Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen arvioi, että Suomessa tehdään asioita eri tavalla, jos koronapandemian toinen aalto iskee Suomeen.

Salminen sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että nyt Suomessa ymmärretään paljon paremmin taudinkuvaa, kuinka se kuormittaa terveydenhuoltoa ja ketkä ovat eniten riskissä sairastua. Hän myös uskoi, että koulujen sulkeminen olisi asia, jota varmasti mietittäisiin hyvin tarkkaan.

– Siitä on tullut sen verran paljon näyttöä, että siitä ei oikeastaan hyötyä ole vaan paljon enemmän haittaa lapsille. En usko, että ainakaan me (THL) voitaisiin sitä suositella toimenpiteenä enää, Salminen sanoi haastettelussa.

THL kertoi perjantaina tiedotteessa, että koulujen ja päiväkotien sulkemisella oli vain vähän vaikutusta lapsilla ja nuorilla todettuihin koronatartuntoihin. Tiedot perustuvat Suomessa ja Ruotsissa 1–19-vuotiailla todettujen koronatartuntojen, niistä aiheutuneiden tehohoitojaksojen ja kuolemantapausten vertailuun.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön, johtaja Tuija Kumpulaisen mukaan mahdollisessa toisessa aallossa keskeistä on kansalaisten tietous asioista.

– On helpompi puhua sellaisen väen kanssa, joka tietää. Silloinhan (maalis-huhtikuussa) se oli pelottavaa. Ihmiset eivät olleet ollenkaan tottuneet siihen, että pidä etäisyyttä ja käy kaupassa harvoin. Nyt se on ikään kuin uusi normaali, Kumpulainen sanoi.

Myös lainsäädäntöön liittyviä muutoksia on tekeillä.

• Lue myös: 5 asiaa, jotka Suomi tekee toisin, jos koronan toinen aalto iskee

Matkailun täsmärajoituksia ei suoralta kädeltä tyrmätä

Kumpulaiselta ja Salmiselta kysyttiin lähetyksessä myös mahdollisista maakohtaisista täsmärajoituksista matkailussa. Esimerkiksi Tanska on sallinut matkailun ositttain Ruotsin eteläosista.

STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan Ruotsin suhteen ongelmana on se, että mittavin liikennöintialue on juuri Tukholman alue ja Keski-Ruotsi.

– Ne ei ole mitenkään hyvässä vaiheessa olevia alueita tällä hetkellä, Kumpulainen sanoi.

THL:n Salminen pitää maakohtaisia täsmärajoituksia osittain mahdollisina ja työssäkäyntialueet voisivat olla harkittavien listalla ylimpänä.

– Viime kädessä on pakko katsoa eroa tautitilanteessa, että onko siinä järkeä että liian heppoisin perustein avaamaan niitä. Jos perusteet, edellytykset ja toimintakeinot, joilla voidaan hallita riskejä ovat olemassa, niin mikäs siinä silloin. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, niin isommat riskit, yleensä se on niin, Salminen sanoi Ykkösaamussa.

Miten Suomen pitäisi mielestäsi toimia mahdollisessa toisessa koronavirusaallossa? Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23:een asti.

Lue myös:

Matkailu avataan 28 maahan ja ravintolat saavat olla auki kellon ympäri – katso, mitkä rajoitukset muuttuvat maanantaina

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa yksi uusi tartunta, Suomi purkaa tänään rajoituksia, brittitutkimus: immuniteetti koronalle jää useimmilla lyhytaikaiseksi

Näyttelijänä ja mallina työskennellyt Kelly Preston on kuollut. Preston sairasti rintasyöpää. Hän oli 57-vuotias.

Asian on vahvistanut hänen aviomiehensä, näyttelijä John Travolta. Pari oli naimisissa 29 vuotta.

Preston näytteli muun muassa elokuvissa Mischief – Eka kerta (1985), Twins – Identtiset kaksoset (1988)ja Jerry Maguire – elämä on peliä (1996).

Viimeisen roolinsa hän teki elokuvassa Gotti – Viimeinen kummisetä (2018). Siinä Preston näytteli miehensä Travoltan näyttelemän mafiapomon vaimoa.

Prestonilla ja Travoltalla oli kolme lasta, joista vanhin kuoli sairauskohtaukseen perheen lomamatkalla vuonna 2009. Travolta kertoi myöhemmin medialle, että skientologia oli auttanut vanhempia tragedian käsittelyssä.

Prestonin kuolemasta ovat uutisoineet muun muassa Variety ja People.

Suomessa jää noin 50–60 ihmistä junan alle vuosittain. Kaikkien onnettomuuksien syy ei selviä koskaan.

Tapana on, että tapahtumia ei uutisoida yksityiskohtaisesti. Aika ajoin junan alle jääneen ihmisen menehtyminen tai veturinkuljettajan kokemus nousee kuitenkin puheenaiheeksi.

Tilanteessa edetään ohjeen mukaan

VR:n liikennejohtaja Nina Mähönen kertoo, että ikävässä tilanteessa yhtiö tekee kaikkensa työntekijöiden hyvinvoinnin eteen. Tukea ja apua annetaan jokaiselle henkilökunnan jäsenelle.

Tilanne etenee aina sovitun toimintaohjeen mukaan. Ensimmäisenä otetaan aina yhteys viranomaisiin. Kuljettaja soittaa hätäkeskukseen ja tekee ilmoituksen liikenteen ohjaukseen.

Kuljettajan työvuoro keskeytyy ja hänet ohjataan työterveyteen. Töihin hän palaa vasta siinä vaiheessa, kun kokee siihen pystyvänsä.

Veturinkuljettajilla on oma vertaistukiryhmänsä, jossa he voivat puida kokemuksiaan rauhassa.

– Se on kuljettajien mukaan myös tärkeä keino palautua työkuntoon, Mähönen kertoo.

Pääsääntöisesti kuljettajat palaavat töihin lyhyen poissaolon jälkeen.

Erilaisia onnettomuustilanteita käydään läpi jo koulutuksessa. Niitä harjoitellaan teoriassa ja simulaattorissa.

"Kenenkään ei tarvitse selviytyä omin neuvoin"

Rautatiealan unionin puheenjohtajan Tero Palomäen käsityksen mukaan kaikki kuljettajat, jotka ovat tarvinneet apua ovat sitä myös saaneet.

– Tilanne, jossa henkilö jää junan alle on kuljettajalle kriisi ja siitä toipuminen voi olla pitkä prosessi, Palomäki sanoo.

Unioni ei ole joutunut puuttumaan siihen, miten henkilökuntaa sillä hetkellä kohdellaan.

– Kenenkään ei tarvitse selviytyä omin neuvoin, Palomäki sanoo.

Itsekin kuljettajan työtä tehnyt Palomäki tietää tapauksia, joissa useita samanlaisia onnettomuuksia kokenut kuljettaja vaihtaa kokonaan ammattia.

– Tilanteet ovat erilaisia ja se vaikuttaa kokemukseen. Onko kyseessä vahinko, ja minkä ikäinen alle jäänyt on, Palomäki sanoo.

Henkilökunnan kouluttaminen on yksi keino vähentää junan alle jäämisiä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on selvittänyt, mitkä ovat kustannustehokkaimmat keinot vähentää itsemurhia Suomen rautateillä. Selvityksen on laatinut VTT:n erikoistutkija Anne Silla, joka on myös väitellyt rautatieliikenteen allejäänneistä.

– Se on aina valitettava tapahtuma veturinkuljettajan, uhrin omaisten, pelastushenkilökunnan sekä mahdollisten silminnäkijöiden näkökulmasta, mutta myös rautatieliikenteen sujuvuuden kannalta, Silla sanoo.

Selvityksen mukaan toimivia keinoja ovat muun muassa rautateiden henkilökunnan kouluttaminen tunnistamaan itsetuhoisia henkilöitä rautatiealueilla, alueiden parempi valvonta ja eri viranomaisten parempi yhteistyö VR:n ja Traficomin kanssa.

Traficom vetää myös yhteistyöryhmää, jossa käydään näitä asioita läpi. Ryhmässä ovat mukana VR:n ja muiden rautatieliikenteeseen liittyvien toimijoiden lisäksi poliisi, pelastuslaitos, terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ja Suomen mielenterveys ry.

Ruotsalainen Alfa Laval on tehnyt tarjouksen Nelesistä, joka syntyi tämän kuun alussa Metson ja Outotecin yhdistyttyä. Kaupan arvo on 1,7 miljardia euroa.

Alfa Lavalin mukaan kauppa vahvistaa sen asemaa teollisessa virtauksensäädössä, jonka yhtiö on tunnistanut keskeiseksi kasvualueeksi. Nelesiin jäivät Metson venttiililiiketoiminnot.

Neleksen hallituksen jäsenet, jotka osallistuivat päätöksentekoon, ovat yksimielisesti päättäneet suositella yhtiön osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.

Metso Outotec aloitti viime viikolla yt-neuvottelut. Yhtiö arvioi tuolloin, että päällekkäisyyksien karsimiseksi ja synergiaetujen saavuttamiseksi sen pitää vähentää enintään 280 henkilöä. Neuvottelujen piirissä on valtaosa Metso Outotecin henkilöstöstä, noin 2 400 henkilöä.

Myös Neles tiedotti aiemmin kesällä yt-neuvotteluista. Se kertoi tuolloin tavoitteekseen vähentää 32 vakituista työntekijää vuoden loppuun mennessä.

Lue lisää:

Metso Outotec aloittaa yt-neuvottelut – 280 työpaikkaa vaakalaudalla

Neles Finland vähentää 32 vakituista työtehtävää vuoden loppuun mennessä

Pohjois-Karjalan rajavartiosto tutkii epäiltyä valtionrajarikosta.

Rajavartiosto havaitsi lauantaina aamyöllä ennen kello kolmea vesiskootterin ylittävän valtakunnan rajan Karjalan Pyhäjärven Kalattomanselällä.

Vesiskootteri matkasi Suomesta Venäjälle, ja viipyi väärällä puolen rajaa noin kymmenen minuutin verran.

Vesiskootterin kyydissä oli kaksi ihmistä.

Tapauksesta on käynnistetty esitutkinta, ja rajavartiosto on ottanut yhteyttä Venäjän Suojärven alueen rajavaltuutettuun.

Pohjois-Karjalan rajavartiosto havaitsi viime viikon aikana kaikkiaan kolme lievää valtionrajarikosta. Havaituissa rikkeissä henkilöt liikkuivat rajavyöhykkeellä ilman asianmukaisia lupia.

Suomessa on enemmän peuroja ja kauriita kuin koskaan. Leudot talvet ovat auttaneet niitä leviämään entisestään.

Myös onnettomuuksia tapahtuu jo moninkertaisesti verrattuna hirvikolareihin.

Kokosimme viisi tietoa, jotka hirvieläimistä kannattaa muistaa jo siksi, että peuravaara-alueella tajuaa hiljentää vauhtiaan.

Katso videolta, miten läheltä ja nopeasti peura paukahtaa moottoripyörän eteen ja ohi:

1. Onnettomuuksia enemmän kuin hirvellä

Metsäkauris on pieni ja siro, noin parikymmentäkiloinen. Valkohäntäpeura taas saattaa juosta jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Painoa voi olla sata kiloa.

Erityisen vaarallinen peura on iskeytyessään auton sivusta laseja vasten. Moottoripyöräilijän peuraonnettomuus voi tappaa helposti.

Suomen tieliikenteessä sattui viime vuonna yli 13 000 riistaonnettomuutta. Onnettomuuksista yli 11 000 liittyi valkohäntäpeuroihin ja metsäkauriisiin.

Vaarallisinta aikaa oli marraskuu, jolloin kirjattiin kaikkiaan yli 2 000 onnettomuutta eli noin kuudesosa kaikista tapauksista.

Suurin osa riistaonnettomuuksista sattui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

Määrät ovat olleet jatkuvassa ja nopeassa kasvussa.

Hirvien kanssa kolaroitiin viime vuonna reilut 2000 kertaa.

Syksyllä valkohäntäpeurat liikkuvat paljon muun muassa kiiman vuoksi. Keväällä syntyneet vasat ovat syksyllä jo isoja ja liikkuvat aikuisten mukana.

Tavallisimmin peurat lähtevät liikkeelle illan hämärtyessä, joka loppusyksyllä osuu samaan ajankohtaan vilkkaimman työmatkaliikenteen kanssa.

Myös aamuhämärän aika on peurojen suosiossa.

2. Hirveen verrattava saalis

Valkohäntäpeura on nykyisin arvokas riistaeläin etenkin Etelä-Suomessa. Se alkaa jo olla metsästyksessä hirveä merkittävämpi ja arvokkaampi eläin, sillä samalla kun kanta kasvaa, kasvavat myös pyyntiluvat.

Valkohäntäpeurakannan on arvioitu kaksinkertaistuneen 2000-luvulla. Nyt niitä on jo noin 110 000 yksilöä.

Esimerkiksi vuoden 2016 jahdin jälkeen peuroja arvioitiin olevan koko maassa vain 70 000

– Yksi syy kannan kasvuun on metsästyksessä. Etenkin aiempina vuosina on ammuttu uros, eikä lisääntyvää naarasta, riistasuunnittelija Marko Muuttola kertoo.

Vasojen emää ei ammuta ensimmäisenä, sillä se ei kuulu eettiseen metsästykseen, vaikka leutona talvena ja talviruokinnan piirissä vasat selviäisivätkin ilman emää.

– Eli metsästäjän pitäisi ampua ensin vasat ja sitten emä. Se vaatii usein lukuisia tunteja lisätyötä, sillä vasansa menettänyt naaras voi olla paljon varovaisempi, Muuttola sanoo.

Jotta valkohäntäpeurakanta suurella todennäköisyydellä pienenisi, Luonnonvarakeskuksen mukaan saalismäärän tulisi olla yli 60 000 yksilöä.

Tämän vuoden pyyntilupia vasta annetaan eri alueille. Viime vuonna lupia annettiin jo ennätysmäärä, ja eläimiä kaadettiin enemmän kuin koskaan.

Pyyntilupia myönnettiin yli 58 000 kappaletta. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

3. Riesaksi asti

Kun peurat tai metsäkauriit saapuvat ensi kertaa omaan pihaan, näky voi tuntua satumaisen kauniilta. Kun ne sitten alkavat tulla yhä rohkeammiksi, hymy saattaa hyytyä.

Esimerkiksi kaupunkien taajamissa on jo metsäkauriita, mutta myös valkohäntäpeuroja riesaksi asti. Kaavoitetulla alueella metsästystä ei saa harjoittaa, joten pienet hirvieläimet saavat jäädä niille sijoilleen.

Vaikka kettuja asumusten pihapiirissä liikkuisikin, ilveksiä harvemmin. Siksi pienille hirvieläimille jää taajamissa luontaiseksi viholliseksi usein vain auto.

Metsäkauriin voi erottaa valkohäntäpeurasta etenkin hännästä tai sen puuttumisesta. Peuraa sirompi ja kevyempi metsäkauris ei juuri häntää omaa, mutta valkoista löytyy myös sen takalistosta.

Valkohäntäpeuralla taas on komea pulloharja, jonka eläin nostaa usein pystyyn liikkuessaan. Oman marjapensaan silmuja syövän eläimen lajia voi hämärässä olla näilläkin tiedoilla silti vaikea tunnistaa.

Metsäkauriskantaa kasvattaa myös sen metsästyksen vapauttaminen. Koska eläimen kaatoon ei tarvita enää pyyntilupia, niitä jää kaatamatta suunnitelmallisesti, pyyntilupien verran.

Siinä missä sarvipäiden kuningas hirvi elää suurissa metsissä, peurat ja kauriit viihtyvät lähellä peltoja, ihmistä ja asutusta.

Autoillessa kannattaakin paitsi hidastaa vauhtia etenkin peuravaaramerkin kohdalla, myös tarkkailla peltoja ja tiensivuja.

4. Kanta alkoi kasvaa vain muutamasta peurasta

Kun valkohäntäpeura tuotiin Suomeen lähes 90 vuotta sitten, vahva ja hyvinvoiva kanta oli vielä kaukainen haave.

Amerikansuomalaiset toivat Pohjois-Amerikan Minnesotasta ensimmäiset peurat vuonna 1934 lahjaksi Suomen metsästäjäliitolle.

Suomeen tuotiin neljä naarasta ja yksi pukki, jotka siirrettiin Laukon kartanon maille Pirkanmaan Vesilahdelle.

Alussa valkohäntäpeura lisääntyi hitaasti. 1960-luvulla peuroja arvioitiin olevan vain 1 000 yksilöä. Nyt peurakanta on kuin haavekuvissa ja ehkä liiankin suuri lähes 110 000 yksiöllään.

5. Metsäkauriilla niksinsä talvesta selviämiseen

Hirvieläimistämme metsäkauris on kaikkein nopein lisääntymään

Metsäkauriin kiima alkaa aiemmin kuin muilla hirvieläimillä ja on nyt jo käynnissä. Kiima-aika kestää elokuun lopulle ja keväällä naaras synnyttää yhdestä kolmeen vasaa.

Metsäkauris eroaa muista hirvieläimistä siinä, että sillä on viivästynyt sikiönkehitys.

Siro kauris ei voi kerätä rasvaa talven varalle samalla tavalla kuin vaikkapa suurikokoinen hirvi. Siksi sikiön viivästynyt kehitys on sen keino peitota kovat talvet.

Vaikka naaraan tiineys kestää vain puolisen vuotta, vasat eivät suinkaan synny sydäntalven lumituiskuissa.

Munasolujen hedelmöittyminen tapahtuu heti loppukesästä, mutta syntynyt alkio ei kiinnity heti kohdun seinämään, mistä se saisi ravintoa kehittymiseen. Sen sijaan se lilluu irrallaan lepotilassa joulukuulle saakka. Vasta silloin alkaa kauriinvasojen kehitys ja emän vatsan pyöristyminen.

Näin vasat syntyvät sopivasti touko-kesäkuun parhaaseen ravintoaikaan.

Myös esimerkiksi karhuilla on sama mekanismi.

Lue lisää:

Peuroja on enemmän kuin koskaan – ja nyt ne tungeksivat jo puutarhoihin ja teille: "Ihmisten sietokyky alkaa ylittyä"

Kun villieläin eksyy Helsingin keskustaan, sen kohtalo on lähes varma – eläinpelastusvastaava: "Ensimmäiseksi turvaamme ihmiset"

Pohjois-Suomen hirvenmetsästystä esitetään aikaistettavaksi lumisten talvien takia

Jyväskylän Palokan perjantaisesta rajusta kerrostalopalosta evakuoidulle järjestetään apua monin tavoin.

Muun muassa Suomen Punainen Risti katastrofirahaston varoin on hankittu vaatteita ja hygieniatarvikkeita sekä järjestetty ruokaa kodeistaan lähtemään joutuneille, kertoo Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston kotimaan avun yhteyshenkilö Jouko Aho.

SPR kerää nyt avoimella keräyksellä esimerkiksi kännykkälatureita, jotta evakuoidut saavat puhelimiinsa virtaa.

– Kaikki ylimääräiset myös vanhat laturimallit käyvät keräykseen, koska ihmisillä on vanhojakin puhelimia. Kaikissa aiemmissakin tilanteissa on osoittautunut, että kännyköihin tarvitaan virtaa ja jos nyt latureita tulee enemmän, niin säästetään niitä sitten seuraaviin tarpeisiin, sanoo Aho.

Tietoja avun tarpeesta ja auttajien tarjoamista lahjoituksista kootaan yhteen

SPR kokoaa parhaillaan tietoja, mitä ihmiset voisivat evakuoiduille lahjoittaa. Kun tiedot sekä avun tarpeesta että tarjolla olevasta tavarasta on saatu, voidaan yhdistää auttajat ja autettavat, kuvailee Aho.

Tarkempia tietoja rahan ja tavaran lahjoittamisesta löytyy Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston Facebook-sivuilta.

Myös Jyväskylän seurakunta auttaa kodeistaan lähtemään joutuneita.

Seurakunnan työntekijät lähtevät jo tänään hotellimajoituksessa olevien evakuoitujen mukaan selvittämään heidän virasto- ja pankkiasioitaan.

Seurakunta tarjoaa palon uhreille myös keskusteluapua ja kerää varoja, jotka diakoniatyö kohdentaa tarvitsijoille.

Mukana on ehkä vain kotiavain

Jyväskylän seurakunnan diakoniatyöntekijä Ainoleena Laitinen kertoo, että palon jäljiltä on paljon ihmisiä, jotka ovat menettäneet todennäköisesti koko omaisuutensa.

Toistaiseksi asuntoihin ei ole päässyt tilannetta tarkastamaan.

– Kyllähän on hirveä kriisi, että menettää kotinsa tai joutuu kodistaan lähtemään, eikä tiedä pääseekö palaamaan ja missä aikataulussa. Mukana on ehkä vain kodin avain, ja ehkä puhelin. Harva on ottanut lompakkoakaan mukaansa. Keskustelemme ihmisten kanssa ja he saavat purkaa ajatuksiaan, mitä heillä on tällä hetkellä mielen päällä ja pitkin matkaa, kuvailee Laitinen.

Laitisen mukaan tällaisessa kriisitilanteessa onneksi kanssaihmisiä halutaan auttaa.

– Meille lähti heti tulemaan seurakuntaan viestintävälineisiimme ja työntekijöille tarjouksia lahjoitettavista asioita. Ihmisillä on halu auttaa. Se on meissä suomalaisissa eli kun joku on hädässä, niin häntä pyritään auttamaan ja se on hieno piirre meissä, pohtii Laitinen.

Lue lisää:

Otkes aloittaa tutkinnan Jyväskylän senioritalon palosta - "On hyvin tavatonta, että palo leviää näin laajalle"

Jyväskylän senioritalon palossa kotinsa menettäneet yrittävät toipua järkytyksestä ja järjestää elämäänsä - "Ehdin ottaa mukaan kännykän ja viisi euroa"

Jyväskylän senioritalon asukkaiden arki kääntyi päälaelleen, kun tuli tuhosi korin - Emme tiedä, missä vietämme yöt tästä eteenpäin"

Saimaa on Suomen suurin järvi, mutta sen kaksi osaa, Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa, ovat ikävästi erillään toisistaan.

Vesimatka Pien-Saimaalta Suur-Saimaalle, esimerkiksi Lappeenrannasta Puumalaan, on pitkä. Sitä lyhentävää Kutilan kanavaa on suunniteltu Taipalsaarelle jo yli sata vuotta.

Noin 400 metriä pitkä kanava lyhentäisi matkaa yli 10 kilometriä.

– Muistan jo lapsuudestani 1950-luvulta meillä jonkin aikaa asuneen maanmittarin, joka teki kanavasuunnitelmia, Kutilanlahden rannalla vakituisesti asuva Marja-Leena Siipola kertoo.

Ikuiselta tuntuva hanke jo vähän kyllästyttää paikallisia.

– Kanavan rakentamista on vatkattu edestakaisin niin kauan kuin minä muistan, Kutilanlahden kesäasukas Teemu Leinonen kertoo.

Nyt kanavan rakentaminen näyttää kuitenkin olevan lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.

Suunnitelmat jo pitkällä

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikön Matti Vaittisen mukaan kanavan rakentamissuunnitelmat ovat jo pitkällä.

– Kaikki Kutilan kanavan perusselvitykset on nyt tehty. Seuraava vaihe on mennä tarkempiin rakennesuunnitelmiin. Niitä ovat muun muuassa tie- ja vesisuunnitelma ja vesiluvan hakeminen, Vaittinen sanoo.

Kanava kulkisi noin 400 metrin matkan Taipalsaarella paikalla, jossa Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa ovat vain ohuen harjukannaksen etäisyydellä toisistaan. Nykyään veneilyreitti järvien välillä on huomattavasti idempänä.

Etelä-Karjalan liiton alustavan kustannusarvion mukaan kanava maksaisi noin 15 miljoonaa euroa. Hinta muodostuisi kanavasta, rakennettavista teistä ja sillasta sekä kahdesta pumppaamosta.

Eniten maksaisi kanavan ylittävä silta, jonka alta pitäisi päästä kulkemaan purjeveneellä.

Pumppaamoja kanavaan tarvitaan siirtämään Suur-Saimaan puhtaampaa vettä rehevöityneelle Pien-Saimaalle.

Kanavan rakentamista onkin perusteltu muun muassa Pien-Saimaan veden laadun parantamisella.

Kanavayhtiö jo suunnitteilla

Etelä-Karjalan liitto ja maakunnan kansanedustajat ovat lobanneet viime aikoina voimallisesti kanavahanketta valtion johdon suuntaan.

Viimeksi kesäkuussa kanavan rakentamista esiteltiin tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, kun presidentti kävi virtuaalisella kuntavierailulla Taipalsaarella.

Kanavasuunnitelma on myötätuulessa myös alueen kuntien keskuudessa. Taipalsaari ja Lappeenranta suunnittelevat jo yleishyödyllistä yhtiötä pyörittämään kanavaa.

Etelä-Karjalan liitto valmistelee kanavayhtiön yhtiömuoto- ja liiketoimintasuunnitelmia kesän aikana.

– Voittoa tavoittelemattoman yhtiön ainoa tarkoitus on saada Kutilan kanava rakennettua ja toiminta käyntiin, Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen kertoo.

Taipalsaaren kunnanhallitus on päättänyt tuoda kanavayhtiön perustamisen kunnanvaltuuston päätettäväksi syksyllä. Myös Lappeenranta on valmis tekemään asiassa päätöksiä syksyllä.

Kunnat odottavat valtion rahoituspäätöstä

Ennen tätä molemmissa kunnissa odotetaan kuitenkin valtion rahoituspäätöstä kanavan rakentamisesta.

– Kesän aikana pitäisi saada käsitys valtion rahoituksesta niin, että asia etenisi meillä valtuustossa myönteisesti, Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa kertoo.

Samoilla linjoilla ollaan myös Lappeenrannassa.

– Lappeenrannan reunaehtoina on, että valtiolta pitää saada merkittävä rahoitusosuus ja että Taipalsaari osallistuu rahoitukseen samalla summalla kuin Lappeenranta, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.

Etelä-Karjalan liiton laskemasta alustavasta noin 15 miljoonaa euron kustannusarviosta tulisi sekä Lappeenrannalle että Taipalsaarelle maksettavaksi noin 2,5 miljoonaa euroa. Valtion osuudeksi tulisi näin noin 10 miljoonaa euroa.

Kanavan rakentamiseen yritetään saada mukaan myös Lemi ja Savitaipale pienemmillä summilla

Kanavalle toivotaan valtion ja EU:n elvytysrahaa

Etelä-Karjalan liitossa uskotaan, että hankkeelle on mahdollista saada valtion ja EU:n rahaa.

Ympäristöpäällikkö Matti Vaittisen mielestä kanavan rakentaminen olisi erityisen hyvä kohde nyt, kun Suomen valtio ja EU valmistelevat elvytyspaketteja koronakriisin vuoksi.

– Kutilan kanava, jos mikä, on elvytysinvestointi. Tämä tukee monia sektoreita kuten elinkeinotoimintaa, matkailua, vesiliikennettä ja ympäristöä, Vaittinen korostaa.

Etelä-Karjalan liitto heittää jo verkkoja veteen valtion rahoituksen saamiseksi.

– Seuraamme hyvin tarkkaan, kun eri elvytysohjelmia käynnistetään, Vaittinen sanoo.

Elinvoimaa vai ohitustie

Taipalsaaren kunnan ja Etelä-Karjalan liiton johdossa uskotaan, että kanava voi tuoda uutta elinvoimaa kuntaan.

– Kyllähän se johtoajatus on, että tämän pitää tulevaisuudessa myös tuottaa taloudellista hyötyä. Tässä on mahdollisuuksia matkailu-, majoitus-, ja ravintolapalveluihin, Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.

Kaikki paikalliset asukkaat eivät ole yhtä vakuuttuneita asiasta.

– Taipalsaaresta voi tulla vain läpikulkupaikka, jonka kautta liikutaan entistä nopeammin Lappeenrannan ja Puumalan välillä. Nykyään Taipalsaarella ei ole juurikaan paikkoja, joissa olisi syytä pysähtyä, Kutilanlahden kesäasukas Teemu Leinonen epäilee.

Ainakin Lappeenrannassa kanavan uskotaan lisäävän turismia kaupungissa.

– Matkailu- ja risteily-yrityksille tulisi erilaisia reittivaihtoehtoja, mikä toisi lisää kysyntää, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.

Ympäristönäkökulma mietityttää

Kanavahanketta perustellaan pitkälti myös ympäristösyillä.

Kutilan kanavan yhteyteen on tarkoitus rakentaa kaksi pumppuasemaa, jotka pumppaavat Suur-Saimaan puhtaampaa vettä rehevöityneen Pien-Saimaan puolelle parantamaan veden laatua.

Pumppaamoista on saatu hyviä kokemuksia muualla Pien-Saimaalla.

– Puhdas vesistö vetää ihmisiä puoleensa ihan eri tavalla kuin rehevöitynyt vesistö. Sitä ei pysty rahassa mittaamaan, ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen korostaa.

Kutilanlahden kesäasukkaan Teemu Leinosen mielestä veden laadun parantaminen ei välttämättä kuitenkaan edellytä kanavan rakentamista. Hänen mielestään kanavan perustelu ympäristönäkökohdilla onkin ontuva.

– Ei ne veneet täällä lahdella pyhällä hengellä kulje vaan fossiilisilla polttoaineilla, Leinonen huomauttaa.

Suomeen on viime päivinä tullut valtava määrä keksintöjä, mikäli Youtubea ja Facebookia on uskominen. Niiden mainoksissa pyörii uskomattomia menestystarinoita suomalaisista keksinnöistä. Jos ne vain olisivat totta.

Yle tutustui näihin mainoksiin Youtubessa ja niitä oli lukuisia.

Esimerkiksi hammaslääkäri Marko Sallinen on videon mukaan kehittänyt uraa-uurtavan hammasharjan.

Putkimies Raimo Manninen on puolestaan kehittänyt pölynimurin, joka muuttaa elämän. Insinöörit Erik Rantanen ja Samuel Kari ovat Youtube-mainoksen mukaan mullistaneet ilmastointitekniikan.

Insinöörit Niko Junttila ja Taavi Jormalainen ovat tehneet videon perusteella keksinnön, joka poistaa operaattorien keinotekoisen nopeusrajoittimen, mitä ikinä se tarkoittaakin.

Videot on tehty hyvin, suomalaiset ovat pääosin komeita nuoria miehiä ja tarina on vetoava. Ikävä kyllä ne eivät pidä paikkaansa.

Korvapuhdistin-videon lääkärit erinimisiä eri maissa

Esimerkiksi tohtori Riku Keskinenin (kyllä kirjoitusasu näin) saa korvavaikut keksinnöllään pois uskomattoman nopeasti. Samanlaisella videolla myydään samaa korvanpuhdistinta Tanskassa, ja nyt keksijänä on tohtori Marcus A. Nielsen.

Tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo, että kyseessä on uusi ilmiö. Hän kirjoitti asiasta blogissaan heinäkuussa. Asiasta kirjoitti Suomessa ensin Seura.

– Suomalaiset ovat muka keksineet melkein mitä tahansa. Olen yrittänyt googlata henkilöitä, jos löytyisi oikeasti insinöörejä, lääkäreitä ja putkimiehiä näillä nimillä. Ei niitä kyllä koskaan löydy, Järvinen kertoo Ylelle.

Jos googlaa Marko Sallista, ei löydy hammaslääkäriä. Sen sijaan hänen mukamainostamaansa hammasharjaa myydään nettisivuilla 60 euron tarjoushintaan, normaalisti hinta olisi 120 euroa.

Petteri Järvinen havaitsi, että sama tuote löytyy Aliexpressistä 4,47 dollarilla.

– Nämä on kaikki Kiinan halpatuotteita, 5–10 euron tavaroita, joita myydään sitten 50 eurolla hyväuskoisille ostajille.

"Suomalaiset ovat aika alttiita"

Sekin voi hämätä uskomaan mainoksiin, että mainosten nettiosoitteet johtavat suomenkielisille sivuille. Se johtuu Järvisen mukaan siitä, että palvelin tunnistaa kävijän tulevan Suomesta.

Suomi on pieni markkina, mutta ilmeisesti räätälöinti kannattaa.

– Suomalaiset ovat aika alttiita tällaiselle, koska meillä on ollut aika vähän tällaisia markkinointikampanjoita. Suomalainen edelleen uskoo, että sen täytyy olla totta, jos joku mainostaa omalla nimellään ja kuvallaan jotain tuotetta.

Ei ole sattumaa, että mainosvideoon on juuri valittu insinööri tai oman alansa asiantuntija ja tälle on annettu tavallinen suomalainen nimi.

– Kukapa nyt ei insinööriin, hammaslääkäriin tai putkimieheen luottaisi.

Menestystarinat kiinnostavat

Ihmiset haluavat uskoa tuhkimotarinoihin, varsinkin omasta maasta.

– Haluamme uskoa nerokkaisiin insinööreihin. Olisihan nämä mahtavia tarinoita, jos tällaiset start-upit olisivat maailman valloittaneet uusilla ja hienoilla tuotteilla.

Nettisivut näyttävät hyvin samanlaisilta. Viimeistään kun menee tilauspainikkeeseen, löytyy Petteri Järvisen mukaan sama firma, joka ilmeisesti huolehtii logistiikasta.

– Sivun lopussa on teksti: Tämä sivusto on kuluttajien tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten mainosmarkkina. Tämä sivusto on mainos eikä uutiskirje. Kaikki tällä sivustolla kuvatut henkilöt ovat malleja, Järvinen havainnollistaa blogissaan.

Kyse on drop shippingistä, jossa yrittäjä myy tuotteita suoraan valmistajan varastosta. Ongelma tässä on Järvisen mukaan lakisääteinen palautusoikeus. Ei ole tiedossa, miten tämä onnistuisi.

Vähän tehtävissä

Suomen viranomaisilla ei ole juurikaan mahdollisuutta tietokirjailijan mukaan puuttua valemainoksiin. Jos tavarat toimitetaan ulkomailta ja mainostus on Youtubessa tai Facebookissa, toimivalta loppuu kesken.

– Ainoa mitä voimme tehdä on, että kansalaiset ilmoittavat näitä aina Youtubelle tai Facebookille. Lopulta jättienkin on pakko reagoida, kun heidän alustaansa käytetään tällä tavalla suoranaisiin huijauksiin.

Moni on pettynyt somejättien haluun reagoida. Niin myös Petteri Järvinen.

– Näyttää siltä, että tavallisen käyttäjän huijaaminen ei kiinnosta, kunhan vain mainoseurot ja dollarit virtaavat sisään. Tulee olo, että suomalainen käyttäjä on kuin hyttynen, jonka ininä ei sinne taivaaseen kuulu sitten millään. Ellei kaikki yhtä aikaa ja määräaikaisesti ala näitä ilmoittaa, niin että se vaikuttaa näiden brändiin.

Ilmeisen moni lankeaa Suomessa

Ennen kuin tilaa ihmeeltä vaikuttavia tuotteita, kannattaa googlata nimet ja firmat. Voi tulla toisiin ajatuksiin.

Koska huijausmainoksia on nyt paljon suomen kielellä, ilmeisen moni suomalainen niihin myös lankeaa.

– Kun tehdään miljoonia mainosnäyttöjä, joukossa on aina muutamia satoja, jotka tarttuvat syöttiin. Se riittää. Tässä toimii suurten lukujen laki, se tekee siitä kannattavaa.

Järvinen vertaa huijausmainoksia sähköpostin roskapostiin. Mainoskustannus on alhainen ja voitolle pääsemiseksi riittää, että joku klikkaa.

Kenen tahansa Facebook-kuva voi päätyä mainoksiin

Mainoshuijausten lomassa on usein käyttäjäkokemuksia, joissa esimerkiksi suomalainen Susanna kertoo tuotteesta. Nämä ovat Järvisen mukaan usein myös huijauksia. Kuva on voitu ottaa Facebookista ja siihen on lisätty keksitty nimi ja kommentti.

Kuka tahansa voi törmätä siihen, että omia kuvia on otettu luvatta näihin.

– Ne voi olla hyvinkin kiusallisia eikä niistä pääse eroon.

Järvinen on ehdottanut, että omiin profiilikuviin kannattaisi laittaa oma nimi. Tämä voisi ehkäistä kuvien väärinkäyttöä.

Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23 asti.

Naantalin Emma-teatterissa henkilökunta opastaa yleisöä täyttämään paikkoja ylhäältä alas. Monet menevät kuitenkin keskelle istumaan. Saila ja Nea Silvennoinen pyyhältävät tutuille paikoilleen, mutta tällä kertaa otetaan välimatkaa muihin katsojiin.

– Katsoimme, ettei kukaan olisi takana eikä edessä. Uskalsimme tulla teatteriin, kun kerran risteilyjäkin järjestetään, kertoo Saila Silvennoinen.

– Työskentelen asiakaspalvelussa, joten oman tilan ottaminen on tuttu asia. Laitoin vähän laukkua viereen ja olin leveästi. En halunnut, että kukaan tulee ihan metrin päähän, kertoo Nea Silvennoinen.

Väliajalla turvaväleistä syntyy keskustelua. Risto Söderholm ja Jukka Rannikko pohtivat, että varsinkin taakse tuli muita istumaan.

– Väli edessä olevaan ei toimi, mutta kyllä tämä tässä menee. Ei paniikkia, kertoo Rannikko, jota arvelutti vähän saapuminen kesäteatteriesitykseen.

Käsidesiä ja ohjeita

Naantalin Emma-teatterissa yleisö saapuu esitykseen väljän oviaukon kautta. Liput on hankittu ennakkoon ja niitä näytetään henkilökunnalle. Portilla ei lippuja myydä, joten kontaktia ei synny. Käsidesiä on näyttävästi tarjolla.

Emma-teatterin 800-paikkaisen teatterin istuimista on käytössä alle puolet. Ohjaaja Mikko Kouki kertoo, että ainakaan ensimmäisissä esityksissä ei sairaita näkynyt eikä heitä ole tarvinnut pyytää poistumaan.

– Jos ihmiset ovat kipeitä, he ovat osanneet jäädä kotiin. Katsojat osaavat aika hyvin pitää turvaväliä ja yskiä hihaan. Loppukesästä eli elokuussa vähän kasvatetaan yleisön määrää mahdollisuuksien mukaan. Nyt pidetään huolta turvaväleistä ja on laitettu esille desinfiointilaitteita, kertoo Kouki.

Korona siirsi Muumimaailmassa sijaitsevan Emma-teatterin näytelmän Helppo ero ensi-iltaa noin kuukaudella. Noin 8 000 lipusta jäljellä on muutamia tuhansia.

Välillä teatteriin omakotiremontin sijaan

Yleistunnelma teatterissa on rauhallinen, mutta väliajalle mentäessä ja sieltä tultaessa käytävät välillä ruuhkautuvat. Salla ja Riku Lahti ovat sijoittautuneet omaan porukkaansa viettämään väliaikaa. Vaimo hankki liput ja sen vuoksi teatterille lähdettiin.

– Kevät on sujunut omakotitaloa korjatessa. Kyllä hommaa on piisannut, kertoo Riku Lahti.

– Kun tuli mahdollisuus, että pääsi jonnekin, lähdettiin. Pitää aina kerran kesässä käydä kesäteatterissa, pohtii Salla Lahti.

Pariskunta uskoo, että voisi uskaltautua kesällä ravintoloihin, rannalle ja kesäfestareillekin.

– Luojan kiitos koronatilanne on alkanut vähän helpottaa. Enää sitä ei tarvitse niin vakavasti ottaa, vaikka asia täytyy tietysti pitää mielessä, pohtii Riku Lahti.

Korona-tuki auttoi teattereita

Linnateatteri siirsi suunnitellun kesänäytelmänsä kesään 2021 ja järjesti tilalle vierailuesityksiä. Lippuja on varattu kohtuullisesti eli joka esitykseen on ainakin kymmeniä varauksia ja parhaimmissa tapauksissa yli sata.

Valtteri Roihan yhden miehen kiertävää esitystä on tilattu jo noin 70 paikkaan, kertoo toimitusjohtaja Mikko Granström.

Ruissalon telakalla sijaitsevaan teatteriin on mahdollista ottaa 200 katsojaa kerrallaan.

– Välimatkaa toiseen seurueeseen tulee vähintään metri, kun seurueet on sijoitettu istumaan pöytien ääreen, kertoo Granström.

Näyttelijä Valtteri Roihan yhden miehen esitys puolestaan menee sinne, missä katsojat ovat eli sen voi tilata vaikka kotipihalleen. Silloin katsojat voivat sijoittua niin väljästi kuin haluavat.

Syksyn lippujen kysyntä on alkanut viime viikkojen aikana vilkastua. Granström uskoo, että ihmiset uskaltavat vähitellen suunnitella teatteriin lähtöä.

Linnateatterissa, kuten monessa muussakin kulttuurilaitoksessa koronakeväästä tuli merkittäviä taloudellisia tappioita. Yksityisenä teatterina se pystyi kuitenkin sopeuttamaan toimintaansa eri tavalla kuin kunnalliset teatterit.

– Meillä jäi kevään myynnistä puoli miljoonaa euroa saamatta. Koronatukea tuli 180 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriöltä, joten toiminta ei vaarantunut, kertoo Granström.

Turun kaupunginteatterille koronakeväästä tulee teatterin johtoon kuuluvan Mikko Koukin mukaan useiden satojen tuhansien eurojen tappiot. Koronatukea teatteri sai 678 000 euroa.

– Viimeisimpien tietojen mukaan lokakuusta lähtien kaikki olisi kuten ennenkin, kertoo Kouki.

Pienet kesäteatterit suosittuja

Toimistotyöntekijä Taija Riski Turun Nuoresta teatterista kertoo, että lipunmyynti on ollu todella vilkasta ensi-illan jälkeen. Tällä menolla esityksiä tullaan myymään loppuun.

Koronarajoitukset ovat käytössä. Alun perin katsojia oli tarkoitus ottaa esityksiin 200, mutta määrä vähennettiin 140:een. Numeroimattomat irtotuolit on aseteltu kahden tai kolmen hengen ryppäisiin, joten seurueet erotellaan näin toisistaan.

– Käsidesiä on tarjolla ja sitä on ahkerasti käytetty. Paikoin väliajalla on tullut ruhkaa myyntipisteelle tai vessaan, kertoo Liski.

Ohjaaja Sari Äikää-Torkkeli kertoo Loimaan Kertunmäen kesäteatterista, että kesä on ollut valtava menestys. Lisäesityksetkin myytiin loppuun nopeasti. Tosin katsomoon voitiin ottaa kerrallaan vain noin 300 katsojaa eli käytössä on ollut kolmasosa paikoista.

Katsojien turvaväleistä on pidetty huolta ja seurueita sijoiteltu väljästi. Metsolat-näytelmästä odotettiin ennakkoonkin suosittua, sillä teatteri sai käyttöönsä uuden katsomon.

– Katsojat ovat noudattaneet melko hyvin koronamääräyksiä. Lippu- ja vessajonossa on pidetty turvavälilä ja käsidesiä on käytetty. Kahvilamyyjät ovat käyttäneet asiakaspalvelussa kasvomaskeja, kertoo Äikää-Torkkeli.

Lue lisää:

Poikkeusolot synnyttivät poikkeuskeinot: Tänä kesänä näytellään vaikka yhdelle katsojalle

Tänään poistuivat viimeisetkin asiakaspaikkamääriä koskevat rajoitukset ravintoloissa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita yrittäjien eikä myöskään työntekijöiden epävarmuuden päättymistä.

Edelleen moni alalla työskentelevistä odottaa kotona lomautettuna töihin kutsua, osa ei tiedä työvuorojaan viikkoa pidemmälle ja kesäkauden lomista ei ole tietokaan.

Ravintola-alan työntekijät ovat jo kuukausia mukautuneet epävarmuuden ja lomautusten lisäksi nopeisiin muutoksiin ja heikennyksiin työehtosopimuksissa.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin Helsingin-Uudenmaan aluepäällikkö Johanna Sparfin mukaan koronaepidemian alussa tilanne muuttui äkkiä vaikeaksi.

Yt-neuvotteluja nopeutettiin tuolloin PAMin ja työnantajaliiton MaRan välisellä sopimuksella.

– Alalla ymmärrettiin nopeasti, että nyt on tosi kyseessä. Työpaikkojen säilyttäminen ja konkurssiaallon estäminen oli meillä kaikilla mielessä, Sparf muistelee ensimmäisiä toimia.

Tuhansia alan työntekijöitä lomautettiin pikaisella vauhdilla.

Kesän alussa tehtiin jälleen työntanajaliiton ja PAMin välinen poikkeus työehtosopimukseen. Muutoksia tuli työvuorolistojen antamiseen sekä kesän aikana pidettävän vuosiloman määrään.

Tällä hetkellä vuorot on mahdollista ilmoittaa viikoksi kerrallaan ja vuosilomia on mahdollista siirtää kesälomakaudesta eteenpäin 12 päivää ylittävältä osalta. Sopimukset ovat voimassa syyskuun loppuun asti.

PAMin Sparf muistuttaa, että jos esimerkiksi lomia siirretään, on tärkeää kiinnittää työntekijöiden jaksamiseen huomiota.

Alalla vallitsee häkellyttävä yksimielisyys

Ravintola-alalla ollaan yllättävän yksimielisiä yhdestä asiasta: kaikki ovat olleet valmiita joustamaan ja tulemaan vastaan.

Kuopiossa Puijon majalla työskentelevät Minna Hämäläinen ja Sari Masanen kuvailevat elämää maaliskuusta lähtien hyvin epävarmaksi.

Alusta lähtien oli kuitenkin selvää, että työpaikat halutaan säilyttää ja tämä on tarkoittanut mukautumista. Kun lomautusten jälkeen palattiin töihin, elettiin päivä kerrallaan.

– Päiviä on venytetty ja välillä lyhennetty, asiakkaita kuunnellen. Työpaikkojen eteen on kuitenkin haluttu tehdä kaikkemme, perustelee ravintolapäällikkönä työskentelevä Masanen.

Molemmat uskovat, että epävarmuutta on luvassa myös jatkossa.

PAMin alueellinen pääluottamusmies Timo Tiikkaja kertoo olleensa suorastaan liikuttunut lojaalista suhtautumisesta työnantajia kohtaan.

– Edelleen minua hämmästyttää, miten vähän työntekijät ovat antaneet siitä negatiivista palautetta, ihmettelee Tiikkaja.

Samaa sanoo Kuopiossa Vararengasravintoloita pyörittävä toimitusjohtaja Mika Hämäläinen.

– Olihan se liikuttavaa, kun jengi päätti yt-tilaisuudessa, että tullaan tänne joka sunnuntai ja siivotaan ravintolat. Ei siinä voinut muuta kuin ihmetellä sitä asennetta, muistelee Hämäläinen.

Keväältä siirtyneet työehtosopimusneuvottelut edessä syksyllä

Ammattiliittoon on hiljattain alkanut tulla yhteydenottoja muustakin kuin päivärahahakemuksiin liittyvistä asioista.

– Enenevissä määrin yhteydenotot ovat liittyneet esimerkiksi työvuorolistoihin ja lomautuksilta palaamisiin, Helsingin-Uudenmaan aluepäällikkö Johanna Sparf kertoo.

Myös Timo Tiikkaja kertoo kuulleensa, että esimerkiksi joissain ketjuissa työvuorolistojen lyhyempää ilmoittamisaikaa on käytetty edelleen hanakasti.

Hän muistuttaa, että tämmöiselle on oltava hyvät perusteet.

– Toiminnan täytyy olla hiljentynyttä. Nyt kuitenkin ravintoloissa on ollut pääsääntöisesti aika vilkasta, sanoo Tiikkaja.

Ravintolapäällikkönä kuopiolaisravintolassa työskentelevä Sari Masanen kertoo, että hänen työpaikallaan kolmeviikkoisjaksoihin on jo siirrytty.

– Toki asiakasvirtoja seurataan kokoajan ja niihin reagoidaan, hän toteaa.

Matkailu-ja ravintola-alan työehtosopimusneuvottelut jäivät keväällä koronaepidemian jalkoihin ja ne siirrettiin syksyyn.

Timo Tiikkaja odottaa, että syksyn neuvotteluissa työnantajat muistavat työntekijöiden lojaaliuden menneinä kuukausina.

– Lähden siitä, että saamme samantasoisen palkankorotuksen kuin muutkin ovat saaneet ja kiky-tunnit ehdottomasti pois, tiivistää Tiikkaja.

Lue lisää:

Vaikka ravintolat avautuvat hiljalleen, ei kaikille työntekijöille riitä töitä – kolme baarimikkoa kertoo, miltä tuntuu elää jatkuvassa epävarmuudessa

Koronaepidemian seurauksena odotettiin valtavaa konkurssiaaltoa, mutta toisin kävi – jopa ravintola-ala on selvinnyt toistaiseksi vähällä

PAM: Koronakriisi on lisännyt kikkailua työsuhteilla – matkailuyritys teetti kausityöntekijöillä lyhyempiä työsopimuksia kesken määräaikaisen sopimuskauden

Monet yritykset ottavat lomautuksissa käyttöön poikkeuspykälän koronan takia – palkanmaksu loppuu nopeammin

Keskustele aiheesta 14.7.2020 klo 23 saakka.

Arviolta 5,4 miljoona amerikkalaista on menettänyt sairausvakuutuksensa koronapandemian seurauksena, kertoo New York Times.

Lehti perustaa tiedon tuoreeseen Families USA -järjestön raporttiin. Siinä tarkasteltiin sairausvakuutustilannetta helmikuusta toukokuuhun.

Sairausvakuutuksen menetyksen taustalla on työttömyyden lisääntyminen, sillä Yhdysvalloissa sairausvakuutus on usein sidottu työpaikkaan.

Families USA -järjestön mukaan alkuvuonna muutamassa kuukaudessa vakuutuksensa menettäneiden määrä oli suurempi kuin se oli finanssikriisin aikaan 2008-2009, jolloin vuoden mittaisen seurantajakson aikana vakuutuksensa menetti 3,9 miljoonaa ihmistä.

Voittoa tavoittelematon ja puoluepoliittisesti sitoutumaton Families USA puhuu muun muassa edullisemman terveydenhuollon puolesta.

Koronakriisi on tehnyt muutenkin aikaisempaa näkyvämmiksi Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat. Maan terveydenhuoltomaksut ovat maailman korkeimpia.

Huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan yksi seitsemästä yhdysvaltalaisesta kertoi, ettei edes halua hakeutua koronahoitoon, koska se maksaisi liikaa.

Lue myös:

Korona jakaa Yhdysvallat tavalla, joka nolottaa jopa ammattisijoittajaa: Miljoonat jäävät työttömiksi samalla, kun varakkaiden osakesalkut lihovat

Mistä maailma puhuu -podcast: Miksi Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä on niin heikko?

Yhdysvalloissa mustia kuolee koronavirukseen suhteessa paljon enemmän kuin valkoihoisia, taustalla monta syytä etätöiden vähyydestä terveysvakuutuksen puutteisiin

Miehen sterilisaation haittavaikutukset tunnetaan Suomessa huonosti. Sterilisaatiota eli vasektomiaa pidetään yleisesti ongelmattomana toimenpiteenä ja vaivattomana tapana hoitaa ehkäisy miehillä, jotka eivät halua enää lapsia.

Valtaosa miesten sterilisaatioista sujuukin ongelmitta, mutta eivät kaikki.

Nelikymppinen kolmen lapsen isä kärsi hankalista kivuista pitkään sterilisaation jälkeen. Hän esiintyy tässä jutussa nimettömänä asian arkaluontoisuuden vuoksi.

– Vasektomia tehtiin vuoden 2015 lopulla. Toimenpiteen aikana kivut olivat oletettua kovemmat ja sain lisää särkylääkettä. Toipuminen sujui aluksi ilman ongelmia, mutta hankalat kivut alkoivat pari kuukautta toimenpiteen jälkeen, mies muistelee.

Tutkimus: jopa puolet kärsii pitkittyneestä kivusta

Miesten sterilisaation jälkeinen kipuoireilu on Suomessa vähän tutkittu aihe. Kansainvälisissä tutkimuksissa kipuoireista kärsivien määrä vaihtelee paljon tutkimuksesta riippuen.

Urologian erikoislääkäri Arto Salonen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että kirjallisuuden mukaan kipuoireita voi tulla enimmillään 50 prosentille steriloiduista miehistä.

– Useimmissa tutkimuksissa arvioidaan kuitenkin, että pitkittyneistä kivuista kärsii muutama prosentti toimenpiteen läpikäyneistä, Salonen sanoo.

On normaalia, että mies tarvitsee särkylääkkeitä noin viikon ajan sterilisaation jälkeen.

– Jos kipuoireilu jatkuu muutamaa viikkoa pidempään, kannattaa harkita avun hakemista, sanoo lantionpohjan fysioterapeutti ja uroterapeutti Anu Parantainen.

Hän kouluttaa suomalaisia fysioterapeutteja lantionpohja-asioissa.

Kivun syy on tärkeää selvittää, ettei se kroonistu.

Jopa tuolilla istuminen oli mahdotonta

Suomessa tehdään miehille vuosittain noin 2 800 sterilisaatiota. Sterilisaatiossa miehen siemenjohtimet katkaistaan kivespussin tyvestä. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja se kestää noin puoli tuntia. Naisen sterilisaatio on toimenpiteenä vaativampi. Suomessa kaikista sterilisaatioista miehille tehdään nykyisin yli 60 prosenttia.

Ylen haastatteleman miehen kipuoireilu oli hankalaa. Kipu tuntui kiveksissä ja peniksen tyvessä. Välillä tuli sähköiskumaisia tuntemuksia, jotka säteilivät vasemman jalan varpaisiin saakka. Kivesten alueella oli välillä turvotusta.

– Kipu oli aaltomaista. Jotkut päivät olivat helpompia, mutta esimerkiksi pyöräily piti jättää kokonaan yli vuodeksi. Hankalimmillaan tuolilla istuminen normaalisti oli mahdotonta, mies kertoo.

Erektioon tai kykyyn kokea seksuaalista nautintoa vasektomia ei miehen mukaan vaikuttanut. Kivut kuitenkin laskivat elämänlaatua huomattavasti ja aiheuttivat ahdistusta.

– Tällaista vaivaa ei noin vain oteta puheeksi kahvipöydässä. Minulla ei ollut aiemmin ollut tuolla alueella mitään ongelmia, mies kertoo.

Hän haki apua oireisiinsa useammalta urologilta, mutta heillä ei miehen mukaan ollut tietoa kipuoireilusta tai sen hoidosta. Vaivaan määrättiin särkylääkkeitä sekä erektiohäiriöön tarkoitettua lääkettä sillä ajatuksella, että verenkierto sukuelinten alueella vilkastuisi ja edistäisi paranemista.

Operaatio kadutti, ja mies pelkäsi, että kipu jäisi pysyväksi seuralaiseksi.

Jatkuvaa jomotusta tai kovia kipupiikkejä

Tyypillisesti sterilisaation jälkeiset kivut ovat joko jatkuvaa jomotusta tai voimakasta kipua kiihottumisen tai siemensyöksyn yhteydessä, kertoo fysioterapeutti Anu Parantainen.

– Voimakas kipu voi olla 0–10-kipuaasteikolla jopa luokkaa 7–10. Se voi aiheuttaa suoranaista pelkoa ryhtyä seksiin. Myös jatkuva jomotus laskee elämänlaatua, kuten mikä tahansa kipu, Parantainen sanoo.

Lantionpohjan fysioterapiassa kipuoireita hoidetaan esimerkiksi lihasten kipupiste- ja faskiakäsittelyllä, erilaisilla rentouttamisharjoituksilla, sähkövirtaa antavalla tens-laitteella tai akupunktiolla. Palpoinnin, ultraäänen tai pinta-emg:n avulla voidaan selvittää, miten lantionpohjan lihaksisto toimii ja onko alueella arpikudosta, kiinnikkeitä tai lihasjumeja.

Nelikymppisen miehen oireisiin auttoi lopulta juuri fysioterapia. Kun asiaan perehtyneet ammattilaiset löytyivät, kivut lopulta hellittivät hoitojen jälkeen. Mies kärsi kivuista kaikkiaan puolitoista vuotta. Sen jälkeen kivut eivät ole palanneet.

– Joskus muistan pyöräillessä sen ajan tapahtumat ja oireiluun liittyvän ahdistuksen, mies sanoo.

Vasektomian purku ei ole yksinkertaista

Sairaalassa työskentelevä urologi törmää vasektomian jälkeiseen pitkittyneeseen kipuun vain harvoin. Arto Salonen muistaa uransa varrelta muutamia potilaita.

– Yhden potilaan kohdalla päädyttiin vasektomian purkuun. Lopulta se auttoi kipuihin, Salonen kertoo.

Fysioterapeutti Anu Parantaisen vastaanotolle hakeutuu vuosittain 5–10 miestä sterilisaation jälkeisissä kivuissa.

Kipuoireilun ohella vasektomian yleisimpiä haittavaikutuksia ovat verenpurkauma operaation jälkeen ja toimenpiteestä johtuvat tulehdukset. Niitä ilmenee parilla prosentilla potilaista. Joskus katkaistuun siemenjohtimeen voi kasvaa kipuja aiheuttavaa kudosta.

Valtaosa vasektomian läpikäyneistä miehistä on kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen. Tutkimusten mukaan seksuaalinen elämä voi olla entistä laadukkaampaa, kun pelkoa raskaudesta ei enää ole.

Urologi kuitenkin muistuttaa toimenpiteen lopullisuudesta. Vasektomian purku ei ole yksinkertaista eikä takaa hedelmällisyyden palautumista.

– On itse asiassa melko erikoista, että 30 vuoden ikä riittää sterilisaation perusteeksi. Elämäntilanteet ja ajatukset saattavat muuttua vuosien varrella, Arto Salonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 15.7.2020 klo 23 saakka.

Helsingin hovioikeus antaa tänään tuomion toimittaja Jessikka Aroon kohdistuneessa häirinnässä.

Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Aroon kohdistuva vihakampanja sai alkunsa kun dosentti Johan Bäckman toimitti MV-verkkojulkaisusta vastanneelle Ilja Janitskinille Aroa koskevia aineistoja talvella 2016.

Käräjäoikeuden mukaan tämän jälkeen Janitskinin hallinnoimilla verkkosivustoilla ryhdyttiin julkaisemaan suuria määriä Aroon liittyvää halventavaa materiaalia.

Käräjäoikeus katsoi, että Bäckmanin yllytyksen seurauksena Arolle aiheutui erittäin suurta kärsimystä ja vahinkoa.

Syyttäjä korosti hovioikeudessa, että Bäckman käytti informaatiovaikuttamisen monia keinoja suunnitelmallisesti Aroa vastaan, jotta tämä ei voisi jatkaa työtään. Aro on tutkinut Venäjän informaatiovaikuttamista.

Bäckman sai käräjäoikeudessa vuoden ehdollista vankeutta. Syyttäjä pitää ratkaisua oikeana.

Bäckman on kiistänyt syyllistyneensä vainoamisen, törkeään kunnianloukkaukseen ja törkeään kunnianloukkaukseen yllyttämiseen. Hän vaati syytteiden hylkäämistä ja vapautusta käräjäoikeuden tuomitsemien korvausten maksamisesta.

Poikkeuksellisessa juttukokonaisuudessa syytettynä ollut MV-sivuston perustaja llja Janitskin menehtyi helmikuussa. Hänen osaltaan hovioikeuteen tehty valitus raukeaa ja käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.

Käräjäoikeus tuomitsi Janitskinin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen yhteensä 16 MV-julkaisuun liittyvästä teosta.

Bäckman ja Janitskin tuomittiin maksamaan Arolle korvauksia ja hyvityksiä yhteensä yli 130 000 euroa.

Jutussa syytettynä ollut kolmas henkilö vaati myös syytteidensä hylkäämistä. Syyttäjä katsoo hänen toimineen päätoimittajan sijaisena MV-sivustolla.

Lue myös:

Syyttäjä MV-oikeudenkäynnissä: "Ei voi enää mennä törkeämmäksi"

MV-lehden Ilja Janitskin useista kirjoituksistaan: En muista, en kommentoi

"Kysymys oli henkisestä nujertamisesta" – entinen Yle-pomo kertoi oikeudessa hetkestä, jolloin MV-lehden vihakampanja "nousi uudelle tasolle"

MV-oikeudenkäynti: Bäckman kiisti valtaosan syytteistä, Janitskin ei ehtinyt ääneen lainkaan

Kaikki MV-sivuston rikoksista tuomitut valittivat rangaistuksistaan – Janitskin sai lähes kaksi vuotta vankeutta

Tuuli piiskaa pilviä syrjään auringon tieltä Lempäälässä. Pian Pirkanmaan yllä porottaa, ja tuhansien aurinkopaneelien rivistöt pääsevät tositoimiin tuottamaan sähköä.

Olemme kolmostien varressa, Marjamäen yritysalueella. Sen tunnetuin maamerkki on liikemies Toivo Sukarin kehittämä ostoskeskus Ideapark.

Harva shoppailija tietää, että ympäröivälle alueelle on rakennettu kaikessa hiljaisuudessa koko Euroopan mittapuulla uraauurtava energiajärjestelmä.

Hankkeen nimi on Lempäälän energiayhteisö eli Lemene.

Siihen olisi tarkoitus houkutella mukaan teollisuus- ja logistiikkayrityksiä, joita odotellaan laajentuvaan yrityspuistoon.

Lemenen kunnianhimoisena tavoitteena on näyttää maailmalle teollisessa mittakaavassa, miten tulevaisuuden älykäs energiajärjestelmä voisi toimia.

Itseluottamusta lempääläläisiltä ei tunnu puuttuvan.

Taustalla muhivat kuitenkin isot jännitteet, sillä toteutuessaan suunnitellusti hanke saattaisi alkaa murentaa sähkön alueellisten jakeluyhtiöiden monopolia.

Kohti omavaraista energiantuotantoa

Lemenen taustalla on Lempäälän kunnan omistama energiayhtiö Lempäälän Energia.

Toimitusjohtaja Toni Laakso osoittaa aurinkovoimalan vieressä olevaa invertteriä. Sirisevän vempeleen tehtävä on muuttaa aurinkovoimalan tuottama sähkö verkkoon kelpaavaksi.

Näytöltä selviää, että aurinkovoiman tuotanto heilahtelee lyhyessä ajassa valtavasti pilvisyyden mukaan.

Aurinko- ja tuulivoimaa rakennetaan nyt kovaa kyytiä Pohjolaan. Samalla pitäisi ratkaista, mitä tehdään, kun ei paista tai tuule.

– Sen takia me olemme rakentaneet tänne myös akustot ja kaasupohjaisen energiantuotannon. Sen kautta tämä pyörii oikeasti 24/7, Laakso sanoo.

Näin homma toimii:

• Jos aurinko menee pilveen, automaatiojärjestelmä alkaa syöttää verkkoon virtaa isoista akuista.
• Akkuihin varastoidaan sähköä paitsi aurinkopaneeleista, myös polttokennoista. Polttokennot tuottavat sähköä ja lämpöä maakaasusta sähkökemiallisen reaktion avulla.
• Jos nämäkään eivät auta, hyrähtävät käyntiin järeät kaasumoottorit salamannopeasti.

Laakson mukaan energiayhteisö on jo nyt sähkötehon riittävyyden kannalta omavarainen. Suunnitelmissa siintää myös biokaasun tuotanto toisaalla kunnassa.

– Silloin puhuttaisiin jo energiaomavaraisuudesta, Laakso painottaa.

Hukkalämmöt hyötykäyttöön

Järjestelmä yhdistää uudella tavalla sähkön, lämmön ja jäähdytyksen niin, että tuotettua energiaa menee mahdollisimman vähän harakoille.

Esimerkiksi logistiikkakeskuksen jäähdytyslaitteiden tuottamaa hukkalämpöä jaettaisiin lämpöverkon kautta yhteisön muiden yritysten käyttöön.

Ihmiset eivät painele hanikoita tai vahtaa mittareita, vaan taustalla hyrrää saksalaisen Siemensin ohjelmisto. Se haistelee esimerkiksi ilman lämpötilaa ja sähkön hintaa markkinoilta.

Myöhemmin mukaan voitaisiin tuoda tekoälyä, joka laatisi kulutusdatan pohjalta ennusteita energiayhteisön tulevasta energiantarpeesta.

Lemenen toiminta on täynnä eri energiamuotojen ristiinkytkentöjä, joita on kuvattu alla olevassa grafiikassa.

Alueelle kaavaillaan myös sähköautojen latauspisteitä ja kaasurekkojen tankkausasemaa.

Laakson puheissa vilisevät paikallisuus, omavaraisuus, energiatehokkuus, pienet päästöt ja kurissa pysyvä energialasku.

Laakso perustelee vakaata energialaskua sillä, että aurinkovoimatuotannosta ei aiheudu polttoainekuluja.

Kun investoinnit on tehty, kulut ovat tiedossa. Myös energian kierrättäminen ja uusiokäyttö yhteisön sisällä pienentävät hävikkiä ja kuluja.

Eräänsorttista jakamistaloutta siis.

Laakson mukaan yritykset säästäisivät myös sähkön siirtokuluissa, sillä energiayhteisön jäsenet eivät tarvisisi omaa sähköliittymää paikalliseen jakeluverkkoon. Yksi kaapeli jakeluverkosta energiayhteisöön riittäisi siis koko porukalle.

Energiayhteisö pystyisi omalla tuotannollaan varmistamaan huoltovarmuuden.

– Me haluamme pitää hinnan kilpailukykyisenä. Energian hinnan ja siirtohinnan kokonaisuus ratkaisee varsinkin teollisilla toimijoilla, Laakso sanoo.

Lempäälän kuntapäättäjät ovat selvästi uskoneet hankkeeseen, sillä Marjamäen energiayhteisöön on investoitu jo 18 miljoonaa euroa.

Summasta osan, lähes 5 miljoonaa euroa, maksoi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). TEM valitsi Lemenen yhdeksi kärkihankkeekseen vuonna 2017.

Taustalla on ajatus, että ison mittakaavan energiayhteisöä voitaisiin monistaa muuallekin Suomeen ja vientituotteeksi maailmalle.

Tässä kohtaa on kuitenkin syytä kaataa iso ämpärillinen jäitä hattuun.

Lemenen suunnitelmat ovat osittain nykyisen sähkömarkkinalain vastaisia.

EU-direktiivi tuo energiayhteisöt, Suomen laki ei vielä tunne

Lemene-hankkeen idea on sen verran uusi, ettei Suomen lainsäädäntö tunnista kuviota.

Esimerkiksi energiayhteisöistä ei ole vielä mainintaa Suomen laissa. Muutos on tulossa EU:n viime vuonna antaman sähkömarkkinadirektiivin myötä.

Taustalla on erityisesti keskieurooppalainen kehitys, jossa pienet paikallisyhteisöt, kuten kerrostalot rakennuttavat aurinkovoimaloita säästääkseen sähkölaskussa.

Direktiivissä puhutaan myös pienten yritysten osallistumisesta energiayhteisöön, mutta käytännön soveltaminen Suomen olosuhteisiin on vasta valmistelussa.

Lemenen visio koettelee Suomen lakia myös toiselta kantilta. Alkuperäisessä suunnitelmassa yritykset liittyisivät suoraan energiayhteisöön kaapelilla – siis ohittaen paikallisen jakeluverkkoyhtiön Elenian.

Ajatus nousevien siirtomaksujen välttämisestä on yrityksien kannalta taatusti houkutteleva, mutta kuvio on vastoin sähkömarkkinalakia.

Suomessa kiinteistöjen rajat ylittäviä verkkoja saavat rakentaa vain vajaat 80 sähköverkkoyhtiötä, joiden vastuualueisiin maa on jaettu.

Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli. Rinnakkaisia, kilpailevia verkkoja ei ole siis taloudellisesti järkevää rakentaa.

Jos Lemene saisi tahtonsa läpi, alueelliselle jakeluverkkoyhtiölle Elenialle syntyisi kilpailua, tosin vain hyvin rajatulle alueelle.

Tämän takia Lemenen tapausta seurataan suurella mielenkiinnolla myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Kalajoen kunta on haaveillut omasta sähköverkosta.

Viranomaiselta punaista valoa

Koska Lemenellä ei ole lupaa rakentaa julkista sähköverkkoa, eikä lainsäädäntö tunnista energiayhteisöä, vaihtoehdoksi jäi niin sanottu suljetun jakeluverkon lupa.

Sellainen voidaan sähkömarkkinalain mukaan myöntää maantieteellisesti rajatulle teollisuusalueelle.

Lemene haki suljetun verkon lupaa energiamarkkinoita valvovalta Energiavirastolta vuonna 2017.

Lemenen pettymykseksi Energiavirasto antoi kielteisen päätöksen viime talvena.

Johtaja Veli-Pekka Saajo kertoo, että laki edellyttää erityisiä teknisiä tai turvallisuuteen liittyviä perusteluita, jotka eivät Lemenen kohdalla täyttyneet.

– Hakemusta on arvioitu sähkömarkkinalain mukaisesti ja tultu siihen tulokseen, että luvan edellytykset eivät täyty ja sitä kautta hakemus on hylätty, Saajo sanoo.

Lupia on myönnetty Suomessa tähän mennessä vain neljä. Saajon mukaan kohteet ovat tyypillisesti teollisuusalueita, jotka muodostavat prosessin puolesta tiiviin kokonaisuuden. Suljettu verkko on käytössä esimerkiksi Nesteen öljynjalostamolla Porvoon Kilpilahdessa.

Lempäälän energiayhteisö ei tyytynyt päätökseen, vaan valitti linjauksesta hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on vielä kesken.

Luvan hylkääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Lempäälän energiayhteisöön ei saa liittää suoraan asiakkaita sähkön osalta.

Valtiolta ristiriitaisia viestejä

Kuvio on kummallinen. Yhdellä kädellä valtiovalta edistää hanketta antamalla sille tukirahaa, toisella kädellä valtion viranomainen torppaa sen toteutuksen.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että suljetun verkon luvasta päättäminen kuuluu riippumattomalle Energiavirastolle, eikä ministeriö voi kommentoida linjausta.

Teollisuusneuvos Petteri Kuuva arvioi yleisellä tasolla, että verkon rakentamisen vapauttaminen voisi johtaa siihen, että rusinat poimitaan pullasta.

Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Kilpailevia verkkoja rakennettaisiin todennäköisesti sinne, missä se on kannattavaa. Kuka pitäisi valot palamassa mummonmökeissä syrjäkylillä?

Kuuvan mukaan verkkojen ylläpidosta maksaisi lopulta aiempaa harvempi joukko.

– Hyvin laaja verkon rakentamisen vapauttaminen voisi johtaa siihen, että muiden siirtohinnat nousisivat edelleen. Tietysti olemme yhtä lailla huolissamme siirtohintojen kehityksestä, emmekä halua asiaa kiihdyttää tällä tavalla, Kuuva sanoo.

Kuuvan mukaan energiayhteisön perustaminen Lempäälässä ei edellytä suljettua verkkoa, vaan asia on hoidettavissa alueellisen jakeluverkkoyhtiön kautta.

Tämä tarkoittaisi sitä, että Lempäälän energiayhteisön ja verkkoyhtiö Elenian pitäisi lyödä hynttyyt yhteen.

Elenia: Suljetulle verkolle ei tarvetta

Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala vastaa puhelimeen kotitoimistolta koronatilanteen vuoksi.

Liuhala aloittaa sanomalla, että Elenia haluaa olla kehityshankkeissa mukana, sillä energia-ala on voimakkaassa murroksessa.

Elenian verkoissa kulkee jo lähes neljäsosa Suomen tuulivoiman tuotannosta. Myös aurinkovoimaa kytketään verkkoihin kovaa tahtia.

Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla verkoissa joka hetki tasapainossa. Siksi Elenia tarvitsee joustavuutta sähköverkkoihin. Nopeasti tuotantoaan ja kulutustaan sopeuttava energiayhteisö voisi olla tärkeä osaratkaisu.

Liuhalan mukaan energiayhteisö ja suljettu verkko ovat kuitenkin eri asioita. Hän ei näe suljetulle verkolle tarvetta Marjamäessä.

– Meidän sähköverkkomme täyttää jo kaikki tekniset vaatimukset ja rinnakkainen verkko on tarpeeton tästä näkökulmasta. Se on myös aika kallis rakentaa, valvoa ja ylläpitää jatkossa, hän sanoo.

Liuhala sanoo, että Elenia on tarjonnut Lempäälän energiayhteisölle mallin yhteistyöhön.

– Ajatus pähkinänkuoressa olisi se, että he liittyvät meidän olemassa olevaan verkkoon ja tehdään energiayhteisölle sopiva hinnasto ja käytäntö. Energiayhteisö on meidän asiakas ja sen jäseniä kohdellaan sopimuksen mukaisesti.

Liuhalan mukaan Lemenen päättäjät ovat kuitenkin toistuvasti kieltäytyneet yhteistyöstä.

Lemenen Toni Laakso taas sanoo, että tarjouksen hyväksyminen olisi johtanut siihen, ettei yritysten olisi kannattavaa osallistua energiayhteisön toimintaan. Hyödyt valuisivat hukkaan.

Laakso myös huomauttaa, että alueella ei ollut ennestään sähköverkkoa.

Kysytään vielä Liuhalalta, onko Elenian pelkona alueellisen monopolin murtuminen ja verkkomaksujen hupeneminen, jos suljetun verkon kautta toimivat energiayhteisöt sallittaisiin?

– En näe järkevänä, että tehdään rinnakkain useita jakeluverkkoja, jotka sitten voisivat osittain jopa kilpailla keskenään. Tähän mennessä kukaan ei ole nähnyt sitä järkevänä kehityksenä, Liuhala sanoo.

Ulkopuolisen korvaan kuulostaa siltä, että solmu ei hevin aukea.

Professori: Suomi tarvitsee vientituotteita

Palataan vielä Marjamäkeen energiayhteisön tiluksille.

Hankkeessa on mukana myös tutkijayhteisö. Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta toivoo, että energiayhteisöä päästäisiin kokeilemaan tositoimissa.

Lempäälässä nimittäin testataan nyt käytännössä niin sanottua sektori-integraatiota, joka on energia-alan kuumin puheenaihe.

Mutkikas termi tarkoittaa karkeasti ottaen sähköntuotannon, lämmöntuotannon, teollisuuden ja liikenteen energiavirtojen nivoutumista yhteen.

– Eri energiamuodot toimivat toistensa varastoina eri ajankohtina ja samalla pystytään hallitsemaan tehotasapainoa, selventää Järventausta.

Lisäksi kyseessä voisi olla vientituote suomalaiselle teollisuudelle, kun energiayhteisöjä aletaan rakentaa Eurooppaan tuoreen sähkömarkkinadirektiivin myötä.

– Lemene mahdollistaa erilaisten yritysten kokeilutoiminnan, tuotekehitystoiminnan ja referenssien rakentamisen, joilla päästään eurooppalaisille markkinoille, hän sanoo.

Järventausta toivookin, että hanketta voitaisiin viedä eteenpäin vaikka kokeiluluvalla.

Pidemmällä tähtäimellä Järventaustan mukaan Suomessa voisi olla satoja mikroverkkoina toimivia energiayhteisöjä.

Lemene panee toivonsa lakimuutokseen

Lakikiemuroista huolimatta energiantuotanto toimii jo Marjamäessä. Lemene myy aurinkosähköä markkinoille valtakunnan verkkoon ja kaukolämpöä Lempäälän alueelle.

Lisäksi akut osallistuvat kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämällä markkinalla sähköverkon tasapainottamiseen.

Valtion rahat eivät mene siinä suhteessa hukkaan. Toni Laakson mukaan Lemene kuitenkin pystyisi paljon parempaan.

– On hieman ikävää, jos joudumme jäämään tuotantoyhtiön asemaan. Sitä varten me ei tätä tehty.

Herää myös kysymys, onko Lemenen porukalla itsellään lähtenyt mopo keulimaan. Miksi investointeja on viety eteenpäin, vaikka hankkeen lainsäädännöllinen asema ja luvitus ovat olleet epäselviä?

Laakson mukaan TEM:n myöntämästä kärkihanketuesta ja Energiaviraston kanssa aiemmin käydyistä keskusteluista jäi kuva, että energiayhteisölle näytetään valtion puolelta vihreää valoa.

Hän painottaa, että hankkeella ei noukita rusinoita pullasta, vaan kannetaan vastuuta energia-alan tulevaisuudesta. Hajautetut mikroverkkoratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia myös syrjäseuduille.

Nyt Laakso panee toiveensa sähkömarkkinalain uudistukseen, joka tulee syksyllä eduskuntaan.

– Toivottavasti saataisiin mahdollisuus rakentaa kiinteistöjen rajat ylittäviä sähkön jakeluverkkoja. Se mahdollistaisi energiayhteisön rakenteen, Laakso sanoo.

Tuuli puhaltaa jälleen pilvet aurinkovoimalan ylle ja alkaa sataa. Nyt on taas tarvetta varavoimalle.

Lue myös:

Kalajoella kyllästyttiin kohtuuttomiin sähkön siirtohintoihin – haaveissa on oma sähköverkko, mutta siirtoyhtiöiden monopoli tekee siitä hankalaa

Peltoalueen tilusjärjestelyillä pyritään lohkoja yhtenäistämällä tehostamaan tuotantoa ja siten luomaan suurempia peltokokonaisuuksia.

Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla maanviljelijä Teemu Mikkolan 150 hehtaarin tilalla 56 lohkoa väheni 48 lohkoon, jonka ansiosta peltoalueita saatiin tiivistettyä kuuteen suurempaan, jopa yli kymmenen hehtaarin lohkoon. Mikkolan mielestä tilusjärjestely tehostaa tuotantoa, tekee työstä mielekkäämpää ja on samalla ympäristöystävällinen teko kun ajaminenkin vähenee.

– Ennen tilusjärjestelyä oli valtavasti huonomuotoisia, pieniä peltotilkkuja. Ristiin rastiin kuljettiin, oli huonot tiet ja huonot ojitukset. Kaiken kaikkiaan paljon käyttämätöntä potentiaalia, Mikkola sanoo.

Taloudellinen hyöty ei ole kuitenkaan päällimmäinen syy peltotilusten järjestelylle, selvää on kuitenkin, että säästöä syntyy polttoainekuluissa sekä ajankäytössä.

– Tiluksia on helpompi hallinnoida ja pitää kunnossa, ja sitä kautta satotasoja on parempi nostaa, Mikkola toteaa.

Ennätyksellisen paljon Etelä-Pohjanmaalla

Suomessa toteutetaan tänä vuonna tilusjärjestelyt noin 24 000 hehtaarilla. Tästä 14 000 hehtaaria, eli reilusti yli puolet, on Etelä-Pohjanmaalla.

Suurin syy tähän on Maanmittauslaitoksen vastaava johtaja Timo Potkan mukaan se, että kysyntä tilusjärjestelyille on Etelä-Pohjanmaalla ollut erittäin suurta. Samalla varsinkin rannikkoseudulla on saatu hankkeita valmiiksi, jolloin resursseja uusien peltotilusten järjestelyille on vapautunut.

– Keski-Pohjanmaalla on tehty paljon uusjakoja jo 1950-luvulta ihan näihin päiviin saakka. Etelä-Pohjanmaalla tilusjärjestelyitä on historiassa tehty vähemmän ja siksi siellä korjaamistarvetta on olemassa, selventää Potka maakuntien välisiä eroja.

Tällä hetkellä Rannikko-Pohjanmaalla on käynnissä kolme tilusjärjestelyä ja Keski-Pohjanmaalla ainoastaan yksi. Potkan mukaan Keski-Pohjanmaalta on tullut kuitenkin paljon kyselyjä ja lähitulevaisuudessa sielläkin käynnistyy uusia hankkeita.

Myös tunnetta pelissä

Timo Potkan mukaan maa-asioihin liittyy aina tunnetta, eikä sen vuoksi myöskään tilusjärjestelyistä selvitä ilman pieniä selkkauksia.

Iso haaste on kuitenkin kaikkien kehitystarpeiden yhteensovittaminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Suurimpana motivaattorina on kustannustehokkuus eli kun etäisyydet lyhenevät ja lohkot suurenevat, tuotanto on tehokkaampaa. Tämä on myös ympäristön kannalta hyvä asia.

Myös Teemu Mikkola tiedostaa, että aina on eturistiriitoja kun ihmisten omaisuudesta puhutaan, eikä sen vuoksi pieniltä erimielisyyksiltä voi välttyä. Mutta mikä tärkeintä, kaikesta on selvitty ja välit ovat muihin maanomistajiin pysyneet kunnossa.

Välillä on noussut esiin huoli luonnon monimuotoisuuden menettämisestä sitä mukaa, kun lohkot suurenevat. Timo Potkan mukaan tämä pyritään ottamaan suunnittelussa huomioon.

– Toisaalta on myös tarve tilusjärjestelyille. Jos ajatellaan suomalaista ruokahuoltoa ja maatalouden kannattavuutta, niin kyllä tilusjärjestely kuitenkin on se keino parantaa kannattavuutta, ja isompia viljeltäviä kokonaisuuksia tarvitaan.

Pitkä prosessi ja rajalliset resurssit

Tavoiteaika tilusjärjestelyn toteutukselle on viisi vuotta, mutta Potka haluaisi nähdä järjestelyjä, jotka viedään läpi jopa kolmessa vuodessa. Sitä nopeammalla aikataululla ei hänen mukaansa oikeastaan voi peltojen tilusjärjestelyä toteuttaa, koska silloin tilojen viljelykierron kanssa tulee haasteita.

Tämänvuotinen hehtaarimäärä on myös aika lailla maksimi, mitä voidaan kerralla käsitellä, sillä tilusjärjestelyt vaativat aina käsittelyajan lisäksi myös taloudellista pääomaa.

Tarvetta tilusjärjestelyille myös jatkossa kuitenkin on.

Teemu Mikkolan mielestä olisi hyvä käytäntö tehdä tilusjärjestelyt vaikka kerran joka sukupolvi.

– Maatalous kehittyy, tilakoko kasvaa ja tilojen määrä vähenee. Kyllä tilukset lähtevät uudelleen pirstaloitumaan, jos ei niitä jossain vaiheessa taas kasata, Mikkola toteaa.

Lue seuraavaksi:

Tilusjärjestelyillä maatalouden tuotto ja tehokkuus paranisi – Viljelijä: "Tieajo väheni 2800 kilometriä, matkan Sievistä Pariisiin"

Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bulgariassa kuluneen viikon aikana. Keräsimme kolme syytä, miksi maassa nähdään liikehdintää juuri nyt.

1. Poliittiset skandaalit

Ensimmäiset mielenosoitukset järjestettiin viime viikolla sen jälkeen, kun kävi ilmi, että Oikeuksien ja vapauksien liike -puolueen entinen johtaja Ahmed Dogan on käyttänyt verovaroin maksettuja turvallisuuspalveluita omistamansa kartanon turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Dogan ei kuitenkaan ole tällä hetkellä virassa, jonka turvin palvelut kuuluisivat hänelle. Dogania kuvataan yhdeksi Bulgarian vaikutusvaltaisimmista miehistä, ja hallitusta on syytetty Doganin väärinkäytöksen sallimisesta.

Maan presidentin Ruman Radevin mukaan hallituksen ja pääsyyttäjän tulisi erota.

– Viha on syvää. Se on kasautunut vuosia eikä sitä saada laannutettua pelolla ja voimalla, Radev kommentoi maan tilannetta viikonloppuna Euronewsin mukaan.

Maan pääministeri, keskusta-oikeistolaisen Gerb-puolueen Boiko Borisov on puolestaan kieltäytynyt eroamasta.

Kyseessä ei kuitenkaan ole ainoa maata ravistellut poliittinen skandaali viime vuosina, muistuttaa Politico-julkaisu.

2. Korruptio

Eri puolilla Bulgariaa järjestetyissä mielenosoituksissa nykyisen hallinnon on kuvattu toimivan "mafian tavoin", kertoo uutiskanava Al Jazeera.

Bulgaria on ollut EU:n jäsenmaa vuodesta 2007, mutta saanut unionilta toistuvasti huomautuksia korruptiosta. Uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi vuonna 2008 EU lykkäsi maalle annettavaa rahoitusta, koska se katsoi, että maa ei tehnyt tarpeeksi kitkeäkseen korruptiota.

Politico-julkaisun mukaan lahjukset eivät rajoitu vain oligarkkien kerhoihin, vaan ne ovat myös osa julkishallintoa. Joukko yrityksiä on kertonut, että heitä on vaadittu maksamaan lahjuksia. Siivoojilta tai keskitason virkamiehiltä saatetaan puolestaan vaatia yhteyksiä Gerb-hallituspuolueeseen.

Poliitikkojen lahjonta on myös suuri syy siihen, että maa ei ole toistaiseksi päässyt mukaan EU:n passivapauteen oikeuttavaan Schengen-sopimukseen. EU:n mukaan Bulgaria on kuitenkin liittymässä sopimukseen.

3. Koronapandemian hoito

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen keräämien tietojen mukaan Bulgariassa oli raportoitu maanantaihin 13. heinäkuuta mennessä reilut 7 500 koronavirustartuntaa.

Bulgarian hallitusta on kritisoitu koronatilanteen hoitamisesta. Maassa vallitsivat kahden kuukauden aikana tiukat eristystoimet, joiden aikana koronatartuntojen määrä laski merkittävästi. Yhteiskunnan nopea avaaminen on kuitenkin johtanut uusiin tartuntaryppäisiin.

Tartunnoista yli kolmannes eli reilut 2 800 on todettu 14 viime vuorokauden aikana. COVID-19-tautiin liittyviä kuolemantapauksia maassa oli maanantaihin mennessä 268 kappaletta.

Inhimillisen kärsimyksen ohella koronapandemian vaikutukset ovat myös taloudellisia: Euroopan komission arvion mukaan Bulgarian talouden odotetaan kutistuvan yli 7 prosenttia vuoden 2020 aikana.

Korjaus kello 10.34: Korvattu puolueen englanninkielinen nimi Movement for Rights and Freedoms suomenkielisellä muodolla Oikeuksien ja vapauksien liike.

Lue myös:

Vapaa lehdistö pantiin ahtaalle Bulgariassa – Räävitön satiirilehti pistää kampoihin vallanpitäjiä säälimättä

Bulgarialaisten verotiedot varastettiin – miljoonien ihmisten tiedot väärissä käsissä

Mielenosoitukset värittivät Bulgarian puheenjohtajakauden avajaisia

Valtio tuki 5 miljoonalla eurolla uraauurtavaa energiayhteisöä Lempäälässä

Pirkanmaalle Lempäälään on valmistunut koko Euroopan mittapuulla poikkeuksellinen energiahanke. Kyse on yrityksille tarkoitetusta energiayhteisöstä, joka pystyisi tuottamaan paikallisesti lähes kaiken tarvitsemansa energian. Valtiolta miljoonien eurojen tuen saanut hanke on kuitenkin vastatuulessa, sillä viranomainen ei ole myöntänyt lupaa kytkeä verkkoon asiakkaita.

Hovioikeus antaa tuomion MV-lehden oikeudenkäynnissä

Helsingin hovioikeus antaa tänään tuomion toimittaja Jessikka Aroon kohdistuneessa häirinnässä. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, että Aroon kohdistuva vihakampanja sai alkunsa kun dosentti Johan Bäckman toimitti MV-verkkojulkaisusta vastanneelle Ilja Janitskinille Aroa koskevia aineistoja talvella 2016.

Sterilisaatio ei ole kaikille miehille ongelmaton toimenpide

Miehen sterilisaation haittavaikutukset tunnetaan Suomessa huonosti. Sterilisaatiota pidetään yleisesti melko ongelmattomana toimenpiteenä ja vaivattomana tapana hoitaa ehkäisy miehillä, jotka eivät halua enää lapsia. Pitkittynyt kipu voi haitata arjessa tai estää seksin. Nelikymppinen kolmen lapsen isä kärsi pitkään hankalista kivuista sterilisaation jälkeen.

Mielenosoitukset jatkuvat Bulgariassa

Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään Bulgariassa kuluneen viikon aikana. Protestit saivat alkunsa siitä, kun maan entisen kärkipoliitikon väärinkäytökset paljastuivat. Protestien juurisyyt ovat kuitenkin syvemmällä. Keräsimme kolme syytä, miksi maassa nähdään liikehdintää juuri nyt.

Tiistain sää on vielä epävakainen

Sade- ja ukkoskuurot jatkuvat vielä tiistaina etenkin maan keskivaiheilla. Eteläisin sekä pohjoisin osa maasta ovat kuitenkin poutaisia. Lämpötiloissa ei vielä tiistaina tapahdu suurta muutosta. Tiistain jälkeen sadekuurot vähenevät selvästi.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

7.08 Miksi palo levisi niin laajalle Jyväskylän senioritalossa?

7.25 Poimurilla vai käsin? Marttojen kanssa mustikkametsässä

7.45 Jälkipörssi

8.13 Suomeen aukeaa uusi vesireitti

8.17 Ruoka-avussa yhä ruuhkaa – mitä korona paljasti sosiaalipalveluistamme?

8.50 Vieraana Keskon digijohtaja Anni Ronkainen

Juontajina Rosa Kettumäki ja Tommy Fränti

Näinä aikoina tuttuihin törmätessä he kertovat tulevansa mökiltä tai olevansa pian taas menossa mökille. Usein mökki on kaukana, vaikeakulkuisten tieverkostojen takana, sillä suomalainen arvostaa omaa rauhaa. Suomalainen kun ei halua, että hänet nähdään.

Samassa hengessä hän kaupungissa kiirehtii laskemaan nopeasti kaihtimet heti, kun tulee valojen sytyttämisen aika. Jotkut menevät varovaisuudessaan vielä pidemmälle. Taloani vastapäätä on ikkuna, jonka kaihtimia ei ole avattu kahdeksaan vuoteen.

Mitä jos joku näkee? Kysymys jäytää suomalaista.

Ja jos joku sattuu näkemään, hän huolehtii: mitä se ajattelee minusta?

Pilkan välttämiseksi piiloudutaan metsään.

Joskus suomalainen muuttuu katseobjektista katsojaksi. Hän näkee jonkun. Silloin hän paheksuu. Itsensä altistaminen nähtäväksi tuntuu sopimattomalta.

Hän ajattelee: kuka se oikein kuvittelee olevansa?

Nämä lauseet muodostavat saman kolikon kolme puolta: Mitä jos joku näkee? Mitä ne ajattelee minusta? Kuka se kuvittelee olevansa?

Niissä kiteytyy suomalainen mielenmaisema.

Vanhan sanonnan mukaan keittiöpsykologia on sallittua kerran kesässä. Tai ei se niin vanha ole. Keksin sen juuri. Sen innoittamana väitän kuitenkin: nuo kolme lausetta kumpuavat huonosta itsetunnosta.

Huonon itsetunnon kääntöpuoli on suvaitsemattomuus. Hyvällä itsetunnolla varustettu henkilö on yleensä myös suvaitsevainen.

Hyvä itsetunto ei vaadi itsekorostusta. Oma arvo on silloin läsnä kuin ilma, elämän luonnollisena osana.

Jos esimerkiksi joku presidentti sanoo olevansa paras presidentti ikinä, sanoo että hän on eniten rakastettu presidentti ikinä ja henkilökohtaisesti suorittanut monia ihmetekoja, se kertoo huonosta itsetunnosta. Oikeasti hän epäilee olevansa surkea presidentti, jota kukaan ei rakasta ja joka ei ole saanut mitään aikaiseksi.

Suomalaisten huono itsetunto ei kuitenkaan ilmene itsekorostuksena. Se ilmenee pelkona, että vaikuttaa naurettavalta. Pilkan välttämiseksi piiloudutaan metsään. Sillä mitä tapahtuu, jos joku näkee?

Intialaisilla on monimutkainen kastisysteemi. Pääkastien sisällä on monia alikasteja, eivätkä avioliitot niiden välillä ole suotavia. On olemassa jopa webbisivuja, jotka auttavat aviopuolisoa etsivää luovimaan karikkoisen kastijärjestelmän lävitse. Tätä minulle yritti kerran selittää eräs intialainen ystävä.

Kysyin: mitä kauheaa voi tapahtua, jos sattuu menemään naimisiin vääräkastisen kanssa. Hän mietti pitkään ennen kuin vastasi: En tiedä.

Samoin voi kysyä: mitä kauheaa voi tapahtua, jos joku näkee?

Mitä todella tapahtuu, jos joku sattuu näkemään, kun laiturin nokassa venyttelen pieruverkkareissa? Mitä kauheaa tapahtuu, jos joku näkee, kun asunnossani kävelen keittiöstä olohuoneeseen?

Tuskin mitään. Mutta mitä ne silloin ajattelee minusta?

Esimerkiksi ulkomaalaiset. Mitä ne ajattelee meistä? Kysymys ei ulkomailla tunnu akuutilta. Etelä-Euroopassa kaduilla törmää usein avoimesta ovesta paljastuvaan näkymään: perhe syö pöydän ääressä ja tuijottaa samalla televisiota.

Vaikka nämä perheet eivät ole parempiosaisia vaan pikemmin köyhiä, he eivät välitä vaikka joku näkisi heidät. He eivät piittaa siitä, mitä heistä ajatellaan.

Eteläeurooppalaisilla onkin yleensä parempi itsetunto kuin suomalaisilla.

Siellä kukaan ohikulkija ei märehdi, että mitä ne oikein kuvittelee olevansa, syövät tuolla tavoin. Elä ja anna toisten elää, niin ajattelee suvaitsevainen ihminen. Tai jokainen taaplaa tyylillään, kuten sahatavaran ystävät sanovat.

Ilman toisia olemme vajaita, ja tuntemattomatkin tuovat turvallisuutta.

Kun siis seuraavan kerran näet jonkun kävelevän keittiöstä olohuoneeseen, älä pohdi, kuka tuo häpeämätön kuvittelee olevansa. Suomalaisilla on monia hyviä syitä näkyä ja kuulua, olla ylpeitä itsestään. Ollaan rohkeasti mitä olemme ja hittoon muut.

Onni ei löydy piilopirtistä. Onni ei ole näkymättömyyttä, vaikka tyhmä sananlasku sanookin: kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Ihmiselämä saa aina merkityksensä suhteessa toisiin ihmisiin.

Itse en voi kuvitella eläväni mökkierakkona. Ilman toisia olemme vajaita, ja tuntemattomatkin tuovat turvallisuutta. Huutoetäisyyden päästä olisikin hyvä löytyä putkimies ja elvytystaitoinen ensihoitaja. Tai mukava naapuri, joka tarvittaessa lainaa lapion tai päitsimet.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

Kolumnista voi keskustella 15.7. klo 23.00 asti.