Armenia ja Azerbaidžan syyttävät toisiaan maiden välillä sunnuntaina käydystä tulituksesta.
Azerbaidžanin puolustusministeriön mukaan Armenia aloitti tykistötulen Tavushin alueelta ja tulituksessa kuoli kaksi Azerbaidžanin sotilasta ja haavoittui viisi.
Armenian puolustusministeriön edustajan mukaan Azerbaidžan aloitti laukausten vaihdon. Tiedottaja Shushan Stepanyan kirjoitti uutistoimisto AFP:n mukaan Facebookissa, ettei Armenia kärsinyt tappioita.
Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet pitkään Vuoristo-Karabahin alueesta. Azerbaidžanin neuvostotasavaltaan kuulunut, mutta pääosin armeenien asuttama ja Armenian tukema Vuoristo-Karabah ilmoitti irtautuvansa ja itsenäistyvänsä vuonna 1991.
Azerbaidžan uhkasi lopettaa neuvottelut
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Armenia ja Azerbaidžan kävivät alueesta sotaa vuosina 1991–1994. Konfliktissa kuoli 30 000 ihmistä.
Vuonna 1994 solmitun tulitauon jälkeen neuvotteluja ovat olleet välittämässä muun muassa Ranskan, Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaatit eli niin sanottu Minskin ryhmä.
Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev uhkasi tiistaina lopettaa seisahtuneet neuvottelut.
Armenian tukemat separatistit hallitsevat Vuoristo-Karabahia, mutta kansainvälinen yhteisö katsoo alueen olevan osa Azerbaidžania.
Energiavarannoiltaan rikas Azerbaidžan on toistuvasti uhannut ottaa kapinallisalueen haltuunsa. Maan asevoimat ovat suuremmat kuin Armenian. Venäjän tukema Armenia on taas uhannut murskata mahdollisen hyökkäyksen.
Vuoristo-Karabahissa puhkesi rajumpia yhteenottoja viimeksi vuonna 2016.
Sunnuntain tulitus käytiin melko kaukana Vuoristo-Karabahista.
Ranskalainen tuomioistuin on langettanut vankeustuomiot kahdelle entiselle vakoilijalle, jotka tuomion mukaan jakoivat tiedustelutietoja vieraalle valtiolle.
Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että kyseinen vieras valtio on Kiina.
Oikeudenkäynti alkoi Pariisissa maanantaina ja sitä käytiin äärimmäisen salaisuuden vallitessa. Tuomiot annettiin perjantaina.
Tuomitut miehet työskentelivät aikanaan Ranskan ulkoisessa tiedustelupalvelussa DGSE:ssä. Heistä 69-vuotias sai 12 vuoden vankeustuomion ja 73-vuotias kahdeksan vuoden tuomion.
Lisäksi 69-vuotiaan miehen vaimo sai kätkemisrikoksesta neljän vuoden tuomion, josta kaksi vuotta ehdollisena.
Miehet otettiin kiinni 2017, mutta he ovat saaneet olla vapaalla jalalla takuita vastaan.
Kaupunkiviljelijä Sauli Rantasta oli jo pitkään kiehtonut oma pienimuotoinen ruoantuotanto. Viime keväänä oma parveke alkoi tuntua viljelytilana liian pieneltä ja Rantanen päätti liittyä Kera-kollektiiviin.
Kera-kollektiivi tarjoaa kaupunkilaisille muun muassa kulttuuri- ja taidetilaa sekä viljelyruutuja Inexin entisellä jättimäisellä logistiikkakeskuksella Espoossa.
– Tämä oli hyvällä sijainnilla ja hyvä diili. Esikasvatin taimet keväällä kotona, ja toin ne tänne kesän alussa, Rantanen kertoo.
Kera-kollektiivi tarjoaa viljelijöille yhteiset kastelukannut ja lapiot. Jos kaupunkiviljelijät lähtevät lomalle, he merkitsevät laatikkonsa kastelutikuilla, jotta muut viljelijät tietävät kastella myös naapurin kasvit.
– Yhteisöllisyys toimii tällä tavalla. Lisäksi täällä on yleisiä kukkalaatikoita ja penkkejä ja tänne voi tulla viettämään aikaa ja nauttimaan kesäpäivistä muutenkin.
Helteellä Rantanen käy Keralla joka päivä kastelemassa kaupunkiviljelmäänsä, mutta muuten riittää joka toinen päivä.
– Aika pienellä vaivalla saa itselleen kasvatettua ruokaa tällaisessakin ympäristössä, kun ei tarvitse miettiä, että tekisi tätä ihan työkseen. Minusta tämä on kiva harrastus.
Inexin entinen logistiikkakeskus on saamassa Espoossa uuden elämän kulttuurin, taiteen ja kaupunkiviljelyn keitaana. Kyseessä on kuitenkin vain välivaihe, sillä hallit on määrä purkaa tulevaisuudessa uuden kaupunginosan tieltä.Pauliina Toivanen / Yle
Myös kaupassa käydessään Rantanen pyrkii siihen, että ostaisi mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Hän uskoo, että urbaani viljely tulee yleistymään tulevaisuudessa.
– On hyvä, että ruoka tehdään lähellä. Hiilijalanjälki pienenee, jos ruokaa ei tarvitse hirveän pitkältä rahdata kauppaan, Rantanen aprikoi.
Rantasen mielestä tulevaisuudessa esimerkiksi kaupungin katot voitaisiin valjastaa laajemmin ruoan kasvatukseen.
– Tällaisia julkisia tiloja voitaisiin hyödyntää enemmän ja pistää niille viljelyitä pystyyn, hän sanoo.
Ruokasienien kasvatusalustana kahvinporot ja viljelytilana kontti
Hubert Mantel auttaa välillä isäänsä Benoit Mantelia osterivinokkaiden sadonkorjuussa. Ruokasienet kasvavat syömäkelpoisiksi parissa viikossa.Pauliina Toivanen / Yle
Urbaanissa ruoantuotannossa yksi keskeinen tekijä on tilan hyödyntäminen. Viljelyä pyritään tekemään siis mahdollisimman pienissä tiloissa. Lisäksi resursseja säästetään erilaisia ravinteita, kuten ruokahävikkiä ja jätevettä, kierrättämällä.
– Myös tila ympärillämme on rajallinen resurssi. Kun haluamme säästää ja optimoida ympärillämme olevia resursseja, meidän on käytettävä mahdollisimman vähän raaka-aineita, aikaa ja tilaa ja kaiken kaikkiaan rajoittaa hiilidioksidipäästöjämme, Helsienen markkinoinnista ja sadonkorjuusta vastaava Benoit Mantel summaa.
Pitkulaisista kahvinporoilla täytetyistä säkeistä pullahtavat ruokasienet ovat osterivinokkaita, joiden kasvuun menee noin pari viikkoa. Pääasiassa ruokasienet päätyvät takaisin ravintoloihin, joista kahvinporotkin ovat lähtöisin.
– Sienet ovat kiinnostavia, koska ne ovat hyviä proteiinin lähteitä ja vievät vain vähän resursseja, kuten vettä ja tilaa, Mantel toteaa.
Benoit Mantel osoittaa kontin kattoon kertyvää vesihöyryä, joka ohjataan putkea pitkin yläpuolelle rakennettuun kasvihuoneeseen. Kasvihuoneessa kasvatetaan tomaatteja ja salaatteja.Pauliina Toivanen / Yle
Resurssien säästämisen lisäksi Mantelin mielestä ruoantuotonnossa on tärkeää paikallisuus.
– Kasvatamme sienet paikallisesti ja myymme ne paikallisesti. Meillä ei ole tarkoituksena myydä niitä ympäri Suomen. Mielestäni aina pitäisi keskittyä sekä paikallisten resurssien että paikallisen tuotannon mahdollisuuksiin, Mantel painottaa.
Yritys myy sienirihmastoja myös kuluttajille, jotta osterivinokkaiden kasvatus olisi mahdollista vieläkin lähempänä – kotikeittiöissä. Lisäksi tarvitsee vain kahvinporoja ja steriilin muoviastian.
Helsieni rakensi toisen sienikonttinsa päälle kasvihuoneen, jotta yritys saisi hyödynnettyä sekä konttien tuottaman hukkalämmön että sienien vapauttaman hiilidioksidin.Pauliina Toivanen / Yle
Versojen ja yrttien kerrosviljelyä kampusalueella
Toinen esimerkki vähän tilaa vievästä kasvatusmetodista on kerrosviljely. Little Garden -nimistä yritystä pyörittävä Jaakko Lehtonen kertoo, että parin vuoden aikana pääkaupunkiseudulla on aloittanut ainakin neljä lehtivihannesten kerrosviljelijää.
– Kerrosviljely on modernia kasvihuoneviljelylä. Viljelemme lehtivihanneksia useammassa eri kerroksessa, pienessä ympäristössä tilaa ja energiaa säästäen. Sen mahdollistaa käytännössä energiatehokkaat led-valot, Vantaalla Metropolian kampusalueen hallirakennuksessa yrttejä ja versoja viljelevä Lehtonen kertoo.
Konteissa tapahtuvan ruokasienien kasvatuksen lailla kerrosviljelyssä kasvuolosuhteet pystytään optimoimaan, jolloin kasvatus on mahdollisimman tehokasta. Kasteluvesi käytetään uudelleen, jotta vettä ja ravinteita ei menisi lainkaan hukkaan. Tuotantoon ei tarvita myöskään erillistä lämmitystä.
Lehtosen ja hänen kollegojensa Robert Jordaksen ja Kirmo Kivelän kiinnostus erilaisiin kaupunkiviljelyprojekteihin heräsi jo 11 vuotta sitten. Kolmikko on vaikuttanut muun muassa Dodo-ympäristöjärjestössä.
– Alun perin toimme esiin ruoantuotannon ympäristövaikutuksia erilaisten tempausten ja kaupunkiviljelyprojektien kautta. Pasilan vanhoilla veturitalleilla meillä on ollut pitkään kasvihuone ja tapahtumakeskus, Lehtonen kertoo.
Myös ammattimainen kaupunkiviljely ja teknologian yhdistäminen siihen kiehtoi kaveruksia alusta saakka. Oman firman perustamiseen innosti pari vuotta sitten erityisesti led-teknologian kehittyminen, halpeneminen ja tarjonnan lisääntyminen.
– Tämä on yksi ratkaisu veden, ravinteiden ja energian säästämiseen. Isoin juju kerrosviljelyssä ja kaupunkiviljelyssä on kuitenkin tuoda tuotanto lähelle kuluttajaa. Eniten kiehtoo, mitä se tuo viljelijälle.
Little Garden myy yrttejä ja versoja ilman välikäsiä ravintoloille ja kaupoille. Kotitalouksille myynti tapahtuu Reko-lähiruokarinkien kautta. Vaikka logistiikassa on Lehtosen mukaan vielä paljon kehitettävää, hän uskoo, että kerrosviljelyä voisi hyvin harjoittaa muuallakin kuin ostovoimaisella metropolialueella.
– Jonkun se ruoka pitää tuottaa, ja perinteinen alkutuotanto ei ole helpoimpia bisneksiä. Ykköstavoitteemme on kehittää sellainen malli, joka houkuttelee jonkun muunkin lähtemään yrittäjäksi ja tekee alkutuotannosta kannattavaa, Lehtonen toteaa.
Voisiko pääkaupunkiseutu olla tulevaisuudessa ruoantuotannossaan omavarainen?
Pääkaupunkiseudulla urbaanin ruoantuotannon mahdollisuuksia edistetään CircularHoodFood-hankkeessa. Kyseessä on Helsingin seudun ympäristöpalvelujen, Metropolian, Vantaan kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteishanke, jossa pyritään lisäämään erityisesti taloyhtiöiden ja ravintoloiden ruokahävikin hyödyntämistä.
Urbaanin ruoantuotannon tarpeen nähdään kasvavan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos, pandemiauhkat ja poliittiset konfliktit tuovat epävarmuutta ruokaketjuihin.
– Kun väestö kasvaa ja muuttaa maaseutualueilta kaupunkeihin, tarvitaan lisää keinoja tuottaa kestävästi ruokaa kasvavalle väestölle, Vantaan kaupungin projektipäällikkö ja CircularHoodFood-hankkeen parissa työskentelevä Henri Laine sanoo.
Väestönkasvun lisäksi ruoantuotannon huoltovarmuutta nakertaa peltotilan loppuminen.
– Kun ihmisiä tulee enemmän ja enemmän, on kysymys myös siitä, missä tuotamme tulevaisuudessa ruokaa, Laine jatkaa.
Laineen mielestä Suomi voisi toimia suunnannäyttäjänä myös muulle maailmalle. Pohjolan leveysasteilla perinteisen maanviljelyn olosuhteet ovat haastavat ja jos Suomessa pystyttäisiin tuottamaan tuoretta ruokaa vuoden ympäri, samoja innovaatioita voitaisin ottaa käyttöön laajemminkin.
– Jos saamme kehitettyä tapoja kasvattaa sisätiloissa ruokaa vuoden ympäri, saamme enemmän omavaraista ruoantuotantoa. Se on osa ruuantuotannon huoltovarmuutta. Lisäksi ruoka olisi puhdasta lähiruokaa, joka palvelisi koko pääkaupunkiseutualuetta, Laine pohtii.
Pääkaupunkiseudulla olisi Laineen mukaan paljon paikkoja, joihin voisi rakentaa uusia ruoantuotantojärjestelmiä.
– Halleissa, rakennusten katoilla, kellareissa ja tunneileissa on paljon mahdollisuuksia innovatiivisten ruoantuotantojärjestelmien rakentamiselle. Näkisin, että mahdollisuudet ovat rajattomat. Teoriassa voisimme olla täysin omavaraisia ruoantuotannosta, Laine sanoo.
Kerrosviljelyn ja konteissa tapahtuvan sienien viljelyn lisäksi Laine mainitsee vielä vesiviljelyn. Esimerkiksi mikrolevää voidaan kasvattaa vesikierrätysmenetelmällä.
– Superfoodeja, proteiinirikkaita ja omegarasvahappopitoisia ravintoaineita voidaan kasvattaa suljetussa järjestelmässä eli omassa reaktorissa. Se on yksi tulevaisuuden innovatio ja keino saada lisää proteiininlähteitä ihmisille ja eläimille rehua, Laine sanoo.
Laine itse on erikoistunut humalantuotantoon vesiviljelyn avulla.
– Kasvatamme panimojen sivuvirroista omaa humalaa vesiviljelyn avulla. Humala on puolestaan raaka-aine oluelle, Laine kertoo.
Laineen mukaan vesiviljelyjärjestelmissä pystytään kierrättämään myös teollisuuden hukkavesiä, jotka menisivät muuten viemäriin.
– Niiden sisältämät ravinteet voidaan hyödyntää luomulannoitteena, Henri Laine vinkkaa.
Ovensuukyselyn mukaan Puolan presidentinvaaleissa istuva presidentti Andrzej Duda olisi hieman haastajaansa Varsovan pormestaria Rafał Trzaskowskia edellä. Tilanne on kuitenkin äärimmäisen tasainen.
Dudalle ovensuukysely antaa 50,4 prosentin ja Trzaskowskille 49,6 prosentin kannatuksen. Virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vaalien toinen kierros käytiin tänään sunnuntaina. Mielipidetiedustelut povasivat vaalien alla tasaista kamppailua.
Puolan keskusvaalilautakunnan mukaan koronapandemia ei näyttänyt vaikuttaneen ihmisten intoon käyttää äänioikeuttaan, ja äänestäjiä oli päivän mittaan käynyt ensimmäistä kierrosta vilkkaammin.
Koronaviruksen vuoksi äänestyspaikoilla niin vaalivirkailijat kuin äänestäjätkin suojautuivat monin tavoin. Käytössä olivat niin hengityssuojukset, visiirit kuin käsidesipullotkin.
Presidentti Andrzej Duda äänesti sunnuntaina Krakovassa.Lukasz Gagulski / EPA
Vaalien toisella kierroksella kohtasi kaksi samanikäistä, mutta hyvin erilaista ehdokasta.
48-vuotias Andrzej Duda edustaa konservatiivista ja kansallismielistä Laki ja oikeus -puoluetta. 48-vuotias Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski on liberaali keskusta-oikeistolainen.
Krakovasta kotoisin oleva Duda on juristi. Varsovasta kotoisin oleva Trzaskowski on opiskellut politiikkaa ja erikoistunut Eurooppa-politiikkaan.
Molemmat ovat istuneet kansanedustajina Puolan parlamentissa ja europarlamentaarikkoina Brysselissä.
Pormestari Rafał Trzaskowski ja vaimonsa Malgorzata äänestivät sunnuntaina Rybnikissa.Andrzej Grygiel / EPA
Kaksi viikkoa sitten vaalien ensimmäisellä kierroksella Andrzej Duda sai vajaat 43,5 prosenttia ja Rafał Trzaskowski 30,5 prosenttia äänistä.
Äänestysprosentti oli ensimmäisellä kierroksella 64,4.
Etelä-Afrikan presidentti on palauttanut maahan takaisin tiukat koronarajoitukset sen jälkeen, kun koronatartuntojen määrä on jälleen kääntynyt selvään kasvuun.
Presidentti Cyril Ramaphosan mukaan Etelä-Afrikka palauttaa välittömästi jo aiemmin keväällä voimassa olleen alkoholin myyntikiellon. Hän perustelee kieltoa sillä, että näin vähennetään päihtymyksestä aiheutuneita loukkaantumisia, jolloin sairaalapaikat saadaan koronapotilaiden käyttöön.
Lisäksi Etelä-Afrikassa otetaan käyttöön jälleen yöllinen ulkonaliikkumiskielto, jonka toivotaan vähentävän liikenneonnettomuuksien määrää. Kasvosuojainten käyttö julkisilla paikoilla on vastedes pakollista.
Terveysviranomaiset ovat varoittaneet, että maassa on pulaa sekä sairaalapaikoista että happipulloista. Etelä-Afrikkaan on ennustettu pahinta tautipiikkiä heinä- ja syyskuun välille.
Etelä-Afrikka on tällä hetkellä maailman yhdeksänneksi pahin koronatartuntojen keskiö, käy ilmi John Hopkins -yliopiston tilastoista. Maassa on raportoitu useiden viime päivien aikana yli 10 000 päivittäisestä tartuntatapauksesta. Viimeisin vuorokausiennätys koronatapauksissa oli lähes 13 500.
Etelä-Afrikassa otettiin huhti- ja toukokuussa käyttöön maailman tiukimpiin kuuluneet koronarajoitukset. Tuolloin suljettiin käytännössä kaikki maan kaivokset, tehtaat ja muu liike-elämä. Lisäksi kiellettiin sekä alkoholin- että tupakanmyynti.
Rajoituksilla epidemia saatiin hallintaan, mutta ne rapauttivat jo valmiiksi taantumaan ajautuneen maan talouden, kun työttömyys kääntyi rajuun nousuun. Yhä useampi kansalainen joutui turvautumaan ruoka-apuun.
Kesäkuussa rajoituksia ryhdyttiin höllentämään ja miljoona eteläafrikkalaiset palasivat takaisin töihinsä. Kuitenkin vain muutamaa viikkoa myöhemmin tartuntatapausten ja sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä kääntyi selvään nousuun.
Etelä-Afrikassa on tilastoitu 40 prosenttia kaikista Afrikan mantereen vahvistetuista koronatapauksesta. Maassa on raportoitu yhteensä 264 183 koronatartuntaa ja 3 971 covid-19-taudin aiheuttamaa kuolemantapausta.
Yhdysvalloissa räjähdys on aiheuttanut massiivisen tulipalon asevoimien maihinnousualuksella San Diegossa Kaliforniassa, kertovat paikalliset mediat.
USS Bonhomme Richard -alus oli kotisatamassaan huoltotöiden vuoksi, kun räjähdys tapahtui sunnuntaiaamuna paikallista aikaa.
Savua levisi ilmaan San Diegossa maihinnousualuksella syttyneen tulipalon jälkeen.AFP / Lehtikuva
Uutiskanava CNN:n mukaan aluksella oli tapahtumahetkellä noin 160 miehistön jäsentä. 18 miehistön jäsentä on lehden mukaan sairaalahoidossa, mutta heidän vammansa eivät ole vakavia.
Paikallinen palopäällikkö arvioi CNN:lle, että tulipalo aluksella voi kestää jopa päiviä.
Muun muassa Fox News -uutiskanava julkaisi Twitter-tilillään kuvia tulipalosta.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) päättää tänään, käynnistääkö se oman tutkinnan Jyväskylässä viikonloppuna syttyneestä senioritalon tulipalosta.
Palokan Ilona -senioritalossa syttyi tulipalo perjantai-iltana. Palo roihahti vielä uudelleen perjantain ja lauantain välisenä yönä sen jälkeen, kun tuli oli jo kertaalleen saatu sammutettua. Tuli pääsi tässä yhteydessä leviämään myös toiseen taloon. Ensimmäisenä syttynyt rakennus on vuodelta 2018.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Pauli Nurminen kertoi varhain lauantaina STT:lle olevansa yllättynyt siitä, miten nopeasti palo pystyi leviämään, vaikka kyseessä oli vain muutaman vuoden vanha rakennus.
– Ei meillä näin nopeasti ole yleensä kerrostalossa palo levinnyt kuin tässä tapauksessa levisi. Nyt täytyy tarkkaan etsiä ne syyt, minkä takia se pääsi noin helposti leviämään rakennuksesta toiseen, Nurminen sanoi.
Poliisi pyrkii tarkkaan tutkintaan
Poliisi aloitti oman tutkintansa palosta sunnuntaina. Tutkinnassa selvitetään erityisesti palon syttymissyytä sekä syitä palon nopealle leviämiselle. Rikoskomisario Reima Rossi Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoi sunnuntaina, että tutkinta kestää kuukausia.
– Tutkinta tulee olemaan poikkeuksellisen laaja, koska nyt on kyse useammasta kerrostalosta. Onhan tämä niin merkittävä siinä mielessä, että on uusi rakennus ja varttuneille tarkoitettu talo. Kyllä poliisi haluaa tässä tehdä tarkan työn, Rossi totesi.
Otkes kertoi lauantaina Twitterissä, että se seuraa pelastuslaitoksen ja poliisin selvitysten etenemistä ja päättää mahdollisesta omasta tutkinnasta tänään.
Palon vuoksi kolmesta talosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmistä. He ovat päässeet tilapäismajoituksiin sukulaisten luo, hotelleihin tai julkisiin tai yksityisiin palveluyksikköihin.
Lukuisat Italian Lombardian alueelta kotoisin olevat ihmiset ovat kertoneet kokeneensa syrjintää, kun he ovat yrittänet varata lomamajoitusta Italian sisältä, kirjoittaa The Guardian. Koronaepidemia iski keväällä pahiten maan pohjoisosissa sijaitsevalle Lombardian hallinnolliselle alueelle.
Esimerkiksi pikkukaupunki Fombion pormestari Davide Passerini kertoo kokemastaan vastoinkäymisestä hänen yrittäessään varata majoitusta viikonlopuksi Toscanasta. Passerini asuu Codognon kaupungissa, joka suljettiin epidemian alkuvaiheessa. Pormestari kertoo, että majoituspaikan omistaja kieltäytyi varauksesta sen jälkeen, kun tämä sai tietää Passerinin asuvan Codognossa.
Passerini katsoo, että syrjinnässä on kyse ihmisten tietämättömyydestä. Hän korostaa, että maan ensimmäisiltä viruskeskittymisalueilta tulevat ihmiset eivät suurella todennäköisyydellä tuo virusta mukanaan, koska alueiden tartuntamäärät ovat olleet lähellä nollaa jo pitkään.
– Mutta joidenkin mielissä Codogno on synonyymi tarttuvalle taudille, sanoi pormestari Guardianille.
Viime viikolla eräästä virusepidemian pahasti runtelemalta paikkakunnalta kotoisin oleva pariskunta kertoi paikallisen radion haastattelussa, että heidät oli käännytetty hotellin vastaanotolta sillä verukkkeella, että hotelli oli täyteen varattu.
Koronayhteenottoja yleisillä rannoilla
Tunteet ovat kuumentuneet koronaepidemian jälkeen myös yleisillä rannoilla, kun lomakausi on päässyt alkamaan Italiassa. Viime viikolla kaksikymppistä naista läimäytettiin rannalla Ostiassa lähellä Roomaa, kun hän huomautti vierelleen tulleelle henkilölle turvaväleistä.
Veneton alueelta kotoisin oleva psykologi Marina Marzari kertasi puolestaan kokemuksiaan hiljattain rannalla Marchen alueella Italian keskiosissa. Marzarin mukaan ranta oli täpösen täynnä eikä juuri kukaan piitannut turvaväleistä tai käyttänyt kasvosuojainta.
– Kyseessä oli sankoin väkijoukko, jota olen koskaan todistanut, kertoo Marzari.
Hän sanoo soittaneensa paikalle poliisin useita kertoja, mutta virkavalta ei koskaan saapunut paikalle.
Yksityisillä rannoilla koronasääntöjä, kuten turvavälejä on ollut helpompi noudattaa
Osissa Italiaa paikalliset viranomaiset ovat ryhtyneet järeisiin toimenpiteisiin saadakseen ihmiset noudattamaan koronamääräyksiä. Napolin edustalla sijaitsevalla Ischian saarella määräyksiä rikkoneille annetaan loma-ajan loppuun asti kestävä porttikielto rannoille.
Lisäksi esimerkiksi Bordigheran rantakaupungissa Luoteis-Italiassa on lisätty koronavalvontaa rannoilla. Koronamääräysten noudattamista varten on suunniteltu palkattavan vartijoita myös Salernon rannoilla.
Koronatartunnat ovat jatkaneet selvää laskuaan Italiassa sen jälkeen, kun tiukkoja rajoituksia ryhdyttiin purkamaan maassa toukokuun alussa. Ihmiset ovat voineet matkustaa vapaasti maan sisällä kesäkuun alusta lähtien.
Pyörävuokra, kanoottivuokra, tenniskentän vuokraus, suksivuokra... Verottajan mukaan osa välineistä ja vuokrista on liikuntapalveluita, osa ei.
Verohallinto teki toukokuussa linjauksen, jonka mukaan kaupunkipyörien käyttömaksua ei voi maksaa liikuntaseteleillä.
Liikuntaseteleillä voi lähtökohtaisesti ostaa vain liikuntapalvelun. Verottajan mukaan välinevuokran voi maksaa vain silloin, kun vuokraus liittyy kiinteästi kyseiseen liikuntasuoritukseen eli "palveluun".
Verottajan tulkinnan mukaan kaupunkipyörien kohdalla ei voida hyödyntää liikuntaseteleitä, koska silloin maksetaan pelkästään välinevuokrasta.
Tulkinnassa mainitaan, että liikuntaseteleitä ei voida myöskään käyttää tavallisen pyörän vuokraamiseen, sillä varsinainen liikunta eli pyöräileminen on ilmaista.
– Tässä on nyt se linja vedetty, että kyse on kaupunkipyörällä vuokrasta, ei liikuntasuorituksesta, sanoo ylitarkastaja Mariia Suominen verohallinnosta.
Verohalliinnon linjausta voi pitää ristiriitaisena. Esimerkiksi laskettelukeskuksen suksivuokran voi maksaa liikuntasetelillä, kuten myös toistaiseksi pyörävuokraamosta vuokratun polkupyörän.
Suominen toteaakin, että verottajalla ei ole tyhjentävää luetteloa siitä, mihin liikuntaseteliä voi käyttää ja mihin ei voi käyttää.
– Liikuntaseteleillä on tarkoitus ostaa liikuntapalvelu, ei välinevuokraus. Linjaus on se, että muutakaan välinevuokrausta ei voi tehdä, Suominen sanoo.
Toisaalta verottaja on katsonut silti, että suksivuokra on myös palvelu. Samoin usein vaikkapa sup-laudan vuokraaminen.
– Raja on vedetty tähän näin.
Koronan aikana esimerkiksi kuntosalit pohtivat, voivatko ne vuokrata kuntolaitteita ulos liikuntaseteleillä. Eivät voineet.
Vaikka kaupunkipyörät tippuvat sekä työmatkasetelien että liikuntasetelien ulkopuolelle henkilökuntaetuna kaupunkipyörän voi tarjota.
Pyöräliitto: "Kummallista"
Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo pitää linjausta kummallisena.
– Meidän tulkinnan mukaan ristiriitainen ja kyseenalainen linjaus. Tämä johtaa siihen, että kaupunkipyörät suljetaan liikuntasetelien käytön ulkopuolelle, toisin kuin pyörävuokraamot. Tulenheimon mukaan kyse on samanlaisesta asiasta, sillä erotuksella että kaupunkipyöriä käytetään säännöllisesti ja useammin.
– Kun liikuntaa pitäisi edistää kansanterveydellisistä ja ympäristöön liittyvistä syistä ja on konkreettinen keissi, tulee tulkinta, joka tekee sen mahdottomaksi, hän päivittelee.
– Kyllähän tässä on ristiriita. Kaupunkipyörät ja pyörän vuokraaminen ovat yhtä lailla palveluja, ja niihin pitäisi voida soveltaa samalla tavalla liikuntaseteleitä.
Pyöräliiton mukaan kaupunkipyöräily on sekä liikuntaa että palvelu.Henrietta Hassinen / Yle
Pyörät ovat väliinputoaja
Pyöräliitolle kaupunkipyörissä on toinenkin, suurempi outous. Liikuntapalveluissa ja vaikkapa taksipalveluissa tai joukkoliikenteessä on 10 prosentin arvonlisäverokanta.
Kaupunkipyörissä taas on 24 prosentin arvonlisäverokanta, kuten myös vuokraamojen pyörissä.
Verottajan linjassa pyöräily ei siis ole liikuntaa, mutta ei myöskään matkustamista.
– Sen sijaan esimerkiksi mikroautoradalla “liikunta”palveluun sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa, pöyräliiton Tulenheimo ihmettelee.
Myös lumilaudan tai sukset voi vuokrata 10 prosentin alvilla. Pyöräliitto pitää pyörien vuokraamista palveluna. Tulenheimon mukaan kokonaisuus sisältää huollon, asiakaspalvelun, tilastot ja faktat.
– Kaupunkipyörät ovat nimen omaan liikkumsen palvelu.
– Verottajan tulkinta on mielestämme ongelmallinen, koska se ei tunnista kaupunkipyöriä osaksi liikkumisen palveluita, joka on koko ajan yhä voimakkaammin kasvava trendi, Tulenheimo sanoo.
Liikuntasetelifirmat ja pyöräliitto valittavat verottajalle
Liikuntaseteleitä tarjoavan Smartumin verkostojohtaja Maria Meurman pitää myös verottajan linjausta outona.
– Se oli meidän mielestä erikoinen päätös ,varsinkin kun se tuli keväällä, kun koronatilanne oli pahimmillaan ja oli suositukset, että julkisilla ei kannata liikkua, Meurman sanoo.
Smartum on liittoutunut kilpailijoidensa kanssa ja ollut yhteydessä valtiovarainministeriöön sekä verottajaan.
– Toivomme, että tämä olisi heiltäkin inhimillinen virhe, eikä tulisi ensi vuoden ohjeistukseen, Meurman sanoo.
Koronakevät on iskenyt rankasti monien yrityksen talouteen, mutta antimikrobisia tuotteita myyville yrityksille pandemia on toiminut valtavana tuotemarkkinointina. Aikaisempaa useampi yritys on alkanut miettiä, voisiko tilojen kalusteratkaisuilla taistella mikrobeja vastaan.
Suomessa bakteereja tiloissa vähentäviä tuotteita on kehitetty vuosien ajan. Bakteeriongelma on ollut yhteinen kiinnostuksen kohde niin huonekalujen, hanojen kuin lukkojenkin valmistajalle.
Antimikrobisten tuotteiden valmistajat ovat laajasti tehneet yhteistyötä, jotta ovet ulkomaille avautuisivat. Jos yritysten yhteistyö toimii, voi suomalaisille tuotteille olla kysyntää Lähi-idässä, jossa palkintona ovat isot rahat.
Antibakteerisissa huonekaluissa käytetty antiikin roomalaisten tietoa
Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku on kehittänyt antimikrobisia kalusteita jo seitsemän vuoden ajan. Alunperin tuotteita kehitettiin antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteereja vastaan.
– Lähtökohtana oli se, että olimme tunnistaneet, että sairaalabakteereihin kuoli Euroopan unionin alueella noin 37 000 ihmistä vuodessa. Se oli enemmän kuin auto-onnettomuuksissa, Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo.
Kevään aikana tilaajien kiinnostus mikrobeja torjuvia kalusteita kohtaan on kasvanut. Tiitisen mukaan ne maksavat noin viidenneksen enemmän kuin tavalliset kalusteet, mutta hänestä hintaeron saa nopeasti takaisin, kun ihmisten sairauspoissaolot vähenevät.
Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen uskoo, että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla paremmin yhteistyöllä. Yritykset toi yhteen taistelu sairaalabakteereita vastaan.Juha-Petri Koponen / Yle
Mistään uudesta keksinnöstä Iskun kalusteissa ei ole kyse. Kaluteiden materiaaleissa tai pinnoissa käytetään hopeaa tai kuparia sisältävää messinkiä, joiden on tiedetty vuosien ajan tuhoavan mikrobeja. Jo antiikin Roomassa kuparilla desinfioitiin haavoja, ja vettä puhdistettiin heittämällä siihen kuparikolikoita. Hopeaa käytetään bakteereja tuhoavien ominaisuuksiensa vuoksi laajasti haavojen sidoksista vaatteisiin.
Iskun työ ei olekaan ollut uusien materiaalien löytäminen, vaan kerätyn tiedon hyödyntäminen tuotteissa: miten kuparilevy saadaan toimivasti pöydän pinnalle tai miten pinnat valmistetaan ilman bakteereja kerääviä saumoja?
Sairaalabakteerit saivat yritykset puhaltamaan yhteen hiileen
Isku ei ole Suomessa läheskään ainoa yritys, joka on pidemmän aikaa ollut kiinnostunut hiomaan tuotteitaan antimikrobiseen suuntaan. Resistentit bakteerit ovat olleet niin suuri vastus, että niiden uhka on saanut monet yritykset yhdistämään voimansa kilpailun sijaan.
Isku on ollut perustamassa kuuden yrityksen allianssia, jossa antimikrobisia pintoja kehitetään yhteistyössä. Tarkoitus on pärjätä markkinoilla myymällä eri valmistajien tuotteiden muodostamaa kokonaisuutta.
Hygtech-allianssissa on mukana esimerkiksi hopeaa oven helojen pinnoissa hyödyntävä Abloy, kosketusvapaita hanoja valmistava Oras ja sairaala- ja hoitokalusteita valmistava Lojer.
Yhteistyön avain on ollut se, että tuotteet täydentävät toisiaan, eivätkä yritykset astu toistensa reviireille. Iso asia on esimerkiksi Abloyn kanssa yhteinen tuotteiden värimaailma, kuvailee Tiitinen.
– Ennen myytiin yksittäisiä tuotteita, jolloin sisustuksen lopputulos näytti sirkukselta.
Yhteistyön hyödyt on huomattu myös yli kahden miljoonan euron EU-hankkeessa, jossa on koottu osaajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeessa kehitetään ja testataan yhdessä sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja muun muassa sairaalabakteereja, päämääränä Lähi-itä.
Keinohien avulla Lähi-idän markkinoille
Seuraavaan vuoteen jatkuva IHMEC-hanke on tuonut hygieniaratkaisuja tarjoavia yrityksiä yhteen: Suomesta Hygtech-allianssin yrityksillä on osaamista tilojen kalustamisesta, virolaisilla puurakentamisesta ja ruotsalaisilla vedenkäsittelystä. Yritysten lisäksi mukana on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koko ison hankkeen keskuksena on Turun yliopisto.
Hankkeen tähtäimenä on viedä hygieniaratkaisuja Saudi-Arabiaan, joka voi toimia porttina muihin Lähi-idän maihin.
Mistä tunnistaa antimikrobisen ja tavallisen kalusteen? Ei mistään, sanoo Iskun kehityspäällikkö Kari Soljamo. Antibakteerisen pinnan voi saada kalusteeseen lisäämällä lakkaan hopeaa. Juha-Petri Koponen / Yle
Saudi-Arabiassa ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia kuin pohjoismaissa, joten tuotteiden toimivuudesta on tehty tutkimusta. Esimerkiksi tuotteiden kestävyyttä on koeteltu keinohiellä satoja tunteja.
Hankkeen projektikoordinaattori Tiina Mäkitalo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä kuvailee Saudi-Arabian olevan sisätilojen hygieniaratkaisuja tarjoaville yrityksille kiinnostava kohde, koska maa on muslimimaailman keskus ja kerää paikalle vuosittain valtavan määrän pyhiinvaeltajia. Lisäksi valtio on varakas, ja sillä on halua laittaa vaurauttaan terveyttä lisääviin investointeihin.
Saudi-Arabiassa hanke on otettu hyvin vastaan. Pohjoismailla on luotettava maine alan edelläkävijöinä. Mäkitalo pitää etuna hygieenisen kokonaisratkaisun tarjoamista, mikä on maailmalla melko uutta.
Bakteerien torjumiseksi tarvitaan lisää tutkimusta
Jos Saudi-Arabian portit aukeavat, on maahan tarkoitus rakentaa syksyllä tiloja, joissa tuotteita voidaan testata oikeissa ympäristöissä. Suunnitelmana on saada mallitiloja kolmeen sairaalaan ja yhteen apteekkiin.
Lisää tutkimusta tarvitaankin, sillä paljon on vielä tutkimatta, eivätkä tutkijat ole kaikista tuloksista yhtä mieltä. Esimerkiksi ruotsalainen tutkimus julisti viisi vuotta sitten, ettei haavahoitotuotteissa käytetty hopea tuhoaisikaan bakteereja, ja tutkijat kehottivat olemaan käyttämättä sitä ennen lisätutkimusta.
Satakunnan ammattikorkeakoulun erikoistutkija Merja Ahonen toteaa, että hopean hyödyllisyys on todistettu laboratorio-olosuhteissa, mutta sen tehokkuus sisätilojen pinnoilla jakaa vielä tutkijoiden mielipiteitä. Mikrobien olosuhteet ovat kuitenkin täysin erilaiset haavoissa ja kosketuspinnoilla.
– Tieteellisiä julkaisuja vaikutuksista tosielämän olosuhteissa on vielä vähän. Uhkaavien resistenttien bakteerien torjumiseksi asiaa on syytä tutkia ja kaikki kivet kääntää, Ahonen pohtii.
Ahonen myös muistuttaa, ettei mikään ratkaisu toimi yksinään, vaan sisätilan hygieenisyys koostuu sekä pintojen, ilman että veden hygieniasta. Jos jokin niistä ei ole kunnossa, ei kokonaisuus toimi.
Kaiken tämän lisäksi pitäisi muistaa niin yksinkertainen asia kuin tilojen siivous. Ja kun kalusteilla on tehty kaikki bakteerien tuhoamiseksi, täytyisi käyttäjien vielä muistaa pestä kädet.
Artikkelia varten on haastateltu myös Iskun kehityspäällikkö ja kemian tohtori Kari Soljamoa.
Ennen aamuneljää päivittyneen ovensuukyselyn mukaan Puolan presidentinvaaleissa istuva presidentti Andrzej Duda olisi hieman haastajaansa Varsovan pormestaria Rafał Trzaskowskia edellä. Tilanne on kuitenkin äärimmäisen tasainen.
Dudalle tuorein ovensuukysely antaa 51 prosentin ja Trzaskowskille 49 prosentin kannatuksen. Aiemmassa kyselyssä ero oli hiukan pienempi. The Guardian -lehti kertoo, että virallisten tulosten odotetaan valmistuvan tiukan tilanteen vuoksi aikaisintaan maanantaina iltapäivällä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuu käsittelyyn
Esitutkinnan aikana poliisi on kerännyt aineistoa ja esimerkiksi kuulustellut Haavistoa.Antti Haanpää / Yle
Eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää tänään ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittelystä. Perustuslakivaliokunta saa eteensä poliisin esitutkinta-aineiston, jota on noin 1 300 sivua. Perustuslakivaliokunta pyysi helmikuussa esitutkintaa, jotta selviäisi rikkoiko Haavisto lakia, kun hän teki päätöksiä a-Holin leirillä olevien suomalaisten tapauksessa. Poliisi tutki erityisesti sitä, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.
Suppilaudan voi vuokrata ja se on liikuntaa, mutta polkupyörän vuokraus ei, linjaa verottaja
Kaupunkipyörän vuokraaminen ei ole verottajan mukaan liikuntaa, eikä myöskään joukkoliikennettä.Henrietta Hassinen / Yle
Verottajan tulkinnan mukaan kaupunkipyörien kohdalla ei voida hyödyntää liikuntaseteleitä, koska silloin maksetaan pelkästään välinevuokrasta. Pyöräliitto ja alan toimijat ovat ihmeissään.
Taistelu mikrobeja vastaan kalusteilla kiihtyy
Isku on valmistanut antimikrobisia tuotteita useamman vuoden. Koronaepidemia sai asiakkaat miettimään tilojensa hygieenisyyttä aikaisempaa enemmän.Juha-Petri Koponen / Yle
Koronakevät on siivittänyt suomalaisten yritysten antibakteeristen ratkaisujen myyntiä. Bakteerit ovat olleet yhteinen kiinnostuksen kohde niin huonekalujen, hanojen kuin lukkojenkin valmistajalle. Monet yritykset ovat nyt alkaneet tehdä yhteistyötä päästäkseen Lähi-idän markkinoille, jossa palkintona on isot rahat.
Viikko alkaa epävakaisena
Anniina Valtonen / Yle
Viikko alkaa vaihtelevissa merkeissä. Sää on epävakaista ja sade- tai ukkoskuuroja liikkuu vähän siellä täällä. Keski- ja Pohjois-Lapissa jatkuu enimmäkseen poutasää.
Yhdysvaltalaisen rock-laulaja ja näyttelijä Elvis Presleyn tyttären Lisa Marie Presleyn poika Benjamin Keough on kuollut sunnuntaina.
Tiedon vahvisti uutistoimisto AFP:lle Lisa Marie Presleyn manageri Roger Widynowski.
Widynowskin mukaan Lisa Marie Presley on surun murtama.
Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan 27-vuotias Keough teki ilmeisesti itsemurhan. Poliisilähteet kertoivat TMZ-sivustolle, että Keough olisi ampunut itseään. Hän löytyi Los Angelesin lähellä sijaitsevasta Calabasista Kaliforniassa.
Lisa Marie Presley ja Benjamin Keough Las Vegasissa vuonna 2015.MediaPunch / BACKGRID / AOP
Keough oli muusikko ja hän oli myös työskennellyt näyttelijänä. Hän oli harvoin julkisuudessa. Kuvien perusteella Keough muistutti ulkonäöltään isoisäänsä Elvistä.
Elviksen ja Priscilla Presleyn tyttärellä Lisa Marie Presleyllä on kolme muuta lasta.
Elvis kuoli vuonna 1977. Hän oli kuollessaan 42-vuotias.
Tunnustetaan tämä nyt heti aluksi, ettei synny vääriä käsityksiä.
Olisin tällä hetkellä huomattavasti mieluummin ulkona juomassa kaljaa ja pelaamassa jalkapalloa kuin töissä kirjoittamassa tätä tekelettä. Jos yhteiskunta subventoisi joutilaisuuttani, en luultavasti tuntisi siitä kovinkaan suuria tunnontuskia.
(Käytännössä todennäköisesti kyllästyisin riippumatossa makaamiseen viimeistään kahden viikon kuluttua ja menisin takaisin töihin eli älkää suotta lähettäkö vihaviestejä.)
Työstä kieltäytyminen ei ole tabu, mutta moraalista kuohuntaa se kyllä herättää. Viimeksi sen saivat heinäkuun alussa huomata helsinkiläisen Ylioppilasteatterin taiteelliset vastaavat Anni ja Hannes Mikkelsson.
Mikkelssonit promotoivat Helsingin Sanomien haastattelussa Ylioppilasteatterin kesäteatterin kesätyönäytelmää ja kertoivat sen varjolla näkemyksiään nykyisestä työelämästä. Ne ovat herättäneet hilpeyttä. Heistä ympäristöä tuhoavat työt pitäisi lopettaa ja yhteiskunnan taata työntekijöille kuuden tunnin työpäivä, perustulo ja mahdollisuus luovaan vapaa-ajan toimintaan. Ajatuksiaan he havainnollistivat lennokkaalla tuolimetaforalla ja ehdottivat uuden yhteiskuntamallin rahoitukseksi rahan painamista.
Porvareiden riemuksi teatteriväki vaikuttaa siis olevan iloisen pihalla paitsi inflaatiosta myös hyvinvointivaltion (jota he tietysti puolustavat) rahoitusmallista, mutta heidän kysymyksensä turhasta ja epäekologisesta työstä on moniselitteinen ja kiinnostava.
Oikeistolaisten mielestä turhaa työtä on yleensä kaikki sellainen, jota ei olisi olemassa ilman oikeistolaisilta ryövättyjä rahoja. (Teatteri, nykytaide, apurahataiteilu.) Vasemmistolaisista turhimpia ovat yleensä ne työt, joista saa moraalittoman suurta palkkaa tai joiden merkitystä vasemmistolainen ei pysty arjessaan paikantamaan. (Johtajat, yksityisen sektorin asiantuntijat.)
Mikkelssonit hengenheimolaisineen ovat oikeassa siinä, että nykyinen länsimainen elämäntapa asumisesta syömiseen perustuu ekologisesti kestämättömille premisseille. Ja epäilemättä on niin, että monet tällä hetkellä normaaleina pidetyistä ammateista ovat ympäristön kannalta haitallisia ja maailman kannalta tarpeettomia.
Ongelma ei kuitenkaan – kuten Mikkelssonit väittävät – ole palkkatyö itsessään vaan sen sisältö. Luontoa voi suojella ja ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa voi rakentaa työsuhteen laadusta riippumatta ja yhtä lailla menestyvässä yrityksessä kuin apurahoin tuetussa teatterissa. Samoin taloutta voi turpeen tonkimisen lisäksi kasvattaa turvesoita ennallistamalla.
Koronan jälkeisessä maailmassa ratkaisevan tärkeä kysymys on se, miten talouskasvun käppyrä ja päästöjen kasvun käppyrä saadaan irrotettua toisistaan.
On myös lyhytnäköistä ajatella, että maailma muuttuisi yhdessä yössä ekologiseksi, jos kaikki jäisivät kotiin ja lintsaisivat luontoa tuhoavista töistään.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu siihen, että työikäisten tuloilla rahoitetaan kaikkien tarvitsemat palvelut. Eniten rahaa syövät vanhukset, ja koska Suomessa on pian enemmän vanhuksia kuin koskaan, yritetään työikäisten määrää kasvattaa pidentämällä työuria molemmista päistä. Ellei nykyisiä palveluita ajeta alas tai vaadita ihmisiä maksamaan niitä itse, täytyy entistä pienemmän porukan rahoittaa entistä suuremman joukon elämä. Haave kuuden tunnin työpäivästä taitaa siis jäädä haaveeksi.
Työt eivät myöskään muutu ekologisiksi, ne pitää muuttaa. Se taas vie Ylioppilasteatteria isommissa organisaatioissa paljon aikaa eli rahaa, kun vanhojen käytäntöjen ja liiketoiminnan tilalle pitää keksiä uusia. Ekologinen jälleenrakennus ja "jatkuvan kasvun ihanteesta" irrottautuminen on vaikeaa ilman talouskasvua.
Koronan jälkeisessä maailmassa ratkaisevan tärkeä kysymys on se, miten talouskasvun käppyrä ja päästöjen kasvun käppyrä saadaan irrotettua toisistaan.
Siihen minulla ei ole vastausta, mutta pahoin pelkään, ettei se tapahdu ainakaan töitä vähentämällä.
Tuija Siltamäki
Kirjoittaja on Ylen toimittaja, joka kirjoittaa työryhmän kanssa tietokirjaa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, mutta hoitaisi mieluiten kaiket päivät hevosia.
Vesillä sattuu ja tapahtuu, mutta tänä vuonna tapahtumia on ollut enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Suomenlahden merivartioston mukaan meripelastus- ja avustustehtäviä kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun 416, mikä on noin sata tehtävää enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
– Huvialusliikenteen määrä on huomattava. Poikkeuksellisen leuto talvi mahdollisti aikaisemman liikkeellelähdön. Tietysti myös nämä koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ulkomaan matkoille ovat näkyneet meidän toiminnassa, apulaiskomentaja Mikko Simola Suomenlahden merivartiostosta sanoo.
Myös Länsi-Suomen merivartioston alueella tehtävien määrä on vuosikymmenen huippulukemissa. Saaristomeren tilannetta Nauvon merivartioasemalta tarkkaileva luutnantti Jesse Ikäheimonen kertoo, että huvialuksia on ollut liikkeellä erityisen paljon kesäkuun alusta alkaen.
– Odotettavissa on, että koko kesä tulee olemaan vilkasta, Ikäheimonen arvioi.
Tehtävämäärän kasvusta huolimatta suuria onnettomuuksia ei ole huvialuksille sattunut tänä vuonna. Apulaiskomentaja Simolan mukaan veneilijät ovat pääsääntöisesti hyvin varautuneet meren arvaamattomuuteen.
– Mutta kirjoakin löytyy. Riskitekijät lisääntyvät, kun liikennetiheys kasvaa merillä ja kevyillä pienillä välineillä ajetaan kovaa ahtaissa tiloissa.
Vesijeteillä merimiestavat hukassa
Etenkin kaupunkien edustojen vesialueilla partioivat viranomaiset ovat joutuneet yhä useammin puuttumaan vesiskoottereilla hurjasteluun. Suomenlahden merivartioston alueella karkeasti noin joka kymmenes tehtävä on tänä vuonna liittynyt vesiskootterien kaitsemiseen tai niihin liittyviin pelastustehtäviin.
– Nimenomaan vesiskootterien kuljettajien osalta on ollut tarvetta vesiliikennevalvonnan yhteydessä esimerkiksi puuttua nopeusrajoitusten noudattamatta jättämisiin. Rajoitusten noudattaminen kuuluu hyvään merimiestapaan ja muiden huomioimiseen, ja rajoitusalueiden sijaintiin on hyvä tutustua reittiä suunniteltaessa, Simola sanoo.
– Vauhtiveikkojen määrä on jonkin verran lisääntynyt, ja se on näkynyt etenkin näissä vesijeteissä. Siinä näkyy sellainen, että ihmiset eivät ole kokeneita liikkujia, ei ymmärretä vesiliikenteen sääntöjä, sanoo myös Länsi-Suomen merivartioston Ikäheimonen.
Merivartiostolla ja poliisilla on yhtenäinen kuva siitä, että vesiskootterikuskit eivät aina tiedosta pelisääntöjä vesillä. Noin 15 vuotta sisävesillä partioinut vanhempi konstaapeli Sami Matilainen Sisä-Suomen poliisista kertoo niin ikään, että vesijetteihin liittyviä ilmoituksia on tullut aiempaa enemmän.
– Siellä on ehkä sitä nuorta ja kokematonta sukupolvea, jotka niin sanotusti hölmöilevät niillä. Muutama vesijettionnettomuuskin on tässä Pyhäjärven puolella Tampereella sattunut tämän kesän aikana, Matilainen sanoo.
Vesiskoottereihin liittyviä tehtäviä selittää viranomaisten mukaan sekin, että niitä on entistä enemmän saatavilla esimerkiksi lukuisista vuokrausliikkeistä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan vesiskoottereita myös myytiin tammi-kesäkuussa yli 1 100 kappaletta eli lähes 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Alkoholi jäänyt rannalle
Sisä-Suomen poliisin Matilaisen kokemuksen mukaan vesijettejä lukuun ottamatta vesiliikenne on vuosien saatossa siistiytynyt. Vanhempi konstaapeli on erityisen tyytyväinen siitä, että "kölviporukat" ja vanhemmatkin vesillä liikkujat ovat jättäneet alkoholin rannalle.
– Järveltä ei enää tahdo löytyä ruorijuoppoja. Oli ilo olla juhannuksena töissä, kun ei ketään tarvinnut saattaa rantaan.
Myös hyvä merimiestapa eli muiden vesillä liikkujien huomioiminen, liikennesääntöjen tunteminen, oman aluksen hallinta ja varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin on veneilijöillä hallussa.
– Aika vähän ollut sanomista. Kalusto on ollut suhteellisen hyvää ja varustepuutoksia on vähän, Matilainen toteaa.
Myös Traficomin erityisasiantuntija Kimmo Patrakka sanoo, että turvallisuus vesillä on parantunut. 1970-luvulla vesiliikenteessä kuoli vuosittain lähes 200 ihmistä, mutta nyt kuolleiden määrä on laskenut 50:n tuntumaan.
– Suuressa kuvassa veneturvallisuus on parantunut. Toki siihen vaikuttaa paljon se, millainen kesä on. Mitä kauniimpi, lämpimämpi ja tyynempi kesä on, niin sitä enemmän porukka liikkuu vesillä ja sitä enemmän sattuu.
Kesäkuussa muuttunut vesiliikennelaki helpotti veneen vuokraamista. Lisääntynyt vuokraveneiden määrä on näkynyt Suomenlahden merivartioston tehtävämäärien kasvuna.
Patrakan mukaan vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä vastikään voimaan astuneen lain vaikutuksista.
– Tämä kesä tulee näyttämään aika paljon, mitä se on. Mitä ilmeisimmin vuokrausmäärät kasvavat ja veneiden määrä vesiliikenteessä kasvaa. Kynnys on matala saada vuokrattua vene, joten sitä kautta vesille voi nyt tulla kokemattomampiakin kuljettajia, Patrakka sanoo painottaen myös vuokraajan vastuuta.
Venekurssipakkoa ei tulossa
Keskustelu huviveneilyn turvallisuudesta nousi keskusteluun viime vuonna tapahtuneen Airiston veneturman jälkeen. Onnettomuudessa 15-metrinen huvialus törmäsi 8-metriseen moottoripurjeveneeseen, ja kaksi purjeveneessä ollutta miestä kuoli.
Onnettomuutta seuranneina päivinä esimerkiksi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pohti, voitaisiinko suurikokoisten veneiden kuljettajia vaatia kurssittautumaan ennen vesille lähtöä.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin sanoo, että Airiston jälkeiset toimet ovat ministeriössä käynnissä. Ministeriö laatii turvallisuusstrategiaa, joka ulotetaan ensi kertaa vapaa-ajan vesiliikenteeseen.
– Pääsääntöisesti on puhuttu siitä, miten vesiliikennettä koskeviin asenteisiin pystytään vaikuttamaan, Vesanen-Nikitin sanoo.
Hallitusneuvoksen mukaan kurssittautumispakkoa ei kuitenkaan toistaiseksi olla säätämässä.
Traficomin Patrakka puolestaan sanoo, että Airiston turman jälkeen vapaaehtoisten vesiliikennekurssien järjestäjille on viestitty Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) laatimat suositukset. Otkesin mukaan veneilijöille on syytä kouluttaa ja ohjeistaa yhteentörmäämisvaaran arviointia ja tähystystä.
Patrakan mukaan viime vuosien suurin ponnistus veneilyturvallisuudessa on kuitenkin uudistunut vesiliikennelaki, joka määrää veneelle päällikön.
– Päällikkö vastaa muun muassa siitä, että vene on kunnoltaan ja rakenteeltaan kunnossa ja turvallinen. Hän vastaa myös siitä, että tarvittaessa kaikilla veneessä olevilla on pelastusliivit päällä.
Porin kaupunki on solminut jatkosopimuksen SuomiAreenan järjestämisestä. Yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma järjestetään Porissa ainakin kolmena seuraavana vuonna. MTV:n kanssa tehdyssä sopimuksessa on myös optio kahdelle lisävuodelle.
Järjestyksessään viidestoista SuomiAreena järjestetään 12.-16.7.2021.
Tämän vuoden tapahtuma olisi käynnistynyt tänään, jollei koronapandemia olisi perunut sitä.
Viime vuonna SuomiAreena keräsi Poriin viiden päivän aikana noin 73 000 kävijää.
Oleskelulupamaksut on uudistettava pikavauhtia ja uudet maksut asetettava kilpailukykyiselle tasolle keskeisiin kilpailijamaihin nähden, vaatii Keskuskauppakamari.
Keskuskauppakamarin mukaan Suomen perimät oleskelulupamaksut ovat jopa moninkertaiset verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Viroon. Työn perusteella haettava ensimmäinen oleskelulupa maksaa Suomessa 520 euroa. Ruotsissa vastaava lupa maksaa noin 185 euroa ja Virossa 125 euroa.
– Oleskelulupahakemusten maksut tuskin ovat kenenkään ensisijainen kriteeri uutta asuinmaata pohdittaessa, mutta kyllä niilläkin on vaikutusta kokonaisuuteen, josta muodostuu Suomen houkuttelevuus ulkomaalaisten osaajien silmissä, arvioi Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen tiedotteessa.
Keskuskauppakamari esittää, että Suomen tulisi siirtyä tavoitteellisempaan maahanmuuttopolitiikkaan. Valtioneuvoston tulisi sen mukaan asettaa vuosittainen määrällinen tavoite osaamiseen perustuvalle maahanmuutolle.
Pienetkin yksityiskohdat pitäisi hioa kuntoon
Tavoite voisi Keskuskauppakamarin mukaan olla 30 000 työn ja opiskelun perusteella vuosittain maahan muuttavaa. Kasvua olisi noin kolmannes vuoden 2019 verrattuna.
– Kun halutaan päästä tavoitteisiin ja oikeasti lisätä osaamiseen perustuvaa maahanmuuttoa merkittävästi, pitää kaikki pienetkin yksityiskohdat hioa kuntoon. Tämä tarkoittaa sitä, että oleskelulupaprosessien pitää olla kunnossa ja Suomen maabrändin on oltava maailmalla kiinnostusta herättävä, Valtonen painottaa.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) aloittaa tutkinnan Jyväskylän senioritalon tulipalosta.
Otkes kertoo Twitterissä tehneensä viikonlopun aikana alustavaa tutkintaa palosta, ja sen perusteella tullaan käynnistämään varsinainen tutkinta.
– Pääasia meillä on nyt, että kyse on verrattaen uudesta rakennuksesta, vuodelta 2018 ja sen pitäisi olla tehty uusimpien rakentamismääräysten mukaan ja olla turvallisuustasoltaan sen mukainen. Palon seurauksena talo hyvin laajasti tuhoutui ja meinasi levitä naapuritaloon. Näin sen ei pitäisi mennä. Poikkeuksellista on, että palo levisi yläkerrasta alaspäin melko kauas ja edelleen yhdyskäytävän rakenteita pitkin jopa naapuritaloon. On hyvin tavatonta, että palo leviää näin laajalle, luonnehtii Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.
Valonen sanoo, että Otkesia kiinnostavat nyt erityisesti reitit, joita pitkin palo on päässyt leviämään niinkin etäälle alkuperäisestä palopaikasta ja vielä alaspäin ja sivulle ja kohti viereistä rakennusta.
Tutkinnassa katsotaan myös kokonaisuutta laajasti. Aluksi keskitytään kuitenkin rakenteelliseen puoleen.
Otkes valmistelee nyt tutkintaryhmän nimittämistä työhön.
– Viikonlopun aikana on saatu jo hyvin tietoja muita viranomaisilta ja tänään käydään tapahtumapaikalla. Tutkintaryhmä nimetään todennäköisesti huomenna. Tutkinnassa kerätään tietoa, analysoidaan niitä ja viimeiseksi muotoillaan suositukset, mitä pitäisi jatkossa mahdollisesti tehdä toisin.
Valonen sanoo, että tutkinta kestää arviolta puoli vuotta.
Palokan Ilona -senioritalossa syttyi tulipalo perjantai-iltana. Palo roihahti vielä uudelleen perjantain ja lauantain välisenä yönä sen jälkeen, kun tuli oli jo kertaalleen saatu rajattua.
Perjantaina ensimmäisenä syttynyt rakennus on vuodelta 2018. Kolmesta talosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmistä.
Poliisi ei epäile tahallaan sytytetyksi, mutta tutkii
Poliisi aloitti oman tutkintansa palosta sunnuntaina. MTV:n uutisten mukaan paloa tutkitaan nimikkeellä yleisvaaran tuottamus, mutta poliisi ei epäile, että palo olisi sytytetty tahallaan.
Tutkinnassa selvitetään erityisesti palon syttymissyytä sekä syitä palon nopealle leviämiselle. Palo sai ilmeisesti alkunsa ylimmän kerroksen parvekkeelta, mistä se levisi nopeasti kattorakenteisiin.
Palo on saattanut saada alkunsa kynttilästä, mutta tietoa ei ole vahvistettu Ylelle.
Poliisi kertoo tiedottavansa palosta seuraavan kerran tänään maanantaina kello 15 jälkeen.
Juttua päivitetty 13.7. klo 9.40. Lisätty Valosen kommentit.
Puolassa istuva presidentti Andrzej Duda on voittanut sunnuntaina järjestetyt presidentinvaalit, uutistoimistot kertovat.
Voiton myötä Duda saa viiden vuoden jatkokauden presidenttinä.
Keskusvaalilautakunnan mukaan Duda sai noin 51,2 prosenttia äänistä. Pieni osa äänistä oli maanantaiaamuna vielä laskematta.
Dudan haastajana vaaleissa oli Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski. Hän sai noin 48,8 prosenttia äänistä.
Vaalilautakunnan puheenjohtaja kertoi tiedotustilaisuudessa, että laskemattomat äänet eivät tule merkittävästi muuttamaan vaalin tulosta.
Uutistoimisto AP:n mukaan kyseessä on yksi tasaisimmista vaalituloksista Puolan historiassa. AP katsoo, että tuloksen perusteella Puolassa on syviä poliittisia jakolinjoja.
Kilpakumppaneina konservatiivi ja liberaali
48-vuotias Andrzej Duda edustaa konservatiivista ja kansallismielistä Laki ja oikeus -puoluetta. 48-vuotias Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski on liberaali keskusta-oikeistolainen.
Krakovasta kotoisin oleva Duda on juristi. Varsovasta kotoisin oleva Trzaskowski on opiskellut politiikkaa ja erikoistunut Eurooppa-politiikkaan.
Molemmat ovat istuneet kansanedustajina Puolan parlamentissa ja europarlamentaarikkoina Brysselissä.
