Vähän ennen aamukahdeksaa Helsingin Pasilan peruskoulun pihalla on rauhallista. Muutama koululainen on saapunut paikalle ajoissa, mutta suurin osa ilmestyy pihaan kahdeksan jälkeen.

Suurta jälleennäkemisen riemua ei ole havaittavissa - se johtunee siitä, että koululaiset ovat ottaneet neuvosta vaarin ja muistavat pitää vielä etäisyyttä. Iso osa peruskoululaisista on ollut etäkoulussa 18. maaliskuuta alkaen.

Koulun henkilökunta alkaa jakaa oppilaille ohjeita. Pidetään turvaväli, pestään kädet vedellä ja saippualla, ei tungeksita eikä kosketa kaveriin tai kaverin tavaroihin. Oppilaat jakautuvat väljiin jonoihin, ja ensimmäisen luokan opettajat Essi Merjovirta ja Milla Vainio johdattavat joukkonsa luokkiin.

Sisällä jokainen riisuu ulkovaatteensa käytävän naulakoihin: sen jälkeen alkaa käsien pesu. Oppilaat jakautuvat luokan vesipisteelle ja vessoihin. Vesi kohisee ja käsiä hangataan, ohjeet on kuultu ja vastaanotettu. Aikuiset organisoivat ja auttavat.

Koulupäivä käynnistyy kuulumisten vaihdolla. Ensin Essi Merjovirta muistuttaa, että koulussa pyydetään lupa puhumiseen ja luokassa puhuu yksi ihminen kerrallaan.

Sitten kysellään: oliko kivaa palata kouluun? Oliko etäkoulussa mukavaa? Riitelitkö kotona sisarusten kanssa? Mielipiteensä kysymykseen saa kertoa peukulla. Peukku ylös, alas tai jotain siltä väliltä. Suurin osa palasi kouluun mielellään, ja moni oli riidellyt sisarustensa kanssa. 25 lapsen ryhmästä paikalla on 23, eli lähes kaikki. Tilanne on sama toisella ensimmäisen luokan ryhmällä.

Mitä sitten tapahtui? Yle seurasi ensimmäisen luokan paluuta lähiopetukseen. Katso kuvareportaasi alta, ja tutustu sen jälkeen itse koulupäivästään raportoineiden yläkoululaisten tunnelmiin.

Ensimmäisen luokan oppilaat jatkoivat torstaina koulupäiväänsä varttia yli kahteentoista. Iltapäivällä opettaja Essi Merjovirta kertoo, että oppilaat tuntuivat viihtyvän koulussa. Opettajan mukaan myös koronaviruksen aiheuttamat toimeenpiteet olivat oppilailla hyvin hallussa.

- Ekaluokkalaiset ovat superhalailijoita. Nyt kukaan ei tullut yllättäen halaamaan opea. Huomaa kyllä, että näistä asioista on puhuttu kotona, Merjovirta toteaa.

Aiemmin Merjovirta on kätellyt oppilaansa koulupäivän jälkeen. Nyt kättely on luonnollisesti pannassa. Nähtäväksi jää, kuinka pitkään. Lähiopetus jatkuu Suomessa kuitenkin näillä näkymin toukokuun loppuun.

Yläkoululaiset innoissaan: ihanaa nähdä kavereita, rentoa päästä kouluun

Myös yläkouluilla on tehty erityisjärjestelyitä kouluun paluuta varten. Esimerkiksi koulun alkamisaikoja ja ruokailuja on porrastettu. Liian suurien joukkojen muodostumista vahditaan välitunneilla.

Osa nuorista on kaivannut kovasti takaisin kouluun. Jo maaliskuun lopulla Yle uutisoi, miten koronavirus ja poikkeusolot muuttivat parissa päivässä asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan.

Yle pyysi myös neljää yläkoululaista kertomaan kuvien avulla, millainen ensimmäinen päivä koululla oli, ja millaisia ajatuksia se herätti.

Kasiluokkalainen Hedie Gharbalgir: "Kun meni kouluun, tajusi että hei, tää onkin vakavampi juttu"

Ysiluokkalainen Lukas Vilpas: "Tuli sellainen ala-astefiilis"

Seiskaluokkalainen Anni Rokka: "Käsiä pestiin koko ajan"

Seiskaluokkalainen Kirsti Seppälä: "Osasin varautua rajoituksiin"

Tunnelma Tallinnan satamassa on odottava. Päivän ensimmäistä Helsingistä saapuvaa lauttaa vastaan on tullut pieni joukko ihmisiä.

Tallinnalainen Eha Remmel odottaa ystäväänsä Monyka Tallia.

Tall työskentelee helsinkiläisessä sairaalassa, mutta käy säännöllisesti Virossa tapaamassa perhettään ja ystäviään. Nyt hän ei ole päässyt Viroon kahteen kuukauteen.

Kun Tall astuu ulos terminaalin ovista, ystävykset tervehtivät toisiaan turvallisesti parin metrin etäisyydeltä. Molemmilla oli kasvojensa suojana maskit.

– Olemme pitäneet joka päivä yhteyttä videopuheluiden ja sosiaalisen median kautta, Remmel kertoo.

– Ehalla oli tällä viikolla syntymäpäivät. Juhlimme niitä virtuaalisesti. Sytytin hänelle kynttilöitä, laitoin kukkia maljakkoon ja leivoin kakun, Tall sanoo.

Juhlinta jatkuu nyt kasvotusten. Tall kaivaa repustaan syntymäpäivälahjan, samettisen laukun, jonka ojentaa Remmelille. Remmel yllättyy.

– Oi, syntymäpäivälahja! Kiitos!

Jo lauantaina takaisin Suomeen

Tallinnalaiset Stanislav Kuzmin ja Viktoria Andreva eivät turvaväleistä välitä, vaan halaavat toisiaan satamassa pitkään.

– Tämä on ensimmäinen halaus kahteen kuukauteen, Andreva sanoo.

Kuzmin on asunut ja työskennellyt Helsingissä jo seitsemän vuotta, mutta käy tavallisesti Tallinnassa noin kerran viikossa. Kahden kuukauden ero tyttöystävästä on tuntunut pitkältä, vaikka pariskunta onkin soitellut päivittäin videopuheluita.

He aikovat viettää seuraavat kaksi päivää tiiviisti yhdessä. Koronatartuntaa he eivät pelkää.

– Meillä kummallakaan ei ole mitään oireita, joten rehellisesti sanottuna tartunta ei pelota lainkaan, Kuzmin sanoo.

Kuzminin täytyy lähteä takaisin Suomeen jo lauantaina, sillä sunnuntaina odottaa työvuoro Helsingissä.

Suomesta tulevien ei tarvitse jäädä Virossa karanteeniin – eikä sellaiseen työmatkapendelöijillä olisi mahdollisuuttakaan.

Lähes kaikki Tallinnan satamassa Ylelle kommentteja antaneet ihmiset aikovat lähteä takaisin Suomeen jo viikonloppuna.

Karanteenisäännöt Suomessa tiukemmat

Suomi sen sijaan vaatii kaikkien rajan yli maahan tulevien jäävän kahdeksi viikoksi omaehtoiseen karanteeniin, jonka aikana pitää välttää muualla kuin työpaikan ja kodin välillä liikkumista.

Sääntöä on kritisoitu utopistiseksi.

Muun muassa Suomen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoi Rakennuslehdelle, ettei karanteenisuositusten noudattaminen ole mitenkään mahdollista virolaisille rakennustyöntekijöille, sillä nämä majoittuvat Suomessa niin ahtaissa ja huonoissa oloissa.

Harjuniemi pitääkin työmatkapendelöinnin sallimista huolestuttavana ja pelkää koronatartuntojen määrän kääntyvän sen seurauksena nousuun.

Myös Viron hallituksen asettaman koronavirusneuvoston johtaja, virologian professori Irja Lutsar on kritisoinut työmatkaliikenteen avaamista.

Lutsar sanoi tällä viikolla Postimees-lehdelle, että Suomesta tulevat matkustajat pitäisi laittaa Virossa pakolliseen neljäntoista päivän karanteeniin, sillä koronavirustartuntoja on Suomessa Viroa enemmän. Lisäksi tulijoille pitäisi hänen mukaansa tehdä virustestit.

Laivat panostavat hygieniaan

Tallinan satamassa matkustaja toisensa jälkeen lipuu alas terminaalin liukukäytävää. Muutamilla on suunsa edessä maski, suurimmalla osalla ei.

Yhteensä laivasta astelee ulos muutamia kymmeniä ihmisiä.

Vaikka Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivien lauttojen lipunmyynti on alkanut rauhallisesti, laivat varautuvat myynnin vilkastumiseen. Esimerkiksi Tallink on päättänyt lisätä Star-pikalaivan vuoroja Helsinki-Tallinna-välillä, jotta laivavuorot eivät tulisi vaarallisen täyteen.

Helsingissä rakennusalalla työskentelevän Ailar Meedlan mukaan turvallisuuteen ja hygieniaan oli kiinnitetty laivassa selvästi tavallista enemmän huomiota.

– Laivan lattiassa oli joka puolella merkkejä, joissa neuvottiin pitämään kahden metrin väliä muihin matkustajiin. Desinfiointiaineita oli myös tarjolla paljon, Meedla kertoo.

Turistit eivät vielä Viroon pääse

Suomesta Viroon saapuvan pitää pystyä tarvittaessa esittämään todistus tai dokumentti, jonka perusteella hänellä on rajanylitysoikeus. Sellainen voi olla esimerkiksi työsopimus tai todistus Virossa opiskelusta. Hyväksyttäviä syitä ylittää raja ovat myös muun muassa perhesyyt, kuten häät tai hautajaiset Virossa.

Huomenna perjantaina Viro, Latvia ja Liettua avaavat rajansa toisilleen muodostaen niin sanotun Baltian matkustuskuplan.

Myös Suomen liittymistä matkustuskuplaan on väläytelty, mutta toistaiseksi Virossa Suomen koronatartuntalukuja pidetään liian huolestuttavina.

Viroon mielivien suomalaismatkailijoiden pitää siis vielä odottaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Työmatkailu laivoilla alkoi – satamissa jaetaan ohjeita maahan saapuville, mutta Jarmar Kaupin kokemus oli niukka: Sanottiin vain tervetuloa

Yritykset koronakriisissä: Tallink Silja valmiina jatkamaan työmatkaliikennettä – turistiristeilyt voivat alkaa jo kesällä

Viron ulkoministeri haluaisi Suomen mukaan Baltian "matkustuskuplaan" – mutta ei vielä lähiviikkoina

Raumalainen Mia Koivisto valmistautuu jo perheensä tämän kesän lomamatkaan. Suuntana on tällä kertaa Itä-Suomi, jonne perhe suuntaa nyt ensimmäistä kertaa asuntovaunulla.

– Vaunuilussa on kivaa se, että ei tarvitse olla välttämättä mitään päämäärää. Vaan lähtee johonkin suuntaan ja päättää pysähtyä johonkin.

Koivisto kertoo, että kotimaan matkailussa ainakin kansallispuistot kiinnostavat. Tavoitteena on vierailla niissä kaikissa. Kauniita luontokohteita Suomessa riittää yllin kyllin.

– Viime kesänä kävimme kahdeksassa kansallispuistossa, Koivisto kertoo.

Koiviston mukaan ulkomaanmatkailu ei ole juurikaan kiinnostanut sen jälkeen, kun perhe hankki asuntovaunun käyttöönsä. Koronakevät ei ole perheen suunnitelmia lomamatkasta juurikaan muuttanut.

– Kun pitää käsihygieniasta huolen, eikä lähde kipeänä matkaan, niin uskon, että maalaisjärjellä pärjää.

Matkailuajoneuvojen kysyntä räjähti huhtikuussa

Moni suomalainen perhe on suunnannut loma-ajatuksensa nyt kotimaan kumipyörämatkailuun ja matkailuajoneuvoihin.

Siitä kertovat tilastot. Alkuvuonna tammi–huhtikuussa matkailuautoja rekisteröitiin 525 kappaletta. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana rekisteröinnit jäivät 478 autoon. Vaunuja rekisteröitiin 224, kun vuotta aiemmin luku oli 208. Kaikkiaan kasvua on ollut siis vajaa kymmenen prosenttia.

Myös nettipalveluiden tilastot osoittavat kiinnostuksen räjähtäneen pilviin. J. Rinta-Joupin autoliikkeen tiedotteen mukaan yrityksen matkailuajoneuvojen nettisivuilla havaittiin huhtikuussa lähes kolminkertainen kävijämäärä vuoden takaiseen verrattuna.

Suomalaisten into matkailuajoneuvoihin muistuttaa koronakevään makaroni-ilmiötä eli kiinnostusta on ja kauppa käy.

– Matkailuajoneuvojen kysyntä ei näytä koskevan enää vain kokeneita karavaaniharrastajia. Poikkeusolojen vuoksi matkailuautoista ja karavaanituotteista on nyt kiinnostunut yhä useampi yleisesti matkustamisesta nauttiva suomalainen, sanoo J.Rinta-Jouppi Oy:n myyntijohtaja Markku Ala-Hakuni.

Etenkin käytettyjen ajoneuvojen markkinoilla kuhinaa

Matkailuajoneuvojen kysyntä painottuu edullisimpiin vaihtoehtoihin.

Paljon matkailuajoneuvoja Satakunnassa myyvän Rinta-Joupin Autoliikkeen Porin toimipisteessä on pulaa etenkin käytetyistä matkailuajoneuvoista. Kysyntä painottuu autoissa 20 – 30 000 euron ja vaunuissa 10 – 20 000 euron hintaluokkiin. Sillä rahalla saa jo muutamia vuosia retkeilyelämää nähneitä menopelejä.

– Niissä on kalliit kilometrit ajettu pois, letkauttaa automyyjä Olli-Pekka Männistö.

Tilannetta vaikeuttaa se, että vaihdossa tulevien matkailuajoneuvojen osuus kaupassa on pienentynyt. Vaihdossa tarjotaan paljon muita ajoneuvoja, kuten henkilöautoja ja jopa veneitä.

– Paljon uusia asiakkaita on tullut mukaan kuvioon ja ollut kiinnostuneita tuotteista, sanoo myyntipäällikkö Mikko Männistö.

Turvallista, jos noudattaa korona-ohjeita

Karavaanareiden kattojärjestön SF-Caravanin mukaan ainakaan toistaiseksi myyntipiikki ei ole näkynyt järjestön jäsenmäärässä.

Yhdistys ennakoi kuitenkin, että alkava kesä on erittäin vilkas myös matkailuautojen ja -vaunujen vuokraustoiminnassa. Moni haluaa kokeilla harrastusta ennen ostopäätöstä.

SF-Caravan ry:n toiminnanjohtajan Timo Piilosen mukaan leirintäaluematkailu on myös korona-aikana turvallista, mikäli noudattaa yleisiä määräyksiä ja ohjeita sekä järjestön karavaanailuun täsmentämiä ohjeita.

Varsinaisia ruuhkia Piilonen ei usko olevan tänä kesänä leirintäalueillakaan.

– Korostamme hygienian merkitystä kaikissa paikoissa niin käyttäjiltä kuin leirintäalueiden pitäjiltä. Matkailuajoneuvojen turvaväli leirintäalueilla on vähintään neljä metriä, joten turvaetäisyyden pitämisen pitäisi olla helppoa.

Lue lisää:

Kysyimme, miten korona muuttaa matkailua tänä kesänä Suomessa – ihmiset haluavat paikkoihin, joissa on "väljää"

Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut jatkuvat ensi maanantaina.

Kuntatyönantajat KT on päättänyt käynnistää uudelleen järjestökohtaiset neuvottelut kunta-alan työehtosopimuksesta. Kunta-alan neuvottelut jäivät tauolle valtakunnansovittelijan ratkaisuesityksen kaaduttua vapun alla.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, JHL, pitää tekoa vastuullisena ja toivoo, että koronapandemian vuoksi kiristyvässä taloustilanteessa saadaan sovittua kunta-alan palkankorotuksista pikaisesti.

– On välttämätöntä, että kiky-tunnit poistuvat myös kunta-alan työntekijöiltä. Talkootyön tekemiselle on saatava vihdoinkin piste, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine linjaa.

Vanhojen virka- ja työehtosopimusten noudattaminen jatkuu siihen saakka, kunnes saadaan sovittua uusista työehdoista.

Kunta-alan muut valtakunnansovittelijan yleisen ratkaisuesityksen pohjalta syntyneet sopimusratkaisut eli kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS ja kunnallisen tuntipalkkaisten työntekijöiden työehtosopimuksen TTES ovat jäissä niin kauan kunnes pääsopimukseen löytyy ratkaisu, kertoo JHL tiedotteessaan.

Neuvotteluissa kunta-alan henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt, joita ovat Julkisen alan unioni JAU, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.

Hallituksen tänään julkistama ja ilmeisimmin kesäkuun alussa haettavaksi tuleva yritystuki herättää monissa yrittäjissä ristiriitaisia tunteita.

Kiitosta saa se, että tuki on toimialasta riippumaton ja tarkoitettu nimenomaan vaikeasti sopeutettavien kustannusten tukemiseen.

Yrittäjien keskuudessa herättää kuitenkin paheksuntaa se, että aiemmin myönnetyt erityis- ja kehittämistuet vähennetään nyt tarjolla olevan tuen määrästä.

Kustannustuen suhteen on edelleen yrittäjien mielestä ilmoilla useita kysymysmerkkejä, kuten se miten saadun tuen määrä lasketaan.

Vaatekauppias odottaa lisätietoa tuen soveltamisesta

Helsinkiläinen vaatemerkki Makia on joutunut sulkemaan koronan johdosta kivijalkamyymälänsä sekä lomauttamaan osan henkilökunnastaan.

Hallituksen tänään julkistama kustannustuki tulee sille tarpeeseen.

– Hienoa olisi jos tämä tukimuoto olisi ollut haettavissa jo aiemmin, mutta pääasia, että se on nyt tulossa. Toivottavasti hakemusten käsittelyajat tulevat pysymään kohtuullisina, luova johtaja Totti Nyberg sanoo.

Hän ihmetteleekin, miksei tätä tukimuotoa otettu käyttöön heti, vaan päätettiin sen sijaan jakaa tukea liiketoiminnan kehittämiseen Business Finlandin kautta.

Nyberg ei ole aivan varma, mitä hallitus tarkoittaa, kun se sanoo tuen olevan tarkoitettu vaikeasti sopeutettaviin kustannuksiin.

– Pitäisi saada tarkka ohjeistus siitä, mitkä muut kuin vuokrat ja palkat kuuluvat näihin, hän sanoo Ylelle.

Makia on saanut tukea liiketoiminnan kehittämiseen Business Finlandilta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tänään, että Business Finlandin myöntämä kehitystuki vähentää suoran kustannustuen määrää.

– Hieman ristiriitaista. Näillä tuillahan on selkeästi eri käyttötarkoitukset, eikä kehitystukia voida hyödyntää kiinteiden kustannusten kattamiseen, hän ihmettelee.

Kauneusyrittäjä toivoo tukea nopeasti, koska "tähän saakka on viivytelty"

Kampaamo- ja kauneudenhoitopalveluita 15 liikkeessä eri puolilla pääkaupunkiseutua tarjoava ja sata ihmistä työllistävä Beauty Hair Sirpa Mansner joutui sekin koronakriisin vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin.

– Kaikki loppui kuin seinään. Maksamme korkeita vuokria ja palkkakulut ovat korkeat. Laitoimme liikkeet kiinni ja lomautimme työntekijät viideksi viikoksi, toimitusjohtaja Nina Olander-Villegas sanoo.

Hän on tyytyväinen uuteen kustannustukeen.

– Kuulostaa tosi hyvältä. Tähän asti kaikki yritystuet ovat olleet ainoastaan lainoja. Suora tuki olisi hienoa, hän kertoo Yleisradiolle yrityksen Kaisaniemen toimipisteessä.

Olander-Villegas pohtii kuitenkin, millaisen laskukaavan perusteella hallitus alkaa tukea jakaa ja kuka on tukeen oikeutettu. Hän myös epäilee, päästäänkö tukea tosiaan jakamaan jo kesäkuun alussa.

– Kesäkuu kuulostaa hyvältä, mutta tähän asti tukien kanssa on viivytelty, hän pohtii.

Beauty Hair Sirpa Mansner on sekin hakenut Business Finlandin kehittämistukea, muttei ole saanut siitä päätöstä. Uutinen siitä, että kehittämistuki vähentäisi mahdollisesti saatavaa kustannustukea, ihmetyttää myös Olander-Villegasia.

– Näitähän saa käyttää täysin eri asioihin. Miksi ne vaikuttavat toisiinsa, Olander-Villegas kysyy.

Tuen määrä ei riitä tapahtumayrittäjälle

Koronakriisi on iskenyt erityisen kovaa tapahtumalippuja välittävään Tikettiin.

Yleisötapahtumat on peruttu koronarajoitusten vuoksi, ja yrityksen kassavirta on tyrehtynyt. Samalla Tiketillä on kuitenkin lakisääteinen velvoite tehdä lippupalautuksia, ja tähän vaaditaan työvoimaa.

Tiketti ei siis ole voinut sopeuttaa kustannuksiaan esimerkiksi lomauttamalla henkilökuntaansa, toimitusjohtaja Mirva Merimaa kertoo.

– Hallituksen lupaamat summat kuulostavat aika pieniltä. Myyntimme on viikossa miljoonan ja kahden miljoonan euron välillä, eikä 200 000 euroa riitä kattamaan kaltaisemme yrityksen kuukausikuluja, Merimaa sanoo.

Hän on silti onnellinen siitä, että edes jotain yleistukea on yrittäjille tulossa.

– Tapahtumateollisuus on viranomaispäätöksellä ajettu alas viideksi ja puoleksi kuukaudeksi. Kahden kuukauden tuki ei riitä kattamaan kulujamme, hän kuitenkin lisää.

Tiketti haki ja sai kehittämistukea 100 000 euroa Business Finlandilta. Sen se käytti tulevaisuusinvestointeihin, eli lipunmyyntijärjestelmän osien automatisointiin.

– Kuulostaa todella epäreilulta, että tämä vähentää mahdollista yleistukeamme, jolle meillä on valtava tarve, Merimaa tuhahtaa.

Hän pitää erittäin outona sitä, että eri tarkoituksiin myönnetyt tuet vaikuttavat toisiinsa.

– Mitä tukea nämä erikoistuet sitten enää tuovat, jos ne vähentävät yleistuen mahdollisuutta? Ne ovat ihan turhia tukia sitten, hän toteaa.

Suomen yrittäjät: Suoran tuen tarve yli miljardin euroa

Yrittäjien keskusjärjestö Suomen Yrittäjät suhtautuu tänään julkistettuun yritystukeen positiivisesti. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan päätös oli pitkään odotettu ja todella tärkeä.

Samalla järjestö kuitenkin vaatii hallitusta kertomaan tarkemmin tuen yksityiskohdista.

– Monet yksityiskohdat ovat vielä auki. Mitkä ovat tuen kriteerit? Millä laskentamallilla tuen koko määritetään, Pentikäinen kysyy.

Hän toivoo hallituksen varaavan nyt tuen maksamiseen riittävästi rahaa. Elinkeinoministeri Lintilä kertoi tuen maksavan valtiolle 200–300 miljoonaa euroa kuukaudessa kahden kuukauden ajan.

– Olemme arvioineet suoran tuen tarpeen olevan miljardin euron verran, eli enemmän kuin valtio arvioi, Pentikäinen toteaa. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä sen, että hallitus haluaa varautua tukitarpeeseen myös jatkossa, mikäli koronakriisissä nähdään toinen tartunta-aalto.

Pentikäisen mukaan tuelle kaavailtu 200 000 euron katto on monen suuremman yrityksen kannalta ongelmallinen.

– Suuremmille yrityksille on kuitenkin tarjolla paljon sellaisia tukimuotoja, joita pienemmille yrityksille ei ole, kuten pääomasijoitukset, tuotekehityslainat, ja joukkovelkakirjoihin liittyvät mahdollisuudet, Pentikäinen muistuttaa.

Siksi on hänen mielestään hyvä, että hallitus keskittyy nyt auttamaan juuri pienempiä yrityksiä.

Lue myös:

Ainakin satojen miljoonien hintalappu, askel kohti Tanskan mallia – tämä tiedetään yritysten yleistuesta, josta hallitus alkaa pian neuvotella

Ministeri Lintilä puolustaa kehitystukien jakamista: Ei se riitä, että satuilee Business Finlandiin jonkin tarinan ja saa sillä tuen

Elinkeinoministeri Lintilä: Uusi yritystuki kohdistuu eniten koronakriisistä kärsiville yrityksille, kesto kaksi kuukautta

Tänä aamuna se vihdoin tapahtui suurten odotusten saattelemana. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) julkisti täysin uuden tukimallin, jonka tarkoitus on pelastaa koronasta eniten kärsineet yritykset konkurssilta nopeasti ja ilman kommervenkkeja.

Monet yrittäjien toiveet näyttävät toteutuvan, mutta kähinä yritystukien ympärillä tuskin loppuu.

Tukea saaneiden yrittäjien kannattaa varautua ryöpytykseen viimeistään ensi keväänä kun jaetaan osinkoja ja bonuksia tämän vuoden tuloksen perusteella. Huutokauppakeisarin tapaus osoitti, että yritysten tukeminen verorahoilla on herkkä asia.

Konkurssien estäminen ja työpaikkojen pelastaminen yli koronakriisin tuntuu nyt olevan yleisesti hyväksytty ajatus, mutta pelkkä epäilyskin verovarojen valumisesta osinkoina yritysten omistajille on poliittinen ruutitynnyri.

Kähinää on odotettavissa ainakin kolmesta syystä, kun uudenlaisia suoria yritystukia aletaan jakaa;

1. Vihriälän ryhmä olisi kieltänyt osingot ja bonukset vuodelta 2020
2. Ainutlaatuinen tukimalli jätti auki monta kysymystä ja pettymyksen siementä
3. Kriisin pitkittyessä valtion rooli vakuutusyhtiönä käy liian kalliiksi

1. Osingot ja bonukset

Kaikkien toimialojen koronasta kärsineille yrityksille jaettavan tuen ehdot eivät näytä kieltävän osinkojen ja bonusten jakamista tältä vuodelta kuten tukia valmistellut Vihriälän työryhmä ajatteli.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa osinkojen jakamisesta todetaan vain tämä: “Saatu kustannustuki vaikuttaa yrityksen vuoden 2020 voitonjakokelpoisiin varoihin”

Yritysten tukemista valmistellut Vihriälän työryhmä ehdotti paperissaan suoranuottisempaa kieltolinjaa: “Tuen vastaanottamisen ehtona on, että yritys ei maksa osinkoja eikä tulokseen perustuvia palkkiota vuodelta 2020. Yritys voi kieltäytyä tuesta, jolloin tämä rajoite ei päde”.

Näissä muotoiluissa on iso periaatteellinen ero, ja hallitus näyttää suhtautuvan tuettujen yritysten osingonjakoon sallivammin kuin Vihriälän työryhmä. Kategoriseen osingonjaon kieltämiseen voi tosin liittyä myös vaikeita juridisia kysymyksiä.

Tulokseen perustuvien palkkioiden eli bonusten osalta kielto kohdistuisi myös työntekijöihin, joten niitten suhteen kysymys koskee laajempaakin joukkoa kuin yritysten omistajia.

Konkurssilta pelastettavien ja suuren osan liikevaihdostaan menettäneiden yritysten kyky jakaa osinkoja ja bonuksia tuskin on yleisesti ottaen suuri. Silti tikun nokkaan nostettavaksi löytyy yleensä ainakin muutama tapaus, joissa niiden jakaminen loukkaa monen oikeustajua.

Hallituksen valitsema lievempikin muotoilu voi pätevästi estää tukirahan jakamisen osinkoina ulos yrityksestä. Jos yritys kriisistä huolimatta onnistuisi pinnistelemään voitolliseksi, sen voitonjakokelpoisista varoista voidaan vähentää tuen määrä.

Silloin yritys voisi jakaa vain sellaisia osinkoja, jotka sen jaettavissa olisivat olleet ilman tukeakin, ja se voi olla monen yrittäjän toimeentulon kannalta tärkeää. Kaikenlainen osingonjako kriisiyrityksistä voi kuitenkin olla vaikeasti selitettävä asia äänestäjille, joiden verorahoilla piti vain pelastaa työpaikkoja.

2. Avoimet kysymykset ja pettymysten siemenet

Uusi “kustannustueksi” nimetty tukimalli on monessa mielessä ainutlaatuinen ja Suomessa ennen näkemätön tapa tukea yrityksiä. Siihen liittyy myös paljon avoimia kysymyksiä, joista voi poikia kovaa kritiikkiä.

Mallia julkistettaessa ei ollut tiedossa, mitkä yritykset tarkemmin ottaen voivat saada tukea.

Keskeinen kysymys on ainakin se, kuinka paljon yrityksen liikevaihdon on pitänyt pandemian takia pudota ja missä ajassa, jotta tukea voisi saada. Samoin on auki, minkä kokoisille yrityksille tukea on tarjolla.

Näihin kysymyksiin saataneen vastaus pian, kun verottajan laskelmat yritysten liikevaihdon pudotuksesta maaliskuussa ovat valmiina ja hintalappu erilaisille tuen rajauksille selviää.

Mutta mitä sanovat ne yritykset, jotka jäävät nippa nappa tuen ulkopuolelle ja kokevat silti kärsineensä koronasta merkittävästi? Tai mitä sanovat ne yritykset, jotka ovat väärän kokoisia, mutta omasta mielestään tuen tarpeessa?

Vaikka kritiikkiä tuen rajauksista on omaan kohtaloonsa pettyneiden suunnalta odotettavissa, kustannustuki on kokonaisuutena yrittäjille toivottu ja monin tavoin hyvä paketti.

Se on tarjolla samoin ehdoin kaikille koronasta merkittävästi kärsineille yrityksille eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Se on apu niillekin yrityksille, jotka eivät epävarman tulevaisuuden edessä ole uskaltaneet ottaa uutta lainaa edes valtion takauksella.

Kustannustuki on myös kohdistettu suoraan koronakriisin aiheuttamien vaikeuksien torjumiseen ilman kytkentää kehityshankkeisiin kuten Business Finlandin kovan kritiikin kohteeksi joutunut kehittämistuki.

Myös tukien jakaminen Valtiokonttorin kautta lähes automaattisesti verottajan tietojen pohjalta ja kevyen hakuprosessin kautta on vastaus yrittäjien toiveisiin. Rahaa saadaan hätää kärsiville yrityksille nopeasti ja pienellä paperisodalla.

Kustannustuen kokonaisuuskin voi silti vielä tuottaa pettymyksen, jos tuen määrä asettuu valmistelussa olleen haarukan alalaitaan. Valmisteltavan tuen kokonaismäärän haarukka on nyt 200 -300 miljoonaa euroa kuukaudessa ja kesto kaksi kuukautta.

3. Valtion rooli yritysten vakuutusyhtiönä

Ilmapiiriä yritystukien ympärillä kuumentaa jatkossa myös se, että valtion rooli yritysten tukemisessa on täynnä periaatteellisia kysymyksiä, joihin ei kriisin alkuvaiheessa ole ehditty tarttua.

Tappiot kuuluvat markkinataloudessa yritysten omistajien kannettavaksi, mutta yrityksiä tuetaan nyt koronakriisissä maan talouden ja työllisyyden pelastamiseksi pandemialta, kansalaisten yhteiseksi hyväksi. Valtio on ottanut hädän hetkellä vakuutusyhtiön roolin

Valtion tarkoituksena on tukien avulla auttaa pulaan joutuneita yrityksiä kriisin yli ilman turhia konkursseja, mutta tukeminen on erittäin kallista. Uusi kustannustuki on vain yksi valtion tarjoamista tukimuodoista.

Jos kriisi pitkittyy tai vastaan tulee myöhemmin pandemian toinen aalto, valtion rooli yritysten vakuutusyhtiönä käy mahdottomaksi.

Uusi kustannustuki on nyt ensi alkuun tarkoitettu kahden kuukauden mittaiseksi, mutta uudesta tukimuodosta kertonut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi jo julkistamisen yhteydessä, että kustannustuen mallia voitaisiin tarvittaessa käyttää myöhemminkin.

Pulmaksi tulee lopulta raha. Kriisin alussa julkista velkaa ei ole kartettu, mutta talouden tukemista velaksi ei valtiokaan voi jatkaa loputtomasti.

Lopulta kaikki julkiset tuet maksaa veronmaksaja. Keskustelu pelastus- ja elvytysvaiheen jälkeen edessä olevista verojen korotuksista ja leikkauksista on jo käynnistynyt ja se kiihtyy kun ehdotukset konkretisoituvat.

Vihriälän työryhmän esiin nostama "kipupaketti" on jo avannut erilaisten eturyhmien äänet. Opiskelijat ovat jo ehtineet torjua lukukausimaksut ja omakotiliitto kiinteistöveron korotukset.

Yritystukien kohdalla yksimielisyyttä on toistaiseksi riittänyt yllättävänkin paljon, koska tukien uskotaan päätyvän yleisellä tasolla yhteiseksi hyväksi. Näyttävät epäonnistumiset tukien kohdentumisessa tai esimerkiksi osingon jakamiseen liittyvät kohut voivat kuitenkin muuttaa ilmapiiriä.

Jos kriisi pitkittyy, valtio ei voi toimia loputtomasti yritysten vakuutusyhtiönä edes pandemiariskien suhteen.

Lue myös:

Elinkeinoministeri Lintilä: Uusi yritystuki kohdistuu eniten koronakriisistä kärsiville yrityksille, kesto kaksi kuukautta

Yli 50 maata Aasiasta Eurooppaan ja Amerikkaan vaatii kasvomaskin käyttöä julkisilla paikoilla koronapandemian torjumiseksi huolimatta siitä, ettei Maailman terveysjärjestö ole tällaista suositusta antanut.

Terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetuista hengityssuojaimista ja kirurgisista suu- ja nenäsuojuksista on kiistämättä hyötyä, mutta niistä on maailmalla pulaa. Sen sijaan kankaisten maskien valmistajia ja valmistusohjeita on riittämiin. Ihmisiä suositellaankin käyttämään paremman puutteessa niitä.

Et ehkä suojaa itseäsi tartunnalta käyttämällä ei-ammattimaista suojaa, mutta vähennät riskiä tartuttaa tauti muihin, perustellaan.

Koronapandemian aluksi moni maa tyytyi WHO:n linjaukseen, jonka mukaan tavalliset terveet ihmiset eivät tarvitse maskia. Pandemian edetessä maa toisensa jälkeen on muuttanut kantaansa ja suosittelee tai vaatii suojaa suun ja nenän eteen julkisilla paikoilla aina tai tietyissä tilanteissa

.

Maskikuvat maailmalta ovat saaneet Suomessa monet tuntemaan olonsa epämukavaksi. Miksi meitä ei vaadita suojelemaan toisiamme peittämällä nenä ja suu edes huivilla?

Suomi ei kuitenkaan ole yksin. Samanlainen linjaus on tehty myös Tanskassa ja Norjassa, jotka muistuttavat monessa suhteessa Suomea – myös siinä, miten hyvin ne ovat koronaviruksen kanssa pärjänneet.

Norjassa on vahvistettu runsaat 8 100 tartuntaa ja 232 ihmistä on kuollut. Tanskassa tartuntoja on todettu runsaat 10 700 ja kuolleita on 537. Molemmat maat ovat nyt alkaneet avata varovasti yhteiskuntaa, kuten Suomikin.

Myöskään Ruotsissa maskin käytöstä ei ole annettu suositusta tavallisille ihmisille, mutta siellä rajoitukset ovat muutoinkin lievemmät ja tautitilanne täysin eri suuruusluokkaa.

Maskilinja: Ei suositusta

Kyse ei ole siitä, etteikö kyseisillä mailla olisi kasvomaskilinjausta. Ne ovat linjanneet, etteivät ainakaan tässä vaiheessa anna suositusta, jonka mukaan terveiden ihmisten tulisi käyttää kasvomaskia muualla kuin terveydenhuolto- ja hoivatyössä.

Yksi peruste on se, että halutaan varmistaa ammattimaisten hengityssuojainten riittävyys niille, jotka ovat työssään tekemisissä sairaiden tai riskiryhmiin kuuluvien kanssa. Vaihtoehdoksi on moniaalla valittu kankainen suusuoja, mutta sitäkään maat eivät ole suositelleet.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö antoi oman linjauksensa 18. huhtikuuta. Siinä korostettiin, ettei kangasmaskin käyttö ole kuitenkaan kiellettyä.

Tanskan terveysviranomainen Sundhedsstyrelsen puolestaan ei suosittele, että terveet ihmiset yleisesti käyttäisivät suu- tai kasvomaskia.

Norjassa katsotaan, ettei ole tieteellistä perustetta suositella maskien laajaa käyttöä terveille tavallisille ihmisille tässä tilanteessa, kun oireettomien viruksenkantajien määrä on maassa suhteellisen pieni. Suositusta voidaan kuitenkin muuttaa, jos tartuntamäärät kasvavat, sanoo kansanterveysinstituutti FHI nettisivuillaan.

Myöskään Tanskan linja ei ole jäykkä: Maassa on käynnistetty tutkimus, jossa selvitetään, voiko koronavirusta torjua tehokkaasti näinkin yksinkertaisella ja halvalla keinolla. 3 000 koehenkilöä käyttää maskia kuukauden ajan aina julkisilla paikoilla liikkuessaan, kun taas 3 000 ihmisen verrokkiryhmä kulkee ilman maskia.

Suomen tavoin maskien käyttö puhuttaa ja jakaa mielipiteitä myös Norjassa ja Tanskassa.

Hyötyjä ja haittoja

Perustelut sille, ettei maskin käyttöä suositella tavallisessa elämässä liittyvät ennemminkin hyötyjen, haittojen ja kustannusten punnintaan kuin sen kiistämiseen, etteikö kangasmaskistakin voisi olla jossakin tilanteessa hyötyä.

Ensinnäkin muiden kuin ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen maskien suojauskyky on heikompi kuin ammattilaismaskien eikä niiden hyödyllisyydestä ole riittävää näyttöä.

Toiseksi maskia täytyy käyttää oikein, jotta se suojaisi. Se täytyy laittaa, poistaa ja hävittää oikein. Suojauskyky heikkenee, jos maski kostuu. Maskit voivat myös tuudittaa väärään turvallisuuden tunteeseen, toteavat sekä Tanskan että Norjan terveysviranomaiset.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa lääkärit antavat maskinteko-ohjeita julkisesti. Kööpenhaminan yliopiston virologian professori Allan Randrup Thomsen puolestaan sanoo, että kotitekoiset maskit saavat hänen hiuksensa lähes nousemaan pystyyn, koska ne antavat väärän turvallisuuden tunteen.

Niitä pitää keittää usein eikä ole varmaa, että ne pitävät viruksen poissa, hän sanoo Jydske Vestkysten -lehden mukaan.

"Tiuhaan asutuilla alueilla eri tilanne"

Euroopan tautivirasto ECDC katsoo, että maskien yleinen käyttö ruuhkaisilla alueilla voi auttaa hidastamaan tartuntojen leviämistä.

Norjan terveysministeri Bent Høie haluaa katsoa, miten hyvin norjalaiset pystyvät pitämään turvavälit.

– Se on paljon helpompi keino, hän sanoo The Local -lehden mukaan.

Norjan kansanterveysinstituutin tutkija Petter Elstrøm huomauttaa, että maskien käyttö on paljon oikeutetumpaa tiuhaan asutuilla kaupunkialueilla kuten Aasian suurkaupungeissa.

– Tilanne on erilainen Oslon ja Shanghain metroissa, hän totesi huhtikuussa Verden Gang -lehdelle.

Maski maksaa ja on epämukava

Myös Tanskan kasvomaskitutkimusta tekevä kardiologian professori Henning Bundgaard sanoo, että hän pitää oikeana Tanskan varovaista linjaa.

Hän huomauttaa The Local -lehdelle, ettei kukaan ole todistanut kasvomaskien toimivan sairaaloiden ulkopuolella.

– Ja minusta on rationaalista hankkia todisteet ennen kuin vaadimme ihmisiä käyttämään maskia julkisilla paikoilla sairaaloiden ulkopuolella.

Bundgaard huomauttaa, että maskeista on monenlaista haittaa. Ihmiset voivat tuntea maskin vuoksi olonsa turvalliseksi ja vähentää muita suojautumiskeinoja, kuten turvavälien pitämistä ja käsienpesua.

Lisäksi maskien käyttö häiritsee elämää ja maskit maksavat rahaa.

– Maskia on epämukava käyttää, ihmisten kanssa on vaikea jutella, kun ei näe heidän kasvojaan, ne voivat vaikeuttaa hengitystä raskaassa työssä, emmekä tiedä, kauanko maskit kestävät, Bundgaard sanoo.

Maskitutkimuksesta on odotettavissa tuloksia vasta kesäkuun lopulla. Bundgaardin mukaan maskikysymys ei ole Tanskassa kuitenkaan niin kiireellinen, että maskien käyttöä pitäisi suosittaa ilman todisteita.

Myös Norjassa kartoitetaan tietoja maskien käytön hyödyistä. Koronavirustutkimus etenee koko ajan, ja suositusten muuttaminen on mahdollista, sanoo Petter Elstrøm Norjan kansanterveysinstituutista.

Suomessa THL:n selvityksen piti valmistua kesäkuun lopulla eli samoihin aikoihin Tanskan tutkimustietojen kanssa. Sittemmin selvityksen valmistumista aikaistettiin toukokuun lopulle.

Lisää aiheesta:

Lue tästä uusimmat tiedot koronapandemiasta

VTT tutki: Kangasmaski saattaa suojata muita, mutta ei käyttäjää – maskin materiaalilla suuri vaikutus tehoon

Ylen kysely: Suurin osa suomalaisista ei pidä maskipakkoa tarpeellisena

Saliha Acarin perheessä lasten koulupäivä ei torstaina eronnut millään lailla kuluneista parista kuukaudesta.

Koulupäivät kuluvat kotona kuten tähänkin asti.

– Oli vaikea päätös jättää lapset kotiin, koska heidän sosiaaliset suhteet kavereiden kanssa kärsivät. Koin kuitenkin, että jos laittaisin heidät kouluun, missä he kohtaisivat kavereitaan, siinä olisi isompi riski kuin hyöty.

27-vuotias Saliha Acar on huoltaja veljensä kahdelle erityisen tuen piirissä olevalle lapselle. 8-vuotias poika Abdul Melik Acar opiskelee Kouvolassa Viialan koulussa. 10-vuotias tyttö Berivan Acar opiskelee Kouvolassa Kirkonkylän koulussa.

– Haluaisin nähdä kavereitani, mutta nyt en saa. Joskus puhun puhelimella niiden kanssa. Haluaisin olla koulussa. Siellä oli kivaa, Berivan sanoo.

Samassa taloudessa heidän kanssaan asuu Saliha Acarin äiti, isä ja kaksi siskoa.

Acar päätti jättää lapset kotiin fyysisten kontaktien lisäksi siksi, koska kotona asuu riskiryhmään kuuluva äiti. He eivät ole ainoat, sillä arviolta kymmenet tuhannet lapset ovat jääneet Suomessa kotiin tästä päivästä lähtien.

Esimerkiksi Kouvolassa kotiin jäi arviolta tuhat oppilasta eli noin 15 prosenttia kaikista oppilaista. Rehtoreiden mukaan syitä jäädä kotiin olivat lapsen tai läheisen kuuluminen riskiryhmään sekä huoli koronatartunnoista.

Käy itse töissä koululla

Saliha Acar työskentelee koulunkäynninohjaajana Kouvolassa Kirkonkylän koulussa. Se on sama koulu, missä 10-vuotias Berivan opiskelee. Vaihtoehtoja ei hänen mukaansa ollut, sillä työtä ei voi tehdä kotoa käsin.

Hän itse uskoo pystyvänsä välttelemään lähikontakteja muiden ihmisten kanssa lapsia paremmin.

– Lapset menevät niihin tilanteisiin kavereiden kanssa, vaikka kuinka yrittäisi estää. He eivät mieti asioita niin tarkkaan kuin itse aikuisena pystyn huomioimaan. Kyllähän se vähän huolettaa, mutta minun itseni on pakko mennä töihin.

Työssään koulunkäynninohjaajana Acar auttaa koulun pienryhmässä erityisen tuen piirissä olevia oppilaita. Kun hän pääsee töistä, hän auttaa myös kotona olevia lapsia koulutehtävissä.

Varsinkin alussa koulutöistä huolehtiminen etänä oli Acarille raskasta. Hän on karsinut tilanteen mukaan tehtäviä, jos siitä on sovittu erikseen opettajien kanssa.

– Huomasin, että tehtävien tekoa voi siirtää. Välillä koulutehtäviä on tehty vielä yhdeksältä illalla.

Koulujen avaaminen ei ollut Acarin mielestä hyvä ratkaisu.

Opettajat ja koulun henkilökunta supersankareita?

Acarin mukaan koulujen avaamisesta koituu opettajille ja muulle henkilökunnalle päänvaivaa esimerkiksi sen suhteen, miten sosiaaliset tilanteet ja turvavälit järjestyvät.

– Omastakin kokemuksesta tiedän, että tämä ei ole mikään helppo homma. Vaikka tartuntariski on olemassa, opettajia ja koulun henkilökuntaa pidetään supersankareina, joihin tauti ei tartu.

Acar on huomannut, että lapset kaipaavat koulusta nimenomaan kavereita.

– Ajattelin, että onko tässä mitään järkeä jättää lapset kotiin, kun kotona näki välillä lasten suhtautumisen. Sitten järki vei voiton.

Kouluissa rehtorit ymmärsivät lasten kotiinjäämisen.

– Laitoin Wilmassa pojan rehtorille loma-anomuksen ja hän kuittasi, että asia on selvä. Samoin puhuin tytön rehtorin ja opettajan kanssa.

Lapset saattavat käydä koulussa

Acar on miettinyt välillä, pitäisikö lapset viedä kouluun edes kerran, jotta he näkisivät kaverinsa.

Hän on keskustellut alustavasti opettajan kanssa, voisiko viimeisellä viikolla koulussa käydä esimerkiksi pihalla.

– Silloin poika näkisi kaverinsa ennen kesälomaa.

Hän pohtii vielä asiaa ja odottaa vastauksia kouluista.

Berivan-tyttöä on lohduttanut tieto, että hän voisi nähdä kaverinsa.

Ei asiaa edes huvipuistoon

Saliha Acarin mukaan korona laittoi myös perheen lomasuunnitelmat uusiksi. Heillä on ollut monena kesänä tapana lähteä autolla Turkkiin lomalle. Tänä vuonna niin ei käy. Koulun päättymisen jälkeen perhe aikoo olla kotona varmuuden vuoksi pari viikkoa.

Jos tilanne sallii kotimaan matkailun, aikoo perhe tehdä reissun Suomessa.

– Emme kuitenkaan mene paikkoihin, joissa on paljon ihmisiä. Esimerkiksi huvipuistoihin en aio lapsia viedä. Eihän se voi olla mahdollista, että kaikki pinnat saadaan siivottua ja pyyhittyä, vaikka jotkut väittävät, että korona ei tarttuisi pinnoista.

Voit keskustella aiheesta 16.5. klo 23 asti.

Lue myös:

Osa rehtoreista hyväksyy lähes kaikki syyt olla pois koulusta kesälomaan asti – selvitimme, miksi vanhemmat pitävät lapsensa kotona

Suomessa on suuret erot, miten lapset tulevat torstaina kouluun: Katso oman kaupunkisi tilanne Ylen selvityksestä – asenne lääkärintodistukseen vaihtelee

Opetusministeri Andersson: Kouluja voidaan tarvittaessa sulkea, mikäli tartuntoja ilmenee – oppilaiden turvallisuus taataan erityisjärjestelyillä

Eduskunnan oikeusasiamiehen pöydälle oli tullut viime tiistaihin mennessä 23 kantelua korkeakoulujen menettelystä poikkeusoloissa. Suurin osa niistä koski yliopistojen opiskelijavalintaa. Suurin osa kanteluista on tullut opiskelemaan pyrkineiltä henkilöiltä.

Nyt apulaisoikeusasiamies pyytää opetus- ja kulttuuriministeriöltä selvitystä asiasta.

– Meidän tarkastelumme kohdistuu siihen, onko muutos ollut hyvän hallinnon mukaista ja kohteleeko se (hakijoita) yhdenvertaisesti eli onko menettely ollut laillinen vai ei, kertoo esittelijäneuvos Mikko Sarja.

Koronaviruksen myllätessä yhteiskuntaa poikkesivat myös valintakokeiden ja osin koko opiskelijavalinnan järjestäminen normaalista. Yliopistojen opetusvararehtorit päättivät huhtikuussa, että koronavirustilanteen vuoksi valinnat järjestetään vaihtoehtoisilla, fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla.

Useissa korkeakouluissa lisättiin valintaa suoraan ylioppilastodistuksen pohjalta, mistä on kanneltu esimerkiksi psykologian osalta. Sähköisessä valintakokeessa on ollut ongelmia ainakin Itä-Suomen yliopistossa.

Moni kantelija koki tulleensa syrjityksi valintaperusteiden muututtua äkillisesti.

– Ymmärrän hyvin, että hakijoiden kannalta tämä (valintakoemenettelyn muutos) voi olla ikävä asia, esittelijäneuvos Sarja sanoo.

Suurin osa kanteluista koskee lääketieteen opiskelijavalintaa

Aiheeltaan kanteluista suurin osa koski lääketieteen opiskelijavalintaa. Monessa niistä sanottiin ensikertalaiskiintiön pompanneen lyhyessä ajassa huomattavasti todistuksen perusteella koulutukseen valittavien kriteereissä.

Yksittäisissä kanteluissa viitataan myös kauppatieteiden ja psykologian valintamenettelyihin. Ministeriölle annettu selvitys- ja lausuntopyyntö sisältää pyynnöt selvityksistä kyseisiä aloja opettavilta yliopistoilta.

Nyt kun valintakokeet ovat jo käynnissä, otettiin selvityspyynnön saamiseksi Sarjan mukaan käyttöön “puolikireä aikataulu”. Pyydetyt vastauksetkaan eivät synny hetkessä.

Selvitysten tultua apulaisoikeusasiamies tarkastelee asiaa uudelleen. Sarjan mukaan on vaikea sanoa, millainen lopputulos asiaan saadaan.

Sarja myös huomauttaa, että yliopistoilla itsehallinto eikä opetus- ja kulttuuriministeriö ole ollut itse päätöksentekijänä valintamenettelyn muutoksista. Siitä päättivät yliopistojen vararehtorit yhdessä huhtikuussa.

Ministeriöllä ei ole valtaa valvoa suoraan yksittäisiä, itsenäisiä yliopistoja, mutta ministeriö kuitenkin huolehtii yliopistolaista.

– Yliopistolaki mahdollistaa esimerkiksi eri väyliä päästä opiskelemaan yliopistoon. Ministeriö voi osaltaan arvioida, onko (yliopistojen) menettely ollut tässä asiassa yliopistolain hengen mukaista, Sarja sanoo.

Ministeriöltä ja yliopistoilta on pyydetty vastausta kesäkuun 5. päivään mennessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin Ylelle, että tässä vaiheessa ministeriön johdolla ei ole kommentoitavaa asiaan.

– Teemme luonnollisesti selvityksen ja lausunnon apulaisoikeusasiamiehelle määräaikaan mennessä, ministeriöstä viestitään.

Perusopetusta koskevissa kanteluissa esiin nousi kouluruokailu

Selvityspyyntö ministeriölle on annettu myös varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen poikkeusmenettelyistä. Näiden kohdalla ministeriöltä odotetaan vastausta 15.6. mennessä.

Kanteluita oli tehty 31 viime tiistaihin mennessä.

Kanteluissa esiin nousi esimerkiksi kouluruokailujen järjestäminen poikkeusoloissa. Kantelun kohteena niissä oli joko kunnan toiminta tai valtioneuvosto. Esimerkiksi yhdessä kantelussa kyse oli tilanteesta, jolloin kouluruokailupaketin hakeminen olisi edellyttänyt julkisilla kulkuneuvoilla kulkemista, mutta koulukyytejä ei etäopetusaikana ollut.

Muita kantelun aiheita olivat esimerkiksi esiopetuksen järjestäminen ja kouluavustajan saamisessa koetut ongelmat.

Niin kuin korkeakouluja koskeneissa kanteluissa, myös alempia kouluasteita koskeneissa kanteluissa kysymys oli yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta.

Lue lisää:

Korkeakoulut saattavat ottaa ylimääräisiä opiskelijoita koronan vuoksi – "Haluamme kantaa yhteiskuntavastuumme"

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen muutoksista jo runsaasti kanteluita – oikeuskansleri ei ota vielä kantaa aikatauluun

Katso yliopistojen uudet valintaperusteet: psykologian opintoihin 93, lääkikseen 75 ja kauppikseen 70–90 prosenttia todistuksilla

Filippiineille iskenyt taifuuni Vongfong on ajanut yli 140 000 ihmistä kodeistaan evakuointikeskuksiin, joissa evakot yrittävät parhaansa mukaan pitää etäisyyttä toisiinsa koronaviruksen vuoksi.

– Meidän täytyy käyttää hengityssuojia ja pitää etäisyyttä kaikkina aikoina, mutta sääntöjen valvominen on vaikeaa, koska (evakot) ovat stressaantuneita. Teemme parhaamme, kommentoi poliisiviranomainen Carlito Abriz AFP:lle.

Maan viranomaiset ovat kertoneet, että evakuointikeskukset täytetään vain puoleen niiden kapasiteetista koronavirustilanteen vuoksi. Hengityssuojia jaetaan niitä tarvitseville, ja perheet pyritään pitämään yhdessä.

Filippiineillä kymmenet miljoonat ihmiset ovat sulkeutuneet koteihinsa tiukkojen liikkumisrajoitusten vuoksi.

Taifuuni iski Filippiinien kolmanneksi suurimmalle saarelle Samarille torstaina ja toi mukanaan rankkasateet.

Päällekkäiset kriisit

Myrskyevakuointia on vaikeuttanut se, että joitakin myrskysuojia on käytetty karanteenitiloina koronatartunnasta epäillyille.

Taifuunin tieltä evakuoituja onkin majoitettu koronan vuoksi tyhjennettyihin luokkahuoneisiin. Taifuunin piiskaamat Filippiinien sisäosat eivät ole koronaviruksen pahinta epidemia-aluetta.

Filippiineillä oli loppuviikosta todettu yhteensä vajaat 12 000 tartuntaa ja 790 koronakuolemaa.

Taifuunin arvellaan saapuvan maan tiheästi asutun pääkaupungin Manilan tuntumaan myöhemmin perjantaina tai varhain lauantaina, mutta myrsky saattaa siihen mennessä laantua taifuunista trooppiseksi myrskyksi.

Toistaiseksi myrskyn ei ole kerrottu aiheuttaneen kuolonuhreja, mutta pelastusviranomaiset ovat vasta aloittaneet tuhojen kartoittamisen.

Filippiinien historian tappavin trooppinen hirmumyrsky oli vuoden 2013 supertaifuuni Haiyan, jonka jäljiltä kuoli tai katosi 7 300 ihmistä.

Näky Biotexcom-yrityksen videolla on uskomaton.

Yli viisikymmentä vastasyntynyttä vauvaa makaa pienen ukrainalaishotellin aulassa.

Osa vauvoista parkuu, toiset näyttävät tyytyväisiltä läpinäkyvissä kehdoissaan.

He ovat kaikki ukrainalaisten sijaissynnyttäjien viime viikkoina synnyttämiä lapsia.

Normaalioloissa ulkomaalaiset vanhemmat olisivat jo noutaneet vauvat, mutta koronapandemian suljettua rajat se ei ole ollut mahdollista.

Sijaisynnytyksestä on tullut viime vuosina iso bisnes Ukrainassa. Ukrainalaiset naiset synnyttävät ulkomaalaisille pariskunnille vauvoja noin 15 000 euron maksua vastaan. Asiakkaat tulevat Euroopasta, Yhdysvalloista ja Aasian maista, kuten Kiinasta.

Noin puolet kaikista sijaissynnytyksistä toteutetaan Biotexcomin kautta. Se on alan suurin toimija Ukrainassa.

Yle haastatteli sijaissynnyttäjää Kiovassa - Lue juttu tästä

Vauvoja tervehditään etäyhteyksillä

Ukraina asetti lentokiellon koronapandemia takia maaliskuussa. Sen jälkeen uudet vanhemmat ovat nähneet vauvansa aionastaan valokuvissa ja videopuheluiden välityksellä.

Espanjalainen Rafa Aires on poikkeus. Hän saapui Kiovaan juuri ennen lentokieltoa. Uutistoimisto Reutersin haastattelema mies kertoo, että hän on tavannut tyttärensä, mutta ei voi palata Espanjaan tämän kanssa.

– Soitan videopuheluita vaimolleni Marialle joka päivä, jotta hän saisi nähdä vauvamme. Tämä on todella raskasta, sanoo Rafa Aires

Ukrainan viranomaisten mukaan lähtölupaa ei voida myöntää ennen vastaanottajamaan virallista pyyntöä.

Vauvat ovat piikkilanka-aidoilla ympäröidyssä Venice-hotellissa Kiovassa. Biotexcom on ostanut hotellin liiketoimintaansa varten.

Biotexcom on ollut otsikoissa väitettyjen väärinkäytösten takia. Osa sijaissynnyttäjistä on kertonut karusta kohtelusta. Uutiskanava Al Jazeeran haastattelussa yksi sijaissynnyttäjä kertoo, että hänet suljettiin pieneen asuntoon neljän muun raskaana olevan naisen kanssa. Hän joutui jopa jakamaan sängyn yhden naisen kanssa raskauden loppuviikkoina.

Ihmisoikeusasiamies kriittinen

Ukrainan ihmisoikeusasiamies Ludmila Denisova ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Uutistoimisto Reutersille hän sanoo videon osoittavan, että Ukrainassa on “massiivinen” sijaissynnytysbisnes, jossa vauvoja mainostetaan “laatutuotteina”.

Hänen mukaansa viranomaiset eivät ole löytäneet mitään laitonta Biotexcomin toiminnasta.

Sijaissynnytykset ja muut lapsettomuuspalvelut ovat laillisia Ukrainassa. Suuri ongelma on toimintaa ohjaavien säädösten puuttuminen.

Denisovan mukaan parlamentin tulisi harkita toiminnan rajaamista siten, että ainoastaan ukrainalaiset saisivat ostaa sijaissynnytyspalveluita.

Reutersin tietojen mukaan kuudentoista vauvan vanhemmat ovat onnistuneet hakemaan lapsensa Ukrainasta koronapandemian aikana.

Kansainvälinen lapsettomuusbisnes on herättänyt keskustelua viime vuosina. Myös kirjailija Sofi Oksasen uusin teos Koirapuisto käsittelee Ukrainan lapsettomuusliiketoimintaa.

Lisää aiheesta

Ukrainasta on tulossa Euroopan vauvatehdas – "Kun poika kysyi pömppömahastani, sanoin, että äiti on syönyt vähän liikaa pullaa"

MOT - Myytävänä elämä

Kirjailija Sofi Oksanen kertoo uudesta Koirapuisto-kirjastaan

Turun hovioikeus katsoo, että Sunny Car Centerin pääomistajana Markku Ritaluoman on maksettava yhtiön konkurssipesälle kaikkiaan 827 314 euroa. Lisäksi Ritaluoman maksettavaksi on määrätty konkurssipesän oikeudenkäyntikuluja yhteensä yli 79 000 euroa. Määrässä on mukana myös käräjäoikeuden oikeudenkäyntikulut.

Yli puolet takaisinmaksettavasta summasta eli yli 433 000 euroa tulee liikaa maksetuista palkoista. Sunny Car Centerin hallitus, jossa Ritaluoma oli puheenjohtajana, korotti Ritaluoman nettopalkkaa 9 000 eurosta 20 000 euroon kuukaudessa.

Yhtiö oli hovioikeuden mukaan jo tuolloin ylivelkainen. Hovioikeus katsoi, että jo aiempi palkka, eli nettona 9 000 euroa ja bruttona noin 16 400 euroa, oli huomattavan korkea.

Palkankorotuksen mahdollistanut toimitusjohtajasopimus tehtiin toukokuussa 2013. Tuolloin hallituksessa istui toisena jäsenenä silloinen kunnallispoliitikko Iisakki Kiemunki. Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi Kiemungin korvausvelvollisuudeksi hieman yli 93 000 euroa, josta oikeus sovitteli vahingonkorvauksen puoleen.

Kanta-Hämeen käräjäoikeus antoi omat tuomionsa Ritaluomalle ja Kiemungille samaan aikaan kesäkuussa 2019.

Kiemunki on Ritaluoman tapaan valittanut päätöksestä Turun hovioikeuteen. Nyt annetussa Ritaluoman tuomiossa hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden kantaa palkan korotusten kohtuuttomuudesta. Kiemungin valitusta hovioikeus ei ole vielä ottanut käsittelyyn.

Hovi hyväksyi osan Ritaluoman kuluista

Turun hovioikeus alensi Markku Ritaluomalle tuomittua korvaussummaa erilaisista nostoista ja ostoista. Kanta-Hämeen käräjäoikeus katsoi, että Ritaluoma on käyttänyt Sunny Car Centerin rahoja omiin tarkoituksiinsa 450 633 euron edestä. Hovioikeus hyväksyi osan Ritaluoman perusteluista ja pienensi tätä korvaussummaa 365 356 euroon.

Kaikkiaan koko takaisin maksettava summa konkurssipesälle on Turun hovioikeuden tuomiossa 827 317 euroa.

Turun hovioikeus antoi helmikuussa päätöksensä rahallisesti suurimmasta Sunny Car Centeriin kohdistuneesta korvauskanteesta. Tuolloin Markku Ritaluoma tuomittiin maksamaan yhtiön konkurssipesälle noin 6,2 miljoonaa euroa.

Uusimman tuomion jälkeen Markku Ritaluoman maksut konkurssipesälle ovat yli seitsemän miljoonaa euroa. Päälle tulevat vielä oikeudenkäyntikulut ja mittavat korkokulut.

Kummatkaan hovioikeuden päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. Markku Ritaluoma ja Iisakki Kiemunki ovat pyytäneet valituslupaa korkeimmalta oikeudelta hovioikeuden helmikuisesta päätöksestä. Nyt annettuun Ritaluomaa koskevaan päätökseen voi hakea valituslupaa 22. heinäkuuta saakka.

Voit lukea lisää Sunny Car Center -uutisia täältä.

Presidentti Donald Trump on jatkanut viime viikonvaihteessa aloittamaansa hyökkäystä edeltäjäänsä Barack Obamaa vastaan. Trump vaati torstaina Twitterissä senaatin lakivaliokunnan puheenjohtajaa, republikaani Lindsey Grahamia järjestämään Obaman kuulemisen kongressissa.

Trumpin mielestä kyseessä on "Yhdysvaltain historian vakavin poliittinen rikos", josta Obama on vastuussa.

Perään Trump tviittasi uudestaan viime viikonvaihteessa lähettämänsä, suurilla kirjaimilla painetun ”OBAMAGATE"-viestin.

Trumpin luottomiehenä senaatissa tunnettu Graham vastasi nopeasti. Graham kieltäytyi järjestämästä Obaman kuulemisia.

Grahamin mukaan senaatilla on tähdellisempääkin tekemistä tällä hetkellä.

Torstaina kerrottiin uudet työttömyysluvut, joiden mukaan jo yli 36 miljoonaa yhdysvaltalaista on jäänyt työttömäksi korona-kriisin aikana. Työttömyyden pelätään nousevan kesän aikana jopa 25 prosenttiin.

– Nyt ei ole oikea aika kuulemisille enkä tiedä olisiko niiden järjestäminen edes mahdollista. Olen huolissani presidentin etuoikeuksien käytöstä ja kaikenlaisista muista asioista, Graham sanoi Politico-lehden haastattelussa.

– Ymmärrän presidentin turhautumisen, mutta hänen kannattaa olla tarkkana sen suhteen, mitä toivoo, Graham muistutti.

"Tiedätte kyllä mistä kyse"

Trump on rummuttanut Twitterissä jo useita päiviä Obaman syyllistyneen rikokseen. Viime sunnuntaina hän tviittasi itse tai lähetti uudelleen kaikkiaan 126 tviittiä, joista monissa selitti tätä.

Erikoista ja vastapuolta ärsyttävää Trumpin vihjailussa on se, ettei hän edes kerro, mikä tämä rikos mahdollisesti on.

Myös maanantaina pitämässään tiedostustilaisuudessa Trump kieltäytyi täsmentämästä sitä.

– Tiedätte kyllä mistä rikoksesta on kyse. Se on ihan selvä asia kaikille. Tarvitsee vain lukea sanomalehtiä, teidän lehteänne lukuun ottamatta, Trump nälvi Washington Postin toimittajan suoraan kysymykseen vastatessaan.

Vastapuolen mukaan pelkkä silmänkääntötemppu

Arvostelijat uskovat presidentin yrittävän kääntää huomiota pois yli 85 000 koronan kuolonuhrista Yhdysvalloissa ja maan talouden romahtamisesta.

”Obamagatella” Trump yrittää mahdollisesti luoda mielikuvaa presidentti Richard Nixonin 1970-luvun alkupuolen Watergate-skandaalista. Nixon erosi tehtävästään ennen kuin olisi joutunut virkarikosoikeuteen kongressissa.

Yahoo News uutisoi viime perjantaina sille vuodetusta puhelinnauhoitteesta, jossa Obama keskusteli entisen hallintonsa jäsenten kanssa. Obama oli huolissaan Yhdysvaltain oikeusministeriön aikeista hylätä Trumpin entisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajan Michael Flynnin vastaiset syytteet.

Flynn ehti olla Trumpin neuvonantajana vain vajaan kuukauden. Häntä epäiltiin epäsopivista yhteyksistä venäläisiin.

Flynn tunnusti valehdelleensa liittovaltion poliisin FBI:n kuulusteluissa. Myöhemmin hän on muuttanut tunnustustaan. Trump ja monet hänen kannattajistaan syyttävät Obamaa ja demokraatteja Flynnin vastaisesta salaliitosta.

Biden johtaa mittauksissa

Trumpin syytösten kohteeksi on joutunut myös Obaman entinen varapresidentti Joe Biden, josta on tulossa demokraattien ehdokkaana ensi marraskuun presidentinvaalissa.

Tuoreimpien mielipidemittausten mukaan Biden on Trumpin edellä ja voittaisi, jos vaalit pidettäisiin nyt.

Karjalan prikaatin varusmiehellä vahvistettiin koronavirustartunta perjantaina 15. toukokuuta aamupäivällä. Asiasta kertoo sivuillaan Maavoimat.

Epäilty tartunta tuli julki keskiviikkona 13. toukokuuta, jolloin varusmies toimitettiin Kouvolan Vekaranjärven varuskunnan terveysasemalle hoitoon ja tutkimuksiin. Varusmies on hoidossa Vekaranjärven varuskunnan terveysasemalla ja hänen oireensa ovat lieviä.

Varusmies palasi varuskuntaan pääkaupunkiseudulta kahden viikon lomalta sunnuntai-iltana lomakuljetusbussilla, jossa oli hänen lisäkseen 28 matkustajaa ja kuljettaja.

Samassa autossa matkustaneet ja palveluksessa altistuneet, yhteensä 50 varusmiestä pidetään erillään muista, toistaiseksi omissa yksiköissään. He eivät ole muihin varusmiehiin fyysisesti kontaktissa.

Varmistettuja koronatartuntoja Puolustusvoimissa 35

Varmistettuja koronavirustartuntoja Puolustusvoimissa on 35. Luku sisältää myös jo parantuneet henkilöt.

Karjalan prikaatissa palvelee parhaillaan noin 3 000 varusmiestä, jotka on jaettu kolmeen rotaatioryhmään. Maavoimien mukaan ryhmät eivät kohtaa toisiaan missään vaiheessa ja yhteiskäyttöiset tilat ja ajoneuvot puhdistetaan ja desinfioidaan ennen ryhmien vaihtumista.

Rotaatiot pyörivät kahden viikon sykleissä: kaksi viikkoa lomalla, kaksi viikkoa koulutuksessa varuskunnassa ja kaksi viikkoa koulutuksessa maasto-olosuhteissa. Rotaatiota jatketaan varusmiesten kotiutumiseen saakka.

Järjestelyillä Karjalan prikaati turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden sekä sille kuuluvat Puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät vastuualueellaan.

Juttua päivitetty 15.5. kello 13.42. Lisätty tieto varmistettujen koronavirustartuntojen määristä Puolustusvoimissa.

Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Oodi-kirjaston helmikuisesta puukotuksesta syytetyn 44-vuotiaan miehen mielentilatutkimukseen välituomiossaan.

Tarkoituksena on tehdä selvitys, onko miestä pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Mies on tuomittu aiemmin, vuonna 2013 tapahtuneesta taposta. Hänet tuomittiin vuonna 2014 liki kymmenen vuoden vankeuteen.

Mies ehti olla ehdonalaisessa vapaudessa henkirikostuomionsa jälkeen noin puolitoista vuotta. Jo tätä ennen mies on tuomittu vuonna 2012 pahoinpitelyistä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta.

Oodissa syytetty puukotti toista miestä reiteen kirjaston WC-tiloissa huumekaupan yhteydessä. Syytettyinä ovat myös 25-vuotias nainen ja alle kolmikymppinen puukotuksen uhri.

Kaikkien syytettyjen osalta asian käsittely jätetään odottamaan mielentilatutkimuksen valmistumista.

Puukotus tapahtui vessassa

Naisen ja miehen epäillään puukottaneen uhria ryöstääkseen tämän.

Uhri sai sairaalahoitoa vaatineita vammoja, jotka eivät kuitenkaan osoittautuneet hengenvaarallisiksi. 25-vuotiasta naista syytetään törkeästä ryöstöstä ja 44-vuotiasta miestä törkeästä ryöstöstä ja tapon yrityksestä. Syyttäjä vaatii syytetylle kuuden vuoden pituista ehdotonta vankeusrangaistusta.

Puukotuksen uhriksi joutunutta alle kolmekymppistä miestä syytetään huumausainerikoksesta.

Epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä pääosin.

Puukotus tapahtui helmikuussa kirjaston vessaan sovitun huumekaupan yhteydessä. Tilanne päättyi, kun Subutexiä myymässä ollut mies sai vedettyä invavessan hätänarusta ja paikalle tulivat vartijat. Pariskunta onnistui hämäämään vartijoita sanomalla, että he ovat joutuneet hyökkäyksen uhreiksi, ja näin he pääsivät livahtamaan pois paikalta. Heidät saatiin kiinni myöhemmin.

Oikeus ei ottanut vielä kantaa rikosnimikkeisiin, mutta toteaa tänään antamassaan välituomiossa, että mielentilatutkimukseen nyt määrätty mies ja hänen avopuolisonsa puukottivat kumpikin huumekauppiasta ja veivät tältä omaisuutta.

Mielentilatutkimuksen lisäksi oikeus päätti pyytää miehestä vaarallisuusarvion, koska hänellä on taustallaan vastaavaa rikoshistoriaa.

WC:stä löytyi ruisku

Erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen ei syytteiden noston aikaan kommentoinut tarkemmin syytteiden sisältöä, mutta julkisuudessa olleet havainnot mahdollisesta huumekaupan yhteydessä tapahtuneesta ryöstöstä saavat vahvistusta rikosnimikkeistä.

Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara sanoi aiemmin Helsingin Sanomille, että pitää tapauksen liittymistä huumeisiin todennäköisenä. WC-tiloista löytyi tapahtuneen jälkeen ruisku ja muovinen annostelukuppi.

Törkeästä ryöstöstä voidaan tuomita enintään kymmenen vuotta vankeutta. Vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta. Tuomittu keskirangaistus on Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan 2–4 vuotta vankeutta ehdottomana.

Tapon yrityksestä tuomitut rangaistukset vaihtelevat runsaasta kahdesta vuodesta noin viiteen vuoteen.

Lue lisää:

Helsingin Oodi-kirjaston puukotuksen käsittely alkaa käräjäoikeudessa – syytetyt ovat poliisin mukaan pariskunta

Helsingin Oodi-kirjaston puukotuksesta syytteitä kolmelle, myös puukotuksen uhri syytteeseen

Helsingin keskustakirjasto Oodin sunnuntaista välienselvittelyä tutkitaan törkeänä ryöstönä – Kirjaston johtaja: Aiomme lisätä valvontakameroita

Poliisihallitus halusi selvittää poikkeusolojen vaikutusta liikenteeseen tilanteessa, jossa ihmisiä ei ole niin paljon liikkeellä. Heti poikkeusolojen alettua alkoi eri puolilta maata tulla tietoja törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten merkittävästä lisääntymisestä.

Törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset lisääntyivät Suomessa tammi–maaliskuussa peräti 60 prosenttia vuoden takaisesta ja huhtikuussakin 30 prosenttia vuoden takaisesta. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen tarkoittaa lähes aina rajuja ylinopeuksia, joista seuraa ajokielto.

Suomen erikoinen tilanne sai Poliisihallituksen lähettämään asiasta kyselyn eurooppalaisen liikennepoliisijärjestö ROADPOL:in kautta 30 maahan. Puolet maista vastasi.

– Lähes kaikki 15 maata, jotka vastasivat, olivat kiinnittäneet ihan tähän samaan asiaan huomiota. Suuret ylinopeudet ovat lisääntyneet. Viesti oli, että nyt kun tiet ovat tyhjentyneet, niin baana on niin sanotusti ollut auki, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Maria Hoikkala sanoo.

Koronapandemialla ja rajuilla ylinopeuksilla näyttäisi siis olevan samanlainen yhteys niin meillä kuin muualla. Ainoastaan voimakkaasti rajoitetussa Italiassa on ollut rauhallisempaa. Suurien tautimäärien Espanjassakin vauhti on lisääntynyt.

Suomessa tekijät ovat olleet 90-prosenttisesti miehiä. Suurin yksittäinen ryhmä ovat 18–20-vuotiaat, mutta on joukossa tänä keväänä ollut myös 17-vuotiaita tyttöjä, jotka ovat olleet liikkeellä henkilöautolla poikkeusluvalla.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen sanoo, että kotiin jumiutuminen vanhempien kanssa, sosiaalisten kontaktien puute ja olematon harrastustoiminta näkyvät nyt liikenteessä myös tällaisina ylilyönteinä.

– Tilanne on nuorten kannalta ihan hirveä. Kavereita ei pääse tapaamaan, urheilutapahtumat on ajettu alas ja ravintolat sekä baarit on suljettu. Ei nuorille jää muuta mahdollisuutta kuin lähteä neljän pyörän päälle. Ja sielläkin joudutaan kokoontumaan autojen sisälle.

Valtonen muistuttaa, että suurin osa nuorista kuljettajista on tänäkin keväänä ajanut ihan asiallisesti. Mutta näyttämisen halu, elämäntuska ja jopa suoranainen itsetuhoisuus ovat joillakin lisänneet selvästi riskinottoa.

"Kesäyöilmiö keskellä päivää"

Keväällä on huomattu, että monet huumeidenkäyttäjät eivät ole pysyneet kotona. Kaikista seurantajakson aikana tavatuista törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista 13 prosenttia oli syyllistynyt huumeiden käyttörikokseen, rattijuoppoja on ollut 11 prosenttia. 22 prosenttia tekijöistä ajoi ilman ajokorttia.

Poliisihallituksen Maria Hoikkala sanoo, että poliisi on tehnyt törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista sisäistä analyysiä. Päihteistä on tulossa tarkempaa tilastotietoa todennäköisesti vielä toukokuun aikana. Kevään tietojen mukaan päihteet ja ylinopeus näyttäisivät kuitenkin ”kulkevan käsi kädessä”.

– Ensimmäistä kertaa huumerattien osuus oli suurempi kuin alkoholirattijuoppojen osuus. Tämä on huolestuttava kehitys, että ajetaan hurjia nopeuksia jonkun aineen vaikutuksen alaisena.

Osa kevään hyppäyksestä selittyy poliisin lisääntyneellä valvonnalla. Myös kansalaisten ilmoitusherkkyys on ollut aiempaa suurempi.

Suurin osa kaahailusta on myös koronan aikana painottunut iltaan ja yöhön. Perjantait, lauantait ja keskiviikot ovat olleet kaikkein vilkkaimpia viikonpäiviä.

– Nuorten elämään kuuluvat impulsiivisuus ja tunnekuohut. Kun muu liikenne on vähentynyt, ollaan kesäyöilmiössä keskellä päivää. Houkutus tehojen kokeiluun on huomattava, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen muistuttaa.

ELY-keskus on hyväksynyt pitkään vireillä olleen esityksen suuren luonnonsuojelualueen perustamisesta Oulun Sanginjoelle.

Alueella jo aiemmin olleita luonnonsuojelualueita laajennetaan niin, että niistä muodostuu yhdessä maan suurin kunnallinen luonnonsuojelualue. Alueeseen kuuluu yhteensä 1127 hehtaaria kaupungin omistamaa luonnonsuojelualuetta.

Uusi alue on vajaa viisikymmentä hehtaaria suurempi kuin Rauman kaupungin omistama Raumanmeren luonto- ja retkeilyalue.

– Uuden suojelualueen laajuutta kuvastaa hyvin se, että matkaa sen kauempina olevien nurkkien välillä on kahdeksan kilometriä. Eli kyse ei ole ihan pienestä alueesta, sanoo ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarayksikön päällikkö Eero Melantie.

Tuoreen päätöksen mukaan alue syntyy käytännössä niin, että uudet suojelualueet liitetään osaksi jo aiemmin suojeltua Isokankaan luonnonsuojelualuetta, joihin rajoittuu myös Luonnonperintösäätiön omistama Kuovisuon suojelualue.

Sanginjoelle syntyykin yhteensä noin 1168 hehtaarin suuruinen yhtenäinen suojelualue.

Pitkän kädenväännön tulos

Sanginjoen suojelualueesta on Oulussa väännetty kättä vuosikausia. Suojelualue syntyi alun perin Oulun kaupunginvaltuuston jo pari vuotta sitten tekemän anomuksen pohjalta. Valitusten takia ELY-keskus saattoi kuitenkin päättää asiasta vasta nyt.

Eero Melantie kertoo, että suojelupäätöksen mukaan metsätalouskäyttö on koko alueella kielletty, mutta Oulun kaupungilla on mahdollisuus päättää metsästyksen sallimisesta alueella. Oulun kaupunki on käynnistänyt alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen.

Nyt tehty päätös saa lainvoiman kesäkuussa, ellei siitä tehdä valituksia valitusaikana.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka!

Koronatilanne on pysytellyt rauhallisena Keski-Pohjanmaalla, missä on todettu THL:n mukaan kolmanneksi vähiten tartuntoja koko maassa 100 000 asukasta kohti eli 23,3.

Tartunnan saaneita Keski-Pohjanmaalla on vain 23.

Silti alueen ylin tartuntatautiviranomainen, Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen on huolissaan rajoitusten purkamisen aiheuttamasta koronakurin höllentymisestä.

– Vaara ei ole ohi, vaikka koulut ovat avautuneet ja kesäkuussa tulee lisää lievennyksiä, Rahkonen sanoo.

Rahkosen mukaan nyt ei ole oikea aika unohtaa varovaisuutta.

– Ihmiset ovat silti lähteneet tungeksimaan julkisille paikoille ja turvavälit näyttävät unohtuneen. Tartuntariski on edelleen olemassa ja myös tautitapauksia, joita ei vielä tunneta, liikkuu varmasti ihmisten joukossa.

Ihmiset ovat silti lähteneet tungeksimaan julkisille paikoille ja turvavälit näyttävät unohtuneen. Infektioylilääkäri Marko Rahkonen

Pääministeri Sanna Marin korosti perjantaisessa tiedotustilaisuudessa hallituksen näkemystä, jonka mukaan koronavirus ei saisi Suomessa levitä ollenkaan, koska tiedossa ei ole, syntyykö sairastaneelle immuniteetti.

Lue seuraavaksi: Marin hallituksen koronastrategiasta: Epidemia ei saa levitä Suomessa

Jotain hyvääkin

Marko Rahkonenkin muistuttaa, että suojatoimenpiteitä ei saa unohtaa, sillä ohjeet ovat vielä voimassa.

– Edelleen 1–2 metrin turvaväli on pidettävä, käsihygieniasta huolehdittava ja kotona pysyttävä, jos tulee vähänkään sairauden oireita. Silloin ei ole asiaa kauppaan, ei töihin, eikä mihinkään kodin ulkopuolelle, sanoo Rahkonen.

Rajoitusten purkaminen on tuonut myös jotain hyvää. Ihmiset ovat rohkaistuneet viime viikkoina terveyskeskusten vastaanotoille hoitamaan vaivojaan.

– Tämä on positiivinen signaali, sillä hoitamattomista sairauksista tulee myöhemmin iso lasku, Marko Rahkonen sanoo.

Joka puolella Suomea kiireetöntä hoitoa on jo lisätty, vaikka sairaaloissa on edelleen täysvalmius tehohoidossa.

"Kotikaranteenilaisia voisi jo tavata"

Rajoitusten purkua infektioylilääkäri tervehtii ilolla.

– On hyvä päästä lähemmäksi normaalielämää. Poikkeusolot stressaavat kaikkia, Rahkonen sanoo.

Pitäisi muistaa, että pitkä sosiaalinen eristäytyminen on kuitenkin haitallista ja vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen kuntoonkin. Marko Rahkonen

Pitäisikö eri alueilla purkaa rajoituksia ja suosituksia eri tahtiin, kun tartuntatilanteet vaihtelevat paljon maakunnittain?

Infektioylilääkäri kehottaa vierailemaan ainakin kotikaranteenissa olevien yli 70-vuotiaiden luona, mutta muistuttaa terveen järjen käytöstä.

– Heitä voi tavata, mutta turvaetäisyydet ja hygienia huomioiden. Eikä tieteenkään isolla joukolla ja terve pitää olla. Pitäisi muistaa, että pitkä sosiaalinen eristäytyminen on kuitenkin haitallista ja vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen kuntoonkin, sanoo Marko Rahkonen.

Katso täältä uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Katso täältä Keski-Pohjanmaan koronavirustilanne

Oulun kaupungin yt-neuvottelut ovat päättyneet ja koko kaupungin vakituista henkilöstöä uhkaa lomauttaminen tämän vuoden kuluessa.

Asia on menossa seuraavaksi Oulun kaupunginhallituksen käsittelyyn, joka pidetään maanantaina.

Oulun kaupunki tavoittelee 40 miljoonan euron säästöjä henkilöstökuluissa.

Lomautukset ovat eri pituisia tehtävistä riippuen. Lomautusten pituudeksi kaavaillaan 7, 14 tai 28 päivää ja ne voitaisiin toteuttaa kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti.

– Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella, näissä kriittisissä palvelutehtävissä lomautusaika olisi lyhyempi, kertoo Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Kaupungin ylin johto on sen sijaan pitempien lomautusten kohteena. Kaupunginjohtajalle esitetään peräti 28 päivän lomautusta. Kaupunkia johdetaan tilanteen mukaan sijaisjärjestelyillä.

– Johto, hallinto, asiantuntija- ja tukipalveluissakin kaikki ovat lomautusten piirissä. Olemme tätä vakavasti pohtineet talousjohtajan kanssa ja me pystyisimme vuorottelemaan. Näytämme esimerkkiä ja haluamme olla mukana tässä henkilökuntaa koskevassa asiassa, Laajala toteaa.

Työnantaja teki esityksen lomautuksista 31. heinäkuuta 2021 saakka, jotta erityisesti sivistys- ja kulttuuripalveluissa, hyvinvointipalveluissa, pelastuslaitoksella ja vesihuollossa olisi voinut suunnitella lomautukset pidemmälle ajalle työn vaatimukset huomioiden.

Tästä ei kuitenkaan päästy sopuun työntekijöiden kanssa. Neuvottelut koskivat alun perin vuotta 2020. Näin ollen kaupunginhallituksen päätettäväksi tulee henkilöstöä koskevat lomauttamiset, jotka toteutuisivat tämän vuoden aikana.

Koronapoikkeustilan vuoksi jo lomautettuna olleet henkilöt eivät joutuisi kaksinkertaisten lomautusten piiriin. Aiempi lomautus huomioitaisiin kunkin työntekijän kohdalla.

Oulun kaupunki aloitti yt-neuvottelut huhtikuun lopussa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tuolloin kaupungin talous oli menossa miinukselle yli 64 miljoonaa euroa talousarvioon verrattuna koko vuodelta.

Monissa muissakin kunnissa ja kaupungeissa jon jouduttu turvautumaan irtisanomisiin ja lomautuksiin kevään aikana.

Helsingin hovioikeus on hylännyt Suomen tunnetuimpiin rikollisiin kuuluvan myrkkyhoitajan hakemuksen päästä ehdonalaiseen vapauteen.

Ann-Maria Myllgren, entiseltä sukunimeltään Nykopp, anoi pääsyä ehdonalaiseen vapauteen ensi vuoden maaliskuussa, jolloin hän olisi istunut elinkautistaan laissa määrätyn vähimmäisajan eli 12 vuotta.

Myllgren istuu tuomiotaan viidestä murhasta, viidestä murhan yrityksestä, kolmesta törkeästä pahoinpitelystä, kahdesta törkeästä varkaudesta, kahdesta varkaudesta ja kahdesta huumausainerikoksesta.

Rikokset tapahtuivat vuosina 2004–2009.

Arvio uusimisriskistä puhui vapauttamista vastaan

Myllgren työskenteli tekojensa aikaan perushoitajana ja kotihoitajana. Hän tappoi suunnitelmallisesti viidellä eri kerralla uhrinsa antamalla näille salaa hoitoon kuulumattomia lääkkeitä, jotka hän oli ennalta hankkinut.

Myllgrenin uhrit olivat suurimmaksi osaksi iän ja heikon terveydentilan takia täysin puolustuskyvyttömiä.

Myllgren on koko ajan kiistänyt syyllisyytensä. Hän oli mielentilatutkimuksen mukaan täydessä ymmärryksessä. Hänellä kuitenkin todettiin muun muassa vahva taipumus valehteluun.

Yksi törkeän pahoinpitelyn uhreista oli hoitajan työtoveri, jolle hän tarjosi ilmeisesti silmätipoilla terästettyä kahvia. Varkaudet sen sijaan kohdistuivat myrkytettyihin vanhuksiin. Naiselta myös takavarikoitiin 1 800 huumaavaa lääketablettia.

Vaikka Myllgren on käyttäytynyt vankilassa siinä määrin hyvin, että hänen käytöksensä puhui vapauttamisen puolesta, katsoi hovioikeus tekojen määrän ja laadun olevan sellaisia, että hänen tulee kärsiä vankeusrangaistustaan selvästi pidempään kuin vähimmäisaika 12 vuotta.

Hovioikeus kertoo julkisessa selosteessaan, että psykiatrisen vankisairaalan lausuntoon sisältyvä arvio Myllgrenin riskistä syyllistyä uusiin väkivaltarikoksiin puhui vapauttamista vastaan. Lausunnon sisältöä ei avata julkisessa selosteessa tämän enempää.

Lue aiheesta lisää:

Perushoitaja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen

Elävä Arkisto: Vanhusten lääkemurhista tuomittu hoitaja puolustautuu