Syksyn ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat innostaneet tai itkettäneet kokeisiin osallistuneita viime päivinä. Koulut julkaisivat tulokset perjantaina.

Arvosanoihin pettyneillä on vielä hieman aikaa miettiä ilmoittautumista kevään ylioppilaskirjoituksiin. Uusien aineiden kirjoittamisen lisäksi on mahdollista uusia hyväksytty koe, joka ei sujunut toiveiden mukaan.

Tänä syksynä aiempaa useammat aineet kirjoitettiin sähköisesti. Sähköinen koe toi uuden pisteytyksen moneen reaaliaineeseen: uskontoon, elämänkatsomustietoon, terveystietoon ja historiaan. Kokeiden maksimipistemäärä nousi 120:een.

Ihmiset katsovat edelleenkin vanhanaikaiseen malliin niitä pisteitä. Patrik Scheinin

Esimerkiksi maantieteessä ja historiassa ylimmän arvosanan, laudaturin, saamiseen vaadittiin vähintään 97 pistettä.

Sähköisessä reaaliainekokeessa eniten kirjoitetussa aineessa eli terveystiedossa laudatur irtosi vähintään 80 pisteellä ja filosofiassa 85 pisteellä.

Useimmissa sähköisesti kirjoitetuissa reaaliaineissa laudaturiin vaadittiin vähintään 90 pistettä. Kokelaita pisterajojen suuri vaihtelu on ihmetyttänyt.

Arvosanojen vertailtavuus on ollut se, mikä on ollut tavoitteena. Patrik Scheinin

Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Patrik Scheinin kuitenkin varoittaa juuttumasta pistemääriin.

– Ihmiset katsovat edelleenkin vanhanaikaiseen malliin niitä pisteitä eivätkä ajattele sitä, että meillä on käytössä ihan toisenlainen tapa kuin aikaisemmin.

– Pisteitä ei kannata niin hirveästi tuijottaa, vaan keskittyä siihen, että arvosanat ovat nyt vertailukelpoisia eri aineiden välillä.

Gaussin käyrä roskakoriin

Aikaisemmin arvosanojen määräytymisessä käytettiin Gaussin käyrää. Vähitellen on siirrytty uuteen pisteytysmalliin, joka on vaikuttanut täydellä voimalla viime kevään kirjoituksista lähtien.

– Arvosanojen vertailtavuus on ollut se, mikä on ollut tavoitteena. Kukaan ei ole pyrkinyt siihen, että pisterajat ovat aineiden välillä samanlaiset.

Abiturienttien ja ylioppilaiden harrastaman pisterajojen vertailun ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja tiivistäisi hyvin lyhyeen.

– Jos saa paljon pisteitä, niin todennäköisemmin saa hyvän arvosanan kuin jos saa hyvin vähän pisteitä.

Kukaan ei ole pyrkinyt siihen, että pisterajat ovat aineiden välillä samanlaiset. Patrik Scheinin

Terveystiedon koetta pidettiin syksyn ylioppilaskirjoituksissa erityisen vaikeana. Sitä arvostelivat tuoreeltaan opiskelijoiden lisäksi kärjekkäästi myös opettajat muun muassa MTV Uutisille antamissaan kommenteissa.

Siitä, että terveystiedon laudaturin sai muita reaaliaineita alhaisemmalla pistemäärällä, ei kuitenkaan Scheininin mukaan voi päätellä kokeen vaikeusastetta.

– On pyritty siihen, että terveystiedon arvosanat ovat yhtä vaativia saada kuin esimerkiksi kemian tai äidinkielen vastaavat arvosanat. Juuri tämähän on ollut tämän arviointijärjestelmän muutoksen tarkoitus.

– Eli lukiolainen voi osoittaa terveystiedossa, kemiassa tai äidinkielessä olevansa akateemisesti valmis jatko-opintoihin ja niitä voidaan opiskelijavalinnoissa vertailukelpoisesti käyttää riippumatta siitä, mistä aineesta suoritus on.

Scheinin: Terveystiedon vaikeuttamiselle perusteet

Terveystiedon koetta on vaikeutettu jo kolmen vuoden ajan. Scheininin mielestä se on oikein, jos terveystieto halutaan pitää aitona lukuaineena.

– Ei sellaista toivomusta kukaan ole esittänyt, että jätetään terveystieto erityisen leppeäksi arvioinniltaan. Sehän tarkoittaisi silloin, että yliopistot ja korkeakoulut eivät käyttäisi sitä opiskelijavalinnoissaan.

Ei sellaista toivomusta kukaan ole esittänyt, että jätetään terveystieto leppeäksi arvioinniltaan. Patrik Scheinin

Arvosanojen vertailtavuus on Scheininin mielestä tärkeää myös siksi, että opiskelija voi valita kirjoitettavat aineet vapaammin.

– Olennaista on se, että voi osoittaa kiinnostuksensa ja osaamisensa myötä osaamistaan missä aineissa hyvänsä. Ei ole pakko taktikoiden valita sellainen aine, josta kuvittelee, että irtoaisi erityisen helpolla hyviä arvosanoja.

– Sellainen korjaus on nyt tehty, että taktikointia ei tarvitse miettiä. Tarvitsee vain miettiä sitä, että mikä on omaa sydäntä lähellä ja missä olen hyvä.

Ei ole pakko taktikoiden valita sellainen aine, josta kuvittelee, että irtoaisi erityisen helpolla hyviä arvosanoja. Patrik Scheinin

Ylioppilasarvosanojen hyödyntämisestä tehtyjen kaavailujen tosin pelätään toteutuessaan johtavan siihen, että opiskelijat ryhtyvät kirjoittamaan aineita, joista oppilaitosten todistusvalinnoissa saisi muita aineita enemmän pisteitä.

Esimerkiksi reaaliaineista saisi todistusvalintaa pohtineen työryhmän ehdotusten mukaan eri määrän pisteitä aineesta riippuen. Eniten pisteitä saisi pitkästä matematiikasta.

Reaaliaineista loputkin kirjoitetaan sähköisesti ensi vuonna: biologia keväällä ja fysiikka ja kemia syksyllä. Matematiikan koe sähköistyy viimeisenä, keväällä 2019.

Pahoittelen toki sitä, että kaikki ei mennyt ihan mutkitta. Patrik Scheinin

Syksyn ylioppilaskokeissa oli tavallista enemmän virheitä. Niitä oli pujahtanut matematiikan, kemian, historian ja englannin kokeisiin.

Patrik Scheinin sanoo, että useimmat virheet eivät vaikuttaneet arviointiin.

– Mutta siltä osin kuin joku saattoi vaikuttaa, niin se on huomioitu. Pahoittelen toki sitä, että kaikki ei mennyt ihan mutkitta.

Esimerkiksi kemian kokeessa yhdessä tehtävässä yksi lähtöarvo oli ilmoitettu väärin ja se vaikeutti tehtävän suorittamista.

– Varmasti henkilö, joka on frustroitunut kokeessa sillä hetkellä, niin hän siinä mielessä on joutunut kärsimään, mutta arvioinnissa on pyritty nämä ottamaan huomioon.

Lue lisää:

Tässä ovat syksyn ylioppilaat – Ylen ylioppilaskoneesta näet, kuka saa valkolakin

Kenian korkein oikeus on vahvistanut Uhuru Kenyattan voiton lokakuun uusintavaaleissa.

Tuomioistuin hylkäsi uusintavaaleista nostetut kaksi kannetta.

Istuva presidentti Kenyatta voitti elokuussa pidetyt varsinaiset vaalit 54 prosentin äänisaaliilla, mutta korkein oikeus mitätöi niiden tuloksen vaalivilpin takia.

Vaalit uusittiin 26. lokakuuta. Kenyatta sai uusintavaaleissa 98 prosenttia äänistä. Äänestysprosentti oli uusintavaaleissa noin puolet alhaisempi kuin varsinaisissa, sillä oppositio boikotoi vaaleja.

Keniassa on ollut poliittisen tilanteen takia levottomuuksia opposition kannattajien ja poliisin välillä.

Aiheesta muualla:

Kenya’s supreme court has upheld the reelection of president Uhuru Kenyatta

Pörssiosakkeiden pitkään jatkunut nousuvire näyttää kääntyneen viime aikoina epävarmuuden ajalle.

– Osakekurssit on tosiaan nousseet ja laskeneet melko jyrkästi loka-marraskuun aikana, kun pörssiyhtiöt ovat kertoneet tuloksistaan, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo.

– Esimerkiksi yksittäisten yhtiöiden kohdalla, jos sijoittajille on tullut pienikin yllätys niin se reaktio on ollut hyvin vahva.

"Mietitään miten pitkään hyvä aika voi jatkua"

Lounasmeri muistuttaa, että takana on hyvin pitkä nousu. Lounasmeri sanoo, että tyypillisesti osakekurssit ennustavat tulevaa ja hänen mukaansa osakekurssien ennustus on osunut oikeaan ja Suomen talous on kääntynyt nousuun.

Kurssien jyrkkää sahaamista Lounasmeri selittää muun muassa markkinoilla vallitsevalla odottavalla tunnelmalla.

– Mietitään, että miten pitkään hyvä aika voi jatkua, Lounasmeri sanoo.

Lounasmeren mukaan sijoittajat pohtivat muun muassa sitä, että miten pitkään matala korkotaso jatkuu.

Hajauttaminen pienentää riskiä

Lounasmeren mukaan sijoittajan kannalta keskeistä on hajauttaminen erilaisiin omaisuuseriin ja toimialoille. Lounasmeri muistuttaa myös ajallisesta hajauttamisesta.

– Pyrkii sijoittamaan erilaisiin omaisuuseriin, eri toimialoilla toimiviin yhtiöihin ja katsomaan, että omien sijoituskohteiden liiketoiminta olisi hajautettuna myös maantieteellisesti eri alueilla.

– Esimerkiksi niin, että yksi toimii Aasiassa, toinen Pohjois-Amerikassa ja kolmas Euroopassa.

Huolella tehty hajauttaminen pienentää riskiä.

– Silloin ei ole sitä riskiä, että yhdellä yhtiöistä menee satunnaisesti huonosti eli sen merkitys kokonaisuudessa ei ole niin suuri, Lounasmeri sanoo.

Lounasmeren mukaan noin 800 000 suomalaista omistaa pörssiosakkeita.

Mielenterveyden ongelmista ei kerrota mielellään työtovereille, selviää mielenterveysbarometristä. Samaa mieltä on enemmistö niin barometriin vastanneista mielenterveyskuntoutujista kuin muusta väestöstä.

Lähes puolet työelämässä mukana olevista vastaajista voisi kertoa asiasta esimiehelleen, kun taas 40 prosenttia ei mainitsisi asiasta esimiehelleenkään. Myös mielenterveyskuntoutujien enemmistö on sitä mieltä, että asiasta on syytä kertoa esimiehelle.

Työnantajista puolestaan lähes jokainen on sitä mieltä, että ongelmista tulisi kertoa esimiehelle. Yli puolet työnantajista on sitä mieltä, että asiasta olisi hyvä kertoa myös työtovereille.

Enemmistö barometriin vastanneista uskoo, että jos työntekijällä tai esimiehellä tiedetään olevan mielenterveyden ongelmia, voi hän menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa töissä.

Perheen ja läheisten tuki auttaa parhaiten

Suuri osa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että mielenterveysongelmat eivät saisi automaattisesti johtaa työelämästä luopumiseen, vaan tilanne tulisi sopeuttaa työntekijän terveydentilaan.

Selkeä enemmistö pitää erittäin tärkeänä sitäkin, että työyhteisöä valmennettaisiin ottamaan vastaan psyykkisen sairauden vuoksi sairauslomalla ollut työtoveri. Mielenterveyskuntoutujista kaksi kolmasosaa oli asiasta täysin samaa mieltä.

Perheen ja läheisten antama tuki auttaa mielenterveyskuntoutujaa parhaiten, kun tämä pyrkii jaksamaan työssä. Työelämässä olevat kuntoutujat mainitsivat tärkeiksi tuen lähteiksi myös muun muassa työtoverit, kuntoutuksen ja vertaistuen.

Tutkimusta varten haastateltiin mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan. Lisäksi tutkittiin työnantajien, mielenterveysalan asiantuntijoiden ja suomalaisen suuren yleisön käsityksiä.

Mielenterveyden keskusliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö teettivät mielenterveysbarometrin Kantar TNS:llä.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Suomen Psykiatriyhdistyksen sekä Suomen Psykologiliiton kanssa. Mielenterveyden keskusliitto on julkaissut mielenterveysbarometrin vuodesta 2005.

Lue lisää

Mistä läheisesi ei puhu edes sinulle - 5 tilannetta, joissa arjesta tulee tabu

Näistä asioista sukupöydän ääressä vaietaan - Lapsen mielenterveydestä vaikea uskoutua kenellekään

Opiskelijoiden stressi tuplaantunut – "Tehokkuutta korostavassa yhteiskunnassa pitkään opiskelleen päälle lankeaa epäilyksen varjo"

Tähän aikaan vuodesta moni Suomen säihin tympääntynyt suuntaa kaukomaille. Tuliaisina saattaa kuitenkin tulla ihan muuta mitä matkailija on toivonut. Maanantain aamu-tv:n vieraaksi saapunut infektiolääkäri Heli Siikamäki kertoi vinkkejä miten matkailijan kannattaa toimia, jotta ei sairastuisi matkallaan.

Siikamäki korostaa, että matkailijan tulee pitää huolta siitä että perusrokotukset ovat kunnossa. Niin matkaillessa kuin Suomen rajojen sisällä pysyessä tarvitaan jäykkäkouristus-kurkkumätä-rokotus ja siihen tehosterokotus kymmenen vuoden välein. MPR-rokote puolestaan suojaa tuhkarokon, hinkuyskän ja vihurirokon varalta, ellei niihin ole jo saanut suojaa aiemman sairastumisen myötä. Ennen 70-lukua syntyneet ovat usein sairastaneet näitä tauteja jo lapsuudessaan.

Erityisesti tuhkarokkorokote on matkailijalle tarpeen, sillä Euroopassakin on ollut laajoja tuhkarokkoepidemioita. Lisäksi Siikamäki lukee influenssakausirokotuksen matkailijan perusrokotuksiin.

Euroopan ulkopuolella matkustettaessa A-hepatiittirokotteen kannattaa olla voimassa. Kerran otettu A-hepatiittirokotesarja antaa Siikamäen mukaan suojan käytännössä loppuiäksi.

Muistatko saamasi rokotteet?

Aiemmin saatujen rokotteiden ja niiden voimassaoloajan selvittäminen ei ole aina helppoa.

– Niistä pitäisi itse pitää huolta. Rokotuskortti on kätevä, vinkkaa Siikamäki.

Siikamäki kertoo, että keskusrekisteriä saaduista rokotteista ei vielä ole olemassa, mutta ehkä tulevaisuudessa nämäkin tiedot voisivat näkyä Kanta-palvelussa. Nyt niistä ei ole tietoja kootusti missään. Jos on ottanut rokotteet aina samasta paikasta, kyseisen terveysaseman kirjaamista tiedoista ne toki löytyvät.

Rokote unohtui – äkkilähdöllä sairastamaan

Suomalaisilla on kattava yleinen rokotusohjelma. Voiko sen varaan laskea jos suunnittelee lähtevänsä äkkilähdöllä matkaan?

Siikamäki toteaa, että ennen äkkilähdön varaamista kannattaa selvittää omien rokotteiden voimassaoloaika ja matkakohteen tilanne. Matkan pilaavilta sairauksilta välttyy helpommin, jos perusrokotukset ja tavallisimmat matkailijan erityisrokotukset on muutoinkin pitänyt kunnossa.

Matkailijan on silti huomioitava vielä kunkin kohteen tautitilanteen vaatimat erityisrokotteet. Eri matkakohteilla on nimittäin erilaiset terveysriskit. Kannattaa myös muistaa, että monet rokotukset pitää ottaa hyvissä ajoin ennen matkaa.

Siikamäki suosittelee kaikille matkailijoille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta löytyvää Matkailijan terveysopasta. Sivuilta löytyy maakohtainen luettelo, josta voi selvittää matkakohteen mukaan tarvitseeko matkailija estolääkityksiä, rokotuksia tai rokotustodistuksia.

– Suurimpaan osaan trooppiseen Afrikan maista tarvitaan keltakuumerokote. Se on pakollinen, havainnollistaa Siikamäki.

Toisena esimerkkinä Siikamäki nostaa Japanin aivokuumeen, jota varten tarvitsee rokotteen, jos lähtee reissaamaan pidemmäksi aikaa Aasian alueelle. Japanin aivokuume on hyttysten välityksellä leviävä virussairaus, jota esiintyy useissa Aasian maissa Japanista aina Intiaan ja Pakistaniin.

Malarian estolääkitys on vasta puoli voittoa – suojautuminen tärkeää

Malariaa vastaan ei ole matkailijoille saatavilla rokotetta, mutta sen sijaan tautiin on saatavilla estolääkitys. Lääkitys aloitetaan ennen matkaa, lääkettä otetaan säännöllisesti matkan aikana ja kuuria jatketaan vielä matkan jälkeen.

– Erityisesti trooppisessa Afrikassa malariariski on suuri sekä maaseudulla että erityisesti kaupungeissa. Malaria on ihmisen tauti ja hyttynen levittää sitä ihmisestä toiseen. Trooppiseen Afrikkaan tarvitaan aina malarian estolääkitys, toteaa Siikamäki.

Otetun estolääkityksen lisäksi hyönteisten puremien ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää.

– Malariaa levittävät hyttyset pistävät hämärän ja pimeän aikana. Heti kun alkaa aurinko laskea, pitkähihaista ja pitkälahkeista vaatetta päälle ja paljaalle iholle hyttyskarkotetta. Hyttyset ovat ärhäkimpiä auringon nousun ja laskun aikaan, kertoo Siikamäki.

Siikamäki kertoo, että matkoilla hyönteisiin tepsivät Suomessa hankitut hyttyskarkotteet yhtä lailla kuin matkakohteessa hankitut.

– Ihan samaa tavaraa ne ovat. Dietyylitolyamidi eli DEET on kaikkein tehokkain ja sitä on suomalaisissakin hyttyskarkotteissa.

Matkavakuutus auttaa sairastuneen kotiin

Suurin osa matkailijan terveysongelmista on infektioita, eli lieviä matkaripuleita ja hengitystieinfektioita. Niiden oireista selviää tavallisesti kotikonstein: levolla ja nestettä tankkaamalla. Lääkärin apua tarvitsee, jos nousee korkea kuume, on veristä ripulia, tai jos kyseessä on pieni lapsi tai ikäihminen.

Parasta on tautien ennaltaehkäisy, eli hyvän käsihygienian noudattaminen sekä tarkkuus ruokien ja juomien suhteen. Monilta harmeilta välttyy, jos juotavaksi kelpuuttaa vain pulloveden. Juomiin ei kannata ottaa jääpaloja.

Harvemmin sattuu onnettomuuksia, mutta ne voivat olla vakavia. Myös sydäninfarkti tai aivoinfarkti voi yllättää matkalla yhtä hyvin kuin kotimaassakin.

Esimerkiksi Uusi Suomi kertoo artikkelissaan vuonna 2016, että ambulanssilento Suomeen voi maksaa vaikkapa 150 000 euroa. Umpisuolen puhkeaminen vaikkapa Thaimaassa voi puolestaan johtaa jopa 15 000 euron kuluihin.

Myös matkavakuutuksen korvausehdot kannattaa lukea tarkkaan, muistutti Helsingin Sanomat taannoin. Jo entuudestaan olemassa olevien sairauksien johdosta sairastumista matkalla ei nimittäin välttämättä korvata. ET-lehti muistuttaa, että matkavakuutuksen ehdot kannattaa huomioida etenkin ikäihmisenä, jolloin on ehkä jo ehtinyt kertyä perussairauksia.

Siikamäki neuvoo pitämään matkavakuutuksen voimassa. Ambulanssilennolla tulee kotiin sairastuneista harva, mutta vakuutusta tarvitsee myös hyvän hoidon turvaamiseen.

– Pääsee parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Ei tarvitse vakavastikaan sairastua, jos matkaripuli yllättää lähtöaamuna ja kotimatka menee (ohitse), niin matkavakuutus takaa, että sieltä pääsee kotiin. Muuten tulee kallis reissu, valaisee Siikamäki.

Zimbabwessa hallitsevan puolueen Zanu-PF:n kansanedustajat kokoontuvat tänään maanantaina iltapäivällä neuvottelemaan presidentti Robert Mugaben asettamisesta virkasyytteeseen. Asiasta ilmoitti uutistoimisto Reutersin mukaan Zanu-PF:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja.

Puolue oli antanut Mugabelle maanantaihin puoleenpäivään asti aikaa ilmoittaa itse erostaan. Presidentistä ei ole kuultu tänään mitään.

Toimittaja Liselott Lindström kertoo pääkaupunki Hararesta, että opiskelijat osoittivat Zimbabwen yliopistolla aamupäivällä mieltään Mugaben eroamiseksi.

– He sanoivat, etteivät suostu kirjoittamaan tenttejä ennen kuin Robert Mugabe eroaa, Lindström kertoo puhelimitse.

Lindström toteaa, että paikalla oli riemukas tunnelma. Opiskelijat saivat vaatimuksen läpi, ja yliopiston tenttejä on lykätty tilanteen takia.

Lindströmin kuvaamalla videolla opiskelijat laulavat lauluja yliopiston kampuksella.

Lindströmin mukaan poikkeuksellista Hararessa on myös se, että kaduilla ei näy lainkaan poliiseja. Lindström arvioi, että armeija on käskenyt poliisit pysymään asemillaan.

Mugabeille myönnettäisiin syytesuoja

Zimbabwen presidentti Robert Mugabe suostuu eroamaan ja erokirje on jo luonnosteltu, kertoo eroneuvotteluista perillä oleva lähde CNN-uutiskanavalle.

CNN:n lähteen mukaan Mugaben kanssa neuvottelevat kenraalit ovat suostuneet moniin presidentin vaatimuksiin. Yksi niistä on, että Mugabelle ja hänen vaimolleen Gracelle myönnetään täysi syytesuoja.

Mugabe saisi pitää myös yksityiset kiinteistöomistuksensa.

Zimbabwen vaikutusvaltainen sotaveteraaniyhdistys puolestaan sanoo, että armeijan tulisi antaa Zimbabwen kansan ja poliitikkojen siirtää Mugabe syrjään. Yhdistys suunnittelee uusia mielenosoituksia pääkaupunkiin Harareen.

Veteraaniyhdistyksen johtaja Chris Mutsvangwa sanoi maanantaina, että hän aikoo hakea armeijan väliintulolle oikeutuksen tuomioistuimelta. Zimbabwen armeija marssi viime keskiviikkona kaduille ja pani presidentti Mugaben kotiarestiin.

Armeija kiisti, että kyseessä olisi sotilasvallankaappaus ja sanoi vain poistavansa tehtävistään Mugaben lähipiiriin kuuluneet rikolliset. Paineet Mugaben eroa kohtaan ovat kasvaneet päivä päivältä.

Presidentti piti sunnuntaina sekavan televisiopuheen, jossa hän sekosi välillä sanoissaan. Hänen pääviestinsä oli, että hän aikoo johtaa hallituspuolue Zanu-PF:n puoluekokousta joulukuussa. Puheen sanoma tuli useimmille zimbabwelaisille yllätyksenä.

Lisää aiheesta meillä:

Puolueensa erottama Zimbabwen presidentti tv-puheessaan: Aion johtaa puoluekokousta joulukuussa

Oma puolue hylkäsi Zimbabwen presidentin – miten Mugaben nyt käy?

Tämä Zimbabwen kriisistä tiedetään nyt – Asiantuntija: "Mugaben aika on pian ohi, mutta mugabeismi jää"

Lisää aiheesta muualla:

HS.fi: Zimbabwessa eletään ison päällikön oire­yhtymän räjähdys­herkkää terminaali­vaihetta – Mitä tapahtuu Mugaben valta­kauden jälkeen?

OP:n ekonomistit ovat nostaneet sekä kuluvan että ensi vuoden kasvuennusteitaan reippaasti.

Elokuussa OP arvioi, että talous kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia, nyt bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan kolme prosenttia.

Tämän vuoden kasvuarvio on 3,2 prosenttia. Alkusyksyn arvio tällekin vuodelle oli vain 2,5 prosenttia.

Pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo, että suhdannenousu vahvistuu edelleen ensi vuonna.

– Yritykset alkavat investoida entistä enemmän, ja työntekijöitä tarvitaan lisää.

Tänä vuonna taloutta on pönkittänyt erityisesti viennin elpyminen.

Yksityinen kulutus kasvaa, samaten käytettävissä olevat tulot, kun reaalipalkat nousevat ja työllisyys kohenee.

Korkojen suunta on pikkuhiljaa ylöspäin, sanoo ekonomisti Henna Mikkonen.

Etera: Kasvua henkilöstövuokrauksessa ja pohjoisen työllisyydessä

Eläkevakuutusyhtiö Etera puolestaan kertoi viikon aluksi, että henkilöstövuokraus on ennätyslukemissa.

Vuokrauksen työntekijämäärät kasvoivat syyskuussa lähes 15 prosenttia vuodentakaisesta. Tammi–syyskuun kasvu oli kymmenen prosenttia.

Eteran koko seurantaryhmän työntekijämäärät kasvoivat syyskuussa kuutisen prosenttia viime vuodesta. Kasvu oli voimakkainta Pohjois-Suomessa, yli yhdeksän prosenttia.

Lue myös:

Joko vauhti hyytyi? Teknologiateollisuus maalaa synkkää kuvaa: Suomen talouskasvu jää tyngäksi

EU ennustaa Suomelle ripeää talouskasvua – velkasuhde kääntynyt laskuun

Handelsbanken nosti talousennustettaan: Suomi syttyi kasvuspurtille

Palkansaajien tutkimuslaitos löi pöytään syksyn korkeimman kasvulukeman: 3,6 prosenttia

Länsimetron liikennöinti on sujunut mallikkaasti maanantaiaamun ruuhkassa, kerrotaan metrovalvomosta.

– Ihan normaalisti, ihan kuin länsimetroa ei olisi avattukaan. Junat ovat ihan aikataulussa, ja kaikki kulkee niin kuin on suunniteltu. Tämä menee kyllä hyvin, kertoo vastaava liikenteenohjaaja Markku Kari.

Karin mukaan aamuruuhka kulkee yleensä paremmin kuin iltapäiväruuhka, koska ihmisillä on kiire töihin aamulla.

– Iltapäiväruuhka on sellainen, että kun päästään töistä, mennään vähän leppoisammin juniin sisään ja kaikki on vähän hitaampaa. Silloin ruuhka kestää vähän pidempään ja iltapäivällä junat jäävät helpommin myöhään. Katsotaan se sitten kello kuudentoista aikaan, että mikä on tilanne.

Metro ajoi aamupäivällä epäsäännöllisin vuorovälein Espoon Tapiolan asemalla ilmenneen teknisen vian vuoksi. Tapiolan kääntöraiteella sattui aamupäivällä turvalaitevika, joka myöhästytti liikennettä.

Vuoroväli piteni pahimmillaan kymmeneen minuuttiin. HSL:stä luonnehditaan vikaa melko tyypilliseksi, eikä se yhtiön mukaan liity varsinaisesti länsimetron liikenteen alkamiseen.

Autoilijat eivät ole vaihtaneet metroon

Metrolla töihin tulleet STT:n toimittajat arvioivat, että länsimetrossa oli melko vähän matkustajia aamulla.

Tieliikennekeskuksen mukaan länsimetro ei ole vaikuttanut Helsinkiin suuntautuvan aamuliikenteen määrään. Tieliikennekeskus kertoo autoilijoita olevan liikenteessä suurin piirtein saman verran kuin edellisviikolla.

– Liikennemäärät ovat ihan samat, jonkun sadan heittoa on. Vaikuttaako se sitten siltä, että aiemmin bussia käyttäneet ovat siirtyneet metroon, mutta autoa käyttävät tulevat edelleen autolla. Ainakin näyttää siltä, että vielä ei ole löydetty metroon, kertoo liikennepäivystäjä Petra Latvasalo.

Useaan otteeseen viivästyneen länsimetron avajaisia vietettiin lauantaina. Alun perin metrojunien piti päästä vauhtiin jo syksyllä 2014. Aikanaan liikennöinnin arvioitiin alkavan vuonna 2015 ja sittemmin vuoden 2016 syksyllä.

Juttua päivitetty 20.11.2017 kello 12:30, metroliikenteen viat korjattu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoittaa hopeaveden käytöstä. Hopea ei ole elimistön tarvitsema hivenaine kuten esimerkiksi rauta, THL muistuttaa. Vaikka elimistö sietää hopeaa pieninä määrinä, on hopean lisääminen elimistöön turhaa ja vaarallista, THL sanoo.

Svenska Ylen Spotlight-ohjelma kertoi sunnuntaina, että viranomaiset ovat ryhtyneet suitsimaan hopeaveden markkinointia.Lääketurvallisuusvirasto Fimean mukaan joidenkin hopeavettä myyvien ja markkinoivien yritysten markkinointi on ollut lainvastaista.

Hopeavedellä tarkoitetaan vettä, jossa on minimaalisia hopeahiukkasia. Spotlightin mukaan hopeaveden suosio on kasvanut, vaikka sen myyminen sisäisesti nautittavaksi on kielletty EU:ssa.

Kulkeutuu aivoihin ja sikiöön

Liiallinen määrä hopeaa on elimistölle myrkyllistä, eikä pienemmistäkään määristä ole voitu osoittaa terveyshyötyjä, THL sanoo.

Mikrobeja tuhoavan vaikutuksensa takia hopeavettä käytetään veden puhdistukseen. Lääketieteessä hopeaa käytetään ulkoisesti esimerkiksi haavojen hoidossa käytettävissä sidetaitoksissa.

Hopeavettä ei ole tarkoitettu otettavaksi suun kautta eikä sitä saa käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin eikä elintarvikkeiden lisäaineena, THL painottaa.

Hopean runsas saanti joko vahingossa tai tarkoituksellisesti on THL:n mukaan johtanut myrkytyksiin. Suun kautta nautittu hopea kulkeutuu elimistön kaikkiin kudoksiin, mukaan lukien aivoihin ja raskaana olevilla sikiöön.

Hopea häviää hitaasti ja ihmisellä sen puoliintumisajaksi on arvioitu noin 50 vuorokautta. Jo muutaman ruokalusikallisen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen, THL varoittaa.

Myrkytys värjää ihon siniharmaaksi

Ihmisillä myrkyllinen määrä hopeaa näkyy ihon sinisenharmaana värinä. Muita myrkytysoireita ovat vatsakivut, allergia, nenäverenvuoto, neurologiset oireet, kuten kouristukset sekä vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimiin.

Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on puuttunut hopeaveden luvattomaan markkinointiin ravintolisänä (IS), Ruotsin Läkemedelsverket on kieltänyt hopean markkinoinnin sisäiseen käyttöön ja USA:n Kansallinen Terveysinstituutti varoittaa kolloidisen hopean käytöstä.

Lue myös:

Viranomaiset puuttuneet hopeaveden markkinointiin – asiantuntijat pitävät nauttimista terveydelle vaarallisena

Tulevan viikon sää on eri ennustemallien mukana hyvin syksyinen, välillä jopa talvinen. Keskiviikkoon saakka etelässä sataa vaihtelevasti, lähinnä lunta ja lämpötila pyörii nollan tuntumassa päivisin. Öisin on pakkasta.

Mitä pohjoisemmas mennään, sitä kylmempää on. Lapissa pakkaslukemat yltävät alkuviikolla päivisin 15 asteeseen ja öisin jopa 20 asteeseen.

Lisäksi Lapin länsiosiin sataa tänään maanantaina aikana lunta jopa 15 senttimetriä.

Keskiviikkoillan jälkeen kaikki sitten muuttuu.

Syysmyräkkä tulee lännestä

Sää muuttuu viikon puolivälissä selvästi. Lännestä tuleva matalapaineen rintama yltää tuulineen Etelä-Suomeen torstaina aamuyöllä. Koska rintaman alkupuolella on pakkasta, tuonee se mukanaan lumisateita melkein koko maahan. Paikoin lunta voi sataa jopa pyryttämällä.

Samalla tuulet voimistuvat niin, että maa-alueille ennustetaan jopa 20 metrin sekuntivauhdilla puhaltavia puuskatuulia. Merialueilla tuuli voi olla voimakkaampaa.

Ylen meteorologi Joonas Koskela muistuttaa kuitenkin, että ennustetta pitää vielä tarkentaa lähempänä torstaita.

– Nyt kuitenkin näyttää siltä, että maa olisi valkoinen monin paikoin etelässäkin tuon myräkän jäljiltä.

Koskelan mukaan rintaman perässä tuleva toinen sadealue on kuitenkin niin lämmin, että se sulattaa lumet nopeasti, ehkä jo perjantaihin mennessä.

Lapin yli viimeistään lauantaina

Ensimmäinen saderintama yltää Etelä-Lappiin torstain aikana. Siitä se jatkaa matkaansa kohti pohjoista niin, että Lapissa voi sataa parikin päivää.

Samalla lämpötilat nousevat myös Lapissa useita asteita, jopa nollan tuntumaan viikonloppuna.

Siihen mennessä Lappiin voi tulla parissa päivässä jopa muutama kymmenen senttimetriä uutta lunta.

Lisäksi Itä-Suomeen saattaa loppuviikosta yltää erillinen saderintama. Sen reitti on vielä niin epävarma, ettei sen tuomista sateista voi vielä sanoa mitään. Otollisesti Suomen ylle tullessaan voisi rintamasta sataa itäiseen Suomeen jopa runsaasti lunta.

Tullin paljasti laajan nuuskan salakuljetus- ja välitystoiminnan. Tulli kertoo tiedotteessaan tutkineensa kevään ja kesän 2017 aikana laajaa ja pitkään jatkunutta nuuskan laitonta maahantuontia. Suurin osa maahantuodusta nuuskasta toimitettiin edelleen postilähetyksinä eri puolille Suomea.

Tullin esitutkinnan mukaan Torniossa asuva mies myi nuuskaa internetissä. Hän toi maahan internetin kautta saamiensa tilausten mukaiset määrät nuuskaa Ruotsista, Haaparannalta Suomeen pääasiassa kävelemällä.

Tullin esitutkinnassa selvisi epäillyn tuoneen Suomeen yhteensä yli 440 kiloa nuuskaa ja lähettäneensä ne postilähetyksinä edelleen ostajille. Vältettyjen valmisteverojen määrä laittomasti maahantuodusta ja edelleen välitetystä nuuskasta on yli 160 000 euroa.

Tulli on tutkinut tapausta törkeänä veropetoksena ja salakuljetuksena.

Lisäksi tapauksen tutkinnassa paljastui huumausainerikos kannabiksen kasvattamisesta. Tullin esitutkinnan aikana on ollut pidätettynä yksi henkilö.

Tapaus siirtyy Lapin syyttäjän virastoon vuoden 2017 loppuun mennessä.

Saksassa kolmen puolueen hallitusneuvottelut päättyivät eilen sunnuntaina kuukauden vääntämisen jälkeen yllättävään mahalaskuun.

Liberaalipuolue FDP irrottautui neuvotteluista, joita se oli käynyt liittokansleri Angela Merkelin johtaman kristillisdemokraattisen CDU-puolueen ja sen sisarpuolueen CSU:n, sekä vihreiden kanssa.

Tämä ns. Jamaika-koalitio olisi ollut Saksassa ennenkokematon hallitusliitto. Maassa ei myöskään ole aiemmin ollut kolmen puolueen hallitusta.

Merkel, jonka puolue menetti paljon paikkoja liittopäivävaaleissa, taistelee nyt poliittisesta asemastaan.

Samalla Saksa on hankalassa tilanteessa. Sen pitäisi olla Euroopan johtava valtio mm. talous-, maahanmuutto- ja ilmastokysymyksissä. Nyt sisäinen epävarmuus uhkaa halvaannuttaa mahtimaan.

Jos FDP ei jostain syystä peru päätöstään katkaista neuvottelut – mikä on äärimmäisen epätodennäköistä – liittokansleri Merkelillä on vain vähän vaihtoehtoja.

1. Suuri koalitio

Ennen vaaleja Merkelin hallitus koostui CDU/CSU:sta ja sosiaalidemokraateista. Koostumusta kutsutaan Saksassa suureksi koalitioksi.

Jamaika-liittouman romahdettua ainoa mahdollisuus enemmistöhallitukselle on hallituksen muodostaminen CDU/CSU:n ja SPD:n varaan. Tätä todennäköisesti nyt yritetään. CSU antanee Merkelille valtuudet tämän yrittämiseen.

Suuren koalition tiellä on suuria esteitä. Vaalitappion kärsineet demarit ovat julkisuudessa selvin sanoin ilmoittaneet, ettei puolue tällä vaalituloksella lähde kristillisdemokraattien kanssa samaan hallitukseen.

Muitakin ääniä on kuultu. Jo vaalien aikaan huhuttiin SPD:n puheenjohtajan Martin Schulzin sanoneen, että yhteistyö voisi kaikesta huolimatta jatkua.

Suuri koalitio merkitsisi demareille joka tapauksessa melkoista takinkäännöstä. Toisaalta sen tekee mahdolliseksi saksalaisten tunnettu halu käytännöllisiin ja järkeviin ratkaisuihin.

Suuri koalitio on hallinnut Saksaa kolme kertaa; vuosina 1966–1969, 2005–2009 ja edellisen hallituksen aikana 2013–2017.

2. Vähemmistöhallitus

Teoriassa CDU/CSU voisi muodostaa vähemmistöhallituksen. Kumppanina kysymykseen tulisivat lähinnä vihreät.

Tämä on hyvin epätodennäköinen vaihtoehto, sillä vähemmistöhallitukset eivät kuulu saksalaiseen poliittiseen kulttuuriin. Maassa muistetaan edelleen 1920- ja 1930-lukujen Weimarin tasavalta, jonka hallitukset olivat heikkoja ja vaihtuivat usein.

Saksalaiset ja Saksan liike-elämä toivovat vakautta, jota vähemmistöhallitus ei takaisi.

3. Hanskat tiskiin

Merkel voi myös antaa muille puolueille tilaisuuden hallituksen muodostamiseen. Tuolloin ensimmäisenä tulisi mieleen SPD:n, vihreiden ja vasemmistopuolue Linken muodostama koalitio.

Myöskään tämä koalitio ei saisi enemmistöä liittopäivillä, vaan se olisi riippuvainen muiden puolueiden tuesta.

Erityinen ongelma tässä puna-puna-vihreässä koalitiossa olisi Linke. Se ei ole vielä tehnyt tilejään selväksi DDR:n ajalta periytyvän kommunistimenneisyytensä kanssa ja moni saksalainen tuntee sen suhteen epäluuloa.

Puna-puna-vihreää liittoa ei ole aiemmin kokeiltu liittovaltiotasolla, mutta eräissä osavaltioissa on muodostettu hallituksia SPD:n, vihreiden ja Linken varaan.

Vaikein yhteistyön osa-alue näillä puolueilla olisi ulkopolitiikassa. Vasemmistopuolue suhtautuu karsaasti etenkin Natoon pohjautuvaan puolustuspolitiikkaan.

Syyskuun vaaleissa Saksan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi nousi äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD). Yksikään muu puolue ei ole halukas hallitusyhteistyöhön sen kanssa.

4. Uudet vaalit

Jos mitään ratkaisua hallituksen muodostamiseen ei saada, on järjestettävä uudet vaalit.

Maan suurimmat puolueet eivät ole halukkaita uuteen vaalikierrokseen, koska yleinen oletus on, että AfD:n kannatus nousisi. Uusimmat mielipidekyselyt eivät varsinaisesti tue tätä oletusta, mutta riskiä ei haluta ottaa.

Kyselyistä voidaan myös päätellä, ettei puolueiden voimasuhteissa tapahtuisi suurta muutosta, eli nykyinen pattitilanne voisi säilyä. Puolueiden tulisi siis ratkoa ongelmansa nyt.

Lue lisää:

Analyysi: Saksan hallitusneuvottelujen kariutuminen sysää Eurooppaa epävakauden aikaan – Merkelin valtakausi voi päättyä

Nuorena Angela Merkel asui vallatussa talossa eikä tanssinut bileissä – Vaatimaton fyysikko kipusi huipulle älyllä, sinnikkyydellä ja tuurilla

Helsingin Maunulanpuron öljypäästöä on syytä epäillä tahalliseksi, katsoo poliisi. Öljypäästö vaurioitti puroa vuoden 2016 marraskuussa. Kuolleita kaloja tai muita eläimiä ei kuitenkaan havaittu.

Poliisin mukaan Metsälän teollisuusalueella toimineen autokorjaamoyrittäjän epäillään kaataneen yli tuhat litraa jäteöljyä sadevesikaivoon. Puroon päätyi satoja litroja öljyä.

Tapausta on tutkittu törkeänä ympäristön turmelemisena. Korjaamoyrittäjää epäillään myös törkeästä kirjanpitorikoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta.

– Epäillään, että kirjanpito on kokonaan laiminlyöty useiden kuukausien ajalta, kertoo rikostarkastaja Sampsa Marttila Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisi tiedotti maanantaina, että esitutkinta on saatu valmiiksi. Asianosaisten loppulausuntojen jälkeen juttu siirtyy syyttäjälle.

Kehitysvammaisten vahvasti tuetun asumisen yksikkö Kajaanissa on 15 asukkaan koti.

Osalla yksikössä asuvista on ongelmia mielenterveytensä kanssa. Tilanne on henkilökunnan tiedossa ja siihen saadaan myös tukea, sanoo palveluesimies Pekka Helvelahti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä. Kaikkialla Suomessa tilanne ei ole niin hyvä.

Asumisyksikön seinien sisäpuolella sattuu ja tapahtuu joka päivä asioita, joita jokaisessa muussakin kodissa tapahtuu.

– Täällä syödään, käydään lenkillä ja kaupassa. Vammaiset ovat rakentamassa omaa elämäänsä ja haluavat olla osa yhteiskuntaa. Siihen ei vaikuta se, onko hänellä mielenterveysongelmaa vai ei. Ongelmiahan on myös vammattomilla, sanoo Helvelahti.

Kainuussa ennen asuttamispäätöksen tekoa jokaisen asukkaan tilannetta on käsitelty monessa moniammatillisessa ryhmässä, joissa on mukana lääkäreitä, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Jokaiselle on pyritty löytämään oikea asumispaikka. Asumisyksikössä työ jatkuu siltä pohjalta.

– Jokaiselle tehdään palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma. Sitä kautta alkaa oman näköisen elämän rakentaminen, missä koulutettu henkilöstö on tukena ja ohjaamassa.

Aina ei tanssita ruusuilla

Kainuussa kehitysvammainen on kansalainen muiden joukossa, sanoo vammaispalveluiden yksiköistä vastaava palvelupäällikkö Maarit Rautio.

– Me pyrimme yhdessä hakemaan asiakkaan tarvitsemia palveluita, on hän kehitysvammainen tai vammaton. Mielenterveysongelmien kohdalla pätee sama logiikka. Joskus voi olla vaikea saada tarvittavaa palvelua heti, mutta apua haetaan jokaiselle tarvitsijalle.

Palveluita kehitysvammaisille tarjoavat myös kaupalliset yritykset, mutta eivät kilpailijoina, pohtii Rautio.

– Vuoropuhelu kaupallisten ja julkisen toimijan välillä on niin hyvää, että olemme enemmänkin kumppaneita toisillemme.

Joka puolella ei tilanne ole samanlainen, sanoo kansalaisuusyksikön johtaja Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta.

– Kaikkialla Suomessa kehitysvammaisten mielenterveysongelmiin ei pystytä vastaamaan yhtä hyvin. Tarvitaan koulutusta ja lisää moniammatillisia ryhmiä, jotta ongelmat varmasti myös tunnistetaan.

Jos ei riittävän sinnikästä lähihenkilöä löydy, tarvittavat palvelut saattavat jäädä kokonaan saamatta. Susanna Hintsala

Hintsalan mukaan kehitysvammaisen mielen järkkyminen saatetaan tulkita väärin, jolloin oikea apu voi jäädä saamatta.

– Paljon on kiinni siitä, että kehitysvammaisen puhetta ymmärretään ja hänen kanssaan osataan kommunikoida. Muuten mielen järkkyminen saatetaan tulkita esimerkiksi lääkehoitoa vaativaksi kivuksi tai vain haastavaksi käyttäytymiseksi.

Jos omat voimat eivät riitä

Kehitysvammaisen mielenterveysongelmissa auttaminen ei ole helppoa, sanoo Susanna Hintsala.

– Avun saaminen on Suomessa edelleen kiinni paljolti lähihenkilöiden voimista. Omaiset saattavat olla hyvinkin väsyneitä, ja jos ei riittävän sinnikästä lähihenkilöä löydy, tarvittavat palvelut saattavat jäädä kokonaan saamatta.

Joka päivä sattuu ja tapahtuu, mutta niistä selvitään yleensä henkilökunnan omin voimin. Pekka Helvelahti

Vahvasti tuetun asumisen yksikössä raskas alkuvaihe on jo ohitettu, mutta se ei tarkoita sitä, että ongelmat olisivat ohi, toteaa Helvelahti.

– Joka päivä sattuu ja tapahtuu, mutta niistä selvitään yleensä henkilökunnan omin voimin. Jos käytös käy väkivaltaiseksi ja uhkaa muiden terveyttä ja koskemattomuutta, silloin asiaan puututaan. Joskus rauhoittajaksi voidaan tarvita poliisi.

Mikäli apua tarvitaan, sitä ei hankita miten vain.

– Henkilöstö arvioi ensin tilanteen. Sen jälkeen yhteys otetaan psykiatriseen yksikköön, missä ongelmaa arvioidaan jälleen työryhmätasolla. Sen jälkeen päätetään, miten tilanteessa edetään ja miten etenemistä myös seurataan. Vaikka rajoitteita tarvitaan, mikään rajoite ei ole ikuinen.

Nuoret voivat pahoin erityisesti Keski-Suomen Äänekoskella ja Itä-Suomessa, kertoo Helsingin Sanomat. Asia selviää lehden tekemästä nuorten syrjäytymisvertailusta, jossa ovat mukana ovat yli 5 000 asukkaan kunnat.

Kunnan sijoitus vertailussa perustuu siihen, kuinka paljon kuntiin on kasautunut nuorten syrjäytymisriskiin vaikuttavia tekijöitä. Mukaan on lasketttu koulutuksen ulkopuolella olevien, työttömien, depressiolääkkeistä korvausta saaneiden, toimeentulotukea saaneiden ja rikoksista syyllisiksi epäiltyjen nuorten osuus.

Listan kymmenen kärjessä Äänekosken jälkeen on useita itäsuomalaisia kuntia. Pohjois-Karjalasta vertailun kärjessä ovat Lieksa ja Outokumpu. Pohjois-Savossa nuoret voivat pahoin erityisesti Varkaudessa ja Kiuruvedellä.

Maan länsi- ja eteläosissa nuoriso voi paremmin. Tilastot näyttävät nuorten suhteen parhaimmilta Kruunupyyssä. Nuorilla menee hyvin myös monessa muussa ruotsinkielisissä kunnassa sekä suurten kaupunkien reunuskunnissa.

Tiedot on kerätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannasta. Tietojen pohjalta jokainen vertailtu kunta on pisteytetty nuorten syrjäytymiseen vaikuttavien muuttujien perusteella.

8-vuotias Linnea Kosunen piirtää rastin paperiin, joka on kiinnitetty magneetilla keittiön jääkaapin oveen. Hän on juuri siivonnut oman huoneensa ja tienannut siten euron.

– Olen ostanut rahoilla yleensä Petsejä. Aina ei ehkä huvittaisi tehdä kotitöitä, mutta on kiva, kun on omaa rahaa ja voin ostaa mitä tarvitsen, kertoo Linnea.

Tällä hetkellä hän säästää rahaa uuteen nukkeen. Tienattavaa on vielä 6-8 euroa.

– Linnealla on yleensä jokin kohde, mihin hän haluaa rahaa käyttää. Hän osaa jo laskea, kuinka paljon hänen pitää kerätä rahaa kotitöitä tekemällä hankkiakseen esimerkiksi Littlest Pet Shop -hahmon. Hän on ahkera tyttö, kertoo Linnean äiti Eveliina Kosunen.

Jos tekee homman hyväntuulisesti ja innokkaasti, saa summan tuplana. Eveliina Kosunen

Kosuset ovat hinnoitelleet Linnean kotityöt taulukkoon. Siihen merkataan myös tehdyistä töistä kertyneet summat. Astianpesukoneen tyhjennyksestä ja roskapussin viemisestä saa 20 senttiä, oman huoneen siivouksesta 50 senttiä tai euron. Äidin mukaan Linnean viikkotienestit vaihtelevat kahdesta eurosta kymmeneen euroon.

– Tavoite on, että taulukkoon tulee joka päivä yksi rasti. Meillä on käytössä myös bonussysteemi. Jos tekee homman hyväntuulisesti ja innokkaasti, saa summan tuplana. Linnea tajusi tämän juuri toissa iltana, ja sen jälkeen on kaikki työt tehty tuplapalkalla, Eveliina Kosunen sanoo.

Myönteinen asenne on tärkeä

Linnean äiti ja isä alkoivat maksaa tyttärelleen kotitöistä, kun tämä meni kouluun. Eveliina sai vinkin työkaveriltaan, jonka perheessä teini-ikäisten lasten tekemät kotityöt oli hinnoiteltu samaan tapaan.

– Meillä ei ole ollut tapana ostella leluja muulloin kuin syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Kun lapselle tuli halu hankkia niitä, aloin miettiä, toimisiko kotitöiden hinnoittelu myös meillä.

Palkkiojärjestelmän avulla Kosuset yrittävät myös opettaa tytärtään suhtautumaan kotitöihin positiivisesti. Samalla lapsi oppii, ettei saa kaikkea ilmaiseksi.

– Olen itse nurissut pienenä kotitöistä enkä oikein olisi viitsinyt tehdä niitä. Ajattelin, että tällä systeemillä nurina vähenee. Se onkin toiminut hyvin, koska se perustuu vapaaehtoisuuteen. Haluan viestittää lapselleni, että kotona tehty työkin on yhtä tärkeää kuin mikä tahansa muu, Kosunen toteaa.

"Aikuisetkaan eivät saa palkkaa kotitöistä"

Perheillä on monenlaisia keinoja saada lapset tekemään kotitöitä. Jotkut vanhemmat ovat hinnoitelleet työt Kosusten tapaan, toisissa kiinteä viikko- tai kuukausiraha ansaitaan tekemällä sovitut kotityöt.

Toisissa perheissä kotitöiden katsotaan kuuluvan kaikille asukkaille, eikä niistä makseta rahaa. Monet perheet eivät esimerkiksi halua totuttaa lapsiaan siihen, että kotitöistä saa palkkaa, koska aikuisena niistä ei kukaan maksa.

Vanhemmat usein riitelevät keskenään kotitöistä ja alkavat simputtaa lasta, että lapsen on niitä tehtävä. Janna Rantala

Myös perheen taloustilanteella on merkitystä.

Tapa tehdä kotitöitä kertoo perheen arvomaailmasta

Lastenpsykiatrian erikoislääkärin, perheterapeutti Janna Rantalan mukaan ei ole yhtä oikeaa tapaa opettaa lapselle kotitöitä ja innostaa häntä tekemään niitä. Rantala sanoo, että kotitöiden teettäminen ja niistä palkitseminen riippuu paljon perheen arvomaailmasta ja siitä, mitä vanhemmat haluavat opettaa lapselleen yhteiskunnasta ja vastuunkannosta.

– Osa vanhemmista ajattelee, että kotitöistä on hyvä maksaa, koska jos teet työtä, saat palkkaa. Joidenkin mielestä on hyvä opettaa, että elämässä pitää tehdä joitakin asioita ilman että niistä saa rahaa. Toiset ajattelevat, että koti on yhteinen ja sen työt hoidetaan yhteisesti talkoohommina. Osa ajattelee, että lasten kuuluu tehdä kotitöitä kiitollisuudesta, että saavat katon päänsä päälle, Rantala listaa.

Toisaalta joissakin perheissä ajatellaan, ettei lapsen tarvitse tehdä kotitöitä lainkaan.

– Sitä voidaan perustella niin, että lasta ei saa rasittaa kotitöillä vaan koulussa ja harrastuksissa on ihan tarpeeksi tekemistä lapsille. Ajatellaan, että lapsuus menee pilalle, jos joutuu raatamaan.

Rantalan mukaan vanhempien onkin hyvä pohtia, millaista arkea oma lapsi elää ja kuinka paljon siihen mahtuu kotitöitä.

– Jos lapsella on oikeasti paljon harrastuksia ja koulutöitä, levolle on oltava aikaa. Kannattaa miettiä, onko kohtuullista, että lapsi joutuu vielä imuroimaan kämpän.

Jos kotityöt näyttäytyvät lapselle marmatuksena ja riitelynä, miksi lapsi haluaisi niitä tehdä? Janna Rantala

Mikä tahansa menetelmä onkin, nalkutus tai kiristys ei Rantalan mukaan ole kovin palkitseva keino.

– Vanhemmat usein riitelevät keskenään kotitöistä ja alkavat simputtaa lasta, että lapsen on niitä tehtävä. Monet haksahtavat siihen, että kotitöistä tulee valtataistelu tai kiitollisuudenosoituksen velka. Kannattaa muistaa, että vanhempien pitää itsekin osallistua kotitöihin ja miettiä, hoitavatko he oman osuutensa reilusti.

Rantala nostaa esiin Parintaju-kirjastaan esimerkin, jossa pariskunta ei saa millään ratkaistua sitä, kuka vie roskapussin.

– Sitten heille syntyy lapsi, jolle voi nalkuttaa roskapussin viennistä. Kotitöissä on mukana paljon sellaista, joka ei liity kotitöihin vaan perheen kykyyn selvittää ristiriitoja.

Pieni lapsi ei välttämättä ole laiska – hän ei ehkä osaa

Monille vanhemmille on tuttua, että lapsi ei ryhdy kotitöihin kovin mielellään. Kotitöistä kannattaisikin puhua kotona myönteiseen sävyyn. Rantala muistuttaa, että vanhemmat siirtävät helposti omat asenteensa lapsille.

– Jos kotityöt näyttäytyvät lapselle marmatuksena ja riitelynä, miksi lapsi haluaisi niitä tehdä? Ei tarvitse teeskennellä rakastavansa vessanpesua, mutta siihen pitää liittää ajatus, miksi se on mielekästä.

Jotkut vanhemmat eivät muista, että lapsi ei opi siivoamaan huonettaan, ellei kukaan näytä hänelle, miten se tehdään.

– Jos pieni lapsi ei siivoa huonettaan, hän ei välttämättä ole laiska, hän ei ehkä vain osaa.

Eveliina Kosunen on ottanut Linnea-tyttärensä mukaan kotitöihin pienestä saakka lapsen ikätason mukaan. Pienempänä Linnea auttoi äitiään esimerkiksi pyykkien lajittelussa ja myöhemmin esimerkiksi ruuanlaitossa.

Oman huoneen siivouksen Kosunen opetti tyttärelleen siivoamalla aluksi yhdessä hänen kanssaan. Tavarat vietiin yhdessä omille paikoilleen. Nykyään huoneen siivoukseen kuuluu myös astioiden vieminen keittiöön ja likaisten vaatteiden toimittaminen pyykkikoriin.

– Meillä on sellainen metodi, että tavarat lakaistaan harjalla ensin yhteen kasaan. Siitä niitä aletaan laittaa oikeisiin paikkoihin. Näin lapsen on helppo hahmottaa, että kun kasa on poissa, homma on valmis.

Tarvittaessa huoneen siivoukseen kuuluu myös imurointi – tosin äiti joutuu aika usein imuroimaan huoneen toisen kerran.

Kotityötaulukossa olevia töitä lukuun ottamatta kodin siivouksesta huolehtivat Linnean vanhemmat. Esimerkiksi vessan siivous, pyykinpesu, lakanoiden vaihto ja astianpesukoneen täyttäminen ovat vanhempien hommia.

– Aikuiset siivoavat meillä muun huushollin. Lapsen pääasiallinen työ on tietenkin leikkiminen ja koulu, mutta siinä sivussa ehtii mainiosti viedä yhden roskapussin.

Rovaniemen hovioikeus on hylännyt neljän virkamiehen syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta. Käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut viidelle Oulun poliisilaitoksen poliisille sakkoja.

Oulun poliisilaitoksen työntekijät olivat tutkineet liikenneonnettomuudessa kuolleen eläköityneen poliisin tietoja.

Hovioikeuden mukaan kolmella poliisilla oli ollut oikeus katsoa tietoja, koska heidän työtehtäviinsä kuului tilannekuvan päivittäminen. Poliiseja oli koulutuksessa ja töissä kehotettu olemaan laaja-alaisesti tietoisia oman alueen tapahtumista ja käyttämään myös tietojärjestelmiä. Tarkkaa ohjeistusta tilannekuvan päivittämisestä ei ollut kuitenkaan annettu.

Yksi vastaaja taas oli katsonut lesken osoite- ja henkilötietoja surunvalittelun toimittamiseksi. Oikeus katsoi, että kyse ei ollut työ- tai virkatehtävään liittyvästä tietojen käsittelystä säännöksissä mainitulla tavalla, mutta kyse ei kuitenkaan ollut tahallisesta tai kokonaisuutena arvioiden törkeän huolimattomasta toiminnasta.

Tietoja oli käyty katsomassa vuoden 2014 alkupuolella.

Helsingin poliisi pyytää havaintoja autoilijasta, joka pakeni paikalta törmättyään suojatietä ylittäneeseen lapseen sunnuntaina Itäkeskuksessa.

Poliisin mukaan kuusivuotias poika oli ylittämässä suojatietä isänsä kanssa Turunlinnantiellä, kun sininen henkilöauto törmäsi poikaan kovalla vauhdilla. Poika lensi törmäyksen voimasta noin kolme metriä. Hänet vietiin sairaalaan tutkimuksiin.

Onnettomuus sattui puoli kuuden maissa illalla.

Poliisi pyytää ilmoittamaan tapaukseen liittyvistä vihjeistä virka-aikana numeroon 029 547 3274.

Tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja Ylen tietojen mukaan myös liikennepakona.

Sisä-Suomen poliisi tutkii Tampereella lauantaina iltapäivällä tapahtunutta ryöstöä. 13-vuotiaalta tytöltä ryöstettiin reppu väkivalloin Tahmelan kaupunginosassa.

Tyttö on kertonut poliisille, että hän käveli Tahmelantien viereistä kävelytietä, kun kaksi tuntematonta ihmistä käveli hänet kiinni. Toinen heistä suihkutti tytön kasvoille jotakin sumutetta. Toinen otti tytön selästä repun. Repussa oli kuulokkeet sekä aiemmin päivällä ostettu huppari ja college-housut.

Tekijät olivat tytön mukaan poistuneet paikalta polkua pitkin Pyynikin näkötornia kohti. Tyttö on kertonut havainneensa tekijät ryöstöä ennen Pirkankatu 8:n kohdalla olleen kuntosalin edessä. Tekijät olivat nuoria, ja ainakin toinen heistä oli tyttö.

Poliisi pyytää tapahtumasta havaintoja.

Viime vuosina osa suomalaiskunnista on innostunut liukuesteiden hankkimisesta ikäihmisille. THL suhtautuu asiaan suopeasti.

– Tutkimusten mukaan liukuesteet vähentävät kaatumisia talvikeleillä, joten niiden hankkiminen on perusteltua, iäkkäiden toimintakykyyn ja turvallisuuteen perehtynyt THL:n kehittämispäällikkö Satu Havulinna toteaa.

Kaatuminen on tavallisin tapaturmaisen kuoleman syy yli 65-vuotiailla. Liukastumiset aiheuttavat herkästi myös erilaisia murtumia ja päävammoja.

– Kun nurin mennään, niin aina vanhemmalla on suurempi riski saada murtuma kuin nuorella. Iän kertyessä tulee tasapainoheikkoutta ja toimintakyky huononee, Satu Havulinna kertoo.

Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa. Satu Havulinna

Vaikka liukuesteet olisivat käytössä, pitäisi iän karttuessa pitää huolta myös kunnosta. Kunnat voisivatkin tarjota ikäihmisilleen liukuesteiden lisäksi mahdollisuuksia liikkua.

– Liukuesteet eivät poista ongelmaa, vaan ensisijaista olisi tarjota iäkkäämmille ryhmille liikuntapalveluita, joiden avulla toimintakykyä pidetään kunnossa, Havulinna vinkkaa.

On arvioitu, että jopa kolmannes vakavista lonkkamurtumista voitaisiin estää, jos ikäihmiset liikkuisivat reippaasti 3-4 tuntia viikossa.

Ihmisen keho alkaa rappeutua 30-vuotiaana ja keskimäärin riskialttein aika alkaa 75-vuotiaana. Toki toimintakyky on aina yksilöllinen: toiset pysyvät pitempään paremmassa kunnossa, kun toisten kunto heikkenee jo nuorena.

Keski-Pohjanmaalla Kaustisella kunta lahjoittaa tulevalle talvelle kaikille yli 70-vuotiaille kuntalaisille liukuesteet. Kenkiin laitettavat esteet jaetaan tilaisuudessa, jossa paikalla ovat myös lääkäri ja fysioterapeutti. He jakavat neuvoja liukuesteiden käyttämisen lisäksi toimintakyvyn ylläpitämisestä.

Kaustisella kunnan lahjoitus saa iäkkäämmiltä myönteistä palautetta.

Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli. Terho Paavola

Esimerkiksi kaustislainen Terho Paavola on käyttänyt liukuesteitä jo useita vuosia. Nastakenkien tai liukuesteiden lisäksi Paavola ottaa kävelylle mukaan piikkikärkiset sauvat.

– Kyllä nastat estävät kaatumista ihan oikeasti. Ne ovat välttämättömät, vanhemmille ihmisille ennen kaikkea.

Paavola on huomannut, että oma piha voi talvikeleillä olla kaikkein vaarallisin paikka.

– Tämä oma piha on ihan se pahin mahdollinen. Se on hiukan viettävä. Sitten kun talvella tulee lunta, joka sulaa ja jäätyy, sulaa ja jäätyy, se on se pahin keli.