Hallitus on kertonut uusista rajoituksista Suomen sisä- ja ulkorajoilla. Rajaliikennettä pyritään tiukentamaan varsinkin Ruotsin ja Norjan vastaisilla rajoilla, joissa jatkossa sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne.

– Maahantulijoiden karanteenimääräyksiä tiukennetaan. Kaikille rajanylittäjille annetaan ohjeistus pysymisestä karanteenia vastaavissa olosuhteissa 14 päivän ajan, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

– Tästä poikkeuksena ovat ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstön rajanylitykset ja tavaraliikenteen kuljetushenkilöstö. Heidän ei tarvitse olla karanteeninomaisissa olosuhteissa, Ohisalo totesi.

Hallitus päätti tiistaina rajavalvonnan tiukennuksista koskien Ruotsin ja Norjan vastaista rajaa. Yle kokosi keskeiset päätökset tähän:

• Pääsääntöisesti kaikki Suomeen saapuvat henkilöt joutuvat karanteeninomaisiin olosuhteisiin 14 päiväksi.
• Rajan yli sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne.
• Karanteenisääntö ei koske välttämätöntä terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstöä eikä tavaraliikenteen kuljetushenkilöstöä.
• Ruotsi sitoutuu testaamaan hoitohenkilöstöään nykyistä enemmän, suojaamaan heitä entistä paremmin ja antamaan suomalaisille tehohoitopaikkoja.
• Välttämätön ja perusteltu henkilöliikenne Ahvenanmaalta Suomeen ja Ruotsiin on yhä mahdollista.
• Ruotsista tulevat lääkärit ja hoitajat joutuvat 14 päivän karanteeniin.
• Hallitus jatkoi rajavalvontaa 13. toukokuuta asti.

Hallitus vetoaa varsinkin raja-alueen työnantajiin, jotta ne keksisivät tapoja vähentää rajanylitystä. Yksi tapa tähän voisi olla se, että työnantaja järjestää työntekijöille majoituksen työpaikan lähelle.

– Työntekijät, jotka pysyvään työsuhteeseen tai toimeksiantoon perustuen työskentelevät Ruotsin tai Norjan vastaisella luontaisella työssäkäyntialuueella, voivat edelleen liikkua, jos tämä työ nähdään välttämättömäksi ja jos nämä ihmiset voivat liikkua vain työn ja kodin väliä. Eli olla karanteeninomaisissa olosuhteissa, Ohisalo sanoi.

Hallitus päätti myös siitä, että rajaliikenteen rajoituksia jatketaan aina 13. päivään toukokuuta asti.

Hallitus myös suosittaa, että Ruotsista, Virosta ja Saksasta Suomeen liikennöivät laivayhtiöt lopettavat henkilöliikenteen lipunmyynnin ensi lauantaista lähtien.

Hallitus ei tehnyt päätöksiä uusista rajoituksista Uudellemaalle. Rajoitus liikkumisesta Uudeltamaalta muualle Suomeen on yhä voimassa 19.4. asti.

Ruotsi sitoutuu antamaan hoitopaikkoja suomalaisille

Ruotsi on ollut huolissaan maan pohjoisosan terveydenhuollon kantokyvystä, jos suomalaiset lääkärit, hoitajat ja pelastustoimen ammattilaiset eivät pääse ylittämään rajaa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on käynyt keskusteluja Ruotsin ulkoministeri Ann Lindenin kanssa. Haaviston mukaan Ruotsi on luvannut, että se testaa jatkossa enemmän hoitohenkilökuntaansa, antaa heille nykyistä enemmän suojavarusteita ja tarjoaa tehohoitoa myös suomalaisille.

Suomen hallitus onkin vedonnut Ruotsiin siinä, että se ohjeistaisi terveydenhuoltohenkilöstöä nykyistä parempaan suojautumiseen ja testaisi heitä enemmän kuin nyt.

Haavisto myös sanoi, että maailmalla on yhä noin 2 000 suomalaista, jotka etsivät reittiä takaisin kotimaahan. Suurin osa heistä on Espanjassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Thaimaassa.

Henkilöliikenne Ahvenanmaalta yhä mahdollista

Välttämätön ja perustelu henkilöliikenne on yhä mahdollista Maarianhaminasta Tukholmaan, Helsinkiin ja Turkuun. Matkustaminen onnistuu yhä lentäen ja laivalla.

– Rajaliikenteen linjaukset tulevat tiukentumaan niin, että Ruotsista tulevien lääkärien ja terveydenhuollon henkilökunnan on vietettävä kaksi viikkoa karanteenissa ennen työskentelyä esimerkiksi Ahvenanmaalla. Tänä päivänä on noin kymmenen lääkäriä, jotka tulevat Ruotsista Ahvenanmaalle, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.)sanoi.

Ylen tietojen mukaan hallitus on ollut huolissaan Ahvenanmaan terveydenhuollon kapasiteetin riittävyydestä. Hallitus onkin nyt velvoittanut sosiaali- ja terveysministeriötä huolehtimaan, että Ahvenanmaan sairaalan toiminta turvataan jatkossa.

Tarvittavat lääkärit järjestetään Manner-Suomesta Ahvenanmaalle. Heidän riittävä ruotsin kielen taito myös varmistetaan.

Kapasiteetista huolehtiminen on edellytys sille, että henkilöliikenne Maarianhaminasta on yhä mahdollista Suomeen ja Ruotsiin.

Yle näytti tiedotustilaisuuden suorana TV1:ssä ja Areenassa.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Lapissa ensimmäisiä Ruotsista saatuja koronatartuntoja – Infektioylilääkäri Markku Broas ehdottaa: työmatkaliikenne rajan yli pitäisi keskeyttää

Osa ruuasta uhkaa loppua koronan vuoksi – Suomi suunnittelee tilauslentoja ukrainalaisille työntekijöille

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Mobiiliteknologian hyödyntäminen koronaviruksen tartuntaketjujen jäljittämisessä on puhuttanut viime aikoina Euroopassa. Aasiassa erilaiset seurantasovellukset ovat olleet käytössä jo pitkään, ja niiden katsotaan auttaneen tartuntojen hillitsemisessä. Nyt Euroopassa halutaan saada samoja tuloksia, mutta menetelmillä, jotka kunnioittavat ihmisten kansalaisoikeuksia ja yksityisyyden suojaa.

Eurooppalaisen ratkaisun löytämiseksi Sveitsissä on käynnistetty Pan-European Privacy Preserving Proximity Tracing (PEPP-PT) -hanke, jonka tarvoitteena on luoda turvallinen ja ihmisten yksityisyyttä suojeleva teknologia tartuntojen seuraamiseksi.

PEPP-PT:n parissa työskentelee yli 130 tutkijaa, sovelluskehittäjää ja asiantuntijaa kahdeksasta eri EU-maasta. Hankkeeseen osallistuvat yritykset ja yhteisöt ovat pääsääntöisesti Saksasta tai Sveitsistä. Työryhmässä ovat mukana muun muassa Saksan virustorjunnasta vastaava Robert Koch -instituutti, Lausannen teknillinen yliopisto, Euroopan tekoälytutkimukseen keskittyvä ELLIS-yhteisö sekä Tanskan teknillinen korkeakoulu.

PEPP-PT on keskittynyt kehittämään Bluetooth-tekniikkaan perustuvaa järjestelmää. Mallia on haettu Singaporesta, jossa on jo käytössä vastaavanlainen sovellus. Puhutaan digitaalisesta kontaktien kartoittamisesta.

Bluetooth-sovelluksen toimintaperiaate on yksinkertainen. Se tallentaa muistiin kaikki tapahtumat, jossa puhelin on pidemmän ajan lähellä toista puhelinta. Jos käyttäjällä myöhemmin todetaan koronavirustartunta, sovellus lähettää ilmoituksen henkilöille, jotka ovat Bluetooth-tietojen perusteella altistuneet tartunnalle.

Sovellus ei kerää paikkatietoja, eli se ei kerro missä tai milloin altistuminen on tapahtunut. Tietoja ei myöskään tallenneta erilliseen tietokantaan, vaan ne säilyvät paikallisesti puhelimessa.

Kansainvälisestä yhteistyöstä kansallinen sovellus

PEPP-PT on ilmoittanut, että sen järjestelmä on valmis jo tällä viikolla. Tarkemmin sanottuna huomenna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eurooppalaiset voisivat samantien ladata puhelimiinsa sovelluksen. Se pitää ensin koodata.

Suomessa tähän työhön ovat ryhtyneet ohjelmistoyhtiöt Reaktor ja Futurice. Yritysten yhteistyö saa tukea Business Finlandilta.

– Ollaan tilanteessa, jossa siis rakennetaan yhtä aikaa suomalaista ja kansainvälistä sovellusta. Suomeen otetaan parhaat palat näistä kansainvälisistä käynnissä olevista töistä ja viedään niitä eteenpäin täällä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Tämä kuulostaa päällekkäistä työltä, mitä se osittain onkin. Tämä johtuu siitä, että EU:n oman tietosuojalainsäädännön eli GDPR:n lisäksi sovelluksen on noudatettava Suomen oma tietosuojalainsäädäntöä.

– Toisessa maassa kehitetty sovellus ei automaattisesti sovellu mitenkään Suomen lainsäädäntöön. Meidän täytyy joka tapauksessa tehdä kansallinen sovellus siitä ratkaisusta, jota muualla on viety eteenpäin, Harakka toteaa.

Harakka uskoo, että Suomessa ollaan vähintään yhtä pitkällä sovelluksen kehitystyössä kuin missä tahansa muuallakin. Ja kun täällä saadaan jotain valmiiksi, se on tavalla tai toisella myös muiden maiden käytettävissä.

Harakka kuvailee PEPP-PT:tä avoimeksi yhteistyöksi, jossa eri toimijat jakavat toisilleen tietoa ja koodia, jotta COVID-19-viruksen leviäminen saadaan talttumaan. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin käyttäjien yksityisyyden suojeleminen.

– Tämä ei ole minkään sorttista paikannusta, ihmisten seurantaa tai jäljittämistä, tai sijaintitietojen hakemista. Tässä pyritään vain ja ainoastaan siihen, että se kahden ihmisen läheinen kontakti tulee hälytetyksi silloin, kun ihminen itse toteaa saaneensa tartunnan ja haluaa varoittaa muita, Harakka painottaa.

Lue lisää:

Lue uusimmat uutiset koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu tiistaina Säätytaloon neuvottelemaan tämän vuoden toisesta lisätalousarviosta ja julkisen talouden kehyksistä neljälle seuraavalle vuodelle.

Pääpaino kaksipäiväisessä kehysriihessä on koronakriisin hoidossa.

Ministerit kommentoivat koronaviruksen varjostamia neuvotteluja lyhyesti ennen niiden alkua tiistaiaamuna. Voit katsoa Ylen tallenteen ministerien haastatteluista klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Neuvottelut keskeytetään kello 15.45 Euroryhmän kokouksen vuoksi.

He eivät vielä ennen kehysriihtä antaneet tietoja esimerkiksi tulevan lisätalousarvion suuruudesta. Sen sijaan ministerit valottivat mielipiteitään esimerkiksi jo päätettyjen menolisäysten perumisesta.

Marin: Tärkein tehtävä on, että kriisistä selvitään mahdollisimman pienin vaurioin

Hallitus on ollut eri linjoilla jo päätettyjen menolisäysten kohtalosta. Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan osaa menolisäyksistä ei voida enää tehdä nopeasti heikentyneessä taloustilanteessa.

Pääministeri Sanna Marin sanoi ennen neuvotteluiden alkua, että kysymykseen menolisäyksistä palataan myöhemmin. Hänen mukaansa hallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, että kriisistä selvitään mahdollisimman pienin vaurioin.

– Emme lähde perkaamaan hallitusohjelmaa, mutta tämäkin on varmasti vielä kokonaisuudessaan läpi käytävä. Kesän jälkeen meillä on paremmat edellytykset nähdä, millaisessa toimintaympäristössä olemme.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on aiemmin kertonut torjuvansa leikkaukset. Hän siirtäisi päätökset menolisäyksistä elokuun budjettiriiheen, koska silloin on paremmin tietoa koronaepidemian vaikutuksista talouteen.

Haavisto: Ilmastokriisi ei ole häipynyt mihinkään

Kehysriihi alkaa tiistaina Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin ja valtiovarainministeriö Martti Hetemäen alustuksella. Luvassa on kovia lukua valtiontalouteen: jo tähänastisten tietojen valossa valtionvelan ennakoidaan kasvavan ainakin 10–20 miljardilla eurolla.

– Kyllä se tulee kaksinumeroinen luku olemaan ja jos ensimmäinen numero on kakkonen, silloin me jotenkuten selviämme tästä tilanteesta, valtiovarainministeri Katri Kulmuni kommentoi toimittajille Säätytalon portailla.

– Valtio ottaa nyt raskaasti iskua vastaan, kun yksityinen sektori on suljettu. Tässä tilanteessa velkaantuminen on perusteltua. Hallitus käsittelee lisätalousarvion tässä yhteydessä ja huomenna julkistaa sen.

Osa kansanedustajista on ollut sitä mieltä, että esimerkiksi ilmastotavoitteita olisi syytä lykätä. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) painotti ennen kehysriihen alkua, että kriisin keskelläkin on pystyttävä katsomaan tulevaisuuteen.

– Ilmastokriisi ei ole valitettavasti häipynyt mihinkään. Uskon, että kannattaa kuitenkin kriisinkin keskellä miettiä sitä, miten uudistuneena tullaan tällaisessa tilanteessa ulos.

Hallitus on päättänyt jo yhdestä lisätalousarviosta koronakriisin vuoksi. Toisessa lisäbudjetissa on Ylen ennakkotietojen mukaan luvassa rahaa ainakin kunnille, Kelalle, Business Finlandille ja ELY-keskuksille.

Lintilä: kotimaisten hengitysmaskien ja -koneiden tuotanto käyntiin

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi, että Suomessa aloitetaan hengityssuojaimien valmistus. Valmistelut ovat jo pitkällä, hän kertoi kehysneuvotteluihin mennessään.

– Kahdesta kolmeen eri yhtiötä aloittaa kaluston saamisen jälkeen suojaimien kotimaisen valmistuksen toukukuussa. Tuotantotavoite on yli 200 000 kappaletta vuorokaudessa, Lintilä sanoi.

Este kotimaiselle maskituotannolle on ollut raaka-aineiden ja koneiden puute, ministeri paljasti.

Lintilä sanoi, että myös "kevyempien hengityskoneiden" eli respiraattoorien valmistamista Suomessa on selvitetty. Tarvitaan vielä lisenssejä Ruotsista ennen tuotannon aloittamista.

Lintilän mukaan ensimmäiset kotimaiset hengityskoneet voisivat valmistua mahdollisesti jo toukokuun aikana.

Voit keskustella aiheesta 8.4. kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronatilanteesta.

Vasemmistoliiton Andersson ei ole valmis luopumaan menolisäyksistä, niitä käsiteltävä vasta elokuun budjettiriihessä

"Akuutin kriisin yli ensin" – neuvottelut taloushaavojen paikkaamisesta käynnistyvät kehysriihessä huomenna

Oppositiojohtajat: Hallituksen on hylättävä ohjelmansa, koronan jälkeen Suomi on toinen

Etla ennustaa Suomen velkasuhteen nousevan 70 prosenttiin – Kangasharju: ”Tämä ei maata mullista, jos meillä on suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseksi”

Pelastusviranomaiset ovat löytäneet Maeve Kennedy Townsendin, 40, ruumiin Chesapeakenlahdelta Yhdysvaltain Itärannikolta, uutistoimisto Reuters raportoi.

Townsend oli vuonna 1968 surmatun presidenttiehdokkaan Robert F. Kennedyn tyttärentytär. Hän katosi viime torstaina lähdettyään poikansa Gideonin, 8, kanssa melomaan merelle tuulisissa olosuhteissa.

Poika on yhä kadoksissa. Viranomaiset muuttivat pelastusoperaation viime viikonloppuna etsintäoperaatioksi.

Lue lisää:

Robert Kennedyn tyttärentytär ja tämän 8-vuotias poika kadoksissa – eivät palanneet kanoottiretkeltä

WASHINGTON Bronxin eläintarhan vetonaula alkoi viime viikolla käyttäytyä oudosti. Nadia-tiikeri makaili apaattisena ja yski. Eläintarhan työntekijöitä on sairastunut koronaan, joten epäilykset heräsivät.

Ne osoittautuivat tosiksi. Nadian koronatestin tulos oli positiivinen. Muillakin tiikereillä ja nyt myös naapurihäkin leijonilla on samantapaisia oireita.

Nadiasta on tullut salakavalasti paikasta ja nyt kaikesta päätellen myös lajista toiseen leviävän taudin symboli, koska tiikeri on kuuma puheenaihe elokuvamaailmassa.

Dokumenttisarja Tiger King on tällä hetkellä suoratoistopalvelu Netflixin katsotuin sarja kautta maailman.

Sarja kertoo oklahomalaisesta villieläintilasta, jossa on tiikereitä. Tilan omistaja Joe Exotic tuomittiin tammikuussa 22 vuoden vankeuteen tiikereiden tappamisesta ja eläinaktivistin murhayrityksestä.

Exotic on ollut siitä lähtien texasilaisessa vankilassa, missä hän on saanut koronatartunnan. Myös New Yorkin Rikers Islandin vankilaan viime kuussa passitetulla Hollywood-tuottaja Harvey Weinsteinilla on koronavirus.

Yhdysvaltain vankilat ovat valmistautuneet huonosti epidemiaan, niin kuin monet muutkin valtion laitokset.

Louisianassa viiden vangin tiedetään kuolleen koronaan. Sairastuneiden määristä ei ole selvää käsitystä, koska osa vankiloista on julkisia ja osa yksityisiä, eikä yhtenäistä seurantajärjestelmää ole.

On vain hajanaisia lukuja. Viime perjantaihin mennessä New Yorkin vankiloissa oli ABC-uutisyhtiön keräämien tietojen saanut positiivisen korona-testituloksen 273 työntekijää ja 239 vankia. Chicagossa 210 vankia oli sairastunut.

Todellisten määrien epäillään olevan paljon suurempia, sillä Yhdysvalloissa on 2,3 miljoonaa vankia. Lisäksi vankiloihin on majoitettu 38 000 turvapaikanhakijaa.

Alabamalaisen vankilan asukit vetosivat avun saamiseksi. Heidän hygieniassaan on puutteita, hengityssuojaimista ja muista suojatarvikkeista puhumattakaan.

Jo kolme neljästä Yhdysvaltain sairaalasta hoitaa koronapotilaita, ja määrän odotetaan kasvavan pääsiäisen piinaviikolla. Hoitohenkilökunta on monin paikoin vaarassa saada tartunnan.

Myös useissa vanhainkodeissa ja joukkoliikenteessä on puutteita virukseen valmistautumisessa. New Yorkin metrojen, junien ja linja-autojen työntekijöistä 22 oli maanantaihin mennessä kuollut koronaan. Tautitapausten määrä oli lähes 1100.

Korona osoittaa räikeällä tavalla Yhdysvaltain terveydenhuollon ja julkisen sektorin puutteita. Tein takavuosina juttuja hengitystie- tai keuhkosairauden saaneista syyskuun 2001 terrori-iskujen pelastustyöntekijöistä.

Palomiehillä ja poliiseilla ei ollut silloin kunnollisia suojavarusteita. Ei ole edelleenkään: Koronaan on sairastunut ainakin 1 400 New Yorkin poliisia.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Alkoholin kokonaiskulutus väheni 3,9 prosenttia viime vuonna, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista. Määrällisesti se tarkoittaa kymmentä litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.

THL:n mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutuksen väheneminen johtuu sekä tilastoimattoman kulutuksen vähenemisestä että alkoholijuomien myynnin vähenemisestä Alkossa, päivittäistavarakaupoissa ja ravintoloissa. Alkoholijuomien kotimaan myynnin määrä väheni 2,5 prosenttia.

Suurinta kulutuksen väheneminen oli matkustajatuonnissa.

– Vaikka Virossa ja Latviassa tehdyt veronalennukset viime vuonna kiihdyttivät panimotuotteiden matkustajatuontia loppuvuodesta, oli väkevien matkustajatuonnin väheneminen niin huomattava, että 100-prosenttisena alkoholina mitattuna sen vaikutus oli merkittävä alkoholijuomien kokonaiskulutuksen vähenemisessä, THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen kertoo tiedotteessa.

Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta yhteensä yli 61 miljoonaa litraa alkoholijuomia. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna määrä oli yli 6 miljoonaa litraa. Matkustajatuonnin osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 14 prosenttia.

Mietojen juomien myynti kasvoi

Kotimaan myynnissä vahvojen lonkeroiden, vahvojen oluiden ja vahvojen siidereiden osuus kasvoi. Väkevien juomien kulutus pysyi ennallaan.

Eniten suomalaiset juovat olutta, jonka osuus kokonaiskulutuksesta oli lähes puolet. Oluiden yhteenlaskettu kulutus oli viime vuonna 3,9 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä asiakasta kohden. Väkevien alkoholijuomien osuus tilastoidusta kulutuksesta oli yli viidennes. Viinien osuus oli vajaa viidesosa ja siiderien 4 prosenttia.

Valtaosa Suomessa ostetusta alkoholista nautitaan kotioloissa. Muualla kuin ravintolassa nautitun alkoholin osuus kokonaiskulutuksesta oli 71 prosenttia.

Koronatoimet näkyvät todennäköisesti kulutuksessa

Kuluvana vuonna alkoholin kokonaiskulutus saattaa vähentyä entisestään, kun koronaviruksesta seuranneet rajoitukset vaikuttavat liikkumiseen ja kulutukseen. Jääskeläinen kertoo STT:lle, että vaikutuksia on THL:llä pohdittu, vaikka kyseessä toki on tässä vaiheessa vasta valistunut arvailu.

Jääskeläinen pitää kuitenkin todennäköisenä, että alkoholin kulutus laskee etenkin, kun alkoholin matkustajatuonti on käynyt mahdottomaksi ja ravintolat ovat sulkeneet ovensa. Näiden mahdollisuuksien poistumista kulutuksesta tuskin kompensoidaan kaupasta ostetulla alkoholilla.

– Vaikea on kuvitella, että alkoholin myynti ruokakaupoissa ja Alkossa lisääntyisi niin paljon. Senhän pitäisi kasvaa aivan valtavasti, hän kuvaa.

Rippikoululaiset ovat pitkin talvea keränneet merkkejä eri kirkollisista tapahtumista osana rippikouluun valmistautumistaan. Kesä on evankelisluterilaisen kirkon rippikoulujen sesonkiaika.

Koronapoikkeustilanteen vuoksi myös rippikoulujen toteutuminen lähiopetuksena tai leireinä on kuitenkin vaarassa ainakin kesäkuun osalta. Mahdollista on sekin, että intensiivijaksot peruuntuvat koko kesältä.

Esimerkiksi Lapuan hiippakunta on jo aloittanut poikkeustilanteisiin varautumisen.

Online-rippikoulu ja YouTube-tehtäviä

Etelä-Pohjanmaalla Alajärven seurakunnassa mietitään jo käytännön toimenpiteitä sen varalta, että perinteiset rippileirit eivät onnistu.

– Somemaailma tarjoaa meille luontevan toiminta-alustan. Luomme YouTubeen tässä kevätkaudella omia opetusvideoita, joihin sisältyy joitain ennakkotehtäviä, sanoo kirkkoherra Ari Auranen.

Kesällä seurakunta järjestää online-rippikoulun. Online-opetukseen osallistuville rippikoululaisille on suunniteltu syyskuulle viikonloppuleirit.

– Meillä on siellä perjantai- ja lauantai-illat mahdollisuus hyödyntää makkaranpaistoihin, yhdessäolemiseen ja lauluihin. On sääli, että fyysinen yhdessäolo jää merkittävästi kapeammaksi, sillä siitä muodostuu se keskeinen muistisisältö nuorille, Auranen sanoo.

Siirretäänkö – ja mihin?

Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura pitää rippileirejä niin merkittävina, että peruuttamisen sijaan intensiivijaksoille pyritään löytämään muita vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi leirien siirtäminen loppukesään, koulun syyslomalle tai joululomalle. Tai vaikka syyslukukauden viikonlopuillle.

– Toinen vaihtoehto on intensiivijakson ja etärippikoulun yhdistelmä. Tämän vaihtoehdon merkitys korostuu, jos kesän kaikki intensiivijaksot joudutaan siirtämään, Peura kertoo Lapuan hiippakunnan tiedotteessa.

Esimerkiksi Vaasan suomalaisessa seurakunnassa rippikouluikäryhmä on tänä ja ensi vuonna kuitenkin niin suuri, että leirejä ei ole mahdollista siirtää ensi vuoteen.

Seurakunnan leirikeskus- ja henkilökapasiteetit eivät siihen riitä ja ensi vuoden leirikapasiteetti tarvitaan ensi vuoden rippikoululaisille.

Vaasan suomalainen seurakunta on lähettänyt nuorten huoltajille kyselyn, jossa heiltä kysytään mielipiteitä tilanteen järjestämiseen.

– Olemme koittaneet miettiä vaihtoehtoja, jotka edes jotenkin olisivat tasapuolisia. On esimerkiksi vaikea ajatella, että peruisimme kaikki kesäkuun leirit ja pitäisimme sitten heinäkuun leirit aivan suunnitelman mukaan. Se ei olisi reilua, sanotaan Vaasan suomalaisen seurakunnan viestissä koteihin.

Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa ollaan valmiita järjestämään rippileirit syyslomalla, joululomalla tai vaikka ensi vuoden hiihtolomalla. Hiihtolomalla leirejä voitaisiin pitää sekä tämän että ensi vuoden rippikoululaisille.

Huonoin vaihtoehto olisi leirien toteuttaminen viikonloppukokoontumisina, arvelee Kokkolan suomalaisen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Markku Lahtinen.

Miten huomioida jokainen

Seurakunnille, joissa rippikoulut on aina järjestetty lähiopetuksina ja -kohtaamisina etäriparin järjestäminen olisi suuri muutos totuttuun.

Yhteisöllisyyden luominen etäkokoontumisissa haastaisi henkilökunnan ja leirien isoset, joille esimerkiksi Alajärven seurakunnassa on suunniteltu erityisen suuri rooli syksyn lähiviikonlopuissa. Kesän online-riparien suhteen nuorten kohtaamisen haasteita pyritään ennakoimaan se, mitä voidaan.

– Jos on 25 rippikoululaista mukana, meille on haaste, miten heidät pystytään yksilöinä huomioimaan. Se on yksi ennakkopohdinnan aihe meillä, Ari Auranen sanoo.

Alajärven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Panu Malkasilta muistuttaa kuitenkin, että etätyöskentelystä voi seurata myös jotain hyvää.

– Vielä ei tiedetä, mitä mahdollisuuksia tämä tuo. Ehkä jopa jotain sellaista, mitä ei pystytä tuomaan leireillä. Kaikki rippikoululaiset ovat samassa tilanteessa, siitä varmaan syntyy hyviä keskusteluja etänä, Malkasilta pohtii.

Korona-ajan etäripariopas jo valmis

Koronapoikkeustilan ajan etäripareiden varalle on jo valmistettu Suuri ihme – rippikoulua etänä -ohje.

Ohjetta laatimassa on ollut kirkon kasvatus- ja perhetyön yksikön rippikoulutyön ja seurakuntakasvatuksen asiantuntija Jari Pulkkinen.

Pulkkinen nostaa etäriparin tärkeimmäksi huomioitavaksi asiaksi yhteisöllisyyden.

– Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta pyritään rakentamaan kaikin tavoin myös näissä etärippikouluissa. Perusjuttu on esimerkiksi se, että ollaan koolla yhdessä eikä anneta vain rippikoululaisille yksittäisiä tehtäviä, joita sitten palautetaan työntekijöille, Pulkkinen sanoo.

Pulkkisen mukaan etärippikoulussakin voidaan kokoontua isosten johdolla pienryhmissä, tosin erilaisia sähköisiä alustoja käyttäen.

Piispainkokous käsittelee rippikoulun etäopasta kokouksessaan 15. huhtikuuta. Vaikka opas on nyt tehty varmuuden vuoksi, Pulkkinen toivoo, että leireille ja päiväleireille kuitenkin päästäisiin.

– Meidän toive on, että leireinä toteutuvia rippikouluja voidaan ainakin osittain viettää. Etärippikoulu haastaa meitä, mutta teemme parhaamme, että saadaan jokaiselle rippikoululaiselle hyvä riparikokemus.

Lue täältä uusimmat tiedot koronatilanteesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL alkaa tutkia koronaviruksen leviämistä väestössä aiemmasta tartunnasta kertovalla vasta-ainetutkimuksella.

THL kertoi uudesta tutkimuksestaan tänään tiistaina. Myös Yle käsitteli sitä suorassa verkkolähetyksessä aamupäivällä.

• Mitä tutkimus tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan? Katso tallenne lähetyksestämme tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla. Haastattelussa johtava asiantuntija Jussi Sane sekä erikoistutkija Merit Melin THL:stä. Toimittajana Nina Svahn.

THL:n mukaan tutkimukseen kutsutaan osallistujia satunnaisotannalla, ja alussa otanta painottuu pääkaupunkiseudulle, jossa varmistettuja koronatartuntoja on eniten, sekä työikäiseen väestöön.

THL toteuttaa tutkimuksen yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa.

Tutkimus kattaa kaikki ikäryhmät

Eilen maanantaina THL kertoi alkavansa selvittää ihmisten alttiutta sairastua vaikeaan koronavirusinfektioon.

Tänään julkistetussa tutkimuksessa arvioidaan taas viruksen leviämistä: tarkoitus on selvittää ajantasaisesti, miten suurelle osalle väestöstä on muodostunut vasta-aineita osoituksena aiemmasta viruksen kohtaamisesta.

Lisäksi tutkimuksessa mitataan vasta-aineiden määrää ja seurataan, kuinka pitkään ne säilyvät.

Tutkimusta laajennetaan pääkaupunkiseudulta ja työikäisestä väestöstä kevään aikana, ja se kattaa esimerkiksi kaikki ikäryhmät.

Nyt alkavan tutkimuksen perusteella voidaan THL:n mukaan seurata, kuinka laajasti koronaepidemia on levinnyt eri ikäryhmissä ja alueilla.

• Tässä uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla
• Katso tästä oman alueesi tilanne

Aluksi keskitytään pääkaupunkiseutuun, sitten koko maahan

Ylen verkkolähetyksessä THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane perusteli tutkimuksen aloittamista pääkaupunkiseudulta sillä, että alueella vasta-aineiden esiintyvyys on oletettavasti korkeampi kuin muualla maassa.

Täällä epidemia on pisimmällä, hän totesi.

Käytännössä tutkittavia haetaan alkuvaiheessa Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Muualle maahan edetään niin nopeasti kuin se on mahdollista, Sane summasi.

Tutkittavia kutsutaan mukaan kirjeitse satunnaisotannalla. Tutkittavat valitaan siis arpomalla, mikä varmistaa sen, että osallistujat edustavat Suomen koko väestöä.

Tutkimukseen on THL:n mukaan tarkoitus saada noin 750 osallistujaa joka viikko. Heidät valitaan esimerkiksi iän, sukupuolen ja alueen perusteella, avasi erikoistutkija Merit Melin Ylen lähetyksessä.

Heille toimitettavassa kirjeessä on muun muassa tietoa tutkimuksesta sekä ohjeet, kuinka ottaa yhteyttä lähimpään näytteenottopisteeseen. Tutkittavilta otetaan verinäyte kyynärtaipeesta, Melin sanoi.

Tutkittavat saavat myös tiedon, jos heiltä löytyy vasta-aineita eli jos heillä on jo ollut koronavirustartunta. Melinin mukaan tieto lähetetään niin ikään kirjeitse muutaman viikon kuluessa näytteen ottamisesta.

Kaikki vasta-ainemääritykset tehdään THL:ssä. Niitä tehdään useammalla menetelmällä.

Tutkija: Tieto vasta-aineista voi olla osalle yllätys

Meliniltä kysyttiin verkkolähetyksessä, monelleko tutkittavalle tulee yllätyksenä tieto mahdollisista vasta-aineista.

Erikoistutkijan mukaan tämä on yksi niistä asioista, joita nyt yritetään selvittää.

– Pyrimme selvittämään, mikä on niiden tutkittavien osuus, joille vasta-aineita on muodostunut, huolimatta siitä, ovatko he sairastaneet oireellista infektiota vai ovatko he olleet taudinkantajia tietämättään. On mahdollista, että jopa neljä viidestä tai useampi sairastaa taudin ilman oireita. Sikäli tieto vasta-aineista voi olla osalle yllätys.

Entä se osa väestöä, joka on immuuni – tuleeko tämä esiin tai haittaako tämä tutkimustyötä? Esimerkiksi lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti on kirjoittanut aiheesta Turun Sanomien blogissaan.

Merit Melinin mukaan THL:n tutkimuksen ensivaiheessa katsotaan, keneltä ylipäätään löytyy vasta-aineita.

– Se ei pelkästään merkitse sitä, että olisi immuuni. Se kertoo, että on sairastanut taudin ja vasta-aineita voi löytyä vähäisiä tai suurempia määriä. Tässä ja muissa THL:n tutkimuksissa saadaan myös tietoa siitä, onko oireeton tartunta yhtä hyvä tuottamaan immuniteettia kuin oireinen tai vakavampi infektio.

Tänään tiistaina kerrottu tutkimus jatkuu loppuvuoden ajan. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan tämän kuun loppuun mennessä.

Jussi Sanen mukaan tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi sen arvioinnissa, miten koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia ja poikkeustoimia lähdetään Suomessa purkamaan.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 8. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Suomalaistutkijat mallinsivat koronatartunnan mahdollisuutta kauppareissulla – kaupan hyllyjen välissä yskäisty virus voi leijua ilmassa minuutteja

Näitä asioita koronaepidemiassa tapahtuu tulevina kuukausina: Todennäköisesti virus on tullut jäädäkseen, mutta toivoa on

Yksityiset terveysjätit ovat tarjonneet julkiselle terveydenhuollolle hoitopaikkoja ja koronatestausta useita kertoja, mutta apu ei kelpaa, sanoo Hyvinvointialan yhdistys (HALI).

Hyvinvointialan yhdistykseen kuuluvat kuuluvat esimerkiksi Mehiläinen, Pihlajalinna, Aava ja Terveystalo.

– Tällä hetkellä Suomessa tehdään 3 000 koronatestiä vuorokaudessa. Me (meidän yrityksemme) voisimme tehdä nykyisen testausmäärän lisäksi 4 000 koronatestiä päivässä. Mutta apu ei kelpaa, sanoo Hyvinvointialan johtaja Arja Laitinen.

Laitisen mukaan Suomi hoitaa kansalaisten koronatestauksia tällä hetkellä "kohtuullisen määrän", mutta hoitohenkilökuntaa ei testata riittävästi.

– Tällä hetkellä on suuri määrä hoitohenkilökuntaa karanteenissa, koska ei tiedetä, ovatko he sairastuneet. Jos heidät testattaisiin, saataisiin suuri reservi työvoimaa käyttöön, toteaa Laitinen.

Hyvinvointiala on tarjonnut apuaan useita kertoja viime kolmen viikon aikana. Laitisen mukaan viimeisimmän kerran viime torstaina ministerin pyöreässä pöydässä.

Mutta miksi apu ei kelpaa?

– Vastaus oli se, että testaaminen ja rahoitus halutaan pitää julkisissa käsissä, Laitinen kertoo.

"Kyse ei voi olla rahasta, kun rahasta ei ole päästy keskustelemaan"

Koronatestauksen hinta yhdeltä henkilöltä on tällä hetkellä noin parisataa euroa.

Yksityisten terveysjättien mukaan testien hinta ei voi olla syy siihen, ettei yksityisen sektorin apu kelpaa.

– Kyse ei voi olla rahasta, kun rahasta ei ole edes päästy keskustelemaan, sanoo johtaja Ismo Partanen Hyvinvointialasta.

Partasen mukaan yksityisten terveysyritysten tarjoama koronatestaus maksaisi valtiolle noin 160-250 euroa/henkilö.

– Yritykset kävisivät neuvottelut suoraan sairaanhoitopiirikohtaisesti. Hinta riippuu siitä, millainen prosessi ostettaisiin, Partanen sanoo.

Yksityinen sektori voisi tarjota koronatestaukseen liittyvän koko paketin. Eli käytännössä testien tekemisen, näytteenoton ja jälkikäteen tehtävän kontaktoinnin testattaviin.

Julkisuudessa viranomaiset ovat sanoneet aiemmin, ettei testien määrää voida lisätä, koska tarjolla ei ole henkilöstöä, joka voisi tehdä testien jälkeistä kontaktointia potilaisiin.

– Meidän yhdistyksemme jäseniltä löytyy myös henkilöitä, jotka voivat tehdä tätä kontaktointia, johtaja Arja Laitinen kertoo.

Hyvinvointiala on tehnyt kehysriiheen ehdotuksensa.

– Me olemme esittäneet kehysriiheen mallia, että valtio maksaisi testit kokonaisuudessaan. Rahoitus voitaisiin järjestää Kelan työterveyden kautta, Partanen kertoo.

"Pikkuisen huolestuttuvaa, että vasta nyt luodaan tilannekuvaa"

Hyvintointialan mukaan yksityistä sektoria ei ole otettu käytännössä mukaan koronan vastaiseen taisteluun. Vaikeuksia on ollut myös suojavarusteiden saamisessa Huoltovarmuuskeskuksesta.

– Jäsenyrityksemme ovat saaneet törkeitä vastauksia, että mitä te tänne soittelette, kun he ovat tiedustelleet suojavarusteita kunnista ja sairaanhoitopiireistä, sanoo Laitinen.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit jakavat suojavarusteita sairaaloihin ja hoitopaikkoihin. Joissakin tapauksissa kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät ole suostuneet antamaan suojavaruisteita yksityisille terveys- ja hoivayrityksille.

Laitisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on vasta nyt luomassa tilannekuvaa siitä, miten yksityinen sektori otetaan mukaan tilanteeseen.

– Pikkuisen huolestuttavaa, että tilannekuvaa luodaan vasta nyt, kun maassa ovat rajoitukset olleet voimassa jo viikkoja, Laitinen lataa.

Tarjolla olisi noin 4000 vapaata hoitopaikkaa

Yksityisillä terveysjäteillä olisi tarjota koronatestausten lisäksi myös noin 4000 vapaata hoitopaikkaa eri puolilla Suomea kuntoutuslaitoksissa ja hoivakodeissa.

– Kyllä meitä oudoksuttaa, että on tehty suunnitelmia, miten otetaan urheiluhalleja käyttöön, jos tilanne eskaloituu. Meillä olisi vapaita hoitopaikkoja. Me saisimme ne nopeasti käyttöön, jos meiltä niitä kysyttäisiin, Hyvinvointialan johtaja Ismo Partanen toteaa.

Esimerkiksi terveysyhtiö Mehiläinen kertoo Ylelle, että yrityksellä on yhteensä satoja hoitopaikkoja, joita voidaan tarjota julkiseen terveydenhuoltoon.

– Sairaaloissamme on nopeasti käyttöön otettavissa noin 130 vuodepaikkaa, kun mukaan lasketaan leikkaussalit. Nämä paikat sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kouvolassa, Kotkassa, Porissa, Vaasassa ja Porvoossa, kertoo Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuon sähköpostiviestissään.

Sairaalapaikkojen lisäksi Mehiläisellä on useita satoja paveluasumisen paikkoja, jotka ovat vapaana. Niille paikoille voitaisiin sijoittaa vuodeosastopotilaita, jos julkisissa sairaaloissa tarvittaisiin lisää paikkoja koronapotilaille.

Hyvinvointiala kertoi yksityisten terveysyritysten näkemyksistä tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Yhdistykseen kuuluvat yritykset ja järjestöt tuottavat esimerkiksi vanhuspalveluita , lasten ja nuorten palveluita sekä mielenterveyspalveluita eri puolilla Suomea.

Täydennämme juttua sosiaali- ja terveysministeriön kommenteilla.

7.4. klo 13 uutista tarkennettu: Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteita jakavat kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat vastanneet törkeästi kyselyihin suojavarusteista, ei Huoltovarmuuskeskus kuten jutussa aiemmin kerrottiin. Lisätty myös tieto Mehiläisen hoitopaikoista.

Klo 13.50 hoitopaikkojen määrä muutettu 2000:sta 4000:een sen jälkeen, kun Hali tarkensi tiedotustilaisuudessa kertomiansa hoitopaikkamääriä.

Lue tästä uusimmat tiedot koronasta

Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa

Suomi hidastelee koronatestien kanssa, sanovat Ylen lähteet – Turussa tehdas voisi valmistaa 100 000 testiä viikossa

Taiteilijoilla menee todella huonosti Suomessa. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan monen taiteilijan toimeentulon turvaa puoliso tai lähipiiri. Anteeksi mitä? Kysely tehtiin viime syksynä ennen koko maailmaa ravisuttavaa koronaepidemiaa. Nyt myös sekä taiteilijan puoliso että lähipiiri ovat todennäköisesti helisemässä, joten taiteilijalla menee mitä ilmeisimmin vielä huonommin kuin ennen. Kyselyyn vastasi lähes tuhat taiteilijaa.

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitossa (Teme) otettiin hiljan laskin esille. Suomen suurimman taide- ja kulttuurialan liiton puheenjohtaja Atro Kahiluoto huomasi, että hallitus tukee Suomen talouselämää koronaepidemiassa 10 000 kertaa suuremmalla summalla kuin taidesektoria. Talouselämän auttamiseksi löytyi 15 miljardia euroa, kun taiteilijoiden avuksi kursittiin kasaan 1,5 miljoonan hätäapupaketti. Se on kymmenestuhannesosa talouselämän tuesta.

Kädenojennuksen seurauksena 500 taiteilijaa voi saada 3 000 euron apurahan puolentoista kuukauden työskentelyyn. On hyvä tietää, että hätäapupaketin polkaisivat pystyyn yksityiset säätiöt, ei valtio. Suomessa on arviolta 20 000 taiteilijaa, joten hakijoita varmasti riittää. Taide- ja kulttuurialan puolia pitävä Kahiluoto toi esiin myös toisen merkittävän havainnon: kulttuuriala tuottaa Suomen kansantulosta noin kolme prosenttia, mikä on Kahiluodon kirjoituksen mukaan enemmän kuin esimerkiksi elektroniikka- tai paperiteollisuuden, metsätalouden tai hotelli- ja ravintola-alan osuudet. Taiteen ja kulttuurin tuessa asia ei näy mitenkään.

Taidetta tehdään suhdanteista riippumatta, mutta työstä pitää maksaa palkka. Taiteilijan tienestit koostuvat pääasiassa apurahoista, palkoista, palkkioista ja tekijänoikeuskorvauksista, ja apurahakaudet ovat useimmiten niin lyhyitä, ettei niistä kerry esimerkiksi ansiosidonnaista sosiaaliturvaa tai riittävää eläkettä. Sosiaaliturvajärjestelmän silmissä taiteilija tulkitaan helposti yrittäjäksi, mikä johtaa usein raskaaseen byrokratiaan, tutkimus kertoo. Voisiko taiteilijan asema työmarkkinoilla olla yhtään sekavampi?

Yksityisten säätiöiden merkitys taiteilijoiden työllistäjänä on kasvanut 2010-luvulla. Koronaepidemia on jo osoittanut, että ne pystyvät reagoimaan todella nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin. Kulttuurin hätäapupaketti on siitä loistava esimerkki. Valtion ja kuntien rinnalla säätiöt ovat silti pieni tekijä, sillä suurin osa Suomen kulttuurialasta rahoitetaan julkisella tuella. Suomen vauraimman säätiön Koneen säätiön johtaja Anna Talasniemi uskoo, että sekä julkinen sektori että säätiöt joutuvat pohtimaan uusiksi kulttuurin ja taiteen rahoitusta koronaepidemian jälkeen. Kyse on lopulta taiteilijan toimeentulon kohentamisesta. Valtiolle uudistukset näyttävät olevan todella vaikeita. Suomessa on tuettu jo pitkään koko maan kattavaa teatteri- ja orkesteriverkostoa, jota rahoitetaan muun muassa valtionosuuksilla (VOS). Kyseinen rahoitusmekanismi haluttiin uudistaa, mutta kun työ saatiin päätökseen, juuri mikään ei muuttunut.

Korjattu 7.4. klo 12.05 Valtion elvytyspaketti talouselämälle on 15 miljardia, eikä 1,5 kuten jutussa luki.

Säätiöt ottivat työkkärin roolin ja ryhtyivät auttamaan taiteilijoita – sarjakuvantekijä Kati Rapia on yksi tuhansista tuen hakijoista

• Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla
• Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja ulkomailla

Espoossa pohditaan osana koronapandemiasta selviämistä myös ystävyyskaupunkisuhteiden hyödyntämistä.

– Jos näyttäisi siltä, että muilla keinoilla, joilla Suomessa on varauduttu, ei saataisi potilaita hoidettua niin varmasti siinä tapauksessa pyydettäisiin apua Shanghailta, kertoo Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.

Kaupungissa on mietitty, että hätätilassa Shanghaista voitaisiin ehkä saada suojavarusteita ja jopa hengityskoneita.

– Kyllä niistäkin on keskusteltu ja suojavarusteistakin. Tarvittaessa ollaan yhteydessä Shanghain terveysviranomaisiin, jos rupeaa näyttämään siltä, sanoo perusturvajohtaja Metso.

Kiinassa pandemia hellittää - vuorokauden sisällä kukaan ei kuollut virukseen

Kiinassa koronapandemia on ollut viime viikkoina hiipumaan päin ja rajoituksia on vähitellen purettu, joten kapasiteettia tehohoitoa vaativien potilaiden hoitoon saattaisi olla lainattavaksi. BBC:n mukaan Kiina kertoi tänään tiistaina, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan vuorokauden sisällä kukaan ei ollut kuollut maassa koronavirukseen.

Espoon ystävyyskaupunki Shanghai on maailman kolmanneksi suurin kaupunki ja merkittävä talouselämän keskus, jossa terveydenhoito on korkealuokkaista, tietää Espoon perusturvajohtaja.

– Minun käsityksen mukaan heidän tehohoitolaitteet ovat kansainvälistä huipputasoa.

Mitään virallista pyyntöä Shanghaihin ei ole Espoosta toistaiseksi lähtenyt, vaan kyse on ollut Metson mukaan lähinnä eri vaihtoehtojen pohdiskelusta.

Metso kuitenkin uskoo vahvasti, että kaupunkien välisestä yli 20 vuotta kestäneestä yhteistyöstä on tiukassa paikassa hyötyä.

– Suomella ja Kiinalla on hyvät suhteet, ja Espoolla ja Shanghailla on pitkäaikainen sistercity-yhteistyö. Jos heillä on oma tilanne sellainen, että apua liikenee niin voin kuvitella, että auttavat.

"Varaudumme siihen, että tilanne ei jatku näin rauhallisena"

Metso muistuttaa myös, että laitteet ja tarvikkeet on mahdollista kuljettaa maapallon toiselta laidalta tarvittaessa Suomeen nopeasti.

– Lentoajassa se on lyhyen matkan päässä, jos sellaista tarvittaisiin lentorahtina.

Vaikka Kiinan apukin on Espoossa mietinnässä, perusturvajohtaja arvioi Espoon ja Suomen varautumisen olevan riittävää. Tosin Metso epäilee, että pahin on vielä edessä.

– Varaudumme siihen, että tilanne ei jatku näin rauhallisena, mutta näyttää siltä, että hallituksen rankat varautumistoimet vaikuttavat suotuisaan suuntaa, että vaikea tilanne ei tulisi rysäyksenä, pohdiskelee perusturvajohtaja Metso.

Hengityskoneet ovat loppuneet useissa pandemiakaupungeissa, esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja New Yorkissa.

Kiina on auttanut hengityskonepulassa jo muun muassa New Yorkia. Viikonloppuna New Yorkin kuvernööri kertoi, että osavaltio saa Kiinalta 1000 hengityskonetta.

Kesämökkien myyntikausi on alkamassa. Eniten mökkejä myydään heti pääsiäisen jälkeen ja vilkkainta kauppaa tehdään perinteisesti juhannuksen yli aina kesäkuun lopulle saakka.

Koronakevät on sulkenut ihmiset koteihinsa, mikä näkyy yllättäen kesämökkien vilkastuneena kysyntänä.

Sp-kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen kertoo, että ihmiset etsivät nyt turvallista tapaa viettää vapaa-aikaa. Kyselyjä on tullut niin kakkoskotia etsiviltä etätyöläisiltä kuin varttuneemmiltakin matkailuun tottuneilta ihmisiltä.

– Ajankohtainen tilanne saattaa hetkellisesti muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Silloin mietitään, uskalletaanko lähteä heti mihinkään, vaikka rajoja aukaistaisiinkin. Että mitä jos tuleekin koronan toinen tai kolmas aalto, Rantanen sanoo.

Osuuspankin asuntorahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie kertoo, että kiinnostus kesämökkejä kohtaan ei ole vielä heillä näkynyt näyttöjen määrissä.

Eniten tilanteeseen vaikuttaa Uudenmaan rajojen sulkeminen. Christie arvioi, että mikäli Uudenmaan eristys jatkuu pääsiäisen jälkeenkin, on sillä iso vaikutus tulevan kesän mökkikauppaan.

– Mökkien ostajat tulevat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulta ja nyt he eivät pääse kohteisiin paikan päälle. Kohde ja sen ympäristö halutaan nähdä ennen ostopäätöstä, Christie sanoo.

Kevään kulkurajoitukset saattavat myös pidentää mökkien myyntisesonkia tänä vuonna tavanomaista pidemmälle. Hiljaista kevättä saattaakin seurata vilkas loppukesä.

– Jos ihmiset pääsevät liikkumaan vapaasti vasta heinä-elokuussa, voi olla, että kysyntää riittää hyvin siihenkin ajankohtaan, Rantanen sanoo.

Vuokraamisen odotetaan yleistyvän

Suomessa on tehty viime vuosina noin 4 000 kesämökkikauppaa vuosittain. Viime vuosi oli edeltäjäänsä hieman vilkkaampi, vaikka mökkien keskihinnat ovatkin tulleet alaspäin.

Sp-kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ei usko, että koronakevään vaikea taloustilanne näkyisi kovinkaan paljoa mökkien myynnissä.

Niitä myydään jatkossa yhä enemmän niille, joiden talous on jo vahvalla pohjalla.

– Kesämökki ostetaan yleensä siinä vaiheessa, kun omaa varallisuutta on niin paljon, että sitä voidaan käyttää omaan vapaa-aikaan, Rantanen sanoo.

Täysin irrallaan lainojen myöntäminen ja kesämökkien myynti eivät toisistaan kuitenkaan ole. Esimerkiksi lomautukset, yt-neuvottelut ja yritysten taloudelliset vaikeudet ovat jo näkyneet pankkipalveluissa.

Osuuspankin tarjoamille lainanhoitojoustoille on ollut tänä keväänä iso kysyntä, kertoo asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie.

– Jos on taloudellinen mahdollisuus ostaa mökki, ihmiset ostavat sen puhtaan luonnon ja oman rauhan vuoksi. Toisilla taloudellinen tilanne voi olla se, että haaveita joudutaan lykkämään, sanoo Christie.

Jos haaveita joutuukin lykkäämään, uskovat asiantuntijat, että kiinnostus mökkien vuokraamiseen on kasvussa. Siitäkin odotetaan ensi merkkejä jo tänä kesänä.

Aiheesta on mahdollista keskustella 8.4.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Koronapandemia havainnollisti karusti, etteivät julkiset palvelut huomioi mökkiläisiä – lääkärit, teiden kunnostus ja dataverkot mitoitetaan harhaanjohtavien tilastojen avulla

Moni haluaa päästä mökistään eroon, mutta nuoremmat eivät enää osta: Rantamökkien hinnat pudonneet jopa 50 000 euroa – katso listasta alueesi hintamuutokset

Koronaepidemia voi haitata pahasti Yhdysvaltain maataloutta, kirjoittaa Buzzfeed-uutissivusto. Yhdysvaltain elintarviketeollisuudessa työskentelee noin 2,4 miljoonaa ihmistä ja heistä puolet on paperittomia siirtolaisia.

Nämä ihmiset eivät useinkaan ole tietoisia koronaepidemian vuoksi määrätyistä varotoimista, eikä heillä ole terveysvakuutusta, joka auttaisi heitä sairauden sattuessa. Monet maataloustyöntekijöistä on yksinhuoltajaäitejä, joilla ei ole varaa jäädä pois töistä edes sairaina.

Monet työtehtävistä edellyttävät, että ihmiset ovat lähellä toisiaan, jolloin virus pääsee helposti tarttumaan. Ja vaikka laajoilla maatiloilla onkin tilaa pitää etäisyyttä muihin ihmisiin, työntekijät kuljetetaan usein työpaikoilleen täyteen pakatuilla busseilla tai pakettiautoilla, Buzzfeed kertoo.

Paperittomia siirtolaisia työskentelee runsaasti muun muassa hedelmä- ja vihannestiloilla, elintarvikkeiden jalostustuksessa ja pakkauksessa.

Normaalisti Yhdysvaltain työnantajat kustantavat työntekijöilleen sairausvakuutuksen. Maan hallitus tukee lisäksi työntekijöitä, jotka joutuvat jäämään pitkäksi aikaa pois töistä koronasairauden takia.

Maatyöläisten ammattiliitto toivoo, että säädökset koskisivat myös paperittomia työntekijöitä. Näiden pitäisi voida jäädä kotiin heti kun sairauden ensioireet ilmenevät, tai jos he saavat tietää altistuneensa virukselle. Nyt moni tarvitsee ensin lääkärintodistuksen, jotta heillä olisi oikeus sairauslomaan.

Samaan aikaan Buzzfeedin haastattelemat työntekijät kertovat, että työtahti maatiloilla on vain kiihtynyt ja työntekijöiltä toivotaan suurempaa työpanosta. Tämä johtuu siitä, että epidemian säikäyttämät kansalaiset ovat hamstranneet elintarvikkeita, joten niiden kysyntä on kasvanut.

Yhdysvaltain hallitus myönsi hiljattain valtiontalouden elvytyspaketin yhteydessä maataloudelle tukea 23,5 miljardia dollaria. Tästä rahasta harva paperiton työntekijä hyötyy huolimatta siitä, että moni heistä maksaa veroa ja heidän työpanoksensa on arvioitu tuovan liittovaltiolle ja osavaltiolle yli 30 miljardin dollarin verohyödyn.

Viime viikolla presidentti Donald Trumpilta kysyttiin, miten paperittomien maatyöläisten tilannetta voitaisiin tässä tilanteessa helpottaa. Trump pahoitteli vaikeaa tilannetta, mutta totesi lopuksi, että nämä henkilöt ovat maassa luvatta.

Konnevedellä hevostilaa pitänyt mies ja nainen on tuomittu Keski-Suomen käräjäoikeudessa vuoden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Lisäksi pariskunta tuomittiin pysyvään eläintenpitokieltoon.

Pariskunta laiminlöi kymmenien eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen vuosien 2012–2018 välillä.

Tuomitut muun muassa pitivät hevosia, koiria ja lampaita nälässä sekä janossa. Tuomitut eivät myöskään hankkineet sairaille tai loukkaantuneille eläimille viipymättä niiden tarvitsemaa hoitoa. Lisäksi eläinten pitopaikat olivat monin tavoin puutteelliset.

Lue myös:

Syyttäjä vaatii Konnevedellä hevostilaa pitäneille miehelle ja naiselle vähintään ehdollista vankeutta – poliisin esitutkintamateriaalissa muun muassa kuvia hevosista, joiden kylkiluut paistavat

Pienetkään päivittäistavarakaupat eivät ole Suomessa menossa kiinni, vaikka koronavirus kaataisi ison osan henkilökunnasta sairasvuoteelle. Näin vakuutetaan S-ryhmän ja K-ryhmän johdosta.

Molemmilla päivittäistavaraketjuilla on suunnitelmat epidemian etenemisen varalta. Niiden ansioista sijaisten pitäisi riittää, ja syrjäseuduillakin olevien markettien pitäisi pysyä auki.

– Meillä on tärkeä tehtävä kriisitilanteessa ruokahuollon ylläpitäjänä. Teemme kaiken voitavan, jotta kaupat pysyvät auki, sanoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan ketjujohtaja Ari Sääksmäki.

K-ryhmä on varautunut poikkeustilanteen etenemiseen laatimalla kauppakohtaiset suunnitelmat siitä, miten roolit jakautuvat osan sairastuessa ja mistä saadaan tarvittaessa lisähenkilöstöä.

S-ryhmä puolestaan saa kauppoihinsa lisää henkilökuntaa hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä, jotka eivät tällä hetkellä työskentele normaaleissa tehtävissään rajoitusten vuoksi.

– Sijaisia pitäisi riittää tilanteessa kuin tilanteessa, meillä on siinä mielessä onnellinen asema, sanoo S-ryhmän suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen.

Jos pienen paikkakunnan kaupasta koko henkilökunta sairastuu, siirretään henkilöstöä Lyytikäisen mukaan muualta tai lyhennetään aukioloaikoja niin, että koko maan ruokahuolto pystytään turvaamaan kattavasti. Toistaiseksi aukioloaikoja on kuitenkin pääosin pidennetty.

Molemmat päivittäistavaraketjut kertovat huolehtivansa ensisijaisesti työntekijöidensä ja asiakkaidensa turvallisuudesta kiinnittämällä voimakkaasti huomiota hygieniaan ja esimerkiksi turvavälien säilymiseen kaupassa asioimisen ajan.

Tautia kutsuttiin espanjantaudiksi. Kun se puhkesi, riehui ensimmäinen maailmansota. Useimmissa maissa sotasensuuri rajoitti uutisointia epidemiasta.

Espanja oli kuitenkin sodassa puolueeton, ja siksi juuri siellä tauti nousi ensi kertaa laajemmin tiedotusvälineisiin.

Nykyisin tiedetään, että todellisuudessa tappava influenssa lähti liikkeelle Yhdysvalloista.

Niin sanottu potilas nolla oli todennäköisesti kansasilainen viljelijä, joka sai influenssan mahdollisesti linnuista alkuvuodesta 1918. Pahaksi onneksi viljelijä toimi armeijan leirin keittiössä ja levitti tautia tehokkaasti.

Tauti levisi amerikkalaissotilaiden mukana ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoihin ja alkoi tehdä tuhoa käsittämättömällä tahdilla.

On arvioitu, että ensimmäisen 40 päivän aikana ensimmäisestä tartunnasta espanjantautiin oli sairastunut 20 miljoonaa ihmistä ja 20 000 oli kuollut.

Tauti iskee sisällissodan jälkeiseen Suomeen

Suomeen ensimmäinen iso espanjantaudin aalto iski heti sisällissodan jälkeen kesäkuun lopulla 1918. Se surmasi myös sisällissodan punavankileireillä tuhansia. Se ei ollut leirien pahin tappajatauti, mutta influenssaepidemia levisi laajasti myös siviiliväestöön.

Irja Pohjola oli sairastanut taudin Virossa ja kiersi sen jälkeen sairaanhoitajana Harjavallassa.

”Kuljin läpi yön pieniin saloseudun mökkeihin. Melkein kaikki asukkaat makasivat vuoteissa sairaina. Lääkkeet loppuivat usein kesken eikä voinut paljon muuta kuin rohkaista eteenpäin elämän kulkijoita”, Pohjola muisteli.

Espanjantaudin erityinen karmeus oli siinä, että se surmasi valtavasti terveitä, nuoria aikuisia. Nykyisin uskotaan, että tauti laukaisi usein niin sanotun sytokiinimyrskyn, jossa kehon oma immuniteettijärjestelmä reagoi liian voimakkaasti ja alkaa vahingoittaa elimiä. Niinpä terveet ihmiset, joiden kehon immuniteettijärjestelmä oli vahva, kuolivat usein nopeasti.

Inarissa kauhean epidemian jäljiltä moni joutui orpokotiin

Taudin seurauksena maailmassa miljoonat jäivät orvoiksi. Suomessa eräs pahimmin kärsineistä paikkakunnista oli Inari, jossa väestöstä kuoli kymmenen prosenttia.

Espanjantauti levisi sinne varsin myöhään ja lähes kaikki paikkakuntalaiset sairastuivat samaan aikaan.

Inarilainen Katri Ranta menetti espanjantaudille äitinsä.

”Toisilta meni äiti ja toisilta isä. Ja oli sellaisiakin, joilta meni molemmat, että lapset jäivät sitten vaan”, Ranta muistelee vuonna 1987 tehdyssä haastattelussa.

Monet lapset joutuivat orpokotiin.

”Missäpä niitä muualla hoidettiin. Niin paljon jäi orvoksi”, Ranta kertoo.

Espanjantaudin seurauksena ymmärrettiin julkisen terveydenhuollon merkitys

Influenssaa on joskus kutsuttu demokraattiseksi taudiksi, se kun tappaa kruunupäitä siinä missä köyhälistöä. Todellisuudessa epidemia oli paljon pahempi köyhän väestön keskuudessa.

Esimerkiksi Helsingin työväenkaupunginosissa sairastavuus ja kuolleisuus oli huomattavasti suurempi kuin varakkaammissa osissa kaupunkia.

Erä syy tähän oli valtava asukastiheys. Siihen aikaan työläiskodeissa saattoi asua kokonainen iso perhe yhdessä huoneessa.

Varakkaammilla oli myös mahdollisuus saada ylipäätään jotakin hoitoa, vaikka varsinaista lääkettä tautiin ei ollut.

Eräs espanjantaudin tärkeimmistä opetuksista oli se, että alettiin ymmärtää julkisen terveydenhuollon merkitys. Pandemiaa ei voinut kukistaa vain hoitamalla yksittäisiä sairaita, vaan se vaati yhteiskuntatason toimenpiteitä.

“Karttakaa elävienkuvienteattereita”

Espanjantauti tuli useassa rajussa aallossa. Kesän 1918 lopussa sen uskottiin laantuvan, mutta syksyllä se iski maailmaan entistä rajumpana. Suomeen taudin on arvioitu iskeneen neljä eri kertaa, viimeisen kerran talvella 1920.

Myös espanjantautia yritettiin hillitä sosiaalisia kontakteja vähentämällä. Käytännöt vaihtelivat suuresti maasta ja paikkakunnasta toiseen.

Maaliskuussa 1919 Helsingin terveyslautakunta kehotti lehti-ilmoituksessa yleisöä "karttamaan huvitilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja, joissa on paljon kansaa koolla."

Kun Helsingissä ehdotettiin elokuvateattereiden sulkemista, kaupungin maistraatti ei siihen suostunut, koska piti sitä elinkeinon häirintänä.

Kokoontumisrajoitukset herättivät kiukkua

Kun viranomaiset huhtikuussa 1919 kielsivät Järvenpään työväenyhdistyksen iltamat espanjantaudin takia, Suomen sosialidemokraatti hermostui:

”Samana iltana saivat elävät kuvat näytellä aivan vapaasti aiotun iltamatalon lähellä. Onkohan elävissä kuvissa suurempi taudin vastuskyky kuin työväen iltamissa, tai onko nämä taudin basillitkin nykyään niin puolueellisia, että ne lentävät ainoastaan työväen iltamiin?” lehti jyrisi.

Mutta liikkumisrajoitusten noudattaminen oli tuolloin usein myös käytännön syistä lähes mahdotonta. Työt oli tehtävä, jos aikoi pysyä hengissä.

Inarilainen Tuomas Tanhua muisteli:

”Tietenkin, kun se oli se tauti liikkeessä, niin yrittivät määrätä, ettei pitäisi kylästellä. Mutta pakkohan se oli, toinen toistansa käyvä auttamassa”, Tanhua kertoi vuonna 1985.

Tuomas Tanhuan äiti kävi hoitamassa kolmen talon karjaa, kun niiden asukkaat sairastivat.

Katri Rannan, Tuomas Tanhuan ja muiden inarilaisten muistoja espanjantaudista voit kuunnella tästä: Tarinoiden Inari. (Inarin kunnan äänitearkisto).

Totuuden puhuminen on tärkeää

Eräs tärkeimmistä espanjantaudin opetuksista on tutkijoiden mukaa se, että ihmisille pitää puhua totta. Sata vuotta sitten viranomaiset eri maissa usein suorastaan valehtelivat.

Sellaisessa tilanteessa huhut leviävät ja tärkeiden ohjeiden noudattaminen kärsii.

Espanjantaudin mittakaava oli hirmuinen. Se levisi muutamassa kuukaudessa koko maailmaan ja surmasi kymmeniä miljoonia, ehkä jopa 100 miljoonaa ihmistä. Suomessa kuolleita oli arviolta runsaat 20 000, mahdollisesti yli 30 000.

Silti siitäkin kriisistä noustiin ja puskettiin eteenpäin.

Lue myös:

Uusi suurpandemia voi puhjeta, jos kolme ehtoa täyttyy – sata vuotta sitten influenssa tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä parissa vuodessa

Tampereella sijaitsevassa Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelu vaatii erityisiä poikkeusjärjestelyjä.

Myös poliisiopiskelijat opiskelevat etänä, mutta osa opinnoista olisi välttämättä tehtävä lähiopetuksena.

Kesäkuussa ei pääse työharjoitteluun, jos ei ole voimankäytön näyttökoetta suoritettuna. Niitä taas ei voi pitää suuren väkimäärän takia. Näyttökokeet tehdäänkin tänä keväänä pareittain.

Yhteensä noin sata poliisiopiskelijaa pääsee lähtemään kesäkuussa normaalisti työharjoitteluun.

Muilla opiskelijoilla osa tehtävistä voi jäädä rästiin. Koulun rehtori Kimmo Himberg uskoo kuitenkin, että opiskelijat valmistuvat ajallaan.

Tätä varmistetaan silläkin, että osa kesälomasta juhannuksen jälkeen on nipistetty vielä opetukselle. Loma-ajaksi jää heinäkuu.

Poikkeusolot ovat kuitenkin myös hyvä oppimisympäristö.

– Koko ajan on henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa käyty läpi sitä, että poikkeustilanne on myös hyvä ja laajamittainen valmistautumisharjoitus, sanoo Himberg.

Kainuussa on todettu tiistaihin mennessä 30 laboratoriotesteissä paljastunutta koronavirustartuntaa. THLn palvelussa on edelleen viive, siksi todellinen tartuntojen ja testausten määrä Kainuussa on suurempi kuin THL:n ilmoittama määrä.

Vielä tiistaina aamun lukemat kertoivat, että Kainuussa on 12 laboratoriotesteissä todettua koronavirustartuntaa.

Laboratorio ilmoittaa tulokset suoraan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. THL ilmoittaa positiiviset laboratoriotulokset omilla kanavillaan, jotka kuntalaiset voivat katsoa seuraavasta osoitteesta.

Kainuu oli vielä jokin sitten ainoa Suomen maakunta, jossa ei ollut tiedossa lainkaan koronavirustapauksia. Asiantuntijoiden mukaan tämä saattoi johtua muun muassa Kainuun maakunnan pienestä asukasluvusta ja siitä, että ihmiset eivät asu niin tiheästi kuin muualla Suomessa.

Kerromme kohta lisää.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kuopioon jättimäistä havusellutehdasta suunnittelut Finnpulp ei ole vielä hylännyt ajatusta tehdashankkeen toteutumisesta.

Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus ja Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson vahvistaa lehden tiedot Ylelle.

Korkein hallinto-oikeus kumosi joulukuussa hankkeelle myönnetyn ympäristöluvan.

Finnpulp selvittää yhä, voisiko sellutehdashanke toteutua jossakin muodossa joko Kuopiossa tai muualla.

– Nyt selvitetään erilaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, jolla hankkeelle saisi ympäristöluvan, Fredrikson sanoo Ylelle.

Tehdashankkeen toteuttaminen eri laajuudessa tai jossain muussa paikassa vaatisi uuden lupamenettelyn. Ainakin Kiteen kaupunki ilmoitti ympäristöluvan epäämisen jälkeen, että se haluaisi tehtaan kaupungin alueelle.

Finnpulp aikoo kertoja uusia tietoja tehdashankkeen etenemisestä mahdollisuuksien mukaan syksyllä.

Finnpulpin Kuopion Sorsasaloon suunnitellun biotuotetehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Ympäristölupahanke kesti lähes viisi vuotta.

Hallitus harkitsee lisäävänsä huhtikuun lisäbudjetissa yritysten erilaisiin rahoitustarpeisiin noin puoli miljardia euroa. Ylen tiedon mukaan tuki jaettaisiin useampaa eri kautta.

Rahoitusta on aiemmin ohjattu niin Business Finlandin kuin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskustenkin (ELY-keskukset) kautta. Todennäköisesti uudessa lisäbudjetissa ovat nämäkin rahoituskanavat edelleen käytössä. Myös muita tukimuotoja käytetään.

Rahasummat olivat ainakin maaliskuun lisäbudjetissa avustuksia, joita ei yrityksiltä yleensä peritä takaisin.

Aiemmassa, maaliskuun lisäbudjetissa yritysten tukiin annettiin myöntämisvaltuuksia eduskunnan muutosten jälkeen noin yhden miljardin euron verran. Tuolloin lisäbudjetin määrärahat kaikkiin menoihin olivat yhteensä noin 1,1 miljardia euroa.

Hallituksen neuvottelu tämän vuoden toisesta lisäbudjetista on parhaillaan käynnissä Säätytalossa. Suunnitteilla on myös uusi lisäbudjettiesitys toukokuulle.

Ylen tietojen mukaan hallitus suunnittelee kehysriihessä yritysten tukemisen lisäksi uutta kriisipakettia sekä kunnille että Kansaneläkelaitokselle (Kela), mutta sen sisällöstä ei ole vielä tarkempia tietoja.

Suomen Pankin karut madonluvut aloittivat kriisiriihen

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 5-13 prosenttia. Rehn esitteli Suomen Pankin tekemiä laskelmia kehysriihineuvottelujen alkajaisiksi.

Talouden kohtalaisen nopeakin toipuminen on Rehnin mukaan yhä mahdollinen, jos rajoitustoimia ei tarvitse pitää pitkään voimassa ja jos kyetään välttämään yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys. Riski pitempiaikaisista vaurioista on silti kasvanut.

Laskelmien leveä haarukka kuvaa sitä, kuinka iso merkitys on epidemian kestolla. Suomen Pankin laskelmat on tehty kuvaamaan kahta vaihtoehtoista koronastrategiaa. Laskelmiin liittyy tässä vaiheessa runsaasti epävarmuutta.

Ensimmäisen laskelman mukaan viruksen leviäminen tukahdutetaan nopeasti tiukoilla rajoitustoimilla, jotka ovat voimassa 15.5 asti. Samalla terveydenhuollon kapasiteettia lisätään merkittävästi taudin testaamiseen, tartuntaketjujen jäljittämiseen ja tartuntatapausten eristämiseeni.

Laskelmassa huomioon otetut vastatoimet olisivat tämänhetkistä tiukemmat. Tässä skenaariossa bruttokansantuote supistuisi kuluvan vuoden aikana hieman yli 5 prosenttia.

Syksyyn asti jatkuvat rajoitustoimet tulisivat kalliiksi

Karumman lopputuloksen antava laskelma on tehty sen pohjalta, että epidemian rajoitustoimet rajataan vain välttämättömiin viruksen leviämisen hidastamiseksi niin, ettei sairaanhoidon kapasiteetti ylittyisi. Rajoitustoimia jouduttaisiin jatkamaan tässä skenaariossa aina syyskuun lopulle asti.

Suomen Pankin mukaan laskelman rajoitustoimet vastaavat tällä hetkellä voimassa olevia. Tässä skenaariossa bruttokansantuote supistuisi kuluvan vuoden aikana hieman yli 13 prosenttia.

Suomen Pankin mukaan terveydenhuollon lisäpanostuksilla olisi nyt hyvin suuret hyödyt myös kansantalouden kannalta, mikäli näin voitaisiin nopeuttaa epidemian saamista hallintaan ja aikaistaa rajoitteiden purkamista.

Suomen Pankin sivuilla julkaistussa artikkelissa huomautetaan, että vaikka nykyistä tiukemmat toimet koronan tukahduttamiseksi näyttäytyvät selvästi vähemmän vahingollisina kansantaloudelle, niiden toteuttaminen todellisuudessa voi olla haastavaa. Lisäksi välittömät kustannukset terveydenhuollolle väestön laajamittaisen testaamisen ja tartuntaketjujen jäljittämisen onnistumiseksi lienevät suuria.

Voit keskustella tästä aiheesta jutun lopussa keskiviikkoon 8.4.2020 kello 23.00 asti.

LUE LISÄÄ:

Hallitus neuvottelee lisäbudjetista koronakriisin varjossa – Kulmuni varoitti velkaantumisesta: "Valtio ottaa nyt raskaasti iskua vastaan"

Katso lista hallituksen avusta yrittäjille ja yksityishenkilöille: Pikavippien suoramarkkinointikielto, perintäkulujen suitsimista, lyhennysvapaita kuukausia...