32-vuotiaan miehen puhelin soi kesken julkisella paikalla pidetyn kokouksen. Armeijan sotilaat käskevät miestä tulemaan luokseen ja ampuvat hänet kaikkien silmien edessä.

Toisen miehen sotilaat vievät pidätyssellistä. Hänen ruumiinsa löytyy myöhemmin kadulta.

Esimerkit ovat ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin uudesta raportista, jossa kuvataan turvallisuusjoukkojen väärinkäytöksiä viime vuonna yli sadan miljoonan asukkaan Etiopiassa, Afrikan sarvessa.

Raportti on erityisen kiinnostava, koska siinä käsitellään tapahtumia viime syksynä Nobelin rauhanpalkinnon saaneen pääministeri Abiy Ahmedin aikana. Abiy on saanut ulkomailla suitsutusta rauhanhieronnastaan naapurimaan Eritrean kanssa ja uudistuksista, joita Etiopiassa on aloitettu kahden viime vuoden aikana.

Aiemmin Etiopiaa hallittiin rautaisella otteella, ja maa oli ihmisoikeuksien suhteen maailman häntäpäässä. Parin vuoden aikana on otettu isoja askelia. Mutta turvallisuuskoneiston vanhat väkivaltakeinot istuvat tiukassa, katsoo Amnesty.

Järjestön mukaan turvallisuusjoukot, alueelliset poliisin erikoisjoukot ja paikallishallinto ovat myös Abiyn aikana syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin operaatioissa, joiden tarkoituksena on ollut etnisten ryhmien välisen väkivallan ja aseellisten kahakoiden nujertaminen.

Amnesty listaa raportissaan kymmeniä ilman oikeudenkäyntiä tehtyjä teloituksia, mielivaltaisia pidätyksiä, raiskauksia ja kidutustapauksia Etiopian kahdesta väkirikkaimmasta osavaltiosta.

Hallitus haluaa suitsia oppositiota

Amnestyn tutkijan Fisseha Teklen mukaan Etiopian hallitus käyttää turvallisuusjoukkoja strategisesti. Tarkoituksena on heikentää poliittista oppositiota, Tekle sanoo Ylen haastattelussa.

Näin tapahtuu hänen mukaansa etenkin Oromiassa, joka on Etiopian suurimman kansanryhmän oromojen osavaltio.

Se on opposition vahvaa tukialuetta siitä huolimatta, että pääministeri Abiy on itse oromo. Yksi oromo-opposition vaatimuksista on saada osavaltiolle lisää autonomiaa.

Oromiassa on ollut viime vuosina levottomuuksia. Hyökkäyksiä on tehnyt etenkin oppositiopuolue OLF:stä irronnut aseellinen ryhmä, jonka mielestä Etiopiassa meneillään olevat uudistukset eivät riitä oromoille.

Turvalllisuusjoukkojen on ollut määrä kukistaa kapinalliset.

– Mutta sen sijaan, että joukot olisivat ottaneet kohteekseen aseellisiin hyökkäyksiin syyllistyneitä, ne ovat käyneet opposition kannattajien ja sellaisiksi epäiltyjen perheenjäsenten kimppuun, Fisseha Tekle sanoo.

Amnestyn mukaan kohteena on ollut esimerkiksi sellaisia OLF-puolueen jäseniä, joiden osallisuudesta aseellisiin iskuihin ei ole ollut todisteita.

Lainvalvonta toimii näin tekosyynä opposition suitsimiseen, Tekle sanoo.

Amnestyn mukaan Oromian osavaltiossa on surmattu ja pidätetty mielivaltaisesti ihmisiä, joita on epäilty aseellisen vastarinnan tukemisesta.

Tuhansia ihmisiä on viety armeijan koulutusleirille, jossa heidät on muun muassa pakotettu osallistumaan uudelleenkoulutukseen ja vaadittu tunnustamaan rikoksia. Kieltäytyneitä on Amnestyn mukaan siirretty kuukausiksi surkeisiin oloihin, joissa on esiintynyt kidutusta ja muuta kaltoinkohtelua.

Poliisi ei suojellut vähemmistöä

Etiopian toiseksi väkirikkaimmassa osavaltiossa Amharassa taas turvallisuusjoukot ovat tyytyneet katsomaan sivusta etnisesti motivoituja konflikteja.

Amnestyn raportissa kerrotaan esimerkiksi kansallismielisten amhararyhmien hyökkäyksestä vähemmistökansa qimantien asuinalueelle. Hyökkäyksessä Meteman kaupungissa sai vuorokauden aikana surmansa ainakin 58 ihmistä.

– Etiopian turvallisuusjoukot ja alueellinen poliisi olivat läsnä, mutta ne eivät tehneet mitään estääkseen iskuja, Tekle sanoo.

Jotkut alueellisten poliisijoukkojen jäsenet itse asiassa osallistuivat Amnestyn mukaan hyökkäykseen.

Myös Amharan osavaltion tapahtumien taustalla on politiikkaa. Fisseha Teklen mukaan Etiopian hallitus on haluton suojelemaan qimanteja, jotka ovat Etiopian mittapuulla suhteellisen pieni ryhmä mutta vaativat itselleen autonomiaa.

Haluttomuus johtuu siitä, että liittovaltion hallitus pelkää menettävänsä Amharan osavaltion enemmistön eli amharoiden tuen, jos turvallisuusjoukot menisivät näyttävästi vähemmistön avuksi.

Vanhat otteet jatkuvat, jos vastuuseen ei joudu

Poliisin ja sotilaiden kovat otteet olivat tavallisia vielä muutama vuosi sitten, kun Etiopia oli nykyistä tiukemmin valvottu autoritaarinen valtio. Pääministeri Abiylta on kuitenkin ainakin ulkomailla toivottu enemmän.

Keväällä 2018 aloittaneen Abiyn aikana Etiopia on avautunut monella tavalla. Tuhansia mielipidevankeja on päästetty vapaaksi, toimittajat saavat kommentoida politiikkaa aiempaa vapaammin, järjestöjen ja puolueiden toimintaa on vapautettu ja oppositiojohtajia on palannut maanpaosta.

Rajoitusten höllentäminen on kuitenkin johtanut siihen, että Etiopiassa on päässyt irti voimia, joita on vaikea hallita.

Eri etniset ryhmät vaativat nyt entistä äänekkäämmin lisää valtaa ja resursseja. Toisiin ryhmiin kohdistetaan vihapuhetta. Paikalliset yhteenotot eri puolilla maata ovat ajaneet arviolta kolme miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan.

Turvallisuusviranomaiset toimivat vanhaan malliin, koska rankaisemattomuuden kulttuuri on ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan yhä voimissaan.

Ennen uudistuksia esimerkiksi mielivaltaiset ja joukkopidätykset olivat Etiopian viranomaisten keinoja kukistaa mielenosoituksia ja hiljentää toisinajattelijoita. Muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta näitä vanhoja tapauksia ei ole juuri selvitetty, sanoo Amnestyn tutkija Fisseha Tekle.

– Näitä keinoja käytetään [edelleen], koska hallituksen uudistuksissa ei ollut mukana rikoksiin syyllistyneiden saattaminen vastuuseen.

Myös lehdistönvapaudessa on tullut Amnestyn mukaan takapakkia, sillä etninen väkivalta on kuuma kysymys.

Toimittajien on ollut vaikea raportoida varsinkin Oromian osavaltion levottomuuksista. Lukuisia toimittajia on pidätetty, ja osa on edelleen telkien takana. Hallitus ei katso hyvällä kriittistä raportointia Oromian tapahtumista, koska oppositio on siellä niin vahva.

– Juuri nyt sanan- ja lehdistönvapaus ovat vaarassa, Tekle sanoo.

Vaaleja lykättiin koronan takia, tilanne voi kiristyä

Ainakin media voinee pelätä liikkumatilansa kaventumista entisestään, kun Etiopiassa mennään kohti parlamenttivaaleja.

Ensimmäiset vapaat vaalit piti järjestää elokuussa 2020. Niistä on tulossa ensimmäinen kerta, kun nobelistipääministeri Abiy joutuu aitoon testiin. Kaksi vuotta sitten häntä ei valittu vaaleilla, vaan hallituskoalitio nosti hänet pääministeriksi mielenosoitusten tyynnyttämiseksi.

Vaalit olisivat jo ilman koronavirustakin valtava logistinen ja tekninen haaste. Maaliskuun lopussa Etiopian keskusvaalilautakunta ilmoitti, että vaaleja lykätään koronan takia. Uutta päivämäärää ei ole kerrottu.

Nykyisen hallituksen kausi päättyy lokakuussa. Puolueet ovat erimielisiä siitä, miten tulisi toimia, jos vaaleja ei saada pidettyä.

Pohjoisen Tigrayn osavaltion valtapuolue on jo ilmoittanut aikovansa joka tapauksessa järjestää vaalit elokuussa. Se on kehottanut kaikkia "itsemääräämisoikeuteen uskovia" tekemään samoin.

Puolueet ovat käyttäneet hyväkseen etnisiä ja uskonnollisia jännitteitä kerätäkseen kannatusta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty pelkää, että vaalien lykkääminen kärjistää Etiopian tilannetta entisestään, jos etniset konfliktit johtavat yhä uusiin ihmisoikeusloukkauksiin.

– Vaalien alla väärinkäytökset voivat riistäytyä käsistä, ellei hallitus ryhdy välittömiin toimiin taatakseen, että turvallisuusjoukot noudattavat lakia ja pysyvät puolueettomina, järjestö sanoo.

Lue myös:

Amnestyn raportti: Ethiopia: "Beyond law enforcement": Human rights violations by Ethiopian security forces in Amhara and Oromia

Maailmalla ylistetään rauhannobelisti Abiy Ahmedia, mutta kotimaassa Etiopiassa kytee kapina – "Jos mikään ei muutu, tästä tulee vielä verilöyly"

Tuore rauhannobelisti Abiy Ahmed Ali on paljon vartija: jos Etiopia hajoaa, Afrikan sarvi suistuu kaaokseen – tapaa Niinistön ensi viikolla

Niinistö tapasi tuoreen rauhannobelistin ensimmäisellä virallisella vierailullaan Afrikkaan – "Euroopan unionin rooli ei ole täällä, mitä sen soisi olevan"

Metsässä käy vilske ja vilinä, kun ensimmäisen luokan oppilaat etsivät käpyjä matematiikan tehtävää varten. Tarkoituksena on tehdä kävyistä metrin pituinen jono hiekalle.

Oppilaat ovat harjoitelleetmittaamaan metrin opettajan mukana olevan mittatikun avulla.

Koronaviruksesta johtuvien poikkeusjärjestelyjen takia monet peruskoululaiset ovat opiskelleet kevätlukukauden viimeisinä koulupäivinä paljon ulkona.

– Kotikoulukin on kivaa, mut koulussa on se hyvä, että näkee kavereita ja voi leikkiä niiden kanssa, toteaa Ella Heikkilä Lappeenrannan Kaukaan koulusta.

Ekaluokalla opiskeleva Heikkilä kiteyttää luokkakaveriensa tunnot.

Lähiopetukseen paluuta pelättiin monin paikoin etukäteen. Ylen kyselyyn vastanneista neljä kymmenestä piti hallituksen ratkaisua avata koulut oikeana ja neljä kymmenestä vääränä, loput empivät.

Lähitunneista jäi lopulta monille positiivinen mieli.

Käteen jäi hyvä mieli

Kaukaan koulussa oppilaiden kouluun saapuminen ja sieltä poistuminen on porrastettu, samoin väli- ja oppitunnit. Oppilaat ruokailevat kolmessa eri tilassa; juhlasalissa, omassa luokassa tai koulun ruokalassa. Ruoka annostellaan linjastosta luokittain.

Rehtorin mukaan kova työ tuotti tulosta.

–Meidän koulussa lähiopetukseen paluu on sujunut erinomaisen hyvin. Oli ilo nähdä, että suunnitelmat toimivat hyvin käytännössä, kertoo Kaukaan koulun rehtori Marika Haapalainen.

Haapalaisen mukaan lähiopetusviikoista jäi käteen hyvä mieli.

– Oli siitä se hyöty, että kohtasimme toisemme. Sosiaalisuus ja sosiaaliset suhteet ovat ihmiselle todella tärkeitä.

Myös erityisopettaja Renata Mangs on tyytyväinen nähtyään taas oppilaat ja työkaverit fyysisesti.

– Oli hyvä, että nyt pääsi tutustumaan tähän uuteen tapaan, joka on kenties syksyllä edessä. Sitten se on tuttua ja turvallisempaa, hän jatkaa.

Naisilla on vahva luotto siihen, että koulussa selvitään, vaikka erityisjärjestelyt jatkuisivat syksylläkin.

– Ehkä sitten kiinnitetään vielä enemmän huomiota turvavälien pitämiseen ja saadaan vielä joustavammaksi ja sujuvammaksi tämä koulun käynti, Haapalainen pohtii.

Kaikille kevät ja muuttuvat opetusjärjestelyt eivät kuitenkaan ole olleet helppoja.

Kurottavaa jäi syksyksi

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan osalla oppilaista on ollut suuria haasteita etäopetuksessa.

– Opettajilta saatujen viestien perusteella vaikeudet koskevat yksittäisiä oppilaita ja erityisesti heitä, joilla on jo muutenkin vaikeaa koulussa, täsmentää OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.

Etäopetus siis osittain syvensi kuilua hyvin ja huonosti pärjäävien oppilaiden välillä.

Salo ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon kurottavaa oppilailla on syksyllä, sillä se riippuu paljon oppilaasta.

Hallitus perusteli lähiopetukseen paluuta muun muassa sillä, että oppilaiden osaamisvaikeudet voidaan tunnistaa jo keväällä. Salon mukaan seei ole onnistunut näin lyhyessä ajassa.

– Aukkoja on muun muassa siksi, että opetusta on jouduttu soveltamaan paljon. Asioiden läpikäyminen vie etäopetuksessa enemmän aikaa ja joitain asioita on pystytty käsittelemään vain pinnallisesti.

Myöskään Kaukaan koulun erityisopettaja Renata Mangs ei täysin osta hallituksen puheita oppimisvaikeuksien tunnistamisesta.

Hänen mukaansa koululla on ollut koko ajan tiedossa, ketkä tukea tarvitsevat ja he ovat sitä myös saaneet etäkoulun aikana.

– Me olemme kyllä aika hyvin saaneet etäkoulun aikana jo napattua ne, jotka olisivat jääneet muuten jälkeen. He ovat tulleet takaisin lähiopetukseen.

Arvosanojen ei pitäisi olla yllätys

Opetushallituksen mukaan oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon koko lukuvuosi, josta etäopetusjakso on vain pieni osa.

– Lukuvuoden päätteeksi arvioidaan oppilaan suoriutumista eri aineissa suhteissa tavoitteisiin, jotka on asetettu eri oppiaineiden vuosiluokkakohtaisiin opetussuunnitelmiin, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Marjo Rissanen.

Etäopetukseen siirryttäessä suurin osa lukuvuotta oli jo takana. Rissasen mukaan opettajilla oli jo siinä vaiheessa paljon näyttöjä oppilaiden osaamisesta.

Luokallejäämistä ei myöskään kannata koronakevään takia pelätä. Rissasen mukaan arvosanojen ei pitäisi lukuvuoden lopussa tulla yllätyksenä, sillä lukuvuoden aikana opettajan tulisi antaa oppilaalle ja huoltajalle tietoa oppilaan opinnoista edistymisestä riittävän usein.

– Jos on uhka, että oppilas saa jostakin oppiaineesta nelosen, siitä pitäisi koulun olla hyvissä ajoin yhteydessä huoltajiin ja toki oppilaan se itsekin pitäisi tietää, jotta voi yrittää parantaa omaa suoriutumistaan lukuvuoden loppuvaiheessa.

Rissanen kuitenkin muistuttaa, että etäopetusjakson takia arvosanat eivät automaattisesti myöskään parane.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

Koulukevät välttyi pelätyltä katastrofilta – kouluista ei tullut "viruslinkoja"

Ruotsissa syyttäjä Krister Peterson aikoo ilmoittaa päätöksestä pääministeri Olof Palmen murhatutkinnasta heinäkuun alkuun mennessä.

Peterson on aiemmin kertonut, että hänen aikomuksenaan on joko nostaa syyte tai ilmoittaa tutkinnan lopettamisesta.

Peterson vihjasi aiemmin tänä vuonna tv-haastattelussa pystyvänsä kertomaan, kuka murhasi Palmen Tukholmassa vuonna 1986.

Palmen murhaan syylliseksi on jo tuomittu kertaalleen yksi henkilö, Christer Petterson. Hänet kuitenkin vapautettiin myöhemmin. Petterson kuoli vuonna 2004.

Vuosien varrella Palmen murhasta on epäily niin kurdien PKK-liikettä kuin Etelä-Afrikan rotusortohallinnon tiedustelupalvelua.

Poliisi epäilee miehen sytyttäneen riidan päätteeksi kerrostaloasunnon palamaan Helsingin Kontulassa torstai-iltana. Poliisi tutkii tapausta murhan yrityksenä ja tuhotyönä. Epäilty on 1980-luvulla syntynyt mies.

Asunnon asukas oli poistunut kotoaan jo ennen tulipalon syttymistä. Myös rikoksista epäilty oli poistunut asunnosta ennen kuin viranomaiset saapuivat. Hänet otettiin myöhemmin kiinni toisaalta kotiosoitteestaan.

Sen sijaan pelastuslaitos pelasti asunnosta miehen, joka on myös syntynyt 1980-luvulla. Poliisin mukaan asunnosta pelastettu mies otettiin kiinni sekavan ja uhmakkaan käytöksen vuoksi rikoksista ja häiriöiltä suojaamiseksi.

Molemmat miehet ja asunnon omistaja tunsivat toisensa entuudestaan. He olivat viettäneet aikaa asunnolla yhdessä ennen tulipaloa.

Asunto sai palo- ja savuvaurioita. Mahdollisista muihin asuntoihin tulleista vaurioista ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Kunnissa valmistaudutaan järjestämään koululaisten kesäruokailua kesälomien alusta. Uudellamaalla useat kunnat ilmoittavat järjestävänsä puistoruokailua esimerkiksi leikkipuistojen yhteydessä koronaan aiheuttamista poikkeusoloista huolimatta.

Kesäisen lounastarjoilun lapsille ja nuorille järjestävät Uudeltamaalta ainakin Helsinki, Vantaa, Porvoo ja Kerava. Taustalla on kaupunkien aiempi perinne ja myös kesäkuun alussa kokoontumisrajoituksen keveneminen 50 ihmiseen. Lisäksi toukokuussa alkanut lähiopetus purki myös omalta osaltaan jo koronarajoituksia.

Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista Espoossa ei järjestä puistoruokailua. Espoossa oli 2000-luvun alussa puistoruokailua, mutta siitä on luovuttu jo useita vuosia sitten, eikä ruokailulle ole sen jälkeen varattu rahoitusta.

Helsinki muistuttaa käsihygieniasta

Helsingissä lämmintä ruokaa jaetaan 32 leikkipuistossa. Ruoka tarjotaan poikkeuksellisesti korona-aikana kertakäyttölautasilta hygieniasyistä. Ruokailuun ei tarvitse ilmoittautua, mutta ruokailijalla tulee olla mukana oma juomapullo sekä lusikka tai haarukka.

Kaupunki tarjoaa kesäruoan kaikille alle 16-vuotiaille joka arkipäivä kello 12. Ruokaa tarjoillaan kesäkuun alusta elokuun 7. päivään. Kesäruokaa tarjoavat leikkipuistot löydät kartasta.

Kaupunki muistuttaa, että vanhempien tulee huolehtia lastensa käsihygieniasta. Helsingin leikkipuistoissa on käsihuuhdetta, mutta lasten kädet kannattaa pestä jo kotona. Myös leikkipuistojen wc:t ovat käytettävissä.

Helsingillä kesäruokailusta on pitkä kokemus. Tulevan kesän ruokailu järjestetään 78. kerran. Ensimmäisen kerran kaupungin kustantama ruokailu aloitettiin leikkipuistoissa vuonna 1942 keskellä toista maailmansotaa, jotta lapsilla olisi mahdollisuus edes yhteen lämpimään ateriaan päivässä.

Vantaa jakaa maksuttomia piknikpusseja alle 18-vuotiaille

Vantaalla pilotoitiin viime kesänä lasten ja nuorten puistoruokailua kahdessa puistossa, Vihertien asukaspuistossa ja Rautkallion puistossa. Tänä kesänä ruokailu laajenee viiteen eri paikkaan. Viime kesän puistojen lisäksi tulevat myös Korson ja Nissaksen asukaspuistot sekä Tikkurilan kirjastopuisto.

Kaupunki jakaa maksuttomia eväspusseja alle 18-vuotiaille vantaalaisille lapsille ja nuorille puistoissa. Pusseja annetaan arkisin viiden viikon ajan kesäkuun 8. päivästä heinäkuun 10. päivään kello 11–12 välillä. Piknik-pusseja jaetaan päivittäin maanantaista perjantaihin sata kappaletta kussakin jakelupisteessä.

– Eväspakettien jakelu tuo puistoihin taas eloa ja tarjoaa lapsille ja nuorille mukavia kohtaamisia myös poikkeusoloissa, sanoo kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kaupungin tiedotteessa. Viljasen mukaan samalla tuetaan perheiden loma-ajan arkea.

Pussien sisältö vaihtelee, mutta niissä voi olla esimerkiksi hedelmä, riisipiirakka, välipalakeksi ja smoothie. Välipalojen lisäksi pussissa saattaa olla myös puolivalmis, lämmitettävä ateria. Puistoissa ruokaa ei voi lämmittää, mutta sen voi viedä kotiin. Vantaan mukaan erityisruokavalioita ei pystytä huomioimaan.

Jakelupisteiden yhteyteen järjestetään muutamina päivinä myös pienimuotoista ohjattua toimintaa yhteistyössä liikunta-, kulttuuri- ja terveyspalvelujen sekä alueellisten yhdistysten kanssa.

Porvoon kesäruokailuun mukaan omat astiat

Porvoossa on maksutonta kesäruokailua koululaisille ja lapsiperheille Gammelbackassa ja Kevätkummussa juhannukseen saakka. Lounaaksi tarjoillaan keittoa tai laatikkoruokaa. Lounasta jaetaan niin kauan kuin sitä riittää. Ruokalista ja tuoteselosteet löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Ruokailijoilla tulee olla oma lautanen tai kulho, aterimet sekä muki tai vesipullo. Kaupunki muistuttaa, että jokainen tiskaa ruokailuvälineensä kotonaan.

Porvoo painottaa, että kesäruokailussa huolehditaan hyvästä hygieniasta, kuten käsien pesusta ja turvaväleistä sekä tehostetaan kosketuspintojen puhdistamista. Ruokailijoita neuvotaan ja valvotaan ohjeiden noudattamisessa.

– Kesäruokailu tapahtuu joko oman perheen kanssa tai turvaväliohjeistusta noudattaen. Huoltajat huolehtivat turvaväleistä omien lastensa osalta. Ruokailijat ohjataan porrastetusti sisään, ja on hyvä varautua jonottamaan, sanoo hyvinvointikoordinaattori Sara Tallsten kaupungin tiedotteessa.

Kerava tarjoaa lounaan kaikille alle 16-vuotialle

Keravan kaupungin puistoruokailu järjestetään kaikille alle 16-vuotiaille neljässä paikassa heinäkuun loppuun saakka. Tarjolla on keitto- tai laatikkolounas.

Lounasta tarjotaan Ahjon, Kalevan ja Savion koulujen pihassa sekä keskustassa kirjaston edessä arkisin klo 12–12.30. Puistoruokailuun ei tarvitse ilmoittautua.

Kaupunki ohjeistaa tuomaan kotoa oman lautasen, lusikan, haluamansa juoman sekä mahdollisesti voileivän. Kerava tiedottaa ruokalistan etukäteen verkkosivuillaan. Ateria nautitaan pienissä ryhmissä. Kaupunki painottaa hyvää käsihygieniaa ja turvavälejä ruokajonossa.

Voit keskustella aiheesta 30.5. kello 23:een saakka.

Vuodesta 2020 piti tulla Lappeenrannan lentokentän suuri läpimurtovuosi.

– Meillä oli erittäin kova kasvuvauhti. Koneet olivat todella täynnä, Lappeenrannan lentoasema -yhtiön toimitusjohtaja Eija Joro kertoo.

Vielä vuoden alussa lennot kävivätkin hyvin kaupaksi. Nyt kenttä on ollut yli kaksi kuukautta suljettuna koronaepidemian vuoksi. Tulevaisuus on hämärän peitossa.

– Ei ole mitään tietoa siitä, milloin lennot alkavat uudelleen. Lentoyhtiöt haluavat alkaa lentää mahdollisimman nopeasti, mutta onko lennoilla matkustajia, se onkin eri asia, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) pohtii huolestuneena.

.

Matkustajamäärä yli kaksinkertaistui

Pettymys on Lappeenrannassa kova, sillä odotukset ovat olleet korkealla.

Lentoasema siirtyi vuoden 2016 alussa Finavialta Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan maakunnan omistukseen. Järjestely oli ainutlaatuinen Suomessa. Muut kansainväliset lentokentät ovat Suomessa valtiollisen Finavian hallinnassa.

Myöhemmin kaupunki hankki lentoaseman kokonaan itselleen. Nykyään sitä hallinnoi kaupungin omistama Saimaan lentoasema -säätiö.

Lentokentän hankkimisen taustalla oli halu pönkittää alueen elinvoimaa houkuttelemalla turisteja Keski-Euroopasta lomailemaan Saimaalle.

Suunnitelma näyttikin toimivan.

Vuosien 2016-2017 hiljaiselon jälkeen lentokentän matkustajamäärä lähti kovaan kasvuun vuonna 2018. Viime vuonna matkustajamäärä jo yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Vuonna 2018 lennoilla oli noin 33 000 matkustajaa, ja vuonna 2019 matkustajamäärä oli kasvanut jo noin 80 000 matkustajaan.

Vuoden alussa Lappeenrannan lentoasema -säätiö arvioi matkustajamäärän nousevan tänä vuonna jo 150 000 matkustajaan.

Lappeenranta olisi näin noussut matkustajamäärässä Suomen kolmen suurimman lentoaseman joukkoon Helsingin ja Turun ohella.

Taustalla Keski-Euroopan reitit

Matkustajamäärän kovan kasvun takana olivat Ryanair-lentoyhtiön uudet vakinaiset lentoreitit Lappeenrannasta Keski-Eurooppaan.

Tällä hetkellä pysäytettyjä lentovuoroja on Saksan Berliiniin, Italian Milano-Bergamoon ja Unkarin Budapestiin. Tämän lisäksi kesäksi oli tarkoitus avata vuorot vielä Itävallan Wieniin ja Kreikan Ateenaan.

Lappeenrannan päättäjät olivat tyytyväisiä.

– Kukaan ei varmaan uskaltanut edes ajatella, että näin paljon saadaan lentoja ja näin hyviin paikkoihin, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.

Kaupungin rahaa menee

Päättäjien tunnelmia latisti vain se, että Lappeenrannan lentoasema -säätiö teki odotettua enemmän tappiota. Kaupungin piti lisätä tukeaan säätiökonsernille viime vuoden lopussa.

– Se tuli yllätyksenä. Kukaan ei varmaan ymmärtänyt täysin etukäteen, miten arvokasta lystiä tämä lennättäminen on, Kakkola pohdiskelee.

Lappeenrannan kaupunki muutti viime vuoden lopussa 800 000 avustuksensa lentokenttää hallinnoivalle Lappeenrannan lentoasema -säätiölle 750 000 euron suoraksi sijoitukseksi säätiön pääomaan.

Lentoliikenteen kehittäminen on vaatinut kaupungilta joka vuosi suuria taloudellisia panostuksia. Viime vuonna kaupunki antoi lentoaseman tukemiseen yli 1,34 miljoonaa euroa. Täksi vuodeksi kaupunki on varannut lentoasemalle noin 2,2 miljoonaa euroa.

Lentoaseman taloudellista tulevaisuutta varjostaa myös lähivuosina pakollinen kiitoradan kunnostaminen, joka maksaa noin kolme miljoonaa euroa.

Tavoitteena Lapin veroinen matkailualue Saimaalle

Rahaa vievän lentoaseman hankkimisen taustalla on Lappeenrannan kaupungin haave Saimaan alueen nostamiseksi Lapin veroiseksi matkailukohteeksi.

Näin yritetään tukea alueen ja tätä kautta myös Etelä-Karjalan suurimman kaupungin Lappeenrannan elinvoimaa.

Saimaalle yritetään houkutella turisteja erityisesti Keski-Euroopasta.

Tämän vuoksi Lappeenranta ei tue vain lentoaseman toimintaa vaan myös Saimaan alueen markkinointia. Viimeksi helmikuussa Lappeenrannan lentoasema avasi nettisivuillaan Lakeland Experiences -myyntikanavan. Sivusto myy erilaisia matkailupalveluja ja aktiviteetteja Saimaan alueella.

Tarjolla on matkailupalveluja laajalla kirjolla saunalauttailusta norppabongailuun.

– Haluamme rohkaista alueen yrittäjiä rakentamaan palvelujaan digitaaliseen muotoon, josta heille on hyötyä myös monessa muussa jakelukanavassa, Lappeenrannan lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro kertoo.

Kaupunki ei vielä luovuta

Synkimmissä arvioissa lentoliikenteelle ennustetaan pitkää laskua koronaepidemian seurauksena.

Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola ei halua kuitenkaan ainakaan vielä heittää pyyhettä kehään.

– Tässä vaiheessa ei pidä viheltää peliä poikki. Katsotaan nyt, miten lentoyhtiöt tähän reagoivat ja lähteekö matkustajia jälleen liikenteeseen, Risto Kakkola sanoo.

Kakkola ei ole huolestunut niinkään siitä, lähtevätkö lennot uudelleen käyntiin. Hän pohtii, uskaltavatko ihmiset jälleen lähteä lentomatkoille.

Tässä saattaa kuitenkin piillä myös uusi mahdollisuus Suomen ja Saimaan matkailulle.

Turvallisuus uusi matkailuvaltti

Rajojen avautuessa matkailijat saattavat haluta lomailla juuri Suomen kaltaisessa maassa, jossa voi matkailla väljästi omassa rauhassa.

Lappeenrannan lentoasema -yhtiön toimitusjohtajan Eija Joron mukaan uudesta trendistä on jo merkkejä saksankielisessä Euroopassa ja Italiassa.

– Visit Finlandin asiantuntijoiden mukaan ensiksi halutaan matkailla kotimaaassa, mutta tämän jälkeen pohjoismaat Tanska, Norja ja Suomi herättävät kiinnostusta turvallisina matkailumaina, Eija Joro sanoo.

– Täällähän on helppo viettää rauhallinen loma, kun ei tarvitse olla suurissa väkijoukoissa, Joro huomauttaa.

Turvallisuuden korostumisesta koronaepidemian jälkeisessa matkailussa on jo merkkejä. Esimerkiksi Monte Negro julisti tällä viikolla voittaneensa koronavirusepidemian. ja toivotti turistit tervetulleiksi koronaepidemian taltuttaneista maista.

Turvallisuuden korostumisesta matkailussa kertovat myös maksulliset virtuaalimatkat Saimaalle, joista Yle kertoi äskettäin.

Tiemerkintöihin tulee suuria muutoksia, kun uusi tieliikennelaki tulee voimaan maanantaina.

Keltaiset suojaviivat jäävät historiaan ja tilalle maalataan valkoiset viivat.

Muutoksen tarkoituksena on yhtenäistetään tiemerkinnät muun Euroopan kanssa, kertoo asiantuntija Tuomas Österman Väylävirastosta.

– Suomi alkoi olla viimeinen maa Euroopassa, jossa ajosuuntien välissä olevat sulkuviivat ovat keltaisia.

Keltaiset viivat ovat Suomen lisäksi käytössä ainoastaan Norjassa, jossa on siirrytty amerikkalaistyylisiin tiemerkintöihin. Siellä moottoritien ja ramppien reunaviivat ovat keltaisia.

Tiemerkkinnöissä muutosta on jo ennakoitu. Keski-Suomessa uusilla väreillä tiemerkinnät on maalattu muun muassa Nelostiellä Äänekoskella, Viitasaarella ja Pihtiputaalla.

Ylläpitovastaava Markus Simonen Keski-Suomen ely-keskuksesta kertoo, että joillakin tieosuuksilla sulkuviivoja on tehty valkoisella värillä, mutta niiden yli on vedetty keltainen väri.

– Kun liikenne kuluttaa keltaista sulkuviivaa, tulee valkoinen väri esille, kertoo Simonen.

Muutoksella kolmen vuoden siirtymäaika

Tiemerkintöjä tekeville yrityksille muutos teettää töitä hieman enemmän kuin normaalisti. Tiestöstä 30–40 prosenttia on merkitty keltaisilla sulkuviivoilla.

Palvelutuottaja Kalle Vikström Hot Mix Oy Finlandista uskoo, että kolmen vuoden siirtymäaika riittää ainakin pääväylillä.

– Alemmalla tieverkolla kestomerkinnöillä tehtyjä keltaisia voi kummitella vielä pitkänkin aikaa, sanoo Vikström.

Muutostyöt aloitetaan huonokuntoisimmista teistä ennakoiden päällystyskiertoja niin, että turhaa työtä ei tehdä.

Tiemerkintöjen muutoksella varaudutaan uuteen automaattitekniikkaan.

Esimerkiksi ilman kuljettajaa kulkevien autojen jtai uusien autojen kaistavahtien on helpompi lukea valkoisia viivoja.

Ylläpitovastaava Markus Simonen kertoo, että valkoisen sulkuviivan paluuheijastus on parempi kuin keltaisella.

– Se voi auttaa uuden automaatiotekniikan käyttöönottoa tieliikenteessä, sanoo Simonen.

Talvella keltainen suojaväri voi erottua lumen seasta paremmin kuin valkoinen, mutta valkoisillakin viivoilla pärjätään, uskoo Tuomas Österman Väylävirastosta.

Väyläviraston mukaan muutostöistä ei pitäisi tulla paljon lisäkustannuksia.

Suomessa ajetaan paljon nastarenkailla joten tiemerkinnät kuluvat nopeasti ja niitä joudutaan uusimaan säännöllisin välein joka tapauksessa, sanoo Österman.

Tiemerkintä on vilkkaan liikenteen keskellä riskialtista työtä, sillä maalauksia tehdään osittain käsityönä. Autoilijoita kehotetaan erityiseen varovaisuuteen.

– Sulkuviivaa ei saisi ohittaa myöskään työn aikana, sanoo palvelutuottaja Kalle Vikström.

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut odotetun selvityksen kasvomaskien käytön hyödystä. Selvityksellä pyrittiin selvittämään, voidaanko arjen tilanteissa käytetyillä kasvosuojuksilla estää epidemian leviämistä.

Selvityksen perusteella ei.

– Tieteellistä näyttö käytölle ei ole, sanoo selvitystä koostanut emeritaprofessori Marjukka Mäkelä.

Selvityksessä todetaan, että tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon. Selvityksessä todettiin myös, että kasvomaskien mahdollista vaikutusta on vaikeaa erottaa muiden suojatoimien vaikutuksista.

Selvitys koskee sekä kuluttajille tarkoitettuja tehdasvalmisteisia suu-nenäsuojaimia että itse valmistettuja kasvomaskeja, ei hengityksensuojaimia. Selvityksessä on kartoitettu kasvomaskien käyttöön liittyvää tieteellistä tutkimusta. Lisäksi siihen on koottu lähinnä EU-maiden käytäntöjä ja linjauksia kasvomaskien käytöstä.

Viidessä kahdeksasta järjestelmällisestä katsauksesta ei löydetty näyttöä siitä, että kasvosuojusten käyttö hengitystieinfektioissa olisi avuksi tartuntalähteen hallinnassa tai terveiden henkilöiden altistumisen ehkäisyssä. Kolme katsausta oli varovaisen myönteisiä.

Tutkimustuloksia on Mäkelän mukaan hankalaa soveltaa Suomen COVID-19-epidemiaan, koska kasvosuojusten julkinen käyttö tapahtuisi täällä varsin erilaisissa olosuhteissa kuin aiheesta tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa. Vaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin myös tietoa suojusten käyttöön sitoutumisen tasosta Suomessa, todetaan raportissa.

Selvitys on julkaistu kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.

Suosituksesta ei vielä päätöstä

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa oman esityksensä asiassa lähiaikoina. Hallitus käsittelee selvitystä ensi viikolla ja päättää jatkosta.

– Kun selvitykset on nyt meillä käytössä ryhdymme pohtimaan, mikä meidän esityksemme on, sanoo ministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

Varhilan mukaan palveluntuottajilla, kuten vaikkapa kuljetusyrityksillä tai kaupoilla, on mahdollisuus vaatia maskien käyttöä, mutta se edellyttää, että ne tarjoavat maskit asiakkaidensa käyttöön.

Eri maissa käytännöt ja perustelut vaihtelevat

Pandemian aikana monissa maissa on kuitenkin tehty päätöksiä kasvosuojusten käytöstä. Hallitusten päätökset ovat olleet toisinaan ristiriitaisia terveysviranomaisten suosituksiin verrattuna, sanoo STM:n johtaja Pasi Pohjola tiedotustilaisuudessa.

WHO:n, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Suomen THL:n kanta on, että ensisijaiset keinot koronavirustartuntojen ehkäisemisessä ovat lähikontaktien vähentäminen (vähintään 1–2 metrin etäisyys muihin ihmisiin ja tarpeettoman oleilun välttäminen julkisilla paikoilla), käsienpesu ohjeiden mukaisesti sekä hyvä yskimis- ja aivastushygienia.

Lue myös:

Mikä ero on hengityssuojaimella ja kasvomaskilla? Vaatealan yritykset alkoivat tehdä maskeja, mutta niiden hyödyllisyydestä on ristiriitaisia näkemyksiä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Seuraamme päivä päivältä

Eduskunta hyväksyi ravintoloiden poikkeusrajoitukset – Kiuru: Mikään alue ei voi päästä kuin koira veräjästä

Katso koronatilanne lukuina - Yle kokosi päivittyvän tautitilannekatsauksen

Eduskunta hyväksyi perjantaina poikkeusjärjestelyt, joilla ravintolat voivat avata ovensa maanantaina.

Hallitus antoi perjantaina vielä tarkemman asetuksen ravintoloiden rajoituksista. Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan, että asetuksessa tautitilannetta on tarkasteltava alueittain ja siihen liittyvät rajoitustoimet perusteltava alueellisesti.

Asetuksessa asia on ratkaistu siten, että siinä luetellaan kaikki Suomen maakunnat ja todetaan, että niitä koskevat tartuntatautilain nojalla säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset.

Taustalla on oikeudellinen kiista siitä, tulkitsiko eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta perustuslakivaliokunnan kirjausta alueellisuuden huomioon ottamisesta oikein tällä viikolla. Hallituksen on nyt varmistettava, että asetus täyttää vaatimukset.

Oppositio vaatii, että maakuntien erilaiset tautitilanteet pitäisi ottaa huomioon rajoituksissa heti maanantaina, kun ravintolat voivat avata ovensa. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi eduskunnassa, että se olisi vielä liian aikaista.

– Tässä vaiheessa ei ole järkevää ottaa sitä riskiä epidemologiseen tilanteeseen nähden, koska rajoitukset jokaisella alueelle perustuvat siihen, että olemme saaneet painettua niillä tartuttavuuden alas, Kiuru perusteli.

Kiuru toisti eduskunnassa, että alueellisuus tulee arvioitavaksi heti juhannusviikolla, mutta aluksi kaikkialla Suomessa pitää sitoutua yleisiin ohjeisiin.

– Keskustelussa vinoutuu se, että meidän täytyy vaatia suunnitelmallisuutta kaikilta ravintoloilta, jotta turvallisuus voidaan taata koko maassa, Kiuru sanoi.

– Sellainen ajatus, että joku suomalainen alue pääsisi kuin koira veräjästä, että vapautettaisiin rajoitukset, mutta suunnitelmallisuus ei koskiksi kaikkia suomalaisia alueita, ei passaa tässä tautilanteessa.

Kiuru varoitti, että tartunnat voivat lisääntyä maakunnissa, kun ihmiset kerääntyvät jälleen yhteen.

Ravintolat voivat avata maanantaina ovensa, mutta asiakaspaikoista saa täyttää enintään puolet, alkoholin tarjoilu pitää lopettaa kello 22 ja ovet sulkea viimeistään kello 23.

Kokoomus pettyi lykkääntymiseen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) moitti alueellisen tarkastelun lykkäämistä pettymykseksi.

– Ihmetystä herättää se, että monilla alueilla ei ole lainkaan uusia tartuntoja, mutta ravintoloita koskevat rajoitukset tulevat voimaan samanlaisina kaikkialla, Laiho sanoo.

Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) katsoi, että rajoituksia ei voi pitää välttämättöminä esimerkiksi Satakunnassa, jossa edellinen koronatartunta todettiin hänen mukaansa yli kuukausi sitten.

Eduskunta hyväksyi ravintoloiden rajoitukset ilman äänestystä, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti. Äänestyksissä taas kaatuivat opposition lausumaehdotukset maakuntien erilaisen tautitilanteen huomioimisesta heti maanantaista lähtien, ravintoloiden aukioloaikojen laajentaminen kello 5–24 välille ja asiakaspaikkojen rajoituksen nostaminen puolesta 75 prosentiin.

Kiuru perusteli noutotiskien suosimista

Maanantaina avautuvissa ravintoloissa kaikilla asiakkailla pitää esimerkiksi olla oma istumapaikkansa pöydän tai tason ääressä, mutta asiakkaat voivat kuitenkin noutaa ruokansa itse tiskiltä.

Kiuru kertoi eduskunnassa, että henkilökunnan turvallisuus oli syy, jonka takia hallitus vaatii ostosten noutoa tiskiltä.

– Sitä eduskunnassa ei ole kovin paljon ihmetelty, miksi ei vaadittu pöytiintarjoilua, se olisi voinut olla yksi ratkaisu, Kiuru selitti.

– On turvallisempaa, että henkilökunta on pleksin takana, eikä jatkuvasti sukkuloida pöytien välissä, jos vaadittaisiin tarjoilua.

Esimerkiksi Ruotsissa ravintolat ovat saaneet olla koko kevään auki, mutta niiden on pitänyt siirtyä pääosin pöytiintarjoiluun.

Juttua täydennetty klo 19.33 rajoituksia koskevan asetuksen tiedoilla.

Lue lisää:

Näin oluthanat, terassit ja ravintolat avataan kesäkuun alussa – katso hallituksen päätökset tiivistetysti tästä

Paine alueellisiin koronarajoituksiin kasvaa – tautitilanteen erot otettava huomioon viimeistään juhannuksena

Ravintoloiden uudet rajoitukset etenevät kiireellä, tärkeä mietintö runnottiin läpi eduskunnassa

Ravintoloiden ovien määrä aueta viikon kuluttua – perustuslakivaliokunta vaatii vielä muutoksia rajoitusesitykseen

Kiina on koventanut retoriikkaansa Taiwanin itsenäistymishalujen tyrmäämiseksi.

Korkea-arvoinen kiinalaiskenraali Li Zuocheng varoittaa, että Kiina hyökkää Taiwaniin, jos muu ei auta pysäyttämään itsenäistymistä.

Li työskentelee pääesikunnassa ja on myös sotilaallisen keskuskomitean jäsen.

Jos mahdollisuus rauhanomaiseen yhdistymiseen menetetään, Kiinan armeija murskaa kaikin tarvittavin keinoin päättäväisesti kaikki separatistiset pyrkimykset, Li varoitti puheessaan Pekingissä.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan ja vastustaa sen tunnustamista itsenäiseksi valtioksi. Aiemmin Taiwanin johto piti itseään koko Kiinan tosiasiallisena johtajana, mutta nyttemmin yhdistymishalut ovat hiipuneet.

Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen sanoi vastikään aloittaessaan toisen virkakautensa, että hänen puolueensa pitää Taiwania käytännössä suvereenina.

"Taiwan ei koskaan valitse diktatuuria"

Kiina ei ole koskaan sulkenut pois mahdollisuutta, että se käyttäisi voimaa Taiwanin sitomiseksi manner-Kiinaan. On kuitenkin harvinaista, että korkea-arvoinen upseeri uhkaa julkisesti voimankäytöllä.

Kiinan parlamentin puhemies ja kommunistipuolueen kolmanneksi tärkein johtaja Li Zhanshu sanoi samassa tilaisuudessa, että rauhanomaisia keinoja käytetään niin kauan kuin rauhanomaiseen ratkaisuun on pienikin mahdollisuus. Pyrkimykset Taiwanin itsenäistymeen johtavat Lin mukaan kuitenkin umpikujaan.

Taiwanin hallitus tyrmää kenraalin uhkauksen huomauttaen, että sodalla uhkaaminen on kansainvälisen oikeuden vastaista.

– Taiwan ei tule koskaan valitsemaan diktatuuria tai alistumaan väkivaltaan, sanoo manner-Kiinaa koskevista asioista vastaava neuvosto.

"Taiwan käytännössä suvereeni" – Kiina tyrmää Taiwanin presidentin ehdotuksen rinnakkainelosta

Espanjan hallitus on odotetusti hyväksynyt perustulon, jolla pyritään helpottamaan kaikkein köyhimpien elämää.

Asiasta kertoi apulaispääministeri Pablo Iglesias tiedotustilaisuudessa.

Yksinasuvalle taataan vähintään 462 euron tulot kuukaudessa. Perustulo on sitä isompi, mitä isompi perhe on. Enimillään perustuloa voi saada 1 015 euroa kuussa.

Perustulon odotetaan koskevan 850 000 kotitaloutta, joissa asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Sen ennakoidaan maksavan valtiolle noin kolme miljardia euroa vuodessa.

Lue lisää Espanjan perustulosta:

Perustulolla aletaan helpottaa köyhimpien asemaa Espanjassa – Tätä se käytännössä tarkoittaa

Esa-Pekka Salonen oli maaliskuun puolessa välissä Lontoossa johtamassa Philharmonia-orkesterin Beethoven-konserttia. Seuraavana aamuna kävi ilmi, ettei konsertteja voinut enää jatkaa Britanniassa.

Korona vei kapellimestarilta kaikki työt yhdessä yössä.

Tällä hetkellä Salosen pitäisi olla johtamassa Suomen Kansallisoopperassa Wagnerin neliosaisen _Ring-_teoksen toisen osanValkyyrian esityksiä. Niitä siirrettin eteenpäin, ja nyt Valkyyria nähdään vasta ensi vuoden puolella. Kapellimestari vaihtui Salosesta Susanna Mälkkiin.

Tulevista töistä Salosella ei ole aavistustakaan.

– Ei ole mitään tietoa, milloin kalenteri näyttää taas normaalilta, mutta siihen menee varmaan vielä vuosi.

Orkestereiden tilanne paikoin dramaattinen

Koronapandemia on iskenyt pahoin sinfoniaorkestereihin ympäri maailmaa. Esittävän musiikin instituutiot ovat Salosen mukaan hätää kärsimässä, sillä lipputuloja ei ole. Orkesterien ylläpitokustannukset eivät sen sijaan ole hävinneet minnekään.

Kapellimestari pitää kuitenkin Suomen tilannetta parempana kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Täällä valtio ja kunnat tukevat taidelaitoksia.

– Yhdysvalloissa on radikaalisti vaikeampi tilanne. Siellä on jouduttu erottamaan ja lomauttamaan sekä hallinnon että itse orkesterin väkeä. Tämä on hyvin surullista ja dramaattista.

Salonen ei ole huolissaan pelkästään koronan taloudellisista vaikutuksista. Se voi myös kuulua orkestereiden tulevaisuuden esityksissä, kun muusikot eivät pääse soittamaan yhdessä kuukausiin.

– Orkesteri ei ole sattumanvarainen ryhmä ihmisiä. Se on instrumentti, joka oppii ja hioutuu soittamaan yhdessä, jotta muodostuu soinnillinen ja ilmaisullinen yhtenäisyys.

Ihmiset oppivat Salosen mukaan vaistoamaan toisensa.

– Tällainen organismi ei kehity päivässä, eikä sitä voi polkaista tyhjästä. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, kun orkesteri ei soita yhdessä puoleen vuoteen. Jos sitä joudutaan vielä rakenteellisesti vaurioittamaan tämän taloustilanteen takia, niin se on kuin elävän olion haavoittamista.

Salonen arvioi, että kulttuurin yleisötapahtumista sinfoniakonsertit ja oopperaesitykset ovat viimeisiä, joita päästään esittämään yleisöille. Tilaisuuksia on vaikea järjestää, sillä sekä orkesteri että yleisö istuvat lähekkäin suljetussa tilassa. Esityksissä on myös puhallinsoittimia, joiden toisesta päästä tulee muusikoiden hengitysilmaa ulos, kapellimestari muistuttaa.

– Niin kauan kuin tällaisia asioita ei ole tyydyttävästi ratkaistu, niin en näe, että täysimittaiset sinfoniakonsertit tai oopperaesitykset voivat palata normaaliin.

Covid-show paikkaa tilannetta

Esa-Pekka Salonen on viettänyt korona-aikaa mökillään Suomessa. Isojen produktioiden peruunnuttua hän innostui lähtemään mukaan Kevätsoittoon. Siinä 300 orkesterimuusikkoa soittaa Beethovenia lukuvuotensa päättäville koululaisille. Projektin järjesti Suomen Sinfoniaorkesterit ry.

Lue lisää: Sinfoniaorkesterit esittävät rasavilliä Beethovenia kesälomalle jääville koululaisille – mukana 300 muusikkoa – katso video

Kapellimestarin mukaan projekti osoittaa hyvin sen, että sinfoniaorkesterit pystyvät tekemään yhteistyötä kilpailuasetelmasta huolimatta. Korona-aika on pistänyt muusikot myös ottamaan teknologiaa haltuun aivan uudella tavalla.

– Klassinen musiikkikin on tekemässä suurta digiloikkaa. Sanoisin, että on jo aikakin.

Aivan laakereilleen Salonen ei ole jäämässä lepäämään. Elokuun lopussa Kansallisoopperassa saa ensi-iltansa Karita Mattilan tähdittämä Covid fan tutte, jonka Salonen johtaa.

Mozartin Così fan tutteen perustuvaan teokseen on kirjoitettu uusi teksti, joka heijastelee koronakevään tuntemuksia ja kokemuksia. Esityksessä yhdistyvät myös poliittinen satiiri ja tosi-tv.

Salosen mukaan nykyisessä pirstaloituneessa maailmassa ihmiset kokevat harvoin kaikkia yhdistävän asian. Hän on utelias näkemään, miten tämän esittäminen toimii oopperanäyttämöllä.

– Tämä on harvinainen tilaisuus, että me kaikki olemme samassa veneessä. Siihen kuuluvat toivottavasti solidaarisuus ja toisista välittäminen sekä vanhanaikainen ajatus siitä, että yhteiskunta, kulttuuri ja me kaikki kuulumme yhteen.

Lue lisää:

Kemi siirsi kaupunginorkesterin kohtalosta päättämisen loppukesään

Muusikkojen liitto ja Suomen Sinfoniaorkesterit vetoavat Kemin päättäjiin kaupunginorkesterin säilyttämisen puolesta

Osa kaupunginorkesterin ja teatterin henkilökunnasta lomautetaan Lappeenrannassa

Malarialääke hydroksiklorokiinin kokeilu koronaviruksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden hoidossa lopetetaan Suomessa.

Hydroksiklorokiini on yksi Maailman terveysjärjestön WHO:n luotsaaman lääketutkimuksen Solidarityn lääkkeistä, jossa valvotuin kokeiluin yritetään löytää lääkeaineita tai niiden yhdistelmiä, jotka auttaisivat koronaviruksen vuoksi vakavasti sairastuneita toipumaan.

WHO ilmoitti tiistaina keskeyttävänsä ainakin muutamaksi viikoksi testit hydroksiklorokiini-lääkkeellä kerätäkseen lisää tietoa lääkkeen mahdollisista haittavaikutuksista. WHO kertoi perustavansa keskeytyksen muun muassa The Lancet -tiedelehden julkaisemaan tutkimukseen, jossa hydroksiklorokiinin havaittiin aiheuttavan osalle potilaista vakavia sydämen rytmihäiriöitä.

Suomessa lääketutkimusta johtava, kliinisen epidemiologian dosentti Kari Tikkinen sanoo, että päätös lopettaa lääkkeen käytön testaus omissa sairaaloissamme ei perustu ainoastaan WHO:n taukopäätökseen.

– Syynä on sen ohella Suomen viranomaisten vaatimukset sydämen sähköimpulsseja mittaavan EKG:n tiukoista raja-arvoista, minkä vuoksi liian suuri määrä potilaista rajautuisi kokonaan ulos tutkimuksesta.

Hydroksiklorokiinin tutkimusta jatketaan kuitenkin Tikkisen mukaan Britanniassa kattavassa satunnaistetussa Recovery-tutkimuksessa, jossa on mukana yli 10 000 potilasta ja joka sai juuri maan lääkeviranomaisilta jatkotutkimusluvan.

Se, että hydroksiklorokiini on saanut jatkotutkimusluvan tarkoittaa Tikkisen mukaan sitä, että lääke ei ole ollut tutkimuksessa kovin haitallinen, mutta toisaalta näytöt suurista hyödyistäkin puuttuvat.

– Jos lääke olisi todettu vaaralliseksi, sen käyttö lopetettaisiin ja jos taas sen hyödyt olisivat selkeät, sen käyttöä suositeltaisiin eikä tutkimusta jatkettaisi. Tietoja hydroksiklorokiinin tehosta WHO:n Solidarity-tutkimuksessa julkaistaneen kesäkuun loppupuolella, hän kertoo.

"Potilaita ei pidä altistaa lääkekokeiluille poliittisten tai kaupallisten paineiden alla"

Tikkinen peräänkuuluttaa malttia lääketutkimusten tulosten julkaisussa. Erityisesti koronavirukseen liittyvien lääkkeiden tutkimuksia on maailmalla leimannut lääkärin mukaan tarve saada niistä jotakin pikaisesti ulos.

Hän korostaa, ettei kaupallisten tai poliittisten paineiden alla saa ryhtyä altistamaan potilaita puutteellisesti tutkituille lääkkeille.

– On lähdetty tekemään ikään kuin lehtijuttuihin ja tviitteihin perustuvaa lääketiedettä ja sen seurauksena tehty erittäin huonolaatuisella datalla isoja johtopäätöksiä eli touhu on ollut osin aivan luokatonta, Tikkinen kritisoi.

Surkeaan dataan pohjautuvien tutkimusten seurauksista lääkäri ottaa esimerkin Yhdysvalloista.

–Presidentti Donald Trump tviittasi hydroksiklorokiinin hyvästä tehosta koronan hoidossa ja viikkoa myöhemmin USA:n lääkeviranomainen FDA hyväksyi sen käytön. Muutama päivä sen jälkeen maaliskuun lopussa Suomessakin alettiin käyttää lääkettä koronapotilaille ilman kunnollista tutkimusasetelmaa.

Tikkisen mukaan aeimmin mainitun Lancetin tutkimus hydroksiklorokiinista on suuresta potilasmäärästään huolimatta metodologisesti heikkotasoinen.

– Sille on kuitenkin annettu suuri painoarvo johtuen arvostetusta julkaisufoorumista, unohtaen näyttöön perustuvan lääketieteen perusteet.

Lancetissa julkaistun taaksepäin katsovan tutkimuksen perusteella ei siis Tikkisen mukaan voida luotettavasti päätellä onko lääke hyvä vai huono.

– Tutkimuksessa verrataan ihmisiä, jotka saivat lääkkeitä, ihmisiin, jotka eivät saaneet lääkkeitä.

– Se, että tutkimuksessa oli valtava määrä potilaita, lähes 100 000, ei sinänsä tee siitä luotettavaa, koska tutkimusasetelman systemaattinen virhe ei poistu mihinkään, lääkäri korostaa.

Tutkimus kuitenkin herätti hänen mukaansa WHO:ssa lisäpainetta, varsinkin kun useiden maiden Solidarity-tutkimuksen päätutkijat olivat vedonneet WHO:ta ottamaan kantaa hyrdoksiklorokiinin off label -käyttöä, eli lääkkeen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavaa käyttöä, vastaan.

Tikkinen painottaa, että kaikkiin hoitotutkimuksiin, jotka eivät ole satunnaistettuja, liittyy suuri riski tehdä vääriä johtopäätöksiä, oli otos kuinka suuri tahansa.

"Satunnaistaminen on luotettavan lääketutkimuksen perusta"

Kansainvälisessä Solidarity-tutkimuksessa kokeellinen lääketutkimus tapahtuu Tikkisen mukaan oikeaoppisesti satunnaistamalla. Solidarity tutkii neljän eri lääkkeen vaikutuksia koronapotilailla.

Pohjoismaat ovat osallistuneet kahden lääkkeen testaamiseen. Hydroksiklorokiinin ohella on testattu ebolalääkkeenä tunnettua viruslääke remdesiviriä.

Lääkkeiden kokeilu toimii käytännössä siten, että potilaat satunnaistetaan saamaan standardihoitoa tai standardihoitoa ja lisäksi jotain kokeellista lääkettä, Tikkinen kertoo.

– WHO-johtoinen tutkimus on siis satunnaistettu koe, johon otetaan mukaan 18 vuotta täyttäneitä sairaalahoitoa vaativia COVID-potilaita, jotka ovat allekirjoittaneet suostumuksen, jossa on lueteltu lääkkeiden hyvät ja huonot puolet.

– Potilas menee satunnaisesti joko kontrolliryhmään, jossa hän saa standardihoitoa eli potilasta nesteytetään, tuetaan hengitystä, pidetään yllä elektrolyyttitasapainoa, sekä hoidetaan kuumetta ja mahdollista sekundääribakteeria tai toiseen ryhmään, jossa potilas saa näiden päälle remdesivirin, Tikkinen kuvailee.

Sitä, kuka päätyy kumpaan ryhmään, ei voi päättää lääkäri eikä potilas.

Onko remdesivir tämän hetken lääkkeistä lupaavin?

Ebolalääke remdesiviriä pidetään Tikkisen mielestä tällä hetkellä koronapotilaiden hoidon kannalta kiinnostavimpana lääkkeenä.

Hydroksiklorokiinista luovuttaessa Suomessa Solidarity-tutkimukseen osallistumista jatketaan siis remdesivirin ja kontrolliryhmän osalta.

– Muiden tutkimusten alustavien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että remdesiviristä osa potilaista voisi hyötyä.

– Jos ajatellaan, että sairaalaan joutuneista 30 prosenttia päätyy teholle ja teholla olevista puolella on riski kuolla, niin heidän kuolemanriskiä yritetään tällä lääkehoidolla vähentää. Nollille ei valitettavasti päästä, mutta jos päästäisiin vaikka 12 tai 10 prosenttiin, niin sekin olisi jo menestys, lääkäri laskeskelee.

Tikkinen toivoo että, luotettavia tutkimustuloksia remdesiviristä tulee lähiaikoina lisää ja kesän aikana saadaan tietoa kerättyä Solidarity-tutkimuksestakin.

WHO:n rahoittamassa Solidarityssa katseet kääntyvätkin seuraavaksi Intiaan ja Latinalaisen Amerikan maihin potilasmäärien vähetessä Euroopassa. Käsillä on Tikkisen mielestä paljon erilaisia, mielenkiintoisia lääkekandidaatteja.

– Jos osoitettaisiin, että remdesivir todella on hyödyllinen, niin syksyllä tilanne voi olla vaikka se, että remdesivir on hoidossa peruslääkkeena ja sitä testataan jonkin muun lääkkeen kanssa yhdistelmähoitona.

Yksi näistä kandidaateista on Tikkisen mukaan suonensisäinen Traumakinet-interferonibeta, jota sen kehittänyt suomalaisyritys on jo luovuttanut WHO:lle tutkimuskäyttöön.

– Lääkkeistä opitaan koko ajan lisää ja on mahdollista, että jatkossa tiedämme, mitä lääkettä kannattaa antaa missäkin vaiheissa. Osa voi olla sellaisia, jotka annettaisiin heti kun potilas on osastolle tullut ja jos tehoa ei löydy, seuraavaksi kokeiltaisiin useampien erilaisten lääkkeiden yhdistelmää.

– Meidän tehtävämme suomalaisessa lääketutkimuksessa on osana tätä jättimäistä kansainvälistä tutkimusta selvittää, mikä lääkehoidoista tehoaisi, siinä mahdollisesti kuukausia tai vuosia kestävässä välivaiheessa, jolloin epidemia on läsnä, mutta rokotetta ei vielä ole olemassa, Tikkinen toteaa.

Aiheesta aiemmin:

Ruotsin TV: EU tutkii pikavauhdilla remdesivirin käyttöönottoa

Remdesivir-lääkkeestä saadut lupaavat tutkimustulokset herättävät toivoa Yhdysvalloissa

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän uudistamaan toimeentulotukilakia. Sen tehtävänä on selkiyttää toimeentulotuen rakennetta ja yhteyttä kuntien sosiaalihuoltoon.

Yle kertoi toissaviikolla toimeentulotukijärjestelmän ongelmista.

Perustoimeentulotukea haetaan tällä hetkellä Kelasta ja täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea kuntien sosiaalitoimista. Pahimmillaan tämä johtaa pallotteluun kahden luukun välillä.

Kolme vuotta sitten toteutetun toimeentulotukiuudistuksen piti selkiyttää järjestelmää, mutta se epäonnistui eniten tukea tarvitsevien kohdalla.

Lue seuraavaksi: Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä

Yle kertoi myös, että ministeriössä valmistellaan lakiuudistusta, joka siis käynnistettiin eilen.

Useita asioita selvitettävänä

Työryhmän asettamisen yhteydessä tuli julkiseksi ministeriön asettaman toimeentulotukiasioiden oikeudellisen asiantuntijatyöryhmän loppuraportti. Raportin mukaan tulee arvioida, pitääkö Kelan ja kuntien yhteistyötä säännellä aiempaa tarkemmin lainsäädännön avulla.

Lisäksi on selvitettävä, miten eniten tukea tarvitsevien asemaa voitaisiin parantaa. Myös perustoimeentulotuen alentamiseen liittyvää prosessia pitäisi kehittää.

Kolmantena kohtana työryhmä nostaa esiin vastuun välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaamisesta. Se kaipaa selkeyttämistä toimeentulotukilain ja sosiaalihuoltolain osalta.

Ylen aiemmin haastattelemat asiantuntijat pohtivat, miksi ongelmiin tartutaan vasta nyt, kun järjestelmä on toiminut jo kolme vuotta, tai miksei lakia uudistettu perusteellisesti jo perustoimeentulotuen Kela-siirron yhteydessä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kirjoittaa blogissaan, että ajankohta lain uudistamiseen on nyt oikea, koska korjattavaa on.

Lue seuraavaksi: Asiantuntijat toimeentulotukilain uudistamisesta: Miksi vasta nyt korjataan?

Pientä ja isoa korjattavaa

Kelan ja Kuntaliiton asiantuntijat ovat erittäin tyytyväisiä, että toimeentulotuen uudistus alkaa.

– Olemme iloisia, että lakimuutokset vihdoin lähtevät liikkeelle. Laissa on paljon välttämättömiä uudistustarpeita, joita me toimijat olemme keränneet ja joiden uudistamiselle on aito, pikainen tarve. Se vähän hämmentää, että nyt kokonaisuudistukselle annetaan jälleen ainoastaan yhden vuoden aikajänne, mikä tavoitteet huomioiden kuulostaa epärealistiselta, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.

– Kyllähän me on jo toivottu, että laki avattaisiin ja sitä parannettaisiin. Reilun kolmen vuoden kokemusten perusteella korjaamisen varaa on ja toimeenpanossa kertynyt hyvää tietoa siitä, mitä olisi korjattava. On jopa hieman pettymys, ettei heti aloitettu itse lainsäätämistyötä, vaan asetettiin työryhmä tekemään ehdotuksia muutoksista, Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula kertoo.

Toimeentulotukilaissa on heidän mukaansa teknisluonteisia pykälien korjaamisia, mutta myös isompia ongelmakohtia. Molemmat puuttuvat kuntien ja Kelan väliseen tiedonkulkuun liittyviin ongelmiin, jotka pitäisi saada korjattua. Pajulan mukaan tämä on sekä lainsäädäntö-, että työvälinekysymys, erityisesti tietojärjestelmien kehittämistä koskien.

Vielä suurempi kysymys on ensisijaisen tuen, kuten työttömyysturvan tai asumistuen riittävyys. Sitä ei toimeentulotukilain uudistamisella saada korjattua.

– Erityisesti asumisen kokonaisuus ja lääkemenojen kokonaisuus pitäisi Kelan mielestä uudistaa, jotta toimeentulotuen tarvetta ja pallottelua luukulta toiselle saataisiin vähennettyä, Pajula toteaa.

Nopeammalla aikataululla

Toimeentulotukea lähdetään nyt uudistamaan nopeammalla aikataululla kuin koko isoa sosiaaliturvan uudistusta, ja tämä on haastavaa, koska toimeentulotuki on viimesijainen etuus.

– Varmasti tähän pitää vielä palata sotu-uudistuksen yhteydessä, koska ensisijainen turva ja toimeentulotuki ovat niin tiiviisti sidoksissa toisiinsa, Vogt pohtii.

Vogt ja Pajula toivovat molemmat, ettei edellisen toimeentulotukiuudistuksen hyviä puolia unohdettaisi. Suurella joukolla toimeentulotuen saajia etuuksien hakeminen on helpottunut huomattavasti, kun he saavat kaikki tuet Kelasta.

Vogt muistuttaa myös, että yhteistyö kuntien ja Kelan välillä on nyt aivan eri tasolla kuin aiemmin.

– Kolmen vuoden aikana on kehitetty myös loistavia yhteistyömalleja, ja tehty valtava työ yhteistyön eteen ja yhteisen asiakkaan hyväksi. Tätä ei saa hukata.

Korjaus kello 19.43: Krista Kiuru on perhe- ja peruspalveluministeri, ei sosiaali- ja terveysministeri, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Lue seuraavaksi: Se on sittenkin mahdollista – toimeentulotuen asiakkaat saatiin koko maakunnassa samalle luukulle, kun Kela ja sosiaalitoimisto ryhtyivät työkavereiksi

Pääsiäisenä 2016 Ylivieskan kirkko tuhoutui tuhopoltossa. 230-vuotiaasta puukirkosta ei jäänyt jäljelle kuin muutamia paloja hiiltyneitä mäntyhirsiä.

Keväällä 2019 reilun puolen metrin kappale paksua hirttä lojuu mestarisoitinrakentaja Saku Vuoren pöydällä Jyväskylässä. Puu on mustaa, hiiltynyttä ja halkeillutta – ja satoja vuosia vanhaa. Se on osa Ylivieskan palanutta kirkkoa.

Puun on tuonut Vuorelle asiakas, jonka suvulle vanha kirkko on ollut tärkeä: siellä on vietetty ristiäiset, häät ja hautajaiset.

Nyt hän toivoo, että puusta rakennetaan basso.

– Ryhdyimme katsomaan, että voiko tätä palo- ja vesivaurioitunutta puuta hyödyntää. Siitä oli hankala löytää käyttökelpoista materiaalia, Vuori kertoo.

Jokainen soitin on yksilö

Kitaroiden ja bassojen rakentaminen, säätäminen ja korjaaminen on ollut Vuoren työtä 12 vuoden ajan, ja oma yritys Vuorensaku Guitars hänellä on ollut viimeiset kahdeksan vuotta.

Vuosien varrella huomattava osa työtunneista on kulunut huolloissa, korjauksissa ja muutostöissä, mutta viimeisen vuoden huollot on tehnyt apumies. Se tarkoittaa, että Vuori on voinut keskittyä täysipainoisemmin oman T. Family -mallistonsa rakentamiseen.

Materiaalina Vuori käyttää enimmäkseen mäntyä, josta kitaroita ei ole maailmalla juuri tehty.

– Valitsin männyn siksi, että se on paikallista ja tuttua materiaalia, mutta myös siksi, että voin erottua muista soitinrakentajista, Vuori sanoo.

Vuori rakentaa jokaisen kitaran ja basson itse alusta loppuun. Vuodessa valmistuu parikymmentä soitinta, lähes kaikki tilauksesta. Instrumentteja näkee niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin artistien kourissa.

Nimekkäin Vuorensaku-kitaran omistaja lienee ZZ Topin kitaristi-laulaja ja intohimoinen kitarakeräilijä Billy Gibbons, jolle Vuori valmisti kelomäntyisen kitaran nelisen vuotta sitten.

– Gibbons-kitara tulee varmaan olemaan osa tarinaani aina urani loppuun saakka. Tapasin hänet viime kesänäkin, ja hän sanoi, että kitara ei ole kiertuekalustossa, mutta hän on käyttänyt sitä studiossa, Vuori sanoo.

Kitaran mukana Gibbonsille meni myös englanninkielinen käännös Kalevalasta.

– Kysyin, että oletko tietoinen tällaisesta Väinämöisestä? Myöskin pitkäpartainen äijä, joka soittaa muut suohon, Vuori nauraa.

Kaula hautausmaan vaahterasta

Ylivieskan kirkon hirrestä rakennettu basso on saanut pintaansa vaalean keltaisen värin ja rungon reunoihin valkoiset koristelistat.

– Kirkko oli maalattu tällä värillä, ja sen nurkat ja ikkunanpielet olivat valkoiset. Runko on takaa hiilletty, ja metalliosiin on haettu ikääntynyttä ilmettä, Vuori sanoo.

Myöskään basson kaula ei ole mistä tahansa puusta.

– Se on hautausmaalla kasvanutta vaahteraa, ei sentään Ylivieskan kirkkomaalta, vaan tämä on Tampereelta.

Basso on lähes valmis. Vuori ja hänen asiakkaansa kokoavat sen todennäköisesti ensi viikolla.

– Runkopuu on aloittanut kasvunsa ehkä 1500-luvulla. Nyt sen elämä ja tarina jatkuvat.

Esittelemme basson, kun se valmistuu.

Yrityksille on myönnetty päällekkäisiä koronatukia. Business Finland ja ely-keskus ovat saaneet selville, että tällä hetkellä ainakin 105 yritystä on saanut tukirahaa molemmilta tahoilta.

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan noin 40 yritykseltä saatetaan periä takaisin toinen myönnetyistä tuista. Yritys voi nostaa yhteen tarkoitukseen tukea vain joko Business Finlandilta tai ely-keskukselta.

Koronatukien myöntämisen alkuvaiheessa Business Finland myönsi tukea myös pienille, alle viiden hengen yrityksille. Hieman myöhemmin työnjakoa selvennettiin siten, että alle viiden hengen yritykset hakevat tukea ely-keskukselta ja sitä isommat hakevat Business Finlandilta.

Osa yrittäjistä haki tukea molemmista paikoista ja saikin myöntävän päätöksen.

– Osa yrittäjistä toimi fiksusti ja perui toiseen paikkaan laitetun hakemuksen, kertoo Juha Peltomäki Business Finlandilta.

Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo osan päällekäisyyksistä olevan ymmärrettäviä ja asiallisia. Osa on voinut hakea tukea eri paikoista ymmärtämättömyyttään ja hädissään. Pienellä osalla kyse on vilpistä.

– Sanotaan nyt, että yrityksellä on ollut jotain muuta kuin ihan puhtaat jauhot pussissa.

Päällekkäisyyksiä selvitetään

Hakemuksia on kahdelle tukiorganisaatiolle tähän mennessä tullut reilusti yli 50 000 kappaletta, joten päällekkäisten tapausten osuus on pieni. Business Finland on myöntänyt yrityksille koronatukea tähän mennessä noin 438 miljoonaa euroa. Ely-keskuksen kautta tukea on myönnetty lähes 132 miljoonaa euroa.

Päällekkäiset tuet koskettavat myös yksinyrittäjiä. Koronakriisin alussa he pystyivät hakemaan Business Finlandilta tukea. Myöhemmin yksinyrittäjille tuli mahdollisuus hakea kunnalta 2 000 euron tukea.

Jos yrittäjä on saanut molemmat tuet, kunta arvioi itse periikö se takaisin antamansa eurot. Ei tiedetä, kuinka moni yksiyrittäjä on saanut tukea kunnalta ja Business Finlandilta tai ely-keskukselta.

Tukia maksetaan takaisin

Päällekkäisten tukien selvitys menee siten, että Business Finland ja ely-keskus katsovat, ovatko he myöntäneet koronarahaa samalle yritykselle samaan tarkoitukseen. Jos ovat, yritystä kuullaan ja sen jälkeen sovitaan kumman tahon myöntämän tuen yritys maksaa takaisin.

Yritys saa ohjeet takaisin maksua varten. Jos käy niin, ettei yritys suostu maksamaan toista tukea takaisin, summa laitetaan perintään ja sitä kautta ulosottoon

Jonkin verran päällekkäisyyksiä käy ilmi ely-keskusten ja Business Finlandin yhteisen asiakastietokannan kautta.

Pihlmanin mukaan näitä tietoja on mahdollista katsella ristiin.

Jos organisaatio X on myöntänyt tukea ja organisaatio Y vastaanottaa hakemuksen, se voi todeta, että tämähän on jo saanut tukea.

– Näin päästään kiinni päällekkäisyyksiin ja päästään selvittelemään niitä, selventää Pihlman.

Yrittäjäjärjestö toivoo, ettei investoituja tukia perittäisi takaisin

Savon Yrittäjien puheenjohtaja Tarja Arbeliuksen mielestä tukien päällekkäin hakeminen kuulostaa inhimilliseltä.

Useissa tapauksissa taustalla on nopea toiminta, kun apua pyrittiin hakemaan äkillisesti vaikeutuneessa tilanteessa.

– Päällekkäisyyksien mahdollisuus kasvoi, kun kaikkea ei ehditty huomaamaan, Arbelius arvelee.

Hän toivoo, ettei jo investoituja tukia perittäisi takaisin.

– Toivottavasti nämä katsotaan hyvin tarkkaan tapauskohtaisesti.

Aiheesta voi keskustella 30.5. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Analyysi: Miksi Business Finlandin koronarahoituksesta nousi niin suuri kohu? Tämä sinunkin on hyvä ymmärtää tästä kaikestaLue lisää:

Jättitukia konkurssikypsille ja nollaliikevaihtoa tehneille yrityksille – Yle selvitti koronarahaa saaneiden yhtiöiden taloustiedot

Kehittämisavustusten hakemisella alkaa olla kiire – Business Finlandin ja Ely-keskusten haut loppumassa

Yritykset haluavat tukia – jättimäiset lainojen takaukset jäivät käyttämättä

Lapin kunnanjohtajat toivottavat matkailijat ja mökkeilijät jälleen tervetulleeksi Lappiin, kunhan tulijat huolehtivat varotoimista koronavirusta vastaan.

– Kyselyjen mukaan suomalaiset haluavat tänä kesänä paikkoihin, joissa on tilaa, ja Lapista näitä löytyy, kertovat Lapin kuntajohtajat, Lapin liitto ja Lapin Yrittäjät yhteisessä kannanotossaan.

Lapista vakuutetaan, että täällä matkailuväki osaa toimia oikein, ohjeistaa ja auttaa matkailijoita koronaturvalliseen lomailuun.

– Suositusten tulee olla linjassa ravintoloiden avaamisen ja muiden rajoitteiden purun kanssa. Koronaturvallista kotimaan matkailua on nyt tärkeää tukea, jotta matkailuyrityksiä saadaan selviämään koronakriisin yli, kannanotossa todetaan.

Myös Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas tukee kuntajohtajien viestiä. Broas toteaa, että kotimaassa matkustaminen on turvallista.

Lapissa laaditaan parhaillaan ohjeita siitä, kuinka tartuntariskiä voidaan pienentää esimerkiksi ravintoloissa, hotelleissa ja retkillä.

Vielä maaliskuun lopulla Lapin kuntajohtajat toivoivat suomalaisia siirtämään lomansa Lapissa syksyyn tai ensi talveen.

Teatteri Imatrassa nähdään ensi näytäntökaudella kotimainen kantaesitys.

Elämää ikkunan takana -nimisessä musikaalissa soivat Gösta Sundqvistin laulut. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Eppu Nuotio.

Teatterin tiedotteessa kerrotaan, että "Elämää ikkunan takana" tutkii parisuhdetta sekä karheasti että huumorilla.

Päähenkilöiden elämänvaihteet ja sattumukset johdattavat katsojat Gösta Sundqvistin laulujen maailmaan.

Musiikkinäytelmässä kuullaan muun muassa Rin-Tin-Tin, Enkelinhöyheniä ikkunalaudalla, Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen, Pohjois- Karjalaan, Vasara ja nauloja, Amalia sekä Marja-Leena.

Sundqvist oli Leevi and the Leavings -yhtyeen keulakuva. Hän menehtyi alle 50-vuotiaana, vuonna 2003.

Idea Gösta Sundqvistin laulujen rytmittämästä näytelmästä on peräisin Teatteri Imatran omalta henkilökunnalta.

Musikaalin ensi-ilta on helmikuussa 2021.

Kainuun uuden sairaalan savuttomuus ei ole onnistunut, vaikka esimerkiksi leikkaukseen meneville on tarjottu ilmaisia nikotiinikorvaustuotteita. Päivystyspalveluiden ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari myöntää, että haluttua lopputulosta ei ole saavutettu.

– Jatkamme kuitenkin niiden pariin kannustamista. Lisäksi sairaalassa on ohjeistuksia savuttomuuteen.

Kainuun keskussairaalasta on vuosia pyritty tekemään turvallinen ja terveellinen ympäristö. Kai­nuun so­tella on muutaman vuoden ajan ollut teemana "Savuton sote".

Tupakointi on edelleen iso ongelma sairaalassa ja sen ympäristössä. Joskus oven väliin on työnnetty pyörätuoli tai rollaattori.

– Esimerkiksi päivystyspoliklinikan edessä on jatkuvasti isot määrät tumppeja. Jossain vaiheessa F1-sisäänkäynnin pääovi oli pönkätty illan ja yön aikana milloin milläkin, kun on käyty tupakoimassa, sanoo Koukkari.

Päivystyspalveluiden ylilääkäri tuskailee myös Kainuun keskussairaalan henkilökunnan roolia tupakoinnissa.

– Henkilökuntakaan ole aivan puhtoinen tässä savuttomuusasiassa.

Vessatupakointi on aiheuttanut vaaratilanteita

Kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto kertoo, ettäsotentavoitteena on esimerkiksi savuttomat tilat ja uuden sairaalan on tarkoitus olla savuton.

– Emme voi kuitenkaan puuttua perusoikeuksiin.

Kun puuttumiseen ei ole oikeutta, järjestetään uuden sairaalan yhteyteen tupakkakontti, jotta tupakointi esimerkiksi sairaalan vessoissa saadaan loppumaan. Samalla vältetään palovaara, savuhaitat ja tumppien kertyminen sairaalan eteen.

– Toimimme näin, koska vessatupakointi on aiheuttanut vaaratilanteita, kun savu on laukaissut järjestelmän, jolloin isot vesimäärät ovat kastelleet paikkoja, sanoo Olli-Pekka Koukkari.

Kainuun uuden sairaalan ensimmäiset osat avattiin tammikuussa, kun päivystyspalvelut, synnytykset, leikkaustoiminta sekä teho- ja valvontaosasto aloittivat uusissa tiloissa.

Miten tupakointiin sairaaloiden läheisyydessä pitäisi mielestäsi suhtautua? Keskustelu on auki 30.5.2020 klo 23.00 saakka.

Viime viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kiersi kuvia todella roskaisesta Koffin eli Sinebrychoffin puistosta Helsingin keskustassa.

Onko tänä viikonloppuna odotettavissa samaa tai jopa pahempaa, kun lauantaina juhlitaan vieläpä koulujen päättäjäisiä?

Helsingin puistovastaava Pekka Engblomin mukaan väki puistoissa ei ole mitenkään lisääntynyt poikkeusoloista huolimatta – jos verrataan tavanomaisiin kesäviikonloppuihin.

Engblom myös sanoo, ettei ongelma ole niinkään roska-astioiden riittämättömyys, vaan se, ettei niitä käytetä.

– Viime lauantaiaamuna, kun nämä uutiset lähtivät liikkeelle, niin Koffin puistossa maa oli täynnä roskaa, vaikka osa roskiksista olivat tyhjiä, Engblom kuvaa.

Roska-astioita riittävästi, yleisiä vessoja liian vähän

Noutoruokapakkaukset kuormittavat roska-astioita nyt tavallista enemmän. Kun ravintoloissa syöminen ei ole mahdollista, ruoka otetaan mukaan take away -pakkauksissa. Nämä täyttävät roskikset nopeasti etenkin silloin, jos pakkausta ei yritetä painaa pienempään tilaan.

Engblomin mukaan Helsingin suosituimmissa puistoissa, kuten Koffin puistossa tai Kaivopuistossa, roska-astioita on tällä hetkellä riittävästi. Sen sijaan esimerkiksi ranta-alueille ja ulkoilureittien varsille niitä tarvittaisiin enemmän.

– Koko ajan etsimme ratkaisuja, jotta saisimme roskiksia lisää. Osa nykyisistä roskiksista on myös liian pieniä, mutta kun niitä on tuolla ainakin 10 000 kappaletta, niin emme pysty uusimaan kaikkia kerralla.

Toinen ikuisuusongelma tuntuu olevan yleisten vessojen puute. Engblom sanoo olevansa samaa mieltä siitä, että Helsingissä pitäisi olla nykyistä enemmän yleisiä vessoja.

Tilannetta kuitenkin parannetaan jatkuvasti ja Engblomin mukaan tänä vuonna on jo tullut reilut kymmenen uutta vessaa. Bajamajoja hän ei kuitenkaan puistoihin ottaisi.

– Bajamaja on tarkoitettu väliaikaisiin tapahtumiin. Puistoissa ne olisivat liian alttiita ilkivallalle: ne ovat nopeasti kyljellään, jolloin jätteet ja siniset kemikaalit ovat pitkin puistoa.

Täysi miehitys

Tulevaan viikonloppuun ja puistojen siivoukseen Helsingin kaupunki varautuu Engblomin mukaan täydellä miehityksellä.

Koffin puiston lisäksi Helsingissä suosittuja paikkoja piknikille tai pussikaljoitteluun ovat Hietaniemen uimaranta, Vanha kirkkopuisto, Vuosaaren Aurinkolahti ja Lauttasaaren rantakalliot.

Entä ketkä ovat pahimpia roskaajia?

– En halua ketään sormella osoitella, mutta esimerkiksi vappuna, joka on yksi roskaisimmista tapahtumista, puistoissa on suhteellisen ikääntyvää väkeä, eivätkä he sen paremmin käyttäydy kuin nuoretkaan, Engblom toteaa.