston suunnittelussa huomioon, kertoo johtava ylihoitaja Inger Mäenpää.

– Täällä hoitajat työskentelevät avodeskissä, niin kutsutuilla hoitaja-asemilla, silloin kuin eivät ole potilashuoneissa. Täältä heidät on helppo tavoittaa. Täältä pystyy myös hyvin valvomaan koko osastoa, kun saamme paljon uutta teknologiaa avuksemme.

Magneettisairaalan ajatukseen kuuluu myös potilaan ja omaisten vahva mukaanotto hoitotyöhön. Lastensairaalan suunnittelussa onkin kuunneltu heitä joka vaiheessa. Jokaisen potilaan huoneessa on nyt vuodesohva, jossa vanhempi voi yöpyä.

Lapsi saa myös osastolle tullessaan käyttöönsä tabletin, jolla voi olla milloin vain yhteydessä omahoitajaan tai vaikkapa kotona odottaviin sisaruksiin.

Päätöksenteko alas, hoidon laatu ylös

Vaikka Magneettisairaala on ensisijaisesti hoitotyön laatujärjestelmä, sen vaikutukset halutaan saada leviämään koko työyhteisöön.

Päätavoitteena on laadukkaammat hoitotulokset ja asiakastyytyväisyys.

Paremmalla johtamisella saadaan aikaan sairaala, joka on niin toimiva, että se vetäisi puoleensa niin hoitajia kuin potilaitakin, magneetin lailla.

– Lastenpsykiatrian osalta meillä on erittäin hyvää näyttöä, miten hoitajavastaanotot ovat lisääntyneet. Esimerkiksi syömishäiriöyksikkö on lähes hoitajavetoinen tällä hetkellä, listaa johtava ylihoitaja Inger Mäenpää Lasten ja nuorten sairaudet -yksiköstä.

Magneettisairaalan statusta tavoitellaan aluksi HUS:n neljässä eri yksikössä.

Mukaan ovat lähteneet Lasten ja nuorten sairaudet, Syöpäkeskus, Sydän- ja keuhkokeskus sekä Psykiatria.

Toimintatapoja muutetaan ja tulokset mitataan ja kirjataan. Kun tarpeeksi tietoa on saatu, voidaan statusta hakea. Käytännössä tämä tarkoittanee 2020-luvun alkupuolta.

Hoitajat ja lääkärit napit vastakkain?

Magneettisairaala-hanke on kirjattu HUS:n hallituksen kärkihankkeeksi. Vaikka kapinahenkeä ei ole sairaala-alueella nähty, ei totuttujen päätösrutiinien muuttaminen ole sujunut aivan muitta mutkitta.

– Yksittäisiä ennakkoluuloja lääkärien puolelta on ollut. Siksi tarvitaan selkeä paalutus ja mandaatti tehdä tätä, kommentoi HUS:n hallintoylihoitaja Kaarina Torppa sora-ääniä.

Uudenlaisen vastuunjaon tavoitteena onkin selkeyttää lääkärien ja hoitotyön rooleja. Lääkärin ja hoitajan lähestymistavassa potilaisiin on eroja, tavoitteena on hyödyntää kummankin vahvuuksia niin, että potilas niistä hyötyy.

Osalle hoitajista uudenlainen vastuunotto on jo arkipäivää. Sukupolvieroillakin on tässä merkitystä, uskoo röntgenhoitaja Paula Tanni.

– Ei ole ehkä ihan nykyaikaa, että on sellasta hierarkiaa.

A-studion tv-lähetys käsittelee työn muutosta tänään klo 21 tv1:llä.

Välimerellä siirtolaisia kuljettanut Aquarius-laiva on päässyt rantautumaan Vallettan satamaan Maltalle.

Ranskalais-saksalaisen hyväntekeväisyysjärjestön aluksella oli 141 Libyan rannikolta merihädästä pelastettua siirtolaista.

Suurin osa heistä on kotoisin Eritreasta ja Somaliasta. Joukossa oli järjestöjen mukaan 70 lasta.

Malta suostui päästämään laivan satamaan EU-maiden kesken käydyn viisi päivää kestäneen kiistelyn jälkeen. Ranska, Saksa, Luxemburg, Portugali ja Espanja lupautuivat ottamaan siirtolaiset vastaan.

Maat ottavat vastaan myös osan Maltan asevoimien eri tilanteessa pelastamasta 114:n siirtolaisen joukosta.

Aquarius-laivan kuljettamat siirtolaiset herättivät keskustelua EU:n siirtolaispolitiikasta viimeksi kesäkuussa. Silloin Malta ja Italia kieltäytyivät ottamasta siirtolaisia vastaan ja Aquarius kuljetti heidät Espanjaan.

Aiheesta aiemmin:

Siirtolaisia kuljettava Aquarius-laiva pääsee Maltan satamaan, ihmiset jaetaan viiteen EU-maahan

Siirtolaisia mereltä pelastava Aquarius-laiva ei taaskaan pääse satamiin

Venäjän presidentti Vladimir Putin matkustaa Itävallan ulkoministerin Karin Kneisslin häihin, kertoo uutistoimisto Reuters.

Kneissl on valtapuolue FPÖ:n nimittämä ministeri. Hän menee naimisiin yrittäjä Wolfgang Meilingerin kanssa. Häät oli tarkoitus pitää Gamlitz-linnassa keskellä viiniviljelyaluetta.

Kurier.at-lehden tietojen mukaan hääpaikka olisi kuitenkin siirretty linnasta jonnekin muualle Steiermark-alueella.

Anonyymit lähteet ovat kertoneet itävaltalaiselle Kronen Zeitung -lehdelle, että häistä on käyty "yksityiskohtaisia turvallisuuskeskuteluja" Itävallan poliisin Cobra-erikoisyksikön kanssa.

Myös Itävallan uutistoimisto APA vahvistaa tiedon Putinin suunnitellusta vierailusta tilaisuudessa.

Putinin avustaja Juri Ushakov kertoi venäläisviestimille Putinin saaneen kutsun häihin vieraillessaan Wienissä kesäkuun alussa. Kneissl oli mediatietojen mukaan ojentanut Putinille hääkutsun yksityishenkilönä.

The Washington Post -lehti kertoo, että ulkoministeri Kneissl vieraili huhtikuussa Moskovassa. Toisin kuin monet muut EU-maat, Itävalta ei karkottanut venäläisdiplomaatteja Skripal-myrkytystapauksen takia.

Kneissl ja Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ilmoittivat keväällä useaan otteeseen haluavansa sovitella Venäjän ja lännen välille puhjennutta kriisiä.

Putin halusi, että myös huipputapaaminen Trumpin kanssa olisi pidetty Itävallan pääkaupungissa Wienissä. Tapaaminen pidettiin lopulta Helsingissä.

Putin vierailee aiemmin lauantaina Saksassa, jossa hän keskustelee liittokansleri Angela Merkelin kanssa muun muassa Ukrainasta ja Syyriasta.

Suomessa korjataan tänä vuonna 105 siltaa, mutta vauhti ei riitä.

Vaikka moni siltatyömaa saattaa kiristää autoilijoiden hermoja, arvioidaan Liikennevirastossa, että siltojen peruskorjauksia pitäisi tehdä kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna

Juttu jatkuu kartan jälkeen.

– Huippuvuosina valmistui vuosittain 250–300 siltaa eli jokainen voi laskea, että jäämme tässä jälkeen koko ajan, kiteyttää Liikenneviraston yksikönpäällikkö Minna Torkkeli.

Hänen johtopäätöksensä on selkeä: pelkästään teknisesti ajatellen korjaamisvauhti pitäisi tuplata heti.

Siltoja valmistui erityisen paljon 1960–70-luvuilla. Yleensä silta tulee peruskorjausikään 40–45 vuoden iässä, joten peruskorjattavaa lähivuosina riittää.

Myös Italian Genovassa romahtanut silta on rakennettu 60-luvulla. Juuri se on nostanut keskusteluun siltojen kunnon muuallakin.

Suomessa väylien ylläpidon määrärahoja on lisätty viime vuosien aikana noin 900 miljoonalla eurolla. Myös sen ansiosta Torkkelin mukaan niin sanotun korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään, mutta ei pienentymään.

Nyt korjausiässä olevilla silloilla on yksi tyyppivika. Asfalttipinnan alla oleva kosteuseristys ei toimi betonin kanssa niin kuin pitäisi.

– Tämä selvisi 20 vuoden käytön jälkeen. Nyt ne kaikki ovat ongelmallisia.

Ongelmia syntyy, kun suolavesi pääsee asfaltin läpi betoniin ja sen raudoitukseen.

Myös siltojen vuosittaisia tarkastuksia tekevä Heikki Väisänen tuntee siltojen perusriskit: autojen törmäykset ja vuotavan vesieristyksen aiheuttaman rapautumisen.

Myös viivästyneet peruskorjaukset eli korjausvelka on tuttu ilmiö.

– Kyllä tulee vastaan siltoja, joissa vauriot ovat menneet niin pitkälle että peruskorjaus olisi ollut ajankohtainen jo 10 vuotta sitten, Väisänen sanoo.

Suomessa siltojen yhtenä riesana on ollut myös betonin huokoisuus. Kuivuakseen oikealla tavalla betonin on oltava sopivan huokoista.

Kemijärvellä huokoisuus ei ollut kohdillaan, ja lähes valmis silta purettiin kesällä 2016.

Liikennevirastolla tapaus käynnisti laajan tutkimuksen siltojen laatuongelmista. Tutkimuksen tuloksia luvataan kuukauden kuluttua.

Sillat joutuvat myös kovemmalle koetukselle kuin mihin ne on alun perin suunniteltu.

– Esimerkiksi nykyiset rekat ovat aika paljon suurempia kuin vaikka 60-luvulla, Liikenneviraston Torkkeli havainnollistaa.

Juttua korjattu 15.8.2018 klo 18.58: Suomessa väylien ylläpidon määrärahoja on lisätty viime vuosien aikana noin 900 miljoonalla eurolla. Jutussa luki alun perin, että lisäys olisi ollut tänä vuonna pari miljardia euroa.

Kaakkoisaasialaisen Kambodžan vaalilautakunnan tulostiedote kertoo karua kieltä maan demokratiasta.

Pääministeri Hun Senin johtama Kambodžan Kansanpuolue voitti kaikki 125 parlamenttipaikkaa ja keräsi äänet kaikissa 25 maakunnassa. Puolue sai 4,8 miljoonaa ääntä eli liki 77 prosenttia äänistä.

Vaaleissa harjoitettiin tarkkailijoiden ja opposition mukaan äänestäjien pelottelua. Ääntenlaskennassa hylättii liki 600 000 protestiääntä, kuutisen kertaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa 2013.

Vaaleissa ei ollut ehdokkaana pääoppositiopuolueen, Kambodžan Kansallisen Pelastuspuolueen ehdokkaita, koska Hun Sen hajotutti puolueen viime vuonna. Puolueen johtaja on vankilassa odottamassa maanpetosoikeudenkäyntiä.

Myös kansalaisoikeusaktivisteja, riippumattomia toimittajia ja muita oppositiopoliitikkoja on pidätetty.

19 pienpuoluetta osallistui vaaleihin, mutta ne olivat uusia ja tuntemattomia, eivätkä saaneet ehdokkaitaan lävitse.

Ihmisoikeusjärjestöt katsovat, että vaalit vahvistivat Kambodžan yksipuoluejärjestelmää ja jatkavat Hun Senin jo 33 vuotta kestänyttä valtakautta.

Myös länsimaat pitävät vaaleja epäuskottavina ja Yhdysvallat on ilmoittanut harkitsevansa lisää pakotteita Hun Senin lähipiirille. Kesäkuussa Yhdysvallat määräsi Hun Senin henkivartiokaartin johtajalle, kenraali Hing Bun Hiengille pakoteet, jotka kieltävät amerikkalaisten liiketoiminnan hänen kanssaan.

Suomalaisissa passeissa on havaittu viallisia vesileimoja. Ongelmaan törmättiin Lappeenrannasta Viipuriin suuntautuvilla risteilyillä tänä kesänä.

Viisi suomalaista ei ole päässyt nousemaan maihin Viipurissa, sillä heidän passien sivuilla on ollut väärin päin olevia vesileimoja.

– Ensimmäiset tapaukset tulivat ilmi kesäkuun loppupuolella, kertoo risteilyjä järjestävän Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine.

Vialliset passit on havaittu venäläisten rajaviranomaisten tarkastuksissa Viipurissa. Viallisen passin omistavat matkustajat ovat joutuneet viettämään aikaansa laivassa sen aikaa, kun kunnes laiva on palannut Lappeenrantaan.

– Ikäväähän se tietysti on, kun on matkaan lähtenyt ja ei pääse maihin, Laine sanoo.

Laiva viipyy Viipurissa noin kolme tuntia.

Poliisihallitus selvittää ongelman laajuutta

Poliisihallituksen tietoon on tähän mennessä tullut kolme suomalaispassia, joissa vesileimoja on väärin päin. Lupahallintopäällikkö Hanna Piipposen mukaan käytännössä koko sivuarkki on ollut passissa väärin päin.

– Passi on ihan aito, mutta muutamalla sivulla arkki on väärin päin, Piipponen kertoo.

Vialliset passit on myönnetty vuosina 2014 ja 2015. Poliisihallitus ei vielä tiedä, onko kyse yksittäistapauksista vai onko ongelma laajempi.

– Selvitämme toimittajan kanssa, mistä tämmöinen on voinut johtua. Sen perusteella arvioimme, kuinka montaa passia tämä mahdollisesti voisi koskea, Piipponen kertoo.

Passien toimittaja vaihtui vuoden 2017 alussa normaalin kilpailutuksen kautta.

Uusi passi aina syytä tarkistaa huolellisesti

Passin sivulla olevan vesileiman näkee, kun sivun laittaa valoa vasten.

Poliisihallitus ei ainakaan vielä anna erikseen ohjeistusta nimenomaan passien vesileimojen tarkistamisesta vaan selvittää ensin ongelman laajuudeen.

– Yleinen neuvo on, että uusi passi on syytä tarkistaa huolellisesti, lupahallintopäällikkö Hanna Piipponen sanoo.

Virheellinen passi on syytä viedä poliisille, jotta tilalle voidaan myöntää uusi passi. Viallisista passeista kertoi ensin Etelä-Saimaa (juttu on maksumuurin takana).

Se oli yksi puhelinsoitto, josta alkoi kolmen vuoden painajainen.

Viisikymppinen Minna Koivuniemi osti mielestään unelmakodin kahden poikansa kanssa kesällä 2010. 60-luvulla rakennettu rivitalo sijaitsi suositulla asuinalueella Jyväskylän Palokassa. Koivuniemi rakastui isoon vehreään takapihaan.

– Pojat halusivat pois kerrostalosta, maan tasalle. Ajattelin, että se olisi loppuelämäni koti, sanoo Koivuniemi.

Koivuniemi oli pahasti väärässä. Hän ehti asua asunnossaan ainoastaan muutaman vuoden, kunnes eräänä päivänä naapuri soitti ja ilmoitti asunnossaan olevasta oudosta hajusta. Koivuniemi toimi silloin taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiön puheenjohtajana, joten lähti tarkistamaan asuntoa.

– Menin sinne nokkani kanssa ajatellen, että mitäköhän tämäkin nyt taas on. En ehtinyt olla kauaakaan asunnossa, kun minulta lähti ääni. Se lähtee aina, jos jossain on sisäilmaongelmia, kertoo Koivuniemi.

Pahat kosteusongelmat

Pian selvisi, että huoneistossa oli laaja mikrobiongelma ja sama ongelma olisi mahdollisesti myös muissa huoneistoissa. Mikrobeja löytyi seinistä ja lattioista. Kaikki 10 huoneistoa, jotka sijaitsivat kahdessa rivitalossa, vaativat lukuisia peruskorjauksia, kosteusvaurioiden ja valesokkelirakenteen korjaamisesta käyttövesiputkien ja ilmastoinnin uusimiseen sekä salaojien kunnostamiseen. Salaojien kunnostus olisi vaatinut kalliita porauksia kallioon.

Remonttikustannusten hinta nousi pilviin.

– Toinen tarjous oli 1,25 miljoonaa ja toinen 1,40 miljoonaa euroa. Kysyimme pankilta lainaa ja noin 600 000 euroa olisimme saaneet. Se oli iso järkytys, kertoo Koivuniemi.

Koivuniemen taloyhtiössä käännettiin jokainen kivi, mietittiin ja keskusteltiin eri vaihtoehdoista, jotta kodit saataisiin pidettyä. Kukaan ei ollut valmis laittamaan enempää omaa rahaa remontteihin, sillä aikaisempiakin lainoja oli vielä maksettavana.

– Lopputulema oli, että tontti myydään rakennusyhtiölle ja talot puretaan pois, sanoo Koivuniemi silmät kostuen.

Harvoin päädytään purkamaan

Taloyhtiöiden hallinnoimien rakennusten purkaminen Suomessa on tähän asti ollut harvinaista. Viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan purettiin 89 rivitaloa ja sitä edellisenä 86, mutta syitä niiden purkuun ei tiedetä. Usein purun kohteena on juuri rivitalo, sillä esimerkiksi kerrostalossa taloyhtiön osakkaita on enemmän maksamassa yhteisiä remonttikuluja.

Syksyllä hallituksen käsittelyyn tuleva asunto-osakeyhtiölain uudistus (Oikeusministeriö) saattaa kuitenkin yleistää purkamista. Ennen purkamispäätökseen on vaadittu kaikkien taloyhtiön osakkaiden suostumus, mutta uudistuksessa 80 prosentin enemmistö riittäisi.

Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Mähönen kertoo, että uudistuksen tavoitteena on uudisrakentamisen lisääminen.

– Tarkoituksena on nimenomaan helpottaa päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä ja edesauttaa lisä- ja täydennysrakentamista varsinkin kasvukeskuksissa.

Oikeusministeriön mukaan tavoitteena on myös uudistaa asuntokantaa, vastata asuntojen kysyntään, lisätä asumisen valinnanvapautta ja vastata asuntotarpeen rakenteen muutokseen.

Suomessa on runsaasti 1960-, 70-, ja 80- lukujen rakennuskantaa, jossa lähivuosina ja vuosikymmeninä on edessä mittavia peruskorjauksia. Oikeusministeriön mukaan purkava uusrakentaminen voisi olla yksi käyttökelpoinen mahdollisuus rahoittaa ja toteuttaa taloyhtiöiden laajoja rakennushankkeita.

– Erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on arvioitu, että siellä on hyvää potentiaalia järkevästi uudistaa ja täydentää nykyistä kaupunkirakennetta, sanoo lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen oikeusministeriöstä.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Mari-Leena Talvitie iloitsee vireillä olevasta lakiuudistuksesta.

– Asunto-osakeyhtiössä on lähes puolet Suomen asunnoista ja ne muodostavat huomattavan osan kansallisvarallisuudestamme. Kaupunkien ja keskustojen kehittymistä hidastaa tai jopa estää purkavaan uusrakentamiseen kohdistuvat asunto-osakeyhtiölain vaatimukset, Talvitie toteaa toukokuisessa tiedotteessaan.

Purkava uusrakentaminen kallis ratkaisu

Asunnon omistajalle vanhan taloyhtiön purkaminen ja uuden tilalle rakennuttaminen on kuitenkin hyvin harvoin taloudellisesti kannattavaa. Purkava uusrakentaminen on hyvin kallista, joten ympäristökunnissa ja maaseudulla se tulee olemaan hyvin epätodennäköistä.

Vahanen PRO Oy:n lisä- ja täydennysrakentamisen palveluvastaava Tuomas Johansson ei usko purkavan uusrakentamisen voimakkaaseen kasvuun. Hänen mukaansa ainoastaan ääritapauksissa purkava uusrakentaminen on järkevä vaihtoehto.

– Silloin on oltava todella hyvä sijainti ja siten rakennusoikeuden arvo korkealla. Purkava uudisrakentaminen voisi toteutua, jos myös kaikki peruskorjaukset olisivat tekemättä ja tontille saisi moninkertaisesti lisää rakennusoikeutta.

Koti meni ja velat jäi

Minna Koivuniemen ennen asuttama rivitalo oli osittain korjattu. Ikkunat ja ovet oli uusittu, katto oli korjattu ja osa viemäriputkistoa uusittu sukitusmenetelmällä. Taloyhtiöllä oli näistä remonteista jo ennestään lainaa.

Uuden rivitalon rakennuttaminen puretun tilalle olisi tullut taloyhtiölle liian kalliiksi. Lisäksi se olisi ollut hyvin monimutkainen järjestää. Uudisrakennushanke ei ollut realistinen vaihtoehto, ja asukkailta alkoivat voimat loppua. Niinpä taloyhtiö päätti kolme vuotta sitten myydä tontin rakennusyhtiölle, joka hoiti rivitalon purkukulut.

Kaikilla asukkailla oli asuntovelkaa. Osa asukkaista oli alkuperäisiä asukkaita ja osa muuttanut taloyhtiöön vasta viime vuosina. Koivuniemi sai maksettua 20 000 euron taloyhtiölainansa tontista saaduilla varoilla, mutta oma asuntolaina jäi niskaan.

– Minulle jäi 70 000 euroa velkaa. Pankista sanoivat, että se on nyt niin kuin kuollutta lehmää maksaisit, sanoo Koivuniemi.

Koivuniemi oli taloyhtiön puheenjohtajan asemassaan keskittynyt kolmen vuoden ajan osakkaiden edun ajamiseen. Vuosi sitten äitienpäivänä hän vihdoin havahtui ajattelemaan omaa kohtaloaan, minne hän sitten menisi, kun hänelläkään ei olisi enää kotia?

Koivuniemi muutti viime vuoden marraskuussa viimeisenä pois purettavasta rivitalosta. Hän sai hommattua itselleen uuden kerrostaloasunnon Jyväskylän Kuokkalasta.

Vanhat rivitalot on tänä vuonna purettu ja tontille rakennetaan uusia asuntoja.

– Terassin otimme mukaan, mutta sinne jäi kaikki muu, omenapuut ja kirsikkapuut. Muistot ja kuvat ovat vain jäljellä, Koivuniemi sanoo kyyneleitä pyyhkien.

Lakiuudistuksessa pyritään turvaamaan osakasta

Oikeusministeriön mukaan asunto-osakeyhtiölain uudistuksessa pyritään turvaamaan asunnon omistajan asumista. Laissa halutaan varmistaa, että asukas saa riittävän ajoissa tiedon, jos hänen taloyhtiössään aiotaan suorittaa purkavaa uusrakentamista.

Taloyhtiössä tehtävän määräenemmistö purkamispäätöksen edellytyksenä on myös, että osakas saa uusista osakeyhtiöasunnoista aiempaa asuntoa vastaavan tilan.

– Ja jos osakas ei halua olla mukana tällaisessa purkavan uusrakentamisen hankkeessa, niin hän voi sitten vaatia osakkeidensa lunastamista käypään hintaan ja sitä kautta irtautua taloyhtiöstä, selvittää Markus Tervonen oikeusministeriöstä.

Pankit ovat kiristäneet lainaehtojaan taloyhtiöille. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksestä kerrotaan, että traagisia kohtaloita tulee silloin tällöin vastaan. Toiminnanjohtaja Hannu Mähönen painottaa, että taloyhtiöistä on pidettävä huolta ja remontit tehtävä ajoissa.

– On ihan ymmärrettävää, että pankit huomioivat lainatarjouksissaan sen, onko asunto-osakeyhtiön kiinteistölle kertynyt kovasti korjausvelkaa kun siellä on jätetty korjaukset vuosikausia tekemättä, vai onko taloyhtiö hyvin hoidettu ja remontit tehty ajoissa.