Maatila juhlisti 250-vuotista taivaltaan. Talon hopeatukkainen vanha isäntä hyrisi tyytyväisenä tilan kenturalle rakennetulla juhla-alueella. Hänen työsarkansa alkoi olla valmis, tila oli siirtymässä pojille. Isäntäparin vuosikymmenten ahkeroinnin jäljet näkyivät, pellot ja metsät kukoistivat.

Juhlan humussa isäntä sanoi sanat, jotka jäivät mieleeni kummittelemaan.

”Pitää aina muistaa, että nämä maat ovat lainassa vain.” Lainaa vain. Eikö se ole vähän paljon viisaasti sanottu?

Jokainen meistä on lainannut joskus jotakin. Lainaamisen pyhä periaate on, että tavara palautetaan samassa kunnossa, kun se oli lainatessa. Jos lainattu tavara kuluu, pullapussi tai konjakkipullo on paikallaan. Jos tavara särkyy, lainaaja maksaa. Lainaamisen jälkeen sanotaan: Kiitos lainasta.

Verrattuna nykyään muodissa olevaan omistamiseen, lainaamiseen sisältyy yhteisöllisyys, riippuvuus toisesta ihmisestä. Omistajan ei tarvitse muita miettiä. Omistaja tekee tavarallaan mitä lystää ja siinä se kapitalismin tuhovoima asuu.

Hyvinvointivaltiossa kasvu, ja vain kasvu, mahdollistaa onnen.

Monikaan meistä ei koe lainaavansa tätä sinistä planeettaa. Tai jos lainaammekin, meillä ei ole aikomustakaan palauttaa sitä ehjänä takaisin. Emme suostu ajattelemaan ylisukupolvisia.

Meille pyhää on ajatus talouskasvun autuaaksi tekevästä voimasta. Osakeyhtiölaissakin lukee: yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Jos uskoisimme aidosti kestävään kehitykseen, luonnonvarojen riittävyyden turvaamiseen ja saastumisen hillitsemiseen, voiton lisäksi voitaisiin tavoitella vaikkapa pitkäaikaista hyvää yhteisölle ja ekosysteemeille siellä missä yritys toimii.

Vaikka 15 000 tutkijaa hätähuusi ihmiskunnan ja ekosysteemien pelastamisen puolesta, se ei muuta tapaamme puhua. Yhä edelleen talouskasvu ja viennin imu ovat avain työpaikkojen syntymiseen, kulutuksen kasvuun ja sisämarkkinoiden elpymiseen.

Kasvun tehtävä on poistaa tai ainakin peittää sosiaaliset ongelmat ja pelastaa lopulta myös likaisissa vaipoissa makaavat unohdetut mummot.

Hyvinvointivaltiossa kasvu, ja vain kasvu, mahdollistaa onnen.

Yhä useammin olemme taloususkomme vankeja. Suostumme mihin vain, mikä lupaa toimeliaisuutta ja työpaikkoja.

Ei ole sellaista rakennemuutoksen kourissa käppyröivää pikkupaikkakuntaa, joka ei kilju riemusta, kun suuryhtiö ilmoittaa kuokkivansa paikallisen vaaran maan tasalle tai kertovansa, että tulemme rakentamaan järvenne äärelle Suomen komeimman ja mahtavimman biotuotetehtaan.

On niin silmittömän helppoa sotkea kiinalaisten maata ja syödä tonnikala sukupuuttoon.

Yhä uudestaan syrjäpaikkojen kunnanpäättäjät valavat itseensä lujan uskon, että tämä teollisuuden jätti-investointi tuo vihdoin onnen, vaikka niin tapahtuu tempoilevassa maailmassamme yhä harvemmin.

Parikymmentä vuotta kunnalla pyyhkii hyvin. Sitten yhtiö livahtaa kustannustehokkaimmille apajille johonkin maailman laidalle ja taas ihmetellään kuinka kunnanraitilla liikekiinteistöt tyhjenevät.

Globaalin talouden tuho syntyy siitä, että kaukana kotoa on helppo kääriä voittoa taskuun ympäristöstä piittaamatta.

Kanadalaiset käyvät Lapissa kuokkimassa malmin, suomalaiset touhuavat eukalyptuspuusta sellua Etelä-Amerikassa. Helsingistä käsin on helppo kaataa Lapin metsiä, Rovaniemen kattohuoneistoista on ihan vaivatonta hukuttaa Mutenian kylä tekojärven alle.

Kun kotikylästä lähdetään pois, kukaan ei ajattele, että menisi sinne lainaamaan maata. Kaukana kotoa rikkaudet omistetaan, joskus ne varastetaan.

Jos halusi, että suku porskuttaa jatkossakin, oli pidettävä lainaamastaan huolta.

Meistä jokainen tukee ostosvalinnoillaan joka päivä kestämätöntä kehitystä enemmän kuin kestävää. Emme näe mitä vaatetehtaassa, soijapellolla ja kaivoksessa siellä jossakin tapahtuu. On niin silmittömän helppoa sotkea kiinalaisten maata ja syödä tonnikala sukupuuttoon.

Tavallaan kaikki maailman maat ovat toistensa siirtomaita.

”Pitää muistaa, että maat ovat lainassa vain.” Vanhan isännän sanoihin kiteytyi ennen meidän aikaamme kaikki hyvinvointi ammoisista ajoista agraariyhteiskuntaan. Silloin ei ollut kasvua eikä oikein kehitystäkään.

Oli vain maa, joka tuli säilyttää elävänä ja kukoistavana. Oli vedet, joiden piti antaa kalaa nyt ja tulevaisuudessa. Luontaistaloudessa ei muuta hyvinvoinnin taetta ollut kuin lainattu maa.

Jos halusi, että suku porskuttaa jatkossakin, oli pidettävä lainaamastaan huolta. Maasta saattoi ottaa sen, minkä maa kestää. Maalle piti uhrata ja sitä piti kiittää, ettei koittaisi kortto.

Mitä jos nykyaika onkin vain historian häiriötila?

Pekka Juntti

Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva vapaa toimittaja.

Valtionhallinto ei aio eikä voi puuttua Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin päätökseen solmia sopimus sosiaali- ja terveyspalveluista Mehiläisen kanssa, vaikka se vaikuttaisi haitallisesti Lapin maakunnan kykyyn hoitaa tulevat sote-velvoitteet itsenäisesti.

Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu toteaa, että esimerkiksi Lex Kittilän tyyppinen laki ei sovellut tähän tilanteeseen millään tavalla. Kunnallisvalitus on lähtökohtaisesti kuntalaisten mahdollisuus vaikuttaa. Tätäkään vaikutusmahdollisuutta ei valtio ole maanomistuksen perusteella koskaan käyttänyt.

– Käytännössä meillä on puuttumismahdollisuus ainoastaan silloin, jos tämä on jonkun muun lain vastainen, muun muassa rajoituslain vastainen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin sopimuksen ehtojen mukaan valtion puuttumismahdollisuus ei ylity tässä, mutta asiaa selvitellään vielä aluehallintoviraston kautta, Auli Valli-Lintu sanoo.

Länsi-Pohjan sopimus vie siivun muun maakunnan sote-rahoista

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekemä sopimus tarkoittaa toteutuessaan sitä, että tietty osa tulevan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin tarkoitetuista rahoista on jo sidottu, joten niitä ei voi käyttää maakunnan palvelujen järjestämiseksi eikä sopimuksen piiristä voi hakea säästöjä.

Miten paljon sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen sopimus vie muulta maakunnalta, on vielä spekulaatiota.

– Tulevassa tiukentuvassa rahoituskehyksessä nämä mahdolliset säästöt täytyy löytyä jostain muualta. Sopeuttaminen pitää tehdä muualla ja jos sopeuttaminen ei ole muualla mahdollista, niin siltä kannalta mahdollinen maakunnan kriisimenettely voi tulla kysymykseen, Valli-Lintu sanoo.

Kriisimenettelyssä Lapin maakunta ei selviäisi velvoitteistaan yksin ja voisi joutua etsimään yhteistyökumppaneita toisista maakunnista. Valtiovarainministeriössä ei haluta spekuloida sitä, joutuisiko Lappi kääntymään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan suuntaan.

– Ei ole vielä sellaisia evidenssejä, että tämä on yhtä kuin se, että maakunnan tilanne täyttäisi kriisimenettelyn. Maakuntia ei ole vielä edes perustettu, Auli Valli-Lintu muistuttaa.

– Haasteelliseksi se tekee koko uuden maakunnan taloudenhoidon, se täytyy sanoa, mutta onko se mahdoton, niin sitä emme ryhdy täällä valtiovarainministeriössä spekuloimaan.

Lapin kuntien pitäisi rakentaa keskinäistä luottamusta

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hankintayksikkö teki maanantaina virallisen hankintapäätöksen ostaa sote-palvelut Mehiläiseltä. Tiistaina alkaa 14 vuorokautta kestävä valitusaika ja sen jälkeen alkaa sopimuksen yksityiskohtien selvitys.

Tavoitteena on saada koko prosessi päätökseen ja nimet paperiin jo ennen joulua.

– Eniten on yllättänyt se, kuinka yllättyneitä muut Lapin kunnat ja ministeriö ovat, sanoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ritva Sonntag.

Sonntagin mukaan sairaanhoitopiiri on avoimesti valmistellut yhteistyötä ulkopuolisen tahon kanssa yhtenä vaihtoehtona palveluiden pitämiseksi Meri-Lapissa.

– Ministerit Rehula ja Saarikko ovat olleet tietoisia suunnitelmista. Jokaisessa sote-tapaamisessa on esitelty tämä vaihtoehto. Yllättyneisyys johtunee siitä, että oikeasti ryhdyttiin toimeen. Tämä otettiin varmaan vain pelotteluna, Sonntag arvioi.

Länsi-Pohjan päätöksen jälkeen valtio on päättänyt tiukentaa hankintalakia, ettei tämän kokoluokan päätöksiä pääsisi enää syntymään.

– Osana tätä on viime viime viikolla linjattu, että rajoituslakia tullaan tiukentamaan siten, että tällaiset isommat kokonaisulkoistukset eivät enää sitoisi maakuntia vaan ne voitaisiin irtisanoa maakuntien ottaessa tehtävän vastaan, sanoo hallitusneuvos Auli Valli-Lintu

Valli-Lintu näkee Lapin parhaaksi vaihtoehdoksi yrittää rakentaa luottamukselliset ja keskustelevat välit eri kuntien kesken.

– Tässähän on kuitenkin pelkona se miten tämän alueen asukkaiden palvelujen käy. Nykyiset kuntapäättäjät ovat varmaankin tulevia maakuntien päättäjiä ja se, että on keskinäistä luottamusta, vähentää ulkoistamisharkintoja ja sitä täällä alueella täytyy luoda, Valli-Lintu toteaa.

– Luottamuksen ja sen keskustelun lisääminen, että millainen palvelurakenne tulevalla maakunnalla olisi, se olisi varmaan tarpeellinen kierros, mikä voisi vielä tätä asiaa muuttaa, Auli Valli-Lintu summaa.

Lue myös:

Ministeriölähde: Länsi-Pohjan terveydenhoidon kallis ulkoistaminen veisi muun Lapin sote-rahat

Juttuun korjattu Ritva Sonntagin nimi 21.11.2017 kello 9:24.

Inarin kirkonkylä sijaitsee pohjoisimmassa Lapissa. Kylässä on alle 1 000 asukasta ja palveluja on rajallisesti. Usein ihmiset joutuvatkin lähtemään monien kymmenien kilometrien päähän maalikyliin saadakseen tarpeellisia tavaroita. Puolisen vuotta sitten inarilainen Eetu Suominen perusti Facebook-ryhmän ”Tartteeko joku jotain? – Inari”. Ryhmässä Inarin kirkonkyläläiset voivat tarjota apuaan toisilleen ja tuoda tavaroita, jos ovat jossakin käymässä.

– Siellä on kirkonkylän ja lähialueen asukkaita ja se toimii siten, että sinne voi ilmoittaa kun on itse käymässä jossain ja kysyä tarvitseeko kukaan esimerkiksi Rovaniemeltä tai Ivalosta, ihan mitä tahansa. Nyt minä olen hyväksynyt sinne pari ihmistä, jotka käyvät Ivalosta käsin Inarissa töissä tai esimerkiksi Utsjoelta, niin voi samalla ilmoitella että olisi kyytiä, jos tarvitsee jotakin tavaraa liikuttaa, kertoo Suominen.

Suominen sai idean ryhmään, kun hän luki netistä artikkelin, jossa kerrottiin erään äidin kirjoittaneen someen, että tarvitsee lapselleen vaippoja, muttei pääse itse hakemaan, koska on sairaana. Melko pian oli avuntarvitsijan oven taaksee ilmestynyt vaippapaketti. Suominen kertoo, että hänellä itsellään on ollut tapana kysyä tarvitseeko joku maalikyliltä tavaraa.

– Minulla on itselläni tapana kysyä aina, kun olen itsekin pikkupaikkakunnalla kasvanut, niin kysyä että tarviiko joku jotain Ivalosta tai näin. Tuli sitten mieleen että miksei semmoista ryhmää ole, kun on kaiken maailman kyytiryhmiä ja kirpputoriryhmiä, että tämmöiselle voisi olla tarvetta, Suominen kertoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Ryhmä on tärkeä kyläläisille

Inarilainen Ninni Jääskö on yksi tämän ryhmän aktiivisista käyttäjistä. Muut sivun käyttäjät ovat tuoneet hänelle tavaraa ja hän on vienyt muille. Jääskön koira sai hiljattain pentuja ja nyt ryhmästä on tullut entistäkin tärkeämpi.

– Nyt kun minulla on seitsemän koiranpentua enkä pääse kovin kauas kotoa helposti, ja vastaavasti pentujen myötä kaikennäköiselle jutulle on ollut tarvetta. Olen saanut sitä kautta apua seuraaviin juttuihin: pari ihmistä on tuoneet minulle koiran matolääkettä ja penturuokaa jota saa vain Ivalosta, luettelee Jääskö.

Kaupasta tuotavan tavaran lisäksi Jääskö on saanut kyläläisiltä nopeasti apua. Hän on ryhmän kautta löytänyt kanaverkkoa koira-aitausta varten. Kanaverkko makasi lahjoittajan varastossa tarpeettomana, mutta uudella omistajalla siitä tuli ovi koira-aitaukseen.

–Toisen roska on toisen aarre, lopulta tuo kanaverkkokin olisi varmaan päätynyt kaatikselle, nyt sille onkin käyttöä, kertoo Jääskö.

Jääskö on asunut pääkaupunkiseudulla vuosia ja kertoo kaipaavansa sieltä vain sitä, että kaikki palvelut ja kaupat ovat lähellä.

– Muun muassa tämän ryhmän myötä ei tarvitse kaivata sitäkään enää, asiat hoituvat kun yhteen hiileen puhalletaan, sanoo jääskö

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

"Täällä Inarissa me autamme toinen toistamme"

Myös inarilainen Sunna Nousuniemi kuuluu ryhmään ja on tyytyväinen siihen, että tällainen ryhmä on perustettu.

– Minun mielestäni tämä on todella kaunis ajatus, että Eetu on aloittanut tämän Facebook-ryhmän varsinkin nyt kun meillä on vain yksi kauppa täällä Inarissa, sanoo Nousuniemi.

Nousuniemikin nostaa esiin inarilaisten yhteistyön tässä ryhmässä.

– Siitä tulee hyvä mieli, kun näkee, että täällä Inarissa me autamme toinen toistamme, kertoo Nousuniemi.

Saksassa liittopresidentti aikoo puhaltaa vielä hiipuneeseen hallitushiileen, kertovat saksalaisviestimet. Presidentti Frank-Walter Steinmeier on pyytänyt vihreiden sekä hallitustunnustelut kariuttaneen liberaalipuolueen edustajat keskustelemaan tiistaina iltapäivällä.

Steinmeier haluaa välttää uudet vaalit ja pyysi maanantaina puolueita harkitsemaan vielä.

– Joka hakee vaaleissa poliittista vastuuta, ei voi sen saatuaan vetäytyä, Steinmeier sanoi Saksan yleisradioyhtiön ARD:n mukaan.

Edelliset hallituspuolueet valmiita uusiin vaaleihin

Niin sanottu Jamaika-koalitio näyttää ainoalta mahdollisuudelta koota hallitus syyskuun liittopäivävaalien tuloksesta. Edellisessä hallituksessa istunut sosiaalidemokraattinen SPD hävisi vaalit reippaasti ja on kieltäytynyt lähtemästä uuteen yritykseen liittokansleri Angela Merkelin johtamien konservatiivien kanssa.

Sosiaalidemokraatteja ulkoministerinä edellisessä hallituksessa edustanut Steinmeier haluaa keskustella lähipäivinä vielä myös SPD:n kanssa, kertoo ARD. Uusia vaaleja kannattaa SPD:n lisäksi liittokansleri Merkel, joka ei ole halukas muodostamaan vähemmistöhallitusta.

Viikkoja kestäneet hallitustunnustelut kariutuivat maanantaina aamuyöllä, kun liberaalipuolue FDP ilmoitti, ettei luottamusta puolueiden kesken syntynyt. Saksassa ei ole nähty sitten toisen maailmansodan vähemmistöhallitusta tai uusia vaaleja.

Lue kirjeenvaihtajiemme analyysit:

Politiikan pirstoutuminen iski Saksaankin – Syksyn hurmos ohi Brysselissä

Saksan hallitusneuvottelujen kariutuminen sysää Eurooppaa epävakauden aikaan – Merkelin valtakausi voi päättyä

Hallituksen tuore sote-ongelma, Länsi-Pohjan terveydenhoidon ulkoistaminen, voi vaarantaa muun Lapin sosiaali- ja terveydenhoidon rahoittamisen. Näin kertovat Ylelle puhunut hallituslähde ja korkea-arvoinen virkamieslähde.

Länsi-Pohjan neljä kuntaa ja terveysalan yritys Mehiläinen ovat perustamassa yritystä, joka ottaisi hoitaakseen Länsi-Pohjan keskussairaalan ja perusterveydenhoitoa. Vuosisopimuksen arvo olisi 74 miljoonaa euroa.

Kemi, Tornio, Simo ja Keminmaa päättivät viime viikolla ulkoistaa terveyspalvelut yritykseen, josta Mehiläinen omistaisi 81 prosenttia ja kunnat loput 19 prosenttia. Sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu.

Valtiovarainministeriö on kommentoinut Ylelle, että mahdollisten säästöjen on löydyttävä jostain muualta.

Jos Kemi saisi palvelunsa, muut voisivat jäädä ilman

Mehiläisen pääosin omistama yritys nielisi leijonanosan tulevan maakunnan soterahoista. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan kehysbudjettia vuosiksi 2019–2022. Sitä varten ministeriö hahmottelee, kuinka paljon rahaa uudet maakunnat saisivat käyttöönsä sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämistä varten.

Arviot Lapin tulevan budjetin koosta eivät ole vielä julkisia. Ministeriöstä kerrotaan kuitenkin suuruusluokasta sen verran, että raha ei riittäisi sekä Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen jatkamiseen että muun maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ministeriö pitää Mehiläisen kanssa laadittua sopimus kalliina.

– Se vaarantaa Lapin palvelut, niin voi sanoa, Ylen haastattelema ministeriölähde sanoo.

Sopimuksen purkaminen olisi niin ikään kallista - sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikko (kesk.) arvioi viime viikolla, että sopimuksesta eroon pääseminen maksaisi tulevalle Lapin maakunnalle 100 miljoonaa euroa.

Koska sopimuksen irtisanominen olisi kallista, Lapin olisi yritettävä hyödyntää Mehiläisen kanssa tehtävää sopimusta mahdollisimman tehokkaasti. Mahdollista olisi, että leikkauksia saattaisikin siirtyä Rovaniemeltä Kemiin - ei päinvastoin, kuten hallitus on sopinut päättäessään sairaaloiden uudesta työnjaosta.

Velkainen maakunta voisi joutua Oulun syliin?

Ministeriölähde arvioi Ylelle, että tuleva maakunta joutuisi todennäköisesti ottamaan velkaa, jotta se pystyy järjestämään terveyspalvelunsa Mehiläisen kanssa tehdyn sopimuksen voimassa ollessa. Toisaalta se joutuisi ottamaan velkaa myös sopimuksesta eroon pääsemiseksi. Maakunnat eivät kuitenkaan voi velkaantua holtittomasti.

– Lappi joutuu taiteilemaan, miten se tulee toimeen jos irtisanoo sopimuksen tai ei irtisano, ministeriöstä arvioidaan.

Maakunta, joka ei pysty takaamaan peruspalveluita, ei voisi jatkaa toimintaansa. Ääritapauksessa se voisi joutua jopa yhdistettäväksi eteläiseen naapuriinsa Pohjois-Pohjanmaahan.

– Se olisi vihoviimeinen keino, virkamieslähde sanoo.

Hallitus yrittää pysäyttää länsipohjalaiset

Kemin ja Tornion seudulla ulkoistaminen on jakanut mielipiteitä. Ulkoistamista puolustaneet kuntapäättäjät ovat vakuuttuneita, että sillä he saivat turvattua asukkaille sairaalan palvelut ja lisättyä alueen elinvoimaa. Taistelua käytiin myös periaatteesta, että kunta voi itse päättää palveluistaan.

Hallitukselle Länsi-Pohjan ulkoistus on ongelmallinen monella tavalla: Se paljastaa, että edes hallituspuolueiden omat kuntapolitiikot eivät luota hallituksen soteen. Ulkoistus romuttaa hallitukselta puolen Suomen sote-suunnitelman. Ylen ministeriölähteen mukaan ulkoistus myös vaarantaisi taloudellisesti koko Lapin terveydenhoidon.

Siksi hallitukselle olisi onnellinen sattuma, jos Länsi-Pohjan ulkoistaminen jäisi toteuttamatta. Ministeriö kääntääkin joka kiven, jotta Länsi-Pohjan suunnitelma ei toteutuisi.

Aluehallintovirasto on jo tutkimassa kuntien ja Mehiläisen tekemää sopimusta.

Hallitus on jo ilmoittanut, että se kiristää niin sanottua rajoittamislakia, jotta Länsi-Pohjan ulkoistuksen tapaisia hankkeita ei toteutettaisi. Jos joku valittaa ulkoistuspäätöksestä ja viivyttää sopimuksen voimaantuloa, ulkoistus todennäköisesti jumiutuu rajoittamislain kiristettyihin pykäliin.

Toisaalta, koko soten voimaantulo on vielä epävarma. Hallituksen aikataulujen mukaan uudet sote-maakunnat aloittaisivat vuonna 2020, mutta hallituksen esitys ei vielä ole lopullisessa muodossaan eikä käsitelty eduskunnassa.

Syyrian ja Venäjän presidenttien mukaan sotatoimet lähestyvät loppuaan Syyriassa. Venäjän presidentinhallinto kertoi tiistaiaamuna, että Syyrian presidentti Bashar al-Assad vieraili maanantaina Sotšissa ja keskusteli presidentti Vladimir Putinin kanssa maansa tilanteesta.

Kremlin mukaan Putin onnitteli Assadia "saavutuksista taistelussa terrorismia vastaan". Assad puolestaan kiitti Putinia poliittisesta ja sotilaallisesta tuesta. Assad sanoo tarvitsevansa vastakin Venäjän tukea, etteivät ulkopuoliset maat puutu syyrialaisten väliseen vuoropuheluun.

Presidentti Putin pitää Astanan rauhanneuvotteluja merkittävänä askeleena, joka edisti vuoropuhelua Syyrian hallituksen ja opposition välillä. Syyrian sisällissodan osapuolet tapasivat Kazakstanin pääkaupungissa alkuvuodesta.

– Nyt tärkeintä on siirtyä poliittiseen prosessiin. On ilo nähdä, että olette valmiita työskentelemään kaikkien kanssa rauhan puolesta, Putin sanoi Assadille uutistoimisto Tassin mukaan.

Putin kertoi myös aikovansa olla pian asian tiimoilta yhteydessä muihin maailman johtajiin. Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpiin Putin aikoi ottaa yhteyttä vielä tiistaina. Kansainvälinen yhteisö on laajalti vaatinut Bashar al-Assadin väistymistä Syyrian johdosta.

Uutista on korjattu klo 8.28: Putin ja Assad tapasivat Sotšissa, eivätkä Moskovassa kuten uutisessa aiemmin kerrottiin.

Kun Suomi täyttää parin viikon päästä sata vuotta, liputuskin on poikkeuksellista. Siniristilipun voi nostaa salkoon jo itsenäisyyspäivän aattona kello 18 ja liputtaa läpi yön ja itsenäisyyspäivän iltaan kello 22 saakka.

Suomessa liputtaminen pimeässä on ollut kiellettyä, mutta näin juhlavuonna siihen tulee poikkeus, kertoi sisäministeriön viestintäjohtaja Mika Mäkinen Ylen aamu-tv:n haastattelussa. Yksi ehto yöliputukseen kuitenkin on: valaistus.

– Näin saa tehdä vain, jos lipun pystyy valaisemaan hyvin niin, että sininen on sininen ja valkoinen on valkoinen.

Valojen täytyy siis olla olla riittävän hyvät, että lipun heraldiset värit erottuvat.

– Katuvalot eivät riitä, eikä vanhan Hiacen sumuvalot. Pitää olla kunnon valot, että lipun voi pitää salossa läpi yön.

Jos valoja ei ole, itsenäisyyspäivänä voi liputtaa aamukahdeksasta iltakahdeksaan, Mäkinen neuvoo.

Helsingissä ympärivuorokautinen liputus jopa vuoden verran

Itsenäisyyden juhlavuoteen liittyy myös toinen poikkeuksellinen liputus.

Helsingin kaupungintalolla Kauppatorin laidalla nostetaan lippu salkoon itsenäisyyspäivänä ja se pysyy siellä ympäri vuorokauden ainakin vuoden 2018 loppuun.

– Kaupungintalo ja Kauppatori on poikkeuksellisen arvokas ja hyvin symbolinen paikka, mutta siellä ei ole Suomen lippua näkynyt, Mäkinen ihmetteli.

– Onhan se vähän hassua, kun tulee Eteläsatamaan, niin se lippu joka siellä näkyy, on Ruotsin suurlähetystön katolla näkyvä sinikeltainen lippu. Nyt sinne saadaan vähän kauniimpi lippu.

Suomen siniristilippu on miltei satavuotias. Se otettiin käyttöön toukokuussa 1918. Itsenäistymisen aikaan joulukuussa 1917 käytössä oli punapohjainen leijonavaakunalippu.

Sinisen ristin valkoisella pohjalla eduskunta valitsi muun muassa siksi, että se liitti Suomen muiden Pohjoismaiden ristikuvioisten lippujen seuraan, Mäkinen kertoo.

Iloista liputusta matalalla kynnyksellä

Jotkut maahanmuuttajia vastustavat ryhmät ovat ottaneet Suomen lipun ja leijonavaakunan ikään kuin omaan käyttöönsä viime vuosina. Tällaisesta käytöstä Mäkinen on tiukasti eri mieltä.

– Suomen lippu kuuluu kaikille, se on yksi meidän rakkaimpia kansallisymboleitamme. Se ei voi olla minkään aatteen tai liikkeen symboli. Se kuuluu kaikille suomalaisille, eikä se ole poissulkeva symboli.

Sisäministeriö toivoo Suomen lipulle enemmän käyttöä. Liputtaa voi vaikka hyvän koulutodistuksen, syntymäpäivien, grillijuhlien tai urheilumenestyksen takia, Mäkinen listaa.

– Meillä on ehkä vähän turhaakin vakavahenkisyyttä liputuksessa, vähän matalammalla kynnyksellä voi iloisesti nostaa lipun salkoon.

Liputtamisen avuksi sisäministeriö julkaisee mobiilisovelluksen, joka muistuttaa liputuspäivistä ja niiden taustoista ja auringon nousu- ja laskuajoista, jotka määrittävät lipun nosto- ja laskuaikoja.

Jos ei ole omaa lipputankoa, liputtaa voi myös digitaalisesti #liputan-tägillä, Mäkinen sanoo.

Lue myös:

30 maata lahjoittaa 100-vuotiaalle Suomelle koripallokentän kokoisen Suomen lipun – vedetään erikoisluvalla pysyvästi Euroopan korkeimpaan salkoon

Suomen lipun historia sisäministeriön sivuilla

Liputuspäivät Suomessa sisäministeriön sivuilla

Suomen lipun sininen on 294 C – sitä ei pidä sekoittaa Finnairiin, joka on 2757 C, tai Fazeriin, joka on 280 C (HS, vain tilaajille)

Kukko kiekuu pihakanalasta aamuhuomenet, kun Heikkilän perheen kuusi lasta ovat lähdössä kouluun. Matka kotipihasta linja-autolle kävellään yhdessä, koska niin on turvallisempaa. Sotkamon Naapurinvaaralla liikkuu susia.

– Sudet huolettavat, koska pienin lapsista on eskarilainen, ja ala-asteikäisiä on vielä kaksi. Lapset ovat sen verran pieniä, että jos susi tulee vastaan, niin sitä ei tiedä, mitä se tekee. Se on villieläin, eivät pienet lapset sille pärjää, sanoo lasten isä Timo Heikkilä.

Heikkilät ovat asuneet Naapurinvaaralla 11 vuotta. Koskaan aikaisemmin sudet eivät ole tulleet kylällä yhtä lähelle pihapiirejä.

– Lähimmät jäljet ovat kilometrin päässä, ja kahden kilometrin päässä susi söi metsästyskoiran. Koulun luona susi oli käynyt melkein pihapiirissä, joten on niitä täällä pyörinyt, Timo Heikkilä kertoo.

Heikkilän lapset kävelevät peräkanaa kapeaa tietä pitkin. Naapuritalosta tulee lisää lapsia odottamaan linja-autoa. 3.-luokkalainen Helka Heikkilä myöntää pelkäävänsä pikkuisen susia.

– Kunhan ne eivät vie meidän kanoja ja koiraa, Helka huolehtii.

Isoveli Antin mielestä susista ei olisi mitään haittaa, jos ne pysyvät kauempana asutuksesta.

– Ei kai siinä, kunhan eivät tule syömään. Muuten ne saisivat olla täällä, mutta ne saattavat olla vähän aggressiivisia. Jos näkisin suden, niin silloin varmasti vähän pelottaisi, mutta muuten en niitä pelkää, viidesluokkalainen Antti sanoo.

Susikyydityksessä yli 30 oppilasta

Sotkamossa on tehty syksyn aikana poikkeuksellisen paljon susihavaintoja (Sotkamon kunta). Susien liikkeistä on kirjattu Tassu-järjestelmään kaikkiaan 59 havaintoa, joista näköhavaintoja on 37 ja pihakäyntejä 19. Viimeisimmissä havainnoissa sudet ovat liikkuneet asutuksen ja koulun välittömässä läheisyydessä.

Susitilanteen vuoksi Kontinjoen ja Naapurinvaaran koulujen oppilaille on järjestetty ylimääräisiä koulukyytejä (Sotkamo-lehti) reilun kuukauden ajan.

– Se on puhtaasti varotoimi. Pyrimme vastaamaan perheiden huoleen. Pelkoa emme halua lietsoa, mutta susi on kuitenkin arvaamaton petoeläin. Kukaan ei voi mennä siitä takuuseen, sanoo kasvatusjohtaja Ville Manninen Sotkamon kunnasta.

Kontinjoen koulussa petokyytejä on järjestetty 17 oppilaalle ja Naapurinvaaralla 15 oppilaalle. Kyyditysten tarvetta tarkastellaan kahden viikon välein, seuraavan kerran tämän viikon loppupuolella.

– Ihan kaikki lapset eivät kulje kyydityksissä, koska sitä on järjestetty vanhempien halun mukaan. Osa vanhemmista on jopa sanonut, että heidän lapsensa ei tarvitse kuljetusta. Tässä näkyy todennäköisesti se, miten erilainen suhtautuminen perheissä on tilanteeseen, Manninen kertoo.

Susien takia vanhemmilta tulee kunnalle vuosittain muutamia kuljetuspyyntöjä. Tiinaliisa Portano

Naapurinvaaran koulun pihalla oppilaat leikkivät ja pelaavat pelejä kuten minä muunakin päivänä tahansa. Koulun arki on sujunut susitilanteesta huolimatta lähes normaalisti.

– Ainoa lapsille annettu neuvo on, että välituntisin pysymme piha-alueella. Metsän reunuksille ei saa mennä, ja majaleikit on tällä hetkellä kielletty. Välituntivalvonnassa meillä on parhaimmillaan kolme valvojaa. Jatkoa en tiedä, mutta voi olla, että pitkä talvi on tulossa, sanoo koulunjohtaja Päivi Korhonen.

Naapurinvaaran koululla tilanne on uusi, mutta Sotkamossa petokyyteihin on jouduttu turvautumaan myös aikaisempina vuosina.

– Kustannukset eivät ole ihan älyttömiä, mutta jos tilanne jatkuu tällaisena koko lukuvuoden, puhutaan 10 000 eurosta lukuvuositasolla. Varmasti tosiasia on, että tilanne tulee jossakin muodossa säilymään tällaisena myös jatkossa. Kyydityksiä järjestetään aina tarpeen mukaan, kasvatusjohtaja Ville Manninen sanoo.

Petokyytejä myös Ristijärvellä

Ristijärvellä susista on tehty syksyn mittaan parikymmentä havaintoa eri puolilla kuntaa. Muutama viikko sitten sudet tappoivat lampaita (Ilta-sanomat) Pyhännänkylällä, ja sudet ovat liikkuneet talojen pihapiireissä Pyhännän lisäksi Kalliokoskella ja kirkonkylällä.

Tämän takia muutamille koululaisille järjestettiin koulukyyditys kotipihasta lokakuun loppupuolelta lähtien.

– Vanhempien pyynnöstä lapset haetaan kotipihasta, koska heillä olisi ollut muuten pidempi tulo tienvarteen. Suuria järjestelyjä se ei ole aiheuttanut, koska perukan lapset, eli puolet oppilaistamme, ovat muutenkin koulukuljetuksen piirissä, kertoo Ristijärven kunnan sivistysjohtaja, rehtori Tiinaliisa Portano.

Koululaisten kyydityksiä jatketaankin Ristijärvellä vuoden loppuun saakka.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ei ole ainutkertaista. Susien takia vanhemmilta tulee kunnalle vuosittain muutamia kuljetuspyyntöjä. Kyyditykset ovat kestäneet yleensä lyhyemmän aikaa. Nyt päätös tehtiin pidemmälle ajalle, koska tiesimme, että asia on esillä kunnanhallituksessa, ja susille aiotaan hakea poikkeuslupaa, Portano kertoo.

Susilaumoja myös tiheämmin asutuilla alueilla

Sudet ovat herättäneet viime aikoina huolta myös muualla maassa. Pihapiirissä kulkeneista susista on tehty havaintoja muun muassa Pöytyällä Varsinais-Suomessa (Turun Sanomat), Hämeenlinnan Rengossa (Kainuun Sanomat), Uudellamaalla ja Kokkolan Ullavassa.

– Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tämä on yleisempää kuin esimerkiksi Kainuussa, koska etelässä susien reviirillä on paljon pihoja ja pihapiirejä. Susi on utelias, opportunistinen eläin. Jos siellä sattuu olemaan jotain, mikä sitä kiinnostaa, se saattaa käydä pihapiirissä, kulkea kylätietä pitkin tai vaikka pihan poikki, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.

Jos näkisin suden, niin silloin varmasti vähän pelottaisi, mutta muuten en niitä pelkää. Antti Heikkilä

Kojolan mukaan suden reviiri voi olla halkaisijaltaan jopa 30 kilometriä. Susi taittaa matkaa helposti parikymmentä kilometriä vuorokaudessa tai enemmän, jos se on esimerkiksi saalistamassa tai merkkaamassa reviirirajoja.

– On vaikea arvioida yhden suden, susiparin tai lauman käytöksen perusteella, ovatko sudet muuttuneet aikaisempaa rohkeammaksi. Etelä-Suomessa, missä reviirillä on paljon pihapiirejä, käyttäytyminen kehittyy aikaa myöten siten, että sudet eivät välttämättä välttele ihmistä niin tarkoin kuin aikaisemmin, Kojola kertoo.

Luonnonvarakeskuksen tuorein susikanta-arvio on viime talvelta. Sen mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta.

Sotkamon Naapurinvaaran koululla päivä on ohitse. Petokyydityksessä olevat oppilaat kuljetetaan koulupäivän jälkeen takseilla kotipihalle saakka. Järjestely on saanut vanhemmilta kiitosta.

– Se on hyvä, koska lapset tulevat iltapäivällä kotiin vähän tipoittain, eri aikoihin. Susiongelman takia taksi tuo alakoululaiset pihalle asti, eikä pienimpien tarvitse tulla yksin, Naapurinvaaran kylällä asuva Timo Heikkilä kertoo.

3.-luokkalainen Helka Heikkilä näkee järjestelyssä myös muita hyviä puolia.

– Se on kivaa, koska ei tarvitse kävellä. Paitsi tuo mäki, koska taksi jättää meidät mäen päälle. Se on niin liukas. Siitä on kuitenkin lyhyt matka, Helka kertoo hymyillen.

Lisäys 21.11.2017 klo 13.20: Täsmennetty jutun viimeistä alaotsikkoa.

Budapest Aircraft Service -lentoyhtiön matkustajakone joutui tiistaina aamukuuden jälkeen palaamaan Savonlinnan lentokentälle laskutelineen toimintahäiriön vuoksi. Teline ei sulkeutunut normaalisti lähdön jälkeen.

– Laskutelineen lukko jäi päälle, ja se pitää vaihtaa. Tämä oli normaali varotoimenpide, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa, sanoo lentoyhtiön Suomen-edustaja Juha Köykkä.

Köykän mukaan kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kolmeen vuoteen, kun yhtiön koneessa on Savonlinnassa tapahtunut vastaavaa. Helsinkiin lentäminen laskuteline ulkona ei olisi onnistunut, koska polttoaineen kulutus olisi kasvanut liian suureksi.

Koneessa oli 13 matkustajaa, joista osa lähti Helsinkiin muulla kulkuneuvolla.

– On mahdollista, että tiistai-iltapäivän lento joudutaan korjaustöiden takia perumaan, Köykkä sanoo.

Suomalaiskoululaiset ovat maailman kärkikastia pulmien ratkomisessa porukalla. Tämä tuore tieto on peräisin viimeisimmästä Pisa-tutkimuksesta, jonka muut tulokset kerrottiin viime vuoden lopulla.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Pisa-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Kaksi kertaa mukana on ollut myös neljäs aihealue, kyky ratkaista ongelmia – ensin yksin ja tällä kertaa joukkovoimalla.

Virallisesti sitä kutsuttiin yhteistoiminnalliseksi ongelmanratkaisuksi. Tähän arviointiin osallistui 51 maata kaikkiaan 73 Pisa-maan joukosta.

Arvioinnin painopiste oli vuorovaikutus- ja keskustelutaidoissa, ei kyvyssä ratkaista vaativia ongelmia. Pisteitä ropisi ryhmille, joissa tunnistettiin toisten näkökulmat ja vahvuudet sekä saatiin keskustelemalla aikaan yhteinen päätös ja sen toteutus ja vieläpä niin, että jokainen hoiti oman sovitun osansa.

Pronssimitalille kahdeksan ottajaa

Pisa-kisan kulta- ja hopeamitalit menivät Aasiaan eli Singaporeen ja Japaniin, mutta pronssikorokkeella oli ruuhkaa. Kahdeksan maan piste-erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Euroopasta joukkoon mahtuivat vain Suomi ja Viro.

• 561 Singapore
• 552 Japani
• 541 Hongkong
• 538 Korea
• 535 Kanada
• 535 Viro
• 534 Suomi
• 534 Macao
• 533 Uusi-Seelanti
• 531 Australia

Viron Suomea pisteen parempi sijoitus kiillottuu siitä lisätiedosta, että Virossa oli vähemmän oppilaita alimmalla hyväksytyllä tasolla tai sen alla kuin Suomessa.

Pohjoismaista Islanti jäi pisteen OECD:n 500 pisteen keskitasosta. Tanskalle kertyi pisteitä 520, Ruotsille 510 ja Norjalle 502.

Suomen kouluilla ei ole suuria eroja

Suomi loisti aiemmin Pisa-maana, mutta viime vuosien tulokset ovat vetäneet vakaviksi – eivät vain huonontuneiden pistemäärien vuoksi, vaan myös siksi, että erot sukupuolten, koulujen ja kotitaustaltaan erilaisten lasten välillä ovat kasvaneet. Nyt tutkijoilla oli niistä sekä hyviä että huonoja uutisia.

Lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä venyneiden erojen sijasta yhteisessä ongelmanratkaisussa oli suomalaiskoulujen välillä vain pientä hajontaa. Se oli Suomea vähäisempää vain Islannissa.

Myös muut Pohjoismaat sijoittuivat tässä vertailussa hyvin, toisin kuin varsinaisessa mitalitaulukossa loistavat aasialaismaat. Siinä missä Suomen koulujen keskinäinen ero oli vain 6,3 prosenttia, Singaporen prosenttiluku oli lähes 24 ja Japanin peräti yli 28. Virossakin luku lähenteli kolminkertaista Suomeen verrattuna.

Myös vanhempien koulutus ja varallisuus olivat muualla keskimäärin ratkaisevampia kuin Suomessa. Kärkikymmenikön maista ero oli Suomessa toiseksi pienin Macaon jälkeen. Singapore ja Japani ovat selviä johtajia myös tässä negatiivisessa taulukossa.

Suomen tytöt ovat loistavia

Suomen tytöt ovat OECD-vertailussa erinomaisia, mutta asialla on myös kääntöpuoli: tyttöjen ja poikien välillä ei ole missään yhtä suuria suorituseroja kuin Suomessa.

Tytöt selvittivät tehtävät kaikkialla paremmin kuin pojat, mutta Suomessa sukupuolten välinen piste-ero oli peräti 48, kun se OECD:ssä keskimäärin oli 29.

• OECD:n keskiarvo tytöillä 515
• Suomen tytöt 559
• OECD:n keskiarvo pojilla 486
• Suomen pojat 511

Suomalaiset Pisa-tutkijat selittävät eroa osittain sillä, että tehtävissä korostuivat lukutaito ja tottumus chat-keskusteluihin. He arvelevat, että chattailu on tytöille vapaa-ajalta tutumpaa puuhaa kuin pojille. Lukemisessa Suomen tytöt ovat päihittäneet pojat aina Pisa-tutkimusten alusta eli vuodesta 2000 asti.

Tyttöjen ja poikien ero luku- ja yhteistyötaidoissa on niin merkittävä, että se on otettava huomioon, kun kehitetään koulutusta, Pisa-tutkijat sanovat.

Lue myös:

Tee itse PISA-testi: Kokeile, pärjäätkö 9.-luokkalaisille luonnontieteissä

Tilastokeskus kertoo, että sen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli lokakuussa 197 000 eli 20 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyysprosentti oli 7,3, kun vuosi sitten työttömyysaste oli 8,1 prosenttia. Syyskuun työttömyysaste oli kahdeksan prosenttia.

Nuorten eli 15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli lokakuussa 12,3 prosenttia, lähes viisi prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.

Työllisyysaste oli lokakuussa tasan 70 prosenttia.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tiedot kertovat hyvää työllisyydestä. Lokakuun lopussa työttömäksi tilastoituja oli 273 000. Lokakuussa 2016 työttömiä työnhakijoita oli 56 000 enemmän.

TE-toimistoissa oli viime kuun lopussa 32 000 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 9 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus kommentoi lukemia tuoreeltaan:

– Työllisyys kasvaa ja työttömien määrä laskee lupaavasti. Talouskasvu on tarttunut työmarkkinoille.

Tosin Brotherus huomauttaa, että kausitasoittamaton työllisyysprosentti, nyt siis 7,3, heiluu herkästi.

Erityisen hyvää on se, että piilotyöttömyys laskee, ja työnhausta aiemmin luopuneet palailevat takaisin työmarkkinoille, summaa Hypon pääekonomisti.

Lue myös:

Erinomainen työllisyysuutinen: Rakennusalalla poikkeustalvi

Avoimia työpaikkoja on yhä enemmän – puolet hankalasti täytettävissä

Liput Cheekin jäähyväiskonserttiin myytiin loppuun alle minuutissa. Tapahtumajärjestäjä ilmoitti toisesta konsertista saman tien, mutta lisäkeikankin liput varattiin loppuu vartissa.

Yksi onnekkaista lipun saaneista on Taru Valjakka, joka oli tullut jonottamaan lippuja puolikahdeksalta aamulla kauppakeskukseen eteen Lahden keskustassa.

– Ihmettelin, kun täällä ei ollut muita. Olin aivan varma, että täällä on pitkä jono. Jonotan lippua itselleni ja tyttärelleni myös, Valjakka kertoo.

Cheek ilmoitti viime viikolla päättävänsä uransa jäähyväiskonsertin Lahden mäkimontussa elokuussa 2018. Kotikaupungin artistin jäähyväiskeikka sai lippujonoon myös Pauliina Nuuttilan.

– Olen tässä samalla aamulenkillä koiran kanssa. Olen hankkimassa lippua itselleni ja kavereille. En ole fanaattinen fani, mutta olen pitkään miettinyt keikalle menemistä ja nyt tuli tieto keikasta Lahdesta, päätin lähteä, perustelee Nuuttila.

Uusi ase lipputrokareita vastaan

Lippujen ostoa on rajoitettu kahdeksaan lippuun per asiakas. Tämän lisäksi lippuun on myös kirjattu, että 'lippujen jälleenmyynti on lipun mitätöimisen uhalla kielletty'.

Lippupisteen toimitusjohtaja Ari Palhamo sanoo, että lipputrokareiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina, kun myös kansainväliset lipputrokarit ovat tulleet markkinoille.

– Trokaus on ongelma tällaisissa keikoissa, kun liput myydään nopeasti. Haluaemm yrittää estää sitä, että liput joutuisivat vääriin käsiin. Tämä on meidän tapamme estää tämä, sanoo tapahtumajärjestäjä Fullsteamin toimitusjohtaja Heidi Aho.

"Odotukset ovat korkealla"

Juuri ennen h-hetkeä Lahden lippujonoon kerääntyi parisenkymmentä jonottajaa.

– Toivon, että minä ja muut tässä jonottavat saavat lippunsa. Vaikka tosi moni ostaa netin kautta. Olen seurannut Cheekin uraa ja musikkia ihan sieltä alkuajoista saakka. Tässä on itsekin nuortunut, kun kuuntelee tyttären kanssa räppimusiiikkia, Taru Valjakka nauraa.

Jonottajille tieto Cheekin lopettamispäätöksestä ei tullut yllätyksenä. 30 000 hengen konsertti Lahden urheilukeskuksessa on spektaakkeli, joka houkuttelee.

– Odotukset ovat korkealla. Odotan hienoa konserttia ja elämystä, Pauliina Nuuttila pohtii.

– Cheekillä on aina hienot konsertit, tämäkin on varmasti hieno. Mutta uskon, että tulee vielä toinenkin konsertti Lahteen, Taru Valjakka aprikoi.

Lue myös: Cheekin jäähyväiskonsertti täytti hotellit tunneissa: "Mittasuhteiltaan pienempi kuin stadion, mutta fiilikseltään kova juttu"

Saksalainen energiayhtiö Uniper ei suosittele osakkeenomistajilleen Fortumin tarjouksen hyväksymistä. Työntekijöiden edustajat ovat samaa mieltä.

Fortum, joka julkisti ostotarjouksensa Uniperin osakkeenomistajille kaksi viikkoa sitten, tarjoaa Uniperin osakkeista 22 euron kappalehintaa.

Yli 13 000 ihmistä työllistävä Uniper julkisti tarjouksen torjumisesta tiedotteen ja järjesti myös tiedotustilaisuuden aamupäivällä.

Uniper: Ei hyötyjä, ei lisäarvoa

Uniperin johdon mukaan Fortum ei tuota vankasti fossiilisiin polttoaineisiin nojaavalle yhtiölle eikä sen työntekijöille ja osakkeenomistajille lisäarvoa.

Toimitusjohtaja Klaus Schäfer sanoo, että Fortumin todellisista aikeista ja lopullisesta osakemäärästä ei ole tietoa.

Strategista hyötyä ei hänestä liioin ole luvassa.

– Hallitus ja hallintoneuvosto katsovat, ettei Fortumin tarjous ei ole vakuuttava. Siksi se hylätään.

Uniperin johto on jo aiemmin ilmaissut vahvan mielipiteensä siitä, että energiayhtiö ei tarvitse Fortumia luotsaajakseen.

Fortum ei lähde korottamaan

Fortum kertoi uutistoimisto Reutersille oitis, että yhtiö ei aio korottaa 22 euron tarjoustaan Uniperin osakkeista.

Fortum ei näe korotukseen mitään syytä vaan pitää yhä tarjoustaan kilpailukykyisenä, sanoo sijoittajasuhteista ja talousviestinnästä vastaava johtaja Måns Holmberg.

Uniperin pääomistaja on E.ON. Sen osuuden eli liki 47 prosentin ostamisesta Fortum sopi jo syyskuussa.

Jos E.ON perääntyy, Fortum voi saada yhtiöltä jopa 1,5 miljardin euron korvauksen. Fortumilla olisi tuossa tilanteessa myös oikeus myydä E.ONille kaikki hankkimansa Uniperin osakkeet.

Ostotarjouksen toteutuminen vaatii yhä viranomaislupia.

Suomen valtio omistaa Fortumista vähän yli puolet, ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) katsoo, että Uniper-kauppa vahvistaisi Fortumia merkittävästi.

Lue myös:

Fortum tahtoo tehdä ostotarjouksen Uniperista – Analyytikko: Fortum haluaa varoilleen tuottoa

Analyysi: Fortum ei saisi ostettua halvalla priimaa – saksalaisfirman puolikas toisi mukanaan ison hiilitahran

Uniperin Klaus Schäfer: Keskustelut alkavat nyt, Fortumin säilytettävä Uniperin itsenäisyys (Kauppalehti)

Zimbabwen mahdollinen seuraava presidentti vaatii Robert Mugaben eroa, kertovat kansainväliset uutistoimistot.

Mugaben varapresidentin paikalta erottama Emmerson Mnangagwa sanoo lausunnossaan, että Mugabe olisi pyytänyt häntä palaamaan Zimbabween. Lausunnon mukaan Mnangagwa ei aio kuitenkaan palata ennen kuin hänen turvallisuutensa on taattu.

Mnangagwa poistui Zimbabwesta pian sen jälkeen, kun Mugabe erotti hänet. Mugaben on arveltu siirrollaan tehneen tilaa vaimolleen Grace Mugabelle. Mnangagwan olinpaikasta ei ole varmaa tietoa.

Mugaben puolue haluaa nostaa virkasyytteen

Zimbabwea hallitsevan puolueen Zanu-PF:n on määrä aloittaa tiistaina parlamentissa toimet Robert Mugaben asettamiseksi virkasyytteeseen. Mugabe on kutsunut hallituksen koolle, mutta uutistoimisto AP:n mukaan ministereitä on kehotettu boikotoimaan kokousta.

Vaikutusvaltainen Zimbabwen vapaussodan veteraanijärjestö puolestaan kehottaa kansaa jälleen protesteihin. Järjestön johtaja Chris Muvangwa kutsuu kaikkia zimbabwelaisia maan pääkaupungin Hararen kaduille välittömästi.

Poliittinen kriisi jatkunut pian viikon

Zimbabwen armeija syrjäytti Mugaben viime viikolla, mutta on kiistänyt, että kyseessä olisi vallankaappaus. Loppuviikolla Mugabe tapasi armeijan kenraaleja, katolisen kirkon edustajia sekä Etelä-Afrikan delegaation. Neuvottelujen sisällöstä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Lauantaina Zimbabwen pääkaupungin Hararen asukkaat lähtivät sankoin joukoin kaduille vaatimaan Mugaben eroa. Armeija tuki protesteja, mutta esti kuitenkin mielenosoittajia marssimasta presidentin virka-asunnolle.

Zanu-PF erotti Mugaben puoluejohdosta sunnuntaina ja nimitti tilalle Mnangagwan. Tämän jälkeen Mugaben odotettiin ilmoittavan erostaan. Sunnuntai-iltana Mugabe piti puheen, jossa hän sanoi aikovansa johtaa puoluekokousta joulukuussa.

93-vuotias Mugabe on hallinnut Zimbabwea 37 vuotta eli maan itsenäistymisestä lähtien. Zimbabwessa on määrä järjestää presidentinvaalit ensi vuonna.

Lue lisää:

Zimbabwelaiset kertoivat Ylen toimittajalle: "Ei ole niin väliä, kenestä tulee seuraava presidentti, kunhan se ei ole Robert Mugabe"

Analyysi: Itsevaltaista vanhusta sysätään syrjään – Seuraako Mugabea sotilasjuntta, himoshoppaaja vai Lacoste-krokotiili?

Tulevina päivinä kannattaa varautua sateiseen ja tuuliseen säähän. Tänään tiistaina maan etelä- ja keskiosaan on luvassa lumisateita koko päiväksi.

Ilmatieteen laitos antoi tiistaiksi varoituksen huonosta ajokelistä maan etelä- ja keskiosiin. Liikenneviraston mukaan aamun liikenne sujui olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin ilman suuria onnettomuuksia.

Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan eniten sateita saadaan tiistaina idässä, jossa lunta voi kertyä päivän aikana 5–10 senttiä.

Pohjoisessa on tiistaina sen sijaan poutapäivä.

Keskiviikkona sateet vähenevät ja sää on pääosin poutaista. Etelä- ja keskiosassa maata lämpötilat ovat tiistaina ja keskiviikkona nollan tuntumassa tai hivenen pakkasen puolella. Lapissa lukemat ovat täysin eri luokkaa: pakkasta saattaa olla keskiviikon vastaisena yönä selkeimmillä alueilla 15–20 astetta.

– Päivällä lukemat pysyvät lähes samoina, sanoo Koskela.

Tuuli yltyy keskiviikkona

Tuuli yltyy keskiviikkoiltana ja Suomen ylitse pyyhkäisee lännestä alkaen voimakas lumisadealue. Tuuli voi yltää torstaina merialueilla myrskylukemiin.

Lunta saadaan torstaina todennäköisesti eniten pohjoiseen, jossa ennusteiden perusteella lunta voi tulla jopa 20 senttiä. Esimerkiksi Kittilässä lunta on tällä hetkellä jo 58 senttimetriä. Ilmatieteen laitos on antanut varoituksen huonosta ajokelistä suureen osaan maata myös torstaina.

Koskelan mukaan ainakin eteläisessä Suomessa lumi on tilapäistä, koska viikonloppua kohden sää lauhtuu.

Ranskan ja Argentiinan välejä hiertää lokakuun lopussa sattunut tapaus, jossa lentoyhtiö Air Francen koneen miehistö pidätettiin Buenos Airesin lentokentällä Argentiinassa. Asiasta kertovat maiden viestimet.

Ranskan ulkoministeriö on vaatinut Argentiinalta selvitystä "kahden päivän kärsimyksestä", jollaiseksi Ranskan lentohenkilöstön ammattiliitto SNPNC kutsuu pidätystä Le Figaro -lehden mukaan.

Pidätyksen syynä oli argentiinalaisen naismatkustajan syytös, jonka mukaan miespuolinen vierustoveri oli ahdistellut häntä seksuaalisesti Pariisin ja Buenos Airesin välisellä lennolla. Naisen mukaan mies oli masturboinut ja nojannut häntä vasten, argentiinalaislehti Clarín kertoo.

Naismatkustajan mukaan miehistö ei ottanut hänen huoltaan vakavasti. Hänelle annettiin miehistölle tarkoitettu istuin, josta purseri pyysi hänet takaisin omalle paikalleen laskeutumisen ajaksi.

Kun nainen ei suostunut, purseri oli hänen mukaansa solvannut ja uhkaillut häntä poliisilla. Lopulta toinen matkustaja oli vaihtanut paikkaa.

Pidätysolot puhuttavat

Ammattiliiton mukaan miehistön 14:ää jäsentä kuulusteltiin kahden päivän ajan "olosuhteissa, jotka rikkovat perusoikeuksia". Purseri erotettiin muista, ja tämä "suljettiin neliömetrin huoneeseen ilman ruokaa, juomaa ja mitään selitystä".

Argentiinan viranomaiset ovat kiistäneet olosuhteiden epäinhimillisyyden, kuten ravinnon puutteen. Yhtäjaksoisuuden sijaan miehistöä kuulusteltiin kahtena eri päivänä, ensin seitsemän ja sitten 11 tunnin ajan.

Viranomaisten mukaan kuulustelut pidettiin mahdollisimman nopeasti, jotta miehistö pääsisi jatkamaan työtään.

Naismatkustaja on Argentiinan entisen varaoikeusministerin tytär. Argentiinan oikeus pohtii parhaillaan, ottaako se syytteen käsittelyyn.

Miesmatkustajan mukaan hän oli nukkunut, kun vierustoveri oli koskenut hänen kylkeensä, hän kertoi kuulusteluissa Clarínin mukaan. Nainen oli tuolloin noussut ylös ja sanonut, että "tämä ei käy päinsä".

Air Francen mukaan koneen miehistö oli toiminut asiallisesti ja ottanut matkustajan huolen vakavasti. Koneessa ei ollut vapaana tavallisia paikkoja.

Kajaanissa rohkea ja utelias kettu on herättänyt kummastusta Onnelan omakotitaloalueella. Kiiltäväturkkinen repolainen on muun muassa pihistänyt kinkkupiirakan talon takakuistilta ja kanniskellut työrukkasia. Cityketusta kertoi ensin Koti-Kajaani (Koti-Kajaanin digilehti).

Onnelassa asuva Antti Toivanen on seurannut perheensä kanssa ketun elämää jo pitkän aikaa. Kun kettu popsi marraskuisena iltana naapurin kinkkupiirakan keskiosan, jatkoi se matkaa Toivasten pihalle.

Iltahämärässä Antti Toivanen otti takapihallaan kuvia ja videota ketusta, joka tuli nuuhkimaan kameraa.

– Kettu tuli piirasvarkauden jälkeen pihallemme venyttelemään ja esittäytymään. Se venytteli tyytyväisenä ja nautiskeli elämästä vatsa pulleana, Toivanen kertoo.

Vanhana asuntomessualueenakin tunnettu Onnela sijaitsee vain noin puolentoista kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Metsäinen alue kelpaa kodiksi myös ketulle, joka on nähty kulkemassa pihoilla ja tiellä.

Tähän aikaan syksyllä nuoret ketut ovat lähteneet synnyinalueeltaan ja ne saattavat olla vielä hölmöjä. Katja Holmala

Toivanen epäili ensin, että epätavallisen kesy kettu on sairas, mutta kiiltäväturkkinen eläin vaikuttaa hyväkuntoiselta.

– Sillä on niin hyvä turkki, että varmaan se on käynyt napostelemassa muitakin piirakoita lähialueilla. Naapurustossa se on käynyt viemässä myös kesäkalusteiden päällysteitä ja kävellyt keppi suussa. Onkohan joku opettanut sille koiran temppuja, naurahtaa Toivanen.

Hän arvelee, että perheen kodin pihapiirissä riittää myös myyriä ja jäniksiä ketulle saaliiksi.

– Kyllähän se on viekas eläin. Vaikka maha olisikin täynnä piirakkaa, se valmistautuu jo seuraavaan nälkään, Toivanen arvelee.

Asuinalue kuin eläintarha

Parisen vuotta Onnelassa viihtynyt kettu ei ole ainoa alueella viihtyvä villieläin. Seudulla on nähty myös esimerkiksi ilveksiä.

– Viime viikolla kauris oli loikannut naapurin aidan yli ja perässä oli ilveksen jäljet, eli ilves on ilmeisesti jahdannut sitä, kertoo Toivanen.

Kajaanilaisperhettä ei haittaa lainkaan, että villieläimet viihtyvät alueella. Antti Toivanen on tyytyväinen, että Kainuussa on paljon metsäisiä asuinalueita. Kohtaamiset villieläinten kanssa ovat olleet mieleenpainuvia. Toivanen toivookin, että kaupunkilaistunut kettu nähdään alueella jatkossakin.

– Ilmeisesti tätä kettua ovat kaikki kohdelleet hyvällä tavalla, joten sille ei ole tullut pelkoreaktiota ihmisiin. Toivon, että kukaan ei lähde hätistelemään sitä. Positiiviset villieläinkokemukset tuovat luontoa lähelle ja herättävät aina keskustelua.

Kesyyntynyt kettu on herättänyt vastikään huomiota myös itärajalla Nuijamaan raja-asemalla Lappeenrannassa. Siellä hyväkuntoinen repolainen on vilistänyt autojen seassa ja kärttänyt herkkuja rekkakuskeilta.

Eläimet kaupungistuvat hitaasti

Ihmisten lähelle tuleminen ei ole ketulle tyypillistä käytöstä, mutta sopeutuvaisena lajina kettu kesyyntyy helposti. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmalan mukaan jopa aikuinen kettu tottuu ihmisiin helposti, jos ravintoa riittää ja sillä ei ole negatiivisia kokemuksia kaksijalkaisista.

– Tähän aikaan syksyllä nuoret ketut ovat lähteneet synnyinalueeltaan ja ne saattavat olla vielä hölmöjä, eivätkä osaa pelätä ihmisiä, vaan käyttäytyminen tulee oppimiskokemuksena.

Erityisen helposti kettu kesyyntyy, jos sillä on positiivinen ihmiskontakti aivan pienenä pentuna eli herkkyysvaiheessa. Holmalan mukaan ketut ovat selvästi arempia maaseudulla kuin kaupungeissa.

– Se liittyy siihen, että metsästyksen kauttakin ketut oppivat olemaan varovaisempia, Holmala kertoo.

Ketun tuttavallinen käytös ei kerro heikosta terveydestä. Sairauden merkkejä sen sijaan ovat esimerkiksi apaattisuus ja turkin kapimuutokset. Kapi voi tarttua ihmiseenkin, mutta lemmikkieläimet ovat suuremmassa vaarassa. Kapin leviäminen vaatii kuitenkin suoran kosketuksen eläimeen tai sen makuupaikkaan.

Holmalan mukaan eläinten kaupungistuminen on Suomessa nuori, mutta hitaasti nouseva ilmiö. Esimerkiksi Englannissa on ollut jo kauan niin sanottuja citykettuja, joita ruokitaan puistoissa melkein kuin lemmikkejä.

Ketulla on kyky sopeutua monenlaisiin olosuhteisiin ja käyttää monia ravinnonlähteitä. Katja Holmala

Holmala arvioi, että pitkällä aikavälillä urbaanit ketut yleistyvät pikkuhiljaa myös Suomessa.

– Ilmiö näkyy meilläkin niin, että kaupungeissa tavataan yhä useampia eläinlajeja, joiden koko elinalue on kaupungin sisällä.

Omakotitaloalueella liikkuvasta ketusta ei tutkijan mukaan tarvitse olla huolissaan.

– Kehottaisin nauttimaan luonnosta, suuresti ei tarvitse olla peloissaan. Varta vasten ei kuitenkaan pidä ryhtyä ruokkimaan villieläimiä, sillä liian tunkeilevasti käyttäytyvä kettu voi kohdata ikävän lopun.

Kettu on lemmikkinä koiramainen

Pienen ja ketterän eläimen sopeutuvaisuudesta kertoo sekin, että siitä on jalostettu myös turkistarhamuotoja, jotka sietävät ihmisen käsittelyä. Kettuja pidetään myös lemmikkeinä, joskin lemmikkiketut ovat pääosin harvinaisempia kettulajeja.

Holmala tietää myös tapauksia, joissa punakettu on kesytetty lemmikiksi. Lemmikkinä kettua voisi kuvailla koiramaiseksi.

– Niistä tapauksista tiedetään, että lemmikkiketut ovat hyvin leikkisiä. Ne saattavat leikkiä kissojen ja koirien leluilla ja jopa noutaa palloa, Holmala kertoo.

Saduissa ja perinnetiedossa kettua kuvaillaan usein nokkelaksi eläimeksi, mutta onko se todella sitä? Holmalan mukaan kettujen älykkyyttä ei ole tutkittu, mutta sopeutuvaisuus kielii nokkeluudesta.

– Kettujen maailmanhistoria kertoo siitä, että ketulla on kyky sopeutua monenlaisiin olosuhteisiin ja käyttää monia ravinnonlähteitä. Sen voitaisiin tulkita osoittavan nokkeluutta, sanoo Holmala.

Harrasteilmailua ohjaava lainsäädäntö on varsin väljää. Toimintaan ei tarvita monia lupia, vaan lentämään pääsee, kunhan omistaa maata, jolle voi rakentaa lentopaikan. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin rakennusluvan lisäksi tarvitaan vain ympäristölupa. Sen taas ei tarvitse olla lainvoimainen.

Pyhtään uudella lentokentällä voidaan siten harrastaa ilmailua, vaikka lentopaikan saama ympäristölupa ei ole vielä lainvoimainen. Ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Lentopaikan ympäristölupa sisältää kuitenkin oikeuden aloittaa toiminta ennen kuin lupa on lainvoimainen.

Pyhtään kunnanjohtajan Olli Nuuttilan mukaan lentopaikka ei tarvitse muita kunnallisia lupia, ennen kuin paikalle ryhdytään rakentamaan esimerkiksi lentokonesuojia. Siihen tarvitaan aikanaan rakennuslupa.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt ympäristöluvan perusteella Pyhtään lentopaikalle rakennusluvan. Lupa määrittelee muun muassa kentän mitoituksen ja muita lentoturvallisuusmääräyksiä.

Saatujen ympäristö- ja rakennuslupien perusteella Pyhtään lentopaikalla voidaan nyt toimia maanomistajan luvalla. Kentän maapohjan omistaa lentotoimintaa harrastavien henkilöiden yhtiö.

– Harrasteilmailua koskeva lainsäädäntö on melko väljää, luonnehtii lentopaikat ja turva-asiat -yksikön päällikkö Jari Nurmi Trafista.

Ympäristöluvasta on valittanut hallinto-oikeuteen Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri. Perusteena valitukselleen ympäristöväki pitää kentän ongelmallista sijaintia lähellä Natura-aluetta, Valkmusan kansallispuistoa sekä muuttolintujen vakioreittiä.

Hallinto-oikeudesta riippuu paljon

Trafi ottaisi lentopaikalle myöntämänsä rakennusluvan uudelleen käsiteltäväksi, jos lentopaikan saama ympäristölupa kumottaisiin Vaasan hallinto-oikeudessa.

– Meidän pitäisi siinä tapauksessa harkita rakennuslupa uudelleen.

Jos ympäristöluvasta tehty valitus sen sijaan ei johda luvan kumoamiseen, lentopaikan omistaja voi hakea Pyhtään lentokentälle Trafilta lentopaikan pitolupaa. Se tekee lentopaikasta virallisen.

– Tällä luvalla varmistetaan, että lentopaikka täyttää tietyt ilmailumääräykset. Ennen luvan myöntämistä Trafi tekee lentopaikalla käyttöönottotarkastuksen, Jari Nurmi toteaa.

Lentopaikan pitoluvan myötä lentopaikka saa varsinaisesti pysyvän lainvoiman ja se voi liittyä ilmailun tiedotusjärjestelmään.

Pyhtään uudelle lentokentälle laskeutui ensimmäinen lentokone viime viikolla.

Kansaneläkelaitos Kela haluaa herätellä keskustelua äitiyspakkauksen nimestä ja pyytää siksi kansalaisilta ehdotuksia äitiyspakkauksen uudeksi nimeksi.

Kela on perustanut 80 vuotta täyttäneelle äitiyspakkaukselle omat teemasivut. Sivuilla voi ehdottaa pakkaukselle uutta nimeä tai kannattaa nykyistä.

Kela pohtii tiedotteessa, pitäisikö äitiyspakkauksen nimessä huomioida aiempaa paremmin kaikki perheet ja syrjiikö nykyinen nimi isiä.

– Haluamme kohdella kaikkia tasapuolisesti. Toisaalta perinteikkäällä nimellä on vahva kannatus, mutta toisaalta pakkauksen uudistaminen nimeä myöten on ollut paljon esillä, sanoo Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen tiedotteessa.

Kelan mukaan perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) näkisi mielellään pakkauksella uuden nimen.

Nimen muuttamisesta päättää eduskunta, koska nimi on kirjattu äitiysavustuslakiin.

Nimiehdotuksia voi lähettää vuoden loppuun saakka. Sen jälkeen ne luovutetaan ministeri Saarikolle perusteluineen.

Lue myös:

Tältä näyttää 80-vuotias äitiyspakkaus – suomalaisvauvat ovat nukkuneet rakkaassa laatikossa jo vuosikymmenten ajan

Valtaosa suomenkielisistä haluaisi osata ja puhua paremmin ruotsia sekä olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa, kertoo keskustaliberaalin ajatuspaja e2:n tuore tutkimus.

Vastaajista 69 prosenttia haluaisi osata ruotsia nykyistä paremmin ja 58 prosenttia voisi ajatella panevansa lapset kaksikieliseen kouluun. Toisaalta liki puolet oli sitä mieltä, että ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa julkisia varoja.

Tutkija Ville Pitkänen myöntää, että ruotsin kieli ja sen asema polarisoi ihmisiä, varsinkin silloin kun asiasta kysytään.

– Toisaalta, ei sitä polarisointia liioitellakaan kannata. Kannattaa muistaa, että iso osa vastasi olevansa samaa mieltä sen kyselyn väittämän kanssa, jossa todettiin kielikysymyksen saaneen liian suuret mittasuhteet, Pitkänen aprikoi.

Odotetusti ennakkoluulot ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan vahvistuvat niiden joukossa, jotka eivät tunne lainkaan ruotsinkielisiä ja joiden oma kielitaito on heikko.

– Yksinkertaisin tapa vaikuttaa asenteisiin tuntuisikin olevan se, että lisätään runsaasti kanssakäymistä kieliryhmien välillä, Pitkänen jatkaa.

Tutkimustulokset perustuvat 3 153 henkilön vastauksiin. Otos edustaa suomenkielistä aikuisväestöä ja tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.