Honkajoen kunta liittyy vuodenvaihteessa Kankaanpään kaupunkiin.

Valtuustot hyväksyivät ehdotetun liitossopimuksen perjantai-iltana, Kankaanpään valtuusto etäkokouksena ja Honkajoen valtuusto Honkalan monitoimisalissa niin, että yleisö sai seurata kokousta nettilähetyksenä.

Honkajoki hyväksyi liitoksen äänin 11–5. Honkajoen perussuomalaiset vastustivat liitosta, ja yksi keskustalainen äänesti tyhjää. Kankaanpään valtuusto kannatti liitosta yksimielisesti.

Pohjois-Satakuntaan lähes 13 000 asukkaan kaupunki

Pienessä pohjoissatakuntalaisessa Honkajoen kunnassa on noin 1 600 asukasta. Naapurikaupunki Kankaanpään väkiluku oli maaliskuussa 11 251. Muodostuvan uuden kunnan koko on siis alle 13 000 asukasta.

Valtiolta toivotaan kuntaliitosesityksen mukaista 3,5 miljoonan euron tukea liitokselle. Pienempi liitososapuoli Honkajoki on erittäin vaikeassa taloustilanteessa. Tuesta päättää Suomen hallitus hyväksyessään kuntaliitoksen.

Poliittisesti Honkajoki on ollut keskustan ehdottomalla enemmistöllä hallitsema kunta. Viime kuntavaaleissa puolue sai kunnassa 53,7 prosenttia äänistä. Valtuustossa on keskustan lisäksi perussuomalaisten ja vasemmistoliiton edustajia.

Perussuomalaiset vastaan Honkajoella, puolesta Kankaanpäässä

Honkajoen perussuomalaiset vastustivat kuntaliitosta. Ryhmän puheenvuoron pitänyt Aulis Vehmasto katsoi, että itsenäisyys olisi voitu säilyttää esimerkiksi rakentamalla uusia tuulipuistoja. Vehmaston kanta on mielenkiintoinen, sillä perussuomalaiset ovat arvostelleet voimakkaasti tuulivoimaloiden rakentamista muualla Satakunnassa ja koko Suomessa.

Perussuomalaisten puoluetoverit Kankaanpäässä puolestaan kannattivat liitosta.

Kankaanpää on puoluekartaltaan monipuolisempi kuin Honkajoki, vaikka sielläkin keskusta on suurin puolue. Kaupungista on pienestä koostaan huolimatta valittu kaksi kansanedustajaa: perussuomalaisten Jari Koskela ja sosiaalidemokraattien Heidi Viljanen.

Talous pakotti liitokseen

Honkajokea ajoi kuntaliitokseen tieto siitä, että jos valtuusto ei hyväksy liitosta vapaaehtoisesti, edessä voi olla valtion päättämä pakkoliitos. Kunta on ollut taloudellisesti kriisikunta.

Liitosneuvotteluihin päädyttiin osittain vapaaehtoisesti mutta osittain valtiovarainministeriön määräyksestä.

Toinen samalla seudulla sijainnut kriisikunta Lavia liitettiin viime vuosikymmenen puolivälissä pakkopäätöksellä Poriin. Lavia ei tuolloin halunnut itse liitosta Poriin, mutta Kankaanpää olisi kelvannut. Kankaanpää ei kuitenkaan ollut kiinnostunut Laviasta.

153-vuotias katoaa kuntakartalta

Honkajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Arimo Koivisto (kesk.) tiivisti kunnan asukkaiden tunnelmat puheenvuodossaan.

– Ei tämä mitään hurraa-huutoja aiheuta. Esi-isäni ovat tulleet tänne silloin, kun tänne muutti ensimmäisiä asukkaita 1600-luvulla. Vuonna 1867 Honkajoesta tuli itsenäinen kunta, kun tapahtui hallinnollinen ero Kankaanpäästä. Silloin kunnan nimi oli vielä Hongonjoki. Nyt ollaan tässä tilanteessa eli historia kiertää rinkiä.

Koivisto sanoi pelänneensä liitosneuvotteluissa palvelujen katoamista. Hän sanoi yllättyneensä siitä, että Kankaanpää suostui säilyttämään kolmen vuoden ajan Honkajoen nykyiset palvelut, kuten koulun.

Kankaanpäässä liitosta tervehdittiin iloisemmin. Esimerkiksi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Reijo Kuusisto toivotti naapurit riemukkaasti uuteen yhteistyöhön.

–Jos kaikki puhaltavat yhteen hiileen, varmasti nousemme hienoon roihuun! Kuusisto hehkutti.

Saman "yhden hiilen" nosti esille puheessaan Honkajoen valtuustossa myös Arimo Koivisto – vain muutama minuutti Kuusiston jälkeen.

Yksi oli joukosta poissa

Kankaanpään valtuustolle kuntaliitoksesta päättänyt kokous oli erikoinen myös siitä syystä, että kokous oli ensimmäinen, jonka aikana Kauko Juhantalo (kesk.) ei ollut valtuuston jäsen sitten 1970-luvun alun.

Valtuuston puheenjohtajana elämänsä loppuun asti toiminut Juhantalo kuoli huhtikuun lopussa. Hänen muistokseen pidettiin kokouksessa hiljainen hetki.

Vene liukuu vesille heti aamusta, ennen kuin tuuli yltyy.

Kalakaverukset Tapio Palomäki ja Jorma Öster lähtevät Seinäjoen Kyrkösjärvelle kokemaan verkkojaan. Tekojärvi kaloineen saa miehiltä kehut.

– Kyllä täällä kalaa on erittäin hyvin ja monipuolista kalaa. Kyrkösjärvi on myös sijainniltaan hyvässä paikassa. Tämähän on Seinäjoen virkistysaluetta ja pyörälenkit kulkevat järven ympäri, Tapio Palomäki toteaa.

Miesten pyytämät kalat päätyvät kotona pannulle, savustukseen tai keittoon.

– Ei ole tarvinnut ostaa kalaa, paitsi silakkaa joskus. Silloin ei pääse ohitse, kun näkee komeita savusilakkoja, Jorma Öster nauraa.

“Meidän aika iskeä”

Suomalaiset tykkäävät kalastaa ja erityisesti tänä keväänä vesille on lähdetty innolla.

Kalastusohjaaja Heidi Pernu Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä kertoo, että kalastuslupia on mennyt kaupan alkuvuonna normaalia enemmän.

Tilastojen mukaan tammi–maaliskuun kalastonhoitomaksuista kertyi tuloja neljännes enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

– Luontoharrastus nousee esiin, kun normaalit urheiluharrastukset ovat poissa, Pernu sanoo.

Aktiiviset kalastuksen harrastajat ovat itsekin yllättyneet suosion kasvusta. Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Facebookin live-lähetyksiä on katsottu paljon ja niistä on tullut runsaasti palautetta ja kysymyksiä.

– Nyt on selvästi meidän aika iskeä. Kalastus on harrastus, jossa voi olla yksinkin tai oman perheen kanssa. Se ei vaadi välttämättä ihmismassaa ympärille, Heidi Pernu toteaa.

Parhaimmillaan koko perheen harrastus

Kalastusjärjestöt koukuttavat kaiken aikaa erityisesti lapsia ja nuoria mukaan toimintaan. Harrastus kehittää muutakin kuin kalannarraamistaitoja.

– Kyllä se kehittää luonnossa liikkumis- ja vesilläliikkumistaitoja. Kalastus on luonnon kanssa yhtä olemista. Tietenkin kalastus vaatii tiettyjä ominaisuuksia. Pitää olla malttia ja keskittymiskykyä, jotta jaksaa odottaa sitä tärppiä. Kalastus luonnostaan kasvattaa näitäkin taitoja, Heidi Pernu luettelee.

Kalastajien tavoitteena on koota perheet yhdessä kalastamaan.

– Suurin työmaa on siellä vanhemmissa, jotta saataisiin vanhemmatkin arvostamaan kalastusharrastusta ja viemään lapsia kalaan. Kalastus on parhaimmillaan nimenomaan koko perheen harrastus, Heidi Pernu jatkaa.

Lue seuraavaksi: Kalastusluvat menevät kuin kuumille kiville – pohjoisessa vielä pilkitään, etelässä narrataan siikaa

Pulkalla pilkkikilpailuissa

Heidi Pernu tietää mistä puhuu, sillä hän kertoo varttuneensa kalastavan suvun ja perheen keskellä.

– Pilkkikilpailuissakin olen kuulemma ollut pulkassa mukana äidin kanssa.

Myöhemmin Pernu on todennut, että lasten ja nuorten kalastuskipinän saa syttymään helposti.

– Se on oikeastaan äärettömän helppoa, melkein luontaista lapsille ja nuorille. Kalastuksesta ei välttämättä tule heille koko iän harrastusta, mutta ainakin jää hyvä kuva siitä.

Myös Jorma Öster kertoo yrittäneensä innostaa tuleviakin sukupolvia kalastamaan.

– Siskon muksujen kanssa olen joskus ollut ongella. He ovat jo niin isoja, että kulkevat jo itsekseen.

Sait kuitenkin kalastuskipinän aikaan?

– No, todennäköisesti, mies myöntää.

“Vähän niin kuin kuhaa pyydettiin....”

Mutta mitä seinäjokelaisten kalakaverusten verkoista löytyi?

– Se ei nyt aivan meidän toiveita täyttänyt. Vähän niin kuin kuhaa pyydettiin, mutta lahnaa saatiin, Jorma Öster kertaa kevätaamun saalista.

Miesten veneen pohjalla astiassa komeilee kymmenen pulskaa lahnaa. Edellisellä kerralla kotiin saatiin lähteä kuhasaaliin kanssa.

Lievä pettymys heijastuu miesten kasvoilta, mutta ei-toivottua kalansaalista ei jäädä pitkäksi aikaa murehtimaan.

– Tähän on totuttu, ei yllätys ollenkaan, Jorma Öster virnistää.

Vähän niin kuin kuhaa pyydettiin, mutta lahnaa saatiin. Jorma Öster

Tapio Palomäki vakuuttaa, että lahnaa hän ei syö, eikä Jorma Öster myöskään sitä mielellään vie enää ruokapöytäänsä.

– Kloppina tuli syötyä lahnasta itsensä irti, Öster perustelee.

Kokenut kalastaja tietää, että järvelle tekee hyvää, että sieltä nostetaan välillä myös särkikalaakin. Tästäkään syystä epätoivottua saalista ei jäädä harmittelemaan.

Ihan tosi kalajuttu – kokeile vaikka

Miesten lahnat päätyvät kuitenkin hyötykäyttöön.

– Kotomarkilla pistetään varhaisperunaa maahan joku vako, jonne laitetaan perunat ja lahnoista katkotaan paloja väliin. Sen pitäisi poistaa myyrät siitä varhaisperunamaasta, Tapio Palomäki kertoo.

Tapio Palomäen myyrien torjuntavinkki on totta, eikä se kuuluisa kalajuttu. Konstia on kokeiltu Palomäellä aikaisemminkin ja hyväksi havaittu.

Kesäkuussa kalakaverukset siirtyvät ongelle kirjolohien toiveessa.

– Jonkun kerran täytyy vielä verkottaa, ennen kuin vedet lämpenevät. Sitten alkaa onkikausi, Jorma Öster tuumaa.

Mikä vie miehiä kalaan vuosi toisensa jälkeen?

– Kyllä se on tuo ajankulu. Kaverin kanssa saa “höpäätä” ja välillä valehdellakin, Jorma Öster tunnustaa.

Kalajutuilla on ollut ja tulee olemaan oma roolinsa kalastuksessa.

– Kun on sopiva porukka, kaikki yrittävät vähän paremmaksi, kalakaverukset tuumaavat.

Koronaviruksen ehkäisyyn suunniteltuja sovelluksia on erään arvion mukaan maailmalla jo kymmeniä.

Yksi niistä on Intiassa käytössä oleva Aarogya Setu, jonka on ladannut jo sata miljoonaa intialaista, kertoo Britannian yleisradioyhtiö.

Muun muassa pääministeri Narendra Modi on peukuttanut sovellusta ja kehottanut kaikkia lataamaan sen. Se on jo pakollinen julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöille.

Sovellus sinänsä on selkä ja yksinkertainen. Bluetoothin ja paikannustietojen avulla se voi paljastaa, onko käyttäjä ollut lähellä koronavirukseen sairastunutta. Sovellus hyödyntää dataa, joka on kerätty koronaan sairastuneilta.

– Jos olet tavannut viimeisen kahden viikon aikana jonkun, joka on saanut koronatestissä positiivisen tuloksen, sovellus tekee arvion mahdollisuudesta saada koronavirus, kertoo toimitusjohtaja Abhishek Singh MyGovista.

Sovellus tallentaa käyttäjän nimen, puhelinnumeron, sukupuolen, matkusteluhistorian sekä sen onko tämä tupakoitsija vai ei.

Lehtihaastattelussa sovellusta on arvostellut voimakkaasti muun muassa entinen korkeimman oikeuden tuomari BN Srikrishna. Hän pitää sovellusta laittomana.

– Mihinkähän lakiin perustuen se on pakollinen? Toistaiseksi mikään laki ei tue sitä.

Pelkona yksityisyyden suojan rikkoutuminen

Intialainen sovellus edellyttää jatkuvaa bluetooth-yhteyttä, mikä tekee siitä riskialttiin yksityisyydensuojan ja turvallisuuden kannalta. Kerätyt tiedot saattavat päätyä vääriin käsiin.

Sovelluksen kehittäjä vakuuttaa kuitenkin, että tiedot eivät paljasta henkilöllisyyttä eikä niitä luovuteta kolmannelle osapuolelle.

Aihe on arka, sillä takavuosina paljastui muun muassa yhteisöpalvelun tapaus, joissa ihmisten tietoja on juurikin päätynyt myös kolmansille osapuolille heidän tietämättään. Myös laajoja tietomurtoja on tapahtunut.

Yksityisyyden suoja on tämän tyyppisten sovellusten suurimpia huolenaiheita.

– Mikä tahansa sovellus, joka jäljittää kenen kanssa olet ollut tekemisissä ja missä kulloinkin liikut, on yksityisyyden suojan rikkomista, sanoo Medianama-järjestön johtaja Nikhil Pahwa.

Voivatko kerätyt tiedot päätyä vääriin käsiin?

Sovelluksen käyttäjästä kerätty tieto kootaan viranomaisten servereille, mistä niitä voidaan jakaa suunnilleen kenelle tahansa, arvostelee lakiasiantuntijoista ja opiskelijoista koostuva The Software Freedom Law Centre.

Sovelluksen pelätään myös tekevän mahdolliseksi seurata sitä, kuka missäkin päin Intiaa sairastaa.

Sovellukseen liittyy myös toisenlainen luotettavuusongelma: rekisteröintivaiheessa annettavat tiedot voivat olla vääriä, eivätkä viranomaiset pysty niitä tarkistamaan.

Lisäksi sovelluksen käyttötarkoituksen todellinen teho perustuu siihen, kuinka hyvin tautitapaukset on kartoitettu ja kuinka monella sovellus itsessään on käytössä.

Economist-lehden mukaan Euroopassa 76 prosentilla väestöstä on internetyhteys. Ja esimerkiksi Yhdysvalloissa vain puolet väestöstä on tutkimuksen mukaan halukas lataamaan koronavirussovelluksen.

Suomessa rakennettiin takavuosina satelliittipaikannukseen perustuvaa järjestelmää, jonka avulla autoilua olisi verotettu ajokilometrien mukaan. Hanke kuitenkin kaatui pitkälle juuri yksityisyyden suojan rikkoutumisen pelkoon.

Lue lisää:

Kuinka lähellä olit ja kuinka kauan – altistuitko? Näin toimii virallinen koronasovellus, jollainen voi kohta olla sinunkin puhelimessasi

Ammattihakkeri ei lataisi koronasovellusta: "Olemme valmiita luopumaan asioista, joista pitäisi ainakin käydä keskustelua"

Google ja Apple ryhtyvät kehittämään koronasovellusta yhteistyössä – lähes kaikissa älypuhelimissa on käytössä yhtiöiden käyttöjärjestelmät

Analyysi: Koronatartuntoja jäljittävä sovellus ei ole hopealuoti, joka vapauttaa meidät karanteenista

Verkkoaidan takaa pilkistää kelluva hahmo Kotkan Kantasatamassa. Pari viikkoa sitten sataman laituriin kiinnittynyt kaksikerroksinen rakennelma on Ocean Bar -niminen ravintolalautta, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa Kotkassa tänä kesänä.

Yökerhon ja kattoterassin yhdistävä lautta hinattiin Kotkaan Helsingin Hakaniemestä, josta kaupunki ajoi sen pois. Helsinki purki ravintolalautan vuokrasopimuksen viime syksynä. Helsingin Sanomien mukaan taustalla oli se, ettei lautalla ollut rakennuslupaa.

Kotkassa rakennuslupa-asiat ovat parhaillaan vireillä. Tarkoituksena on ollut, että toiminta päästäisiin aloittamaan kesäkuun alussa. Avaaminen kuitenkin viivästynee, koska lupaprosessi on kesken.

Kaupungin mukaan ravintolalautta päässee kuitenkin aloittamaan toimintansa ennen juhannusta – koronarajoitusten varjossa.

Ohjeistukset vielä epäselviä

Vielä tällä hetkellä ravintolat ovat Suomessa hallituksen päätöksellä suljettuina, mutta kesäkuussa ne saavat avata ovensa asiakkaille rajoitetusti.

Vielä on kuitenkin epäselvää, millaisia käytännön asioita avaamiseen liittyy. Hallituksen on tarkoitus antaa ohjeistuksensa ravintoloille ensi viikolla.

– Kyllä koronavirus saattaa vähän hankaloittaa toimintaa. Jos on rajoite, että paikalle saa tulla maksimissaan 50 asiakasta, niin miten sitä sitten valvotaan.Siihen voi tarvita lisähenkilökuntaa laskemaan asiakkaita, Ocean Bar Oy:n toimitusjohtaja Matias Kerminen pohtii.

Ravintolalautan on tarkoitus toimia ympärivuotisesti. Kotkassa vuoden vilkkain sesonki on Meripäivien aikaan. Tänä kesänä nelipäiväistä tapahtumaa ei koronavirusrajoitusten takia järjestetä.

Kävijämääriltään Suomen suurimpiin kuuluvan tapahtuman peruuntuminen tältä vuodelta on ravintolalautalle kova isku, sillä tapahtuma olisi Kermisen mukaan voinut tuoda lautalle arviolta jopa 30 000 euron tuotot päivässä.

– Samalle ajankohdalle ei varmasti tule nyt yhtä isoa myyntiä, kun ei ole Meripäiviä. Kehitämme kuitenkin pitkäaikaista liiketoimintaa. Jos Kotka on jatkossa hyvä sijainti, odotamme ensi vuoden Meripäiviä, Kerminen toteaa.

Hän näkee myös hyviä puolia siinä, että tapahtumia ei tänä kesänä järjestetä tavalliseen tapaan.

– Jos ei ole mitään festareita, ihmiset menevät baareihin. Terasseja on vaikea täyttää, jos on isoja tapahtumia kilpailemassa.

Toimitusjohtaja uskoo, että ihmiset uskaltavat rajoituksista huolimatta tulla ravintolaan.

– Vaikka kokonaisasiakasmäärät olisivat pienempiä, 50 asiakkaan kiintiö täyttyy siitä huolimatta luultavasti aika helposti, Matias Kerminen sanoo.

Käyttövesi merestä

Lautalla tehdään vielä viimeistelytöitä kuten ovien asennuksia, wc-tilojen sisäkattojen rakennusta ja maalaustöitä. Lisäksi ravintolalautan alle asennetaan vielä ponttonit, jotka oikaisevat lautan suoraksi.

Työnjohtaja Mikko Väntin mukaan jatkossa suunnitelmissa on rakentaa ravintolalautan yhteyteen venelaituri, jonka kautta veneilijät voisivat kätevästi tulla ravintolan asiakkaaksi. Myös saunalauttaa on suunniteltu.

Muitakin isoja muutoksia on vielä tulossa. Väntin mukaan lautalle on tilattu järjestelmä, joka tekee merivedestä juomakelpoista. Jatkossa laivan käyttövesi olisikin tarkoitus ottaa merestä. Vastaavia järjestelmiä käytetään Väntin mukaan laivoissa.

Lisäksi tarkoituksena on kytkeä lautta viemäriverkostoon. Tällä hetkellä lautalla on oma säiliö, johon jätevedet menevät. Pohdinnassa on myös, löytyisikö lautalta paikka aurinkopaneeleille.

Tällä hetkellä lautta on kiinnitettynä lähelle Suomen Puuvenekeskusta, mutta se on tarkoitus Väntin mukaan siirtää joitakin kymmeniä metrejä lähemmäs Merikeskus Vellamoa.

Ensimmäinen ravintolalautta pitkään aikaan

Toimitusjohtaja Matias Kermisen mukaan uusi ravintolalautta on herättänyt kovaa kiinnostusta jo tässä vaiheessa.

– Olen ollut 15 vuotta yrittäjänä, eikä mikään muu ole oikeastaan kiinnostanut ihmisiä näin paljon. Lautalla on käynyt jopa 50 autoa päivässä katsomassa, että mitä tänne on tulossa, Kerminen sanoo.

Kermisen mukaan pääkaupungissa lautta ei saanut vastaavaa huomiota osakseen.

– Ei se ihan hirveästi herättänyt huomiota, kun siellä on tällaisia ravintolalauttoja ja -laivoja sekä terasseja, yökerhoja ja baareja niin paljon.

Tällä hetkellä Kotkassa ei ole muita ravintolalaivoja tai -lauttoja. Kantasatamaan valmistuvan Ocean Barin lisäksi Kotkansaaren toiselle puolelle Sapokkaan on myös tulossa uusi ravintolalautta, joka tosin ei ehtine avautua vielä tänä kesänä.

Yrittäjä halusikin tuoda lautan juuri Kotkaan, koska vastaavaa toimintaa ei kaupungissa vielä ole.

Vedenpäällisillä ravintoloilla on kuitenkin historiansa Kotkassa. Sapokassa toimi vuosikymmenien ajan Kerttu-niminen ravintola vanhassa proomussa, joka upposi pariin otteeseen ja lopulta paloi vuosia sitten.

Kantasatamassa puolestaan toimi aiemmin ravintolalaiva Aquila Rosa.

Kerminen uskoo, että koronarajoituksista huolimatta toiminnasta tulee kannattavaa – jo tänä vuonna. Suurimmat kulut ovat tulleet lautan rakentamisesta. Merellä kelluvan lautan vuokrakulut ovat pienemmät kuin esimerkiksi keskustasta vuokratun liikekiinteistön.

– Lauttaa ei ylipäätään ole rakennettu yhtä kesää varten. Ei korona pitkässä juoksussa varmaan paljon tule vaikuttamaan. Saamme toiminnasta varmasti kannattavaa, vaikka meillä olisikin vain se 50 asiakasta. Sitten pitää vain henkilökunta suhteuttaa asiakasmäärien mukaan.

Yritys etsii parhaillaan henkilökuntaa ravintolaan.Tarjolla on vakituisia paikkoja ravintolapäällikölle, baarityöntekijöille ja järjestyksenvalvojille. Lisäksi kunnostustöihin etsitään osa-aikaisia rakennustyöntekijöitä.

– Suhtaudun positiivisin mielin hankkeeseen. Uskon, että tästä tulee erittäin hyvä juttu, Matias Kerminen sanoo.

Toimet koronaviruksen kuriin saamiseksi ovat iskeneet rajusti ravintoloihin eri puolilla Eurooppaa. Kuten muissakin koronatoimissa, myös ravintoloiden suhteen linja on kuitenkin vaihdellut eri maiden välillä jyrkästikin.

Kun Ranskassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto ja sallittiin ravintoloille vain ruoan kotiinkuljetus, jatkoivat ruotsalaiset jonottamista Tukholman suosituimpiin biletyspaikkoihin lähes entiseen malliin.

Suuressa osassa Euroopan maista ravintolat sulkivat ovensa maaliskuun puolivälistä alkaen. Ruoka-annosten kotiinkuljetukset tai annosten noutomyynti ravintoloista ovat olleet sallittuja useimmissa maissa koko ajan.

Nyt eri puolilla Eurooppaa on ryhdytty vähitellen ottamaan askelia kohti ravintoloiden ja kahviloiden avaamista. Askellus kohti uutta arkea on kuitenkin eritahtista osin jopa maiden sisällä.

Ruotsin ravintoloissa juhlat vain jatkuvat

Ruotsissa ravintolat ovat saaneet pitää ovensa auki koko ajan edellyttäen, että ne pystyvät varmistamaan asiakkaidensa turvallisuuden. Siihen on pyritty muun muassa rajoittamalla ravintolaan päästettävien ihmisten määrää, tarjoilemalla annokset pöytiin ja pitämällä turvavälejä asiakaspaikkojen välillä.

Tämä on sujunut vaihtelevalla menestyksellä. Useat ravintolat ovat tarkastuksissa jääneet kiinni rikottuaan sääntöjä, jotka vaativat pöytiintarjoilua ja turvavälejä. Esimerkiksi Tukholmassa ja Göteborgissa viranomaiset ovat sulkeneet joksikin aikaa useita ravintoloita toistuvien laiminlyöntien takia.

Mediassa on raportoitu Tukholman suosikkiravintoloihin viikonloppuisin jonottavista juhlijoista, ja jopa tiukan koronakurin maista Ruotsiin saapuneista bileturisteista.

Tänään perjantaina Ruotsin hallitus ilmoitti uudesta vuoden loppuun asti voimassa olevasta laista, joka antaa kunnille valtuudet tarvittaessa sulkea ravintoloita tai määrätä niille rajoituksia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tällä hetkellä ravintolatarkastuksia näillä valtuuksilla tekevät tartuntatautiviranomaiset.

Saksalaiset saavat syödä currywurstinsa ravintolassa

Saksassa ravintolat ja pubit avaavat oviaan osavaltioiden päätösten mukaan. Esimerkiksi Berliinissä currywurstin voi jälleen syödä ravintolassa tästä päivästä alkaen.

Ravintoloissa asioivia suojellaan virustartunnalta muun muassa 1,5 metrin turvaväleillä ja sillä, että henkilökunta pitää hengityssuojainta koko työvuoronsa ajan.

Ravintoloiden avautumista Berliinissä seurannut Ylen kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kuvailee tunnelmia erittäin helpottuneiksi. Ravintolan työntekijöille rajoitukset ovat merkinneet esimerkiksi lomautuksia ja kahden kuukauden juomarahojen menettämistä.

Ravintolat suljettiin Saksassa maaliskuun puolivälissä.

Oman lähikuppilan avautumisella koronasulun jälkeen on monelle suuri merkitys.

– Kyse ei ole siitä, että juodaan itsensä känniin vaan nautinnollisessa huppelissa olosta. Se antaa ihmisille tunteen arkirutiineista, velvollisuuksista ja kurinalaisuudesta vapautumisesta, kuvailee antropologi Christoph Wulf kulmakapakan avautumisen merkitystä saksalaisille Deutsche Wellen haastattelussa.

Tänään perjantaina ravintoloihin ja kahviloihin pääsee jälleen myös Itävallassa.

Brittipubit pysyvät edelleen kiinni

Britanniassa ravintolat ja pubit pysyvät edelleen suljettuina ja pilaantunutta olutta kaadetaan viemäriin jopa 70 miljoonaa pinttiä, uutisoi I-sanomalehti. Yksi pintti on runsaat puoli litraa.

Hukkaan menee alan laskelmien mukaan noin 90 prosenttia kaikesta Britanniassa pantavasta oluesta.

– Tämä on sydäntäsärkevää, cornwallilaisen St Austellin panimon toimitusjohtaja Andrew Turner suree viemäriin päätyvää vanhentunutta olutta I:n haastattelussa.

Britannian pubit ja ravintolat suljettiin maaliskuun 21. päivä, eikä niitä avata ainakaan ennen heinäkuun 4. päivää.

Italiassa odotettiin kunnollista kahvia

Euroopan pahimpiin koronakriisimaihin lukeutuvassa Italiassa ravintoloiden toimintaa jouduttiin rajoittamaan eturintamassa maan pohjoisosista alkaen. Tiukimmillaan sallittiin vain ruoan kotiinkuljetukset ravintoloista.

Maanantaista 4. toukokuuta lähtien rajoituksia on kuitenkin lievennetty hieman ja italialaiset voivat nyt itse hakea ravintoloista noutoannoksia.

Erityisen suurella ilolla italialaiset ovat ottaneet vastaan mahdollisuuden ostaa taas kahvia tutuista kahviloista.

– Tämä on ensimmäinen kunnollinen kahvi kahdeksaan viikkoon. Tätä olen kaivannut ehkä eniten, sanoi roomalaisesta kahvilasta kupillisen ostanut Riccardo Monti uutistoimisto Reutersille.

Monti kuvaili kahviloiden sulkemista traumaattiseksi kokemukseksi.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan ravintoloissa sisällä syöminen aiotaan sallia jollain tapaa kesäkuun alusta alkaen.

Espanjassa ravintoloiden avautuminen riippuu asuinpaikasta

Espanjassa ravintolassa ja kahvilassa asioiminen riippuu nyt siitä, missä osassa maata asuu. Rajoituksia on helpotettu siellä, missä se virustilanteen vuoksi on mahdollista. Esimerkiksi Mallorcan saarella kahviloiden terasseilla on riittänyt asiakkaita.

Madridissa ja Barcelonassa kahvilaan tai ravintolaan on vielä turha yrittää.

Espanjassa on laadittu koronarajoituksista eroon pääsyyn nelivaiheinen suunnitelma, jossa edetään eri tahtia maan eri osissa viruksen yleisyydestä riippuen. Eri vaiheissa nollatasolta alkaen yhteiskunnan toimintoja avataan aina enemmän ja enemmän.

Noin puolet kansasta on nyt ensimmäisessä vaiheessa, jossa esimerkiksi kahviloiden terassit ovat auenneet. Tarjoilualueelle pääsevien asiakkaiden määrää rajoitetaan.

Ravintoloiden sisätilojen avaamiseen päästään vasta kakkosvaiheessa.

Unkarissa helpotettu rajoituksia pääkaupungin ulkopuolella

Unkarissa ravintoloiden ulkotiloissa on voinut nauttia ruoasta ja juomasta jälleen toukokuun 4. päivästä alkaen.

Tuolloin koronaviruksen vuoksi asetettuja rajoituksia helpotettiin ravintoloiden lisäksi myös osassa kaupoista, museoista, rannoista ja kylpylöistä.

Helpotukset eivät kuitenkaan koske vielä maan pääkaupunkia Budapestia, jossa on todettu suurin osa koko maan koronavirustartunnoista.

Tšekissä take-away-muki vaihtui lasituoppiin

Tšekin tasavallassa baarien ja ravintoloiden sisätiloihin pääsyä joudutaan odottamaan vielä vähän aikaa. Maan hallitus on ilmoittanut, että ravintolat, baarit ja kahvilat voivat ottaa asiakkaita sisälle toukokuun 25. päivästä alkaen.

Samana päivänä avautuvat myös hotellit, leirintäalueet ja kylpylät.

Esimerkiksi Prahassa nähtiin tällä viikolla iloista juhlintaa, kun olutta pystyi jälleen juomaan ravintoloiden terasseilla.

– Aivan mahtavaa, että olut on vihdoin lasissa eikä muovimukissa, joka on saatu ravintolan take-away-ikkunasta, ilakoi Ivan Verner Prahan keskustassa uutistoimisto Reutersille.

Ranskan katukuva muuttui, kun terassit tyhjenivät

Ranska kielsi maaliskuussa kotoa poistumisen muille kuin aivan välttämättömimmille asioille. Tiukka ulkonaliikkumisen rajoittaminen johti siihen, että ruokakauppoja lukuunottamatta kaikki liiketilat suljettiin.

Mielikuvissa Ranskaan vahvasti yhdistetty katukahviloissa istuskelu loppui.

– Pariisi on erikoinen näky ilman kahviloiden terasseilla istuvia ihmisiä, raportoi huhtikuussa Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä Ranskasta.

Vaikka tiukimpia rajoituksia ryhdyttiin 11. toukokuuta alkaen helpottamaan, ovat kahvilat ja ravintolat edelleen kiinni. Ranskalaisia varoitettiin jo huhtikuussa siitä, että ravintoloihin pääsystä voinee haaveilla aikaisintaan heinäkuussa.

Naapurimaa Belgiassa ravintoloiden avautumista joudutaan puolestaan odottamaan kesäkuulle asti.

Liettuan pääkaupungista tuli suuri ulkoilmakahvila

Liettuan pääkaupungissa Vilnassa ravintolat ja kahvilat ovat voineet avata terassinsa. Jotta turvavälit voidaan taata, ovat yritykset saaneet luvan levittää tarjoilualueitaan Vilnan keskustassa.

Kaupunkia kuvailtiinkin huhtikuun lopussa suureksi ulkoilmakahvilaksi, kun jo 160 ravintoloitsijaa oli anonut lupaa tarjoilualueen laajentamiseksi, uutisoi The Guardian -sanomalehti.

Ulkotiloissa tarjoiluakin koskevat tiukat ohjeet, ja pöydässä saa istua enintään kaksi ihmistä, uutisoi maan yleisradioyhtiö LRT. Ravintoloiden ja kahviloiden sisätiloihin asiakkaita päästetään jälleen ensi maanantaista alkaen tiukoin rajoituksin.

Islannin ravintolat ja kahvilat ovat pitäneet ovensa auki

Islannissa useimmat ravintolat ja kahvilat ovat pitäneet ovensa auki myös korona-aikana. Asiakkaiden määrää on rajoitettu turvallisuuden takaamiseksi.

Lisäksi asiakkaita on muistutettu kahden metrin turvavälin säilyttämisestä ja hygieniasta huolehtimisesta.

Baarit saavat avata ovensa Islannissa jälleen 25. toukokuuta. Koko yön kestävää juhlimista on kuitenkin turha suunnitella, sillä baarit saavat pitää ovensa auki vain kello 23.00 asti.

Lue myös:

Päivittyvä koronaseuranta

Päätöksille ravintoloiden aukiolosta tulee kiire – hallituksessa vääntöä asiakaspaikoista ja kaljahanojen sulkemisesta

Kaljahanat kiinni jo yhdeksältä illalla? Näitä rajoituksia hallitus ravintoloille harkitsee

Maailman terveysjärjestö WHO on alkanut tutkia, onko COVID-19-sairaudella tavallista vakavampi tautimuoto, joka kohdistuu erityisesti lapsiin.

– Ensimmäiset raportit antavat aiheen olettaa, että oireyhtymällä voi olla yhteys COVID-19-tautiin, sanoi WHO:n pääjohtaja Tedros Ghebreyesus.

Eri maiden terveysviranomaiset ovat havainneet, että on pieni joukko lapsipotilaita, joiden taudinkuva poikkeaa COVID-19-taudista, mutta joiden sairaus voi liittyä siihen.

Lapsilla on samankaltaisia oireita, kuin Kawasakin taudiksi nimetyllä sairaudella. Heillä on korkea kuume, punoittavat silmät, suurentuneet imusolmukkeet, ihottumaa, kurkkukipua ja suuoireita, kuten kuivat ja halkeilevat huulet.

Useimmilla heistä ei ole ollut hengitysvaikeuksia, mutta osa heistä on laitettu hengityskoneeseen, jotta keuhkojen ja sydeän toimintaa voitiin helpottaa.

"Harvinainen ja hoidettavissa"

Britannian yleisradion BBC:n haastatteleman asiantuntijan mukaan lääkärit eivät vielä tiedä, liittyykö uusi oireyhtymä koronavirukseen, mutta koska se ilmentyi pian koronaepidemian alettua, on syytä olettaa, että sairauksilla on yhteys.

Kawasakin tauti koskee yleensä alle 5-vuotiaita lapsia, mutta tämä oireyhtymä on iskenyt jopa 16-vuotiaisiin.

Britanniassa tauti on todettu noin sadalla lapsella. Samoja oireita on raportoitu myös muun muassa Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Sveitsissä. Yhdysvalloissa se on havaittu ainakin 15 osavaltiossa. Esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa potilaita on ollut noin sata, joista kolme on kuollut.

BBC:n haastattelema Royal Collegen lastentautien professori Russell Viner toteaa, että hoito tepsii useimpiin sairastuneisiin hyvin. Hän painottaa, että sairaus on hyvin harvinainen, eikä sen takia vanhempien pidä estää terveitä lapsia lähtemästä ulkosalle.

Lääkärit ovat todenneet, että oireyhtymään sairastuneilta lapsilta ei yleensä löydetä koronavirusta, mutta sen sijaan taudin vasta-aineita. Tämä viittaisi siihen, että tauti liittyisi jollakin tavalla koronaviruksen elimistössä tuottamiin vasta-aineisiin.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: THL:n johtaja Mika Salminen: Rajoitusten teho yllätys, WHO tutkii lasten vakavaa tautimuotoa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi perjantai-iltana Yhdysvaltain hankkeista koronarokotteen löytämiseksi. Presidentti sanoi nyt toivovansa, että rokote COVID-19-tautiin löytyy vuoden loppuun mennessä tai ehkä jo aiemmin.

Liittovaltio on Trumpin mukaan valmis tukemaan taloudellisesti kaikkia lupaavia rokotehankkeita. Yhdysvallat tutkii nyt 14 mahdollista koronarokotetta ja pyrkii karsimaan tutkimuslistalta vähiten lupaavia hankkeita.

• Tästä pääset Ylen päivittyvään koronaseurantaan

Trump sanoi samassa yhteydessä toivovansa, että koulut avautuvat syksyllä normaalisti Yhdysvalloissa.

Valkoisen talon Ruusutarhassa järjestetyssä tilaisuudessa monet presidentin mukana olleet asiantuntijat olivat verhoutuneet kasvomaskeihin, Trump itse ei.

Hollannin Scheveningenissä viiden surffarin kuolemaan johtaneen onnettomuuden syyt ovat vielä epäselviä. Asiantuntijat kuitenkin arvelevat, että onnettomuus saattui johtua ilmiöstä, joka tunnetaan nimellä "cappuccinorannikko".

Perjantaina kerrottiin, että viidennen surffarin ruumiin etsinnät oli lopetettu tuloksettomina. 22-vuotiaan surffarin ruumis nähtiin kellumassa vedessä keskiviikkona, mutta virrat veivät sen tavoittamattomiin. Muut onnettomuuden kuolonuhrit on löydetty.

Päiviä onnettomuuden jälkeen Den Haagin pormestari on yhä ällistynyt:

– Hyväkuntoiset, nuoret, urheilulliset ihmiset, jotka tuntevat meren kuin omat taskunsa, ja silti ovat vaikeuksissa – ja niin viisi ihmistä menettää henkensä, Johan Remkes päivittelee saksalaisen Tagesschau-lehden mukaan.

Asiantuntijat selvittävät harvinaisen onnettomuuden syytä. Alueella oli kova pohjoistuuli, puuskissa yli 20 metriä sekunnissa, ja korkeat aallot, mutta yksin niiden ei olisi pitänyt johtaa kokeneiden vesiurheilijoiden kuolemaan. Monet arvioivatkin syyksi mereen muodostunutta vaahtoa.

– En ole koskaan nähnyt merta niin ankarana – puhumattakaan vaahdosta. Sitä tuli suurina aaltoina rantaan ja se tuli hyvin lähelle, yksi silminnäkijä sanoi Tagesschaun mukaan.

Levät muodostavat vaahtoa

Surffareiden mukaan rannikolla oli onnettomuushetkellä jopa pari metriä vaahtoa. Vaahto johtuu _Phaeocystis-_vaahtolevistä, jotka päästävät kukintansa jälkeen mereen valkuaisainetta, mikä sitten vaahtoutuu paksuksi kerrokseksi aalloissa.

Näky muistuttaa kahvin maitovaahtoa, mistä tulee nimitys cappuccinorannikko.

Pohjanmerellä levistä muodostuu vaahtoa huhti- ja toukokuussa. Alankomaiden kuninkaallisen meritutkimusinstituutin NIOZ:n tutkija Katja Philippart vahvistaa silminnäkijätiedot, joiden mukaan onnettomuuspaikalla oli paljon vaahtoa, joidenkin tietojen mukaan jopa 3,5 metriä.

– Se on erittäin suuri määrä Hollannissa, Philippart sanoo hollantilaisen NU.nl-verkkolehden mukaan.

Tutkijat selvittävät nyt, miksi vaahtoa oli niin suuri määrä.

Suunnat hukkuvat vaahdossa

Kokeneet surffarit kuitenkin tietävät, että tiheässä vaahdossa on hengenvaarallista.

– Sitä menee kokonaan sekaisin suunnista. Ei tiedä, mihin suuntaan uida. Se on kuin labyrintti ilman ulospääsyä. Pääsi voi olla jo veden yläpuolella ja sitten yläpuolellasi on vielä kaksi metriä vaahtoa, kuvailee Alankomaiden surffausmaajoukkueen entinen valmentaja Chris Way.

Merentutkimusinstituutti aikoo tutkia, kuinka vaarallista vaahto on vesiurheilijoille ja antaa suosituksensa asiasta myöhemmin. Myös vaahdon osuutta Scheveningenin onnettomuudessa tutkitaan ja tulokset saadaan parin viikon kuluessa.

Aiheesta aiemmin

Kukkameri surffirannalla kasvaa – Hollanti suree viittä erikoisissa sääoloissa hukkunutta lautailijaa

Perjantaina alkuvuoden tuloksensa julkistanut energiayhtiö Fortum on pysynyt toistaiseksi suojassa koronakriisin talousvaikutuksilta. Yritys teki tammi-maaliskuussa vakaan tuloksen, vaikka maailma ympärillä rytisi.

Toimitusjohtaja Pekka Lundmark huomautti sijoittaja- ja mediapuhelussa, että leudolla talvella oli isompi vaikutus tulokseen kuin globaalilla koronapandemialla.

Pohjoismaiden eteläosissa talvea ei käytännössä koettu lainkaan, minkä vuoksi Fortum otti takkiin erityisesti kaupunkien lämmöntuotantoon erikoistuneessa City Solutions -segmentissä.

Fortum tuottaa lämpöä muun muassa Espoossa, Järvenpäässä, Tukholmassa ja Oslossa.

Toisaalta sähköntuotannon puolella tapahtui vielä rajumpi muutos. Talvi oli paitsi leuto myös hyvin vetinen ja tuulinen. Tämä tarkoitti sitä, että sähkön hintaa alaspäin painavaa vesivoimaa ja tuulivoimaa oli tarjolla rutkasti.

Lopputuloksena sähkön tukkuhinta romahti. Kun vielä viime syksynä megawattitunti maksoi Suomessa lähes 50 euroa, niin huhtikuussa sama määrä irtosi 20 eurolla.

Energiayhtiö Fortum selvisi tilanteesta lähes kuivin jaloin, sillä yritys oli suojautunut sähkön hinnan laskua vastaan.

Lundmark painotti, että koronan vaikutukset alkavat näkyä Fortumille talouskriisin pitkittyessä, kenties ensi syksynä.

– Kohtaamme syvän taantuman, joka vaikuttaa todennäköisesti raaka-aineiden hintoihin ja erityisesti teollisuuden sähkön kulutukseen, Lundmark sanoi.

Alkuvuoden aikana sähkön kysyntä laski Pohjoismaissa vain kolme prosenttia.

Valtava muutos edessä

Perjantain tulosinfo oli viimeinen kerta, kun Fortum esitteli bisneksen sujumista verrattain pienenä eurooppalaisena energiayhtiönä.

Lähes kolme vuotta kestäneen taistelun jälkeen Fortum on onnistunut hankkimaan selvän, 73,4 prosentin enemmistön saksalaisesta energiajätistä Uniperista.

Uniper on nyt virallisesti Fortumin tytäryhtiö. Kaupan myötä Fortum harppaa isojen joukkoon. Siitä tulee esimerkiksi Euroopan kolmanneksi suurin hiilidioksipäästöttömän sähkön tuottaja ja Euroopan toiseksi suurin ydinvoimatuottaja.

Fortumin tase harppaa kolminkertaiseksi nykytasolta. Liikevaihdon perusteella Fortum nousee ylivoimaisesti Suomen suurimmaksi yritykseksi, huomautti Kauppalehti huomautti pääkirjoituksessaan torstaina.

Fortumin ja Uniperin yhteenlaskettu liikevaihto on isompi kuin listalla seuraavaksi olevien Nokian, Nesteen, Keskon ja Koneen yhteensä, lehti kirjoitti.

Fortum maksoi reilun 73 prosentin osuudesta 6,5 miljardia euroa, mikä teki kaupasta viime vuosien suurimpiin lukeutuvan Suomessa.

Uniper alkaa jo jauhaa mukavasti tulosta emoyhtiöille. Puolen vuoden aikana tuottoa kertyi lähes puoli miljardia euroa.

Yhteiset suuntaviivat yrityksille

Yrityskauppaprosessin aikana Uniperin aiempi johto ja työntekijät vastustivat kiivaasti Fortumin aikeita. Uniperin toimitusjohtaja ja rahoitusjohtaja ovat sittemmin vaihtuneet.

Huhtikuussa Fortum sai vihdoin miehitettyä edustajillaan Uniperin hallintoneuvoston. Tämä on keskeisen tärkeää, kun yritysten strategioita aletaan sorvata yhteen.

Lundmarkin mukaan tavoitteena on saada strategiat samaan linjaan tämän vuoden aikana.

Millaiset onnistumisen mahdollisuudet strategiatyöllä on, kun otetaan huomioon aiemmin tulehtuneet välit?

– Meillä on jatkuvasti paranevat suhteet, ja asemamme on hyvä yhtiössä. En näe mitään syytä, miksi emme pääsisi hyvään järjestelyyn, joka hyödyttää Uniperia, sidosryhmiä ja ehdottomasti myös työntekijöitä, Lundmark vastasi.

Lundmark ei ymmärrettävästi suostunut kertomaan vielä, miten strategiat muuttuvat työn tuloksena. Bisneksen tarkastelun ohella tarkoitus on linjata yrityksille yhteinen päästövähennystavoite.

Uniper tarkkailuluokalle Norjassa

Uniper ja Fortum ovat joutuneet ympäristöjärjestöjen silmätikuksi. Syynä on Uniperin suunnitelma käynnistää uusi Datteln 4 -hiilivoimala säännölliseen tuotantoon kesällä.

Lundmark painotti tulosinfossa, että vastineeksi Uniper ajaa alas vanhat hiilivoimalansa Saksassa osana maan hallituksen kanssa tehtyä sopimusta.

Sitä paitsi Datteln 4 -voimalan käynnistyminen ei lisää EU:n päästöjä lainkaan, Lundmark huomautti. Tämä johtuu siitä, että EU:ssa energiantuotantolaitokset ovat yhteisen päästökaupan rajoitusten piirissä.

Päästökaupan nerokkuus perustuu siihen, etteivät raskaan teollisuuden ja energiantuotannon päästöt ole riippuvaisia yksittäisistä laitoksista.

EU:n päästökatto pienenee vuosi vuodelta. Jos ja kun Datteln 4 käynnistetään, syntyvä päästömäärä on pois jostain muualta EU:sta.

Ympäristöjärjestöille perustelu ei ole kelvannut. Niiden mukaan Saksa, Uniper, Fortum ja Suomi lähettävät huonon viestin kehittyville talouksille, kun uuden hiilivoimalan annetaan käynnistyä vuonna 2020.

Myös sijoittajat ovat aiempaa tarkempana. Norjan jättimäinen öljyrahasto asetti tällä viikolla Uniperin tarkkailulistalle hiiliomistusten takia.

Tämä tarkoittaa sitä, että maailman suurimpiin lukeutuva rahasto harkitsee Uniperin poistamista sijoituskohteiden joukosta.

Mikä merkitys tällä on, ja mitä Fortum aikoo pääomistajana asialle tehdä?

– Sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten yritykset pääsevät eroon hiilidioksidipäästöistä. Siksi Fortumin ja Uniperin on tärkeää laatia yhteinen ja kunnianhimoinen päästövähennystavoite, Lundmark vastaa.

Lundmark ei ole enää loppuvuodesta esittelemässä uusia linjauksia. Kippari vaihtuu Fortumissa, kun Lundmark siirtyy Nokian toimitusjohtajaksi alkusyksystä.

Uusi toimitusjohtaja saa opetella hommat hyppäämällä kovaa liikkuvaan junaan.

Lue myös:

Fortum välttynyt koronapiinalta toistaiseksi – alkuvuoden tulos pysyi vakaana

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus on määrännyt yrityksen muuttamaan tapaa, jolla se pyytää käyttäjän suostumusta evästeiden käyttöön, tietosuojavaltuutetun toimisto kertoi tänään perjantaina.

Tietosuojavaltuutetun toimistoon kantelun tehneen näkemys oli, ettei hänellä ollut mahdollisuutta kieltää evästeiden käyttöä. Yritys käytti verkkosivuillaan evästeitä esimerkiksi mainonnan kohdentamiseen.

Yritys kertoi keräävänsä evästeiden kautta tietoja itselleen ja kolmansille osapuolille muun muassa palveluiden käytöstä ja käyttäjien IP-osoitteista.

Evästeet ovat tekstitiedostoja, joita tallennetaan käyttäjän laitteelle verkkosivuilla käydessä. Yritys ilmoitti evästeiden käytöstä verkkosivuillaan ilmoitusruudulla, niin sanotun evästebannerin kautta. Siinä kerrottiin, että käyttäjä hyväksyy evästeiden käytön jatkamalla sivuston käyttöä.

Jos käyttäjä valitsi OK-painikkeen sijasta Lisätietoja-painikkeen, käyttäjälle avautui rekisterinpitäjän tietosuojaseloste. Sen mukaan käyttäjä voi selainasetuksissa kieltää evästeiden käytön.

"Ei edellytyksiä vapaaehtoiselle suostumukselle"

Rekisterinpitäjän tapaa kerätä evästeisiin annettavaa suostumusta ei voi pitää EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisena, apulaistietosuojavaltuutettu Anu Talus linjasi päätöksessään. Bannerin kautta annettava suostumus ei täytä vapaaehtoisen suostumuksen edellytyksiä, apulaistietosuojavaltuutettu katsoi.

Lisäksi Tanus huomautti, ettei suostumuksesta kieltäytymistä tai sen peruuttamista tehty yhtä helpoksi kuin suostumuksen antamista.

Apulaistietosuojavaltuutettu määräsi rekisterinpitäjän muuttamaan toimintatapojaan suostumuksen keräämisessä EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisiksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Muissa evästeasioissa vastuu Traficomilla

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin vaatimus suostumuksesta löytyy sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa, jota valvoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Yleisen tietosuoja-asetuksen suostumusta koskevia säännöksiä sovelletaan kaikissa EU-maissa samoin. Suomessa tietosuoja-asetusta valvoo tietosuojavaltuutettu.

Monilla organisaatioilla on ollut vaikeuksia tulkita Traficomin suuntaviivoja, kirjoittaa tapauksesta ensin uutisoinut Svenska Yle.

– Tämä on hankalaa. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus tehdä päätöksiä koskien evästeitä, kun kyse on käyttäjän suostumuksesta. Muutoin vastuu evästeitä koskevista päätöksistä on Traficomilla, ainakin toistaiseksi, Talus kommentoi Svenska Ylen haastattelussa.

Hän toivoo, että tekeillä oleva EU-direktiivi selventää asiaa, etteivät eri viranomaiset tee aivan erilaisia päätöksiä samoista asioista.

Tietosuojavaltuutetun toimistosta kerrotaan, että on vireillä on kymmeniä vastaavia tapauksia. Ne ratkaistaan nyt annetun päätöksen mukaisesti.

Svenska Yle ei saanut Traficomilta kommenttia asiasta perjantaina.

Lue myös:

Suomalaiset tuntevat oikeutensa ja ilmoittavat tietosuoja-asioista ennätystahtia

Laitoitko rastin kohtaan ”Hyväksyn käyttöehdot”? – EU:n tietosuoja-asetus on täällä, mutta pystytkö hallitsemaan sen myötä tietojasi tai kenties katoamaan verkosta kokonaan?

Selvitys antaa karun kuvan tietosuojauudistuksesta – Annatko sinäkin riskillä ja summassa suostumuksen tietojesi käyttöön?

Viime tapaninpäivänä Kirsi Saari laittoi viimeisen palan paikalleen Mona Lisaan. 1500 palan palapeli tuli valmiiksi kymmenien tuntien tuumaamisen jälkeen.

Mona Lisan kokoaminen oli aloitettu hiihtolomalla, edellisenä keväänä.

Jouluna 2016 lahjaksi saatu palapeli oli nostettu monta kertaa esille, palojakin lajiteltu ja palapelimatto hankittu kokoamisen avuksi, mutta maalauksen nainen ei vain lähtenyt muotoutumaan.

– Joka kerta jouduin toteamaan, että tästä ei tule mitään ja palat meni takaisin laatikkoon. Sisu ei kuitenkaan antanut periksi luovuttaa.

Kirsi Saari kertoo katsoneensa kaupassa kaihoten muita palapelejä. Hän oli kuitenkin päättänyt, että uusia ei osteta ennen kuin Mona Lisa on tehty.

Keräämme tähän artikkeliin kuvia suomalaisten koronakeväänä kokoamista palapeleistä. Lähetä kuvasi jutun lopussa olevasta linkistä!

"Äitiltä meinasi moti loppua"

Mona Lisa sai odotella laatikossa inspiraatiota kesän yli, kunnes iltojen pimennyttyä syksyllä se otettiin taas esiin.

Useita lähinnä 500:n ja tuhannen palan palapelejä koonnut Saari sanoo, että Mona Lisasta teki haasteellisen se, että siinä on niin paljon tummia ruskean sävyjä.

Kasvot maalauksen nainen sai nopeasti, mutta sitten alkoivat ongelmat.

– Välillä muistan suurennuslasilla katselleeni paloja. Niin pieniä ne vivahde-erot olivat.

Perhesopua pattitilanne palapelin kanssa ei kuitenkaan koetellut. Tosin perheen 9-vuotias tytär paljastaa huomanneensa äidissä epätoivon merkkejä.

– Kyllä se vähän näytti siltä, että äitiltä meinaa moti loppua, Aino Saari vahvistaa.

Kirsi Saari on kuitenkin sitä mieltä, että enimmäkseen palapelien tekeminen rentouttaa. Muut asiat unohtuvat mielen päältä palapeliä koootessa. Koskaan eivät ole edes palat lennelleet, vaikka valmistuminen olisi ottanut lujaan.

Sisälläolo siivittänyt perinteisten pelien myyntiä?

Kirsi Saari kokoaa palapeliä välillä yksin, mutta paljon myös miehensä kanssa. Perheen kolme lasta kokoavat niitä myös.

Palapeleistä on innostunut viime aikoina moni muukin.

Lautapeleihin erikoistuneen lautapelit.fi -kaupan myymäläpäällikkö Linda Bremerin mukaan perinteisten pelien myynnissä näkyy piikki tänä keväänä.

– Erityisesti palapelit ovat olleet suosittuja. Niiden kohdalla on näkynyt hiljaista kasvua parin vuoden ajan, mutta tänä keväänä myynti räjähti. Myös lautapelien puolella kasvu on ollut jo pitkään positiivinen.

Erityisesti palapelit ovat olleet suosittuja. Niiden kohdalla on näkynyt hiljaista kasvua parin vuoden ajan, mutta tänä keväänä myynti räjähti. Linda Bremer

Palapelien suosio on kasvanut muuallakin kuin Suomessa.

– Itseasiassa tämä on maailmanlaajuinen juttu. Esimerkiksi Saksasta yhteistyökumppanimme sanovat ihan samaa. Tämä ei ole ollut ilmiö pelkästään Suomessa, Bremer sanoo.

Palapelien suosiota voi selittää somevillityksellä tai vaikka koronaeristyksellä, mutta Bremer pitää yhtä lailla mahdollisena, että ihmisillä on välillä vain kaipuu perinteiden pariin.

– Voisi helposti kuvitella, että tällainen vanhanaikainen ja perinteinen pelaaminen ei nykyaikana kiinnosta, mutta ehkä siinä kuitenkin on sitä, että halutaan palata vanhaan tuttuun: ollaan yhdessä ja pelataan yhdessä.

Kirsi Saari iloitsee siitä, että palapelien tekeminen koko perheen voimin jättää lapsille mukavan muiston, ja ehkäpä harrastuksenkin.

Myös Bremer iloitsee siitä, että palapelien kokoaminen yhdistää sukupolvia.

– Usein kuulee, että ikäihmiset tekevät niitä nuorempien kanssa ja isovanhemmat voivat tehdä lastenlasten kanssa. Ei tänä epidemian aikana ehkä niinkään, mutta muulloin kyllä.

Lue seuraavaksi: Joko teit nämä 9 suosittua Ylen testiä? Etenkin poikkeusaikana aivoille kannattaa antaa tekemistä

Ensin reunapalat, sitten muut

Kirsi Saari on jo melko kokenut palapelintekijä, mutta ei silti ole huomannut merkittävää edistymistä – ainakaan nopeudessa. Tekniikka on hieman hioutunut matkan varrella.

Palapelintekijät aloittavat perinteisesti reunapaloista. Sen jälkeen on lajittelun vuoro.

Saarikin alkoi Mona Lisaa tehdessä lajitella paloja värien ja yksityiskohtien mukaan.

– Siitä se sitten lähtee tietyllä tavalla elämään omaa elämäänsä, kun ne on saanut alkuun.

Saari sanoo, että palapeli etenee hitaasti, jos siinä ei ole yksityiskohtia ja se on kokonaan hyvin samansävyinen.

Monta tuntia tuijottaa kuvaa, saa muutaman palan ja tuntuu, että se ei etene yhtään mihinkään. Kirsi Saari

Usein palapeli myös jää jumiin. Silloin auttaa, kun pitää taukoa tai käy tekemässä jotain muuta.

– Mona Lisaa tehdessä sanoin, että ikinä en enää tee tällaista. Monta tuntia tuijottaa kuvaa, saa muutaman palan ja tuntuu, että se ei etene yhtään mihinkään, Kirsi Saari naurahtaa.

Jättipalapeleissä on kymmeniä tuhansia paloja

Mona Lisan jälkeen Kirsi Saari on rentoutunut pienempien projektien parissa: 500 palan palapelit valmistuvat viikonlopussa.

– Mieheni on kaupassa ehdottanut 3000 tai 5000 palan palapeliä, mutta en ole niistä vielä innostunut.

Aihepiirillä ei ole väliä, mutta värikkäät ja paljon yksityiskohtia sisältävät ovat Kirsin suosikkeja. Osa päätyy muovitettuna ja kehystettynä seinälle, osa paloina laatikkoon. Kirsi Saari kokoaa mieluisan palapelin mielellään useammankin kerran.

– Sellaiset, joissa on paljon yksityiskohtia on mukava tehdä uudelleen, kuten Titanic. Puoliso taas on sitä mieltä, että mikä on kerran tehty, on tehty.

LInda Bremerin mukaan aihepiireistä suosituimpia ovat viime aikoina olleet klassiset maisemat, sekä kukka-aiheiset palapelit, joita ei tavallisesti myydä niin paljon.

Bremer aprikoi, että niitä menee mahdollisesti iäkkäämmille kokoajille.

– Toinen vaihtoehto on, että sitten kun kaikki on ollut loppu, käy mikä vaan, sillä myös jouluaiheiset palapelit myytiin loppuun kovimman kysynnän aikana.

Bremerin mukaan kysytyimpiä kokoja ovat tuhannen ja parin tuhannen palan palapelit, mutta tarjolla on enimmillään jopa 32 000 palan jättipalapelejä.

– En ole koskaan saanut sellaisesta valmiista kuvaa, nehän on järjettömän kokoisia. En tiedä kauanko sellaisen tekemiseen menee aikaa ja kenellä sellaiselle on tilaa – mutta kyllä niitä myydään, Bremer naurahtaa.

Entä minne Mona Lisa päätyi?

Kirsi Saari tunnustaa, ettei Mona Lisa päässyt olohuoneen seinälle, vaikka työvoitto olisi paraatipaikan ansainnutkin.

Haastattelua varten hän haki palapelin kuitenkin varastosta ja koki kauhunhetkiä, sillä siitä oli pudonnut parikymmentä palaa. Raivokkaan etsimisen jälkeen kadoksissa ollut viimeinenkin pala löytyi pakastimen takaa.

Nyt Saari aikoo katsella sille arvoisensa paikan. Mona Lisaa ei nimittäin koota enää koskaan uudelleen.

Oletko innostunut korona-aikana kokoamaan palapelejä tai harrastatko niitä muutenkin? Lähetä meille oheisen linkin kautta kuva valmistuneesta palapelistä tai vaikka harmillisesti kesken jääneestä urakasta.

Italia aikoo avata rajansa ulkomaiden kansalaisille 3. kesäkuuta, kertovat uutistoimistot ja La Repubblica -lehti. Hallituksen suunnitelmien mukaan EU- ja Schengen-maiden kansalaiset pääsevät maahan ilman pakollista 14 vuorokauden karanteenia.

Italian hallitus sallii myös kansalaistensa matkustamisen maan alueiden välillä sekä ulkomaille.

Italian koronarajoitukset ovat olleet maailman tiukimpien joukossa. Koronaviruksen leviäminen Euroopassa lähti liikkeelle juuri Italiasta, ja Pohjois-Italian terveydenhoitojärjestelmä oli muutamassa viikossa romahtamispisteessä.

Italia asetti ensimmäisenä Euroopan maana valtakunnallisia rajoituksia jo maaliskuun alkupuolella. Maa alkoi höllentää niitä vasta toukokuun alussa.

Italia kaipaa turismieuroja

Ensi maanantaista lähtien kaupat saavat jälleen olla auki, ja italialaiset saavat myös mennä kyläilemään toistensa luona, kunhan eivät poistu omalta alueeltaan.

Italiassa on kuollut koronavirukseen liittyen yli 31 000 ihmistä, mikä on eniten maailmassa Yhdysvaltojen ja Britannian jälkeen. Miljoonaa asukasta kohden kuolemia on 523, Suomessa vastaava luku on 53.

Tartuntoja Italiassa on vahvistettu yli 223 000. Uusien tartuntojen ja kuolemien määrä on kuitenkin pienentynyt selvästi viime viikkoina. Kun epidemian pahimpina päivinä maaliskuussa tartuntoja todettiin useina päivinä 5 000–6 000 ja kuolemien päiväluvut olivat 700–900, on toukokuussa tartuntoja todettu useina päivinä alle tuhat ja kuolemia noin pari sataa.

Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen kertoo Italian yrittävän houkutella huippusesongin ajaksi ulkomailta turisteja ja kassavirtaa.

– Italia on hyvin riippuvainen matkailusta ja se vastaa jopa 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta ja sitä yritetään nyt ainakin osittain pelastaa.

Vaikka Italia avaa rajansa eurooppalaisille, ei muilla vielä ole pääsyä maahan. EU:n ulkorajat ovat kiinni ainakin kesäkuun puoliväliin saakka.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 17.5. klo 23:een asti.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Ruoan hintoja seurataan hermostuneena, Niinistö varoittaa Uutissuomalaisessa EU:n riitelyn rapauttavan unionia

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on erottanut ulkoministeri Mike Pompeon toimia tutkineen ylitarkastajan. Asiasta kertoo edustajainhuoneen ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja, demokraatti Eliot Engel.

Yhdysvaltain ulkoministeriö on vahvistanut ylitarkastaja Steve Linickin erottamisen kertomatta kuitenkaan syytä irtisanomiselle. Ministeriö ei myöskään kommentoinut, onko Pompeosta mahdollisesti meneillään tutkinta. Linick erotettiin myöhään eilen illalla Washingtonin aikaa.Engel kertoo lausunnossaan saaneensa kuulla, että ylitarkastajan toimisto oli aloittanut tutkinnan Pompeosta.

– Linickin erottaminen kesken tällaisen tutkinnan antaa vahvasti syytä epäillä, että tämä on lainvastainen kostotoimi, Engelin lausunnossa lukee.

Engel kutsuu tapausta pöyristyttäväksi keinoksi presidentiltä yrittää suojella yhtä uskollisimmista tukijoistaan vastuunkannolta.

Nimettömänä asiaa kommentoiva demokraattiavustaja sanoo Linickin tutkineen valituksia, joiden mukaan Pompeo oli teettänyt julkishallinnon työntekijöillä henkilökohtaiseen elämäänsä liittyviä töitä sekä itselleen että vaimolleen.

Pompeo on usein matkustanut valtion koneella ympäri maailman yhdessä vaimonsa Susan Pompeon kanssa. Vaimolla ei ole virallista roolia hallinnossa. CNN raportoi viime vuonna syytöksistä, joiden mukaan diplomaattisten turvajoukkojen edustajille on annettu tehtäväksi muun muassa noutaa perheen koira tai kuljettaa ruokalähetyksiä. Ilmiantajan mukaan agentit kokivat olevansa "aseita kantava (ruoankuljetuspalvelu) Ubereats".

Linick oli Obaman valinta

Edustajainhuoneen demokraattipuhemies Nancy Pelosi toteaa lausunnossaan, että Linick sai rangaistuksen kunniallisesta työstään perustuslain ja kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Pelosi ei kuitenkaan mainitse lausunnossaan Mike Pompeon nimeä.

– Presidentin on lakattava nämä jatkuvat kostoiskut niitä julkishallinnon työntekijöitä vastaan, jotka työskentelevät pitääkseen yhdysvaltalaiset turvassa, erityisesti nyt globaalin hätätilan aikana, Pelosin lausunnossa lukee.

Trump on aiemminkin erottanut ja siirtänyt pois tehtävistään viranomaisia, joiden presidentti on kokenut toimivan häntä vastaan.

Linickin nimitti tehtäväänsä Trumpin edeltäjä Barack Obama. Linickillä oli pieni rooli myös toimissa, jotka lopulta johtivat Trumpin virkasyytteeseen ja viraltapanovaatimuksiin.

Ulkoministeriön edustajan mukaan Linickin seuraaja on Stephen Akard, joka on aiemmin toiminut varapresidentti Mike Pencen avustajana. Viime vuodesta alkaen hän on ollut korkeassa virassa ulkoministeriössä.

Trumpin vankkana tukijana tunnettu Pompeo on viime kuukausina siirtänyt Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa oikealle. Hän on muun muassa levittänyt tutkijoiden vääränä pitämää teoriaa, jonka mukaan koronaviruspandemia sai alkunsa kiinalaisesta laboratoriosta.

56-vuotiaan Pompeon uskotaan mahdollisesti haaveilevan presidenttiydestä. Osa republikaanikollegoista kuitenkin toivoisi Pompeon mieluummin palaavan kotiosavaltioonsa Kansasiin taistelemaan paikasta senaatissa.

Lue myös:

Trumpin Obama-syytösten ryöppy ei laannu – senaatin lakivaliokunnan puheenjohtaja kieltäytyi kutsumasta Obamaa kuultavaksi keskellä vakavaa koronakriisiä

Useimmat ruoat ovat siitä erityisiä tuotteita, että ne ovat parhaimmillaan tuoreina. Ja vaikkakin jotkut hienoina pidetyt juustot kypsyvät pitkään, on niilläkin usein parasta ennen -ajankohtansa.

Ranskassa juustojen menekki on koronakriisin myötä vähentynyt rajusti, minkä takia tuhansia tonneja juustoja uhkaa päätyä poisheitettäväksi. Maassa vedotaankin nyt kuluttajiin juuston käytön lisäämiseksi.

Mutta mikä tilanne on koko elintarviketeollisuuden näkökulmasta Suomessa? Onko tälläkin edessä laajamittainen myymättä jääneiden tuotteiden hävittäminen? Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja vastaa.

– Elintarvikeyritykset ovat keksineet luovasti erilaisia tapoja sellaisten tuotteiden myymiselle. Yritykset pyrkivät välttämään ruokahävikkiä kaikin mahdollisin keinoin esimerkiksi myymällä ravintoloille tarkoitettuja tuotteita kuluttajille. Tuotteita ei hävitetä ellei ole aivan pakko.

Mihin elintarviketeollisuuden aloihin koronakriisi on vaikuttanut kaikkein voimakkaimmin?

– Kaikkein eniten negatiivisesti koronakriisi on vaikuttanut elintarvikeyrityksiin, jotka toimivat food service -sektorilla. Ravintoloiden, kahviloiden ja muiden ruokapalveluiden loppuminen on ajanut monen elintarvikeyrityksen tuotannon alas. Päivittäistavarakaupalle elintarvikkeita tuottavien yritysten osalta suurimmat vaikutukset ovat olleet kysynnän suuret vaihtelut, työvoiman saatavuuteen ja logistiikkaan liittyvät kysymykset sekä suojavarusteiden, pakkausmateriaalien sekä kaikkien raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen.

Mitkä alan yrityksistä ovat selvinneet vähimmällä?

– Kukaan ei ole selvinnyt vähällä. Ne yritykset, joiden tuotteiden pääasiallisin jakelukanava on päivittäistavarakauppa ja jotka ovat pystyneet sopeuttamaan tuotantonsa kaupan tarpeisiin, ovat koronakriisin ensimmäisessä vaiheessa menettäneet vähemmän myyntiä kuin ne, joiden pääasialliset myyntikanavat ovat food service -sektorilla.

Ovatko jotkut elintarviketeollisuuden alat hyötyneet koronasta, mitkä?

– Hyötyjiä on vaikea löytää. Erityisesti peruselintarvikkeiden kuten pastan, riisin, perunoiden, lihan, jauhojen ja erilaisten säilykkeiden kysyntä on kasvanut, mutta toisaalta korkeamman jalostusarvon tuotteiden kysyntä on laskenut. Tuotannon uudelleenohjaaminen vähittäiskauppakysyntää vastaavaksi aiheuttaa lisäkustannuksia eikä aina ole edes mahdollista lyhyellä aikavälillä. Peruselintarvikkeiden kysynnän kasvu ei ole korvannut kysynnän vähentymistä food service-sektorilla.

Ovatko elintarviketeollisuusyritykset joutuneet muuttamaan prosessejaan koronaepidemian takia?

– Muutoksia on voitu tehdä esimerkiksi yritysten toimintatavoissa vuoronvaihtoihin liittyen, jotta turhia kontakteja eri tiimeissä työskentelevien ihmisten välillä pystyttäisiin välttämään tai myyntitoimintoja on siirretty asiakastapaamisista etätapaamisiksi. Mutta nyt jo pohditaan, miten tuotelinjastoa ja valikoimaa on mukautettava koronan jälkeiseen maailmaan.

Kuinka suuriksi arvioitte euromääräisesti koronakriisin vaikutukset Suomessa toimivalle elintarviketeollisuudelle?

– Kokonaisvaikutusta on mahdotonta arvioida tässä vaiheessa. Vaikutukset koostuvat monista eri tekijöistä. Pelkästään ravintoloiden sulkemisesta johtuneet myynnin menetykset ovat koko elintarviketeollisuuden tasolla useita kymmeniä miljoonia euroja kuukaudessa.

Miten koronaepidemia on näkynyt elintarvikkeiden viennissä?

– Elintarvikkeet ovat toistaiseksi liikkuneet pääosin hyvin, mutta maailman laajuisesti kuljetuksissa ja logistiikassa on ollut jonkin verran katkoja ja myöhästymisiä. Merikonttien saatavuudessa on ollut jonkin verran hitautta ja puutetta eli Aasian maihin suuntautuvassa viennissä on ollut haasteita. Merirahdin kustannukset ovat nousseet. EU-sisämarkkinoilta ei ole kantautunut tietoja merkittävistä ongelmista.

Onko joistakin elintarviketeollisuuden tarvitsemista tuontiraaka-aineista ollut pulaa, mistä?

– Vielä ei ole nähtävissä mitään olennaista tuontiraaka-ainetta, josta olisi puutetta. Esimerkiksi Intiasta ja Etelä-Amerikasta tulevien mausteiden osalta on ollut pientä viivettä. Pakkausmateriaalien ja -tarvikkeiden, kuten etikettien, toimitusajat ovat jonkin verran venyneet.

Millaiset asiat ovat suurimpia haasteita elintarviketeollisuudelle koronakriisistä ulospääsyn kannalta?

– Työntekijöiden terveys on kaikista merkittävin tekijä elintarviketeollisuuden toimintakyvyn kannalta. Sairastavuus on ollut pientä, mutta mikäli epidemia laajenee ja tartuntatapaukset lisääntyvät, aiheuttaa se elintarvikeyrityksissä ongelmia. Keskeisiä ovat myös food service -sektorin avautuminen sekä yleisesti kuluttajien luottamuksen palautuminen omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja liikkeelle lähteminen.

Peruskoululaiset palaavat takaisin kouluihin ja me haluamme kuulla vanhemmilta, miten koronaviikot menivät kotona koululaisten kanssa. Kerro meille pienet tai isot kommelluksesi ja opitko niiden avulla jotakin.

Esimerkiksi eräs vanhempi huomasi, ettei etäopetuksesta selviä välttämättä edes lehmänhermoilla kiukustumatta.

Luulin pitkään, ettei “kotikoulu” käy hermoilleni. Kuinka väärässä olinkaan! Viidennellä viikolla mokasin totaalisesti. Esikoinen vinkui taas vinkumistaan, ettei osaa tehtäviään, vaikka oli vain laiska. Päädyin keskustelemaan hänen kanssaan äänekkäästi asiasta. Eli käytännössä huusin ja kiroilin - ja tietysti kuopuksella oli samaan aikaan Teams-kokous menossa ja mikki auki. Voi sitä häpeän määrää! Sittemmin olen niellyt kiukkuani siihen asti, kun videokokoukset ovat ohi. Hyvä, että lapset pääsevät kouluun ja me kaikki lepuuttamaan hermojamme.

Etäopetus on vaatinut paljon myös vanhemmilta: jotkut vanhemmat ovat olleet ihmeissään lasten koulutehtävistä ja joutuneet muun muassa suunnittelemaan lasten tanssiteosta tai opettelemaan virkkausta.

Eräs äiti Pirkanmaalta kertoo, kuinka lapsen äidinkielen kirjaesitelmän auttaminen meni överiksi.

Meillä kävi nolosti, kun pilkunviilaajan perfektionismi yhdistyi palautuspäiväkriisiin. Istuimme koneelle, että edes jotain tulisi tehdyksi. Siinä yhdessä keskustellen, kirjaa selaten ja kielivirheet tarkastaen esitelmästä tuli huomattavasti parempi yläkoululaisen tavalliseen tasoon verrattuna. Sitten opettajalta tuli Wilma-viestiä, että pitäisi keskustella oppilaan kanssa siitä, miten esitelmä oli tehty. Sillä hetkellä vasta todella tajusin, että olin sabotoinut opettajan mahdollisuudet arvioida lapsen oman osaamisen tasoa. Olin yli-innokas apuope enkä tajunnut auttamisen rajoja. Lapsen onneksi ymmärtäväinen opettaja päätti kuitenkin antaa tehtävästä hyväksytty-merkinnän ilman arvosanaa, kun se oli kuitenkin yhdessä opiskellen tehty.

Voit kertoa oman muistosi klikkaamalla alapuolella olevaa painiketta.

Suomen uusiin hävittäjähankintoihin on tulossa "kuukausiluokan" viivästys, kertoo TV1:n Ykkösaamun haastattelussa Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen.

Syynä on vallitseva koronatilanne, mistä johtuen kaikkia neuvotteluja ei ole Kivisen mukaan kyetty käymään aikataulun mukaisesti.

– Tarkoitus on, että (kuluvan) vuoden lopussa Suomi lähettää tarjouspyynnön eri kandidaateille ja ensi vuoden aikana saadaan lopulliset vastaukset. Sen jälkeen puolustushallinto vie oman esityksensä valtioneuvoston päätettäväksi, Kivinen listaa.

Ja lisää:

– Kuukausiluokan viiveellä ei ole merkitystä.

Uudet hävittäjät on määrä hankkia Suomelle vuoteen 2025 mennessä. Nykyiset Hornet-hävittäjät poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä.

"Tarkkoja hintatietoja ei ole vielä"

HX-hankkeen hintaluokka pyörii noin kymmenessä miljardissa euroissa. Tarjouksia on tällä hetkellä viisi. Kivisen mukaan tarkkoja hintatietoja ei ole tällä hetkellä yhdestäkään.

– Meillä ei ole tässä vaiheessa yhdestäkään koneesta tarkkoja käyttökustannustietoja. Ne tulevat vasta lopullisen tarjouksen mukana, niin kuin tarkat hintatiedotkin.

Samalla Kivinen kuittaa mediassa olleita tietoja siitä, että yhden konekandidaatin käyttökustannuksista ei oltaisi saatu tai annettu riittävän tarkkoja tietoja.

– Yksityiskohtaisia numeroita käyttökustannuksista ei ole vielä olemassa, Kivinen kertaa.

Hävittäjäkauppoja suunniteltaessa on puhuttu Hornetien "täysimääräisestä korvaamisesta". Kivinen vastaa, että puolustusvoimien kannalta täysimääräisyydellä viitataan kunkin ajanjakson turvallisuusympäristön vaatimuksiin.

Kuittaa konsultoivansa hankintojaan vain vaimonsa kanssa

Ykkösaamussa Kiviseltä tivattiin sopivista karenssiajoista. Huhtikuussa selvisi, että Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg toimi konsulttina oman yrityksensä kautta yhdelle ehdolla olevista hävittäjävalmistajista, yhdysvaltalaiselle Lockheed Martinille.

Lännen Median tietojen mukaan reserviin siirtyneen Lindbergin puolen vuoden karenssiaika oli vielä kesken, kun hän perusti konsulttiyrityksen ja jätti asian ilmoittamatta puolustusministeriölle.

Karenssilla viitataan siihen, että komentajan pestin päätyttyä Lindberg oli allekirjoittanut puolustusministeriön kanssa karenssisopimuksen, jonka kuuden kuukauden rajoitusaikana hän ei voinut esimerkiksi voinut aloittaa aiempiin tehtäviinsä liittyvää elinkeinon- tai ammatinharjoittamista.

Pian Lindbergin konsultoinnin tultua julki puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) ja presidentti Sauli Niinistö päättivät, että ulkopuolisten konsulttien käyttö hävittäjähankkeessa saa loppua.

Myös Lockheed Martin irtisanoi sopimuksen, jonka se oli tehnyt Lindbergin konsulttiyrityksen kanssa.

Ykkösaamun haastattelussa Kivinen ei suoraan vastaa, onko hänen mielestään puolen vuoden karenssiaika liian lyhyt. Hieman siihen suuntaan voisi ehkä tulkita.

– No, se on tapauskohtaista. Puolustushallinto on esittänyt, että karenssiaika voisi olla kaksikin vuotta.

– Omalta kohdaltani voisin sanoa niin, että minäkin olen tällaisen karenssisopimuksen allekirjoittanut, mutta minä en tule konsultoimaan hankinnoista kenenkään muun kuin oman vaimoni kanssa ja nekin koskevat oman talouden hankintoja, Kivinen tuumaa.

Entä onko Lindbergin konsultointiajalla vaikutusta Suomen lopulliseen päätökseen hävittäjähankinnoista?

– Sitten nähdään, kun prosessi menee eteenpäin tuleeko jotain vaiheita, jossa tämä voisi tulla esiin.

"Turvallisuusympäristö on laajempi kuin pelkkä Venäjä"

Nykyisten Hornetien on määrä poistua käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Niiden ylläpito tulisi Kivisen mielestä pitkään jatkuessaan kalliiksi ja ne olisivat vuonna 2030 jo vanhentuneita tekniikaltaan ja siten vaarantaisivat puolustuskyvyn, jos kriisi tulisi eteen.

– Täytyy muistaa, että kyseisen saman Hornet-mallin käyttäjämaat vähenevät ympärillä koko ajan. Eli ylläpito- ja päivityskustannukset tulisivat kasvamaan, Kivinen antaa esimerkin.

– Tässä täytyy muistaa, millaista suorituskykyä 2030-luvulla ja siitä eteenpäin tarvitaan. Meillä pitää olla täysimääräinen kyky operoida siinä turvallisuusympäristössä niin kuin hornetit nyt kykenevät operoimaan.

Tarkoittaako tämä siis asevoimien kehittämistä Venäjän asevoimiin peilaten?

– Turvallisuusympäristö on laajempi käsite kuin pelkkä Venäjä. Sotilaallista potentiaalia tässä ympäristössä on 2030-luvulla ihan riittävästi ja meidän täytyy kyetä siinä ympäristössä oikealla tavalla ja uskottavasti operoimaan, Kivinen toteaa.

Lue lisää:

Suomi tekee miljardikaupat ja ostaa hävittäjät, joiden toimivuudesta ei ole takeita enää 2040-luvulla – silti ostamatta jättäminen ei ole vaihtoehto

Kirja: Väärä päätös hävittäjäkaupoissa merkitsisi jopa kymmenen miljardin hukkainvestointia – Hävittäjävalinta ratkaisee ilmavoimien suorituskyvyn vuosikymmeniksi

Mies ja nainen istuvat sohvalla lähekkäin. Katse on intensiivinen.

Kuvan päällä on teksti: Tässä on niin hyvä.

Sydän.

Toisessa kuvassa pariskunta seisoo hississä ostoskassit kädessään. He hymyilevät kameralle peilin kautta.

Ne onnelliset prismaperhevanhemmat.

Kolmannessa kuvassa mies, nainen ja neljä lasta. Maailman paras perhe, kuvailu kuuluu. Kolme sydäntä.

Kuvien ja tekstien takana on Samuel Jyrinki: 31-vuotias sosiaalisen median vaikuttaja Keski-Uudeltamaalta.

Herkkä mies, sillä nimellä hänet tunnetaan.

Yhdessä julkaisussa Jyrinki kertoo rakastavansa urheilua. Jalkapalloa, jääkiekkoa, juoksemista.

Seuraavassa hän pohtii mieskuvaa ja sen ahtautta. Kuinka paljon mies voi ehostaa itseään vai voiko ollenkaan? Miksi mies häpeää sitä, että käyttää aikaansa kauneudenhoitoon?

Jyringin kynnet on maalattu mustiksi ja pitkät hiukset suittu taaksepäin.

Hän haluaa osoittaa, että mies voi olla monta asiaa. Ja että sen kaiken voi sanoa ääneen ja olla silti sitä, mitä on. Mies.

Uusi polvi

Nyt kynnet ovat paljaat ja päälaella man bun, miesnuttura.

Samuel Jyrinki on tullut puhumaan siitä, mistä puhuu blogissaan ja kuvapalvelu Instagramissa muutenkin: miehenä olemisesta.

Se on murroksessa, on Jyrinki huomannut. Hän itse kokee voivansa ilmaista mieheyttään vapaammin kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Eikä hän ole ainoa.

– Meillä on yhä enemmän nuoria, jotka ovat entistä vapaampia niistä sukupuolinormeista, joiden keskellä olen itse kasvanut. Mieskuva on laajentunut. On iso skaala erilaisia miehiä, ja se näkyy.

Jyrinki puhuu ennen muuta sosiaalisesta mediasta.

Kun hän alkoi kirjoittaa mieheydestä – kipuilla sitä, niin hän sanoo – blogiinsa viitisen vuotta sitten, vertaistukea oli tarjolla vain vähän.

Enää olo ei ole yhtä yksinäinen. Viime aikoina muutkin miehet ovat alkaneet käsitellä sosiaalisen median kanavissa aiempaa avoimemmin samoja aiheita kuin Jyrinki: perhettä, tunteitaan, seksuaalisuutta.

Kynnys kirjoittaa miehuudesta ja rikkoa stereotypioita on madaltunut selvästi, Jyrinki arvioi. Hän kiittää siitä "uutta sukupolvea", kuten tubettajia.

– Miehenä olemista sanallistetaan ja erilaisuutta kirjoitetaan auki eri tavalla kuin ennen. Nuoret näkevät nyt aivan uudenlaista miehen mallia.

Jyringin kuvailema murros on näkynyt myös perinteisessä mediassa. Esimerkiksi Yle on julkaissut vuoden aikana useita mieheyttä käsitteleviä artikkeleja:

• Amerikan psykologiyhdistys: Perinteinen miehen malli vahingoittaa monia miehiä ja poikia
• Tuukka Tervosen kolumni: Ei ole yhtä tapaa olla mies – miehisyyteen kuuluu toksista maskuliinisuutta ja runoilevia mekkosankareita
• Paula Tiessalo: Osa pojista ja miehistä kasvaa häpeämään sukupuoltaan ja on hukassa maskuliinisuutensa kanssa

Tutkijakin tunnistaa ilmiön. Hän kytkee sen yllättävään yhteyteen: seksuaalista ahdistelua vastustavaan, maailmanlaajuiseen Me too -liikkeeseen.

Se on ollut vedenjakaja monella tapaa.

Muutos tuli yhtäkkiä

Yhdysvalloista alkanut Me too löi yhdessä yössä laineensa Suomeenkin vuoden 2017 lopulla.

Kyseessä oli valtava ilmiö, jossa naiset jakoivat kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #metoo.

• Lue lisää Me toon vaikutuksista: Vuosi Weinstein-paljastuksista – Mitä #metoo-kampanja on saanut aikaan, mitä ei?

Nyt ilmiö näkyy aiempaa monipuolisempana puheena mieheydestä, sanoo Leena-Maija Rossi. Hän toimii taidehistorian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa, mutta on erikoistunut urallaan juuri sukupuolentutkimukseen.

– Me too on selvästi tuonut mukanaan tietynlaista puhetta miehistä ja mieheydestä. Sitä ovat esittäneet miehet itse. He ovat suhtautuneet hyvin kriittisesti niin sanottuihin perinteisiin miehen malleihin, Rossi toteaa.

Puhe on itsereflektiota. Oman toimintansa arviointia ja tarkastelua, tutkija selittää.

– Moni mies koki Me toon yhteydessä, että heidän täytyy ottaa julkisesti kantaa ja irtisanoutua ahdistelevan miehen kuvasta. Kertoa julkisesti, että on muunkinlaista mieheyttä.

Rossi mainitsee käsitteen hegemoninen maskuliinisuus. Se tarkoittaa, että kulttuurissa on olemassa yksi tietynlainen maskuliinisuuden muoto, joka on muita ylivoimaisempi ja jota kohti jokaisen miehen tulisi pyrkiä. Tässä ajattelussa kaikki muut maskuliinisuuden muodot ovat Rossin mukaan hierarkiassa alempana.

Enää tällainen asetelma ei ole tosin samanlainen itsestäänselvyys.

– Sosiaalinen media mahdollistaa sen, että esiin pääsee monenlaisia ääniä. Se on sen hyvä puoli. Voi ajatella, että tässä mielessä sosiaalinen media koettelee tai jopa murentaa hegemonista maskuliinisuutta.

Isyys herätti kivun

Samuel Jyrinki alkoi kyseenalaistaa mieheyteen liitettyjä mielikuvia ja odotuksia tultuaan ensimmäisen kerran isäksi.

Isyys nosti pintaan vanhan kivun, hän kuvailee.

– Isyyteen ja perheenpäänä olemiseen liittyy vielä enemmän vaatimuksia siitä, millainen miehen pitää olla. Ja ennen kaikkea miten perheenisä saa näyttäytyä miehenä.

Jyrinki on koulutukseltaan sosionomi ja työskentelee kunnan sosiaalitoimessa. Hän alkoi kirjoittaa blogiaan vaimonsa suosituksesta.

Kirjoittamisella ja ääneen puhumisella on ollut myös terapeuttinen vaikutus. Jyrinki kertoo hyväksyneensä, että on sellainen mies kuin on. Ja se on ihan okei.

Me toon jälkeisessä, tiedostavassa miespuheessa on Leena-Maija Rossin mukaan tärkeää se, että uskaltaa näyttää tunteensa ja suhtautua kriittisesti sellaisiin mieheyden muotoihin, joita ei koe omakseen.

Monesti mukana on myös sukupolvikritiikkiä. Miehet saattavat todeta, etteivät halua toistaa sellaisia sukupuolen malleja, joita heidän omat isänsä ovat edustaneet.

– Toki täytyy muistaa, että isissä on monenlaisia miehiä. Esimerkiksi oma isäni on 86-vuotias feministi. Ei voi ajatella, että sukupolvet olisivat yhtenäisiä, Rossi huomauttaa.

Tämän päivän puheessa miehistä ja sukupuolista on kuitenkin paljon uutta. Pelkkä sanasto on runsastunut suuresti kymmenen viime vuoden aikana.

– Meille on tullut esimerkiksi uusi hyvä termi muunsukupuolinen. Se on sellainen, johon monet voivat samastua. Se kertoo, että sukupuoli on hyvin muuntuvainen asia.

Ilmiö paisuu

Jyrinki ei ole ainoa esimerkki uudenlaisesta miespuheesta sosiaalisessa mediassa.

Toinen tuore esimerkki on Instagramiin tammikuussa perustettu Miesplus-yhteisö. Tilillä on reilut 6 000 seuraajaa, ja sitä voisi luonnehtia eräänlaiseksi virtuaaliseksi nuotiopiiriksi: miehet kertovat tilillä omista kipupisteistään, vaikkapa mielenterveydestä tai lapsuudestaan.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

Yhteisö on olemassa vertaistuen vuoksi, kertoo Miika Saksi, yksi tilin perustajista ja ylläpitäjistä.

Tavoite on sama kuin Jyringillä. Kun lukee muiden miesten ajatuksia ja kokemuksia, saattaa havahtua, että itsestäkin on tuntunut samalta. Se taas voi selkeyttää omia tunteita ja normalisoida niitä.

Saksi uskoo Miesplus-yhteisön monipuolistavan mieskuvaa osaltaan. Hän kertoo omakohtaisen esimerkin: ennen puolta viime vuotta Saksi ei ollut pitänyt itseään varsinaisesti miehenä.

Jo sana mies edusti hänelle sitä, että ei näytä tunteitaan ja on väkivaltainen.

– En halunnut olla sellainen. Ajattelin, että olen ihminen enkä nimenomaan mies. Nykyään muiden miesten avautumisten kautta olen tullut siihen tulokseen, että kyllä minä mies olen, kun en kerran mikään muukaan.

Vaikea päätös

Samuel Jyrinki myöntää, että välillä häntä on jännittänyt. Aina silloin tällöin hän on jäänyt pohtimaan, miten julkaisuun suhtaudutaan ja reagoidaan. Onko hän muiden silmissä mies enää ollenkaan.

Toistaiseksi vaikein päätös on ollut kertoa, että hän on vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluva biseksuaali – siis vähemmistön edustaja uskonnollisessa yhteisössä, jossa hänen seksuaalisuuttaan ei välttämättä katsota hyvällä.

– Mietin pari viikkoa sormi napin päällä täristen, voinko julkaista tekstin. Lopulta julkaisin.

Juttu jatkuu kuvaupotuksen jälkeen.

Hän sanoo puhuvansa asioista avoimesti, koska niin tekemällä hän saa myös itselleen enemmän tilaa toteuttaa itseään. Jos samalla tulee laajentaneeksi mieskuvaa, vielä parempi.

Tutkija Leena-Maija Rossi uskoo, että herkkyyttä ja moninaisuutta korostavalle miespuheelle on tarvetta. Hän lähestyy asiaa ihmisten välisen tasa-arvon näkökulmasta: Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta täälläkin on yhä asioita, joissa on parantamisen varaa – minkä Jyringin edustama miespuhe osoittaa.

Rossi toivoo, että kaikessa sukupuolta koskevassa keskustelussa päästäisiin ennen pitkää eroon vastakkainasettelusta. Esimerkiksi feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta esiintyy kaikissa sukupuolissa.

Siksi vastakkainasettelu sukupuolten välillä, saati sisällä, ei ole hedelmällistä, hän sanoo.

Ei yhtä tapaa olla mies

Vastakkainasettelua keskustelussa kuitenkin esiintyy.

Jyringin mieleen on jäänyt muun muassa toimittaja Sanna Ukkolan Iltalehdessä taannoin julkaistu kolumni, jossa tämä vaati miehiä olemaan miehiä, tahdottomien lapatossujen sijaan.

Jyrinki kirjoitti kolumnille vastineen ja esitti, että jokainen saa olla mitä on eikä se, että ilmentää mieheyttä totutusta poikkeavalla tavalla, tee kenestäkään lapatossua.

– Naiset tykkäävät erilaisista miehistä. Joku tykkää herkemmästä ja joku toinen machommasta.

Hänen ydinviestinsä on tämä: Ei ole vääriä tapoja olla mies. On vain vaihtoehtoisia tapoja.

– Se, miten laajana näemme mieskuvan, vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin. Jos empatia lisääntyisi miesten keskuudessa ja tunnetaidot kasvaisivat, se todennäköisesti vaikuttaisi miesten hyvinvointiin laajasti. Sitä kautta se vaikuttaisi myös monen perheen ja parisuhteen hyvinvointiin.

Jyringin Instagram-tilin kuvauksessa lukee normien rikkomisen, yhdenvertaisuuden ja rakkauden puolesta.

Sydämiä on kaksi.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 17. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Henna Helne kirjoitti tietokirjan pojista ja järkyttyi: "Muotti, mihin pienet pojat kasvavat, on yllättävän kapea"

Ahtaat sukupuoliroolit kaventavat yhä monien poikien elämää – Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Itsekin välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus vielä häiritsee osaa pojista"

Riku Rantala: Miehuus nousee pelosta, ja tätä naiset eivät ymmärrä

Poliisi löysi perjantaina 15.5.2020 Tervosta miehen ruumiin.

Henkilöllisyys varmistetaan kuolemansyyn tutkinnan yhteydessä. Poliisi pitää todennäköisenä, että löydetty vainaja on iisalmelainen Juuso Sirviö, jonka epäillään joutuneen henkirikoksen uhriksi 6.5.2020 Tervossa.

Poliisin esitutkinta on asiassa kesken.