Ystävä julkaisee lomakuvan. Hymyilevä selfie, taustalla punainen auringonlasku Intian valtamereen.

Tykkäyksiä satelee. Tällaisista kuvista Facebook -kaverit palkitsevat.

Opettaja Mikko Valtonen ei jaa samanlaisia kuvia. Hän lopetti lentokoneella matkustamisen kuusi vuotta sitten. Lentäminen aiheuttaa suuret ilmastopäästöt ja niitä Valtonen on karsinut elämästään kaikin konstein jo kymmenen vuoden ajan.

– Lentämisen lopettaminen on ollut voimakkain yksittäinen muutos omalla kohdalla, Valtonen sanoo.

Vuosien kuluessa asuminen, liikkuminen, ruoka ja ostokset ovat viilautuneet vähäpäästöisiksi.

Kaukomatkoista luopuminen oli Valtoselle vaikeaa. Nuori mies pelkäsi muuttuvansa tylsäksi ja jämähtäneeksi kavereidensa silmissä.

– Matkailu on status-juttu – sä olet kiinnostava tyyppi ja jännittävä ihminen, kun kaukomatkailet, Valtonen puhuu.

Valtonen on huomannut, että sosiaalisessa mediassa kehuskellaan harvemmin sillä, että pysyy kotikaupungissaan tänäkin vuonna.

Tiputus kymmenestä autosta kolmeen

Mikko Valtonen tietää hyvin tarkkaan, kuinka paljon oma eläminen tuottaa ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia hiilidioksidipäästöjä.

– Minun hiilijalanjälkeni on tänä vuonna 3,3 tonnia, Valtonen kertoo.

Kymmenen vuotta sitten Valtosen päästölukema huiteli 10 tonnissa joka vuosi. Se on saman verran kuin keskiverto suomalainen tuottaa päästöjä nyt. Päästöt syntyvät ihan tavallisesta suomalaisesta asumisesta, liikkumisesta, ruokailusta, ostoksista ja palveluista.

Kymmenen tonnia on kuitenkin ilmastolle liikaa.

Jotta lämpötila ei nousisi kahta astetta enempää, jokaisen maapallon asukkaan pitäisi tiputtaa päästönsä alle kahden tonnin, mielellään lähelle nollaa.

Myös 195 maan johtajat ovat sopineet Pariisin ilmastokokouksessa, että ilmakehän ei annettaisi lämmetä ainakaan yli kahta astetta.

Vegaanipata muhii uunissa

Opettaja Mikko Valtonen pilkkoo keittiössään juureksia. Ne päätyvät uunipataan nyhtökauran kanssa.

Ruokaostokset olivat ensimmäinen asia, jonka Valtonen muutti kymmenen vuotta sitten.

– Nyt syön hyvin vegaanipainotteisesti, hän sanoo keittiössään.

Juuresten ja nyhtökauran seuraksi pataan kaatuu kaura- ja kookoskermaa. Valtonen pilkkoo joukkoon myös kotimaisen päärynän.

Kasvipohjainen sinihomejuusto jäi tällä kertaa ostamatta. Valtonen ei tiennyt, maistuisiko se toimittajalle ja kuvaajalle.

Pata menee uuniin puoleksi tunniksi.

Tyttöystävä muuttaa samaan asuntoon

Valtonen avaa olohuoneen puolella tietokoneen ruudulle Suomen ympäristökeskuksen hiilijalanjälkimittarin. Siitä näkee, kuinka paljon Valtosen asuminen, liikkuminen, ruoka ja kulutus tuottavat päästöjä vuodessa.

Päästäkseen tarkkaan tulokseen Valtonen on täydentänyt mittaria omilla laskelmillaan.

Korkein palkki nousee asumisen kohdalle. Se on tavallista varsinkin yksin asuvilla. Ensi vuonna asumisen päästöt todennäköisesti puolittuvat.

– Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on tyttöystävä ja hän muuttaa ehkä tänne asumaan, Valtonen kertoo.

Silloin asumisen päästöt jakautuvat kahdelle.

Valtonen näyttää tyytyväiseltä. Kokonaispäästöt tipahtavat 2,5 tonniin.

Apurahalla väitöskirjaa tekevä tutkija ei leveile asumisellaan tälläkään hetkellä. Hänen käytössään on 40 neliön kerrostaloasunto, jonka huonelämpötilan Valtonen on laskenut 18 asteeseen.

– Jos on kylmä, tuolla on villasukkia, hän sanoo vierailleen ja osoittaa hyllykköä kohti.

Asumisen päästöjä aiheuttaa myös lämmin vesi. Siitäkin Valtonen on jo tinkinyt.

– Käyn suihkussa kolmisen kertaa viikossa ja viivyn siellä noin kaksi minuuttia kerrallaan.

Ensi kuussa elokuviin

Ruutupaperin pala on täynnä lukuja ja lyhenteitä. Mikko Valtonen on kirjoittanut muistiin jokaisen vaate- ja kodintarvikeostoksensa sekä huvittelumenot.

– Vielä vuosi sitten käytin kulutukseen 500 euroa kuukaudessa, Valtonen kertoo.

Menot ovat puolittuneet vuodessa. Samalla kulutuksen hiilijalanjälki on laskenut puoleen viimevuotisesta.

Valtonen on tinkinyt vuoden aikana jopa elokuvissa käynnistä.

– Meillä on suunnitelma, että ensi kuussa kävisimme elokuvissa, Valtonen puhuu itsestään ja tyttöystävästään.

Valtosen rahan kulutuksessa suunnitelmallisuudesta on tullut tärkeä asia. Kun kuukauden kulutusmenot ovat reilut kaksisataa euroa, miehen on suunniteltava etukäteen, mihin rahansa käyttää.

Ulko-oven vieressä kenkätelineellä kiiltelevät tänä syksynä hankitut kalliit kengät. Myyjä on luvannut, että kengät kestävät nuoren miehen loppuelämän.

Myös silmälasit ovat uudet.

– Olen nykyään tyytyväisempi ostoksiini kuin aikaisemmin, Valtonen sanoo mietteliäänä.

Tyrväinen nostaa hattua

Onko Valtosen käyttäytymisessä järkeä?

Kysytään kansantaloustieteilijä tohtori Timo Tyrväiseltä. Tyrväinen toimi aikaisemmin Aktia-pankin pääekonomistina ja johtaa tällä hetkellä ilmastoyhdistys Myrskyvaroitusta.

– Ei voi muuta kuin hattua nostaa ihmiselle, joka tekee isomman osuuden päästöjen vähentämisessä kuin häneltä voisi kohtuudella odottaa, Tyrväinen sanoo monisanaisesti.

Siis, antaa mennä vaan, Mikko Valtonen!

Tyrväinen on kuitenkin huojentunut, että kaikki suomalaiset eivät ryhdy vähentämään kulutustaan yhtä aikaa yhtä rajusti kuin opettaja Valtonen.

– Siitä tulisi meille kaikille ongelmia, Tyrväinen puhuu.

Kulutuksen raju vähentäminen vähentäisi verotuloja ja loisi työttömyyttä.

Tyrväinen oli haastateltavana samasta asiasta myös A-studion suorassa lähetyksessä. Hän korosti tavallisen kansalaisen ja kuluttajan merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

– Jos kuluttajat alkavat valita vähähiilisiä tuotteita, yritykset alkavat tehdä niitä, Tyrväinen uskoo.

Kuluttaja, Mikko Valtonen tai kuka hyvänsä suomalainen, on Tyrväisen ajattelun mukaan siis “kukkulan kuningas”, muutosvoima.

Rahat päästöjä vähentäviin ostoksiin

Jatketaan Tyrväisen kanssa jokseenkin samoilla linjoilla olevan professori Seppo Junnilan kanssa. Junnila tutkii Aalto-yliopistossa työkseen sitä, kuinka ilmastopäästöjä voisi vähentää siten, että valtakunnan talous pysyisi siitä huolimatta vahvana.

Junnilan tutkijaryhmä on laskenut, että alle kahden tonnin hiilidioksidipäästöihin pääseminen vaatisi suomalaisilta todella kovaa tinkimistä kaikesta kuluttamisesta.

– Se laskisi elintasomme neljäsosaan nykyisestä, Junnila kertoo.

Bruttokansantuotteella mitattuna se vastaisi 1970-1980 -lukujen tasoa.

Junnila on tullut siihen tulokseen, että kulutusta ei pidä lopettaa, vaan se täytyy ohjata nykyistä viisaammin. Sen sijaan, että ihmiset laittavat rahansa ilmastopäästöjä tuottaviin asioihin, ne pitäisi Junnilan mukaan laittaa ilmastopäästöjä vähentäviin hankintoihin.

Tässä kohtaa opettaja Valtosen toiminta ja professori Junnilan ajattelu sopivat hyvin yksiin. Valtonen on käyttänyt niukat ostosrahansa esimerkiksi huoneen lämpöä sääteleviin älytermostaatteihin. Kun hän on pois kotoa, kodin lämpötila laskee alle 18 asteen.

Päästöt alas yhteisvoimin

Tavallinen suomalainen kuluttaja ei saa päästöjään omin voimin ainakaan aivan nollille. Talouskulttuurin tutkijan Paavo Järvensivun mukaan etenkin kaupungeissa rahaa on vaikea käyttää niin, että siitä ei syntyisi ilmastopäästöjä.

Koneen säätiön rahoittamassa Bios-tutkimusyksikössä työskentelevän Järvensivun pikaresepti ilmastopäästöjen vähentämiseksi onkin yksinkertainen.

– Parempi konsti on käyttää vähemmän rahaa, Järvensivu sanoo.

Sehän on aivan sama konsti, jota Mikko Valtonen käyttää!

Perussääntö on: ilmastopäästöjä syntyy sitä enemmän, mitä enemmän ihminen käyttää rahaa. Valtonen on omalla toiminnallaan todistanut, että näin se myös on. Päästöt ovat laskeneet suomalaisen keskimääräisistä päästöistä jo aika lähelle kahden tonnin rajaa.

Tutkija Paavo Järvensivu sanoo, että kaupungeissa päästöjen vähentäminen pitää tehdä kollegtiivisesti, yhteisvoimin. Rahaa pitäisi kuluttaa julkiseen infraan eli esimerkiksi vähäpäästöisiin liikennejärjestelmiin. Päästöt vähenisivät, kun kaupunkilainen voisi liikkua kävellen, pyöräillen sekä sähköisillä julkisilla välineillä.

Tykkäisikö joku lähilomista?

Jyväskylässä Mikko Valtonen lastaa ruokaostoksensa polkupyörän sivulaukkuun. Hän liikkuu kotikaupungissaan pelkästään pyörällä, kesät talvet.

Valtosen mielestä päätöksenteon tärkein kriteeri on kukoistava luonto. Sitten tulee ihmisen hyvinvointi ja vasta kolmas kriteeri on talous.

Väitöskirjatutkija kokee, että tällä ajattelutavalla oma elämä on muuttunut kymmenessä vuodessa vain paremmaksi.

– Minun elämäni parhaat hetket liittyvät johonkin muuhun kuin kuluttamiseen.

Valtonen kertoo arvostavansa ihmissuhteitaan.

Yksi toive hänellä olisi ystävilleen ja tuttavilleen – tai miksipä ei kaikille muillekin.

– Kunpa ihmiset kannustaisivat toisiaan kestäviin valintoihin samalla voimalla kuin kaukomatkailuun kannustetaan, Valtonen sanoo haastavasti.

Valtonen on kovana tilastoijana laskenut, että neljäsosa ihmisten Facebook-tuttavista palkitsee tykkää -merkkillä kaukomaiden lomakuvista. Hän toivoo, että peukkuja satelisi yhtä paljon lähilomista.

“Tänä vuonna lomailen Lonely Planetin mukaan maailman kolmanneksi parhaassa matkakohteessa - nimittäin Suomessa ”, Valtonen suunnittelee sosiaalisen median päivitystä.

Keräisiköhän se tykkäyksiä?

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Lue lisää:

Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille

Suomi haluaa myydä pohjavettään kauniissa lasipulloissa maailmalle – maailman vesiralli vain kiihtyy

Vedet imevä puisto pelastaa kaupunginosan rankkasateilta – homeallergikko etsii alueelta ilmastonmuutoksen kestävää kotia

Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla – yhä useampi meistä asuu kohta puukodissa eikä betonikodissa

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?

Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin

Shellin ja Nesteen pomot ajavat jo sähköllä – Milloin Suomessa suljetaan viimeinen bensa-asema?

Ruoan kasvattamisesta tulee uudestaan tärkeä taito, uskoo filosofi – Tulevaisuudessa Espanjasta ei ehkä tule tomaatteja

Toimittajalta: Tällainen ilmastonmuutoksesta selvinnyt Suomi voisi olla

Filippiinien keskiosassa ainakin yli 30 ihmistä on kuollut trooppisen myrskyn aiheuttamissa maanvyöryissä ja tulvissa.

Lisäksi kateissa on viranomaisten mukaan ainakin yli 20 ihmistä.

Kaikki tiedossa olevat uhrit olivat Biliranin provinssissa.

Kai-Tak-myrsky kulki Samarin ja Leyten saarten yli ja aiheutti suurta tuhoa.

Sähköt ovat olleet poikki noin 40 kaupungista, tiet ja sillat ovat kärsineet vahinkoja.

Noin 90 000 ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan myrskyn takia.

– Rakennusten päälle vyöryi auton kokoisia kiviä, kuvaili Biliranin poliisin tiedottaja Lilibeth Morillo Lucsoonin alueen tuhoja.

Hänen mukaansa alueella kuoli seitsemän ihmistä.

Kai-Tak-myrsky on laantunut sunnuntaina iltapäivällä paikallista aikaa.

Viranomaiset ovat varoittaneet, että lisää tulvia ja maanvyöryjä voi kuitenkin olla edessä.

Iloinen puheen sorina ja nauru täyttävät talon, kun Toni Tuovinen tapaa Kyllikki ja Tauno Laaksosen vuoden tauon jälkeen. Tuovinen on tullut nuohoamaan pariskunnan talon savuhormeja.

Laaksoset asuvat 1950-luvun alkupuolella rakennetussa talossa Porin Ahlaisissa. Itse he ovat muuttaneet taloon 1960-luvun loppupuolella ja viettävät siellä nyt eläkepäiviään. Talossa on useita tulisijoja, joten asian vaatimat valmistelut keittiön leivinuunille ja hellalle sekä kamareiden kakluuneille vievät aikansa.

Valmisteluihin kuuluvat muun muassa tuhka- ja pesäluukkujen sekä peltiaukkojen tiivistäminen paperilla. Näin nuohooja huolehtii, että työn jälki sisätiloissa on mahdollisimman siistiä. Lisäksi Tuovinen suojaa lattian vanhoilla sanomalehdillä.

– Minä olen varannut niitä sinulle jo valmiiksi, Kyllikki Laaksonen sanoo ja näyttää vanhaa lehtipinoa.

Näiden töiden lomassa kolmikko käy läpi jo ensimmäiset kuulumiset. Asiaa on todella paljon, mutta työtkin pitää hoitaa.

Tuoviselle tilanne on tuttu.

Monenlaisia nuohoojia

Töiden ja juttujen edetessä Tuovinen lähtee käymään myös talon katolla. Siellä aikansa työskenneltyään hän palaa takaisin sisätiloihin ja vilkas keskustelu pääsee taas jatkumaan.

Tauno ja Kyllikki Laaksonen ovat olleet innokkaita tanssimaan. Siitä aiheesta riittää paljon puhuttavaa. Tuhkaluukkua puhdistaessaan Tuovinenkin paljastaa oman tanssikokemuksensa. Sitä on vähemmän kuin Laaksosilla.

– Viimeksi tanssin omissa häissäni Kalastaja-Eemelin valssin. Saa sitten nähdä, koska tanssin seuraavan kerran, nuohooja nauraa ja saa myös Laaksoset nauramaan.

Koska Laaksoset ovat asuneet talossaan jo lähes viisikymmentä vuotta, ovat he nähneet ajan saatossa nuohoojan jos toisenkin.

– Kyllä niissä eroja on ollut, Laaksoset sanovat.

Tauno Laaksonen muistelee erästäkin nuohoojaa, joka ei huomannut, että imuri oli tullut jo täyteen. Tuhkapölyä oli levinnyt laajalle alueelle, mutta eivät Laaksoset asiasta silti liiemmin viitsineet valittaa.

– Hän oli joku väliaikainen tuuraaja. Ei hänestä tainnut nuohoojaa tulla, Kyllikki Laaksonen muistelee.

Lastenlapsien kuvat esillä

Nykyisen nuohoojan työn laatu saa Laaksosilta kehuja. Kun isäntäväen ei tarvitse sen kummemmin työn jälkeä seurata, jää heille aikaa muulle rupattelulle. Ja juttua todella tuntuu riittävän. Viimeistään kahvipöydässä käydään läpi yhteisiä tuttuja, puhutaan lapsista ja lapsenlapsista sekä esitellään valokuvia.

– Tässä on meidän poikamme tyttärentytär, sanoo Tauno Laaksonen.

Hän näyttää Tuoviselle valokuvaa, joka on kehystettynä kamarin pöydällä.

Tauno Laaksonen sanoo, että luottamus nuohoojaan kasvaa sitä mukaan kun vuodet kuluvat ja tuttavuus pitenee. Kaiken maailman asioista voi puhua.

– Meillä on hyvä kemia. Mutta eteenpäin niitä asioita ei juoruta, Kyllikki Laaksonen sanoo.

Aikataulu joustaa tarpeen mukaan

Nuohooja näkee työssään monenlaisia perheitä ja talouksia. Toni Tuovinen laatii aikataulunsa sen mukaan, että pystyy pitämään siitä myös kiinni. Hän tietää kokemuksesta, kuinka paljon missäkin talossa kuluu aikaa varsinaiseen työhön. Se riippuu tulisijojen, hormien ja piippujen määrästä. Siihen päälle hän laskee välimatkoihin käytettävän ajan ja jättää seurustelulle sopivan joustovaran.

Kaikki eivät ole aina yhtä puheliaita ja iloisia kuin Kyllikki ja Tauno Laaksonen, mutta se ei ainakaan Toni Tuovista haittaa.

Hän sanoo aistivansa aika helposti, milloin on syytä tehdä työt reippaasti pois ja jatkaa taas matkaa. Yhtään vastenmielistä asiakasta Tuovinen ei äkkiseltään muista. Esimerkiksi juopuneina nuohoojan vastaan ottavien määrä on vähentynyt.

Tuovinen kertoo kuitenkin tapauksesta, joka tapahtui kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin hän meni taloon, jossa ovi oli auki ja isäntäpari oli sammunut vieraineen sisälle.

Hellalla oli kuivunut perunakattila, jonka Tuovinen nosti sivuun. Sen jälkeen hän herätteli isäntää, teki työnsä ja lähti.

– Kaikkien kanssa kyllä pärjää, kun asennoituu oikein. Ihmisillä on erilaisia päiviä ja joskus voi olla vain huono hetki, Tuovinen tietää.

Toisaalta Tuovinen tuntee myös monta sellaista yksinäistä ihmistä, jolle nuohoojan käynti voi olla vielä paljon tärkeämpää kuin mitä se on esimerkiksi Laaksosen pariskunnalle.

Yksin asuvan vanhuksen lapset saattavat asua jossain kaukana, ehkä jopa toisella puolen Suomea. Lisäksi naapurien välinen kanssakäynti on vähentynyt ja jos kotipalveluakaan ei ole, saattaa nuohooja olla ainoa vieras pitkään aikaan.

– Kyllä siinä sitten hoidetaan myös muita pieniä talonmiehen töitä. Joskus voin vaihtaa esimerkiksi palovaroittimen patterin tai rikki menneen lampun, Toni Tuovinen kertoo.

Lopulta hänen on jatkettava matkaa seuraavan asiakkaan luo. Laaksoset korjaavat astioita kahvipöydästä ja suunnittelevat talon lämmittämistä.

Tauno Laaksonen toivottaa Tuovisen tervetulleeksi taas vuoden kuluttua.

– Nyt laitetaan tuli pesään.

Tiedustelulakia valmistelevan parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) toivoo, että salassapitoon liittyvä lainsäädäntö käydään Suomessa huolella läpi.

– Kaiken kaikkiaan salassapitoon liittyvää lainsäädäntöä olisi perusteltua käydä nyt läpi niin, että kaikki on ajan tasalla ja [lait] vastaavat tämän päivän tilannetta, Tölli sanoo.

Lakien oltava sopusoinnussa tiedustelulain kanssa

Töllin mukaan lakien tarkastelu on tarpeen myös siksi, että niiden olisi oltava sopusoinnussa tulevan uuden tiedustelulainsäädännön kanssa.

Tölli sanoo, että viikonloppuna käyty keskustelu salaisen tiedon luovuttamisesta ja julkistamisesta korostaa uuden tiedustelulain tarvetta ja selkeiden pelisääntöjen tärkeyttä. Puolustusvoimien pääesikunta teki eilen lauantaina tutkintapyynnön keskusrikospoliisille Helsingin Sanomille vuodetuista asiakirjoista.

– Kyllähän nykyinenkin salassapitoon liittyvä lainsäädäntö on selkeä, mutta tämä nyt johtaa siihen, että nämä on käytävä läpi, Tölli sanoo.

Tölli: Tavallisilla kansalaisilla ei ole syytä huoleen

Töllin mielestä olisi erittäin tärkeää, ettei viimeaikainen kohkaaminen antaisi kansalaisille väärää kuvaa tulevasta tiedustelulaista. Tavallisten kansalaisten ei ole syytä olla huolissaan siitä, että heidän tietojaan käytettäisiin väärin, hän muistuttaa.

– Tavallisen kansalaisen kannalta voi todeta, että ei ole mitään huolta siitä, että yksittäisten ihmisten tietoja käytettäisiin väärin, Tölli sanoo.

Töllin mukaan Helsingin Sanomia koskevan tutkinnan osalta viranomaisille on annettava työrauha.

– He selvittävät tämän asian perusteellisesti ja huolella, Tölli toteaa.

Ruotsin hallitus ehdottaa lakia, jonka mukaan seksi olisi kiellettyä henkilön kanssa, joka ei ole nimenomaisesti sanonut kyllä tai aktiivisesti osoittanut halukkuutta olla mukana.

Pääministeri Stefan Löfven perustelee lakihanketta sillä, että seksin pitää olla vapaaehtoista.

– Jos se ei ole vapaaehtoista, se on laitonta.

Uudessa laissa lisättäisiin raiskaukseksi luettavia tekoja ja rangaistuksia kovennettaisiin.

Nyt raiskaustuomio edellyttää, että tekijä on käyttänyt väkivaltaa tai uhannut sillä tai käyttänyt hyväksi uhrin suojatonta tilaa kuten humalassa oloa. Jatkossa näitä ehtoja ei tuomiolle olisi.

Samalla hallitus esittää kahta uutta rikosnimikettä: varomaton raiskaus ja varomaton seksuaalinen väkivalta. Varomattomuus viittaa tilanteeseen, jossa toinen osapuoli ei ole suostunut seksiin.

Ruotsin hallitus perustelee tiedotteessaan, että seksuaalirikoksia tehdään Ruotsissa entistä enemmän ja uhreina ovat usein nuoret naiset. Poliisille rikoksista ilmoitetaan liian harvoin.

Esityksen pohjalla on komiteaehdotus, josta puolueet ovat yksimielisiä. Lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2018.

Asianajajaliitto ei usko tuomioden lisääntyvän

Ruotsin Asianajajaliitto suhtautuu lainmuutokseen kriittisesti.

– Laki ei tule lisäämään seksuaalirikoksista jaettavia tuomioita, arvioi liiton pääsihteeri Anne Ramberg Ruotsin televisiolle.

Hänen mukaansa näytön osoittaminen tulee olemaan hankalaa eikä poliisitutkinnassakaan uskota lain lisäävän tehokkuutta. Todisteiden puute on usein muutoinkin ongelma seksuaalirikoksista tuomitsemissa.

Laki on ollut tekeillä pitkään, mutta se sai uutta nostetta Ruotsissa paljon huomiota saaneesta #metoo-kampanjasta. Rambergin mielestä poliitikkojen pitäisi pitää jäitä hatussa, vaikka kansalaiset vaativat kovempia otteita. Hän myöntää kuitenkin, että laki saattaa ohjata käyttäytymistä, kun yhteiskunta osoittaa selvästi, mitä ei haluta.

Ruotsin hallituksen mukaan tavoitteena ei ole niinkään koventaa tuomioita, vaan muuttaa arvoja ja asenteita.

Pakistanissa ainakin yhdeksän ihmistä on kuollut ja noin 60 haavoittunut kirkkoon tehdyssä iskussa.

Kaksi itsemurhaiskijää hyökkäsi metodistikirkkoon Quettan kaupungissa melko lähellä Afganistanin rajaa.

Iskun tapahtuessa kirkossa oli käynnissä messu, johon osallistui noin 400 ihmistä.

Poliisit onnistuivat pysäyttämään ja surmaamaan toisen iskijöistä. Toinen haavoittui eikä päässyt etenemään kirkkosaliin ennen kuin räjäytti pomminsa.

Poliisipäällikkö Moazzam Ansarin mukaan uhreja olisi voinut olla paljon enemmän elleivät poliisit olisi onnistuneet estämään hyökkääjiä.

Kaksi epäiltyä pakeni paikalta.

Terroristijärjestö Isis ilmoittaa tehneensä iskun.

Raskausmyrkytys vei kiireelliseen leikkaukseen, vauva syntyi vain 960-grammaisena: "Pohdimme syyllisyyttä ja pelkoa"

Aluksi kaikki oli hyvin. Esikoistaan odottava Kaisa Rönkä oli elämänsä kunnossa: pahoinvointia ei ollut, verenpaineet olivat kohdallaan ja olo oli energinen. Raskauden puolivälissä kuitenkin tapahtui jotakin. Rönkä ja hänen puolisonsa Petri Teppo alkoivat huolestua, koska sikiö ei kasvanut normaalien kasvukäyrien mukaisesti.

Presidenttiä odottaa kuuden vuoden vuoristorata – ”Se, mitä ajattelemme tulevaisuudesta, vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus on”

Pakolaiskriisi, Isis, Brexit. Maailmanpolitiikan syöksyt ja kierteet ovat hengäsityttäneet kuluneen kuuden vuoden aikana. Seuraava presidentti on virassa vuoteen 2024 asti. Mitä kaikkea hänellä mahtaa olla edessään?

Opettaja luopui lentomatkoista ja pitkistä suihkuista ilmaston hyväksi – "Onneksi tyttöystävän muutto puolittaa asumispäästöt"

Mikko Valtonen kirjaa muistiin jokaisen ostoksensa ja haaveilee siitä, että ihmiset peukuttaisivat lähilomia Facebookissa. Pitäisikö meidän kaikkien toimia kuten Mikko?

Ylen Antti Kuronen kävi ensimmäisenä suomalaistoimittajana Isisin entisessä pääkaupungissa Raqqassa – Katso video murskatusta kaupungista

Raqqa on tuhottu perusteellisesti, ja Isisin asettamat miinat ja ansat tappavat raunioihin uskaltautuvia. Katso Antti Kurosen harvinaislaatuinen video Syyriasta.

The Voice of Germany teki Samu Haberista supertähden Saksassa – "Der Finne" kertoi saksalaisille miten junan vessa toimii

Suomessa Sunrise Avenue on ollut tähän asti vain yksi bändi muiden joukossa, mutta Saksassa se on noussut stadionluokan yhtyeeksi. Syynä siihen on ennen kaikkea se, että Samu Haber on maassa kaikkien tuntema tv-julkkis.

Tonttuovi paisui joulun jätti-ilmiöksi, ja tutkija ymmärtää hyvin, miksi

Seinään kiinnitettävästä tonttuovesta puhutaan tämän joulun ylivoimaisena hittinä. Sosiaalisessa mediassa siltä on voinut olla liki mahdotonta välttyä.

Yhdysvaltojen antamat tiedustelutiedot auttoivat Venäjän viranomaisia estämään Kazanin katedraaliin Pietarissa suunnitellun terrori-iskun.

Kremlin mukaan presidentti Vladimir Putin on kiittänyt presidentti Donald Trumpia puhelimitse Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n antamista tiedoista.

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB kertoi perjantaina estäneensä terrori-iskun Pietarissa. Lue tästä juttu aiheesta.

FSB pidätti seitsemän henkilöä, joita epäillään terroristijärjestö Isisin jäseniksi.

Ryhmä suunnitteli itsemurhaiskua Kazanin katedraaliin, joka on Pietarin ortodoksinen pääkirkko kaupungin ydinkeskustassa.

Puhelussa Putin kertoi Venäjän jakavan Yhdysvalloille kaiken tiedon Yhdysvaltoihin kohdistuvista terroriuhkista.

Media-asiantuntijat pitävät Helsingin Sanomien juttua suomalaisesta sotilastiedustelusta rajatapauksena. Julkaisua on harkittu, eikä se vaaranna asiantuntijoiden mukaan tulkinnan kannalta keskeistä turvallisuusriskiä.

Asiantuntijoiden mukaan julkaistu juttu ja mahdollisesti sitä seuraavat jatkojutut ovat erityisen tärkeitä asian ajankohtaisuuden vuoksi. Eduskunta on saamassa esityksen uudesta tiedustelulaista, jolla lisätään viranomaisten mahdollisuutta tehdä sekä siviili- että sotilastiedustelua.

Ylen haastattelemat asiantuntijat pitävät lauantaina julkaistua juttua kiinnostavana.

Juttu hätkähdytti, mutta niinhän sellainen tieto hätkähdyttää, joka on uutta tietoa Risto Uimonen

– Kiinnostava juttu, mutta en tullut ajatelleeksi, että siinä olisi kansallisen turvallisuuden kannalta ilmeisen vaarallista, kertoo lukukokemuksestaan johtaja Risto Kunelius Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. Hänen erikoisalaansa on journalistiikka.

– Juttu hätkähdytti, mutta niinhän sellainen tieto hätkähdyttää, joka on uutta tietoa, muistelee Risto Uimonen, entinen Julkisen sanan neuvoston pitkäaikainen puheenjohtaja ja entinen Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja.

Asiantuntijoiden näkemyksen mukaan jutussa käytetyt kymmenkunta vuotta vanhat tiedot eivät ole aiheuttaneet kansallista vahinkoa. Sen sijaan salaisten tietojen vuotaminen on Uimosen mukaan vakava ongelma pääasiassa puolustusministeriölle ja presidentille. Kyse on lainvastaisesta toiminnasta.

– Jos tässä on rikos tapahtunut, kun toimittajien käyttöön on annettu tietoja joita ei saisi antaa, se on näiden ihmisten ongelma, ei median, Uimonen analysoi lukemansa perusteella.

HS saa asiantuntijoilta puhtaat paperit

Sekä Uimonen että Kunelius antavat Helsingin Sanomille puhtaat paperit. Kansalaisilla on oikeus tietää myös tiedusteluasioista.

Uutistoimituksessa on vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan harkittu mitä käytössä olevista tiedoista julkaistaan. Kuneliuksen tulkinnan mukaan Niemi perustelee julkaisua myös sillä, että vuosia vanhat tiedot eivät voi olla vahingollisia.

– Perustelut tuntuivat osuvilta, hyväksyttäviltä ja kohtuullisilta. Sen perusteella on vaikea nähdä, että tässä on jotain sellaista joka ylittäisi järkevän harkinnan rajat, Kunelius puntaroi.

Nopea ja näyttävä reaktio. Julkisena operaationa sillä on oma viestinsä, että nyt ollaan rajalla Risto Kunelius

Molemmat näkevät kuitenkin, että uutisoinnissa käytiin sillä rajalla, että siinä olisi rikottu lain pykäliä kansallisen turvallisuuden vaarantavasta uutisoinnista. Sekä Kunelius että Uimonen eivät ota kantaa, oliko valtiojohdon reaktio liioiteltu.

– Nopea ja näyttävä reaktio. Julkisena operaationa sillä on oma viestinsä, että nyt ollaan rajalla, jossa pitäisi edetä varovasti, Kunelius tulkitsee.

– Tämä on rajatapaus. Näiden tietojen perusteella on vaikea nähdä, mikä vahinko tässä on tapahtunut. Helsingin Sanomat on välittänyt tietoa, joka sille on toimitettu, Uimonen kommentoi.

Kaikuja 70-luvulta

Tapauksessa kyse on mahdollisesta turvallisuussalaisuuden paljastamisrikoksesta. Medialla ei lain mukaan ole oikeutta julkaista luvattomin keinoin hankittua materiaalia. Lehdessään kirjoittaneen vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan he eivät ole käyttäneet juttua varten laittomia keinoja.

Uutisoinnista on käynnistymässä rikostutkinta, jossa tutkitaan sekä vuotajaa että mahdollisesti toimittajia. Asia ratkaistaan viime kädessä oikeudessa, jossa punnitaan myös sitä, onko asia yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että sen sai julkaista.

Toimittaja joutui erittäin tiukkoihin oikeuskanslerin kuulusteluihin, mutta ei siitä mediaa tilille pantu Risto Uimonen

Risto Uimonen näkee tapauksessa kaikuja 45 vuoden takaa, jolloin toimittaja Tor Högnäs kirjoitti Suomessa Vasabladetissa Urho Kekkosen ja neuvostojohdon salaisista neuvotteluista Zavidovossa. Salaisen muistion julkaisemista langetettiin sakkotuomiot vuotajille.

– Toimittaja joutui erittäin tiukkoihin oikeuskanslerin kuulusteluihin, mutta ei siitä mediaa tilille pantu.

Uimonen näkee tiettyjä yhtäläisyyksiä tapausten välillä, mutta Zavidovo-vuoto oli etenkin poliittinen vuoto kylmän sodan herkkinä aikoina.

Neljännes Suomen viennistä lähtee metsäkoneenkuljettajien näpeistä. Esimerkiksi päätehakkuulla motokuski käsittelee yhden työvuoron aikana keskimäärin 600 puuta.

Työvuoron aikana kuski tekee 7 800 päätöstä, joiden tekemiseksi hänen on pitänyt tehdä lukuisia havaintoja ympäristöstä ja varsinaisesta käsiteltävästä puusta. Päätösten toteuttamiseksi kuljettaja tekee käsillään 9 000 liikettä ja painaa painikkeita 12 000 kertaa.

– Jos kuskin pukille laitettaisiin kuljettaja, joka ei ole koskaan ennen konetta ajanut, hän joutuisi miettimään, mitä nappulaa painaa ja mihin suuntaan vipua liikuttaa. Ammattimieheltä ne tulevat jo luonnostaan, kertoo sotkamolainen metsäkoneyrittäjä Antti Niskanen.

Niskanen istuu harvesterinsa ohjaamossa, liikuttelee molemmilla käsillään ohjaimia ja painelee nappuloita lähes huomaamattomasti. Samalla kone kaataa, karsii ja pätkii puun määrämittaan.

– Laatu on tietysti kaikista tärkein, mutta tässä on otettava huomioon esimerkiksi koneen liikkeet. Minne viet harvesteripäät, millaisia puita valitset poistettavaksi harvennuksilla ja missä järjestyksessä kaadat niitä, jotta saat tehtyä mahdollisimman hyvät kourakasat ajokonetta varten, Niskanen kertoo.

Usean vuoden työkokemuksella Niskasen ei tarvitse miettiä jokaista pientä päätöstä, koska tieto tulee selkärangasta. Välillä on kuitenkin tuumattava hetki ja mietittävä, miten työ kannattaa tehdä.

– Se riippuu paljon metsästä. Joskus voi mennä vartti tai puoli tuntia, joskus vain minuutti. Se riippuu niin paljon siitä, miten haasteellisia kohtia harvennuksilla tulee vastaan.

Uusi tekniikka helpottaa työtä

Metsäkoneiden teknologia kehittyy tällä hetkellä kovaa vauhtia. Koneen on oltava tuottava ja laadukas, myös käyttöasteen pitää olla korkea.

– Autoteollisuus toimii tässä suunnannäyttäjänä. Saamme sieltä paljon uutta teknologiaa, jota pystymme hyödyntämään metsäkoneissa ja helpottamaan kuljettajan työtä, kertoo teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg Ponsse Oyj:stä.

Jo nyt metsäkoneissa on paljon tietoa, jota kuljettaja pystyy hyödyntämään.

– Ohjelmistot kertovat kuljettajalle työsuorituksen aikana, miten konetta tulisi käyttää esimerkiksi mahdollisimman taloudellisesti. Ne ovat työkaluja, jotka antavat vinkkejä, miten konetta käytetään ja mitä toimintoja ei pidä käyttää, jotta polttoaineen kulutus olisi mahdollisimman alhainen, Inberg kertoo.

Nykyisin pitkälti kaikki hakkuutyö tehdään metsissä monitoimikoneilla. Sotkamolaisen metsäkoneyrittäjän harvesterissa tietokone ehdottaa, miten puu kannattaisi jakaa pätkiksi.

– Tässä on niin sanottu arvoapteeraus. Kun kaadat puun, valitset puulajinäppäimellä, mitä puuta olet kaatamassa. Silloin metsäkone alkaa laskea puun pituuden ja paksuuden mukaan, miten puu olisi järkevintä katkoa, Antti Niskanen kertoo.

Kone ei kuitenkaan näe, onko puussa tulossa vikoja.

– Silloin konekuskin on määriteltävä manuaalisesti näppäimistä, mikä puun katkojärjestys on järkevin, Niskanen jatkaa.

Koneiden älyllinen kapasiteetti (Maaseudun tulevaisuus) kasvaa jatkuvasti. Vielä tietokone ei kuitenkaan korvaa kokonaan ihmistä. Työtä on Niskasen mukaan valvottava koko ajan.

– Jos on oikein hyvälaatuista tikkusuoraa metsää, automaatti toimii aika hyvin. Ensiharvennusmetsissä se on käytännössä sitä, että kuski päättää melkein koko ajan, miten puu apteerataan, Niskanen sanoo.

Niskasen työvuorot voivat venyä lähemmäs kymmenen tunnin mittaisiksi, mutta se edellyttää työn tauotusta.

– Joka tunti täytyy käydä pois koneen hytistä jaloittelemassa ja lepuuttamassa aivoja. Silloin jaksaa pitemmänkin päivän. Jos yhtä soittoa hakkaat, kuuden tunnin jälkeen on aika puhki, Niskanen kertoo.

Alan tulevaisuus näyttää hyvältä

Suomessa metsäkoneenkuljettajien koulutus kestää kolme vuotta. Ponsse Oyj:n teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg sanoo, että ulkomailla, uusilla markkina-alueilla kuljettajia on koulutettava aluksi simulaattoreilla, koska siellä ei ole yhtä hyvää koulutusjärjestelmää.

– Sen jälkeen lähdetään oikeilla koneilla opettelemaan työtä, joten siinä lähdetään hyvin alhaalta tuottavuusmielessä. Teknologialla pystymme tarjoamaan aloittaville kuskeille apuja ja työkaluja siihen, että heidän tuottavuuttaan saadaan nostettua, Inberg sanoo.

Ponssen tuotteista vajaat 80 prosenttia menee vientiin (Kauppapolitiikka). Kansainvälisillä markkinoilla haasteena on osaavan työvoiman saatavuus.

– Monellakaan ei ole aikaisempaa kokemusta työkoneista saati katkotun tavaralajimenetelmän koneista. Kuljettajat ovat voineet ajaa maanrakennuskoneita tai muita koneita aikaisemmin. Siinä on oma oppimiskäyränsä ennen kuin heistä tulee suomalaisen huippukuskin veroisia, Inberg toteaa.

Metsäkoneyrittäjä Antti Niskanen jatkaa työtään lumen keskellä sotkamolaisessa ensiharvennusmetsässä. Harvesterin hytistä katsottuna alan tulevaisuus näyttää hyvältä. Metsäalalla on luvassa paljon uusia investointeja.

Haasteena on kuitenkin ilmastonmuutos, joka tuo vaihtuvat keliolosuhteet. Vaikka puut saadaan korjattua metsästä vaikeimmissakin olosuhteissa, pitäisi ne saada metsästä myös pois sahalle ja jatkojalostukseen.

– Alempiasteisen tieverkon kunto nousee hyvin suureen osaan. Jos asutus vähenee syrjäseuduilta, miten käy yksityisteiden ja metsäautoteiden? Kuka niistä huolehtii ja auraa tarpeen tullen, jotta saadaan kansallisomaisuutta siirrettyä jatkojalostukseen, Niskanen pohtii.

Kuohunta puolustusvoimien ja Helsingin Sanomien ympärillä otti lisäkierroksia maanantaiaamulla, kun Helsingin Sanomat kertoi poliisin tehneen kotietsinnän toimittaja Laura Halmisen kotiin.

Kyseinen kotietsintä on poikkeuksellinen, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Mutta miksi? Yle esittelee kotietsinnöistä neljä seikkaa asian valaisemiseksi.

1. Kotietsintä on rutiinioperaatio, joka tehdään matalalla kynnyksellä

Kotietsinnät ovat poliisille rutiinia. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi, että Suomen poliisi tekee niitä vuodessa tuhansia.

Peruste kotietsinnälle täyttyy esimerkiksi silloin, jos poliisilla on syytä epäillä rikosta, josta ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Käytännössä poliisille riittää esimerkiksi naapurin uskottava vinkki siitä, että viereisessä huoneistossa kasvatetaan kannabista.

– Lähinnä niitä tehdään takavarikoitavien esineiden löytämiseksi. Kenties tyypillisin tapaus on huumausainerikos, sanoo professori Tolvanen.

2. Erityinen kotietsintä on harvinainen operaatio ja vaatii tuomioistuimen päätöksen

Sen sijaan erityisiä kotietsintöjä Suomen poliisi tekee vuodessa vain kymmenkunta, professori Matti Tolvanen laskee.

– Yleensä asianajotoimistoihin. Ja Kuopiossahan tehtiin poliisin tiloihin erityinen kotietsintä Aarnio-tapauksen yhteydessä.

Kotietsintä muuttuu erityiseksi kotietsinnäksi, jos kohteessa voidaan olettaa olevan arkaluonteisia tietoja, joita poliisilla ei ole oikeutta nähdä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi lääkärin vastaanotto, asianajajan toimisto tai sanomalehden toimitus.

Mikäli etsintä kohdistuu tällaiseen paikkaan, poliisi tarvitsee etsintään tuomioistuimen päätöksen. Tämä tehdään ripeästi.

– Ratkaisu tehdään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Erityisessä kotietsinnässä on myös oltava mukana nimetty etsintävaltuutettu. Valtuutetun tehtävä on varmistaa, että esimerkiksi potilastiedot eivät päädy poliisin nähtäväksi.

– Valtuutettu on aihepiirin asiantuntija, se voi olla vaikka asianajaja. Kuka tahansa ei osaa arvioida, onko kohteessa tietoa joita ei saisi takavarikoida, Tolvanen selventää.

Tällainen materiaali tulee poliisin sinetöidä ja toimittaa tuomioistuimelle. Oikeus arvioi, saako poliisi materiaalin hyödynnettäväksi rikostutkinnassa.

– Poliisi ei saa tutkia aineistoa millään tavalla. Tuomioistuin arvioi sen sitten.

Takavarikkokielto väistyy, jos epäillystä rikoksesta voi saada kuuden vuoden vankeusrangaistuksen. Tämä ei päde kyseiseen kotietsintään. KRP tutkii Helsingin Sanomien tapausta nimikkeellä turvallisuussalaisuuden paljastaminen, josta maksimirangaistus on neljä vuotta.

3. Toimittajan kotiin tehty erityinen kotietsintä on ainutlaatuinen tapaus

Poliisi teki sunnuntaina erityisen kotietsinnän puolustusvoimien tiedustelutoiminnasta kirjoittaneen toimittaja Laura Halmisen kotiin ja takavarikoi suuren määrän todistusaineistoa.

Ylen Aamu-tv:ssä haastateltu Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi ei muistanut yhtäkään vastaavaa tapausta. Vastaavaa ei muista myöskään professori Matti Tolvanen.

– On äärimmäisen poikkeuksellista, että erityinen kotietsintä kohdistuu toimittajan kotiin. Yleensä nämä kohdistuvat työpaikkoihin, toimistoihin ja vastaaviin.

Kotietsintä tehtiin Halmisen kotiin sen jälkeen, kun hän oli omien sanojensa mukaan tuhonnut tietokoneensa kovalevyä vasaralla. Tämä oli johtanut tietokoneen savuamiseen ja palokunnan saapumiseen. Palokunnan mukana asuntoon oli tullut lopulta myös poliisi.

Helsingin Sanomien mukaan poliisi oli kutsunut lisävoimia paikalle sen jälkeen kun oli selvinnyt kenelle asunto kuuluu. Kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

– Kun tutkinta on aloitettu ja on syytä epäillä, että toimittajalla on rikokseen liittyvää tavaraa, niin kotietsinnän edellytykset täyttyvät, Tolvanen sanoo.

Tolvanen arvioi, että kotietsintään johti nimenomaan tapahtumien poikkeuksellinen kulku.

– Jos on hajottamassa kovalevyä, se antaa poliisille aiheen epäillä, että siellä on aineistoa jota ei haluta poliisin tietoon.

Maanantaina KRP totesi Ylelle, että "Helsingin Sanomien toimittajan asuinrakennuksen kellarissa on pyritty ilmeisesti tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa".

4. Oliko poliisilla oikeus tutkia toimittajan kotia?

Toimittajan koti on juuri sellainen paikka, jossa poliisi voi olettaa olevan lähdesuojan piirissä olevaa aineistoa. Oliko poliisilla oikeus penkoa sitä?

Yleisestä kotietsinnästä tekee päätöksen poliisi. Sen sijaan erityinen kotietsintä tarvitsee tuomioistuimen päätöksen. Toimittaja Laura Halminen oli todennut kotietsinnästä kertovassa Helsingin Sanomien jutussa, että poliisilla ei ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Pakkokeinolain mukaan tuomioistuimen päätöstä ei kuitenkaan tarvita, jos erityinen kotietsintä on välttämätöntä toimittaa kiireellisesti. Tällöin poliisi voi päättää etsinnästä ja määrätä etsintävaltuutetun itse. KRP:n mukaan paikalla olikin ollut nimetty etsintävaltuutettu.

– Kun on ollut kiire, on joutunut varmaan näin menettelemään. Monta kertaa käy niin, että tarve erityiselle kotietsinnälle havaitaan vasta paikan päällä, Tolvanen sanoo.

Helsingin sanomien mukaan poliisi oli takavarikoinut Halmisen kotoa muun muassa puhelimia, tietokoneen ja muistitikkuja, jotka suljettiin sinetöityihin pusseihin. Poliisi toimi tapauksessa oikein, Tolvanen arvioi lehtitietojen perusteella.

– Tuntuu siltä, että poliisi on toiminut oikein, kun se on kuitenkin sinetöinyt materiaalin.

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna artikkelin Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toiminnasta. Artikkelin lähteinä käytettiin puolustusvoimien salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja. KRP aloitti asiasta rikostutkinnan, joka johti sunnuntai-iltana kotietsintään artikkelin toisen kirjoittajan kotona.

Illan A-studiossa aiheesta keskustelevat Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.), Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

A-studio TV:1:ssä klo 21

Mikkelin itäpuolella alkaa huhtikuussa uuden valtatien rakentaminen.

Uusi 23 kilometriä pitkä tielinja nousee nykyisen Viitostien viereiseen maastoon, Mikkelin ja Juvan Nuutilanmäen välille. Tie rakennetaan nelikaistaisena, keskikaiteellisena tienä, jonka liittymät ovat eritasoliittymiä.

Paikoin 60 kilometrin tuntivauhdilla ajettava nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi.

– Keskikaide ja uudet tasoliittymät tuovat turvallisuutta ja sujuvuutta. Uusi tie on yksinkertaisesti paljon parempi kuin nykyinen tie, Liikenneviraston projektipäällikkö Harri Liikanen arvioi.

– Mikkelin ja Nuutilanmäen välinen osuus rakennetaan pääosin metsään, joten rakentamistoiminnan vaikutukset olemassa olevaan liikenteeseen ovat aika pienet, Liikanen jatkaa.

Maat valtiolle

Ennen huhtikuussa alkavia rakennustöitä, uuden tielinjan alta kaadetaan puustoa.

Yksityisten maanomistajien puuston poistosta informoidaan maantietoimituksen aloituskokouksessa tammikuussa. Samassa kokouksessa maat lunastetaan valtiolle.

– Tämä on ollut hyvin odotettu hanke tällä seudulla ja olen huomannut, että ihmiset ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä. Kokonaisuudessaan yhteistyö on ollut hyvää maanomistajien kanssa, projektipäällikkö Harri Liikanen sanoo.

Tielinjan urakoitsijaksi on valittu Destia, joka antoi Liikenneviraston mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Mikkelin ja Nuutilanmäen välisen urakan arvo on 75 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua vuonna 2021.

Kokonaisuudessaan Viitostien Mikkeli-Juva -hanke on arvoltaan 121 miljoonaa euroa.

Hehkuviiniä, paahdettuja manteleita, joulumakkaraa ja ämyreistä raikuvia joululauluja. Kahdella ja puolella tuhannella saksalaisella torilla on jälleen kurkotettu keskiaikaiseen joulutunnelmaan.

Kuun alussa auenneiden joulumarkkinoiden tunnelmaa varjostaa niiden lähihistoria. Huomenna tiistaina tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun terroristi iski Berliinin joulumarkkinoille.

19. joulukuuta 2016 tunisialainen islamistiterroristi Anis Amri ajoi varastamansa rekan Breitscheidplatzin joulutorille. 12 ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui. Tapaus pysäytti Saksan – ja muutti maata syvästi. Turvallisuus järkkyi.

Olen muutaman viikon aikana vieraillut usealla saksalaisella joulutorilla ja haistellut jouluherkkujen lisäksi yleistä tunnelmaa.

On kaatosade. Berliinin Charlottenburgin porvarillisuutta pursuavalla joulutorilla ihmiset ovat pakkautuneet kyyhöttämään kylki kyljessä telttakatosten alle siemailemaan hehkuviiniään. Siitä joulumarkkinoissa on perimmältään kysymys: ihmiset tahtovat yhteisen joulunodotuksen kokemuksen ja virittäytymisen rauhan tilaan keskellä pimeää talvea.

Yhteisyyden hakeminen vain korostuu, kun haetaan turvaa terroriuhan alla. Kojujen kauppiaat toisaalta tuumaavat, että elämän on jatkuttava. Pelko ei hyödytä mitään.

Saksalaiset toistavat mielellään fraasia: "Terroristi on päässyt tavoitteeseensa, jos alat pelätä." Moni torimyyjä on silminnähden tuohtunut koko teemaan ja uteluihini. He haluaisivat unohtaa vuoden takaisen painajaisen ja mennä eteenpäin.

Kauppiaat ja vierailijat arvioivat, että väkeä virtaa ja kauppa käy markkinoilla kuten ennenkin. Omin silmin nähtynä ihmisiä on todellakin liikkeellä kunnioitettavasti.

Viime vuonna Saksan joulutoreilla kävi 85 miljoonaa ihmistä. Torivieraiden hurja määrä selittyy sillä, että väenpaljoudessa on iso joukko turisteja, joille Keski-Euroopan joulutorit kantavat ihka oikeaa keskiaikaista romantiikkaa.

Tieto on, että romanttisen tunnelman takaa löytyvät tehostetut turvatoimet. Poliisipartioita torien läheisyydessä ja toreilla on lisätty. Turvan kulmakivinä toimivat myös betoniporsaat.

Jokainen torille vievä tie päättyy betoniesteeseen, jonka läpi eivät mitkään rekat pääse. Meissenin pikkukaupungin joulutorilla betonimöhkäleet oli maisemoitu säkkikankaaseen ja koko komeuden ympärille oli kietaistu joulunauha. Bochumissa betoniporsaat on kääritty joululahjapaperiin.

Totisemmat torvensoittajat pitävät moista karnevalismia haitallisena – näin luodaan valheellista turvallisuuden tunnetta. Minusta asian kääntäminen näin on suotavaa. Ihmisen on todellakin osattava mennä eteenpäin. Ja käärehän pitää sisällään periksiantamattomuuden viestin vihan sokaisemille. Manifesti sekin.

Samalla kun on haluttu unohtaa ja elää eteenpäin on myös tunnustettu, ettei täydellistä turvallisuutta voi mitenkään luoda. Pelkästään puukko ja hulluus ovat riittävä yhdistelmä tuhoamaan rauhan missä vain.

Pelolla ja tuskalla tehdään aina myös politiikkaa.

Maahanmuuttovastainen ja oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) pyytää ihmisiä lähettämään sosiaaliseen mediaan kuvia betoniesteistä. AfD tahtoo kuvagallerian julistavan vastalausetta liittokansleri Angela Merkelin pakolaispolitiikalle.

Liittokansleri Merkeliä on myös arvosteltu siitä, ettei hän ole avoimesti surrut viime joulukuun iskun uhrien omaisten ja loukkaantuneiden rinnalla. Hänen on odotettu osoittavan myötätuntoaan näyttävämmin.

Merkel teki paineen alla yllättävän korjausliikkeen. Viime viikon tiistai-iltana liittokansleri vieraili Breitscheidplatzin joulutorilla. Hän tapasi iskun uhrien omaisia ja ensiavussa kunnostautuneita kojumyyjiä. Merkel myös laski valkoisen ruusun paikalla, jossa terroristi tappoi viime joulun alla ensimmäiset uhrinsa.

Tänään maanantaina Merkel osallistuu terrori-iskun varsinaiseen muistotilaisuuteen. Takana on liittokanslerin raskain vuosi. Terrorismi järkytti turvallisuutta ja syksyn vaalien aallot kieputtavat Saksan poliittista vakautta edelleen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo pitävänsä viikonloppuna julki tullutta tietovuotoasiaa vakavana. Pääministeri ei kuitenkaan usko, että tapauksella on vaikutusta tiedustelulakien valmisteluun.

– Ei tiedustelulain valmisteluun tällä ole (vaikutusta). Se kulkee omaa prosessiaan, Sipilä sanoi tänään maanantaina toimittajille.

Hieman aiemmin päivällä sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi toimittajille, että tapauksella voi olla vaikutusta tiedustelulakeihin. Risikko ei osannut vielä sanoa, minkälaisia vaikutukset voisivat olla.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen toimintaa käsittelevän artikkelin, jossa oli käytetty lähteinä salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja. Asiasta aloitettiin rikostutkinta. Eilen sunnuntaina Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehtiin kotietsintä. Lue täältä lisää kohun käänteistä.

Helsingin Sanomat on perustellut Puolustusvoimien salaiseksi luokittelemien tietojen julkaisua juuri valmisteilla olevalla tiedustelulainsäädännöllä. Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan jutun tarkoitus oli kertoa lukijoille sotilastiedustelun suhteesta tiedustelulainsäädäntöön.

Sipilä: Nyt täytyy arvioida, mistä vuoto on tullut

Pääministerin mukaan nykyinen lainsäädäntö on tietovuotoasiassa hyvin selkeä.

– Tiedon luovuttaminen, levittäminen, julkaiseminen on rangaistavaa ja siitä näkökulmasta nyt asiaa käsitellään ja poliisi tutkii, Sipilä sanoi.

Mahdollisia lakimuutoksia arvioidaan sen jälkeen, kun poliisitutkinta ja selvitykset ovat valmiita, Sipilä sanoo.

Sipilän mukaan poliittisia seurauksia ei ole odotettavissa.

– Meidän täytyy nyt arvioida, mistä tässä on kysymys, mistä vuoto on syntynyt, Sipilä sanoi.

– Totta kai aina lopulta täytyy arvioida myös sitä, onko lainsäädäntö ajan tasalla. Uskon kyllä, että lainsäädäntö meillä on tässä ajan tasalla, pääministeri jatkoi.

Sipilä: Ei informoitavaa eduskunnalle

Sipilän mielestä tapauksessa ei ole hallituksen puolelta informoitavaa eduskunnalle.

Median toimintaan asiassa Sipilä ei halunnut ottaa kantaa.

Pääministerin mukaan hallitus sekä tasavallan presidentin johdolla kokoontuva ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsittelevät tietovuototapausta huomenna tiistaina pidettävissä kokouksissaan.

Rovaniemen kaupunki valmistelee uutta asemakaavaa Napapiirin alueen laajenevalle matkailulle. Matkailualueen keskelle on jäämässä Rovaniemen, Sodankylän ja Kittilän kuntien omistaman sähköyhtiö Rovakairan vanha varastoalue.

Kaavavalmistelun tavoite oli alun perin tavoite osoittaa Rovakairan tontti matkailurakentamiselle ja siirtää sähköyhtiö sopivalle teollisuusalueelle. Toisin on käymässä. Kunnallispoliitikkojen hallitsema Rovakaira Oy aikoo siirtää pääkonttorinsa keskustan vuokratiloista juuri tuolle Napapiirin tontille.

Virkamies- ja poliitikkolähteiden mukaan Rovakairan siirto teollisuusalueelle kaatui, koska yhtiön vaatima hinta siirrolle oli useita miljoonia euroja.

Asemakaavaehdotuksessa Rovakairan omistamaa neljän hehtaarin varastoaluetta ympäröivät metsäkaistaleet on osoitettu ohjelmapalveluiden kuten poro-, husky- ja maastopyöräreittien alueiksi kaavamerkinnöillä MU-1 ja MU-2.

Rovakairan varastoalue on tasainen neljän hehtaarin suuruinen kenttä. Sinne on varastoituna muun muassa kaapelikeloja ja vanhoja puhelintolppia sekä kenttätyöntekijöiden sosiaalitilojen rakennus ja huoltohalli.

Rovakairan toimitusjohtajan Tapio Jalosen mukaan yhtiö rakentaa varastoalueelle oman pääkonttorin ja muuttaa pois Rovaniemen keskustasta kauppakeskus Revontulesta vuokratiloista.

– Me haluamme keskittää konsernin toiminnan samalle alueelle. Se tuo vääjäämättä hyötyjä toiminnassa, Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan Napapiirin alue on logistisesti ylivoimainen sähköverkkoyhtiön kannalta kun se palvelee Sodankylää ja Kittilää. Napapiirille siirtyvät kymmenen Rovakairan työntekijät käyttäisivät Jalosen mukaan alueen ravintoloiden palveluita.

Jalosen mukaan alustavasti on pohdittu alueen ilmeeseen sopivaa pääkonttoria, jollainen hänen mielestään on hirsirakennus. Pinta-ala olisi 800 neliön luokkaa.

Lapin Safarit: Rovakairan tontti olisi luonteva matkailulle

Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi joulukuun 4. päivänä Rovakairan toivoman kaavaehdotuksen. Ehdotus pannaan kohta nähtäväksi ja siitä voi tehdä muistutuksia. valtuuston hyväksyttäväksi Napapiirin asemakaavauudistus on määrä viedä ensi vuoden puolella.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Liisa Ansala (kesk.) istuu myös Rovakairan hallituksessa ja jääväsi siten itsensä kaavan käsittelystä, mutta kertoo oman näkemyksenä asiasta.

– En itse näe sitä ongelmana ja sitten kun tässä kaavassahan velvoitetaan myös maisemoimaan sitä Rovakairan tulevaakin rakentamista, että sen täytyy sitten sopia yhteen matkailullisten arvojen kanssa, Ansala sanoo.

Kaavaehdotuksessa Rovakairan alue määrätään ympäröitäväksi aidalla ja alueelle pitäisi istuttaa myös puita.

Useita matkailuyrityksiä edustavan Napapiirin osuuskunta on kannattanut sähköyhtiön alueen siirtoa matkailukäyttöön. Samaa mieltä on suurimman ohjelmapalveluyrityksen Lapin Safareiden toimitusjohtaja Jyrki Niva.

– Minusta se olisi luonteva suunta kasvaa sille matkailualueelle se Rovakairan tontti ja toivoisin, että Sodankylän, Kittilän ja Rovaniemen kaupungin päättäjät, jotka omistavat Rovakairan, löytäisivät siitä järkevän ratkaisun, Niva sanoo.

Rovaniemen kaupunginhallituksen 4. joulukuuta hyväksymä uusin Napapiirin asemakaavan muutosehdotus liitteineen löytyy täältä.

Itävallassa konservatiivisen Kansanpuolueen ja äärioikeistolaisen Vapauspuolueen muodostama hallitus on vannonut virkavalansa.

Kyseessä on toinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun Itävallassa äärioikeisto on päässyt hallitukseen. Edellinen kerta oli vuonna 2000, kun Jörg Haiderin johtama FPÖ-puolue sai vaalivoiton. Tuolloin virkavalan aikaan Wienin kaduilla oli valtava joukko ihmisiä osoittamassa mieltään hallitusta vastaan.

Tälläkin kertaa mielenosoituksia oli, mutta selvästi pienemmässä mitassa. Mielenosoittajat olivat kokoontuneet mm. Itävallan vihreitä edustavan presidentin Alexander van der Bellenin virkahuoneen edustalle ja huusivat: "Emme halua natsi-sikoja!".

Vapauspuolue ja sen johtaja Heinz-Christian Strache ovat julkisesti irrottautuneet juutalaisvastaisuudesta, mutta muuten puolueen linja on avoimen ulkomaalaisvastainen. Apulaisliittokansleriksi nousevalla Strachella itsellään kerrotaan olevan uusnatsitaustaa.

Kansanpuolueen, ÖVP:n puheenjohtajasta Sebastian Kurzista tulee EU:n nuorin pääministeri, eli liittokansleri. Hän on 31-vuotias.

Uuden hallituksen ohjelma myötäilee luonnollisesti puolueiden vaaliteemoja. Ulkomaalaispolitiikkaa tiukennetaan, maahanmuuttajien karkotuksia helpotetaan ja laillisuusvalvonnassa korostetaan erityisesti muslimiväestön tarkkailua.

Hallitus ei halua tiukentaa Euroopan unionia, mutta samaan aikaan vastustaa suunniteltua kansanäänestystä EU:sta eroamiseksi.

Oikeistohallitus pyrkii vähentämään yritysten sääntelyä ja alentamaan veroja. Työpäivän maksimipituus nousee kymmenestä tunnista kahteentoista tuntiin. Yritysten veroja alennetaan ja hallitus ilmoittaa, ettei aio ottaa käyttöön varallisuus- tai perintöveroa.

Kaikki energia uusiutuvilla

Hallitus aikoo laatia maalle uuden ilmasto- ja energiastrategian. Sen myötä maa tuottaisi 100 prosenttia energiastaan uusituvilla energianlähteillä vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä osuus kaikesta energiasta on noin kolmannes, mutta sähköstä 70 prosenttia.

Hallitus aikoo panostaa sähköautoiluun ja uuteen, energiaa säästävään rakennuskantaan. Erityishanke on nimeltään "100 000 kattoa", jossa aurinkoenergian hyödyntämistä laajennetaan voimakkaasti, kertoo Itävallan uutistoimisto APA.

Kotimaiseen tuotantoon nojaava energiaohjelma estää ydinvoiman rakentamisen.

Aiheesta muualla:

Kurz und Strache im Interview: "Liebesbekundun­gen gab es keine"

Nokian kaupunki suunnittelee kaasuautojen hankintaa kaupungin eri palvelualueiden käyttöön. Kyseessä on 26 henkilöauton ja yhden kuorma-auton hankinta, joka toteutetaan kaluston uusimisen yhteydessä.

Kaupunginhallitus käsittelee hankintapäätöstä maanantaina. Perustelujen mukaan kaasuautojen etuna ovat pienemmät päästöt sekä edullisempi polttoaine, joka voi olla maa- tai biokaasua.

Leppäkosken Lämpö Oy on rakentamassa Nokian keskustaan liikennekaasun jakeluasemaa, jonka arvioidaan olevan käytössä keväällä 2018. Asemalta on mahdollista tankata maa- ja biokaasua henkilö- sekä pakettiautoihin.

Varikkopäällikkö Kari Mäkelän mukaan Nokian kaupungilla on tällä hetkellä käytössä noin 80 henkilö- ja pakettiautoa.

– Aiomme siirtyä jatkossa kaasuautoihin mahdollisuuksien mukaan, kun kalustoa vaihdetaan uudempaan. Uusi kaasutankkausasema keskustassa mahdollistaa järkevät ajoreitit sekä kustannustehokkaan toimintatavan.

Biokaasulaitos rakentumassa

Kaupungin mukaan kahden vuoden kuluttua kaasuauton voi Nokialla tankata myös lähipolttoaineella eli uusiutuvista raaka-aineista Nokialla valmistetulla biokaasulla. Biokaasua syntyy Pirkanmaan Jätehuollon biokaasulaitoksessa, joka nousee bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalueelle.

Biokaasu ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä ja sen valmistuksen sivutuotteena syntyvä orgaaninen aines kierrätetään takaisin ravinnekiertoon mm. ympäristöystävällisenä kierrätyslannoitteena, kertoo Nokian kaupungin talousjohtaja Mikko Koskela.

– Siirtyminen kaasuautojen käyttöön on meiltä merkittävä ympäristöteko, sillä kaasu on liikennepolttoaineena ekologinen valinta. Lisäksi tällä päätöksellä on aluetaloudellista merkitystä, koska biokaasun resurssina tulee olemaan Nokian Vesi Oy:n jätevesilietteet sekä Pirkanmaan Jätehuollon biopohjaiset materiaalit.

Huumekoira Bruno nuuhkii häntä innokkaasti vipattaen paketteja kuljetusyhtiön tavaraterminaalissa Turun lentokentän kupeessa. Välillä tassulla hieman tuntumaa ottaen, kerran paketinkulmasta vähän näykkäisten.

Mutta hälytystä Bruno ei anna, koulutettu huumekoira ei havainnut paketeissa tällä kertaa mitään arveluttavaa.

– Huumausaineita jää jonkin verran kiinni, ja lääkkeitä enenevässä määrin viime aikoina. Dopingaineita on liikkeellä jonkin verran, summaa tutkinnasta vastaava päällikkö Stefan Aniszewski Turun Tullin valvontaosastolta.

Kiinastahan tulee kaikenkarvaista tavaraa. Arto Kurkela

Vuodenvaihteen sesongin lähestyessä Turkuunkin saapuvista paketeista on paljastunut luvatta maahantuotuja ilotulitteita.

– Ihan viimeisin trendi on, että muutamia ilotulitteita on jäänyt meillä kiinni. Ei valtavasti, mutta sesonkihan on vasta alkamassa, joten jännityksellä odotamme, mitä tällaisten lähetysten osalta tapahtuu, kertoo Aniszewski.

Helsinki-Vantaan Lentotullissa löytöjä on tehty enemmänkin. Kaikkiaan Tulli on jo ottanut haltuun kymmeniä kiloja luvattomasti maahantuotuja ilotulitteita.

Luontaistuotteet voivat jäädä tulliin

Varsinkin Kaukoidästä tulee runsaasti paketteja ympäri vuoden, ja kiihtyvään tahtiin joulun alla.

Tulliylitarkastaja Arto Kurkelan mukaan niissä on paljon sellaistakin, jonka tuonti Suomeen on kiellettyä.

– Kiinastahan tulee kaikenkarvaista tavaraa. Muuntohuumeet ovat tietenkin hyvin vakava asia, ja myös tuoteväärennöksiin puutumme. Pääosin kyse on kuitenkin tavallisesta kuluttajien tilaamasta tavarasta, johon emme puutu millään tavalla.

Nettikaupasta tilatun paketin kulku saattaa tyssätä Tulliin, vaikkei huumausaineita sisältäisikään.

– Yhdysvalloissa luontaistuotteet on hieman eri tavalla määritelty kuin meillä. Siellä vapaasti kaupassa myytävä luonteistuote saattaa Suomessa olla lääkelain alainen, ja siten sen tuonti on kielletty, kertoo Kurkela.

Selvästi on tullut esiin, ettei aina ole saatu sitä mitä on tilattu. Stefan Aniszewski

Tulliylitarkastaja Arto Kurkela arvelee, että useimmiten tällaisia tuotteita tilataan hyvässä uskossa ja tietämättömyyttä. Ennen tilaamista kannattaa kuitenkin perehtyä Tullin sivuilta löytyviin ohjeisiin.

Lääkeväärennökset terveydelle vaaraksi

Varsinaiset lääkeväärennökset ovat oma ongelmansa. Lääkkeiden tilaamista ulkomailta on syytä harkita tarkkaan, varoittaa tutkinnan päällikkö Stefan Aniszewski Turun tullista.

– Etenkin kun lääkkeitä tilataan ETA-alueen ulkopuolelta, se on laitonta. Lähetämme niitä sitten tullilaboratorioon jatkotutkimuksiin. Selvästi on tullut esiin, ettei aina ole saatu sitä mitä on tilattu. Tämä on ollut hieman huolestuttava trendi.

Stefan Aniszewski mainitsee esimerkkinä, että ulkomailta on tilattu lääkkeitä jopa sydän- ja verisuonitauteihin, mutta saatu malarialääkkeitä. Häntä huolestuttavat myös vanhemmat, jotka tilaavat ulkomailta lapsilleen lisäravinteita – niiden hopeapitoisuudet kun saattavat ylittää Suomen raja-arvot.

– Jos ne menevät läpi jostakin seulasta ja niitä käytetään, niin se ei ole näiden kuluttajien terveyden kannalta kovin optimaalinen tilanne.

Lisäksi tilaajaa saatetaan epäillä lääkerikkomuksesta tai -rikoksesta, suurempien erien ollessa kyseessä salakuljetuksesta. Rangaistusasteikko vaihtelee sakoista kahteen vuoteen vankeutta.

Luvattomat lähetykset poimittava vauhdissa pois

Tulli joutuu puuttumaan myös lähetyksiin, joiden arvoa on vilungilla viilattu tullausrajan alle.

Kaikkia paketteja ei ehditä valvoa ja aukoa, sillä logistiikkaketju rullaa vauhdilla – etenkin ihmisten odottaessa kuumeisesti tilaamiaan joululahjoja.

– Kyllä meidän täytyy löytää konsensus meidän toiminnan ja rahtiliikenteen nopeuden välillä, että se kulkee järkevässä suhteessa, sanoo tulliylitarkastaja Arto Kurkela.

Kaikkiaan Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulee maahamme vuosittain yli 15 miljoonaa verkkokauppalähetystä.

Normaali joulupakettiliikenne ei sinänsä ole Tullille ongelma. Toki laittomien lähetysten löytäminen valtavista pakettivirroista tekee pelikentästä tavallista haastavamman.

– Laiton bisnes on nähdäkseni aika tasaista ympäri vuoden, ei siinä ole mitään ihmeempää piikkiä. Mutta en ole havainnut sellaista trendiä, että olisi erityisesti yritetty käyttää joulusesonkia laittoman tavaran tilaamiseen. Suomalaiset ovat kuitenkin aika lainkuuliaisia, suurin osa paketeista on täysin laillisia, toteaa tutkinnan päällikkö Stefan Aniszewski Turun Tullista.

Lue myös:

Tullin ohjeet netistä tilaajalle

Tulli: Muista nämä, kun ostat netistä lääkkeitä, ravintolisiä tai päihteitä

Jopa 90 % netistä tilatuista lääkkeistä on väärennöksiä

Netistä tilatut lääkkeet ovat usein muuta kuin ostaja olettaa – potenssilääkkeet halutuimpia

Tulli huolestunut laittomien lääkelähetysten lisääntymisestä

Autoilija yritti tunkeutua Yhdysvaltojen ilmavoimien tukikohtaan Britanniassa. Ilmavoimien tiedottajan mukaan poliisi on pidättänyt ajoneuvoa kuljettaneen miehen.

– Tilanne on hallinnassa, epäilty on pidätetty, tiedottaja sanoi.

Poliisin mukaan yhdysvaltalaiset sotilaat ampuivat tilanteessa laukauksia. Sivullisia ei loukkaantunut välikohtauksessa.

Vakavaksi kuvattu välikohtaus tapahtui Britannian ilmavoimien Mildenhallin lentotukikohdassa. Suffolkissa sijaitseva tukikohta on Yhdysvaltojen ilmavoimien käytössä.

Tukikohdan rakennukset lukittiin välikohtauksen takia, mutta ne on jälleen avattu, tukikohdan tiedottaja kertoo.

Britannia ei tutki tapausta tällä hetkellä terrorismina, läntinen turvallisuuslähde kertoi uutistoimisto Reutersille.

Alkuperäistä uutista on täydennetty uusilla tiedoilla.