Nuoret naiset tähtäävät pörssiyhtiöiden johtoon

Naiset ovat entistä lähempänä pörssiyhtiöiden johtopaikkoja. Keskuskauppakamarin mukaan joka viides suuren pörssiyhtiön liiketoiminnan johtoon viime vuonna nimetty henkilö on nainen. Tehtäviin ovat ponnistaneet varsinkin nuoremmat naiset. Asemasta edetään usein koko yhtiön johtoon.

Italian hallitus eristää miljoonia ihmisiä koronaviruksen takia

Italia aikoo saada koronaviruksen leviämisen kuriin joukolla kovia toimia. Maan hallitus aikoo eristää viruksen vuoksi koko Lombardian alueen Milanon ympärillä sekä muun muassa Venetsian, Parman ja Riminin. Huhtikuun alkuun voimassa olevat liikkumisrajoitukset koskevat noin 16:ta miljoonaa ihmistä. Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Keskilännen pikkukaupunki päättää, miten USA:n vaaleissa käy

Trumpin puolesta vai vastaan? Michiganin osavaltio on yksi Yhdysvaltain presidentinvaalien ratkaisijoista. Vuosina 2008 ja 2012 siellä äänestettiin demokraatteja, viime vaaleissa Trumpia. Yle tapasi Monroen pikkukaupungin asukkaita, joiden äänestyspäätöksillä on harvinaisen suuri merkitys.

Aksel Kankaanranta juhli UMK:n voittoa

Turkulainen Aksel Kankaanranta on Suomen tämänvuotinen Euroviisu-edustaja. Kankaanrannan kappale Looking Back äänestettiin Uuden Musiikin Kilpailun voittajaksi myöhään lauantai-iltana. Ennakkosuosikki Erika Vikman ja Cicciolina jäivät täpärästi toiseksi.

Parisuhteesta alkoholistin kanssa on vaikea räpistellä irti

Tanssija Wilma-Emilia Kuosa, 31, hullaantui parikymppisenä toistuvasti pahoihin poikiin, joita kiinnostivat aina päihteet enemmän kuin parisuhde. Silti hän kerta toisensa perään uskoi vakuuttelut muutoksesta, hoiti kännisen kuntoon ja sieti loputtomia ohareita. Nyt Kuosa on tehnyt runokirjan, jossa hän pureutuu elämään addiktin läheisenä – ja siihen, miten kuviosta pääsee irti.

Alkuviikolle ennustetaan sateita

Sunnuntaina länsirannikolla ja pohjoisessa pilvisyys lisäntyy ja tuuli voimistuu, mikä enteilee lännestä saapuvia sateita. Etelässä ja idässä on vielä aurinkoista. Ajokeli muuttuu Meri-Lapissa huonoksi lumi- ja räntäsateiden vuoksi.

Alkuviikolla on Lappia lukuunottamatta pilvisiä päiviä ja sateita liikkuu Suomen yli itään. Viikon loppupuolella virtaa kylmempää ilmaa Suomeen pohjoisesta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Haluatko auttaa meitä Herätyksen kehittämisessä? Osallistu kyselyyn tästä.

Jotkin Pohjois-Suomesta etelään saapuvat junat kulkevat aamulla huomattavasti aikataulusta jäljessä, VR kertoo verkkosivuillaan.

Syynä myöhästymisiin on yhtiön mukaan muun muassa henkilövahinko.

Esimerkiksi eilen illalla Kolarista kohti Helsinkiä lähtenyt pikajunavuoro 270 kulkee aikataulusta yli kaksi tuntia jäljessä. Myös Kemijärveltä eilen lähtenyt Intercity 274 pääsee Helsinkiin arviolta yli puolitoista tuntia myöhässä.

Muun junaliikenteen vuoksi myös Helsingistä Rovaniemelle matkalla oleva Intercity 273 saapuu määränpäähän arviolta puoli tuntia myöhässä.

Idea syntyi siellä, missä niin monet suomalaiset ideat ennenkin: saunan lauteilla. Kun ajatusta oli pyöritelty tarpeeksi, päätös oli selvä. Iiittiläinen Virve Heikki halusi perustaa eläinkrematorion.

Kun hän kertoo tuhkaavansa eläimiä työkseen, ihmiset suhtautuvat asiaan eri tavoin. Suurin osa suhtautuu tietoon innokkaan kiinnostuneesti, osa on aivan kauhuissaan. Eniten häneltä kysytään, miten hän pystyy työtään tekemään.

– Kyllä jokainen lemmikki koskettaa. Ei tätä työtä pysty tekemään niin, ettei ajattelisi sitä minkälainen eläin on ollut ja minkälainen sen elämä on ollut, Virve Heikki miettii.

Eläinkrematorion perustaminen oli parivuotinen prosessi. Tarvittiin iso nippu lupapapereita, sinnikkyyttä ja paljon käsityötä ennen kuin teollisuushalli tuhkausyksikköineen oli valmis. Heikki oli yllättynyt siitä, kuinka sulkeutunutta ja salaista tuhkausala Suomessa on. Hänen piti matkustaa ulkomaille, että pääsi näkemään tuhkauslaitteiston käyttöä. Sinnikkäimmät asiakkaat jaksoivat odottaa, vaikka krematorion valmistuminen kesti oletettua kauemmin.

– Kun jouduimme odottaamaan laitteistoa, niin yksi asiakas oli säilönyt lemmikkiään pakastimessa vuoden verran, et se sai varmasti sen meille tuhkattavaksi, Heikki kertoo.

"On kova paikka, kun tutut tassut eivät enää tepsuta ovelta vastaan"

Lemmikin kuolema on aina vaikea asia. Siksi Virve Heikki haluaa kohdata jokaisen surevan omistajan henkilökohtaisesti ja tehdä lemmikin viimeisestä matkasta mahdollisimman arvokkaan. Ennen tuhkausta hän kuulee mielellään lemmikistä ja siitä, millaisen elämän se eli.

Jokainen omistaja käyttäytyy eri tavoin luovuttaessaan lemmikkinsä ruumiin tuhkaamoon. Osa käy jo ennen lemmikin kuolemaa tutustumassa paikkaan ja keskustelemassa yksityiskohdista. Jotkut tuovat kuolleen lemmikin tuhkaamoon ja haluavat päästä tilanteesta pois mahdollisimman nopeasti. Toiset ovat ostaneet kuolleelle eläimelle kukat ja pitävät sille muistopuheen ennen kuin matka kohti tuhkausyksikköä alkaa.

– Parasta työssä on se, että saa olla tukena viimeisellä matkalla. Se on myös hankalin matka mitä on. Tärkeintä on, että pystyn siinä hetkessä antamaan edes vähän lohtua ja tukea ja varmistamaan, että kaikki sujuu mahdollisimman hyvin, Heikki kertoo.

Tuhkaamon asiakkaina ovat kaikenlaiset eläimet hamstereista hevosiin, eikä yksikään kohtaaminen ole samanlainen. Heikin mukaan lemmikin kuolema saattaa olla monille vielä isompi asia, kuin sukulaisen tai muun läheisen ihmisen menetys.

– Se saattaa kuulostaa hassulta. Monesti kuitenkin kissa tai koira saattaa olla mukana 20 vuotta elämästä. Vaikka ihmissuhteet muuttuvat, niin välit lemmikkiin pysyvät samoina aina. On kova paikka, kun tutut tassut eivät enää tepsuta ovelta vastaan.

Osa omistajista toivoo, että Heikki valmistaa lemmikin tuhkasta, jouhista tai karvoista korun tai muistoesineen, jotta eläin voi olla lähellä kuolemansa jälkeen. Esine voi olla esimerkiksi kalvosinnapit, kaulakoru tai kaviosta valmistettu kello.

Surusta pääsee yli vain suremalla

Virve Heikki on työskennellyt eläinten kanssa koko elämänsä ajan, ja tuhkaamisen lisäksi hän muun muassa kouluttaa lemmikkejä. Koskettavimpia tilanteita ovat sellaiset, kun tuhkattavaksi tulee tuttu eläin tai esimerkiksi saman rotuinen koira kuin hänellä itsellään on lemmikkinä.

Heikki muistuttaa, että lemmikin kuolema on surullinen hetki rippumatta siitä, kuinka pitkän matkan se on omistajansa kanssa kulkenut. Lemmikin poismenosta toipumiseen ei auta muu kuin sureminen.

– Surusta ei pääse yli kuin ajan kanssa. Se ottaa oman aikansa, ja jokaiselta oman ajan. Siihen ei ole mitään kaavaa, millä sitä pystyisi nopeuttamaan.

Balettikoulussa Wilma-Emilia Kuosa tanssi vaikka nallepuvussa maskotin roolia pinkkien tutujen keskellä, kunhan sai tanssia.

Siitä lähtien kun hän oli kolmevuotias, mitään muuta hän ei halunnut tehdä, ei missään muualla olla.

Edes se ei haitannut, että hän tunsi olevansa tonttu gasellien joukossa; aina lyhyin, aina nuorin.

Teininä Kuosa piirsi kajalit korviin asti, mutta riisui niittivyöt laatikkoon ennen tanssituntia. Hän oli omituinen otus muiden ballerinojen porukassa.

– Toiset olivat koko elämänsä asuneet Espoon kultahammasrannikolla, minä jo silloin paljon ulkomailla. Koin olevani aina se lapsi, joka roikkuu tangossa väärin päin, mutta halusin väkisin olla siinä maailmassa.

Tanssiminen on aina ollut Kuosan, 31, suuri rakkaus. Se myös pelasti hänet pahanteolta.

Siitä lähtien, kun Kuosasta tuli täysi-ikäinen, Helsingin yön imu oli kova. Se yö oli märkä.

Yössä eli kiehtova kansa, jonka kello kävi eri aikaa kuin muiden ihmisten. Kuosaa vetivät baareihin etenkin huumaavan tuhmat pojat. Heidän mukanaan olisi ollut helppo vajota.

Mutta niin ei käynyt, koska aamulla oli aina balettitunti.

Kyytiä tabuille, kyytiä häpeälle

Wilma-Emilia Kuosa tiesi aina, että taiteesta tulee hänen työnsä. Maailma oli alkuun eri mieltä. Musiikkiluokan koelaulussa sanottiin, että hän ei ole tippaakaan musikaalinen. Oopperan balettikoulun pääsykokeissa todettiin, ettei tänne ole asiaa noilla lonkilla.

Vastuksista sisuuntunut Kuosa on nyt ammatiltaan jazztanssija, tanssinopettaja ja koreografi; monitaiteilija, joka tienaa elantoaan myös laulamalla ja kirjoittamalla.

Tammikuussa Basam Booksin sarjassa Puhuttava runo julkaistiin Kuosan ensimmäinen runokirja Titaanisydämen anatomia. Se on yhdeksi ihmissuhteeksi tiivistetty tarina viinaanmenevistä miehistä, joiden kanssa Kuosa tai joku hänen ystävistään nuorempana jatkuvasti poltti sormensa.

– Tässä kirjassa yritän riisua kaikki häpeän ja tabut ja syyllisyyden, jota alkoholistin läheinen tuntee. Asioiden kohtaaminen on ensimmäinen tie ulos rikkovista ihmissuhteista, Wilma-Emilia Kuosa sanoo.

Sellaisiin ihmissuhteisiin hän päätyi kerta toisensa jälkeen parikymppisenä.

Vampyyrin päivärytmi

Jo nuoresta lähtien Wilma-Emilia Kuosan ympärillä on ollut suuri ja lämmin taiteilijayhteisö. Se jaksoi aina kuunnella, kannustaa ja olla yleisönä.

Samaan pakettiin kuului valitettavasti vampyyrin vuorokausirytmi.

Kun kaikki tutut esiintyivät työkseen ja näytökset päättyivät iltakymmeneltä, ei sen jälkeen lähdetty keilaamaan tai leffaan. Silloin mentiin kapakkaan tai tyhjennettiin yhdessä hotellihuoneen minibaari.

Raskas päihteidenkäyttö ei ole kulttuurialan yksinoikeus, eikä Kuosa väitä kaikkia kulttuurityöläisiä alkoholisteiksi. Mutta niissä piireissä Kuosa kuitenkin tutustui ihmisiin, jotka hakevat aamupalansa Alepasta iltapäivällä.

Taideporukoiden iltariennoissa nuorta tanssijaa vastaan tuli rocktähden kaltaisia, karismaattisia miehiä. He olivat usein vähän vanhempia, ja elivät jo sitä elämää, josta Kuosa alle parikymppisenä uskoi haaveilevansa. He saivat palkkansa taiteesta, tai ainakin heillä oli jo yleisö.

– En ehkä enää tässä vaiheessa elämääni tahtoisi soittaa kaikissa kaupungin baareissa joka ilta kitaraa, vaikka se nuorempana vaikutti mahtavalta. Silloin oli vaikea erottaa, mikä on elämäntavan fanitusta, mikä todellista ihastusta.

Lähes jokaisella on oma alkoholisti

Jatkuvasti juhlivien miesten kiehtovuutta ruokki Kuosan oma kurinalaisuus.

Oli kuumottavaa seurata iho ihossa kiinni, kuinka toinen toteutti kaikki ne paheet, joihin itsellä ei tiukan treenaamisen takia ollut varaa.

– Olen toivoton romantikko, ja uskon rakkauteen ensisilmäyksellä. Saatoin nuorempana unohtaa jopa puhua vain siksi, että toinen oli mielestäni niin komea. Alkuhuumassa varoitusmerkkejä ei näe, vaikka ne olisi tatuoitu toisen ihoon.

Kun joku varoitteli, se vain lisäsi Kuosan uteliaisuutta pahoja poikia kohtaan. Hän ei kuunnellut ketään, vaan halusi itse ottaa selvää.

– Varoituksiin vastattiin, että sä et nyt vaan tajua meidän rakkautta, me ollaan sielunkumppaneita. Olin sitä paitsi aina varma, että minä vahvana naisena pärjään tilanteessa kuin tilanteessa.

laitat pienen viestin/ luen sen heti// ei anteeksipyytelyitä/ ei edes tekosyitä/ ihan kylmästi vaan/ ettei huvitakkaan Titaanisydämen anatomia

Kuosa ei kuitenkaan ymmärtänyt, että erilaisesta sekoilusta joutuu maksamaan hintaa paitsi addikti myös tämän kumppani. Vähitellen hän huomasi olevansa rakkailleen ikuinen kakkonen.

Ykköspaikalla olivat viina, etenkin ilmainen viina, muut päihteet ja ikuiset bileet. Niistä oltiin jatkuvasti tulossa kotiin, mutta ei millään päästy. Jos päästiin, oltiin niin huonossa kunnossa, ettei mitään voitu enää tehdä yhdessä.

Addiktia ei voi Kuosan mielestä tapailla, häntä voi vain yrittää tapailla.

– Et jää toiseksi vain päihteille, vaan kaikille, jotka ovat valmiita niitä tarjoamaan. Toistuvasti kumppanini oli minulle tärkein, ja itse olin ties monennellako sijalla hänen listallaan.

Siitä roolista, alkoholistin kumppanina elämisestä, on Kuosan mielestä puhuttu kummallisen vähän. Siksi hän teki aiheesta kirjan.

Kuosa uskoo, että Titaanisydämen anatomiasta löytää itsensä moni omaa juoppoaan kotiin raahannut. Alkoholisteja on Suomessa arviolta 400 000, viinan suurkuluttajia yli puoli miljoonaa.

– Käsi ylös, kenen lähipiiriin ei kuulu ainakin yhtä alkoholistia, Kuosa kysyy.

Viimeinen pussikaljasukupolvi

Keskeinen syy päihderiippuvaisen selitysten loputtomaan sietämiseen on Wilma-Emilia Kuosan mielestä suomalaisessa kulttuurissa.

Juoppoutta ei pidetä kovin kummallisena. Suuri osa rankasti juovista arvioi itse itsensä kohtuukäyttäjäksi. On ihan tavallista, että joku sammuu kapakkaan.

Toisessa kotimaassaan Ranskassa Kuosa ei muista koskaan kenenkään joutuneen kantamaan ketään ulos baarista tai juhlista. Alkoholisteja on sielläkin, mutta nizzalainen juoppo särpii roseeviininsä rannalla asianmukaisesta lasista ja pysyy tajuissaan.

Aina palatessaan Suomeen Kuosa hätkähtää. Ihmiset ovat aivan luontevasti tuhdissa humalassa keskellä viikkoa.

Näennäisestä paheksunnasta huolimatta alkoholismia romantisoidaan, Kuosa arvelee.

– Elämäkertaleffojakin tehdään lähinnä juopoista miesmuusikoista.

sun puhelin jäi töihin/ josta mulle kerrottiin/ jatkoit matkaa baariin/ josta jo tiedettiin/ minkälaisen daamin/ kanssa lähdit kotiin/ olisit voinut tulla mun luo/ mut kaikki unohtuu kun juo Titaanisydämen anatomia

Humalahakuinen juominen on vähentynyt teinien keskuudessa viime vuosiin asti. Vaikka tilastojen mukaan käänne huonompaan on tapahtunut, uskoo Kuosa kuuluvansa viimeiseen märkään sukupolveen.

Hänen nuoruudessaan kaikki joivat paljon ja usein. Siinä kulttuurissa kasvanut ei heti huomaa, kun kaverilla alkaa homma karata käsistä.

– Meillä ei ollut teineinä älypuhelimia. Kun halusi nähdä kavereita perjantai-iltana, piti mennä puistoon. Ei siellä kukaan pelannut krokettia, ajanviete oli pussikalja. Talvisin oli kotibileitä, joissa jengi oli todella sekaisin jostain boolista.

Nykyisin Kuosa mielestään tunnistaa alkoholistin jo 20 metrin päästä pelkästä ryhdistä.

Suuria eleitä ja kiihkeää seksiä

Aina, kun nainen päätyy surkeaan parisuhteeseen, kysytään mikset vain häivy.

Kuosaa kysymys raivostuttaa.

Ihan kuin olisi naisen syytä, että hän on valinnut huonon miehen, ja siksi naisen on kannettava vastuu väärästä valinnastaan: kärsittävä, tai lähdettävä.

– Miksei koskaan myönnetä, että juopot miehet valitsevat hyviä naisia? Sellaisia, joiden siivellä he uskovat selviävänsä, jotka ruokkivat ja pyykkäävät, ja joiden luokse pääsee missä tahansa kunnossa mihin tahansa aikaan vuorokaudesta?

Syitä juopon rinnalle jäämiseen on Kuosan mielestä useita. Yksi niistä on hoivavietti, ja harhainen usko rakkauden parantavaan voimaan.

Kuosa on kantanut kumppaneitaan kapakoista, paikannut heitä päiväkausia kestäneiden ryyppyrännien jäljiltä, maksellut takseja ja kalastellut symbolisten kaivojen pohjilta. Palkinnoksi hän on saanut jumalaisia lemmenvaloja, suuria eleitä ja kiihkeää seksiä.

– Kun itsellä alkoi tulla mitta täyteen, täytettiin koti ruusuilla ja lentolipuilla. Sitten meni vähän aikaa, ja hävisin taas pullolle.

Hoivavietin hyvä kaveri on häpeä

Toivottomana romantikkona Wilma-Emilia Kuosa uskoi aina uudet lupaukset muutoksesta – kuten tekevät monet addiktien kumppanit.

– Mä olin aina, että hienoa, mahtavaa, tätä on odotettu! Sitten ei tietenkään tapahtunut mitään. Kun kuvioihin tuli uusi ihminen, uskoin sitä ihan samalla tavalla.

Hoivavietin kaveri on häpeä. Näiden kahden kumppanuus on Wilma-Emilia Kuosan kokemuksen mukaan lujaa liimaa alkoholistin ja häntä paijaavan kumppanin välillä.

– Häpeät sitä, ettei kumppani pysty muuttumaan. Lisäksi häpeät sitä, että olet antanut asioiden valua näin pitkälle. Alkoholistin läheinen luulee, että alkoholismi on jotenkin hänen syynsä. Hän luulee, että olisi jotenkin hänen vikansa, ettei hän ole saanut addiktia muuttumaan. Ei ole. Ikinä ei ole.

"Rakkaus ei edellytä paskan sietämistä"

Mikään määrä valehtelua, ohareita, petettyjä lupauksia tai muita pettymyksiä ei saanut Kuosaa järkiinsä. Ainoat kerrat, kun hän määrätietoisesti jätti alkoholistin olivat niitä, jolloin kumppani jäi kiinni pettämisestä.

Kierteestä auttoi lopulta irti tanssi. Mitä ammattimaisemmin Kuosa tanssi, sitä paremmin hän tajusi, ettei hänen suurin intohimonsa olekaan seurustelu.

onko siellä tuopissa/ jotain mitä puuttuu multa/ mikä siinä baarissa maistuu paremmalta// lasi tyhjänä yhdet vielä räät poskella/ nuolet viinaisia jäitä lasin pohjalta Titaanisydämen anatomia

Toinen hereille ravistellut asia oli se, että Kuosa huomasi hetkittäin käyttäytyvänsä läheisiään kohtaan samoin, kuin alkoholistirakkaat häntä kohtaan.

Paha lähti kiertoon.

– Omat demonit alkoivat päästä valloilleen. Aloin puhua toisille töykeästi, tehdä ohareita ja salailla asioita läheisiltäni.

Kuosa toivoo, että Titaanisydämen anatomia auttaa jotakin toista addiktin riepottelemaa pääsemään irti rikkovasta kuviosta.

– En nuorena tajunnut, ettei rakastaminen edellytä minkä tahansa paskan sietämistä. Ajattelin, että rakkaus voittaa kaiken. Rakkaus ei kuitenkaan pelasta ketään, joka ei itse halua pelastaa itseään.

"Älä siedä alkoholistilta sitä, mitä et siedä muiltakaan"

Kuosa menee baariin edelleen ihan mielellään. Siellä on kiva tavata ystäviä ja jutella. Hänestä on oikein mukavaa ottaa lasi tai pari viiniä.

Jos porukan tavoitteena on mahdollisimman tanakka päihtyminen, lähtee Kuosa kotiin nukkumaan.

– En jaksa katsella enää dokaamista dokaamisen takia. Ei kännisten kanssa voi edes jutella. Heitä pitää vain kuunnella. He eivät keskustele, he esiintyvät. Toleranssi länkytykseen on laskenut kun omanarvontunto on kasvanut.

Kuosa suosittelee kirjoittamista kaikille, jotka ovat jumissa päihdeaddiktien läheisinä. Asioiden sanominen itselle ääneen tai purkaminen paperille on ensimmäinen askel pois sairastuttavasta suhteesta.

Seuraava askel on etsiä ihminen, jolle uskoutua, sellainen, joka ottaa kokemuksen ja hädän tosissaan.

– Kannattaa kirjoittaa vaikka päiväkirjaa, se on auttanut minua lapsesta asti. Jos ei halua tai pysty, kannattaa kuunnella vaikka musiikkia, joka auttaa sanoittamaan sen, mitä on tapahtunut.

Jos kumppanilta sietää jatkuvasti käytöstä, jota ei keneltäkään toiselta sietäisi, on Kuosan mielestä korkea aika potkaista juoppo jalustaltaan.

– Jos toinen ei esimerkiksi vastaa viesteihin kolmeen päivään, vaikka olet hänestä huolissasi, se yleensä tarkoittaa känniä, krapulaa ja tasoittavaa. Kannattaa miettiä, miksi juuri tämä henkilö saa käyttäytyä näin huonosti, vaikka muut eivät.

Yksi neuvo on Kuosan mielestä yli muiden: toista lyöntiä ei ikinä pidä jäädä odottamaan.

– Yksikin kerta nyrkkiä on liikaa. Se on jo kertonut ihmisestä kaiken.

Vain muutama kymmenen metriä tienlaidasta metsään, ja vastaan tulee suomalaismetsässä melko harvinainen ilmestys.

Maassa lahoava puunrunko.

Lahopuun määrästä näkee, ettei hakkuukone ole käynyt metsässä vuosikausiin.

Nuuksion kansallispuistoon kuuluvalla alueella on käynnissä hidas muutos, jossa metsä tekee paluuta lähelle luonnontilaa.

Sellaisessa metsässä puut kaatuvat omassa tahdissaan ja jäävät niille sijoilleen.

Luonnontilaista metsää on Suomen metsistä alle kolme prosenttia, suojeltua metsää vain kuusi. Loppu on metsäteollisuuden käytössä.

Niissä metsissä puut eivät juuri ehdi kaatua itsekseen.

Greenpeacen tuore Suomen-johtaja Hanna Paulomäki harppoo yli lahopuiden kohtaan, jossa kansallispuisto päättyy ja yksityismetsä alkaa.

Hakkuuaukea on vastassa heti rajalla. Suometsä sen toisella puolella on kaadettu vain muutamia viikkoja sitten.

Sama metsä oli tarkoitus muuttaa suojelualueeksi. Uhanalaisia luontoarvoja sisältäneestä Kirkkonummen Soidensuosta tehty suojeluvaraus maakuntakaavaan.

Nyt on suojelu myöhäistä. Puiden tilalla ammottavat syvät, hakkuukoneen jättämät ajourat.

– En kuitenkaan halua syyllistää metsänomistajaa. Hänellä ei ehkä ole ollut tarpeeksi tietoa tai tarjottu muita vaihtoehtoja, Paulomäki sanoo sovittelevasti kantojen ja oksakasojen keskellä.

Kirkkonummelaisella hakkuuaukealla Greenpeace on tehtävänsä ytimessä. Ympäristöjärjestö valvoo siellä, missä viranomaisen kenot loppuvat.

Metsän hakkaaminen on Suomessa tarkasti säänneltyä puuhaa. Tästäkin hakkuusta on ensin tehty metsänkäyttöilmoitus metsälakia valvovaan Metsäkeskukseen.

Ilmoitus on hälyttänyt järjestelmässä suojeluvarauksen takia. Sen jälkeen asiaa on selvitetty ELY-keskuksessa.

Ylen tietojen mukaan hakkuulupa kuitenkin annettiin, sillä suojelualue ei ollut ehtinyt läpäistä byrokratiaa. Kunnan yleiskaavassa oli jäljellä merkintä, että metsää saa käyttää metsätalouteen.

Oikeastaan koko alueen piti olla yksi kansallisesti suojelluista suoalueista.

Se oli listalla, kun hallitus laati kuusi vuotta sitten silloisen ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.)johdolla soidensuojelun täydennysohjelman. Ohjelmaan piti lisätä erityisesti eteläsuomalaisia soita, joita olisi lunastettu ja suojeltu lailla.

Sitten vihreät lähti hallituksesta ja uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pysäytti hankkeen. Pakoksi aiottu suojelu muuttui vapaaehtoiseksi.

– Tämä hakkuu on esimerkki siitä, että vapaaehtoinen suojelu ei toimi, Paulomäki sanoo.

Metsätienlaidasta löytyy toinenkin syypää siihen, että suojeluun aiottua metsää ylipäätään hakataan.

Puupinoon kiinnitetty Metsä Groupin lappu. Yhtiö on ostanut osan puista.

Siinä on rako, johon järjestö voi iskeä. Maine ympäristön kannalta vastuullisena toimijana on puumarkkinoilla kovaa valuuttaa.

Siksi metsäyhtiöt pitävät meteliä FSC-sertifioidusta sekä niin sanotusta kontrolloidusta puusta, joka on hankittu kestävästi. Myös Metsä Group on kertonut käyttävänsä pelkästään puuta, jonka kaataminen ei uhkaa korkeita suojeluarvoja.

– Onhan se outoa, että yhtiö ostaa puuta tällaiselta alueelta, Paulomäki tyytyy toteamaan. Greenpeace on valittanut siitä yhtiöön.

Paulomäelle maa jalkojen alla on suojelutyössä uutta. Viime vuodet hän on seilannut merillä katsomassa, mitä ammattimainen massakalastus tekee pohjassa asustaville eliölajeille.

Paulomäki asui Tanskassa ja työskenteli merien suojeluun keskittyvässä Oceana-järjestössä.

Suuri osa maailman kalansaaliista pyydetään trooleilla – valtavilla verkoilla, joita vedetään pitkin merenpohjia. Paulomäki seurasi tutkimusristeilyillä sukellusrobottia ja keräsi näytteitä pohjasta.

– Troolattu merenpohja on kuin vedenalainen avohakkuu. Se on tyhjä raiskio, josta alkuperäinen luonto on poistettu, hän sanoo.

Tanskassa Paulomäki sai kokea, miten ympäristöjärjestö painavimmillaan vaikuttaa.

Hän oli mukana tutkimusaluksella, joka löysi merenpohjasta harvinaisen äyriäislajin, jonka luultiin troolauksen myötä kadonneen.

Löydön jälkeen alue tutkittiin uudelleen, ja tanskalaispoliitikot perustivat Tanskan ja Ruotsin väliselle merialueelle kuusi uutta suojelualuetta. Nyt niillä rajoitetaan kalastusta.

Paulomäki vastasi poliittisesta vaikuttamistyöstä ja vietti paljon aikaa Brysselissä, jossa järjestö pyrki vaikuttamaan meriä käsitteleviin EU:n lakialoitteisiin.

Politiikka sai kiinnostumaan myös paluusta kotimaahan.

Kun istuva hallitus kirjasi ohjelmaansa maailman kunnianhimoismmat ilmastotavoitteet, Paulomäki ajatteli, että Suomessa on mahdollisuus olla mukana jossain suuressa.

– Täällä on paljon hyvää käynnissä. Toivottavasti tämä momentum myös jatkuu.

Tanskassa vietettyjen vuosien jälkeen Paulomäki erottaa herkästi ympäristökeskustelun sävyjä.

Pienessä, merten ympäröimässä valtiossa ilmastoon ja ympäristöön liittyvä keskustelu pyöri kalastuksen lisäksi lihateollisuudesssa ja maataloudessa, maan tärkeimmissä elinkeinoissa.

Suomessa taas repivin ympäristökeskustelu käydään juuri metsistä – vanhasta vientiteollisuuden kivijalasta.

Metsiensuojeluun liittyvät Greenpeacenkin suurimmat voitot.

Järjestö pysäytti 2000-luvun alussa Metsähallituksen hakkuut Ylä-Lapissa yhdessä saamelaisten kanssa.

Aktivistit leiriytyivät Inariin ja estivät hakkuiden etenemisen vanhoihin metsiin.

Lopulta mentiin yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Se on Paulomäen mielestä yhä järjestön suurin saavutus.

– Ne metsät jäivät pystyyn, hän sanoo.

Metsäleirit, hiililaivoille ja öljynporauslautallekiipeäminen.

Kun kansalaistottelemattomuuteen profiloitunut järjestö tuli Suomeen 1980-luvun lopulla, vastaanotto oli pitkään torjuva. Vielä 2000-luvun saattoi kuulla puhuttavan terroristeista.

Se kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta, sanoo Paulomäen edeltäjä Sini Harkki. Hän johti järjestöä viimeiset kuusi vuotta.

Harkin mukaan Suomessa on ollut poikkeuksellisen vieroksuva suhtautuminen aktivismiin. Sen ja vakavan yhteiskunnallisen keskustelun yhdistämistä ei ensin ymmärretty.

– Yhdysvalloissa yliopistoissa on jopa kansalaistottelemattomuuden professoreita. Meitä yritettiin painaa marginaaliin, Harkki muistelee.

Harkin aikana keskustelukulttuuri muuttui Suomessa suurin harppauksin. Hän piirtää rajan kymmenen vuoden taakse, jolloin keskustelu ilmastonmuutoksesta alkoi läpäistä koko yhteiskuntaa.

Greenpeacesta kasvoi samalla toimija, joka alkoi vaikuttaa muutenkin kuin metsäleiristä käsin.

– Koko järjestön viesti muuttui valtavirraksi. Samalla Suomesta tuli avoimempi ja kansainvälisempi yhteiskunta, Harkki sanoo.

Metsässä rämpiminen onkin harvinaista uuden Greenpeace-johtajan kalenterissa.

Älä kirjota sinne, että olemme luopuneet kansalaistottelemattomuudesta, etteivät metsäyhtiöt luule, ettei meitä tarvitse pelätä. Hanna Paulomäki, maajohtaja, Greenpeace

Hanna Paulomäen päivät täyttyvät tapaamisista ministereiden ja isojen pörssiyritysten kanssa. Hän on käynyt hiljattain esimerkiksi hiilivoimalakohun keskellä rypevän Fortumin pakeilla.

– Vaikka asioista ollaan eri mieltä, keskusteluyhteys on.

Aktivismia ja tempauksia ei ole silti hylätty, Paulomäki vakuuttaa.

– Älä kirjota sinne, että olemme luopuneet kansalaistottelemattomuudesta, etteivät metsäyhtiöt luule, ettei meitä tarvitse pelätä, hän nauraa.

Siihen on tullut hiljattain myös kehoitus korkealta taholta, Paulomäki huomauttaa ja viittaa YK:n entiseen ilmastojohtajaan Christina Figueresiin. Tämä yllyttää tuoreessa kirjassaan tottelemattomuuteen, jotta ilmastoteot saataisiin maaliin.

Viestintäyhtiö Tekiriin siirtyneestä Sini Harkista kasvoi Greenpeace-vuosinaan näkyväyhteiskunnallinen keskustelija. Paulomäki on vasta ehtinyt vilahtaa julkisuudessa, kun hän ojensi pääministeri Sanna Marinille (sd) jalkapallokapteeni Tim Sparvin pelipaidan kannustaakseen hallitusta ilmastotekoihin.

Paidasta tuli lopulta hallituksen ilmastokokouksen suurin uutinen. Se oli Paulomäelle pettymys.

– Olisin tietenkin toivonut, että sieltä olisi tullut jo selkeitä tekoja. Esimerkiksi turpeesta tai haitallisista yritystuista luopuminen olisi pitänyt saada jo hallitusohjelmaan, hän sanoo.

Paulomäki on koulutukseltaan ekologi. Hän päätyi opiskelemaan yliopistossa biologiaa, sillä partioharrastus ja perheen kanssa retkeily kuuluvat lapsuuden vahvimpiin kokemuksiin.

Ympäristöjärjestön johtajana hän toivoo jättävänsä jäljen siihen, että suomalaiset heräisivät ilmastonmuutoksen lisäksi myös lajien katoamiseen.

Nyt metsistä puhutaan lähinnä hiilinieluina. Monimuotoisuus on jäänyt jalkoihin.

Avohakkuut pirstovat metsiä ja jättävät lajeille jää yhä ahtaammaksi käyviä elinympäristöjä, Paulomäki kertoo.

Aukko kirkkonummelaisessa yksityismetsässä vaikuttaa suoraan myös lajeihin Nuuksion kansallispuistossa.

Paulomäki osoittaa sormella hakkuaukean ja kansallispuiston rajalle kaivettu ojaa. Sen on tarkoitus kuivattaa yksityistä suomaata, jotta uusi talousmetsä kasvaisi siellä nopeammin.

Ojan vaikutus ulottuu kuitenkin paljon kaemmas.

– Tämä oja kuivattaa myös kansallispuiston sisällä olevaa suota. Ojien mukana huuhtoutuu ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä aina Itämerta myöten.

Keskustelu on avoinna 9.3. klo 23 asti.

Italian pääministeri Giuseppe Conte on julistanut kansallisen hätätilan koronatartuntojen vuoksi.

Italian hallitus eristää uuden lakiasetuksen mukaan laajoja alueita Pohjois-Italiassa. Järeät poikkeustoimet julistetaan koko Lombardian alueelle Milanon ympärillä sekä osiin Venetsian, Parman ja Riminin seuduille. Rajoitukset koskevat noin 16 miljoonaa ihmistä.

Alustavan suunnitelman mukaan ihmisten liikkumista alueilla rajoitettaisiin ankarasti 3. huhtikuuta saakka. Kaikki julkiset ja yksityiset kokoontumiset on näillä alueilla kielletty.

Rajoituksilla yritetään purkaa terveydenhuollon raskasta ylikuormitusta

Ylen Roomassa asuva toimittaja Jenna Vehviläinen kertoo, että poikkeustoimet julistettin kolmesta syystä.

(Kuuntele Vehviläisen haastattelu aamun tv-uutisissa klikkaamalla videota yllä.)

– Viikonvaihteessa on todettu viitisenkymmentä kuolintapausta ja tuhansia uusia tartuntoja. Pohjois-Italian terveydenhuolto on pahasti ylikuormittunut. Ihmiset eivät ole myöskään ottaneet tosissaan aiempia rajoituksia. Matkustaminen sallittaisiin jatkossa pakollisista, kuten työhön liittyvistä syistä, mutta tarkempia tietoja asetuksen sisällöstä ei vielä ole.

Lue täältä Italian aiemmin julkistamista uusista ohjeista

Vehviläisen mukaan toistaiseksi on epäselvyyttä, miten matkustusrajoituksia käytännössä noudatetaan.

– Varsinaista kotikaranteenia ei ole. Esimerkiksi kahvilat pysyvät auki lyhennetyin aikatauluin ja pidetään metrin turvaväliä.

Ihmiset määrätään ottamaan uudet määräykset vakavasti, sillä aiemmin esimerkiksi kokoontumisia koskevia määräyksiä ei ole noudatettu. Viranomaisten mukaan tottelemattomuudesta voi seurata sakkoja tai pidätys. Poliisit voivat tiedustella liikkumisen syitä. liis

Eristysalueen asukkaita pyrkii juniin pois kaupungista

Rajut toimet ovat järkyttäneet pohjoisessa alueen asukkaita.

– Ihmiset ovat hätääntyneitä. Tiedotusvälineiden mukaan Milanon rautatieasemat ovat olleet täynnä sadoittain ihmisiä, jotka pyrkivät eristyksen alta pois. Junat kulkevat vielä viimeisimpien tietojen mukaan pois kaupungista.

Esimerkiksi Venetsia ja Rimini ovat erittäin tunnettuja ja suosittuja turistikohteita. Matkailijoiden tilanteesta ei ole varmuutta.

– Toistaiseksi Italian hallitus ei ole antanut matkailijoita tai heidän paluutaan koskevaa ohjeistusta. Tiedotusvälineet kertovat, että on mahdollista, että turistit pääsevät matkustamaan ja muualla Italiassa olevat eristysalueen asukkaat palaamaan kotiiinsa, mutta varmuutta asiasta ei ole.

Lue myös:

Koulut kiinni, häät ja hautajaiset peruttu – Hallitus määrää järeitä rajoituksia Pohjois-Italian epidemia-alueille

Lue täältä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta

Televisiossa ja erilaisissa suoratoistopalveluissa pyörii jatkuvasti lukuisia sairaalasarjoja. On Greyn anatomiaa, Housea, Holby Cityn sairaalaa, Casualtya ja Sykettä.

Monet lääketieteen opiskelijat seuraavat näitä sarjoja. Myös jotkut opettajat ottavat sairaalasarjat puheeksi.

Millaisen kuvan sarjat antavat lääkäreistä tai sairaaloista? Kolme tulevaa lääkäriä katsoi sarjoja Ylen pyynnöstä ja arvioi, mikä niissä on hyvää ja mikä huonoa.

Kristiina Makkonen, Mia Muhonen ja Oskari Välimäki ovat lääketieteen kandidaatteja ja neljännen vuoden lääketieteen opiskelijoita. He valmistuvat kahden vuoden kuluttua.

Makkonen kertoo, miten viime syksynä hänelle opetettiin kuinka tajutonta potilasta pitäisi elvyttää.

– Opetusta antanut lääkäri sanoi, että älä sitten elvytä niin kuin tv-sarjoissa eli älä hyppää potilaan päälle.

– En usko, että kukaan lääketieteen opiskelija ottaa näitä sarjoja todesta, sanoo kurssikaveri Oskari Välimäki.

– Yksi opettaja lopettaa luennot aina tohtori Housen kuvaan, kertoo kolmas kurssikaveri Mia Muhonen.

Kaikki kolme kuuluvat myös Vastalääke-yhdistykseen, joka pyrkii levittämään lääketieteelliseen keskusteluun oikeaa tietoa. Sen jäseninä on lääketieteen opiskelijoita eri puolilta Suomea.

Oskari Välimäki on yhdistyksen puheenjohtaja, Makkonen ja Muhonen hallituksen jäseniä. Yhdistyksen nettisivusto on ehdolla Vuoden journalistiseksi teoksi.

Käsiä ei koskaan pestä

Kolmikon mielestä sairaalasarjat ovat yllättävän todenmukaisia ja lääketieteelliset faktat ovat pääosin kohdillaan. Toisaalta tietyt virheet toistuvat jatkuvasti.

– Ohjelmissa ei potilaita hirveästi tutkita, vaan mennään heti johtopäätökseen. Esimerkiksi kaikki epämediaseksikkäät rutiinitutkimukset kuten tuseeraus jää tekemättä, Mia Muhonen sanoo.

Tuseeraus on peräsuolen kautta sormilla tunnustellen tehtävä tutkimus.

Kristiina Makkonen ihmettelee, että työnjako ohjelmissa menee välillä täysin pieleen.

– Joskus kirurgi on mukana työntämässä sänkyä osastolta leikkaussaliin, mitä ei siis oikeasti koskaan tapahdu.

Oskari Välimäen silmiin pistää puutteet sairaaloiden hygieniassa.

– Harvoin näkee käsien desifiointia, joka on sairaalassa tosi tärkeää.

Lääkärit auttavat tekemisessä

Suomalainen sairaalasarja Syke on valloittanut katsojat. Sadat tuhannet ihmiset seuraavat säännöllisesti vuonna 2014 alkanutta sarjaa televisiossa ja Yle Areenassa.

Ohjelma on voittanut myös yleisöäänestyksen parhaan tv-ohjelman Kultainen Venla palkinnon vuonna 2016.

Sykkeen pääkäsikirjoittajana toimii Anne Prokofjeff. Lisäksi jokaista jaksoa kirjoittavat useat muut käsikirjoittajat. Asiantuntijalääkärit tarkistavat, että kaikki asiat ovat ammatillisesti oikein.

– Lääkärit tulevat mukaan jo ideointivaiheessa. He voivat antaa hyvinkin yksityiskohtaisia neuvoja aina repliikeistä alkaen. Lääkärit antavat lääketieteelliset anekdootit ja kuvaavat tarkasti miten hoitopolku tai operaatio etenee, Prokofjeff selittää.

Vaikka ohjelma on fiktiivinen, pyrkimyksenä on kuvata oikeita potilastapauksia draamallisin kääntein.

Käsikirjoittajat lukevat ulkomaisia ja kotimaisia lääketieteellisiä artikkeleita, lääkäreiden muistelmia, hoitaja.net-sivustoa ja haastattelevat asiantuntijoita.

– Nojaamme taustatutkimukseen. Emme keksi potilaskeissejä, vaan ne perustuvat aina todellisiin tapauksiin.

Prokofjeffin mukaan Sykkeessä panostetaan siihen, että kaikki olisi lääketieteellisesti oikein. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan dialogit ja tavat toimia tarkistetaan asiantuntijoilla moneen kertaan. Sairaanhoitajakonsultti voi ohjata näyttelijöitä kädestä pitäen ja toisinaan oikeat lääkärit ovat jopa mukana leikkaussalikohtauksissa neuvomassa, miten tehdään. Tuotannollisista syistä kaikkia operaatioita ei aina voida näyttää yksityiskohtaisesti.

Anne Prokofjeff sanoo, että alan työntekijätkin seuraavat Sykettä aktiivisesti. Palautetta tulee jonkun verran varsinkin hoitajilta.

– Jotkut seuraavat sarjaa suurennuslasin kanssa. Virheiden bongailu kuuluu asiaan ja se on oikeastaan hauskaa.

Sairaalasarjat opetuksessa

Esa Rintala toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikön ylilääkärinä. Hän myös opettaa tulevia lääkäreitä.

Rintalan mukaan lääketieteen opiskelijoiden kanssa puhutaan ajoittain tv:n sairaalasarjoista.

– Kun opiskelijat tulevat lääkikseen, olen siinä alussa heti varoittanut, että älkää ottako mallia tv-lääkäreistä. Joskus ohjelmissa voi silti olla lääketieteellisiä jippoja, joista voi olla hyötyä.

Toinen huomio liittyy Rintalan erikoisalaan.

– Hygieniakäyttäytyminen sarjoissa on unohtunut täysin, siitä älkää ottako mallia, Rintala opastaa opiskelijoita.

Häntä harmittaa työnsä puolesta, miten huonosti hygienia toteutuu sairaalasarjoissa.

– WHO:n eli Maailman terveysjärjestön ohje on, että aina ennen potilaskontaktia kädet desinfioidaan. Sellaista lääkärisarjoissa ei koskaan tapahdu.

Rintala on pannut myös merkille, kuinka huonoa lääkäreiden suojautuminen on ohjelmissa.

– Suu-nenäsuojusta ei yleensä käytetä. Lääkärintakki pidetään auki, vaikka sen pitäisi olla kiinni. Se on suojavaate, jonka tarkoitus on suojata meidän omia vaatteita.

Yksi perusvirhe toistuu sairaalasarjasta toiseen: stetoskoopin säilytyspaikka.

– Ohje on, että lääkäri pitää stetoskooppia taskussa. Sitä ei siis pidetä kaulalla niin kuin tv-sarjoissa.

Sairaalasarjoissa on myös jatkuvasti hirvittävä kiire. Rintalan mukaan näin ei ole oikeassa elämässä.

– Enimmäkseen työskentely on rauhallista. Ei täällä juosta edestakaisin tai huudeta koko ajan.

Esa Rintalan mukaan sairaalasarjat ovat pääosin hyvin tehtyjä. Niiden katsomisesta ei ole opiskelijoille ainakaan haittaa.

– Kyllä niistä varmaan pääsääntöisesti on hyötyä, jos vaan muistaa, ettei ota suoraan mallia amerikkalaisesta sairaalakultuurista. Siinä on paljon eroa meihin.

Ei pelkkää hömppää

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Sari Karlsson nimeää suosikkisairaalasarjakseen Teho-osaston.

– Myös House oli aluksi kiva, kun siinä oli kaiken maailman ihmeellisiä tauteja.

Tosin Housessa on yksi asia, mikä on pistänyt silmään.

– Se, että kaikki tutkimustulokset saadaan heti ja yhden potilaan ympärillä on kymmenen lääkäriä, ei ole ihan todellisuutta.

Karlsson sanoo, että pääosin sairaalasarjat on lääketieteellisesti tehty oikein. Hän ei usko, että niistä olisi mitään suoranaista haittaa opiskelijoille. Karlsson myös opettaa lääketieteen opiskelijoita, kun heillä on tehohoitojakso.

Sairaalasarjoissa kuitenkin harmittaa eräs seikka.

– Niissä koko ajan elvytetään. Se ei ole todellisuutta, että koko ajan potilaita elvytetään.

Karlssonia myös ihmetyttää, kuinka paljon sairaalasarjoissa lääkärit ja hoitajat menevät mukaan potilaiden elämään.

– Jokaisella on varmasti koskettavia potilastapahtumia, mutta ei siinä tilanteessa voi romahtaa. Ei voi toimia niin tunteilla kuin sarjoissa tehdään, koska hoitamisesta ei silloin tulisi mitään.

Sari Karlsson sanoo, että vaikeita potilastapauksia tulee jokaisen kohdalle.

– Enimmäkseen ajattelen silloin, että miten tätä kestää ja että tämä on ihan hirveä duuni, mutta jonkunhan tätäkin on tehtävä.

Nuorempana Karlsson katsoi sairaalasarjoja enemmänkin, mutta myöhemmin on tullut mitta täyteen oman ammattikunnan puolesta.

– En oikein pidä siitä, että lääkärit esitetään aika usein enemmän tai vähemmän tunteettomina kusipäinä. Kyllä lääkäritkin ovat ihan tuntevia ihmisiä ja kohtelevat potilaita hyvin.

Mitä voisi oppia?

Miten lääketieteen opiskelijat sitten kokevat sairaalasarjat. Voisiko niistä olla hyötyä, kun valmistuu ammattiin?

– Ehkä potilaiden kohtaamisesta, vuorovaikutustilanteista voisi ottaa oppia, pohtii Kristiina Makkonen.

Välillä ohjelmissa on tilanteita, joita ei osaa ajatella omaan todellisuuteen.

– House sanoi kerran, ettei halua tavata potilasta, koska hän ei hoida potilaita vaan sairauksia. Se oli vähän tönkösti sanottu, Makkonen muistelee.

Oskari Välimäkeä harmittaa, että sairaalasarjoissa on aika usein täydellinen kaaos. Ihmiset säntäilevät sinne tänne.

– Oikeasti työ sairaalassa on paljon ammattimaisempaa kuin sarjoissa annetaan ymmärtää.

Lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen innostuivat Sykkeestä, kun ohjelmaan tuli lääketieteen kandidaatti.

– Se on aiheuttanut opiskelijoissa hilpeyttä, Kristiina Makkonen sanoo.

Opiskelijat pystyivät samaistumaan, miten seniorilääkärin ja kandin välejä ohjelmassa kuvattiin. Kiinnostavaa oli myös seurata kuinka opiskelija toimi sairaalaympäristössä.

Yksi asia jäi mietityttämään Makkosta.

– Se oli vähän outoa, että se kandi oli yksin traumaosastolla. Yleensä me kuljetaan aina laumassa.

Lue lisää:

Hoitaja uudesta sairaalasarjasta: "Leikkaussalin ovi kävi kuin hollituvassa"

Tv:n sairaalasarjat rohkaisevat elvyttämään

"Mikä arvauskeskus tämä on!" – Potilaan kohtaaminen vaatii lääkäriopiskelijalta harjoittelua

Valmistuvat lääkäriopiskelijat: henkilökunnan tuki on palkkaa parempi houkutin – terveyskeskuksissa täyttämättä lähes 230 lääkärin paikkaa

Raamatun sivut kahisevat, ja puheensorina täyttää huoneen. Kello käy armotonta vauhtia. Pienryhmästä yksi keskittyy avaamaan lukkoa, toinen hakee vastausta Raamatusta, kolmas etsii lisää johtolankoja ja neljäs ynnäilee numerosarjoja. Oikeiden oivallusten syntymiseen tarvitaan hyviä hoksottimia ja yhteistyötaitoja.

Kaiuttimesta kuuluvan opastavan äänen sijaan etenemisvinkkejä antaa sängyllä istuva Pyhä Henki.

Nuoria houkutellaan rippikouluun uusilla ideoilla. Savonlinnassa hiihtolomariparin loppukoe toteutettiin yllättävällä tavalla: pelaamalla pakohuonepeliä.

Rippikoulun suosio on säilynyt kirkosta eroamisaaltojenkin keskellä. Suosion syy löytyy innostavista isosista, hyvästä yhteishengestä ja nuorten välisen puskaradion välittämistä hyvistä riparikokemuksista.

Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen kertoo, että rippikouluun voi tulla riippumatta siitä, onko kirkon jäsen vai ei.

– Päästäkseen konfirmoitavaksi täytyy kuitenkin olla kirkon jäsen.

Savonlinnassa rippikoulun suorittaminen on suositumpaa kuin Suomessa keskimäärin: riparin käy yli 90 prosenttia ikäluokasta. Se on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin. Suuren suosion syyksi arvellaan tapaa, jolla ripareita pidetään.

Viime vuonna rippikoulun kävi lähes 47 000 rippikouluikäistä nuorta. Savonlinnan seurakunnassa rippikouluun osallistui 338 nuorta.

Raamattu-aiheinen pakohuonepeli osallistaa nuoret

Nykyrippikoulussa nuoret pääsevät mukaan suunnittelemaan riparia. Seurakunnissa halutaan muutenkin löytää tapoja tukea nuorten oppimista.

Esimerkiksi Savonlinnan seurakunnan nuorisotyönohjaajat Sari Kaunismäki ja Jaakko Vanttaja ovat kehittäneet riparille Raamattu-aiheisen pakohuonepelin.

Riparilaisia uudella tavalla osallistava peli päätyi viime viikolla ensi kertaa osaksi leirin loppukoetta. Päästäkseen ulos pakohuoneesta riparilaiset tarvitsevat muun muassa rippikoulussa saatua oppia ja Raamatun käyttötaitoa.

– Varsinkin Isä Meidän -rukous pitää osata aika sanasta sanaan, että sieltä pääsee ulos, Kaunismäki sanoo.

Kaunismäki kertoo isosten olleen nuorisotyön ja rippikoulujen käyttöön suunnitellun pakohuoneen testaajina.

– Pakohuone sisältää monenlaisia tehtäviä, joissa pitää käyttää Raamattua. Jonkin verran on osattava ulkoläksyjäkin. Pelissä on myös lukkojen avaamisia ja pohdintatehtäviä.

Kaverit, raha, kummius ja kirkkovihkiminen

Rippikoulu kestää puoli vuotta. Se käydään usein kavereiden, kummiuden ja kirkkovihkimisen takia.

Savonlinnalainen Venla Huoman kertoo kuulleensa rippikoulusta hyvää. Muiden hyvät riparikokemukset ja kummius innostivat häntä käymään rippikoulun.

– Haluaisin olla isompana kummi, Huoman sanoo.

Tomi Toitturille puolestaan kirkkovihkiminen ja rippilahjarahat ovat tärkeitä.

– Rippijuhlista saa kuulemma hyvin rahaa niin se tietysti motivoi.

Nuorisotyönohjaaja Sari Kaunismäki nostaa riparien suosion syyksi myös yhteisöllisyyden.

– Sana kiertää, että rippikoulussa on mukavaa ja sinne kannattaa mennä. Rippikoulu on legenda, hän sanoo.

Myös Jari Pulkkinen kertoo nuorten välittävän positiivista viestiä rippikoulusta.

– Puhe rippikoulusta nuorten keskuudessa on valtaosin tosi positiivista. He siirtävät hyviä riparikokemuksiaan puheessaan eteenpäin.

Suosion takana innostavat isoset

Jari Pulkkinen nostaa yhdeksi riparien suosion kulmakiveksi isoset, joita on mukana rippikoulutoiminnassa vuosittain lähes parikymmentätuhatta.

– Monet rippikoulun käyneet haluavat isosena toimiessaan tarjota nuorille yhtä hienon kokemuksen kuin heillä itsellä oli.

Savonlinnassa hiihtolomariparille osallistuneen Tomi Toitturin mielestä isoset ovat riparilla tärkeässä roolissa.

– Ilman isosia olisi tosi tylsää. Isoset tekevät tästä kymmenen kertaa paremman, hän sanoo.

Venla Huoman nimeää hiihtolomariparin parhaaksi anniksi sen, että on saanut touhuta isosten kanssa kaikkea mukavaa, esimerkiksi pelata lautapelejä.

– He ottavat meidät kaikkiin juttuihin mukaan ja huolehtivat meistä.

Ripari saa nuorilta yleisarvosanan 9–

Savonlinnassa hiihtolomariparin alussa nuorten toiveita kuultiin siitä, minkälaisia oppitunteja he haluaisivat riparille. Venla Huoman sanoo riparilaisten vaikuttaneen esimerkiksi siihen haluavatko he opiskella keskustelemalla vai joillakin muilla tavoilla.

– Oppikokonaisuuksista saadaan paljon mielenkiintoisempia ja mukavampia, kun on saatu päättää itse jotain.

Savonlinnassa nuoria aiempaa enemmän osallistava rippikoulusuunnitelma otettiin käyttöön jo pari vuotta sitten.

Nuorisotyönohjaaja Sari Kaunismäki sanoo uuden rippikoulusuunnitelman suuntaavan siihen, että perinteisen loppukokeen tilalla olisi oppimisen arviointia pitkin rippileiriä.

– Meillä on täällä joka päivä oppimispäiväkirjat, ja loppukoe sisältää pakohuonepelin ja ryhmätyön.

Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen kertoo, että nuorten riparikokemuksia selvitetään valtakunnallisen itsearviointikyselyn avulla. Kyselyyn vastasi viime vuonna lähes 16 000 nuorta.

– Nuorten kokemukset siitä, että on turvallista olla ryhmässä ja saa olla oma itsensä saivat korkeimpia arvosanoja, Pulkkinen sanoo.

Nuoret vastasivat kyselyyn kouluasteikolla 4–10, ja yleisarvosanaksi rippikoulu sai 9–.

Oletko käynyt rippikoulun tai suunnitteletko osallistumista? Millaisia kokemuksia riparista jäi? Keskustele aiheesta 9. maaliskuuta kello 23.00 asti.

Lue myös:

Leimojen kerääminen rippikoulun paperipassiin loppuu – Uudistuksessa nuoret pääsevät vaikuttamaan rippileirin sisältöön ja kuittaavat kirkkokäynnin selfiellä

Meri-Lapissa rippikoulun käyvät lähes kaikki nuoret – ajatuksissa yhdessäolo, oppiminen ja kirkkohäät

Rippikoulu ei ole pelkkää raamattupiiriä vaan mukavaa yhdessä oloa – Pihka Puranen halusi suorittaa rippikoulun päästäkseen kummitädiksi

Vielä 1990-luvun lamavuosina työvoimatoimistot välittivät työttömille naisille pestejä topless-baareissa. Sittemmin ajat ovat muuttuneet, sillä nyt nainen voi olla vaikkapa pääministeri.

Tutkijoiden mukaan työelämässä sukupuolirooleja ylläpidetään silti edelleen.

Samaa viestii YK:n kehitysohjelma UNDP:n tuore raportti. Selvitys käsittelee naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.

Kyselyssä noin puolet suomalaisista vastaajista piti naisia miehiä huonompia eri osa-alueilla. Moni koki miesten olevan parempia esimerkiksi liike-elämässä ja poliittisina johtajina.

Raportin kysely kattoi 80 prosenttia maailman väestöstä.

Kuitenkin tämän päivän Suomessa nainen saa päättää, haluaako armeijaan, ja syrjintä esimerkiksi raskauden perusteella on laitonta.

Mutta tiesitkö, että ennen 90-lukua avioliiton sisäisestä raiskauksesta ei saanut lain edessä rangaistusta? Lakimuutos tapahtui Suomessa myöhään verrattuna muihin EU-maihin. Esimerkiksi Ruotsissa raiskaus avioliitossa on ollut rikos 60-luvulta lähtien.

1990-luvulla talouden lama koetteli suomalaista yhteiskuntaa rujoin ottein. Noina vuosina perustettiin topless-baareja, joissa naistyöntekijät tarjoilivat anniskeluravintolan tuotteita rinnat paljaina.

Tasa-arvoista työelämää tutkineen Marjut Jyrkisen mukaan taloudellisen ahdingon kynnyksellä naisten oikeuksia poljettiin: Koska työtä oli vaikea saada, monet joutuivat ottamaan sen, mitä oli tarjolla.

– Viranomaiset olivat täysin hukassa kansainvälistyvän seksi- ja erotiikkabisneksen keskellä. Jopa työvoimatoimistot välittivät naisille töitä topless-ravintoloihin, Jyrkinen kertoo Helsingin yliopistosta.

Kun kaikenlaisiin töihin oli pakko suostua, ammattiliitot ryhtyivät kampanjoimaan topless-baareja vastaan.

– Hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden liitto kehittivät “Paita päällä töihin” -kampanjan, joka käsitteli nimenomaan palvelualaa ja siellä työskentelevien naisten oikeuksia, Jyrkinen sanoo.

1990-luvun suurimpana törkypostina tunnetaan niin sanottu Kikkelikortti-episodi.

Tuolloin tasa-arvoasialain neuvottelukunnan tutkija Marianne Laxén sai valtakunnansovittelijaksi valitulta Jorma Reiniltä ja hänen ystäviltään pornograafisen postikortin Lapin erämailta. Myöhemmin Reini pyysi korttia julkisesti anteeksi.

Seksististä puhetta ei nykyään enää suvaita, toteaa suomalaisen yhteiskunnan historiaa tutkinut Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.

– En pysty kuvittelemaan, että tuollaisessa tehtävässä olevat miehet enää erehtyisivät tuollaisen kortin lähettämiseen. Avoimen halveksunnan osoittaminen on siirtynyt marginaaliin, hän toteaa.

Vuosituhannen vaihtuessa naiset alkoivat yhä kiivaammin astua politiikkojen ja vallanpitäjien saappaisiin.

Myös perhe-elämä on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, kun vuosikymmenien aikana isien oikeuksia on vahvistettu esimerkiksi vapailla.

Harva ihmettelee enää hoitopöytää miesten vessassa, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta.

– Isät osallistuvat merkittävästi enemmän lastensa elämään kuin 30 vuotta sitten.

Kuitenkin lähes viidennes naisista on edelleen määräaikaisessa työsuhteessa. Pätkätyö on yleistä varsinkin naisilla, jotka ovat perheenperustamisiässä.

Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ollut esillä erityisesti 2010-luvun loppupuolen Me too -liikkeen yhteydessä.

– Omassa nuoruudessa ei ollut muita keinoja käsitellä häirintää kuin epämääräinen likainen tunne ja itseinho. Nykyisin asioita voi nostaa julkisesti esille, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo.

Vaikka keskustelu on ottanut suuria harppauksia eteenpäin, seksististä puhetta esiintyy silti edelleen, kertoo Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä.

– Työelämä on siistiytynyt seksistiseen puheen osalta, mutta ei todellakaan kaikilla aloilla.

Onko tasa-arvo nyt valmis?

Yhteiskunnassa on edelleen muutamia tasa-arvon ikuisuuskysymyksiä, joita ei ole vieläkään saatu ratkaistua, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo.

Keskimäärin naisen palkka on noin 16 prosenttia miehen palkkaa pienempi.

Viimeisimmät samapalkkaisuusohjelman neuvottelut keskeytettiin helmikuussa, kun palkkaerojen kaventamisen toimenpiteistä ei päästy yksimielisyyteen.

Tuloerojen lisäksi Suomessa on edelleen vahvasti naisten ja miesten aloja.

– Samapalkkaisuuspolitiikka on ollut häpeällisen huonoa. Sitä ei ole pystytty millään toimenpiteillä edistämään. Kaikki ovat sitä mieltä, että naisten tekemät työt, hoivatyö ja varhaiskasvatus, on tärkeää työtä, mutta niistä ei haluta maksaa.

Myös perhevapaat pienentävät naisten palkkoja. Vähintään kolme vuotta työmarkkinoilta poissa olleet äidit ansaitsevat töihin paluun jälkeen lähes viidenneksen vähemmän kuin lapsettomat naiset.

Palkkaerojen lisäksi Suomessa on edelleen vahvasti naisten ja miesten aloja.

Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat tänään sunnuntaina juhlittavan naistenpäivän suurimmat teemat, joita vaalittiin myös vuonna 1995 laaditussa Pekingin julistuksessa.

Julkilausumaa pidetään edelleen edistyksellisenä avauksena tasa-arvon edistämiseksi. Linjaus esittelee konkreettisia tavoitteita, joihin Suomikin on sitoutunut.

Pekingin julistus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Vaikka vuodet ovat vierineet, tapellaanko edelleen samoista asioista?

Keskustelu on auki 9.3. klo 23 asti.

Lue lisää:

Vuosi 2020, ja naiset saavat yhä pienempää palkkaa kuin miehet – miksi? Se johtuu ikivanhasta sopimuksesta, joka jätti pitkät jäljet

Niina Murto, 34, työskentelee ammatissa, jossa kolme mieskollegaa on hyvä luku – katso, mitkä alat ovat muuttuneet naisvoittoisiksi

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo ymmärtävänsä Kreikan toimintaa poikkeuksellisessa tilanteessa, joka on syntynyt Turkin ja Kreikan rajalle.

Marin jakaa EU:n näkemyksen, jossa Turkki on tarkoituksellisesti ajanut pakolaiset rajalle.

– Näyttäisi jopa siltä, että Turkki on painostanut ihmisiä lähtemään rajalle ja hakemaan turvapaikkaa Euroopasta. Tämä on tottakai täysin tuomittavaa, Euroopan unioni on tämän yhdessä tuominnut, Marin sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla.

Rajalta on tullut kuvia, joissa Kreikka esimerkiksi huitoo kepeillä rajanylittäjien veneitä ja ampuu kumiluoteja veteen.

– On viitteitä siitä Kreikan viranomaiset ovat käyttäneet ehkä liioiteltua väkivaltaa alueella torjuakseen tulijoita. Myös tämä on tuomittavaa, ei väkivalta ole missään nimessä hyväksyttävää.

Marin kuitenkin huomauttaa, että on eri asia jos viranomaisiin kohdistuu uhkaa.

Kreikka on ilmoittanut keskeyttävänsä turvapaikkahakemusten vastaanottamisen kuukaudeksi. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) arvioi perjantaina, että Kreikka toimii väärin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tutkii tilanteen jälkikäteen. Silti Ohisalon mukaan Suomi tukee Kreikkaa yhdessä muun Euroopan kanssa.

Marin odottaa niin ikään EIT:n tutkivan tilanteen myöhemmin. Pääministerin mielestä ei Suomen asia arvioida, toimiiko Kreikka oikein vai vääriin.

Pääministeri sanoo myös ymmärtävänsä Kreikan toimia tilanteessa.

– Itselläni riittää siihen ymmärrystä, että poikkeuksellisessa tilannessa, jossa on viitteitä hybridivaikuttamisesta ja painostuksesta, Kreikka on siihen reagoinut ja itse ymmärrän myös tätä.

Marinilta kysyttiin myös, miten Suomi toimisi, jos joutuisi vastaavaan tilanteeseen.

– Meillähän tälläkin hetkellä on lainsäädännössä mahdollisuus siihen, että tällaisissa tilanteissa olisi mahdollisuus sulkea rajat väliaikaisesti ja sitä kautta rajoittamaan maahantuloa. Suomi on myös varautunut siihen, jos meitä kohtaan vastaavanlaista toimintaa tehtäisiin.

Marinin mielestä asiasta olisi hyvä käydä keskustelua kaikkien eduskuntapuolueitten kesken.

"Eri keskustelu", jos puhutaan sopimuksista irtautumisesta

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kansainvälisiä sopimuksia ei luotu tilanteisiin, joihin niitä on sovellettava nyt. Presidentin mielestä olisi käytävä vakavat keskustelut siitä, miten toimitaan. Presidentin mielestä olisi pohdittava, otetaanko kaikki turvapaikkahakemukset vastaan.

– Itse näen, että Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niistä pidetään kiinni. Jos sitten halutaan käydä keskustelua näistä sopimuksista irtautumiseksi, se on aivan eri keskustelu kuin akuutti tilanne tällä hetkellä tuolla rajalla. On ihan eri keskustelu käydä keskustelua, halutaanko irrottautua sopimuksista, Marin sanoo.

Marinin mukaan asia ei ole mustavalkoinen, eikä Kreikka hänen nähdäkseen halua irtautua sopimuksista. Väliaikaisesti se kuitenkin rajoittaa turvapaikkahakemuksia, ja syynä on poikkeuksellinen, hybridivaikuttamisen viittaava tilanne, Marin kuvaa.

Marin toivoo, että Eurooppa pääsisi eteenpäin yhteisen turvapaikkapolitiikan rakentamisessa, kun Turkin ja Kreikan rajan tilanne luo siihen painetta.

Kangasalla Pitkäjärven koulussa noin 90 oppilasta ja osa henkilökunnasta on altistunut koronavirustartunnalle, kertoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sunnuntaina.

Sairaanhoitopiirin mukaan opetus Pitkäjärven koulussa keskeytetään alkavaksi viikoksi ja kaikki tartunnalle altistuneet laitetaan karanteeniin.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa järjestettiin asiasta tiedotustilaisuus klo 17.

Sairaanhoitopiirin mukaan altistumiset liittyvät uusimpiin todettuihin tartuntoihin Pirkanmaalla, joista yksi liittyy Kangasalla Pitkäjärven kouluun ja kaksi Tampereen yliopistoon. Pitkäjärven koulussa tartunnan saanut on opetushenkilökuntaan kuuluva, tiedotustilaisuudessa kerrottiin.

Altistuneiksi katsotaan kaikki oppilaat, joita hän on opettanut maanantaina ja tiistaina, sanoi osastoylilääkäri Jaana Syrjänen Taysista tiedotustilaisuudessa. Hänen mukaansa sairastunut voi hyvin ja on eristyksessä.

– Korostan, että meillä ei ole epidemiaa vaan yksittäisiä tapauksia. Näillä rajaustoimilla pyrimme estämään leviämistä, sanoo Syrjänen.

Kangasalla Vatialassa aivan Tampereen rajan tuntumassa toimivassa yläkoulussa on vajaat 500 oppilasta. Sairaanhoitopiirin mukaan koulun tilat eivät ole tartuntavaarallisia ja niitä voidaan käyttää normaalisti muuhun toimintaan.

– Virukset elävät hyvin vähän aikaa pinnoilla ja kuolevat ihan tavallisilla siivoustoimilla, mitä kouluissa ja yliopistolla tehdään. Olennaisin tartuntatapa on pisaratartunta, joka vaatii läheisen kontaktin, sanoo Syrjänen.

Syrjäseltä kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten hän näkee koronavirustilanteen etenemisen Suomessa ja muualla Euroopassa. Taysin osastoylilääkäri Jaana Syrjänen piti todennäköisenä, että Suomessakin tulee sellaisia tartuntoja, jotka eivät liity matkailuun.

– Siihenkin on varauduttu, hän sanoi.

Myös yliopistolla altistuneita

Myös Tampereen yliopiston opiskelijoita on altistunut koronavirukselle. Sairaanhoitopiirin mukaan altistumiset liittyvät Tampereella perjantaina ja lauantaina todettuihin tartuntoihin. Tartunnan saaneet ovat hyvässä kunnossa ja kotona eristyksessä.

Tampereen yliopiston rehtorin Mari Wallsin mukaan yliopistolla on tarkka ohjeistus koronaviruksen varalle. Yliopiston tilat eivät ole tartuntavaarallisia ja toiminta yliopistossa jatkuu normaalisti, Walls sanoo.

Pääosa altistuneista on Rakennetun ympäristön tiedekunnan opiskelijoita Hervannan kampukselta, kerrotaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa. Heitä on alle 20, ja heidät on laitettu karanteeniin.

Lue lisää:

Koronaviruksen sulkeman koulun vanhemmat miettivät nyt, voiko töihin mennä – äidin mukaan teinin ensireaktio kertoo, ettei paniikkia ole

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Lauttasaaren ala-asteen koululaisia karanteeniin, Ylen toimittaja Italiassa: Ihmiset ovat hämmentyneitä

Yle Roomassa: Uusien tartuntojen vyöry aiheutti Pohjois-Italian eristystoimet

Koulut kiinni, häät ja hautajaiset peruttu – Hallitus määrää järeitä rajoituksia Pohjois-Italian epidemia-alueille

Pitkäjärven koulu Pirkanmaalla on suljettu koronaviruksen takia ensi viikon ajaksi. Lisäksi noin 90 oppilasta ja osa henkilökunnasta asetetaan kahden viikon karanteeniin altistumisen takia.

Kangasalan opetuspäällikkö Merja Lehtonen sanoo, että sairastunut kuuluu opetushenkilökuntaan. Hän ei ota kantaa, onko tartunta peräisin Pohjois-Italiasta.

Lehtosen mukaan oli jollakin tavalla odotettua, että virus iskee myös Pirkanmaalle ja toiseen kouluun Helsingin Viikin jälkeen.

– Tämä osui nyt meille. En ollut hirvittävän yllättynyt, Lehtonen sanoo.

TAYSin infektiolääkärin Jaana Syrjäsen mukaan koulu suljettiin viikoksi, koska opettajia on niin paljon karanteenissa. Opetusta olisi ollut vaikea järjestää. Lehtonen vahvistaa tämän.

Tartunta osui opetushenkilökuntaan

Kaikkiin altistuneisiin otetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan yhteyttä ja kaikki altistuneet asetetaan karanteeniin.

Tartunnan saanut jäi TAYSin infektiolääkäri Jaana Syrjäsen mukaan keskiviikkona pois töistä. Hänellä on voinut olla oireita alkuviikosta ja tämä otetaan varovaisuusperiaatteen mukaan huomioon. Kaikki oppilaat, joita opettaja on opettanut maanantaina tai tiistaina, katsotaan Syrjäsen mukaan altistuneiksi.

Lehtosen mukaan kaikkiin oppilaisiin ei ollut ehditty ottaa iltapäivällä yhteyttä mutta heihin otetaan yhteyttä. Tieto sairastumisesta tuli opetuspäällikölle lauantaina illalla ja sen jälkeen kokoontui kunnan valmiusryhmä.

Lähiopetus keskeytetään alkavaksi viikoksi. Opetus on ensi viikolla etäopetusta.

Koulun tilat eivät ole viranomaisten mukaan tartuntavaarallisia ja niitä voidaan sairaanhoitopiirin mukaan käyttää normaalisti muuhun toimintaan. Jaana Syrjäsen mukaan oleellisin tartunnan tapa on pisaratartunta. Virukset eivät elä pitkään pinnoilla.

Pitkäjärven koulu sijaitsee Kangasalla aivan Tampereen rajan tuntumassa. Pitkäjärven koulussa toimivat vuosiluokat 7–10, oppilaita lukuvuonna 2018–2019 on noin 470.

Ei paniikkia perheissä

Pitkäjärven vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Anne-Maarit Elo on juuri kuullut uutisesta kolmen jälkeen sunnuntaina. Hänen lapsensa kuuli asiasta tekstiviestillä. Uutinen ei aiheuttanut paniikkia, mutta monia avoimia kysymyksiä on vielä.

– Teinin eka reaktio, oli että: jes ei koulua. Tuolla hän pelaa kaverin kanssa netissä.

Elolla ei ole tietoa, onko lapsi ollut lähikontaktissa sairastuneeseen. Hän aikoo olla esimieheensä yhteydessä, pitääkö myös hänen olla poissa töistä.

– Jos puhelinsoitto tulee, soitan pomolle, jos jään kotiin. En aio ottaa riskiä töissä, missä kohtaan paljon ihmisiä.

Perheessä on neljä henkilöä. Tätä ennen koronavirus oli tullut lähelle vain uutisista. Mieleen oli juolahtanut, pitääkö ostaa hernekeittopurkki karanteenin varalle.

Nyt koulun sulkeminen tuo uutisen eri tavalla konkreettiseksi, koska periaatteessa kuka tahansa vanhempi Suomessa voisi kohdata vastaavan tilanteen.

Elo on kuitenkin toiveikas, että kotona olo sujuu hyvin.

– Eiköhän me selvitä tästä.

Samaa sanoo toinen Vanhempainyhdistyksen äiti Hanna Majanmaa. Hänen mukaansa 14-vuotias oli ilmoittanut koulun sulkemisesta iloisena. Majanmaa oli myös saanut koululta Wilma-viestin.

Perhe ei tiedä, onko altistumista tapahtunut.

– Meillä ei ole minkäänlaista paniikkia. Olemme odottaneet, koska virus kosahtaa ja nyt se kosahti näin lähelle.

Majanmaa odottaa lisätietoa illan tiedostustilaisuudesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri järjestää infon viideltä aiheesta.

Hanna Majanmaa sanoo, että voi tehdä tarvittaessa etätöitä ensi viikolla.

Jaana Syrjänen kertoi infossa, että jos altistuneella henkilöllä ei ole oireita, hän on karanteenissa ja hänen perheenjäsenensä voivat liikkua vapaasti. Jos henkilö on eristyksissä, hänen perheenjäsenensä ovat vasta silloin karanteenissa.

Kangasalan terveyspalveluiden koronavirusneuvontapuhelin toimii sunnuntaista 8.3.2020 klo 16 alkaen numerossa 03 5655 4020. Neuvontapuhelimesta Kangasalla asuvat saavat yleisluonteista neuvontaa koronavirusinfektiosta joka päivä kello 8–21.

Myös muita tartuntoja Pirkanmaalla

Kahteen muuhun Pirkanmaalla perjantaina ja lauantaina todettuun tartuntaan liittyy altistumisia Tampereen yliopistolla. Tiedossa olevia altistuneita on alle 20.

Kaksi opiskelijaa on tartunnan vuoksi eristyksissä. Altistuneet ovat karanteenissa, kertoo Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls. Sairaanhoitopiirin mukaan sairastumiset liittyvät Pohjois-Italiaan.

Pääosa altistuneista on Rakennetun ympäristön tiedekunnan opiskelijoita Hervannan kampukselta. Yliopiston tilat eivät ole tartuntavaarallisia ja niitä voidaan sairaanhoitopiirin mukaan käyttää normaalisti.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Lauttasaaren ala-asteen koululaisia karanteeniin, Ylen toimittaja Italiassa: Ihmiset ovat hämmentyneitä

Kangasalla keskeytetään opetus 500 oppilaan koulussa koronaviruksen vuoksi, 90 oppilasta altistunut

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kehottaa Kreikkaa "avaamaan portit" rajan yli pyrkiville ja päästämään tulijat muihin Euroopan maihin. Erdoğan esitti kommentit televisioidussa puheessaan Istanbulissa.

Lisäksi Erdoğan sanoi lähtevänsä maanantaina Belgiaan keskustelemaan EU:n edustajien kanssa. Keskustelun aiheeksi hän nimesi siirtolaistilanteen.

Kreikan rajalle on saapunut tuhansittain ihmisiä sen jälkeen, kun Turkki kertoi avaavansa rajansa Eurooppaan. Taustalla oli tilanteen kärjistyminen Syyrian Idlibissä, jossa viime viikolla kuoli Turkin sotilaita Syyrian hallinnon tekemässä iskussa.

Sittemmin tilanne Idlibissä on jossain määrin rauhoittunut Turkin ja Venäjän torstaina sopiman tulitauon astuttua voimaan, vaikka tulitauko ei olekaan pitänyt täysin.

EU-maat ovat vaatineet Erdoğania pitämään kiinni vuonna 2016 solmitusta EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta. Sopimuksen mukaan Turkki saa EU:lta miljardien eurojen korvauksen siitä, että Turkki estää siirtolaisten tulon EU:hun.

Turkki on myös syyttänyt EU:ta pakolaissopimuksen rikkomisesta. Sen mukaan EU ei esimerkiksi ole vastaanottanut Turkista pakolaisia sopimuksen edellyttämällä tavalla.

Turkissa asuu tällä hetkellä nelisen miljoonaa syyrialaista siirtolaista ja pakolaista, mikä on aiheuttanut talousongelmista kärsivässä maassa Erdoğanille sisäpoliittista painetta.

Lisää aiheesta:

Turkin rannikkovartiosto: Erdoğan määräsi estämään siirtolaisten Egeanmeren ylitykset

EU ei suostu antamaan lisää rahaa maahanmuuttajien virralla uhkailevalle Turkille – "Meidän ei pidä reagoida painostukseen"

Analyysi: Mikä meni pieleen EU:n ja Turkin välillä? Pakolaissopimus osoittautui sudeksi

Kirjeenvaihtajalta: EU:n täytyy parantaa tahtia, jos se haluaa eroon sitä uhkaavasta loputtomasta pakolaiskriisistä

Itähelsinkiläisessä Roihuvuoren seniorikeskuksessa tiedetään, mikä on ollut viime viikkojen kestopuheenaihe.

Kiinasta maailmalle levinnyt koronavirusepidemia.

– Olen katsonut kaikki uutiset, sanoo seniorikeskuksessa asuva Sinikka Piik.

Piik ei ole koronaviruksesta huolissaan, vaikka Euroopassa puhutaan jo tuhansista tartunnan saaneista, maailmanlaajuisesti yli sadastatuhannesta.

– Ei se pelota. En oikein usko, että se tulisi tänne meille, hän sanoo ja viittoo ympärilleen.

Piik kertoo luottavansa suomalaisiin ja siihen, että terveysviranomaiset hallitsevat tilanteen.

Vieraillakin täällä voi – kunhan ei tuo tautia mukanaan, Piik tuumii.

Flunssaisena vanhainkodissa ei saa käydä

Samaa sanoo Roihuvuoren seniorikeskuksen johtaja Maritta Haavisto.

– Täällä voi vierailla, mutta tietenkin vain terveenä ja oireettomana. Normaalia maalaisjärkeä käyttäen.

Haavisto tähdentää tämän pätevän kaikkeen sairastamiseen, ei pelkästään otsikoissa olevaan koronavirukseen.

Esimerkiksi tavallisessa flunssassakaan vanhainkodissa ei ole suotavaa vierailla.

– Vanhukset ovat riskiryhmää saamaan ihan kaikenlaista flunssaa ja influenssaa. Mutta jos ei ole flunssainen eikä ole muitakaan sairauden oireita, niin tervetuloa, Haavisto toteaa.

Pelko koronaviruksesta ei ole vaikuttanut helsinkiläisen vanhainkodin arkeen muutoin kuin siten, että henkilökunta seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n, Helsingin kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin antamia ohjeita useamman kerran päivässä.

Myös hyvään käsihygieniaan kiinnitetään tarkkaan huomiota niin henkilökunnan, asukkaiden kuin vierailijoiden kohdalla.

– Muuten elämme niin kuin ennenkin, Haavisto summaa.

Maailmalla vierailuja kehotetaan välttämään – miksei Suomessa?

Kysymys siitä, miten vanhustenhoidossa on varauduttu vallitsevaan koronatilanteeseen, ei ole kuitenkaan aiheeton, sillä virus vaikuttaa olevan erityisen vaarallinen juuri vanhoille ihmisille.

THL:n mukaan eniten vakavia tautitapauksia ja kuolemia on havaittu yli 60-vuotiailla, joilla on ennestään jokin perussairaus, esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti.

Korkein riski on yli 80-vuotiailla, THL toteaa nettisivuillaan.

Maailmalla koronapelko on johtanut jyrkkiinkin kannanottoihin. Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on uutistoimistotietojen mukaan kehottanut kansalaisia välttämään vierailuja vanhainkoteihin, jotta niiden asukkaat eivät altistuisi koronavirukselle. Suomessa asiasta on kirjoittanut muun muassa MTV.

Virossa Tallinnan sairaalat ovat puolestaan alkaneet rajoittaa vierailuja niiden potilaiden luo, joilla on jo valmiiksi alhainen vastustuskyky, uutisoi Postimees-lehti eilen lauantaina.

Suomessa kunnat seuraavat tiiviisti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita, sanoo Maritta Haaviston tavoin Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen.

Mahdolliseen koronavirusepidemiaan on vanhainkodeissa käytännössä varauduttu ylläpitämällä hyvää käsi- ja asumishygieniaa, Pikkarainen toteaa.

– Meillä on hygienianormisto aina voimassa. Nyt, tässä tilanteessa, sitä on terästetty: olemme laittaneet ohjeet esille muistuttamaan vierailijoita, omaisia ja muita keskuksissa asioivia käsi- ja yskimishygieniasta. Muuta varautumista ei ole tällä hetkellä tarvittu.

Pikkarainenkaan ei suosittele vierailemaan vanhainkodissa flunssaisena.

– Silloin kannattaa pysyä kotona.

Millaisessa tilanteessa vierailuja vanhainkoteihin voitaisiin suoranaisesti rajoittaa?

– Jos epidemiatilanne tulisi, siinä vaiheessa otettaisiin näitä toimenpiteitä käyttöön. Epidemiologia perustuu tieteeseen ja laskelmiin, ja sen takia kaikki nämä toimenpiteet otetaan käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun niiden aika on ja kun niistä on hyötyä. Ei etukäteen, Pikkarainen vastaa.

Hoivayhtiö Attendo: Riskialueilla olleiden pääsyä rajoitetaan

Myös suurissa hoivayhtiöissä koronaan varaudutaan viranomaisten ohjeita seuraamalla ja huolellisesta käsienpesusta muistuttamalla.

Sekä Esperi Care että Attendo kertovat perustaneensa erilliset varautumisryhmät, jotka muun muassa seuraavat tilannetta ja päivittävät ohjeistuksia.

– Suomi ei ole vielä epidemia-alue, mutta olemme valmistautuneet siihen, että epidemia voi levitä myös Suomeen, Attendon liiketoimintajohtaja Virpi Holmqvist toteaa sähköpostitse.

Hän muistuttaa, etteivät hoivakotien asukkaat matkusta itse, minkä takia mahdollinen infektiolähde olisi todennäköisesti joku vierailevista omaisista tai työntekijöistä.

– Olemme rajoittamassa hoivakoteihin pääsyä niiltä omaisilta ja työntekijöiltä, jotka ovat oleilleet tai vierailleet riskialueilla, Holmqvist kertoo.

Esperi Caren laatujohtaja ja ikäihmisten liiketoimintajohtaja Arne Köhler sanoo, että kaikenlaisten hengitystieinfektioiden ehkäisyssä ensisijaista on tarkka hygienia ja siksi vierailijoille korostetaan hyvää käsi- sekä yskimishygieniaa erillisillä ohjeistuksilla.

Sairaana hoivakotiin ei voi tulla, hän toteaa.

– Muutoin asukkaillamme on täysi oikeus ja mahdollisuus tavata itselleen tärkeitä läheisiä tai ystäviä.

Vanhainkodin johtaja: Käsienpesu on riittävä varotoimi

Itä-Helsingissä Roihuvuoren seniorikeskuksessa koronatilanne ei ole herättänyt suuremmin huolta, arvioi johtaja Maritta Haavisto.

Sinikka Piikin tavoin moni luottaa siihen, että suomalainen terveydenhuolto toimii, Haavisto jatkaa.

Hän toteaa, että tässä vaiheessa käsienpesu – kun sen tekee hyvin ja ohjeiden mukaisesti – on riittävä varotoimi.

– Vierailuja vanhustenkeskuksessa ei tarvitse tässä kohtaa rajoittaa erityisesti, johtaja sanoo.

Voit keskustella aiheesta tänään sunnuntaina kello 22:een asti.

Lue seuraavaksi:

Lue tästä jutusta uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koulut kiinni, häät ja hautajaiset peruttu – Hallitus määrää järeitä rajoituksia Pohjois-Italian epidemia-alueille

Helsingin Vanhan yo-talon disko perutaan koronan vuoksi – "Ehkä hätävarjelun liioittelua, mutta ollaan yli viisikymppisiä ja perussairauksia löytyy"

Mitä uudesta koronaviruksesta tiedetään nyt? Asiantuntija vastaa

Kun asiakkaita pompoteltiin ja hoitajat olivat töykeitä, oli muutos välttämätön – nyt Hyrylän terveysasemalla hoitoon pääsee heti

Hallitus aikoo kiristää hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnista. Teimme jonokoneen, josta voi käydä tarkistamassa, miten nopeasti pääset nyt lääkäriin omalla terveysasemallasi.

Voisivatko Pohjanmeren jättipadot suojella meitä ilmastonmuutoksen aiheuttamalta merenpinnan nousulta?

Merentutkijakaksikko Alankomaista ja Ruotsista ehdottaa kahden jättimäisen padon rakentamista Pohjanmereen. Padoilla olisi tarkoitus torpata ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu Pohjois-Euroopassa. Hurjalla ehdotuksella halutaan herättää keskusteluja ilmastomuutoksen valtavista vaikutuksista ympäristöömme.

Moni yli kolmekymppinen nainen haluaa nyt lääkäriltä arvion hedelmällisyydestään – Anni Eresmaa-Korhonen murehti hedelmällisyyttään jo 22-vuotiaana

Kun Anni Eresmaa-Korhonen oli parikymppinen, hänen kuukautisensa olivat hyvin kivuliaat ja kierto epäsäännöllinen. Se herätti huolen omasta hedelmällisyydestä.

Laulukoe on suomalaisille tavallinen trauma, selviää Ylen kyselystä – Tutkija: "Epämusikaalisuuden leima voi johtaa tunteeseen, ettei ole oikeutta tehdä musiikkia"

Miksi musiikintunneista voi jäädä traumoja? "Ei minun pidä musiikista mitään yrittää oppia, koska perheeni on köyhä ja epäkultturelli" – suomalaiset kertoivat Ylelle kokemuksiaan musiikinopetuksesta. Väitöskirjatutkija Minja Koskela jakoi lukijoiden Ylelle lähettämät musiikkikokemukset kuuteen kategoriaan.

Yle Michiganissa: Trumpin taakse loikanneet osavaltiot ratkaisevat Yhdysvaltain presidentinvaalit – Takaako talouskasvu jatkokauden?

Yhdysvaltain viime presidentinvaaleissa Keskilänsi heilahti oikealle. Mutta jääkö heilahdus pysyväksi? Kävimme Michiganin Monroessa, jonka asukkaiden äänillä on ensi syksyn vaaleissa poikkeuksellisen suuri merkitys.

Uuden Musiikin Kilpailu tarjosi lauantaina todellisen jännitysnäytelmän. Kansainvälinen raati rankkasi hieman yllättäen Aksel Kankaanrannan Looking back -kappaleen ykköseksi, ja yleisön äänet vei täpärästi ennakkosuosikki Erika Vikmanin Cicciolina. Kankaanrannan kappale sai kuitenkin lopulta myös yleisöltä tarpeeksi pisteitä voittoon.

UMK tarjosi viisuihin kaivattua jännitystä kahden kutsuvierasvuoden jälkeen. Paluu vanhaan oli onnistunut, sillä myös lopputulos herätti paljon tunteita puolesta ja vastaan.

Vikmanin Cicciolinalla oli etukäteen hurja etumatka muihin viisuehdokkaisiin nähden. Biisi oli kerännyt kuunteluja sekä Youtubessa että Spotifyssa yli miljoona kertaa ja aiheuttanut keskustelua Suomen lisäksi ulkomailla. UMK-finaalissa biisin esitys ei kuitenkaan vakuuttanut tarpeeksi äänestäjiä.

Tänä vuonna UMK:n esitykset oli toteutettu poikkeuksellisen hienosti. Kaikkiin kappaleisiin oli kehitelty biisejä tukevat visuaaliset maailmat. Ennakkoveikkailuissa Aksel Kankaanrannan kappale oli jäänyt muiden varjoon, mutta lavalla biisi nousi uuteen lentoon artistin varmojen laulutaitojen ja esitystä mukailevien modernien visuaalisten elementtien myötä.

Voiton ratkettua ennakkosuosikki Erika Vikmanin pokka piti erinomaisesti. Toisaalta hän oli jo kisan iso voittaja. Entinen tangokuningatar oli kisan myötä luonut nahkansa uudelleen, ja ura uutena Kikkana on kotimaassa taattu. Mitä lisäarvoa Euroviisut olisivat tuoneet suomidiscon uudelle kuningattarelle?

Aksel Kankaanranta on sen sijaan villi kortti. Hän oli voiton jälkeen luonnollisesti hämillään, koska ei uskonut voittoonsa itsekään. Laulaja on median edessä huomattavan vähäsanainen, vaikkakin ihailtavan rauhallinen mies. Euroviisuissa kansainvälinen media voi kokea niukkapuheisen suomalaisen joko eksoottisena tai kiusaannuttavana.

Kankaanranta juhli voittoaan muiden UMK-finalistien kanssa vähäeleisesti. Hänellä ei ollut päällään prameaa esiintymisasua vaan valkoisen kauluspaidan yli menevät henkselit ja maihareiden yläpuolelle ulottuvat villasukat. Hän oli voittobileissä kuin kavereiden kanssa karaokeillassa, kun lauloi muiden finalistien kanssa näiden edustuskappaleita. Vielä kun vieressä bailasivat huomiosta nauttivat Erika Vikman ja Krista Siegfrieds, kontrasti ei voisi olla suurempi.

Kun Suomi viimeksi kunnolla pärjäsi Euroviisuissa, maatamme edusti Softengine vuonna 2014. Tuolloin nuorista miehistä koostuva bändi luotti omaan biisiinsä ja esiintyi median edessä juuri sen verran kuin tunsi riittäväksi. Kimiräikkösmäinen tyyli osottautui riittäväksi 11. sijaan.

Samalla tyylillä Aksel Kankaanranta voi pärjätä Rotterdamissa.

Tänä vuonna Euroviisut voivat tosin olla täysin erilaiset kuin aikaisemmin koronaviruksen takia. Perutaanko kisat? Tuskin kokonaan. Vaihtoehtona on se, että kilpailijat esiintyvät tyhjälle katsomolle kuten viikonloppuna Tanskan omassa viisufinaalissa. Yhtenä vaihtoehtona on se, että kunkin maan edustajat esiintyvät etäyhteydellä oman maan studiosta.

Kävipä miten tahansa, Aksel Kankaanrannan esitys on jo sellaisenaan kansainvälistä tasoa.

Lue myös: Aksel Kankaanranta Suomen Euroviisu-edustajaksi: "Kiitos kaikille, jotka äänestivät, olette hyvin ihania" – Erika Vikmanin Cicciolina jäi täpärästi kakkoseksi

Koulukiusaaminen on aina kova kokemus, mutta kiusaaminen verkossa on usein vielä julmempaa: sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ei pääse pakoon eikä verkko unohda.

– Sosiaalisessa mediassa kiusaaminen on niin hemmetin raakaa. Sitä on niin helppo tehdä nimettömänä, Sami Orava toteaa vakavana.

Oravalla on kokemusta koulukiusaamisesta, joka tapahtui aivan hänen lähipiirissään. Koko ala-asteen jatkunut kiusaaminen eteni aina koulun vaihtamiseen ja poliisitutkintaan asti. Tapaus jätti jäljet nuoren ja hänen perheensä elämään.

Koulukiusaamisen kitkeminen onkin yksi syy, miksi Orava toimii Mad Viking Finlandin puheenjohtajana ja sai hänet perustamaan yhdistyksen yhdessä viiden muun aktiivin kanssa.

Mad Viking Finland on sosiaalinen parta- ja viiksiklubi. Vaikka tällä hetkellä hyväntekeväisyysyhdistys tekee näkyvää työtä koulukiusaamisen kitkemiseksi, auttaa se myös vähäosaisia ja vanhuksia.

– Monet pienetkin teot ovat hyviä tekoja. Pienistä puroista kasvaa isoja, kertoo Myllymäki, joka itse on käynyt vanhainkodeissa soittamassa musiikkia ja ulkoiluttamassa vanhuksia, kertoo yhdistyksen sihteeri Jere-Miikka Myllymäki.

Henkistä apua koulukiusaamisen jälkeen

Kiusaaminen on yhä edelleen yleinen ongelma kouluissa. Esimerkiksi turkulaisissa peruskouluissa viime syksynä käyttöön otettu Someturva-palvelu osoittautui tarpeelliseksi: yli kolmasosa nuorten ilmoittamista tapauksista täytti rikosten tunnusmerkit. Neljän kuukauden aikana palvelun kautta ilmoitettiin yli 70 häiriköintitapausta.

– Vaikka kiusaamistoleranssin väitetään kouluissa olevan nolla, niin kyllä sitä tapahtuu, Myllymäki kertoo.

Lapsia kiusataan usein vanhempien tietämättä luokkien ja kaveriporukoiden WhatsApp-ryhmissä tai haukutaan Instagramissa, Snapchatissa tai TikTokissa.

Myllymäen mukaan monet ei ymmärrä, että internettiin laitettua ei välttämättä koskaan saa sieltä pois. Whatsapp-ryhmissä ja Snapchatissa voidaan jakaa kavereista salaa otettuja kuvia, jotka eivät kuitenkaan pysy ryhmän sisällä, vaan niitä jaetaan eteenpäin.

– Se on todella vaarallinen maailma, josta keskustelemme paljon nuorten kanssa, Orava kertoo.

Someturvan Suvi Uskin Ylelle lokakuussa antaman haastattelun mukaan kiusaaminen verkossa voi olla julmempaa kuin niin sanotusti perinteinen kiusaaminen.

– Sitä ei pääse pakoon, se seuraa kaikkialle eikä verkko unohda, Uski sanoo.

Muhkeapartaiset viikingit keksivät partakummit avuksi

Mad Viking Finland ei ole pyrkinyt keksimään pyörää uudestaan, miten koulukiusaamista voisi kitkeä. Oravan mukaan Suomessa on monta hyvää tahoa, jotka esimerkiksi kiertävät kouluissa puhumassa. Mad Viking Finland pyrkiikin tekemään yhteistyötä eri tahojen kanssa ja täten auttamaan.

Oma juttukin on kehitteillä: koulukiusaamisen jälkihoito. Vaikka kiusaaja ja kiusattu sopisivat, jättää kiusaaminen uhrin usein tuetta.

– Kiusatun henkinen maailma voi olla todella murentunut. Viime syksynä aloimmekin kehitellä partakummeja, jota pilotoimme tämän vuoden aikana, Orava kertoo.

Partakummin tarkoituksena on antaa henkistä tukea, olla yhteydessä ja tehdä yhdessä kivoja asioita. Partakummeja on tarkoitus kouluttaa yhdessä Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkun kanssa.

– Moni asia olisi paljon helpompaa, kun juteltaisiin enemmän, Myllymäki kertoo.

Partapäivä ja partaöljyä

Mad Viking Finland joka pyrkii tekemään hyvää laaja-alaisesti. Parin vuoden aikana Mad Viking Finland on osallistunut muun muassa Hopen joululahjakeräyksiin.

Viime vuoden yksi isoimpia projekteja oli partatuotevalmistajan ja Turmion Kätilöt-bändin kanssa yhteistyössä tehty partaöljy, jonka tuotto ohjautui Lastenklinikoiden Kummit ry:lle. Myös tänä vuonna on tulossa uusi tuote uuden yhtyeen kera.

Yksi Mad Vikingsin suurimpia tapahtumia on syyskuussa järjestettävä Partapäivä. Viime vuonna tapahtuma keräsi viime vuonna reilu sata parrakasta jäsentä, mutta tämän vuoden syyskuussa tapahtumaa on tarkoitus kasvattaa tapahtumaa ja tuoda ohjelmaa myös perheille. Viime vuoden tuotto ohjautui TAYS:n lasten ja nuorten psykiatriselle osastolle.

Leppoisia nallekarhuja, sata jäsentä mukana

Vuonna 2017 perustetulla yhdistyksellä on Suomessa satakunta aktiivia, joista Etelä-Pohjanmaalla on parikymmentä. Toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen.

Vaikka vihaiset viikingit saattavat nimen ja ehkä hieman ulkoisen olemuksensa perusteella näyttää pelottavilta, uskaltaa heitä lähestyä tapahtumissa.

– Olemme karuja, karskeja ja karvaisia miehiä, Orava naurahtaa.

– Mutta leppoisia nallekarhuja, lisää Myllymäki pilke silmäkulmassa.

Orava haluaa korostaa, että Mad Viking Finlandilla ei ole mitään tekemistä moottoripyörien kanssa. Syrjintä, rasismi ja kiusaaminen ovat ehdottomasti kiellettyjä.

Kuinka tiukka on sitten viiksi- ja partaehto jäsenyydessä? Pelkkä sänki ei kuulemma riitä.

– Naiset ovat tervetulleita, mutta kannatusjäseninä, Orava toteaa.

Lue seuraavaksi:

Jarno Jäppinen kertoo, kuinka häntä nöyryytettiin, kiristettiin ja hakattiin kouluissa – nyt hän vaatii kaupungilta korvauksia koulukiusatuille,

Kajaanilainen Markku Karjalainen kärsi mielenterveysongelmista, auttaa nyt vertaisiaan – "Ettei muiden tarvitse olla yksin"

Aspergerin oireyhtymää on totuttu lähestymään ongelmana.

Ohjelmointi- ja insinöörialalla työskentelevät Asperger-ihmiset ovat kuitenkin normaali ilmiö, koska he pystyvät tekemään tarkkuutta ja keskittymistä vaativaa asiantuntijatyötä.

Suomessa heitä on nyt alettu määrätietoisesti palkata ja kouluttaa koodareiksi ja testaajiksi. Introvertteja osaajia löytyy yhä työmarkkinoiden ulkopuolelta.

Arkikielessä puhutaan edelleen Asperger-ihmisistä, vaikka virallisesti heidän erityispiirteensä luokitellaan autisminkirjoon kuuluvaksi neurobiologiseksi keskushermoston kehityshäiriöksi.

Autismin kirjon ihminen tuntee voimakkaasti

Yksi lähes kaikkia Asperger-ihmisiä yhdistävä piirre on syvästi tunteminen. Autismin kirjon ihmisten tunteet ovat paljon voimakkaampia kuin neuronormaaleilla.

Toinen yleinen ja lähes kaikille Asperger-ihmisille yhteinen piirre on sosiaalinen rajoittuneisuus. Tällainen introvertti on haluttu työntekijä it-maailmassa.

– Asperger-ihmiset ovat luotettavia ja tekevät työnsä hyvin. He eivät juurikaan mene rahan perässä, vaan ovat kiinnostuneita keskittymään työhönsä pitkäänkin, sanoo vuosi sitten Asperger-diagnoosin saanut Vesa Salander.

Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut entinen Nokia-insinööri oli kymmenen vuotta työttömänä ennen kuin pääsi töihin Unicukseen. Kyse on firmasta, joka palkkaa pelkästään autisminkirjon ihmisiä ohjelmistotehtäviin, testaukseen, koodaukseen ja numeron murskaukseen erilaisiin asiakasyrityksiin.

Keskeisiä vaatimuksia ovat Asperger-diagnoosi, tutkinto ja englannin kielen taito.

Työllistymistilannetta on muuttanut viime vuonna Suomeen rantautunut norjalaisfirma, joka palkkaa autisminkirjon henkilöitä konsulttitehtäviin asiakasyrityksissä. Salander työskentelee Unicuksen kautta kansainvälisessä ohjelmistoyritys Vismassa kulunvalvontaohjelmistojen koodaajana ja testaajana.

– Vesa on tehnyt aivan loistavaa duunia, sanoo Visma Megaflexin toimitusjohtaja Mika Luukko.

Hän arvioi Salanderin palkkaamisen hyödyttävän aidosti kaikkia osapuolia. Visma sai ammattitaitoisen tekijän, Unicus pään auki Suomessa ja pitkään työttömänä ollut Salander sai töitä.

Visma Megaflex on pieni yksikkö 10 000 hengen korporaatiossa, joka Suomessakin työllistää 1200 henkeä. Luukon mukaan on hyvät mahdollisuudet siihen, että malli leviää koko yhtiöön.

Asperger-oppilaat voivat keskittyä sataprosenttisesti

Mika Luukko kertoo oman erityisopettajaäitinsä kokemusten loiventaneen kynnystä lähteä mukaan Unicuksen tarjoamaan mahdollisuuteen.

– Äidin mukaan Asperger-oppilaat ovat kaikkein mahtavimpia, koska he pystyvät keskittymään tehtäväänsä sataprosenttisesti, sanoo Luukko.

Unicus ottaa kerralla työkokeiluun 3–4 ihmistä. Työkokeilussa totutellaan omalla toimistolla työelämään ja mahdollisesti laajennetaan it-osaamista.

Kun kokeilijalle löytyy oma asiakasprojekti, otetaan tilalle uusi työkokeilija. Tarkoituksena on palkata noin kymmenen uutta työntekijää vuosittain.

Autismisäätiö arvioi, että Suomen autismin kirjon 65 000–80 000 ihmisen joukossa Unicusin toiminnan kannalta potentiaalista kohderyhmää on useita tuhansia työttömiä.

Suomen Unicusin toimitusjohtaja Jukka Mikkosen mukaan työntekijöille maksetaan alan työehtosopimusta korkeampaa palkkaa alusta saakka. Kahden vuoden jälkeen palkka neuvotellaan uusiksi, koska tässä vaiheessa työntekijä on niin sanotusti markkinakelpoinen. Se tarkoittaa, että hän voisi halutessaan vaihtaa työpaikkaa.

Kahden vuoden päästä toimintaa on tarkoitus laajentaa Helsingin ulkopuolelle. Vielä ei ole tiedossa, suunnataanko Ouluun, Turkuun vai Tampereelle.

Vesa Salanderin eropaketti venyi 10 vuoden työttömyydeksi

Vuonna 2008 diplomi-insinööriksi valmistunut Vesa Salander teki useamman vuoden töitä Nokialle Tampereella. Nokian alamäen alkaessa hän otti firman tarjoaman vapaaehtoisen eropaketin ja lähti pitkään haaveilemalleen reissulle Afrikkaan ja Aasiaan.

Kun hän palasi Suomeen, työelämään pääsy osoittautui vaikeaksi ja lähes vuosikymmen meni työttömänä. Salander alkoi ymmärtää työllistymisongelmansa luonteen vasta saatuaan te-toimiston aloitteesta Asperger-diagnoosin.

Työhaastattelussa menestymisessä on pitkälti kyse kehon kielestä, silmäkontaktista ja asenteen verbaalisesta mittaamisesta.

– Nehän ovat minun heikkouksiani. Keskityn vain siihen, mitä sanotaan. Työhaastattelu tuntuu siltä kuin olisi sotaan lähdössä, sanoo Salander.

Lapsena Ylivieskassa hän ei tiennyt olevansa Asperger-ihminen. Autismin kirjon ihmisille yleinen flow-tila oli hänelle kuitenkin tuttu jo silloin.

Hän saattoi lukea karttoja sohvalla tuntikaudet. Ajan kulua ei hyvänolontunteessa huomannut ollenkaan, ja karttojen maailmaan saattoi upota tosi syvälle. Salanderin tunto- ja makuaistit olivat Asperger-ihmisille tyypilliseen tapaan myös yliherkkiä jo lapsena.

– Pienenä piti pesulaput leikata paidoista pois, eikä sukissa saanut olla saumoja. Ne olisivat painaneet ja haitanneet keskittymistä, sanoo Salander.

Flow-tilassa on edelleen helppoa olla, kun käsillä on mielenkiintoinen aihe.

– Ympäröivä maailma ja itse katoaa. Saattaa kulua kymmenen tuntia. Tila tuntuu huumaavalta.

Autisteja palkataan, koska he ovat hyviä

Unicusin ruotsalainen perustaja Lars Johansson-Kjelleröd työskenteli aiemmin rahoitusalalla. Hän sai idean tanskalaisesta Specialisterne-firmasta, kun finanssikriisi alkoi.

– Oli aika tehdä jotakin kokonaan uutta, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Henkilökohtaista suhdetta hänellä ei autismiin tai autismin kirjon ihmisiin ole.

Norjassa yhtiö on toiminut kohta 11 vuotta. Asiakasyritykset ovat isoja teollisuusyrityksiä, pankkeja, vakuutuslaitoksia.

Julkishallinnon kanssa pelkästään autismin kirjon ihmisiä palkkaavan firman on vaikea toimia, koska se ei täytä järjestelmän edellyttämiä kilpailutusvaatimuksia.

Runsaat 70 ihmistä tällä hetkellä työllistävä yritys on sijoittautunut sittemmin Ruotsiin ja viime vuonna myös Suomeen.

Johansson-Kjellerödin mukaan hänen yrityksensä palkkaa autisminkirjon ihmisiä siksi, että he ovat hyviä, ei pelkästään siksi, että he ovat autisteja.

Autisteilla on erilainen ajattelutapa kuin neuronormaaleilla. Koska he ajattelevat yksiselitteisen loogisesti, nollaan sekä ykköseen perustuva tietokonemaailma sopii heille erinomaisesti. Hyvän koodarin pitää ajatella loogisesti.

– Monet autistit hahmottavat yksityiskohdat todella hyvin. He näkevät sellaisia asioita, virheitä ja ohjelmointivirheitä, mitä toiset ihmiset eivät näe, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Tästä syystä monet heistä ovat tottuneet vaikeuksiin ja negatiiviseen kierteeseen koulussa ja työpaikoilla.

Unicusin bisnesideana on antaa autisminkirjon ihmisille ympäristö, missä he voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Tällaisessa ympäristössä he voivat kehittää myös sekä itseluottamustaan että itsetuntemustaan.

Unicusin autistisista työntekijöistä naisia on vain viisi. Neljä viidesosaa Asperger-diagnoosin saaneista on miehiä ja myös it-ala on edelleen hyvin miehinen.

Yhtiön perustajan mukaan naiset pystyvät autismistaan huolimatta toimimaan yhteiskunnassa autismin kirjon miehiä paremmin. Heillä kestää kauemmin ennen kuin asiasta tulee hoitoa vaativa ongelma.

– Naisautistit osaavat piilottaa asian paremmin, ja siksi heitä ei löydetä yhtä helposti. Haluaisimme kyllä mielellään rekrytoida enemmän naistyöntekijöitä, sanoo Johansson-Kjelleröd.

Oulussa alkoi Asperger-ihmisten koodarikoulutus

Oulussa autismin kirjon nuorille vuodenvaihteessa järjestetyllä ohjelmointikielikylpykurssilla, eli pelkistetymmin koodauskurssilla, oli pelkkiä miehiä.

Kurssille pääsyyn ei vaadittu virallista diagnoosia. Tamoran järjestämän ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen rahoittaman työvoimakoulutuksen vetäjä Tom Himanen kiteyttää autistiosaajien työllistymishaasteet sosiaalisten taitojen ylikorostumiseen työhaastatteluissa.

– Monesti ihmiset, joiden ei kuuluisi saada koodaustöitä saavat niitä, koska pärjäävät työhaastatteluissa. Asiansa osaavat autismin kirjon ihmiset taas eivät niissä pärjää, sanoo Himanen.

Oulun yliopiston signaalinkäsittelytekniikan professori Olli Silven kertoo ilmiön olevan hänelle tuttu suuristakin suomalaisista yrityksistä. Hänen mukaansa yritykset, jotka haluavat rekrytoida parhaita asiantuntijoita tärkeille paikoilla, käyttävät rekrytoinnissa tekniikan asiantuntijoita HR-ihmisten sijaan. Näin menetellään silloin, kun olennaista on osaaminen ja keskittymiskyky eikä ekstroverttius.

– Useampikin erittäin hyvin pärjäävä ICT-yrityksen asiantuntija on minulle todennut, että jos olisi joutunut HR-ihmisten haastateltavaksi rekrytointiprosessissa, he eivät koskaan olisi tulleet palkatuiksi, sanoo Silven.

Monesti asiantuntijatehtävissä toimivalla introvertilla on kaverina toinen introvertti ja tätä kautta tiimeihin keskittyy useampiakin, mikä helpottaa kommunikaatiota. Toki ekstroverttejakin Silvenin mukaan tarvitaan.

Idea autisminkirjon koodarikurssiin syntyi oivalluksesta, että on olemassa Asperger-diagnoosin saaneita ihmisiä, jotka ovat työttömänä. Heistä voisi löytyä apu globaaliin koodaripulaan.

– Tulen itse ohjelmistoalalta ja siellä autismin kirjo on ihan normaali asia, sanoo Himanen.

Himanen puhuu ihmisen neuroplastisesta ikkunasta eli aivojen tilasta, joka lapsuudessa auki ollessaan antaa loistavan mahdollisuuden kielten oppimiseen. Autistilla neuroplastinen ikkuna voi Himasen mukaan olla auki vaikka koko eliniän.

Hyvä esimerkki autisteille hyvän ympäristön luomisesta on luokkatilojen vaihtaminen vähemmän kaikuviksi kesken Oulun kurssin.

– Autistin päivä voi mennä pilalle kolinan tai hajun vuoksi. Koska keskittyminen perustuu ympäristöön, tilat vaihdettiin, sanoo Himanen.

Atte Taskilalla on valokuvamuisti

Oulussa kurssilainen Atte Taskila sai Asperger-diagnoosin vuonna 2001. Hänellä on sekä kuulo- että tuntoaistiyliherkkyyttä. Sosiaaliset vuorovaikutustilanteet ovat haasteellisia varsinkin oudompien ihmisten kanssa.

Taskilan mukaan häntä kuvaillaan reippaaksi, ahkeraksi, tunnolliseksi ja järjestelmälliseksi. Taskilan kykyprofiili on epätasainen.

– Minä olen matemaattisesti lahjakas. Visuaalinen, looginen ja matemaattinen päättelykyky ovat vahvoja. Kirjallinen päättelykyky ei ole kovin vahva, enkä pärjännyt kielissä kovin hyvin, sanoo Taskila.

Hänen muistinsa on lähes valokuvamainen. Monenlaiset luvut tipahtelevat tarkkoina puheeseen. Taskila on kuitenkin selvästi oppinut rajoittamaan helposti yksityiskohtiin menevää esitystapaansa tavanomaisempaan suuntaan, jotta viesti menisi neuronormaaleille paremmin perille.

Kempeleläinen Taskila valmistui erityisammattioppilaitos Luovista elektroniikka-asentajaksi vuonna 2010. Koulutustaan vastaavaa työtä hän ei kuitenkaan ole koskaan saanut.

– Unelmani on tämän koodauskurssin avulla päästä liikunta- ja urheiluteknologia valmistavaan yritykseen töihin, sanoo Taskila.

Kai Hyvärisen arki hajosi kappaleiksi

Toista kurssilaista Kai Hyväristä koulu ei ennen lukioikää kiinnostanut lainkaan. Sitten kun kiinnostus heräsi, ei oppimisessa ollut hänen mukaansa mitään ongelmia.

Hän on valmistunut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta ympäristöteknologian insinööriksi. Koulutusta vastaavaa työtä hän ei ole tehnyt koskaan, eikä ole saanut myöskään esimerkiksi puhelinmyyjän hommia.

Syyksi siihen, että työelämä ja Hyvärinen ovat vältelleet toisiaan, hän arvioi omissa puheissaan aina läsnä olevan lakonisen ironian. Itsetunnon kanssa hänellä ei ole ongelmia.

– Työelämä ei kaipaa tällaisia Asperger-ihmisiä, vaan enemmänkin seurallisia, suurpiirteisiä ja huonomuistisia henkilöitä, sanoo Hyvärinen.

Vuonna 2011 hän muutti Joensuusta Ouluun opiskelemaan arkkitehtuuria.

Opiskelut ovat venyneet, ja Hyvärinen luonnehtii elämänhallintansa olevan samantyylistä kuin ADHD-ihmisillä.

– Arki hajosi ihan kappaleiksi. Päädyin lääkärin vastaanotolle ja sitä kautta sain lähetteen tutkimuksiin. Asperger-diagnoosi tehtiin pari vuotta sitten, sanoo Hyvärinen.

Nykyisellään Hyvärinen nostaa työttömyyskorvausta ja opiskelee arkkitehtuuria vain osa-aikaisesti. Niinpä hän hakeutui myös koodarikurssille eikä ole katunut.

Kurssin aikana Hyvärinen teki harjoitustöitä joensuulaiselle ohjelmistoyritykselle ja toivoo työllistyvänsä sinne.

– Tämä on ollut minulle hyvä kurssi ja melkein kyllä pakottaisin kaikki alle kuusikymppiset ihmiset Suomesta opettelemaan koodausta, sanoo Hyvärinen.

Autismin kirjon osaajia löytyy muun muassa teknillisen mekaniikan kaltaisilta osaamisalueilta. Vientiteollisuuden kannalta tärkeän teknillisen mekaniikan ongelmista Yle on kertonut aiemmin esimerkiksi näissä artikkeleissa:

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – "Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta"

Analyysi: Herätys, yliopistot! Konetekniikan alasajo voi käydä todella kalliiksi

Roger Rabb, 75, ei voi lopettaa työtään, koska häntä kalvaa pelko suomalaisen hyvinvointivaltion kohtalosta

Keskustele aiheesta maanantaihin kello 23:een saakka.