Käsidesin valmistaminen kotona saattaa olla riskialtista puuhaa. Esimerkiksi Biltema on myynyt viime aikoina suuria määriä niin sanottua punaista spriitä, jota asiakkaat kertovat käyttävänsä käsidesin valmistamiseen.
Tuote sisältää etanolia ja isopropanolia. Uusimmassa myynnissä olevassa tuote-erässä on mukana myös asetonia 1–5 prosenttia.
Biltemasta kerrotaan, että Suomen myymälöissä punaista spriitä on myyty viime vuotta enemmän helmi–maaliskuun välisenä aikana.
– Tilastoista ei ole havaittavissa minkään muun kemikaalin kysynnän kasvaneen vastaavana aikana, kertoo Biltema Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jani Mahlakaarto.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ryhmäpäällikkö Paula Haapasola varoittaa, että punaista spriitä ei kannata käyttää käsidesinä tai osana sitä.
Etanoli ja isopropanoli syttyvät palamaan hyvin herkästi. Sprii saattaa syttyä jo staattisesta sähköstä tai viallisen sähkölaitteen kipinästä.
Käyttöä pitää välttää kuumien pintojen, kuten päällä olevan sähköhellan, läheisyydessä.
Sprii-hyllyjä on pitänyt täyttää myymälöissä tiuhaan.Heikki Haapalainen / Yle
Hengitysilmaan höyrystynyt asetoni aiheuttaa huimausta
Tukesista muistutetaan, että kemikaalit on säilytettävä aina siinä pakkauksessa, jossa ne on ostettu.
Esimerkiksi punaisen spriin pullottaminen pienempiin pulloihin on vaarallista, koska ainetta haihtuu samalla hengitysilmaan.
Tuolloin seoksessa mukana olevat haihtuvat aineet, kuten asetoni aiheuttaa huimausta ja uneliasuutta.
– Valmistetta ei ole tarkoitettu käsidesiksi ja siksi kannattaa huomioida, että sen käyttäminen käsien desinfiointiin myös kuivattaa ihoa todella paljon, Haapasola sanoo.
Kuiva iho rikkoutuu herkästi ja on altis tulehdukselle.
– Biltema ei ole mainostanut millään lailla spriitä käytettäväksi käsidesin valmistamisessa emmekä suosittele sitä, Mahlakaarto painottaa.
Tuotteesta löytyy asianmukainen käyttöturvallisuustiedote.
Punaista spriitä käytetään polttoaineena sprii- ja retkikeittimissä ja fondue-padoissa. Aine sopii myös kirkkaiden pintojen, kuten peilien, puhdistukseen ja tahranpoistoon.
Haapasola muistuttaa vielä, että tehokkain tapa torjua koronaviruksen leviämistä on käsien huolellinen pesu vedellä ja saippualla.
Ylen haastattelemat kaksi kuntajohtajaa odottavat alkavalta halltuksen budjettiriiheltä konkreettisia ja pikaisia toimia kuntien pelastamiseksi koronakriisin keskeltä.
– Ei jaksuhaleja eikä sympatiapeukkuja vaan rahaa pöytään, sanoo Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell.
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka on samaa mieltä.
– Rahaa tarvitaan ja piste!
Lapinjärvellä on laskettu jo alustavia koronan kustannuksia: verotulojen menetyksiä ja kuluja.
– Olemme päässeet noin 700 000 euroon. Se tarkoittaa enemmän kuin kahta tuloveroprosenttiyksikköä Lapinjärvellä.
Heikan mukaan Lapinjärven kunta ei pysty kattamaan vajetta, jos valtio ei tule vastaan.
Hangon kaupunginjohtajan Denis Strandellin mukaan koronalla on miljoonaluokan vaikutuksia kaupungin talouteen.
– Jos kriisi jatkuu ja pilaa Hangon kesäsesongin se on vieläkin suurempi katastrofi, Strandell sanoo.
Molempien kuntien talous oli huonossa tilassa jo ennen koronakriisiä.
Lapinjärvi on täyttämässä talouden osalta jo kriisikuntakriiterit ja Hangon velka-aste asukasta kohden on Suomen kärkipäätä.
Säästöjä lomautuksilla
Koronaepidemian vuoksi lukuisissa kunnissa käydään jo yt-neuvotteluja lomautuksista.
Kuntatyönantajien tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa Suomen kunnista suunnittelee lomauttavansa väkeä tänä vuonna.
Myös Hangossa ja Lapinjärvellä ovat käynnissä henkilöstön yt-neuvottelut.
Denis Strandellin mukaan kuntien tulot vähenevät rajusti koronakriisin takia. Tällöin on pakko tehdä jotain.
– Säästöjä on äärimmäisen vaikea löytää mistään muualta kuin palkkakustannuksista.
Hallitus on toivonut, että kunnat eivät tässä tilanteessa lomauttaisi kuitenkaan henkilöstöään.
Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka lähettää hallitukselle terveisiä.
– Näillä toivomuksilla ei makseta kenenkään palkkaa.
Hallitus on jo luvannut kunnille yhteisövero-osuuden korotuksen määrajaksi. Kunnilla on mahdollisuus saada veroja enemmän yhteisöiltä ja liikelaitoksilta.
Heikka edustaa myös pienten, alle 10 000 asukkaan kuntien verkostoa.
Näissä kunnissa asuu noin 800 000 suomalaista.
Heikan mukaan yhteisöveron korotus palvelee lähinnä kaupunkeja, joissa on paljon yrityksiä.
– Valitettavasti se ei auta suurta osaa Suomen kuntakenttää, Heikka sanoo.
Lisää kuntien taloustilanteesta koronakriisin keskellä illan A-studiossa. Vieraana kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. A-studio ma 6.4. klo 21:00 TV1.
Sähkön hinta on viime kuukausina laskenut roimasti. Uusiutuvan energian projekteissa toimiva konsultti Esa Salokorpi on seurannut sähkömarkkinoita jo pitkään. 2000-luvun alussa Salokorpi toimi Jyväskylän Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana.
Hänen mukaansa sähköyhtiöillä on vaikeuksia nähdä, minne markkinat ovat koronakriisin jälkeen menossa. Myyntiin on ilmestynyt esimerkiksi uusia kuuden kuukauden mittaisia sopimuksia.
– Tähän saakka markkinoilla on tyypillisesti ollut vuoden ja kahden vuoden mittaisia kiinteähintaisia sopimuksia. Edullisimmat tarjoukset ovat nyt kuitenkin Spot-sidonnaisia, joissa hinta elää sähkön hinnan muuttuessa. Pörssihintaan sähkönsä hinnan sitoneet asiakkaat säästävät nyt rutkasti.
– Jos edelleen ostaa omalta yhtiöltä sähköä toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, on syytä tehdä asialle jotakin nopeasti. Jos nykyinen hinta ei ole markkinoiden kallein, niin ainakin hyvin lähellä sitä.
Saman vahvistaa Energiaviraston verkkopuolen johtaja Veli-Pekka Saajo. Sähkönkulutus on koronapandemian aikana laskenut Suomessakin merkittävästi.
– Ainahan sähkönmyyjä kannattaa kilpailuttaa. Sähkönmyyjillä on varmasti paineita laskea sähkön hintaa. Erityisesti Etelä-Suomessa talvikin on ollut leuto ja lämmityskulut kotitalouksissa pieniä.
Vihdoin myös siirtomaksuissa säästää – mutta vain tietyillä alueilla
Vaikka kuluttaja saisikin neuvoteltua itselleen edullisen sähkösopimuksen, pysyy sähkön siirtohinta lähes samana. Siirtoyhtiöillä on käytännössä monopoleja alueillaan.
– Moni valittaakin sitä, että siirtomaksut eivät pienene juuri ollenkaan vaikka kuinka säästää sähköä. Siirtohinnat ovat puhtaasti yhtiöiden päätettävissä. Energiavirasto valvoo hintoja jälkikäteen, sanoo Salokorpi.
Koronaepidemian edetessä muutamat verkkoyhtiöt ovat alentaneet sähkönsiirtomaksujaan. Viime viikolla Kokkolan Energiaverkot puolitti sähkönsiirtomaksunsa pariksi kuukaudeksi ja haastoi isot sähköyhtiöt mukaan talkoisiin. Muualla Keski-Pohjanmaalla toimiva Verkko Korpela ilmoitti kymmenen prosentin alennuksesta siirtohintoihinsa toukokuusta lokakuun loppuun.
Turku Energia puolestaan kertoi tänään puolittavansa sähkönsiirron perusmaksut puolen vuoden ajaksi.
Isot sähkönsiirtoyhtiöt, kuten Caruna ja Elenia eivät ole seuranneet perässä. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Caruna kertoi antavansa maksuvaikeuksissa oleville kuluttajille lisää maksuaikaa.
Energiavirasto valvoo sähkönsiirtomaksuja
Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Mikäli siirtomaksuja on peritty enemmän kuin verkon ylläpito on laskennallisesti tullut maksamaan, joutuu yhtiö maksamaan rahoja takaisin.
Viraston tuorein valvontajakso päättyi viime vuonna ja valvontapäätöksiä annetaan syksyllä. Salokorpi vihjaa, että verkkoyhtiöillä voi olla paineita alentaa siirtohintoja.
– Jos joku yhtiöistä on perinyt liikaa siirtomaksuja, saattaa nyt olla hyvä hetki alentaa hintoja. Tulee se kuva, että hyvää hyvyyttään alennetaan, vaikka oikeasti siihen on painetta muutenkin.
Energiaviraston Saajo ei usko, että siirtomaksujen alennukset ja viraston valvontatulokset liittyvät suoranaisesti toisiinsa.
– Vain muutamilla yhtiöillä on meidän menetelmien kautta paineita laskea siirtohintoja. Uskon, että hintoja laskevat yhtiöt ja niiden omistajat haluavat olla mukana tukemassa kuluttajia tässä vallitsevassa tilanteessa.
Apteekeista, tavarataloista ja verkkokaupoista on kevään aikana myyty loppuun veren happipitoisuutta mittaavat laitteet eli pulssioksimetrit.
Myyntipiikin syy näyttää olevan koronavirus, joka aiheuttaa osalle potilaista hengitysvaikeuksia.
– Normaalisti nämä ovat ihan marginaalituotteita, joita myydään toimipisteistä vain muutamia kuukausittain. Tämän kevään aikana varastomme on myyty nopeasti tyhjäksi. Emme osanneet varautua tällaiseen kysynnän kasvuun, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Iiris Räsänen Yliopiston apteekista.
Lääkäri ei suosittele laitetta koronan seurantaan
Kotikäyttöön myytävät pienet laitteet mittaavat veressä olevan hapen määrän sekä pulssin sormen päästä. Mittareita haalitaan nyt kenties kertomaan, milloin koronaa kotonaan potevan on syytä lähteä sairaalahoitoon.
Lääkärin mukaan mittariin luottaminen voi kuitenkin olla petollista.
– En suosittele tällaisen laitteen hankkimista koronan seuraamiseen. Mittari voi näyttää hyviä lukemia, vaikka oireet vaatisivat jo sairaalahoitoa, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Tomi Kavasmaa.
Veren happipitoisuus laskee hyvin hitaasti silloinkin, kun hengittäminen muuttuu jostakin syystä vaikeaksi.
Esimerkiksi hengitystä pidättämällä voi Kavasmaan mukaan kokeilla, kuinka vaikeaa mittarin lukeman on saada laskuun.
– Normaalilukema on 95–100, ja eikä se tule sieltä helposti alas. Perusterveellä ihmisellä on kehossa varastossa happea niin paljon, hän toteaa.
Mittarin käyttäminen voi olla lääkärin mukaan hyödyllistä lähinnä hoidon seurantaan niille, joilla on vakava krooninen keuhkosairaus tai käytössään happirikastin.
– Heidänkin kohdallaan on hieman kyseenalaista, onko siitä hyötyä.
Jos happi ei kulje, sen huomaa
Happi ei siis häviä elimistöstä ilman, että sen huomaisi olossaan jo hyvissä ajoin ennen happiarvon laskemista. Hengitys alkaa automaattisesti tihentyä ja tuntua raskaalta.
Oireiden ilmaantuessa on hyvä olla yhteydessä terveyskeskukseen.
– Jos siinä vaiheessa aletaankin mittailla happiarvoa ja sieltä tulee hyvä lukema, mikä on hyvin todennäköistä, saatetaan avun hälyttämistä venyttää liian pitkään, Kavasmaa varoittaa.
Mittarin lukema saattaa lääkärin mukaan vaihdella myös esimerkiksi sen mukaan, ovatko sormet kylmät vai lämpimät.
Oireitakaan ei kannata tarkkailla liikaa
Kavasmaa näkee sekä happiarvon mittaamisen että yltiöpäisen oireiden seurannan ongelmallisena. Jos elämä pyörii oman olon jatkuvan tarkkailun ympärillä, alkaa koronaviruksen oireita helposti etsiä itsestään liiankin herkästi.
– Oireseurannan sijaan kannattaa mieluummin keksiä ihan muuta tekemistä. Kyllä ne oireet tulevat sieltä esiin, jos niitä on. Sairaalaan täytyy lähteä sitten, kun oireiden takia ei koe pärjäävänsä kotona.
Oman tai läheisen voinnin arviointiin saa tukea osoitteesta omaolo.fi tai puhelimitse omalta terveysasemalta. Akuuteissa tilanteissa, kun kotona ei koe enää pärjäävänsä, apua saa puhelimitse oman alueen terveydenhuollon päivystyksestä tai päivystysapunumerosta 116117.
Hätänumeroon 112 on Kavasmaan mukaan syytä soittaa, jos vointi huononee niin paljon, ettei jaksa liikkua, hengitys on todella raskasta ja puhuminenkin tuntuu haastavalta.
Koronaviruksen uhrit eivät jää vain ihmisiin, jotka kuolevat.
Ukrainassa virus antoi kuolettavan iskun maan demokratialle, kun pääministeri Viktor Orbán sai laajat poikkeusvaltuudet pandemian varjolla. Myös useissa muissa maissa suitsitaan nyt sananvapautta.
Unkarin poikkeusvaltuuksille ei takarajaa
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán sai maaliskuussa koronaviruksen vastaisen taistelun nojalla poikkeustilavaltuudet. Ne antavat pääministerille oikeuden hallita maata asetuksilla, parlamentista välittämättä. Orbánin Fidesz-puolueella on parlamentissa enemmistö, siksi poikkeustilavaltuudet irtosivat helposti.
Epidemia hiipuu aikanaan, mutta poikkeustilavaltuudet Orbánille voivat jäädä – niille ei ole asetettu takarajaa. Tai takarajan määrittelee hallitus eli Orbán itse.
Vähemmälle huomiolle jäi pykälä, jonka mukaan ihmistä voidaan rangaista jopa viiden vuoden vankeudella, jos hän ”levittää väärää tietoa, joka vaikeuttaa hallituksen viruksen vastaisia toimia”.
Sellaiseksi voidaan tulkita mikä tahansa. Tulkintavalta on Orbánilla ja hänen nimittämillään tuomareilla.
Poikkeustilavaltuudet tulivat voimaan maaliskuun 30. päivä. Niitä on jo käytetty: Orbán on jaellut määräyksiä teatterien hallinnosta ja museoiden rakentamisesta. Lisäksi transsukupuolisten sukupuolenvaihtoleikkaukset on kielletty.
Toimissa on vaikea nähdä yhteyttä koronaepidemiaan.
Serbiassa sairaaloiden ongelmista kertonut toimittaja pidätettiin
Serbiassa puolestaan toimittaja Ana Lalić pidätettiin kahdeksi vuorokaudeksi, kun hän oli kirjoittanut koronaepidemian hoidossa käytettävien tarvikkeiden pulasta Vojvodinan keskussairaalassa. Lalićin tietokone ja puhelin takavarikoitiin. Häntä syytettiin ”paniikin ja epäjärjestyksen ” lietsonnasta.
Toimittaja oli kaivanut tietoa sairaalan tilanteesta ja kysynyt sairaalan johdon kommenttia. Hän ei saanut vastausta. Sen sijaan sairaalan johtaja kanteli syyttäjälle. Kantelun mukaan toimittaja oli ”vahingoittanut sairaalan mainetta ja syyllistynyt kunnianloukkaukseen”.
Tapauksesta noussut kohu sai pääministeri Ana Brnabićin perääntymään. Hän ilmoitti, että laki, jonka mukaan viranomaisten pitää etukäteen hyväksyä kaikki koronasta levitettävä informaatio, vedetään pois.
Serbian radion haastattelussa Brnabić syytti huonosta laista itseään ja omaa typeryyttään, kun ei osannut selittää lain sisältöä ja merkitystä riittävän selvästi.
Egyptissä sallitaan vain viralliset luvut
Egyptissä on otettu tiukka linja aiheesta raportoivia toimittajia ja tiedotusvälineitä kohtaan.
Egyptissä kelpaa vain virallinen tieto koronaepidemiasta. Kuvassa kauppias kadulla Kairossa.Mohamed Hossam / EPA / AOP
Kuka tahansa, joka levittää ”huhuja” viruksesta voidaan tuomita sakkoihin tai vankilaan. Huhuja ovat kaikki muut kuin viranomaisten antamat tiedot.
Viikko sitten Egypti karkotti The Guardian -lehden toimittajan Ruth Michelsonin. Hän oli julkaissut lehden jutussa matemaattisia malleja, joiden mukaan Egyptin viranomaisten antamat tiedot viruksen levinneisyydestä eivät voi pitää paikkaansa.
Kun Michelson julkaisi juttunsa, Egyptissä oli 26 vahvistettua tartuntaa. Paitsi että viranomaiset häätivät Michelsonin maasta, he myös varoittivat The New York Timesin toimittajaa olemaan tviittailematta tapauksesta.
Myös Iranissa on kielletty muun kuin virallisen tiedon julkaisu. Lain rikkojia uhkaa rangaistus.
Iran on yksi pahimpia koronavirukselle altistuneita maita. 6. huhtikuuta maassa oli 58 000 vahvistettua tartuntaa.
Filippiineillä väärän virustiedon levittämisestä voi joutua kahdeksi kuukaudeksi vankilaan.
Maan kovaotteinen presidentti Rodrigo Duterteon antanut poliisille määräyksen, jonka mukaan viranomaisten määräämän karanteenin rikkomisesta voidaan tappaa.
Venezuelassa pidätyksiä koronan varjolla
Oma lukunsa on Venezuela, jossa poliisi on käyttänyt koronaepäilyjä tekosyynä toisinajattelijoiden vangitsemiseksi.
Venezuelassa poliisin pelätyt erikoisjoukot ovat pidättäneet oppositiohenkisiä toimittajia koronaepidemian varjolla. Kuvassa sotilaat valvovat pääkaupungissa Caracasissa määräystä kauppojen pitämisestä kiinni.Rayner Pena R. / EPA / AOP
Tunnettu oppositiohenkinen toimittaja Darvinson Rojas ehti tviitata, että poliisi oli tulossa pidättämään häntä, koska nimettömän ilmiannon mukaan hänellä on koronatartunta. Pidätyksen jälkeen Rojasista ei ole kuultu.
Pidätyksen tehnyt turvallisuuspoliisi FAES on vastuussa vakavista ihmisoikeusrikoksista. Viime vuonna se syyllistyi YK:n ihmisoikeusraportin mukaan yli 5 000 teloitukseen.
Rojas oli kertonut Venezuelassa paljastuneista koronatapauksista, joita Venezuelan diktaattori Nicolás Maduro yrittää salata.
Aihe on erityisen herkkä Venezuelassa, koska suuri osa maan tartunnoista on jäljitetty hallitsevan eliitin lasten viettämiin pröystäileviin luksusjuhliin. Juhlissa nämä ovat saaneet tartuntoja ja levittäneet virusta edelleen.
Turkmenistanissa koronaa ei saa edes mainita
Keskiaasialaisessa Turkmenistanissa on kielletty kokonaan korona-sanan käyttö, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestö.
Turkmenistanissa maan johtaja on määrännyt, että koronasta ei saa puhua. Kuvassa Turkmenistanin johtaja Gurbanguly Berdymukhamedov tervehtii presidentti Vladimir Putinia viime joulukuussa.Michael Klimentyev / Sputnik / EPA / AOP
Maata hallitsee kovalla kädellä entinen hammaslääkäri ja rapmuusikko Gurbanguly Berdymukhamedov.
Turkmenistanissa ei ole virallisesti yhtään koronatartuntaa. Maan eteläinen rajanaapuri Iran on sen sijaan yksi pahimmista tartunta-alueista.
Yle noudattaa Euroopan yleisradiounionin EBUn ohjeita yleisradiotoiminnan turvaamiseksi. Turvatoimia on tiukennettu maanantaista lähtien.
Suojaustoimilla varmistetaan sekä oman henkilökunnan että haastateltavien turvallisuus.
– Haastatteluja tehdään viedeoyhteyksien kautta, samalla tavalla kuin suomalaiset tekevät etätöitä, sanoo Yle uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisänen.
Haastattelujen tekeminen onnistuu esimerkiksi Hangouts Meet -palvelun kautta. Riikka Räisäsen mukaan näin vähennetään haastattelijoiden ja haastateltavien tapaamisia.Juha Kivioja / Yle
Rosoinen kuvanlaatu näkyy myös lähetyksissä.
– Niissä saa olla rosoa ja elämän makua, se on hyvää poikkeusolojen ajankuvaa. Asiantuntija voi tulla haastatteluun vaikka tukka pystyssä kotioloistaan, se ei vähennä sanomisen arvoa. Moni etätyötä tekevä suomalainen voi näinä aikoina samaistua tilanteeseen, Räisänen sanoo.
Yle Uutisten keskustoimituksessa on päiväsaikaan vain muutamia ihmisiä.Juha Kivioja / Yle
Ylessä on myös maanantaista lähtien ryhdytty toimimaan juontajien ja ruutakasvojen maskeerauksessa uudella tavalla. Ammattinaamioitsijat eivät enää meikkaa juontajia vaan juontajat tekevät sen itse.
Riikka Räisänen vakuuttaa, että Ylen uutistoiminta ei keskeydy missään olosuhteissa, sillä poikkeusoloissa nimenomaan uutisten huoltovarmuus on ykkösprioriteetti. Ihmisten täytyy saada luotettavaa ja varmistettua tietoa.
Osa haastatteluista tehdään perinteisellä tavalla. Tällöin käytetään kuvassa näkyvää mikrofonipuomia. Puomia puhdistetaan säännöllisesti.Juha Kivioja / Yle
Ylen toimipisteiden välistä matkustamista on rajoitettu jo helmikuun lopulla. Samaan aikaan ulkomailta palaaville tuli uusia ohjeita.
– Ulkomailta tulevat jäävät automaattisesti etätöihin, sanoo Yleisradion henkilöstöjohtaja Eija Hakakari.
Käsidesi on käytössä jatkuvasti ja yhteiskäyttöisten tietokoneiden näppäimistöt puhdistetaan säännöllisesti. Marjo Rein oli maanantaina televisiouutisten tuottajavuorossa.Juha Kivioja / Yle
Yleisradion työntekijöistä on Hakakarin mukaan noin kuusikymmentä prosenttia pääsääntöisesti etätöissä. Neljännes on sekä etätöissä että toimitiloissa, ja viitisentoista prosenttia normaalisti toimitiloissa.
– Tällä hetkellä ohje on, että meidän toimitiloihin tullaan vain jos se on välttämätöntä.
Myös suojavälineiden käyttöä on lisätty. Yhtenä keinona on myös tiimien eriyttäminen eri puolille taloa, Hakakari sanoo.
Hakakari sanoo myös, että henkilökunnan jaksamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Radion keskustoimitus eli deski on jaettu koronaepidemian ajaksi kahteen osaan. Toimittaja Petteri Löppönen oli maanantaina radiouutisten varsinaisessa tilassa yksin, muita tiimiläisiä on sijoitettu eri kerrokseen.Juha Kivioja / Yle
Brittinäyttelijä Honor Blackman on kuollut. Blackman muistetaan parhaiten roolistaan Pussy Galorena James Bond -elokuvasarjan kolmannessa osassa 007 ja Kultasormi (1964).
Blackman oli kuollessaan 94-vuotias ja kuoli omaisten mukaan luonnollisista syistä.
– Hän oli paitsi rakastettu äiti ja isoäiti, valtavan tuottelias luova kyky. Hän oli huikea yhdistelmä kauneutta, älyä ja fyysistä kyvykkyyttä, omaisten lähettämässä lausunnossa kirjoitetaan.
Bond-roolinsa lisäksi Blackman tuli tutuksi erityisesti brittiyleisölle roolistaan tv-sarjassa The Avengers. Rooleissaan Blackman pääsi hyödyntämään paitsi näyttelijänkoulutustaan myös taitoaan taistelulajeissa.
New York Times -lehti kertoo, että Yhdysvaltain hallinto aikoo liittää venäläisen uusnatsiryhmän "Venäjän keisarillinen liikkeen" terrorijärjestöjen listalle.
Yhdysvaltain ulkoministeriön terrorismin vastaisen työn koordinaattori, suurlähettiläs Nathan A. Sales sanoo lehden haastattelussa, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valkoista ylivaltaa tavoitteleva järjestö luokitellaan terroristiseksi.
–Tämä osoittaa, kuinka vakavasti Yhdysvaltain nykyinen hallinto suhtautuu valkoisen suprematismin muodostamaan terroriuhkaan, korostaa Sales.
Washington Free Beacon -julkaisun mukaan venäläinen uusnatsiliike kutsui amerikkalaisia äärioikeistolaisia sotilaskoulutukseen Venäjälle. Se teki tarjouksensa uusnatsien ja valkoista ylivaltaa tavoittelevien ryhmien Charlottenvillessa vuonna 2017 järjestämän, yhden ihmisuhrin vaatineen mellakan jälkeen. Tiedossa ei ole, järjestettiinkö tällaistä koulutusta.
New York Timesin mukaan uusnatsiryhmä oli osaltaan myös Ruotsissa turvapaikanhakijoihin kohdistuneiden pommi-iskujen takana. Kaksi iskujen tekijöiksi epältyä sai ryhmältä Pierarissa 11 päivää kestäneen koulutuksen.
Listalle myös terrorikoulutuksen järjestäjät
Viime syksystä lähtien on presidentti Doland Trump voinut lisätä terrorististen ryhmien listalle myös terrorikoulutusta järjestävät ryhmät.
Terroristiryhmiä koskevat säädökset luotiin vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen. Niitä on käytetty lähinnä islamistisia ääriryhmiä vastaan.
Natsiryhmittymä "Venäjän keisarillisen liikkeen" terrorismiluokituksen lisäksi Yhdysvallat lisää kolme ryhmän johtajaa terroristien listalle.
Yksi heistä on Stanislav Vorobjev, jota suomalainen uusnatsien verkkojulkaisu "Kansallinen vastarinta" haastatteli 31.3.2018. Haastattelussa Vorobjev kertoi järjestön kouluttavan Ukrainan vastaisia vapaaehtoisia Novorossijassa, millä nimellä venäläismieliset kutsuvat Ukrainan itäistä osaa.
Koronapandemia on sulkenut taidelaitokset, teatterit ja näyttelytilat kokoon ja taidemuotoon katsomatta.
Tilanne tuli nopeasti syliin myös hämeenlinnalaiselle kuvataiteilija Kukka Pitkäselle. Suunniteltu näyttely Galleria Koneessa päätettiin kuitenkin ripustaa, mutta yleisön löytämisessä piti ottaa uudet keinot käyttöön. Perinteinen kuvataidenäyttely pitä työstää virtuaalimuotoon pikaisella aikataululla.
Galleria Kone vietti historiansa ensimmäiset YouTube-avajaiset suljettujen ovien takana. Paikalla oli "Ajokkaat"-näyttelyn taiteilija Kukka Pitkänen, kuvaaja ja yksi gallerian edustaja. Tubevieraita oli lähemmäs sata, ja kiitteleviä kommentteja tulee vieläkin, kertoo Ars Hämeen toiminnanjohtaja Sirpa Taulu.
Koronavirus on pistänyt taiteilijat digiloikkaamaan. Se näkyy sosiaalisessa mediassa Instagramissa ja You-tubessa. Vaikka Kukka Pitkäsen näyttelyn virtuaaliversio pistettiin kasaan nopeasti ja pakon sanelemana, on se pistänyt miettimään virtuaalimaailman tarjoamia mahdollisuuksia.
– On erilaisia kohtaamismahdollisuuksia, taiteilija voi kertoa eri tavoin töistään ja kokija voi katsoa niitä itselleen sopivana hetkenä. Näyttelyssä voi kiertää kaikessa rauhassa, zoomata teoksiin ja palata katsomaan mitä itse haluaa, luettelee Kukka Pitkänen.
Galleriassakin herättiin
Virtuaaliset museokierrokset ovat tuttuja, mutta yksittäisten taiteilijoiden osaaminen ja harrastuneisuus ratkaisevat, kuinka paljon virtuaalimaailman mahdollisuuksia hyödynnetään. Ars Hämeen toiminnanjohtaja Sirpa Taulu kertoo, että digiloikkia on tehty, mutta monipuoliseen hyödyntämiseen on vielä matkaa.
– Taiteilijahaastattelut verkossa ovat lisääntyneet, kuvia ja kännykkävideoita jaetaan, mutta ammattimaiseen tekemiseen on vielä matkaa. Teknologia on jo olemassa, mutta nyt otetaan valtava loikka eteenpäin kun teknologiaa yritetään omaksua nopeasti, kertoo Sirpa Taulu.
Kun luonto saa huonosti ilmaa, ihminenkin kärsii. Teema on esillä monin tavoin Kukka Pitkäsen virtuaalinäyttelyssä "Ajokkaat".
Sekä Pitkänen että Taulu uskovat virtuaalinäyttelyiden saavan lisää yleisöä esimerkiksi nuorista ja niistä, jotka muuten eivät galleriaan tulisi.
– Tuntui tosi tärkeältä, että avajaiset järjestettiin, sanoo kuvataiteilija Kukka Pitkänen.
Virtuaalinäyttelyjen määrä kasvanut reippaasti
Suomen Taiteilijaseurassa virtuaalinen tekeminen ja jakaminen näkyvät selvästi. Virtuaalinäyttelyjen määrä on kasvanut merkittävästi ja seurassa uskotaan, että virtuaalitekeminen ammattimaistuu ja yleistyy koronan jälkeenkin. Keskeistä on, kuinka virtuaalinäyttelyt voisivat tuottaa taiteilijalle myös tuloa, ja siksi tekijänoikeudet ovat merkittävässä roolissa.
– Koronatilanteessa digitaalisten alustojen merkitys ja saavutettavuus korostuvat entisestään. Näyttelyesittelyt ovat aiempaa kattavampia, ja esimerkiksi verkko-opastukset ovat lisääntyneet, kertoo viestintäpäällikkö Rosa Kuosmanen.
Kuosmasen mukaan taiteilijoilla on hyvät valmiudet teosten esittelyyn verkossa, mutta jatkossa tarvitaan lisää tietoa ansaintalogiikan ja hyvien käytäntöjen kehittämiseksi uusilla alustoilla.
Koronan jälkeinen tulevaisuus on mielenkiintoinen myös taidekentällä. Tulevaisuudessa nimekäs taiteilija laittaa ammattimaisen virtuaalinäyttelynsä maksumuurin taakse, ja uransa alkupuolella olevat taiteilijat saisivat parempaa näkyvyyttä virtuaalinäyttelyjen avulla.
– Ei se täysin mahdoton ajatus ole, sanoo Suomen Taiteilijaseuran viestintäpäällikkö Rosa Kuosmanen.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoi maanantaina Ylen tv-uutisissa , että kuntien ja elinkeinoelämän kanssa on alettu virittää yhteistyötä kankaisten hengityssuojien tuottamisesta.
Sillanaukeen mukaan niiden tarjoama suoja ei ole sama kuin niin sanottujen kirurgisten suojainten, mutta ne auttavat edes vähän.
Sillanaukeen mielestä kankaiset suojaimet auttavat ensisijaisesti vanhustenhuollossa olevia asiakkaita.
Kankaisilla suojaimilla pyritään vastaamaan "oikeiden" suojainten huutavaan pulaan. Muun muassa useissa vanhusten hoitokodeissa ei ole riittävästi suojaimia.
STM:n antaman ohjeistuksen mukaankotihoidossa on käytettävä koronavirusepidemian aikana hengityssuojainta asiakkaan suojaamiseksi mahdolliselta henkilökunnan kantamalta taudilta.
Ohjeistuksessa kerrotaan, että terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa voidaan käyttää kertakäyttöistä kirurgista suu-nenäsuojusta tai pestävää kankaista suojainta, esimerkiksi huivia.
Kankaista suojainta käytetään ohjeen mukaan vain kerran, ja se pestään tai hävitetään käytön jälkeen. Kankaisten suojaimien käytöstä ja desinfioinnista on annettava henkilökunnalle ohjeet.
Pestävä kankainen suojus soveltuu käytettäväksi myös omaishoidossa ja riskiryhmiin kuuluvien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisessa avussa.
Nyt Kuntaliitto kehottaa kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä selvittämään sosiaali- ja terveystoimen ja kuntien elinkeinotoimen yhteistyönä alueellaan ne yritykset, jotka voisivat pikaisesti käynnistää kankaisten suusuojainten valmistuksen.
Kuntaliiton mukaan paikallisista yrityksistä tehtävillä kankaisten suusuojainten suorahankinnoilla on mahdollisuus tukea paikallista elinvoimaa poikkeusoloissa.
Paikallinen tuotanto lyhentää toimitusketjuja ja parantaa suusuojainten saatavuutta ja turvaa korkeamman suojaustason suojainten riittävyyttä epidemian laajentuessa, Kuntaliitto toteaa maanantaina antamassa tiedotteessaan.
Kunnat ovat organisoineet ennätysajassa asiointiavun yli 70-vuotiaille ja riskiryhmille. Kuntien omien työntekijöiden lisäksi apuun ovat rientäneet järjestöt, vapaaehtoiset ryhmät ja urheiluseurat. Monet kunnat ovat jopa soittaneet kaikille yli 70-vuotiaille asukkailleen varmistaakseen avuntarpeen.
Kaikki eivät ole apuun kuitenkaan tarttuneet. Marketeissa näkee yhä vanhuksia, jotka haluavat hoitaa kauppa-asiansa itse.
Kärkölän kunnan senioriohjaaja Saija Kelahaara näkee marketissa tutun miehen, kysyy kuulumisia ja sanoo ystävällisesti:
– Käyt vielä itse kaupassa, vaikka voisin asioida puolestasi.
Monet perustelevat itsenäistä asiointiaan sillä, etteivät pelkää tautia tai että "kohtahan tässä kuolee kuitenkin". Joillakin syynä voi ehkä olla, että kunnan järjestämä asiointiapu ei toimita nikotiinituotteita eikä alkoholia.
Kaikilla pitäisi jo olla tiedossa, että kaikkien yli 70-vuotiaiden ja riskiryhmien pitäisi pysytellä nyt kotioloissa, ettei koronaepidemia pääse ryöstäytymään käsistä.
Monet kunnat ovat aloittaneet soittokierroksen iäkkäille asukkailleen, vaikka heitä voi olla joillakin paikkakunnilla tuhansia.
Kärkölän kunta lähetti 900:lle yli 70-vuotiaalle asukkaalleen kirjeen, jossa kerrottiin asiointiavusta koronaepidemian aikaan. Jos lähellä ei ole ketään, joka pystyisi auttamaan asioinnissa, voi kunnan puoleen kääntyä. Noin nelisenkymmentä kärköläläistä on tähän mennessä ottanut apua vastaan.
Omppukyydin kuljettaja Jarno Vilén vie ostoskassit autoon. Teija Nikkinen juoksee vielä toimittamaan ostoksia. Marjo Pirilä / Yle
Kelahaara kerää marketissa ostoksia neljän muun auttajan kanssa. Kunnan omien työntekijöiden lisäksi apua on saatu vapaaehtoisesta lähimmäisapuryhmästä ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.
Pihalla odottaa Omppukyyti, joka normaalitilanteessa olisi kuljettanut iäkkäitä asukkkaita kauppa-asioille. Nyt Omppukyydillä kulkevat vain avustajat ja ruokakassit.
– Hiki tässä tulee, mutta ei meillä ole nyt muuta kuin aikaa. Koronan takia emme saa tehdä vanhusten kanssa muutakaan, kerätään heille nyt sitten ruokaa, sanoo Kärkölän kunnan virikeohjaaja Teija Nikkinen.
Omppukyyti hakee ostoslistat- ja kassit kotiovilta. Marketissa Saija Kelahaara jakaa ne ja tilikortit avustajille.
– Ihan yksinkertaista ei ole hankkia muiden ostoksia. Lapussa lukee kermaa ja hyllyllä on vaihtoehtoina kuohukermaa, vispikermaa, ruokakermaa. Enkä ole ennen tiennyt, että on olemassa myös rikottuja riisihiutaleita, päivittelee avustajaksi tullut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän työntekijä Osku Kiviniemi.
Omppukyyti toimittaa ostokset kerran viikossa. Saija Kelahaara neuvoo vapaaehtoisia jättämään ostokset ovelle.
– Koputtakaa tai soittakaa ovikelloa. Yrittäkää vaikka ikkunan kautta saada katsekontakti varmistamaan, että avun on huomattu tulleen perille.
Apteekkiostokset Kelahaara tekee itse.
– Ne ovat sen verran henkilökohtaisia, että niitä on parempi hoitaa vain muutama ihminen.
Senioriohjaaja Saija Kelahaara ja virikeohjaaja Teija Nikkinen tapaavat tuttuja vanhuksia epidemian aikaan vain ovenraossa.Marjo Pirilä / Yle
Kuntien ja järjestöjen yhteinen ponnistus
Kun valtioneuvosto kehotti maaliskuun lopussa yli 70-vuotiaita ja riskiryhmiä jäämään kotiin ja välttämään kaikkia lähikontakteja, tuli kunnille kiire järjestää heille asiointiapua.
Kuntaliiton sote-asioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen hämmästelee, kuinka nopeasti kunnat saivat palvelun pystyyn.
– Normaalitilanteessa olisi pitänyt kokoontua jos jonkinnäköistä lautakuntaa. Nyt kunnat näyttivät voimansa ja organisoivat palvelun ripeästi.
Kauppa-apu on eri puolilla maata hyvin kirjavaa. Kunnat ovat järjestäneet sen parhaaksi katsomallaan tavalla ja niillä resursseilla mitä kunnassa on. Avuksi ovat tulleet SPR, seurakunnat, urheiluseurat, reserviläisjärjestöt, lähimmäispalvelut ja muut vapaaehtoisringit.
– Tärkeintä oli järjestää aluksi ensikontakti eli se numero, mihin soitetaan, kun tarvitsee apua, sanoo Myllärinen.
Periaatteena on, että ensisijaisesti pitäisi turvautua läheisten apuun. Myös kauppojen kotiinkuljetuspalveluita voi käyttää. Kuntien järjestämän asiointiavun ei ole tarkoitus kilpailla yritysten kanssa. Kuntien apuun voi kuitenkin turvautua silloin, kun muut vaihtoehdot eivät ole mahdollisia.
Myllärinen pohtii miten apu järjestyy silloin, jos epidemia pitkittyy.
– Aluksi apua on helposti saatavilla. Mutta pitää ottaa huomioon, että vapaaehtoiset auttajatkin voivat väsyä.
Monissa kunnissa työtehtäviä on järjestelty uudelleen. Jos omat tehtävät ovat koronan takia loppuneet, vanhusten avusta on löytynyt töitä. Lahdessa 25 kaupungin työntekijää on siirtynyt kauppa-apuun poikkeustilanteen ajaksi.
Kuntaliiton Myllärinen uskookin, että poikkeusoloissa voi syntyä palveluinnovaatioita, joita voidaan soveltaa myös normaalioloissa. Tätä voi olla esimerkiksi naapuriavun pysyvä lisääntyminen tai vapaaehtoisten ja viranomaisten entistä tiiviimpi yhteistyö.
Rajan sulkeminen lisäsi avuntarvetta
Orimattilassa avunpyyntöjä ottaa vastaan kaupungin hyvinvointipäällikkö Kristiina Hämäläinen. Apuun on tarttunut parikymmentä taloutta. Kun Uudenmaan raja meni kiinni, avunpyynnöt lisääntyivät.
– Omaisia on jäänyt Uudenmaan rajan taakse eikä asiointiavun katsota olevan riittävä syy tulla rajan yli, sanoo Hämäläinen.
Orimattilan asiointiavun puhelimeen vastaa hyvinvointipäällikkö Kristiina HämäläinenMarjo Pirilä / Yle
Hämäläisen mukaan kuntien järjestämä pika-apu on ehdottoman tarpeellinen. Avun saaneet ovat valtavan kiitollisia.
– Monet ovat olleet hädissään, kun ovat ymmärtäneet, etteivät saa liikkua missään. Osa on säännöstellyt omaa syömistään jo pidemmän aikaa, kun tilanne on jatkunut jo viikkoja.
Joillakin asukkailla avuntarve on ollut selvästi suurempi, jolloin Hämäläinen on ohjannut heidät Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palvelujen piiriin. Hän on myös tehnyt yhden huoli-ilmoituksen. Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan.
Tällä hetkellä ruoka- ja apteekkiasioita hoitaa kaksi kunnan palkkaamaa työntekijää. Anu Mannisen päätyö on siivota koululla, mutta koulujen sulkeuduttua löytyi asiointiavusta uutta työtä.
Kilometrejä kertyy paljon, sillä Orimattila on laaja kaupunki.
– Onneksi tunnen tämän kaupungin ja kylät hyvin. Jäätelöä en tuo, sillä se ehtisi sulaa, nauraa Manninen.
Anu Mannisen siivoustyöt koulussa vähentyivät koronaepidemian takia, mutta tilalle tuli mieluisaa työtä asiointiavussa.Marjo Pirilä / Yle
Auttaja välttää käteistä eikä tule sisälle
Pienemmillä paikkakunnilla on etuna se, että auttajat ovat usein tuttuja. Kristiina Hämäläinen muistuttaa, että Orimattilan asioimisavun työntekijöillä on virallinen henkilökortti.
Poliisi ja Kuluttajaliitto ovat varoittaneet koronaan liittyvistä huijauksista, joissa epärehelliset ovat pyrkineet koteihin koronan varjolla.
– Asiakkaat tietävät milloin me tulemme. Työntekijämme eivät koskaan tule sisälle. Ostokset hoituvat asiakastilien kautta, joten rahaa emme ota vastaan kuin korkeintaan ensimmäisellä kerralla, jos tiliä ei vielä ole, sanoo Orimattilan hyvinvointipäällikkö Kristiina Hämäläinen.
Kuinka pahasti koronakriisi oikeasti runtelee Suomen taloutta ja ketkä saavat kovimmat iskut? Entä millainen tuki hyödyttää yrityksiä eniten?
Muun muassa tällaisiin kysymyksiin saadaan pian lisävaloa, kun joukko johtavia taloustieteilijöitä alkaa tuottaa lähes reaaliaikaista tietoa koronakriisin vaikutuksista.
Tarkoitusta varten taloustieteen tutkimusyksikkö Helsinki GSE (Helsinki Graduate School of Economics) perustaa talouden tilannehuoneen, joka aloittaa toimintansa tänään tiistaina.
Tilannehuoneen tehtävänä laatia isojen tietoaineistojen perusteella analyysejä siitä, miten taloudella, yrityksillä ja kotitalouksilla menee koronakriisin syövereissä.
Tilannehuonetta vetävän GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen kertoo, että keskeinen tavoite on auttaa valtiovaltaa tekemään nykyistä valistuneempia päätöksiä kriisin aikana.
Toivasen mukaan Suomessa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvaa talouspolitiikkaa runsaiden ja kattavien rekisteriaineistojen vuoksi.
Ensimmäiset analyysit on tarkoitus julkaista jo loppuviikosta.
Mukana on alkuvaiheessa noin 12 taloustutkijan joukko Helsinki GSE:stä, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sekä Tilastokeskuksesta.
Tutkijat keräävät ja työstävät tietoja yhteistyössä valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Pankin, verottajan sekä Kelan kanssa.
Otto Toivanen, miten tilannehuone käytännössä toimii?
Olemme laittaneet pystyyn järjestelmän, jossa meille virtaa dataa kasvavissa määrin sekä valtionhallinnosta että jatkossa mahdollisesti myös yksityiseltä sektorilta.
Ohjaamme datan Tilastokeskuksen turvatulle serverille, jossa se on anonymisoituna. Voimme analysoida tietoja sitä kautta.
Mitä tutkijat tekevät datalla?
Maailman mittakaavassa uniikkia on se, että pääsemme dataan kiinni jopa päivätasolla tai ainakin muutaman päivän viipeellä.
Meille esimerkiksi alkaa tulla Business Finlandista yritystukipäätökset jopa päivittäin.
Pystymme myös linkittämään dataa monesta suunnasta. Esimerkiksi nyt voimme lukea lehdistä, kuinka paljon ihmisiä on lomautettu. Jatkossa pystymme yhdistämään lomautetut yrityksiin: millaiset ja minkäkokoiset yritykset lomauttavat ja missäpäin Suomea.
Voimme piirtää paljon aiempaa tarkemman kuvan lomautuksista myös yksilötasolla. Tämän kaiken toivoisi olevan hyödyllistä päätöksentekijöille.
Miten tiedot auttavat talouspolitiikan päättäjiä?
Ensinnäkin saamme nykyistä tarkemman kuvan, kuinka syvä kriisi on ja mihin se osuu.
Voimme hahmottaa vaadittavien politiikkatoimien kokoluokkaa, mutta myös suuntaamaan niitä aiempaa tarkemmin.
Jos esimerkiksi emme halua suunnata suoraa yritystukea kaikille yrityksille, meillä pitää olla työkalu, jolla yritykset kategorisoidaan niihin, jotka saavat tukea ja niihin, jotka eivät saa.
Siinä aineisto voi olla hyvin arvokasta.
Mitä saatte selville kotitalouksien tai yksilöiden tasolla?
Saamme selville esimerkiksi lomautukset ja irtisanomiset. Valtiovallalla on tulorekisteri, jonka me toivottavasti saamme käyttöömme myöhemmin.
Sieltä pystymme seuraamaan lähes reaaliajassa suomalaisten tuloja. Myös tulonlähteet näkyvät. Voimme esimerkiksi katsoa sitä, miten työttömyyskorvaukset lähtevät virtaamaan. Tiedämme, että prosessissa on pullonkauloja.
Miten varmistatte, että ihmisten henkilötiedot ovat suojassa?
On äärimmäisen tärkeä kysymys, että tämä tehdään hyvin. Siihen on selkeät säännöt ja noudatamme niitä auringontarkasti.
Me emme pysty tunnistamaan aineistosta yksittäisiä yrityksiä tai yksilöitä. Tiedot ovat meille anonymisoituja.
Data on etäkäytössä Tilastokeskuksen turvatuilla servereillä, emmekä saa aineistoja sieltä ulos. Tiedot eivät siis ole minun tai muiden tutkijoiden kotikoneella.
Raportoimme tunnuslukuja sellaisella tasolla, että yksittäisiä ihmisiä tai yrityksiä ei pysty tunnistamaan. Voimme esimerkiksi laskea, mikä on pienten ravintola-alan yritysten lomautusprosentti.
Koronaepidemian hidastamistoimet ovat hiljentäneet kauppakeskukset.Henrietta Hassinen / Yle
Kuinka pahassa sumussa hallitus on tehnyt päätöksiä tähän mennessä?
En tiedä ihan tarkkaan, mutta väistämättä aika isossa sumussa. Tämä ei ole kritiikkiä suomalaisia päätöksentekijöitä kohtaan, vaan se on kiinni kriisin luonteesta.
Tehostuuko nyt julkisten varojen käyttö, eli loppuuko veroeurojen hölvääminen?
Nyt ollaan taloustieteilijöiden lempilajissa, eli politiikkatoimien ja niiden kustannusten arvioinnissa, mutta etukäteen on hyvin vaikea sanoa.
Sanoisin, että potentiaali on ilmiselvä.
Jos saamme kohdennettua tukea oikeisiin suuntiin tai hahmoteltua kokoluokkia aiempaa tarkemmin, sillä voi olla huomattavia vaikutuksia siihen, kuinka paljon veroeuroja käytetään ja mihin ne valuvat.
Aiotteko antaa hallitukselle myös suosituksia, kuinka pitäisi toimia?
Me haluamme vetää tarkan rajan siihen, mikä on päätöksentekijän duuni ja mikä asiantuntijan.
Päätöksentekijä tekee päätöksiä ja asiantuntija valottaa päätösvaihtoehtoihin liittyviä hyviä ja huonoja puolia niin, että päätöksentekijät ymmärtävät, mistä he päättävät.
Kuuntelevatko päättäjät tieteellistä tietoa?
Toistaiseksi emme ole keskustelleet poliittisten päätöksentekijöiden kanssa tästä suoraan, mutta kokemukseni aiemmasta on, että kyllä he ovat varsin vastaanottavaisia. Varsinkin nyt kun päätöksiä pitää tehdä valtavan nopeasti.
Palvelua kutsutaan tilannehuoneeksi. Onko se koronaepidemian hengessä ainoastaan virtuaalinen tila vai jokin fyysinen paikka?
Kai sille on fyysinen tila on CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) servereillä, mutta me kokoonnumme virtuaalisesti Teamsissa tai Zoomissa.
Se miten minä pääsen dataan käsiksi, on turvatun koneyhteyden kautta.
Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteinen tutkimusyksikkö.
Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.
Australian korkein oikeus vapautti tiistaina kardinaali George Pellin, joka oli aiemmin tuomittu vankeuteen kahden teinipojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Oikeus katsoi 78-vuotiaan Pellin syyttömäksi ja kumosi samalla alemman oikeusasteen päätöksen. Australialainen Pell oli tuomittu vuonna 2019 kuuden vuoden vankeusrangaistukseen 1990-luvulla tapahtuneista seksuaalirikoksista.
Nyt vapautettu kardinaali toimi aiemmin paavi Franciscuksen läheisenä neuvonantajana sekä Vatikaanin talouspäällikkönä. Lisäksi Pell on ollut aikaisemmin osaltaan valitsemassa uusia paaveja.
Pell siirrettiin vuoden 2018 joulukuussa sivuun paavi Franciscuksen läheisimpien neuvonantajien paikalta.
Pell on kiistänyt kaikki syytteet koko pitkän oikeusprosessin ajan. Korkeimman oikeuden tuomion jälkeen häntä ei voida syyttää enää uudelleen väitetyistä rikoksista.
– En halua mitään pahaa minun syyttäneelle. En halua, että minun vapauttamiseni lisää kipua ja pettymystä, jota monet tuntevat. Sitä on varmasti jo aivan tarpeeksi, Pell kommentoi oikeuden päätöstä kirjallisessa lausunnossa uutistoimisto AFP:n mukaan.
LONTOO Koronavirus on ajanut Euroopan ennen näkemättömään taloudelliseen kaaokseen.
Runsaassa kuukaudessa Euroopan unioni ja jäsenmaat ovat vapauttaneet koronan vastaisiin toimiin lähes 3 000 miljardia euroa. Mutta se ei riitä, tarvitaan lisää ja tarvitaan solidaarisuutta.
Kymmenen päivää sitten EU-johtajat antoivat euroryhmälle tehtäväksi löytää tehokkaat keinot EU-maiden talouksien suojaamiseksi.
Etelä-Euroopan maat, erityisesti Italia ja Espanja, mutta myös Ranska, jotka ovat koronapandemian suurimmat kärsijät, huutavat solidaarisuutta ja lisää rahaa tukitoimiin.
Euroopan pohjoisosissa huutoon on vastattu huonosti. Koronakriisiä on haluttu verrata eurokriisiin kymmenen vuotta sitten. Suomi, Saksa, Itävalta ja Hollanti vastustavat yhteisvastuullisia joukkovelkakirjoja, jotka kulkevat koronabondien nimellä.
Hollannin valtiovarainministeri Woepke Hoekstra jopa ehdotti euroryhmän edellisessä videokokouksessa, että komission tulisi tutkia, miten jäsenmaat ovat rakentaneet talouspuskureitaan eurokriisin jälkeen.
Koronakriisi iskee rajusti Espanjalle tärkeään turismiin. Kuvassa Barcelonan autioitunut rantakatu maaliskuun lopulla.Xavi Herrero / Alamy / AOP
Portugalin ministeri syytti Hoekstraa vastenmieliseksi ja uhkasi, että jos ei solidaarisuutta tule, se on euron loppu.
– Euroopan perustajat tiesivät, että solidaarisuus on mantereemme henkivakuutus.
Saksa on valmis ottamaan käyttöön euromaiden pysyvän kriisirahaston EVM:n ja antamaan sen tarvitsijoiden käyttöön väliaikaisesti ilman tarpeettomia ehdollisuuksia, kuten troikan valvontaa.
Kasvu- ja vakaussopimuksen vaatimasta velkakatosta ja alijäämästä sekä eurooppalaisesta ohjausjaksosta on jo tämän vuoden osalta luovuttu.
Suomen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi maanantaina eduskunnassa, että ehdollisuutta halutaan edelleen, mutta se voi tässä tilanteessa olla erilaista, silti
– Loppu viimein jokaisella maalla on oma vastuu talouspolitiikastaan, sanoo Kulmuni.
Saksa haluaa välttää jäsenmaiden leimaamisen talousasioiden hoidossa. Nyt on kyse maailmanlaajuisesta terveysuhasta ja -kriisistä, ei finanssikriisistä.
Ei tykkiä, monta erillistä toimenpidettä
Meneillään oleva kriisi on talouden näkökulmasta pahin sitten toisen maailmansodan ja kriisirahaston käytössä olevat 410 miljardia euroa eivät pitkälle riitä, arvioi tutkimuslaitos Bruegelin johtaja Guntram Wolff.
– Meidän on lopulta lainattava markkinoilta todennäköisesti lähemmäs biljoona euroa. Jäsenmaiden ja Euroopan keskuspankin toimet eivät tule riittämään, arvioi Wolff.
Etenkin palvelualat kärsivät, kun koronakriisin torjunta on autioittanut kaupunkien kadut. Kuvan näkymä Pariisista.AOP
Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen EPC:n tutkimusjohtaja Janis Emmanouilidis arvioi, että euromaat ovat menossa oikeaan suuntaan eli tarvitaan solidaarista finanssipolitiikkaa.
– Monet ekonomistit huutavat tykkiä apuun, mutta todennäköisesti luvassa on monien toimien yhteensovittaminen ja sekin on edistystä, sanoo Emmanouilidis.
Wolff arvioi, että jäsenmaat eivät ole vielä valmiit pysyviin ratkaisuihin kuten yhteisiin joukkovelkakirjoihin.
100 miljardin työllisyysrahasto SURE
Niin kutsutut koronabondit eivät virallisesti ole euroryhmän käsiteltävien ehdotusten listalla, mutta joku etelän maista todennäköisesti ottaa ne puheeksi kokouksessa.
– Jäsenmaiden täytyy sopia jostain väliaikaisesta ratkaisusta, joka on nimenomaan osoitettu taisteluun koronavirusta vastaan. Siinä tapauksessa Saksan liittokansleri Angela Merkelkin voisi asettua tukemaan sitä, sanoo Wolff.
Maas ja Scholtz sanovat kirjoituksessaan Saksan hyväksyvän komission ehdotuksen väliaikaisesta 100 miljardin euron työllisyysrahastosta nimeltä SURE. Siihen on tarkoitus pyytää jäsenmailta takaukset 25 miljardille eurolle vapaaehtoisesti.
Suomi on valtiovarainministeri Kulmunin mukaan valmis tutkimaan ehdotusta, mutta pääpaino on olemassa olevien mekanismien käytössä. Suomi on saanut Kulmunin mukaan rahaa oikein hyvin Euroopan investointipankin EIB:n kautta.
Suomen takausosuus 25 miljardista olisi noin 300 miljoonaa euroa. Uudet takaukset pitää hyväksyä eduskunnan kautta.
Osoittaako Hollanti solidaarisuutta, mutta Suomi ei
Hollanti on joutunut eurooppalaisen solidaarisuuden hampaisiin Hoekstran tölväisyn takia. Asenneilmapiiri maassa on kääntymässä hallitusta vastaan, eikä pääministeri Mark Rutte ole halunnut kommentoida ministerinsä sanomia.
– Vaikka Hollanti on ottanut Britannian roolin säästäväisenä maana, on selvää, että kyse oli suuren luokan pr-flopista. Ottaen huomioon, että pääministeri ja valtiovarainministeri edustavat eri puolueita, uskon, että Hollanti peräntyy asenteessaan, sanoo Wolff.
Jäsenmaiden puheet toissa viikon epäonnistuneen euroryhmän videokokouksen jälkeen ovat tuohtumuksesta jonkin verran laantuneet, mutta solidaarisuuden osoittaminen toiselle jäsenmaalle taloudellisin keinoin on EU-maille vaikeaa. Siitäkin huolimatta sopua etsitään jälleen tänään tiistaina.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Hallituksen kehysneuvotteluissa keskitytään koronakriisiin
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontuu tiistaiaamuna Säätytaloon neuvottelemaan julkisen talouden kehyksistä vuosille 2021–2024 ja tämän vuoden toisesta lisäbudjetista. Tosiasiassa ministerit joutuvat keskittymään koronakriisin hoitoon. Vaikka isoja apupaketteja on luvattu jo muun muassa yrityksille, lisää rahaa pitäisi ohjata muun muassa kuntiin. Yle näyttää suorana ministereiden saapumisen Säätytaloon.
Ennen kehysneuvottelujen alkamista hallitus pitää koronatilannekatsauksen valtioneuvoston linnassa kello 8. Aiheena ovat rajaliikenteen tiukentamiseen liittyvät linjaukset. Info on katsottavissa suorana TV1:ssä ja Areenassa.
Boris Johnson tehohoitoon koronan vuoksi
Boris Johnson virka-asuntonsa ovella 2. huhtikuuta. Pippa Fowles / EPA
Britannian pääministeri Boris Johnson on joutunut tehohoitoon koronaviruksen aiheuttamien oireiden takia. Pääministerin kansliasta maanantai-iltana annetun lausunnon mukaan Johnsonin tila oli heikentynyt iltapäivällä. Tv-kanava ITV:n tietojen mukaan hän on ollut tajuissaan eikä ole hengityskoneessa.
Euromaat eivät päässeet sopuun koronabondeista, mutta kriisirahastosta tukea on tulossa
Koronakriisi on tyhjentänyt muun muassa ostoskeskuksia ympäri Eurooppaa. Kuvassa Limbecker Platz Center Essenissä Saksassa koronaeristyksen astuttua voimaan.Markus Matzel / ullstein bild / AOP
Euroopan unionin eteläiset, koronapandemiasta pahoin kärsineet jäsenmaat ovat syyttäneet unionia solidaarisuuden puutteesta. Italia, Espanja ja Ranska ovat kritisoineet pohjoisia jäsenmaita, jotka ovat suhtautuneet nihkeästi yhteisvastuullisiin joukkovelkakirjalainoihin eli niin sanottuihin koronabondeihin. Nyt ollaan kuitenkin pääsemässä sopuun euromaiden pysyvän kriisirahaston, EVM:n käytöstä. Euroryhmä kokoustaa tänään aiheesta videoyhteydellä.
Ylen kysely: Hallituksen ilmastotavoitteet jakavat kansanedustajia koronan keskellä
Elokapina-liikkeen ilmastoaktivistit osoittivat mieltä tammikuussa.Pekka Tynell / YLE
Lähes puolet Ylen kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa pitää kiinni hallituksen asettamista ilmastotavoitteista koronavirusepidemiasta huolimatta. Hallitus on linjannut, että Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Kunnat pistivät asiointiapunsa pystyyn hetkessä
Kärkölässä vanhusten päivätoiminta muuttui nopeasti asiointiavuksi. Ostokset tuodaan kotiovelle, ettei iäkkäiden tarvitsisi poistua kotoaan koronaepidemian aikana.Marjo Pirilä / Yle
Kunnat ovat organisoineet ennätysajassa asiointiavun yli 70-vuotiaille ja riskiryhmille. Monet kunnat ovat jopa soittaneet kaikille yli 70–vuotiaille asukkailleen kysyäkseen avuntarpeesta. Silti marketeissa näkee yhä vanhuksia, jotka haluavat hoitaa kauppa-asiansa itse.
Koko maassa ollaan plussan puolella
Joonas Koskela / Yle Sää
Tiistaina lämmintä ilmaa leviää suurimpaan osaan Suomea ja etelässä lämpötila kohoaa selvästi yli +10 asteeseen. Pohjoisessakin lämpötila kohoaa useampia asteita plussan puolelle. Lännestä saapuu päivän aikana sadealue, joka yltää päivällä jo länsirannikolle ja liikkuu iltaa kohden itään. Myös Lapin yli liikkuu sateita tiistain kuluessa.
Kun koronapandemia saavutti Suomen, joukko pääkaupunkiseudun asukkaita karisti kaupungin pölyt kannoiltaan ja lähti mökeilleen turvaan. Syntyi keskustelu, jopa syyttely ja loanheitto siitä, kenellä on oikeus mökkikuntien harvoihin hengityskoneisiin, kun pandemia todella iskee päälle.
Tilanne nosti hetkessä esiin ennen näkemättömällä tavalla sen, mitä maaseutututkijat ovat sanoneet jo kauan: väestötilastot eivät kerro totuutta siitä, missä suomalaiset oikeasti ovat ja käyttävät palveluita. Vaikka puolet suomalaisista asuu virallisesti Helsingin,Tampereen ja Turun välisen kolmion sisällä, heistä iso osa elää arkeaan maaseudulla eri puolilla Suomea. Ja siellä he tarvitsevat palveluita.
Keskelle keskustelua sattui uunituoreen, monipaikkaisuutta käsittelevän tutkimuksen julkaisu. Tutkimus kertoo, miten monista paikoista suomalaisten elinympäristö koostuu ja miten se pitäisi huomioida päätöksenteossa.
Suomalaiset eivät asu siellä, missä sanovat asuvansa
Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen, Oulun yliopiston ja strategioita kehittävän 4FRONTin tutkimus havaitsi, että peräti 2,4 miljoonaa suomalaista asuu joka vuosi viikkokausia vapaa-ajan asunnollaan tai kakkosasunnollaan. 44 prosenttia suomalaisista siis jättää vakituisen asuinpaikkansa säännöllisesti asuakseen muualla.
Paitsi, että ihmiset liikkuvat kotikunnistaan mökeilleen, myös työskentely oman asuinseudun ulkopuolella on lisääntynyt jo pitkään. Yksi työn perässä liikkujista on Luonnonvarakeskuksen tutkija ja Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Olli Lehtonen. Hän asuu Kotkassa, mutta hänen työpisteensä ovat Helsingissä ja Joensuussa.
Lehtosen mukaan koronapandemia on herätys suomalaiselle yhteiskunnalle. Politiikan ja päätöksenteon ydin on oletuksessa, että ihminen asuu, käy töissä ja käyttää palveluita vain yhdellä alueella. Pandemia on osoittanut ikävällä tavalla, ettei näin ole.
Väestötilastot pohjautuvat siihen, minkä kunnan ihminen on ilmoittanut asuinpaikakseen vuoden viimeisenä päivänä.
– Todellinen maailma hyvin erilainen eri vuodenaikoina, Lehtonen sanoo.
Kun 2,4 miljoonaa suomalaista kesän korvalla suuntaa mökeilleen ympäri Suomea, myös palveluiden kysyntä hajaantuu.
Mutta minne suomalaiset silloin menevät?
Olli Lehtonen työskentelee monen muun suomalaisen tavoin etänä kotona tällä hetkellä. Poika Filip Lehtonen osallistuisi mielellään videopalavereihin.Satu Kauhanen
Kesällä emme valukaan etelään, vaan koilliseen
Suomalaisilla on vapaa-ajan asuntoja kaikkialla, missä on vesistöjä. Kaikki mökit eivät ole maaseudulla. Mutta suurin osa on. Tutkimuksen mukaan harvaan asutulle maaseudulle tulee 1,3 miljoonaa asukasta lisää lomakausina. Se on lähes saman verran kuin Uudellamaalla on asukkaita.
Tutkimusryhmä kehitti mallin, jonka avulla se tarkasteli, mille alueille väki Suomessa kulloinkin valuu. Malli avasi eri alueiden kehitysnäkymiä uudella tavalla.
Tulokset kumoavat aiemman käsityksen siitä, millä alueilla Suomessa on elämää.
– Vuosikausia on puhuttu, miten vain muutama alue Suomessa kehittyy ja loput Suomesta taantuu. Uudella mallilla tarkasteltuna tämä ei pidäkään paikkaansa, Lehtonen sanoo.
Tähän saakka alueiden elinvoimaisuutta on arvioitu pohjautuen väestötilastoihin, kuolleisuuteen, syntyvyyteen ja muuttoliikkeeseen. Tutkimusryhmän mallissa huomioidaan väestön monipaikkainen asuminen ja alueiden käyttö eri puolilla Suomea.
– Ihmisten liike ei noudata kuntarajoja tai postinumeroalueita. Mallissa huomioitiin, että alueet kytkeytyvät toisiinsa. Sisällytimme tämän malliin mukaan. Seurauksena kasvua onkin maantieteellisesti laajemmin.
Kasvavia alueita on ympäri Suomea. Lisäksi on vielä suurempi joukko alueita, jotka kasvavat kausittain.
Kausittain kasvavat alueet kattavat 41 prosenttia Suomesta.
– Toivomme, että tämä muuttaisi keskustelua alueiden kehityksestä, Lehtonen sanoo.
Perinteisten väestötilastojen perusteella suomalaiset valuvat pikkuhiljaa kohti etelää. Tutkimusryhmä havaitsi, että kesäisin väestön suunta on toinen.
– Kesäaikaan suomalaiset ovat menossa koilliseen, Lehtonen sanoo.
Mökkeily painottuu selvästi kesään, mutta on heitäkin, jotka asuttavat mökkiään ympäri vuoden. Yksi heistä on Ilkka Juva, jolle mökkiläisyys on niin tärkeää, että hän osallistuu aktiivisesti mökkiseutunsa kehittämiseen.
Mökillä voi asua puolet vuodesta, eikä se näy missään
Helsinkiläisellä Ilkka Juvalla on ollut mökki Puumalassa 35 vuotta. Hän viettää mökillä vähintään puolet vuodesta.
– Kielenkäytössä kutsun Helsinkiä kodikseni, mutta tunne-elämässä kotini on Puumalassa.
Juva on Mikkelin seudun vapaa-ajan asukasvaltuuskunnan puheenjohtaja. Valtuuskunta on ainoa Suomessa. Neuvoa antavalla elimellä on mahdollisuus ottaa kantaa kuntien päätöksentekoon mökkiläisten asioissa. Lisäksi Ilkka Juva osallistuu esimerkiksi Mikkelin seudun matkailua koskeviin palavereihin.
Ilkka Juva ei usko, että koronaviruksen aikaansaamat kitkerät puheenvuorot kuvaavat yleisemmin ihmisten tuntoja mökkiläisistä. Marja Vattulainen
Ei ole ihme, että Etelä-Savo on neuvottelukuntineen mökkiläisten huomioimisessa edelläkävijä. Maakuntaan tulee vuosittain heinäkuussa 83 000 vapaa-ajan asukasta. Se on kuin Etelä-Savossa olisi yhtäkkiä kaksi keskisuurta kaupunkia tavallista enemmän.
– Olemme kaukana siitä maailmasta, jossa vapaa-ajan asukkaat olivat vain kesävieraita tai turisteja. Meidät on vuosien saatossa otettu osaksi yhteisöä, Juva sanoo.
Mökkikunnissa on alettu herätä siihen, ettei ihmisten määrittelyssä virallisen asuinkunnan mukaan ole tolkkua. Sen sijaan valtakunnallisella tasolla käytävä keskustelu ottaa Ilkka Juvaa päähän. Esimerkiksi soteuudistuksen yhteydessä ei olla mitenkään huomioitu kausiasukkaiden merkitystä maakunnissa.
–Tällaisia puumalalaisen puolikkaita kuten minä, ei ole missään tilastoissa olemassa. Siitä syntyy epätodellinen käsitys siitä, mikä Suomi oikeasti on.
Jos puumalalaisen puolikkaat huomioitaisiin tilastoissa, saattaisi monen alueen kehitys kääntää kelkkaa. Ainakin taantumisen kierteeltä katkeaisivat siivet, uskovat tutkijat.
Mökkiläinen käy lääkärissä, ajaa autolla ja tuottaa roskia niin kuin muutkin
Kun kesäisin Etelä-Savossa väkiluku kasvaa, Uudellamaalla ihmismäärä vähenee. Riippumatta siitä onko ihminen tilastoissa helsinkiläinen vai puumalalainen, hän kuormittaa sen alueen palveluita, missä sattuu olemaan.
Palveluihin kuuluvat esimerkiksi tiestöt, tietoliikenneyhteydet, veden ja sähkön jakelu, jätehuolto sekä viime aikoina paljon puhuttu terveydenhuolto.
– Jos alueen todellinen käyttö ei määritä aluekehitystä, vaarana on, että palveluiden mitoitus jää vajavaiseksi. Tällä hetkellä aluepolitiikan painopiste on kasvukeskusten tukemisessa, erikoistutkija Olli Lehtonen sanoo.
Pahimmillaan väärin mitoitetut palvelut johtavat alueen taantumiseen. Jos alueen kehitykseen ei satsata, ovat maantiet kurjassa kunnossa, nettiyhteys takkuilee, jätehuollon hinnat ovat pilvissä ja lääkäriin joutuu jonottamaan kohtuuttoman kauan. Alue ei ole enää houkutteleva kenellekään, sen väkimäärä vähenee ja niin siihen satsataan aina vain vähemmän rahaa.
Puumalassa Ilkka Juva on pärjännyt hyvin niillä palveluilla, mitä mökkikunta tällä hetkellä tarjoaa. Lääkärissä hän on joutunut käymään vuosien saatossa omien vaivojensa takia kerran. Silloin punkki oli hiipinyt iholle.
Tähän saakka Juva onkin valinnut terveysasemakseen kotikaupunkinsa Helsingin hoitopaikan. Mökkeily lisääntyy kuitenkin tulevaisuudessa entisestään, kun vaimokin jää eläkkeelle. Myös ikääntyminen lisää sairastelun todennäköisyyttä, joten voi olla, että on viisaampaa siirtää hoito Puumalan terveyskeskukseen.
– Terveydenhuolto ei ole maakunnissa sillä tasolla, kuin todellinen väestötarve on. Meitäkin on heinäkuussa mökillä kuusi aikuista ja kahdeksan lasta yhtä aikaa, eikä se näy missään tilastoissa, Juva sanoo.
Palveluiden todellisen käytön huomioiminen niiden mitoituksessa ei ole ihan helppoa. Kunnilla pitäisi olla tarkat tiedot siitä, missä alueella käyttäjiä kulloinkin on.
Monipaikkaisuuden tutkijat esittävät, että maaseutualueilla esimerkiksi terveyspalveluita olisi kannattavaa laajentaa kausiluonteisesti. Jotta hinta ei nousisi kohtuuttomaksi, ne voisi järjestää liikkuvina. Terveyspalvelut vietäisiin ruuhkaisimpina kesäkuukausina vaikkapa tyhjillään olevaan kyläkouluun, lähelle mökkiläisiä.
Alueellisella rahanjaolla on muitakin kohteita kuin lääkäripalvelut. Ilkka Juva listaa tärkeimmiksi kehitettäviksi palveluiksi terveydenhuollon jälkeen tietoliikenneyhteydet ja liikenteen.
Tällä hetkellä suuret kaupungit saavat esimerkiksi liikenteeseen suunnattuja avustuksia huomattavasti enemmän kuin muut alueet. Ilkka Juva olisi valmis antamaan osan Helsingin liikennerahoista Puumalaan.
– Asioista ei pidä tehdä liian monimutkaisia ja vastakkainasettelua ruokkivia. Pitäisi vain katsoa, missä ihmiset todellisuudessa ovat.
Voisiko mökkiläinen olla virallisesti monen kunnan asukas?
Jos etätyöskentely jää osaksi arkea, monipaikkaisuus voi lisääntyä entisestään. Koronaviruksen leviämisen pelko on pakottanut Suomen ottamaan kauan kaivatun digiloikan. Jos monipaikkaisuus lisääntyy, pitäisikö silloin muuttaa kuntalakia niin, että se sallisi useamman asuinpaikan? Silloin veroeurot kilahtelisivat tasaisemmin niihin kuntiin, missä ihmiset oikeasti ovat.
Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on kaikkea muuta. Käytännössä lakimuutos vaatisi muutoksia perustuslakiin. Ei mahdotonta, mutta ei ihan pian näköpiirissä.
Erikoistutkija Olli Lehtonen uskoo, että muutos alueellisessa rahanjaossa voi tapahtua helpomminkin.
– Jo asian tiedostaminen auttaa paljon. Ajattelutapa aluepolitiikassa muuttuu.
Mökkiläinen toivoo, että tulevaisuudessa palvelut aiheuttaisivat mahdollisimman vähän rajoja vakituisten asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden välille. Ilkka Juva lähestyy asiaa filosofisesti.
– Yhteiskunnan tehtävä on luoda jäsenilleen hyvää elämää. Tässäkin pitäisi ajatella, millaisilla toimilla tehtävä toteutuu.
Korjattu 7.4. klo 8:41: Muutettu otsikosta valokuituverkot dataverkoiksi. Dataverkot kattavat laajemmin tietoliikenneyhteyksiä.
Korjattu 7.4. klo 10.40: Puolet suomalaisista ei asu kolmessa suuressa kaupungissa, kuten jutussa virheellisesti sanottiin vaan kolmen suuren kaupungin, Tampereen, Turun ja Helsingin välisessä kolmiossa.
Asutko sinä osan vuodesta mökillä toisella paikkakunnalla? Lähditkö koronavirusta pakoon mökkimaakuntaan? Voit keskustella aiheesta 7.4. kello 20 asti.
Poliisi epäilee, että Lahden konserttitalon omistaneissa yhtiöissä on tapahtunut talousrikoksia.
Ylen tietojen mukaan rikosepäilyt liittyvät muun muassa miljoonien eurojen tilisiirtoihin, joiden laillisuutta nyt selvitetään. Konserttitalon taloudellisten epäselvyyksien keskiössä on entinen pankkiiri Mika Lehto.
Tapausta tutkii Hämeen poliisilaitos.
– Voin vahvistaa, että meillä on käynnissä esitutkinta, joka liittyy konserttitalon kiinteistöyhtiöihin. Koska esitutkinta on kesken, en voi kuitenkaan kommentoida, ketä mahdollisesti epäilemme rikoksista, sanoo tapauksen tutkinnanjohtaja Minna Riski.
Lehdon asianajajan mukaan “Lahden konserttitalo-konsernin sisäiset rahasiirrot on selvitetty eikä kenelläkään osapuolella ole vaatimuksia.”
Mika Lehdon asianajaja kertoi Ylelle, että hänen tietojensa mukaan Lehtoa ei epäillä rikoksista. Lehdon asianajajan mukaan “Lahden konserttitalo-konsernin sisäiset rahasiirrot on selvitetty eikä kenelläkään osapuolella ole vaatimuksia.”
Asiasta hyvin perillä olevien lähteiden mukaan poliisin käynnistämässä esitutkinnassa on kuitenkin oltu kiinnostuneita juuri Mika Lehdon toiminnasta.
Ylellä on ollut tätä juttua varten käytössä myös laaja asiakirja-aineisto, joissa on muun muassa tietoja tilisiirroista ja erilaisista taloudellisista järjestelyistä.
Rahat piti käyttää asuntojen rakentamiseen
Lahden konserttitalon ympärille on muodostunut monimutkainen vyyhti, johon liittyy konkursseja, oikeusjuttuja ja poliisitutkintaa.
Mika Lehdon johtama sijoitusyhtiö Revestor Oy oli toinen pääomistaja yhtiössä nimeltä Lahden Konserttitalo Holding Oy.
Holdingyhtiön kautta hallinnoitiin kahta yhtiötä:
Ensimmäinen yhtiöistä omisti Lahden konserttitalon, jossa järjestetään konsertteja ja muita tapahtumia. Konserttitalossa käynnistettiin peruskorjaus.
Toinen yhtiö perustettiin rakennuttamaan ja omistamaan asuntoja. Kaavamuutoksen ansiosta konserttitalon yhteyteen tuli lupa rakentaa noin 60 asuntoa.
Hankkeeseen kerättiin rahoitusta ulkopuolisilta sijoittajilta. Myös Nemea-pankin perustama rahasto sijoitti kohteeseen miljoonia euroja. Lehto siis ohjasi pankin sijoitusrahaston varoja hankkeeseen, jossa hänellä oli omia taloudellisia intressejä.
Rakennushanke ei edistynyt aikataulussa. Ylen tietojen mukaan Lehto oli perustellut hankkeen etenevän hitaasti rahanpuutteen takia. Hän oli houkutellut sijoittajia laittamaan useita miljoonia euroja rahaa kohteeseen, jotta se saataisiin valmiiksi ja myytyä eteenpäin.
Esimerkiksi Reka-konsernin lakisääteisestä eläketurvasta vastaava Reka-eläkekassa sijoitti kohteeseen yli miljoonaa euroa. Sijoittajien joukossa oli myös yksityishenkilöitä.
Mika Lehto oli perustamassa yhdessä liikekumppaninsa kanssa pankkia Maltalle vuonna 2008. Nyt pankki on suljettu viranomaisen päätöksellä. Markus Henttonen / Lehtikuva
Miljoonien tilisiirrot Maltalle
Sijoittajilta tulleita rahoja ei Ylen tietojen mukaan käytetty kuitenkaan rakennushankkeeseen kuin pieniltä osin. Sen sijaan varoja siirrettiin Mika Lehdon tai hänen lähipiirinsä omistamille yhtiöille.
Rahoilla maksettiin myös konserttitalon kiinteistöyhtiön vanhoja velkoja, joista osa oli mennyt jo perintään.
Vähintään kaksi miljoonaa euroa varoista siirrettiin Ylen tietojen mukaan Maltan veroparatiisiin. Siellä rahoilla yritettiin pelastaa Mika Lehdon ja hänen suomalaisen yhtiökumppaninsa Heikki Niemelän omistama ja taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Nemea-pankki.
Nemea-pankin pelastusoperaatio ei lopulta onnistunut. Pankin toimilupa peruutettiin vuonna 2017, mikä lopetti sen toiminnan. Tammikuussa 2020 Nemean asiakkaiden talletusvaroista oli edelleen maksamatta yli 13 miljoonaa euroa.
Konkurssipesä teki tutkintapyynnön epäselvyyksistä
Konserttitalon tontille asuntoja rakentanut yhtiö sekä kiinteistön omistuksia varten perustettu holdingyhtiö ajautuivat konkurssiin vuonna 2018.
Konkurssien pesänhoitaja Kirsi Eksymä ei halua kommentoida epäselvyyksiä tarkemmin, koska asiasta on käynnissä esitutkinta.
– Voin todeta vain sen, että konkurssipesä teki havainnoistaan tutkintapyynnön poliisille, Eksymä sanoo Ylelle.
Konkurssipesä on teettänyt myös erityistilintarkastuksen yhtiöissä. Erityistilintarkastus tehdään yleensä tilanteissa, joissa epäillään rikoksia tai väärinkäytöksiä.
Lahden konserttitalo sekä sen yhteyteen rakennetut asunnot on myyty uusille omistajille. Konserttitalon kiinteistön omistaneen yhtiön osti jo ennen konkurssia eli loppuvuodesta 2016 Ylen eläkesäätiö. Kauppahinta oli Ylen tietojen mukaan lähes kymmenen miljoonaa euroa.
Konkurssipesä on nostanut miljoonan euron kanteen konserttitalon omistavaa yhtiötä eli käytännössä Ylen eläkesäätiötä vastaan.
Kanne liittyy konserttitaloyhtiön aikaisempien omistajien kuten Mika Lehdon toimintaan. Kanteen nostanut konkurssipesä ei katso Ylen eläkesäätiön toiminnassa olevan moitittavaa.
Ylen eläkesäätiön toimitusjohtaja Topi Piela kertoo säätiön pitävän kannetta aiheettomana. Ylen eläkesäätiö on juridisesti itsenäinen toimija, eikä Yle omista sitä.
Maaliskuun puolivälissä kuvataiteilija ja sarjakuvantekijä Kati Rapialta vedettiin matto alta. Valokuvataiteeseen erikoistunut galleria peruutti silloin hänen näyttelynsä. Rapian piti esitellä valokuvien palasista tehtyjä kollaaseja. Melancholia Still Lifes olisi ollut osin omaelämäkerrallinen ja dokumentaarinen näyttely, ja avajaiset oli määrä pitää valokuvagalleria Hippolytessä 22. maaliskuuta.
– Olin työskennellyt monta kuukautta näyttelyn eteen ja maksanut monen tonnin laskun tuotantokuluista. Siinä syntyi monien tuhansien eurojen arvosta turhaa työtä, Rapia sanoo.
Sarjakuvataiteen valtionpalkinnon toissa vuonna saanut Rapia on yksi tuhansista suomalaistaiteilijoista, jotka menettivät mahdolliset tulonsa koronaepidemian takia. Samassa veneessä ovat esimerkiksi freelancer-näyttelijät, sirkustaiteilijat ja muusikot.
Kuvataiteilijoille näyttelyt ovat merkittävä myyntitapahtuma. Sen lisäksi ne vaikuttavat tulevien projektien rahoitukseen, kuten apurahoihin.
– Näyttelyt ovat ainoa mahdollisuus näyttää museoille ja mahdollisille yksityisille ostajille, mitä on tullut tehtyä, Rapia sanoo.
Hän asuu ja työskentelee Loviisassa. Ateljee on vanhassa meijerissä.
"Koira nimeltä Zen eli poikkeustilallisia merkintöjä" -sarja on syntynyt koronaepidemian aikana. Kati Rapia
Puolentoista miljoonan potti jaossa
Yksityisistä säätiöistä on tullut Suomessa yhä merkittävämpiä taiteen tukijoita. Koronaepidemian seurauksena moni niistä sähköistyi ja alkoi etsiä nopeita ratkaisuja tulonsa menettäneiden taiteilijoiden auttamiseksi. Suurista säätiöistä viisi kokosi vuorokaudessa 900 000 euron potin, johon valtio lähti mukaan. Kasaan saatiin yhteensä 1,5 miljoona euron hätäapupaketti, joka on tarkoitus jakaa freelancer-taiteilijoille huhtikuun aikana. Rahan jakaa Taiteen edistämiskeskus (Taike), joka rahoittaa freelancereita.
Korona-apurahoja on jaossa myös muualta, ja sarjakuvantekijä Rapia kertoo olevansa yksi poikkeustilan synnyttämien apurahojen hakijoista.
– Apuraha on tosi tärkeä lamaantumisen estämiseksi. Mä luulen, että tosi monella on sama ajatus. Että pystytään ajattelemaan eteenpäin, Rapia sanoo.
Taike jakaa 1,5 miljoonan euron potista 3000 euron apurahoja, eli tukea on luvassa 500 taiteilijalle.
Anna Talasniemi johtaa Koneen säätiötä. Eleni Paspatis / Yle
Koneen säätiö tukee taiteilijoiden työtä kotona
Hätäapupaketin valtion kanssa kasaan saaneiden säätiöiden lisäksi liikkeellä on myös muita auttajia: esimerkiksi Koneen säätiö laittoi maaliskuun loppupuolella hakuun kotiresidenssiapurahat, joilla se pyrkii helpottamaan taiteilijoiden taloudellisesta ahdinkoa koronaepidemiassa. Kyse on rahallisesta tuesta, jolla taiteilijat voivat työskennellä kolme kuukautta kotonaan. Summat ovat houkuttavia. Koneen säätiö myöntää kotona työskentelyyn 2 400–3 500 euroa kuukaudessa hakijan kokemuksen mukaan.
– Tämä on yksi mahdollisuus olla tukemassa taiteilijoita, jotta he pystyvät työskentelemään myös tällaisena aikana, Koneen säätiön johtaja Anna Talasniemi sanoo.
Suomen vauraimman säätiön apurahoista käydään vuosittain kova kilpailu, ja Koneen säätiö jakoi niitä viime vuonna lähes 32 miljoonalla eurolla. Summasta noin neljännes meni taiteelle, ja vain noin neljä sadasta taiteen hakemuksesta hyväksyttiin.
Koronaepidemian aiheuttaman poikkeuksellisen tilanteen seurauksena säätiön hallitus on päättänyt hieman höllentää seulaa. Kotiresidenssiapurahoja on tarkoitus myöntää enemmän kuin säätiön normaalissa apurahahaussa. Haun suosio yllätti Koneen säätiön, sillä hakemuksia tuli melkein 3 500 kappaletta. Haku päättyi sunnuntaina.
Mallia kotiresidenssiin on otettu Varsinais-Suomessa sijaitsevasta Saaren kartanosta, jossa Koneen säätiö on pyörittänyt residenssitoimintaa yli 10 vuotta. Sen ideana on saattaa yhteen eri alojen taiteilijoita ja tutkijoita. Kotiresidenssissä kokemuksia jaetaan toisten taiteilijoiden kanssa etänä.
– Sitä kautta voi löytää uusia työskentelytapoja ja kehittää omaa taiteellista työskentelyään, Talasniemi sanoo.
Hän uskoo, että koronaepidemian aiheuttama poikkeustila vaikuttaa taiteen ja kulttuurin arvostukseen tulevaisuudessa.
– Ehkä niiden merkitys yhteiskunnassa nähdään tämän jälkeen entistä tärkeämpänä, Talasniemi toteaa.
Kati Rapian työhuone on entisessä meijerissä Loviisassa.Jani Saikko / Yle
Pari viikkoa sitten lasten ja nuorten suosimassa TikTokissa levisi haaste. Käykää antamassa Wilmalle huono arvosana sovelluskaupassa.
Kun sovelluskaupassa joku sovellus saa jatkuvasti vain yhden tähden, se poistuu sovelluskaupasta.
Joku nuori oli keksinyt, että ehkä Wilman kautta tulevista läksyistä pääsee, kun sovellus poistuu kaupasta. (Lasten vanhempien kännyköistä ja läppäreiltä Wilma ei tietenkään olisi lähtenyt mihinkään.)
Niille, joilla ei ole alaikäisiä lapsia, pitänee muistuttaa: Wilma on sovellus tai perinteisemmin tietokoneohjelma, jota monet koulut ympäri Suomen käyttävät kotien ja koulujen väliseen viestinvaihtoon. Wilman kautta lähetetään viestejä ja kerrotaan läksyistä.
Wilman kautta tulee myös sellaisia viestejä, kuten “työskentelyvälineitä puuttui” eli lapsella ei ollut kynää. Tai tunti meni hyvin, osallistuit hienosti.
Wilma on koulun ja kodin kommunikoinnin ydin. Esimerkiksi joissain helsinkiläiskouluissa on kielletty pikaviestinten käyttö etäopetuksessa.
Moni vanhempi on kironnut Wilma-kommunikoinnin alimpaan helvettiin: viestimiseen se on hieman kankea väline. Esimerkiksi Sari Helinin vetämässä Huono äiti -blogissa kirjoitetaan otsikolla: Wilma on saatanasta!
Harva tietää, että Wilma ei ollut alkujaan kommunikaatioväline. Sen pohja on eräänlainen lukujärjestysten taulukointi, josta vähitellen syntyi tietokoneohjelma.
Laihialainen Jarto Tarpio kehitti ohjelman, jolla rehtorit saattoivat luoda opettajille ja luokille lukujärjestyksiä tietokoneen avulla.
Diplomi-insinööriksi opiskeleva Tarpio oli vuonna 1986 ostanut Commodore Amiga 1000 -tietokoneen. Kone maksoi paljon ja tavoitteena oli saada se maksuun tekemällä ATK-ohjelmia, Tarpio kertoo blogissaan. Amiga 1000 -koneita maahantuonut PCI-Data Oy:n myyntipäällikkönä Risto Sivonen, kertoi Tarpiolle, että kouluilla ei ole mitään hyviä lukujärjestysohjelmia. Siitä alkoi Wilman tarina.
Alun perin opettajille ja koulun kanslialle rakennetusta lukujärjestyksenteko-ohjelmasta on aikojen saatossa tullut koulun yleisohjelma, jonka avulla tehdään lukujärjestykset, työvuorot ja jonka avulla vanhemmat ja opettajat kommunikoivat.
Youtuben videoita katsovista harva tietää, että se syntyi alkujaan internetin deittipalveluksi.
Avokonttorien piti lisätä kommunikointia kasvokkain, mutta tutkimuksen mukaan ne vähensivät kommunikointia. (Ja todellisuudessa arkkitehti Frank Lloyd Wrightin1900-luvun alussa esittelemien avokonttorien yleistymisen suurin syy on tilakustannusten säästäminen, ei mikään muu.)
Viagraa kehitettiin rintakipulääkkeeksi, Coca-Cola morfiiniriippuvaisten hoitoon, muovailuvaha tapetinpoistoaineeksi.
Usein uusi käyttö on vanhaa parempi. Joskus taas vanhat rakenteet ja ajatukset hidastavat ja vaikeuttavat uuden käyttöönottoa.
Laskin, että itse esimerkiksi käytän töissäni pariakymmentä eri ohjelmistoa.
Ideaalitilanteessa osan niistä voisi yhdistää. Mutta koska uusia tarpeita on tullut vähitellen, on vanhojen käytössä olevien tietokoneohjelmien ja sovellusten rinnalle tullut koko ajan uusia.
Palataanpa vielä Wilmaan. Tarinalla voisi olla toisenlainenkin loppu.
Kun Wilman esi-versio lukujärjestysohjelma Nova syntyi, sen kehittäjän isä lähti myymään kouluille laihialaista keksintöä. 1980-luvulla ei ollut nettiä ja kannettavat tietokoneet olivat todella harvassa. Ei kaikissa kouluissa ollut edes tietokoneita. Elettiin lankapuhelinten aikaa.
Vanhempi Tarpio kulki suuri pc mukanaan koulusta kouluun, rehtorin luota toisen luo.
Vielä tuolloin Wilman edeltäjällä oli kilpailijoita, suurin niistä oli Tieto oy.
1990-luvulla Helsingin kaupungin tietokeskus kehitti omaa Winha-järjestelmäänsä. Koulujen rehtorit saivat kaupungin kuitenkin valitsemaan Wilman edeltäjän.
– Wilma oli alunperin pelkkä näitä taustaohjelmia tukeva pieni palvelu. Kun sen ominaisuuksia lisättiin ja siihen varsinkin lisättiin kodin ja koulun välinen viestintä, Wilmasta tuli yrityksen päätuote ja se näkyvin osa kokonaisuutta, Tarpio kertoi, kun kysyin häneltä Wilman historiasta. Wilman takana on yhä vielä kivijalkoina hallinto-ohjelma ja lukujärjestysohjelma, jota ilman Wilma ei toimisi ollenkaan.
Jos asiat olisivat toisin, esimerkiksi helsinkiläisillä saattaisi olla käytössään kaupungin itsensä kehittämä palvelu. Voi vain kuvitella, mitä Huono äiti -blogi siitä sanoisi.
Heikki Valkama
Kirjoittaja on kirjailija ja toimittaja Ylen uutisten taloustoimituksessa. Hän vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuusmikrotoimitusta.
