Syksyllä ja vuodenvaihteessa päätetään yli miljoonan suomalaisen palkoista ja työehdoista.

Torstaina iltapäivällä neuvottelupöytään istuvat 120 000 työntekijää edustava Teollisuusliitto ja työnantajien Teknologiateollisuus.

Tästä kierähtää käyntiin kuuma työmarkkinasyksy, mutta miksi siitä pitäisi olla kiinnostunut? Tässä viisi mahdollista syytä.

1. Työaika

Edellinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ajoi Suomeen kolmivuotisen kilpailukykysopimuksen. Kolmivuotinen kiky-sopimus neuvoteltiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Kikyssä sovittiin esimerkiksi, että vuosittainen työaika pitenee 24 tuntia vuodessa. Sopimuksella haluttiin lisätä vientiyritysten kilpailukykyä esimerkiksi verrattuna Suomen kilpailijamaihin Saksaan ja Ruotsiin.

Nyt alkaa vääntö siitä, oliko työajan pidennys pysyvä vai loppuuko se tähän vuoteen. Yle kertoi heinäkuussa, että työntekijät pitävät sopimusta kolmivuotisena, mutta työnantajien mielestä kiky-tunnit ovat tulleet jäädäkseen.

Työajan pidennys toteutettiin niin, että työtunteja tuli lisää, mutta palkka ei noussut.

2. Palkankorotukset

Mistäpä muusta työntekijät ja työantajat kiistelisivät, elleivät palkoista?

Edellisellä sopimuskierroksella vientiliitot määrittelivät palkankorotuksien katon. Tuolloin kaikki toimialat tekivät vientiliittojen perässä sopimuksen, jossa palkat nousivat noin 3,2 prosenttia.

Se jäi korpeamaan etenkin naisvaltaisia aloja. Suomessa väki vanhenee ja hoitajia tarvitaan lisää. Terveydenhoitoalan ammattiliitto Tehy ja perushoitajien Super ovat ihmetelleet, mistä uusia työntekijöitä löytyy.

Hoitajia tarvitaan lisää myös siksi, että hallitus aikoo nostaa vanhusten hoitajamitoitusta 0,7 hoitajaan yhtä vanhusta kohden.

Julkisen sektorin naisvaltaiset alat vaativatkin nyt muita kuoppakorotuksia ja tasa-arvoeriä. Kuntatyönantaja on suhtautunut palkankorotusvaatimuksiin nihkeästi.

Hoitoala on vaatinut korotuksiin lisää rahaa valtion kirstusta.

.

3. Lomarahaleikkaukset

Kilpailukykysopimus leikkasi julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja kolmen vuoden ajan.

Lomarahaleikkaukset ovat nyt ohi. Vaikka lomarahaleikkauksia on korvattu verohelpotuksilla, ne jäivät vaivaamaan esimerkiksi opettajia, sairaanhoitajia ja koulujen keittäjiä.

Leikkaukset kiristävät yhä tunnelmaa neuvotteluissa etenkin siksi, että esimerkiksi teollisuus ei osallistunut lomarahatalkoisiin.

4. Ostovoima

Työntekijöille mieluisinta olisi, että ostovoima nousisi palkkoja korottamalla, ei verohelpotuksilla. Palkasta kertyy eläkettä, ja eron näkee kukkarossa kuun lopussa.

Veronmaksajien keskusliitto on laskenut, että palkansaajan verotus uhkaa kiristyä ensi vuonna. Syynä on se, että palkansaajien sosiaalivakuutusmaksut, kuten työeläke- ja sairausvakuutusmaksut, nousevat. Sosiaalimaksujen nousu leikkaa palkansaajien ostovoimaa.

Tavalliselle, keskituloiselle palkansaajalle se voi merkitä noin 250 euron menetystä vuodessa. Hallituksen on toivottu tulevan vastaan verohelpotuksin syksyn budjettiriihessä.

Palkansaajamaksujen muutoksista sovittiin kilpailukykysopimuksessa.

5. Osa-aikatyö

Kaupoissa osa-aikatyö on yleistä. Esimerkiksi opiskelijoille osa-aikatyö on oma valinta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) on huolissaan siitä, että osa-aikatyöllä ei pysty elämään.

Pelisäännöt pitäisi luoda myös niin kutsutulle alustataloudelle.

On epäselvää, ovatko ravintoloille ruokaa kuljettavat miehet ja naiset työntekijöitä vai yrittäjiä. Ja kuuluuko heille lomaoikeus?

Osa-aikatyöksi lasketaan kaikki työ, joka on enintään 80 prosenttia enimmäistyöajasta.

Helsinkiläinen SDP:n kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein kertoi keskiviikkona Twitterissä saaneensa hänelle osoitetun kirjeen, joka sisälsi hirttoköyden ja herjaavan uhkausviestin.

Hussein julkaisi päivityksensä yhteydessä kuvan kirjeen sisältämästä hirttoköydestä ja viestistä.

Hussein kertoi Ylelle valtuuston kokouksen jälkeen, että hän sai tietää hänelle osoitetusta kirjeestä heti valtuuston kokouksen alussa, kun valtuuston henkilökunta tuli kertomaan, että hänelle on postia.

– Olen järkyttynyt, en oikein saa sanoja ulos suustani. Valtuuston kokous kesti tällä kertaa tunnin ja en muista siitä oikein mitään. Muistan kun painoin itseni läsnä olevaksi, mutta en muista mistään muusta pätkääkään. Kyllä tämä [kirje] poisti minut tänään pelistä, Hussein kertoo.

– Aivan kuin joku olisi näyttänyt mulle asetta tai puukkoa, hän lisäsi.

Hussein kertoi heti kokouksen jälkeen olevansa matkalla poliisilaitokselle tekemään asiasta rikosilmoitusta.

Hän kertoo saneensa vastaavanlaisia uhkauskirjeitä valtuustoon myös aiemmin. Tämänkertainen kirje oli kuitenkin hänen mielestään sisällöltään tähän mennessä pahin.

Hussein sanoo muuttaneen salaiseksi kotiosoitteensa hänelle aiemmin sinne tulleiden uhkauskirjeiden takia.

Hussein ei kuitenkaan aio varoa jatkossa esimerkiksi julkisilla paikoilla liikkumista, vaikka uhkausten sävy näyttää pahentuneen.

– En halua antaa pelolle valtaa. Tulen toipumaan myös tästäkin uhkauksesta, ei tässä sinänsä mitään. Löydän tästä pientä lohtuakin, kun kirjettä ei lähetetty kotiini ja perheeni ei ollut se, joka olisi sen avannut.

Valtuuston puheenjohtaja: Toivottavasti poliisi saa tekijän kiinni

Heti Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen tavoitettu valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.) tuomitsee jyrkästi Husseinin saamaan kirjeen.

– Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, että poliittisissa tehtävissä toimiville ihmisille lähetetään uhkauksia. On ollut joitakin vuosia nähtävissä, että näitä tulee entistä enemmän ja erityisesti ihmisille, jotka eivät näytä kantasuomalaisilta. Myös naiset saavat enemmän uhkauksia kuin miehet. Tämä on pyrkimystä rajoittaa ihmisten osallistumista politiikkaan, ja sitä ei tule missään nimessä hyväksyä.

Kivekäs toivoo, että poliisi saa tekijän kiinni, koska suunta on erittäin vaarallinen, jos tämä jatkuu.

– Aina on ollut epäasiallisia viestejä vaalien alla, mutta viime aikoina on tullut yhä jyrkempisävyisiä uhkauksia.

Konkreettiset uhkaukset harvinaisia

Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikön viransijainen Anssi Vuosalmi kertoo, että ei pysty kommentoimaan yksittäisiä valtuutettuihin kohdistuvia uhkaustapauksia.

Hän toteaa yleisellä tasolla, että kaupungin virkamiehille ja valtuutetuille tulee nykyään "jonkin verran" uhkauksiakin sisältäviä yhteydenottoja. Konkreettisia uhkauksia tulee harvoin.

Vuosalmi painottaa, että kaupungin puolesta jokainen tapaus otetaan vakavasti ja jos tilanne edellyttää turvatoimia, ne ratkaistaan yksittäistapauksina erikseen.

– Meillä on näihin tapauksiin olemassa uhka-arviomenettely, jolla voimme poliisin kanssa katsoa yksittäisiä tapauksia ja ryhtyä sitten tarvittaviin johtopäätöksiin, Vuosalmi sanoo.

Lue lisää

Perussuomalaisia rasisteiksi syyttäneestä twiitistä syntyi kiivas keskustelu Ylen aamu-tv:ssä – katso se tästä

Poliisi tiedottaa: Abdirahim "Husu" Hussein Mohamedia ei epäillä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan

KSML: Perussuomalaisten kansanedustaja Jouni Kotiaho teki tutkintapyynnön rasisti-twiiteistä

Ähtärin Rämälänkylällä sijaitsevan Kortteisen sukutalon pihapiirin ehdoton keskipiste on noin 120-vuotias omenapuu.

Tilan vanhaisäntä Timo Kortteinen tietää kertoa, että omenapuun on istuttanut hänen mummonsa Hilma Kortteinen, joka tuli taloon emännäksi 1800-1900 -lukujen vaihteessa.

Mummo oli saanut tai ostanut omenoita kylällä kierrelleiltä vienankarjalaisilta kaupustelijoita, “laukkuryssiltä”, ja niiden siemenistä kasvattanut omenapuun itselleen.

Siitä lähtien omenapuu on kasvanut paikallaan ja tarjonnut perheelle omenat hilloon ja sellaisenaan syötäväksi.

– Kunhan vaan säilöö kunnolla ja laittaa paperit väliin, on omenia riittänyt tammikuulle asti, Timo Kortteinen muistelee.

Kortteisen pihan omenapuu, jolle he antoivat 1980-luvulla nimen Mummon puu, on yksi suomalaisista paikallisomenalajikkeista.

Taloushedelmiä arvostettiin

Siemenestä suomalaiseen maaperään kylvetyt paikallisomenapuut ovat tuottaneet hedelmää erilaisiin tarpeisiin. Luken tutkija Maarit Heinosen mukaan esimerkiksi 1900-luvun alkupuolella arvostettiin taloushedelmiä ehkä jopa enemmän kuin sellaisenaan syötäviä lajikkeita.

Kortteisen puun omenat ovat ainakin alkusyksystä niin kirpeitä, että talon väki napsii syöntiomenoita mieluummin muista pihan puista. Hillotarpeiksi omenat sopivat erinomaisesti.

– Hillosta tulee sellaista kauniin ruskean väristä, Timo Kortteinen kehaisee.

Paikallisomenapuut geenipankkiin

Suomessa on tunnistettu ja paikannettu yli 100 paikallisomenalajiketta. Yksi tunnetuimmista on Huvitus. Paikallisomenalajikkeisiin lukeutuu myös hiljattain paikannettu Mannerheimin omena.

Maarit Heinosen mukaan Suomessa on syntynyt paljon omenapuita kylvämällä. Keski-Euroopasta ja Ranskasta tuodut taimet ovat kestäneet huonosti pohjoisia olosuhteita. Lisäksi 1900-luvulla suositeltiin kylvämään omenapuut siemenestä.

Siemenestä kylvämällä ei kuitenkaan synny helposti käyttökelpoisia omenapuita. Jos kylvää sata siementä, yhdestä voi kasvaa sellainen kelvollinen omenapuu, jonka muutkin ovat kiinnostuneet saamaan puutarhaansa.

Heinosen mukaan monet siemenestä kylvetyistä omenapuista ovat jääneet yhden pihan puiksi, eivätkä ole levinneet viljelyyn.

Kortteisen pihan Mummon puu vartettiin Karstulassa Rajalan taimistolla 1980-luvulla. Timo Kortteisen mukaan alkoi näyttää siltä, että emopuu kuivuu ja se haluttiin varttamalla pelastaa. Tällä hetkellä lajiketta löytyy useilta taimistoilta.

Omenapuun "sormenjäljet"

Luonnonvarakeskus tallettaa arvokkaimpia paikallisomenalajikkeita kansalliseen omenapuiden geenivarakokoelmaan. Geenipankissa lajikkeet säilyvät tulevaisuuden tarpeisiin, mutta kertovat myös suomalaisesta omenanviljelyn historiasta.

Myös ähtäriläisen Mummon puun geeniperimä kiinnostaa tutkijaa.

– Meillä on talletettu Mummon omena -nimellä kulkeva puu. Olemme saaneet sen Vaasasta Valkoinen Omena -nimellä, mutta se osoittautui kahdelta taimistolta saamiemme näytteiden perusteella Mummon omenaksi, Heinonen sanoo.

Tieto Kortteisen pihan puuvanhuksesta ja sen reitistä taimistoille on Heinosen mukaan merkittävä.

– Olemme saaneet nyt myös tietää alkuperäisen lajikenimen, Mummon puu, Heinonen sanoo.

Luonnonvarakeskus on pyytänyt Kortteisen vanhasta omenapuusta lehtinäytteen puun dna-sormenjälkien analyysiin. Sitä verrataan omenapuiden keskuskokoelmassa jo kasvavan puun dna-sormenjälkiin.

– Samaan tapaan kuin rikostutkijat selvittävät sormenjäljistä kenelle ne kuuluvat, me teemme omenapuulle dna-analyysin. Näin saamme varmistettua lajikkeen.

Dna-tunniste ei kuitenkaan riitä yksin varmistamaan lajiketta. Sen syntymähistorian ja -paikan tiedot sekä muu puuhun liittyvä muistitieto on tärkeää hedelmän tuntomerkkien lisäksi.

Keskellä elämää

Kortteisen tilaa isännöi nykyään Timon poika Antti Kortteinen. Ihan kuin isänsä aikanaan, hänkin on poikasena kiipeillyt puun oksilla ja kuullut kehotukset olla katkomatta oksia.

Ilman kolhuja yli satavuotias omenapuu ei ole vuosistaan selvinnyt. Sitä on välillä nirhaistu moottorisahalla, kolhaistu talonrakentamisen yhteydessä lautapinolla – ja paljon muuta.

Sitkeästi Mummon puu kuitenkin kantaa hedelmiä tänä syksynäkin.

Tänä vuonna pihlajanmarjakoista ei ole ollut haittaa, mutta satoon vaikuttaa kesän kuivuus, joka jätti omenat vähän tavallista pienemmiksi. Lisäksi kukinnan aikaan pihassa puhalsi semmoinen länsituuli, että puun länsipuolen kukat saivat kyytiä. Idän puolella hedelmiä riittää.

– Onhan se hienoa, kun pihalla on tälläinen emopuu. Ehkä siihen tulee jatkossa suhtauduttua vähän arvokkaammin, Antti Kortteinen toteaa.

PÄIVÄ I

Idylli. Se on ensimmäinen sana, joka tulee mieleen, kun kävelen kolmen kilometrin matkaa majapaikastani Steinhaus am Semmeringin kylästä kohti Spital am Semmeringiä ja Kaltenbach Open Airin tapahtumapaikkaa. Smaragdinvihreillä, rehevillä niityillä laiduntaa hyvinvoivan näköisiä lehmiä, tiheät kuusikot peittävät pilviä hipovia vuoria ja kirkasvetisten purojen solina hyväilee korvia.

Spital am Semmeringiä lähestyttäessä maaseudun rauhaisa äänimaisema muuttuu aivan toisenlaiseksi ja idylli repeää riekaleiksi: nyt vuoristossa ja Stuhleckin hiihtokeskuksen rinteillä jyrisee ja jyskyy death metal, goregrind ja black metal.

Vielä viimeinen kilometri ylämäkeä käärmeen lailla kiemurtelevaa kapeaa tietä pitkin ja pääkallopaikan sisäänkäynti häämöttää edessäni. Brittiläinen Unfathomable Ruination on juuri lopettelemassa, ja kohta lavan valtaa suomalainen black metal -yhtye Azaghal.

Perusteellisen laukun- ja ruumiintarkastuksen jälkeen nopea katsaus itse festivaalialueeseen: pitkulaista hiekkakenttää reunustavat korkeat kuuset, toisessa päässä on esiintymislava ja toisessa päässä muutama ruoka- ja juomakoju sekä bändipaitojen myyntipiste.

Suurin piirtein alueen puolivälissä sijaitsee varsin julkinen – siis katseilta suojaamaton – kusilaari ja kolme öKlo-firman kuivatoilettia, tosin enemmän tai vähemmän holtiton kuseskelu festivaalialuetta rajaavien aitojen juurella on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Torstaina Kaltenbachia hellii aurinko, mutta nelihenkinen, 1990-luvulla perustettu Azaghal loihtii nopeasti taivaalle sysimustia pilviä. Yhtyeen kylmä ja nihilistinen black metal kietoo yleisön seitteihinsä ja Agios O Baphomet -kappaleen vetävää kertosäettä on pakko hoilottaa mukana.

Keikan jälkeen muutama vieressäni ollut itävaltalainen kehuu vuolaasti suomalaisen black metalin erinomaisuutta. Azaghalia ei pidä sotkea niin ikään kotimaiseen Azazel-yhtyeeseen, joka esiintyi toissa vuonna Hyvinkään Steelfestissä umpikännissä ja josta tuli samantien maailmanluokan kuuluisuus.

Käväisen tässä välissä hakemassa juomista kojusta, jota pitää Wienissä vaikuttava eläinsuojeluyhdistys: heidän asialistallaan ovat etenkin kaltoin kohdellut romanialaiset kulkukoirat, joille halutaan tarjota futteria eli ruokaa. Kuumista ja kylmistä juomista pitää maksaa, mutta muovikuvun alla oleviin kekseihin, piirakoihin ja kakunpalasiin pätee vapaaehtoisen hinnoittelun keveä taakka. Kaljoittelun ohella makeanhimo iskee yllättävän moneen raavaaseen metallimieheen, ja välillä kojulle on jopa pientä jonoa.

Vastapäätä tarjoillaan makkara- ja liharuokien ohella myös kasvisvaihtoehtoja, kuten ranskalaisia tai tuhtiin öljy- ja majoneesimäärään upotettua salaattia, jossa on ainakin perunaa ja kurkkua. Ehdoton hitti näyttää olevan Schnitzelsemmel eli sämpylä, jonka sisällä on wieninleikettä, ja jota tilataan ja myydään kuin liukuhihnalta. Eksoottisiin perinneruoka-annoksiin taas kuuluu Käseleberkäsesemmmel: sämpylässä on siivu suoraan uunista otettua, juustolla maustettua tirisevää maksamureketta.

Azaghalin jälkeen lavalle astuu itävaltalainen Dornenreich, jonka musiikin luokittelisin tummasävyiseksi avantgardemetalliksi jo siksi, että yhtyeen soitinvalikoimaan kuuluu viulu – ei mikään tavanomainen soitin tässä genressä. Dynamiikaltaan laaja-alaisesta yhtyeestä irtoaa niin akustisia sävyjä kuin kakofonista ryöpytystäkin, laulaja-kitaristi Evigan teatraalisesta esiintymisestä puhumattakaan.

Kaltenbach Open Air tuntuu lähtevän kunnolla liikkeelle kello yhdeksän aikaa iltamyöhällä, jolloin soittovuorossa on ruotsalainen, 30-vuotisen uran tehnyt pitkän linjan death metal -yhtye Vomitory. Yleisö lähtee tiukasti ja tarkasti soittavan bändin konstailemattomaan revittelyyn todella hyvin mukaan – tätä on selvästi odotettu. Keikan jälkeen niska on hellänä.

Yhtä euforisena tunnelma jatkuu, kun norjalaisen Carpathian Forestin vokalisti Nattefrost bändeineen singahtaa lavalle ylösalaisin olevaa ristiä heilutellen ja huuliharppua epävireisesti pöräytellen. Tämänhän norjalaiset osaavat: bläkkikseen sekoitetaan punkkia ja vinoa huumoria ja kokonaisuus kuorrutetaan vetävillä riffeillä.

Tälläkin keikalla kuullaan The Curen A Forest-biisistä enemmän tai vähemmän rienaava versio, josta joku voisi jopa hieman loukkaantua. Yleisö imitoi antaumuksella pienikokoisen Nattefrostin känisevää laulutyyliä ja kokonaisuuden tietynlaiselle höpsöydelle on pakko aina välillä naurahdella.

– Bläkkiksen ja death metallin jälkeen tässä olisi teille tarjolla kunnon thrashiä! hollantilaisen Distillator-yhtyeen laulaja-kitaristi Laurens kuuluttaa. Hyperenergisellä triolla on lavalla futuristiseen moottoripyörätyyliin kustomoituja mikkiständejä, joiden välillä basisti ja kitaristi loikkivat kuin viimeistä päivää. Lavashow korostaa muutenkin nopean musiikin toimivuutta.

Yleisesti on todettava, että Kaltenbach Open Airin kaltaisissa, keskieurooppalaisissa vaihtoehtoisen metallin tapahtumissa bändit soittavat teknisesti hyvin ja ovat täysillä mukana. Koska ihmiset tulevat pääsääntöisesti kuuntelemaan (humalaisinakin) suosikkibändejään, puolivillaista plinkuttelua ei tässä genressä sallita. Sama pätee soundeihin ja valoihin: tämäkin puoli toimii, vaikka kokonaisuutta muutoin voikin leimata kotikutoisuus ja askeettisuus.

Kaltenbach Open Airin reilut 1500 vierasta per päivä taas on juuri sopiva ihmismäärä: festivaalin tuntua kylläkin on, muttei kasvottoman massatapahtuman.

Loppuillasta paikalla päivystävä ensiapuhenkilökunta saa töitä. Pöydän ääreen, tyhjien kaljamukien keskelle on rojahtanut ja uinahtanut nuori mies, joka nostetaan paareille. Yhtäkkiä miekkonen herää kuin salamaniskusta, hypähtää seisaalleen, sanoo jotakin että mitä helvettiä minä tässä teen ja menee ilmeisesti tilaamaan lisää viinaa. Ensiapuhenkilökunta jää levittelemään käsiään.

PÄIVÄ II

Uusi päivä ja uudet bändit. Muutaman kilometrin patikkamatka festivaalialueelle tekee taas terää ja unihiekka karisee silmistä.

Reitin puolivälissä sijaitsee jonkinlainen paikallinen erikoisuus: eroottinen yökerho, jonka terassilla on tänään yllättäen vipinää – vieläpä keskellä päivää. Kaksi naista antaa sylitansseja kahdelle miehelle. Toinen mies huutelee minulle, että hei kaveri, tules tänne. Vastaan etten ehdi, koska olen menossa metallifestivaalille. Mies hymähtelee jotakin ja puistelee päätään.

Saavun sopivasti paikalle kun itävaltalaisen black metal -yhtye Vargsriketin Grym, Draug ja VXR suoltavat satanistista sanomaansa. Toisin kuin alan nykynorjalaisten bändien kohdalla, nyt ollaan vakavien asioiden äärellä, eikä huumoria tästä yhtyeestä löydy repimälläkään. Toisin kuin seuraavasta aktista.

Tšekkiläinen goregrind-yhtye Spasm hakee inspiraationsa etenkin pornografian maailmasta. Bändin aistikkaasti pukeutuneella vokalistilla Radimilla on hassu kikkelimaamari ja mies laukoo taukoamatta kaikenlaisia härskejä ja hauskoja juttuja. Kuten esimerkiksi, että teini-ikäisenä, ennen internet-aikaa ainoa ikkuna pornon maailmaan olivat alan saksalaiset lehdet. Valitettavasti naiset niissä olivat karvaisia täältä (osoittaa haaroväliään), täältä (osoittaa kainaloitaan) ja ikävä kyllä toisinaan myös täältä (osoittaa ylähuultaan).

Spasmin keikan aikana syntyy myös spontaani moshpit, johon pitää mennä mukaan. Nyt kyse on tosin varsin leppoisasta ja irtonaisesta meiningistä, jossa otetaan hassuja tanssiaskeleita ja jossa ikään kuin valmistaudutaan illan vauhdikkaampaan menoon.

Moshpitistä pitää yleisesti todeta, että se on yksi ihmiskunnan nerokkaimmista keksinnöistä. Siinä voi toteuttaa itseään luovasti, tuntea yhteisöllisyyttä, hölmöillä, siinä virkistyy ja saa liikuntaa ja tutustuu uusiin ihmisiin. Lisäksi siinä on sopivassa mittakaavassa vaaran tuntua.

Spasmin kaltaisten yhtyeiden keikoilla yleensä tapahtuu kaikenlaista. Yhtäkkiä tunnen, kuinka oikeaan poskeeni roiskahtaa jotakin. Takanani on nuori nainen, joka pruuttaa dildosta nestettä moshaajien päälle. Kyse ei sentään ole tekospermasta, vaan vedestä. Saattaa se tosin olla kaljaakin.

Spasmin jälkeen vaihdan muutaman sanan kaverin kanssa, johon törmäsin (kuvaannollisesti) moshpitissä.

– Ai olet Suomesta? Mitenkä se nyt menikään? (Käy kysymässä jotakin frendeiltään ja palaa takaisin). SUOMMIPERKKELE!!

Lauantain energisimpiin kokemuksiin kuuluu ehdottomasti saksalaisen Cytotoxin kokonaisvaltainen show. Jos Spasm operoi pornon parissa, Cytotoxinin konsepti kietoutuu Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden ympärille, jota "me emme koskaan tule unohtamaan." Tämä käy ilmi heti keikan alussa, jolloin kaasunaamariin pukeutunut vokalisti Grimo rynnistää lavalle ja levittää ympäriinsä myrkynvihreää savua.

Järeää ja teknisesti taitavaa death metallia suoltavan yhtyeen biisien nimet viittaavat radioaktiivisuuden demonisoimiseen ja ydintuhon apokalypseihin. Grimon heilumista lavalla ja sen ulkopuolella voi verrata urheilusuoritukseen ja lisäksi hänen örinänsä on poikkeuksellisen sävykästä.

Keikan edetessä jotain karheaa tuntuu niskassani. Kun käännän päätäni, joku hieroo vessaharjaa naamaani. Olen joutunut vessaharjakepposen uhriksi!

Cytotoxinin kaltaista energiaa pursuaa myös belgialainen Evil Invaders, jonka speed metal vyöryää, heittelehtii ja jyrää todella kovilla kierroksilla. Kun tuntuu, että kliimaksi on nyt ja tässä, yhtye pistää tahtia vielä kiivaammaksi ja paremmaksi. Ja vokalisti Joen ääni todellakin kurottaa kohti klassisten metallilaulajien huimia korkeuksia.

Naamioituneena esiintyneen puolalaisen black metal -yhtye Mglan jylhän slaavilaisen soitannon jälkeen palataan perusasioiden äärelle: yli kolme vuosikymmentä mukana kuvioissa olleen death metal -yhtye Asphyxin setti synnyttää vellovan moshpitin, jonne pitää tietenkin mennä mesoamaan.

Joku kaataa puoli litraa kaljaa niskaani. Kaljaan suhtaudutaan täällä muutenkin huolettomasti: sitä kaatuu jatkuvasti, sitä lentää koko ajan ilmassa ja sitä tietenkin juodaan uskomattomia määriä. Myös tötsyjä näyttäisi olevan tarjolla, mutta mihinkään sen vahvempaan en törmää.

Lauantai-illan yllättäjäksi osoittautuu saksalainen Firtan. Yhtyeen black metallissa on dynamiikkaa ja avaruutta, brutaalin jylhyyden vastapainoksi.

Taiteellisiin sfääreihin päästään, kun muu yhtye poistuu lavalta, ja sinne jää useiksi minuuteiksi vain klassiselta kuulostavaa melodiaa soittava naispuolinen viulisti. Yleisö seuraa tapahtunutta hiirenhiljaa ja vaikuttuneena. Rohkea veto, joka ei ihan kaikilta bändeltä onnistuisi. Nyt onnistui.

PÄIVÄ III

Moshpittien jälkimaininkeina kroppaan on tullut yksi jos toinenkin mustelma ja tänään niitä tulisi lisää: tšekkiläinen goregrind-yhtye Gutalax saisi taatusti yleisön riehumaan.

Mutta sitä ennen kaiken brutaalin örinän keskellä vietetään herkkää ja romanttista hetkeä. Sven ja Tanja menevät Kaltenbachissa naimisiin ja tätä juhlitaan koko tapahtuman voimin. Yleisö hurraa, kun hieman goottihenkinen hääpari suutelee esiintymislavalla. Ikivanhan perinteen mukaisesti Tanja heittää morsiuskimpun olkansa ylitse yleisön joukkoon. Sen kahmaisee sinitukkainen nuori nainen.

Gutalaxin uusin video kantaa nimeä Shitbusters, ja siinä bändi pelastaa maailman kakkahirviöiden hyökkäykseltä. Yhtyeen tuotanto keskittyy muutenkin pitkälti ulostehuumorin glorifioimiseen.

Tälläkin kerralla yleisö on lähtenyt leikkiin mukaan: vessapaperirullat viuhuvat ilmassa, karhupumpuista ja vessaharjoista puhumattakaan, joilla hinkataan muun muassa ihmisten haarovälejä. Myös "ulosteella" sotkettuja valkoisia Gutalax-univormuja näkyy yleisön joukossa.

Vokalisti Matyn brutaali korina ja nopsat kompit kutsuvat ihmisiä varsin rajuun moshpittiin. Minä ja moni muukin kaatuu. Oikea jalka näyttää siltä, kuin sitä olisi raadellut tiikeri, tai noh, kotikissa. Gutalaxin keikka päättyy goregrind-versioon Piippolan vaari -laulusta.

Ja goregrindillä jatketaan. Olen halunnut jo pidemmän aikaa nähdä espanjalaisen Haemorrhagen livenä, ja nyt tämäkin ihme toteutuu. Yhtyeen nimi viittaa verenvuotoon ja sen hurmeisissa kuvastoissa kauhu sekoittuu anatomiaan, patologiaan, obduktioon ja dissektioon.

Vokalisti Lugubrious onkin sitten kaiken tämän ruumillistuma: veressä kylpevä mies viiltelee mikrofonilla vatsaansa ja poimii sieltä sisäelimiä, joita pistelee poskeensa. Välillä Lugubrious heiluttelee ja pureskelee jostain hakemaansa irtokättä, välillä pistää naamaansa kuonokopan ja on virtsaavinaan koiratyyliin vahvistimien päälle.

Taivaalta on tipahdellut sadepisaroita jo Gutalaxin keikan aikana, mutta nyt vettä ropisee kunnolla. Haemorrhagen keikan intensiteettiiin pieni kastuminen ei tosin vaikuta millään tavalla.

Hollantilaisen Sinisterin jälkeen lavalle astuu norjalainen thrash metalia ja bläkkistä naittava Aura Noir, joka on ollut useaan otteeseen esillä Nemi-sarjakuvissa. Bändin nimenä Aura Noir eli musta aura – siis ihmistä ympäröivä energiakenttä, ei kyntöväline – on suorastaan loistava.

Trion makoisia riffejä ja tiukkaa soitantoa kuunnellessa on yllättävää, kun yhtye ilmoittaa, että tämä on nyt sitten meidän vihonviimeinen keikkamme. Pöllämystynyt yleisö ei oikein tiedä, onko kyseessä outo norjalainen huumori ja kuinka tähän ilmoitukseen oikein pitäisi suhtautua. Näin asia kai sitten on.

Ajoittaisia sadekuuroja seuraa ukkonen, jonka kaikuisa jylinä vuoristossa kuulostaa komealta. Salamat syttyvät ja sammuvat öisellä taivaalla ja tuntuu siltä, että tässä olisi oivat puitteet niin ikään norjalaiselle, viikinkimetallia soittavalla Enslavedille. Kolmen päivän örinäannoksen jälkeen tuntuu omituiselta, että yhtye hyödyntää myös puhdasta laulua – että tällaistakin on siis vielä olemassa.

– ...ja seuraava laulu kertoo kaaoksesta, yhtyeen vokalisti Grutle Kjellson kuuluttaa, levitellen samalla dramaattisesti käsiään ja katsellen taivaalle.

Kaaoksen voimat tai ukkosen jumalat todellakin ottavat vallan. Parin tahdin kuluttua jyrähtää oikein kunnolla, ja salama leimahtaa suoraan esiintymislavan yläpuolella. Ensin loppuu musiikki ja sitten koko lava pimenee. Yleisö menee aivan sekaisin ja hurraa mitä ilmeisemmin Thorin vasaran taikavoimille. Pimeyttä kestää viitisen minuuttia, jonka jälkeen Enslaved pystyy jatkamaan settiään. Kukaan ei ole sentään saanut sähköiskua.

PÄIVÄ IV

Aamulla ilma on sateen raikastamaa ja pilvenriekaleet halkovat vuortenhuippuja. Avarilla niityillä kimmeltää kaste. Vuoripurojen solina täyttää korvat. Jostakin kuulu lehmän ammuntaa. Idylli on palannut takaisin Spital am Semmeringiin, mutta vuoden kuluttua se katoaa jälleen yhden viikonlopun ajaksi.

Virolaiset jännittivät tänään, valitaanko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024 rosoinen rajakaupunki Narva vai kansainvälisesti tunnetumpi kulttuurikaupunki Tartto.

Talinnan kulttuuripiireissä voittajaksi veikattiin etukäteen Narvaa, mutta Tartto vei voiton.

Kansainvälinen valintatoimikunta perusteli päätöstään ennen kaikkea käytännön syillä.

– Tarton infrastruktuuri on Narvaa pidemmällä. Siellä on enemmän majoituspalveluja ja parempi julkinen liikenne. Narvan valinta tässä vaiheessa olisi ollut liian iso riski, sanoi toimikunnan puheenjohtaja Beatriz Garcia tänään keskiviikkona Tallinnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Garcia kertoi, ettei valinta ollut yksimielinen, vaan osa toimikunnan jäsenistä kannatti voimakkaasti Narvaa.

– Toimikuntaa kiehtoi Narvan sijainti Venäjän rajalla. Venäjä-yhteys tuli kiinnostavasti esiin Narvan hakemuksessa. Emme kuitenkaan voineet tehdä valintaa pelkästään hienolta kuulostavien kulttuurihankkeiden pohjalta. Halusimme myös konkretiaa, ja sitä oli tällä kertaa Tarton hakemuksessa enemmän, Garcia sanoi.

Narva sijaitsee vain kivenheiton päässä venäläisestä Ivangorodin kaupungista. Narvan asukkaista lähes 94 prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää.

Toimikunta teki turvallisen valinnan

Tartto on tunnettu yliopistostaan ja palkituista museoistaan. Siellä sijaitsee muun muassa vuonna 2016 avattu Viron uusi kansallismuseo.

Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden teema on nimeltään Arts of Survival eli selviytymisen taiteet. Ohjelmassa painotetaan muun muassa ilmastonmuutoksen keskellä selviytymistä.

– Koko Euroopan katseet kääntyvät nyt Tarttoon, sanoi Tarton kaupunginjohtaja Urmas Klaas tiedotustilaisuuden jälkeen.

Moni Virossa pitää Tarton valintaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi turvallisena mutta myös hieman tylsänä valintana.

On selvää, että Narva olisi hyötynyt Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä Tarttoa enemmän. Narvan työttömyysaste on korkea, ja valinta olisi tuonut sinne kaivattua taloudellista nostetta.

Narvan kaupungin pääarkkitehti ja Narva 2024 -kampanjan johtaja Ivan Sergejev myönsi tiedotustilaisuuden jälkeen olevansa pettynyt toimikunnan päätökseen.

Hänen mielestään kulttuuripääkaupunkikisassa mukana oleminen on silti hyödyttänyt Narvaa monella tavalla.

– Narvassa on järjestetty parin viime vuoden aikana paljon kiinnostavia, uusia tapahtumia. Meidän täytyy nyt jatkaa sitä työtä, jonka olemme aloittaneet, Sergejev sanoi.

Euroopan unioni on valinnut vuosittain yhden tai useamman kaupungin kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 alkaen. Kulttuuripääkaupunkeja rahoitetaan EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta.

Virosta kulttuuripääkaupunki valittiin nyt toista kertaa. Vuonna 2011 tittelin sai Tallinna. Tuolloin toisena kulttuuripääkaupunkina oli Turku.

Vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki valitaan Suomesta. Ehdolla ovat Tampere, Oulu ja Savonlinna.

Toisella Porvoon poliisiampumisista epäillyistä miehistä on ollut aiemmin kahnausta poliisin kanssa Ruotsissa.

Yle Svenskan keräämien tietojen mukaan veljeksistä vanhempi, nyt 30-vuotias mies on tuomittu Tukholmassa vuonna 2012 virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Tukholman käräjäoikeus tuomitsi tuolloin 22-vuotiaan miehen 40 päiväsakkoon. Tuomioon johtaneet tapahtumat saivat alkunsa jalkapallohuligaanien yhteenotosta, jossa puukotettiin yhtä ihmistä.

Poliisi meni tappelun jälkeen Tukholman Södermalmilla olevaan ravintolaan, jossa osa kahakasta epäillyistä jalkapallofaneista vietti iltaa. Poliisin tarkoitus oli kuulustella kyseisiä henkilöitä puukotuksesta ja selvittää, olivatko he käyttäneet huumeita.

Yksi poliisin kiinnostuksen tuolloin herättäneistä henkilöistä oli nyt myös Suomen poliisiampumisista epäilty vanhempi veli. Poliisi pyysi miehen ulos tarkastaakseen hänet, mutta hän yritti paeta paikalta.

Poliisi esti miehen aikeet, ja hänen ja poliisien välille syntyi oikeuden asiakirjojen mukaan painiottelu. Vanhemman veljen taltuttamiseen tarvittiin lopulta neljä poliisia.

Helsingin Sanomat on kertonut, että mies on harrastanut Ruotsissa vapaaottelua 2010-luvun vaihteessa. Mies otteli tukholmalaisen seuran riveissä.

Vanhemmalla veljellä on Ruotsissa tuomio myös ajokortitta ajosta vuodelta 2014. Tästä teosta hän sai rangaistukseksi 50 päiväsakkoa.

30-vuotiasta miestä ja hänen 25-vuotiasta nuorempaa veljeään epäillään Suomessa murhan yrityksistä. Veljesten epäillään ampuneen kahta virkatehtävissä ollutta poliisia Porvoossa sunnuntain vastaisena yönä. Poliisit haavoittuivat ampumisessa.

Epäillyt saatiin kiinni sunnuntai-iltana Pirkanmaalla. Miesten epäillään ampuneen poliisia pakoautostaan ennen kuin heidät saatiin takaa-ajon jälkeen pysäytettyä.

Poliisi esittää miehiä vangittaviksi huomenna torstaina Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.

Lue lisää:

Pikkurikollinen, entinen vapaaottelija ja treenattu tyyppi – Nämä 5 asiaa tiedämme Porvoon epäillyistä ampujista

Ylen tieto: Poliisi aikoo sallia Porvoon ampumisista epäiltyjen miesten kuvaamisen huomenna oikeudessa – median kuvausluvasta päättää tuomari

Pääministeri Boris Johnson ilmoitti keskiviikkona, että parlamentin toiminta keskeytetään viimeistään 12.9., ja se palaa tauolta vasta 14.10. Päätös tuli Britanniassa shokkina, vaikka pääministerin tiedettiin selvitelleen sen laillisia mahdollisuuksia. Brittidemokratian tradition vastaisena nähdyn toimen uskottiin olevan liian häikäilemätön veto jopa Johnsonille.

Nyt tiedetään, että Johnsonin lupaus toteuttaa brexit “keinolla millä hyvänsä” ei tarkoita vain sitä, että hän on valmis taloudellisesti tuhoisaan sopimuksettomaan EU-eroon. Se tarkoittaa myös sitä, että Johnson on valmis polkemaan Britannian demokraattisen perinteen jalkoihinsa.

Johnson väitti, että hallituksen vuosittaista ohjelmanjulistusta edeltävä keskeytys järjestetään, koska hallituksella on kiire päästä toimiin esimerkiksi työttömyyden kitkemiseksi ja poliisivoimien vahvistamiseksi.

Perustelu ei kuitenkaan kestä päivänvaloa. Yleensä kuningatar Elisabetin puheessaan lukemaa hallituksen vuosisuunnitelman julistusta edeltää muutaman päivän tauko. Nyt Britannian eduskunnan ovet ovat menossa kiinni liki viideksi viikoksi. Se on pisin keskeytys sitten vuoden 1945.

Johnsonin toimia on vaikea nähdä muuten kuin yrityksenä estää Britannian kansanedustuslaitoksen puuttuminen hänen brexit-suunnitelmiinsa, kun ottaa huomioon keskeytyksen pitkän keston ja ajankohdan juuri lokakuun 31. päivän EU-eropäivän alla.

Boris Johnsonin vastustajien kommentteja ei tarvinnut odottaa kauaa. Skotlannin kansallisuolueen johtaja Nicola Sturgeon kuvaili Johnsonin suunnitelmia “diktaattorin käytökseksi”. Parlamentin puhemies John Bercow sanoi, että kyseessä on “perustuslaillinen häväistys”.

Johnsonin oman konservatiivipuolueen kansanedustaja Dominic Grieve sanoi istuntokauden keskeyttämisen muistuttavan vallankaappausta ja pääministerin käyttäytyvän vallankumouksellisen tavoin.

Kovimman linjan EU-eromieliset riensivät kuitenkin Johnsonin tueksi. He katsovat, että jopa kansanedustuslaitoksen sulkeminen on perusteltua, jos vuoden 2016 kansanäänestyksen EU-erotahtoa ei saada muuten täytäntöön.

Se, että Johnsonin linja ajaa maata kohti sopimuksetonta EU-eroa, ei intomielisiä brexitin kannattajia hetkauta – huolimatta siitä, että taloudellisesti haitallinen äkkibrexit on kaukana siitä EU-eron auvosta, jota erokampanja lupasi.

Kansanedustajien enemmistö on sopimuksetonta brexitiä vastaan. He pyrkivät nyt estämään sen lainsäädännöllisin keinon ennätysvauhtia ennen istuntokauden keskeyttämistä.

Onnistumisesta ei ole takeita.

Samalla ennenaikaisten vaalien todennäköisyys kasvaa entisestään. Osa konservatiivipuolueen kansanedustajista on valmis äänestämään Johnsonia vastaan epäluottamusäänestyksessä pysäyttääkseen sopimuksettoman brexitin.

Johnson saattaa jopa laskea ennenaikaisten vaalien varaan. Vaaleissa Johnson voisi esiintyä EU-jäsenyydestä äänestäneen kansan edustajana Britannian kansanedustuslaitosta vastaan. Se olisi populistinen veto, joka olisi kuin Boris Johnsonin sankarin, Winston Churchillin toisen maailmansodan aikaisten vastustajien pelikirjasta.

Britannian uuden pääministerin valmiutta röyhkeisiin tekoihin oman uran edistämiseksi ei kannata aliarvioida. Nyt Johnsonin ura on sidottu brexitin toteuttamiseen.

Lue lisää:

Pääministerin esityksestä Britannian parlamentin istuntokausi lyhenee selvästi – aika Brexitin käsittelyyn jää vähäiseksi

Britannian oppositiopuolueet yrittävät estää sopimuksettoman brexitin kaikin keinoin – Corbynilta pyyntö myös konservatiiveille

Analyysi: Boris Johnsonilla on häikäilemätön suunnitelma – Britannian pääministeri on valmis riskeeraamaan Pohjois-Irlannin rauhan ja syyttämään tilanteesta EU:ta

Libanonissa toimiva islamilainen Hizbollah-järjestö suunnittelee "laskelmoitua iskua" Israelia vastaan. Asiasta on kertonut Hizbollahin ylimpään johtoon Naim Qassem.

Hizbollahin iskun on määrä olla vastaus Israelin toimille. Sunnuntaina Libanonissa räjähti kaksi kauko-ohjattua lennokkia. Toinen niistä vaurioitti Hizbolahin mediakeskusta.

Israel ei ole vahvistanut, että kyseessä olisivat olleet sen lennokit.

Hizbollah kertoo, ettei sen iskun tarkoituksena ole käynnistää uutta sotaa, vaan iskun kohde ja voimakkuus arvioidaan siten, ettei Israelille synny tarvetta koston kierteeseen.

Israelilaisen Haaretzin mukaan sunnuntainen lennokki-isku oli itse asiassa suunnattu Hizbollahin Beirutissa sijainnutta ohjustehdasta vastaan. Lehden mukaan iskulla tuhottiin Iranista tuotu sekoitinlaite, jolla tuotetaan tehokasta ohjusten polttoainetta. Isku tehtiin juuri ennen kuin laitos oli määrä siirtää turvalliseen paikkaan. Haaretzin tietoa ei voida vahvistaa muista lähteistä.

Haaretz-lehden mukaan Israelilla ja Hizbollahilla on kirjoittamaton sopimus, että ne voivat ampua toisiaan Syyriassa, mutta hyökkäykset Libanonin tai Israelin maaperällä vältetään, jotta konflikti ei laajenisi.

Tänään keskiviikkona Libanonin ilmatilassa on jälleen lentänyt kauko-ohjattuja lennokkeja, jotka olivat ilmeisesti peräisi Israelista. Libanonin asevoimat on avannut tulen niitä vastaan ja lennokit palasivat armeijan mukaan Israeliin.

Oli aurinkoinen päivä heinäkuussa kolme vuotta sitten. Jari Mönkkönen aloitti treenit taitoliikuntakeskuksessa Kai Käräjäojan kanssa.

– Ajateltiin tehdä kaksoisvolttia paikalta matolle. Liike on kohtalaisen helppo tehdä vauhdin kanssa. Mutta ilman vauhtia pitää olla hyvä tekniikka ja lihasvoima ja nopeus, että sen pystyy suorittamaan.

Jari Mönkkönen kertoi onnettomuudesta ja sen jälkeisestä elämästään Radio Suomen Päivässä. Mönkkönen ei tiedä vieläkään, mitä meni pieleen, kun hän tuli niskoilleen.

– Kaitsu meni hörppäämään vettä ja ajettelin, että nyt mä sen tempasen. Kuului kauhea rusaus ja huusin kovaa. Tajusin heti, että halvaannuin. Koko vartalosta lähti tunto, mikään ei liikkunut ja niska oli älyttömän kipeä.

Mönkkönen ei usko, että onnettomuuteen olisi vaikuttanut ikä tai heikentynyt lihaskunto tai tekniikka.

– Jonkinlainen lipsahdus siinä kävi. Ote irtosi polvesta tai jotain vastaavaa.

Mönkkönen on yksi Suomen kaikkien aikojen parhaista telinevoimistelijoista. Hän voitti rekillä hopeaa EM-kisoissa Pietarissa vuonna 1998 ja 29 kultaa SM-kisoissa.

Onnettomuus johti neliraajahalvaukseen. Sen jälkeen Mönkkönen kertoo tehneensä paljon surutyötä.

– On kauhea ikävä päästä kävelemään ja tuntea luontoa. Edelleenkin on karmeaa, ettei tunne lapsia eikä pysty halaamaan heitä, sanoo Jari Mönkkönen

Kirjassa Mönkkönen kertoo, että ilman vaimoaan ja kolmea lastaan hän ei olisi täällä. Mutta nyt useamman vuoden onnettomuuden jälkeen olo on jo paljon helpompaa, kun saa elää ja nähdä lapsia.

– Siinä olisi voinut henkikin lähteä. Tällä hetkellä olen onnellinen.

Jari Mönkkönen on kehittänyt vaimonsa Sannan kanssa Game of Skills -konseptin. Idea syntyi, kun Mönkkönen ohjasi harrastelijaryhmiä voimistelussa ja valmensi pelastuslaitoksella. Hän kävi katsomassa lasten treenejä ja siellä ärsytti, että lasten oheisharjoittelussa opetettiin väärin ja tehtiin hulluja ja vaarallisiakin temppuja.

Nyt omassa salissa Konalassa Helsingissä on ryhmiä lapsille ja aikuisille. Mönkkösillä on myös trampoliiniprojekti. He kävivät viime vuonna useissa kaupungeissa opastamassa, mitä trampoliinilla saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.

– En todellakaan halua, että yksikään lapsi kokee samanlaista onnettomuutta kuin minä. Opetamme oikeaa tekniikkaa. Tavoitteena on ehkäistä onnettomuuksia.

Jari Mönkkösen elämästä kertova kirja, Viimeinen voltti, julkaistiin tänään.

Kuuntele haastattelu: Neliraajahalvaantunut Jari Mönkkönen: On kauhea ikävä päästä kävelemään

Lue lisää: Halvaantunut huippuvoimistelija kertoo kohtalokkaasta voltistaan: "Ymmärsin heti, mitä oli käynyt"

Suomen Urheilugaala 2018: Vuoden Esikuva Jari Mönkkönen piti tunteikkaan puheen: "Oli tavoite päästä lasten viereen nukkumaan"

Posti ja logistiikka-alan unioni PAU käynnistää lakon Postin käsittely- ja lajittelutoiminnoissa 2.–4.9. väliseksi ajaksi.

PAU kertoo tiedotteessaan, että työntekijät eivät saavu työvuoroihin, jotka alkavat sunnuntaina 1. syyskuuta kello 22 jälkeen. Töihin palataan 5. syyskuuta kello 00.00 alkaen.

Posti ilmoitti tänään siirtävänsä pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuusta alkaen. Muutos vaikuttaa 700:aan Postin paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnassa työskentelevään ihmiseen.

Myöhemmistä työtaistelutoimista ilmoitetaan erikseen, tiedotteessa jatketaan.

– Olemme pahoillamme Postin asiakkaille työtaisteluista aiheutuvasta haitasta. Posti ei jätä työntekijöille muuta mahdollisuutta kuin taistella palkan ja muiden työehtojensa puolesta, toteaa PAU:n tiedottaja Juha Pöyry liiton tiedotteessa.

Peruspalkka alenee keskimäärin 30 prosentilla

PAU:n mukaan palkka alenee keskimäärin 30 prosenttia, enimmillään jopa 50 prosenttia. Postilaisen keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, josta 30 prosentin palkanalennus merkitsee 660 euron kuukausittaista laskua tuloissa.

– Jokainen voi miettiä omalle kohdalle tilannetta, kun palkasta leikataan kolmasosa. Elämä menee täysin uusiksi. Tämä romuttaa postin pakettipalvelut, kun työntekijöiden saatavuus huonoilla työehdoilla vaikeutuu. Jo aiemmin tänä vuonna on siirretty vuokratyöntekijöitä halvempaan työehtosopimukseen ja kaksi vuotta sitten posti siirsi varhaisjakajat halvempaan työehtosopimukseen. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen toteaa.

Postin mukaan työehtoja mukaistetaan samantasoisiksi alalla toimivien kilpailijoiden kanssa. Vaikka pohjapalkka on pienempi, työntekijöitä palkitaan jatkossa työn laadusta, asiakastyytyväisyydestä ja tuottavuudesta.

"Tavoitteemme ei ole ensisijaisesti alentaa palkkioita"

Postin paketti- ja verkkokauppaliiketoiminnan johtaja Turkka Kuusisto puolestaan kertoo STT:lle, että kiinteä tuntipalkka on noin 20-25 prosenttia pienempi kuin nykyisessä työehtosopimuksessa. Kuusisto korostaa, etteivät taulukkopalkat kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia.

– Tällä muutoksella ei ole henkilöstön vähennysvaikutuksia tässä liiketoiminnassa. Pakettivolyymit kasvavat, joten pikemminkin jollain aikavälillä olemme palkkaamassa tänne lisää työvoimaa. Tällä muutoksella posti pystyy paremmin vastaamaan nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin joustavamman työehtosopimuksen kautta, Kuusisto kertoo Ylen haastattelussa.

Kuusiston mukaan tuotantopalkkiomallissa työntekijän palkka voi myös kasvaa suuremmaksi kuin mitä se on nykyisellä työehtosopimuksella.

Kuusisto kertoo STT:lle puhelimitse, että työehtosopimuksen muutosta valmistellaan yhteistyössä työntekijäosapuolen kanssa.

– Työehtosopimukseen tehtävät muutokset herättävät tunteita ja kysymyksiä, joten tähän on suhtauduttava vakavuudella ja huolella. Siksi erityisesti panostamme siirtymäajan tukeen, jotta pääsisimme hallitusti siirtymään seuraavaan vaiheeseen, Kuusisto sanoo.

Posti perustelee toimiaan postialan murroksella. Yhtiö tavoittelee seuraavan kahden vuoden aikana 150−200 miljoonan euron kustannussäästöjä.

Lue myös:

Posti muuttaa noin 700 paketti- ja verkkokauppatyöntekijän työehtoja – pohjapalkka pienenee, tuottavuudesta palkitaan

Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa viiden kunnan maakuntaa kuntien omasta aloitteesta vuoden 2021 alusta lähtien.

Iitin kunta siirtyy Kymenlaaksosta osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa. Pohjanmaalla Isokyrö siirretään Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaahan. Etelä-Savossa Heinävesi siirretään osaksi Pohjois-Karjalaa, ja Joroinen puolestaan kuuluu uudessa maakuntajaossa Pohjois-Savoon. Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen maakunnasta osaksi Pirkanmaata.

– Siirtojen keskeisin peruste liittyy siihen, mihin kunnan palvelut ja työmatkaliikenne luontevasti suuntautuvat. Näin voidaan tukea kunnan ja alueen elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero tiedotteessa.

Iitissä odotettu vaihdos otetaan tyytyväisenä vastaan

Iitissä ollaan huojentuneita siitä, että vuosien epätietoisuus saadaan vihdoin päätökseen.

Iittiläinen Jukka Härkönen on tyytyväinen vaihdokseen. Iittiläiset ovat jo vuosia saaneet terveyspalvelunsa Päijät-Hämeestä ja Härkönen kertoo, että palvelut ovat toimineet.

– Tätä on toivottu kauan, ja uskotaan, että se on parempi ratkaisu. Iitissä ollaan nähty, miten kävi Elimäelle ja Valkealalle: he menettivät kaikki palvelunsa. En tiedä, pystytäänkö täälläkään kaikkia palveluita säilyttämään, mutta terveydenhoidon puoli on käytännössä hoidettu kuntoon, hän sanoo.

Kunnat ovat toivoneet vaihdosta jo pitkään

Iitin, Heinäveden, Joroisen ja Isokyrön vaihdoksesta päätettiin jo vuonna 2016, kun hallituksen reformiministerityöryhmä hyväksyi näiden neljän kunnan hakemukset. Kuhmoinen pysyi tuolloisessa päätöksessä vanhassa maakunnassaan, Keski-Suomessa.

Esimerkiksi Iitissä ehdittiin jo juhlia maakuntavaihdosta. Kuntalaiset viettivät jo tuolloin kansanjuhlia – vaihdosta on siis ehditty toivoa jo vuosia. Vuonna 2015 Iitissä järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö kuntalaisista tahtoi vaihtaa maakuntaa. Ensimmäisen kerran kunnanvaltuusto päätti hakea maakunnanvaihtoa jo vuonna 2011.

Maakuntavaihdoksen odotettiin toteutuvan viime vaalikaudella, osana sote- ja maakuntauudistusta. Se jäi kuitenkin toteutumatta ja Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi.

Joroinen on vuoden 2021 alusta lähtien osa Pohjois-Savoa. Jaana Kuivalainen Joroisista pitää maakunnan vaihdosta hyvänä asiana. Kuntalaisen arkeen hän ei usko vaihdoksen tuovan kovin suurta muutosta.

– Onhan se Pohjois-Savo lähellä. Jos ajattelee meidän työssäkäyntialuettamme, sinne päin se suuntautuu. Terveyspalvelut ovat Varkaudessa, erikoissairaanhoito Mikkelissä ja vaativa erikoissairaanhoito taas Kuopiossa. Että mikä tässä nyt sitten muuttuu.

Tarmo Karjalaisen mukaan vaihto Pohjois-Savoon on luonnollinen valinta.

– Eteenpäin on mentävä, koska Joroinen on pieni kunta ja yhteistyötä on tehtävä. Terveyspalvelut haetaan nytkin Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Ihan hyvä, että mennään Kuopioon, se on luonnollinen valinta.

Myös Kuhmoisissa ollaan tyytyväisiä maakuntavaihdoksesta. Kirpputoria Kuhmoisissa pitävä Osku Puukila kertoo olevansa sielultaan hämäläinen, mutta Pirkanmaan olevan mieluinen uusi maakunta.

– Jos me lähdemme asioimaan, lähdemme Tampereelle, Lahteen tai Helsinkiin asti. Kyllä meille Jyväskylä on aika outo paikka. Meillä ei ole sielujen sympatiaa Keski-Suomen suuntaan, ainakin näin minä olen ymmärtänyt.

– Ensinnäkin me olemme hämäläisiä. Ja jos ei ihan Hämeeseen olla menossa, niin Pirkanmaakin on parempi.

Mikä muuttuu maakuntavaihdoksen myötä?

Kunnat ovat jättäneet hakemukset maakuntavaihdoksesta toukokuun alkuun mennessä. Kun päätöstä on tehty, arvioitavana ovat olleet muun muassa asiointi- ja palveluyhteydet, työssäkäynti ja liikenne. Myös kuntien yhteistoiminta, kuntayhtymiin kuuluminen, kulttuuri ja historialliset perinteet painavat päätöstä tehtäessä.

Maakuntavaihdoksen myötä esimerkiksi kuntien ely-keskukset, pelastuslaitosten jäsenyydet ja kihlakuntajako muuttuvat. Muutoksia tulee myös tuomioistuimiin. Lisäksi kuntien vaalipiirit vaihtuvat.

Esimerkiksi Iitissä kuntalaisten arkeen ei ole luvassa suuria muutoksia, sanoo Iitin kunnanjohtaja Riku Rönnholm. Jotkin viranomaispavelut, kuten poliisilaitos, vaihtuu Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen.

– Hirveän suurta muutosta ei ole tulossa. Palvelu pelaa varmasti edelleenkin. Käytännön kysymyksiä tulee, mutta ne eivät näy kuntalaisille, mutta varmaankin helpottavat asioita.

Volocopterin vierailu Suomessa on osa isoa GOF U-Space -hanketta, jonka tarkoitus on testata miehittämätöntä ilmailua. GOF tulee sanoista Gulf of Finland eli Suomenlahti.

Helsinki Vantaalla Volocopteria ohjasi vielä testilentäjä, mutta tulevaisuudessa lentotaksit kuljettavat matkustajia kaupungeissa ilman lentäjää.

Saksalainen Volocopter-yhtiö toi lentotaksinsa Suomeen tekniseen testiin Suomen valtion omistaman erityistehtäväyhtiö Air Navigation Services Finlandin kehitysjohtaja Pasi Nikaman toiveesta. Torstaista lentoa suunniteltiin kaksi vuotta.

– Nyt on ensimmäinen Volocopter-lentotaksin lento kansainväliseltä kentältä ikinä. Vaikka tämä on miehitetty, niin on se silti kova juttu. Erittäin upea päivä.

Volocopterin tekninen johtaja Jan Hendrik Boelens kertoo olevansa onnellinen, että lupa Helsingissä lentämiseen saatiin.

– Lentäjän kanssa saamme lentää jo tänään, mutta ilman lentäjää se ei ole vielä mahdollista. Yksikään maailman lentoviranomaisista ei salli vielä autonomista lentämistä.

Volocopter on multikopterin tuotenimi. Yhtiö pyrkii saamaan lentotoiminnan aloittamisluvan vuonna 2021. Lentotoiminnan pitäisi Boelensin mukaan alkaa seuraavana vuonna.

– Ensimmäiset matkustajat voivat lentää Volocopetrin kyydissä vuonna 2022.

Torstaina Helsinki-Vantaalla nähtiin vuonna 2011 aloittaneen yhtiön kopterin toinen kehitysversio. Säännöllinen lentoliikenne on tarkoitus aloittaa yhtiön vasta viikko sitten esittelemällä uudella kopterimallilla Volocity.

Tekninen johtaja Boelens kertoo, että Volocopterin akun vaihto onnistuu parissa minuutissa. Akkuja ei siis ladata suoraan lentolaitteessa.

Boelens lupaa, että seuraavan kymmenen vuoden sisään laitteet ovat niin yleisiä, että niiden kyytiin on mahdollisuus päästä monissa maailman kaupungeissa.

– Myös Suomessa, ehdottomasti, Volocopterin tekninen johtaja Jan Hendrik Boelens lupaa.

ANS:n Pasi Nikama sanoo, että Volocopetrin lupaus lentotoiminnan aloittamisesta Suomessa ennen vuotta 2030 on uskottava.

– On muitakin drone-taksiyrittäjiä, jotka tekevät testejä ja kun heitä seuraa, niin ne kehittyvät koko ajan ja luotettavuus paranee. Sitten on tietysti kysymykset, mitkä pitää ratkaista. On tullimääräykset ja matkustajamääräykset. Jos ulkomainen matkustaja tulee Schengenin ulkopuolelta Suomeen, niin se ei varmaan käy ihan niin, että nousee Volocopteriin ja lähtee eteenpäin, vaan jotain pitää tehdä siinä välilläkin.

Volocopterilta ei vielä kerrota, onko yhtiö neuvottelemassa Finavian kanssa lentotoiminnasta Helsinki-Vantaalta. Se tiedetään, että lentotaksitoiminta Frankfurtin lentokentällä alkaa lähivuosina. Sopimus on jo tehty.

Traficomin johtava asiantuntija Jukka Hannola oli myös katsomassa Volocopterin ensilentoa lentokentällä. Traficomin drooni-asiantuntija oli näkemästään vaikuttunut ja uskoo, että ainakin tekniikan puolesta saksalaisten lupaukset pitävät.

– Kaupallisin perusteinhan nämä hommat toimivat. Jotta bisnestä on, tarvitaan myös asiakkaita.

Volocopterin tekninen johtaja Jan Hendrik Boelens sanoo, että yhtiöllä on paras konsepti lentotaksitoiminnasta kaupungeissa.

– Kyse on tehokkuudesta eli miten Volocopter saadaan tulevaisuudessa liitettyä osaksi lentokenttätoimintaa. Kyse on siis ajan säästämisestä. Jos lentoaseman prosessit ovat sellaisia, että matkustaja häviää puoli tuntia lentoasemalla, niin silloin Volocopterin aikasäästökin on menetetty.

Boelens ei vielä paljasta, millä paikkakunnilla toiminta alkaa vuonna 2022.

– Meillä on muutamia erittäin hyviä vaihtoehtoja. Mutta lähdemme siitä, että priorisoimme niitä kaupunkeja, joissa uskomme, että toiminta on nopeimmin kaupallisesti kannattavaa.

Lennot Helsinki-Vantaalta Helsinkiin tuskin ovat ensimmäisten kaupunkien joukossa, sillä Volocopterilla lennetään aluksi vain päivänvalossa.

Lue myös:

Volocopter lentää Helsingissä ensi kesänä – Kaupunkien pitää alkaa suunnitella parkkipaikkoja taksi- ja tavara-droneille

Millaisen asunnon saat samalla rahalla eri puolilta Suomea?

Yle selvitti pienellä otannalla, miten asumisen taso vaihtelee eri kaupungeissa. Valitsimme muutamia vuokra-asuntoja hiukan lähempään tarkasteluun pelkän keskimääräisen vuokraushinnan perusteella.

Lue myös: Halvimmat kaksiot 500 euroa, kalleimmat maksavat tuplasti – Ylen vuokrakone kertoo, kuinka paljon vuokra on himoitsemallasi asuinalueella

Keskimääräinen vuokra vaatii selityksen. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 keskimääräinen neliövuokra oli 13,8 euroa. Kun vuokranantajien mukaan asuntojen koko eri kaupungeissa on keskimäärin 45–50 neliötä, saadaan hintahaarukaksi 612–690 euroa kuukaudessa.

Sillä rahalla saa vuokrattua pienen huoneen tai suuren omakotitalon.

18 tai 180 neliötä samalla rahalla

Pienin asunto löytyi odotetusti Helsingistä, 18 neliön yksiö Sörnäisistä.

Yhdellä ikkunalla varustetusta huoneesta on näkymä naapurikerrostaloihin ja pikkuinen kylpyhuone. Asunnon voi vuokrata 640 eurolla kuukaudessa. Viidennessä kerroksessa sijaitsevassa asunnossa on odotettavissa rappukäytäväremontti.

Pääkaupunkiseudulla oli ylivoimaisesti suurin vuokra-asuntotarjonta, valituissa vuokra-asuntoja välittävissä nettipalveluissa oli yhteensä 5481 asuntoa vuokrattavana. Suurin osa asunnoista on tosin mukana useissa palveluissa. Hintahaarukkaan niistä sopii silti vain 176 asuntoa, eli reilu kolme prosenttia.

Suurin hintahaarukkan sopiva asunto löytyi Kalajoelta. Vuonna 1994 valmistuneessa, täysin varustellussa 174 neliöisessä omakotitalossa on tilaa ja valoa. Pihamaatakin on, jos puutarhaharrastus kiinnostaa. Parikymmentä kilometriä Kalajoen keskustasta ja karjatilan naapuruus – uhka vai mahdollisuus, miettinee moni.

Ihminen ei kuitenkaan muuta vain suurimman tai pienimmän asunnon takia, vaan todennäköisesti työn, koulutuksen tai rakkauden tähden. Kuitenkin moni on utelias tirkistelemään, millaista olisi asua muualla. Kurkistetaan ensin Ouluun.

Oululaista pajaromantiikkaa

Oulussa on vuokra-asuntoja hyvin tarjolla, kahdella suurimmalla sivustolla yhteensä noin tuhat asuntoa. Näistä reilusti yli neljännes sattuu 612–690 euron keskiarvovuokrahaarukkaan.

Tarjontaa on paljon myös isoissa asunnoissa, alueella on vuokrattavana toistakymmentä yli 75 neliömetrin asuntoa eri puolilla Oulua, myös keskustassa.

Mielenkiintoinen asunto yksinäiselle tai vastarakastuneille löytyisi lähes keskustassa olevasta vanhasta 1904 valmistuneesta pajarakennuksesta. 31 neliön loft-asunnossa on massiivinen parvi. Otsakaan ei kolahda parven alla eikä päällä, kun huonekorkeus on riittävä. Mutta hintaa on 620 euroa kuukaudessa, samalla summalla oli tarjolla isompiakin asuntoja hyvällä sijainnilla.

Oulun vuokrataso on houkuttelevan alhainen, mikä on seurausta pitkäaikaisesta maapolitiikasta, sanoo kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Eeva-Maria Parkkinen.

– Pystymme luovuttamaan kohtuuhintaisella vuokralla tontteja asuntotuotantoon. Meillä on kysyntä ja tarjonta kutakuinkin balanssissa, eli tarjonnan puutteella ei voida hilata vuokrahintoja korkealle.

Kajaanista peruskuntoinen peruskämppä

Kajaani edustaa otannassa pientä, syrjässä valtavirrasta olevaa kaupunkia. Vaikka työllisyys on kehittynyt muun maan mukana ja jopa paremmin, ei se juuri näy vuokramarkkinoilla.

Vuokra-asuntotarjonta on niukkaa, kaikkiaan vain hieman toistakymmentä asuntoa, joista vain yksi täytti keskihintaisen asunnon kriteerit. Ainoa keskihintainen vuokra-asunto on keskustassa. 49 neliön kaksio 1961 valmistuneessa ja 2010 peruskorjatussa talossa on kaikin puolin peruskuntoinen.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola selittää pienten kaupunkien ongelmallista tarjontaa turhautumisella.

– Sellaista asuntoa, jolla ei ole kysyntää, ei jakseta määräänsä enempää tarjota. Pienissä pitäjillä saattaa olla niin, että tieto kulkee tutun kauppana, kaupan ilmoitustaululla tai paikallisessa Facebook-ryhmässä.

Vaasasta kolmiokaappeja kolmiossa

Jos pitää vinosta sisäkatoista, niitä saa vuokrata vaasalaisen puutalon yläkerrasta. 82 neliön kolmio muutaman kilometrin päässä keskustasta kolmionmuotoisine keittiönkaappeineen tarjoaa jotain muuta kuin kuutioasumista. Asumiskulutkin ovat hyvin hallinnassa, kun sähkö sisältyy 650 euron kuukausivuokraan.

Vaasan seudulla kaikki on hyvin, jos katsotaan elinvoiman mittareita, sanoo asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

– Ruotsinkielinen Pohjanmaa on hieno esimerkki siitä, että kaikki elinvoimaisuuteen, talouteen, työllisyyteen, hyvinvointiin, terveyteen liittyvät tunnusluvut on Suomen huippuluokkaa.

Paikkakunnan hyvä maine tarkoittaa käytännössä sitä, että vuokramarkkinoilla asunnot menevät nopeasti.

Rovaniemeltä luontoa ja kaappitilaa

Rovaniemen asukasluku on ollut lievässä nousukäyrässä useamman vuosikymmenen. Se on maan 17. suurin kaupunki 63 000 asukkaallaan.

Vuokra-asuntotarjonta on varsin pirteää: löysimme vajaa 200 asuntoa, joista viidennes oli keskihintaisia. Asuntojen koot vaihtelivat 30–82 neliömetrin välillä. Kaupungissa on varsin tyypillinen tilanne – pienet keskihintaiset asunnot ovat uusia, suuremmat taas vanhempia.

Ounasrinteen kaupunginosassa, muutaman kilometrin päässä keskustasta on tarjolla 78 neliön kolmio ja terassiparveke hintaan 660 euroa kuukaudessa. Lattiat ovat harmaata, helposti siivottavaa muovimattoa. Reilusti keski-ikäinen talo on siisti. Ulkoilija pitänee siitä, että metsä alkaa tontin kulmalta.

Jyväskylästä amme ja kolme huonetta

Jyväskylä on perinteinen opiskelukaupunki, jossa keskihintaisia asuntoja on yli viidennes tarjonnasta. Tarjolla on lähes 150 asuntoa 25,5 neliön yksiöstä 81 neliön kolmioon. Kaupunki on myös yksi voittavista kasvukeskuksista Suomessa.

Pupuhuhta on esimerkki kaupunginosasta, jolla on kyseenalainen maine. Se ei kuitenkaan häiritse alueen asukkaita. Alueelta on tarjolla peruskuntoinen vaalea kolmio, 80 neliötä 685 eurolla kuukaudessa kolmannesta kerroksesta. Retrotyyleineen keittiö on siisti ja pötkylämallisen kylpyhuoneen peränurkassa amme. Lasitetulta parvekkeelta näkee metsää ja muutaman kerrostalon.

Millainen asunto olisi sinun suosikkisi, jos voisit vapaasti päättää minne muuttaisit? Voit osallistua keskusteluun kello 22.00 saakka.

Lue seuraavaksi:

Vuokrat kovimmassa nousussa Turussa ja pääkaupunkiseudulla

Ylisuurten vuokrankorotusten pitäisi jäädä historiaan – hallitusohjelma lupaa parannuksia vuokralaisten asemaan

Sairaanhoitaja vuokraloukussa: "Kun kaikki rahat menevät asumiseen, herää kysymys, miksi Helsinkiin kannattaisi edes jäädä"

Vaasan Palosaarella etsitty farmariauton kuljettaja on löytynyt. Poliisin mukaan autoilija ilmoittautui itse poliisille.

Poliisi sai tänään kello 12.20 ilmoituksen lapsen ja henkilöauton välisestä törmäyksestä, jossa henkilöauto oli törmännyt suojatiellä ajaneeseen poikaan Käsityöläiskadun ja Palosaarentien risteyksessä.

Polkupyörällä liikkeellä ollut poika oli lentänyt törmäyksen voimasta auton konepellille. Auto oli poistunut paikalta ennen poliisin saapuimista paikalle. Poika on toimitettu sairaalaan tarkastuttamaan vammojaan.

Poliisi ilmoitti autonkuljettajan tuntomerkit ja pyysi silminnäkijöitä antamaan lisätietoja asiasta poliisin vihjepuhelimeen.

Hieman ennen kello kuutta illalla Pohjanmaan poliisi tiedotti, että kuljettaja oli ilmoittautunut ja asian tutkinta jatkuu nimikkeillä liikenneturvallisuuden vaarantaminen sekä liikennepako tieliikenteessä.

Tamperelainen Pyynikin käsityöläispanimo käynnistää 10 miljoonan euron investointihankkeen. Se aikoo siirtyä omaan kiinteistöön, saavuttaa 10 miljoonan litran tuotannon ja 15 miljoonan euron liikevaihdon.

Investointiohjelma kestää 3–5 vuotta, yritys sanoo.

Tänä kesänä tamperelaista olutta on ollut saatavilla 13 Euroopan maasta, noin 2 400 myymälästä.

Pyynikin käsityöläispanimo käyttää nyt rinnan sekä suomenkielistä nimeään että englanninkielistä nimeään Pyynikin Brewing Company.

Yle kertoi maaliskuussa, kuinka olutmestari Tuomas Pere keksi suomen kieleen uuden sanan käsityöläispanimo, mutta ei uskaltanut käyttää sitä aktiivisesti uuden alkoholilain uudistuksen takia.

Käsityöläispanimopykälä määrittää uudessa laissa, että vain alle 500 000 litraa vuodessa valmistavat panimot saavat myydä yli 5,5-prosenttisia oluita. Litramäärään lasketaan myös ulkomaanvientiin menevät oluet.

Laki puhuu käsityöläisoluista, mutta käsityöläispanimo-nimi viittaa käsityöläisoluisiin. Yritys pelkäsi, että jos se käyttää käsityöläispanimonimeä, sitä voidaan syyttää harhaanjohtavasta mainonnasta. Tilanne oli epäselvä myös Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan, koska kyse on viranomaisten tulkinnasta.

Pere sanoo, että konsultoituaan lakimiehiä yritys palasi käyttämään molempia nimiä.

– Yrityksen nimessä on sana ja se on kuitenkin hyväksytty Patentti- ja Rekisterihallituksessa.

Suomessa on noin 90 pienpanimoa, joista arviolta vain viisi tuottaa yli puolen miljoonan litran rajan ja muutama, jotka ovat tuon maagisen rajan tuntumassa. Luvut ovat vuodelta 2017.

Tuotanto kasvaa kohisten

Kuudessa vuodessa Pyynikin käsityöläispanimon tuotanto on noussut 35 000 litrasta 2,25 miljoonan litran tuotantoon.

Osa investoinnista rahoitetaan elokuussa alkaneella osakeannilla, josta kertyy maksimissaan noin 3–4,5 miljoonaa euroa. Osakkeen hinta on 125 euroa.

Hanketta rahoitetaan myös yritystuilla, yhteistyökumppanuuksilla, leasing- ja rahoitusjärjestelyillä sekä mahdollisella vieraan pääoman rahoituksella.

Nyt yrityksen palveluksessa on reilut 30 työntekijää. Panimon perustaja Tuomas Pere sanoo, että työpaikkoja tulee lisää.

– Olemme jo saaneet kymmeniä yhteydenottoja ja ehdotuksia kiinteistön suhteen.

Panimolta valmistuu nyt myös alkoholittomia tuotteita. Se suunnittelee myös oman ravintolatoiminnan lisäämistä ja aikoo haastaa Suomen isoja panimoita.

Yritys valmistaa nykyään myös limonadeja, vichyä, lonkeroa, siideriä ja juomasekoitteita.

Panimolla on tällä hetkellä lähes 5 000 omistajaa.

Lue lisää:

Olutmestari loi suomen kieleen uuden sanan, mutta ei uskalla käyttää sitä yrityksen nimessä uuden alkoholilain takia: Siirtyi englannin kieleen

Monet aiemmin autismiin liitetyt geenit ilmentyvät poikkeavasti väkivaltaisilla psykopaateilla, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tulokset voivat avata mahdollisuuksia psykopatian hoitoon.

Psykopatian tiedetään olevan vahvasti perinnöllistä, mutta tähän asti ei ole tiedetty, liittyykö siihen poikkeavuutta geenien tai proteiinien ilmentymisessä hermosoluissa, Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Psykopatia on antisosiaalisen käyttäytymisen äärimmäinen ilmenemismuoto. Tiedotteen mukaan arviolta prosentti yleisväestöstä ja 10–30 prosenttia rikoksista tuomituista on psykopaatteja.

Tutkimus toteutettiin Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin yhteistyönä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Molecular Psychiatry -lehdessä.

Tulokset vahvistavat tekijöitä psykopatian taustalla

Tutkimuksessa selvitettiin psykopatialle ominaista geenien ja proteiinien ilmentymistä kantasoluteknologian avulla.

Tutkimukseen osallistui psykopaattisia väkivaltarikollisia ja terveitä verrokkihenkilöitä. Koska psykopaatit olivat myös päihderiippuvaisia, mukana oli lisäksi ei-psykopaattisia päihderiippuvaisia henkilöitä. Näin pystyttiin erittelemään, mitkä poikkeavuudet liittyvät pelkästään psykopatiaan.

Tulokset osoittivat, että psykopatiaan liittyy muutoksia lukuisten geenien ilmentymisessä. Geenien ilmentymiserot selittivät 30–92 prosenttia psykopatian oireista, tiedotteessa kerrotaan. Monet näistä geeneistä on aiemmin liitetty myös autismiin.

Psykopatiaan liittyi myös glukoosimetaboliaan ja opioidijärjestelmään liittyvien proteiinien poikkeavaa ilmentymistä. Useissa tutkimuksissa on aiemmin saatu viitteitä siitä, että väkivaltaisuuteen ja psykopaattiseen käyttäytymiseen liittyy poikkeavuuksia aivojen välittäjäainejärjestelmässä ja glukoosiaineenvaihdunnassa.

Uudet tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että opioidijärjestelmän poikkeava toiminta on yksi tekijä psykopatian taustalla. Tämän perusteella opioidijärjestelmän tasapainottaminen voisi olla mahdollinen psykopatian hoitomuoto, tutkimuksesta kerrotaan.

Ulvilassa sijaitseva Cimcorp on saanut toimitilojensa laajennuksen valmiiksi. Noin 12 miljoonan euron investointi lähes kaksinkertaistaa yhtiön tilat Rantavainion teollisuusalueella. Uutta tilaa on rakennettu niin tuotantoon kuin toimistoihinkin.

Erilaisia automaatiojärjestelmiä teollisuudelle toimittava Cimcorp-konserni on kasvattanut viime vuosina liiketoimintaansa hurjalla vauhdilla. Sen liikevaihto on lähes tuplaantunut viimeisen viiden vuoden aikana yli 100 miljoonaan euroon. Kasvuvauhdin takia vanhat toimitilat ovat jääneet pieniksi.

– Tämä laajennus mahdollistaa sen, että voimme saavuttaa seuraavan tason yrityksenä, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Masatoshi Wakabayashi.

Osa tiloista jo käytössä

Uudet tuotantotilat otettiin käyttöön kesällä. 11 500 neliön halliin mahtuu nyt huomattavasti enemmän kokoonpanoprojekteja kuin aiemmin.

Cimcorpin kehittelemät robotiikkaa hyödyntävät automaatioratkaisut varastojen hallintaan ja tuotteiden siirtelyyn, keräilyyn ja lajitteluun kiinnostavat eri puolilla maailmaa. Tällä hetkellä Ulvilassa kokoonpannaan projekteja Intiaan, Japaniin, Israeliin, Ranskaan ja Espanjaan.

Toimistotiloja Cimcorpilla on laajennuksen jälkeen lähes 6000 neliötä ja niihin muuttoa valmistellaan parhaillaan.

– Olemme erittäin kiireisiä tällä hetkellä, sanoo teknisistä operaatioista vastaava johtaja Hannu Kailasvuo.

Cimcorpin pääkonttori ja tuotantotila Ulvilassa on valmistunut vuonna 2002. Uudet tilat sijoittuvat vanhojen tilojen yhteyteen.

– Yhteensovittamien onnistui mielestäni hyvin. Matkan varrella olemme käyneet läpi myös sen, miten näitä asioita voitaisiin kehittää ja mahdollisesti ottaa vanhallakin puolella uusia ominaisuuksia käyttöön, kertoo Cimcorpin kiinteistöstä, taloudesta ja hallinnosta vastaava varatoimitusjohtaja Marjo Rimpelä.

Historian suurin kauppa takaa töitä kolmeksi vuodeksi

Japanilaiseen Murata Machinery-konserniin kuuluva Cimcorp julkaisi toukokuussa jättikaupat espanjalaisen vähittäiskauppaketjun Mercadonan kanssa. Yhtiö automatisoi Mercadonan tuoretuotteiden käsittelyn.

Cimcorpin yrityshistorian suurimman kaupan kokoa kuvastaa se, että sen kokonaisarvo ylittää yhtiön vuosittaisen liikevaihdon. Yhteensä 120 miljoonan euron kauppa tarkoittaa töitä Ulvilaan ainakin seuraavalle kolmelle vuodelle.

Kaupan myötä yhtiö pyrkii saamaan entistä suuremman osan myös vähittäiskaupan ja elintarviketeollisuuden automaatiojärjestelmistä. Tähän asti yhtiö on ollut maailman rengasteollisuuden johtava automaatiojärjestelmien toimittaja. Tätä asemaa ei haluta menettää.

– Strategiamme on nyt, että pidämme asemamme rengasteollisuudessa ja vahvistamme asemaamme muilla teollisuudenaloilla. Ruoka- ja juomateollisuus on nyt kasvanut meidän seuraavaksi vahvuudeksi, Masatoshi Wakabayashi kertoo.

Laajennuksen valmistumisen osui nappiin, sillä myös Mercadonan tilauksen ensimmäisiä komponentteja on jo aloitettu valmistamaan Ulvilassa.

– Ajoitus oli paras mahdollinen. Olisimme olleet tällä tilauskannalla suurissa vaikeuksissa vanhoissa tiloissa, sanoo Hannu Kailasvuo.

Tuotanto kaksinkertaiseksi, mutta ilman työntekijöiden merkittävää lisäystä

Cimcorp pyrkii toimitilojen laajennuksella vähintään tuplaamaan oman tuotantonsa. Tehokkuutta pyritään hakemaan tuotantotilojen modernisoinnilla ja uudelleen järjestelyillä, joita on tehty jo kesän aikana. Myös työntekijöiden työtapoja on kehitetty ja uudistettu. Tehostamista haetaan tuotannon prosessien virtaviivaistamisella.

Uusia työntekijöitä Cimcorp pyrkii palkkaamaan maltillisesti. Cimcorp-konserni työllistää nyt noin 450 henkeä, joista 350 työskentelee Ulvilassa. Sillä on toimipisteitä myös Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Intiassa.

Ulvila säilyy toimitusjohtajan mukaan yhtiön pääkonttorina ja ainoana kokoonpanotehtaana.

– Uskon, että jatkamme kasvua, mutta emme ehkä yhtä nopeasti kuin ennen. Haluamme myös hallita kasvun nopeutta. Tämä investointi mahdollistaa tehokkaammat työtavat, Masatoshi Wakabayashi sanoo.

Uusien toimitilojen etu on se, että nyt kaikki yhtiön työntekijät saadaan Ulvilassa saman katon alle. Tähän asti Cimcorp on joutunut vuokraamaan lähiseudulta kaksi erillistä tilaa.

Se on johtanut siihen, että työntekijät ovat joutuneet matkustelemaan eri toimipaikkojen välillä.

– Se on nykypäivänäkin tärkeää, että ollaan lähellä ja voidaan nähdä tarvittaessa ja istua saman pöydän ääreen, sanoo Marjo Rimpelä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti torstaina pääministeriksi hallinnossaan työskentelevää Oleksi Hontšarukia. Parlamentti hyväksyi Hontšarukin pääministeriksi illalla.

Hontšaruk on 35-vuotias juristi, joka on poliittisesti melko kokematon. Hän pyrki parlamenttiin vuonna 2014, mutta ei päässyt.

Nykyisin Hontšaruk on Zelenskyin toimiston apulaisjohtaja.

Hontšaruk on osakkaana rakennuttajayhtiössä. Hän aiemmin muun muassa johtanut uudistuksiin keskittyvää kansalaisjärjestö BRDO:ta sekä ollut edellisen presidentin Petro Porošenkon hallinnon aikaisen apulaispääministerin Stepan Kubivin neuvonantajana, kertoo Radio Free Europe.

Zelenskyi ehdotti ulkoministeriksi Ukrainan entistä Nato-lähettilästä Vadym Prystaikoa ja puolustusministeriksi juristia ja aktivistia Andri Zahorodnyukia.

Parlamentti hyväksyi nimitykset torstaina.

Tv-koomikkona tunnetuksi tullut Zelenskyi valittiin presidentiksi toukokuussa ja hänen Kansan palvelija -puolueensa sai viime kuun vaaleissa enemmistön parlamenttiin.

Noin kuukausi sitten Puumalasta loukkaantuneena löytynyt kuutti ei voi palata Saimaalle. Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt asiasta tänään.

Ilmeisesti kalaverkossa kärsinyt Kuutti vietiin hoitoon Helsingin Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Jo tuolloin arvioitiin, että kuutti ei tautiriskin vuoksi ehkä voi palata kotivesilleen.

Varsinais-Suomen ELY-keskus perustaakin päätöksensä juuri tautiriskiin.

– Hoidossa ollutta saimaannorppaa ei voida kuljettaa takaisin Saimaalle, jottei sen mukana kulkeutuisi mahdollisesti tautia, joka voisi sairastuttaa koko saimaannorpan luonnonpopulaation, toteaa ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedotteessa.

Saimaannorpat elävät ainoastaan Saimaalla, ja niitä on kaikkiaan vajaat 400. Laji on erittäin uhanalainen.

ELY-keskuksen arvion mukaan hoidossa olevan yksilön kuljettaminen takaisin Saimaalle on suurempi riski saimaannorpan suojelulle kuin sen jättäminen palauttamatta.

– Lajin suhteen ei ole mahdollista ottaa riskiä, jonka seurauksena koko populaatio voisi olla vaarassa, Uljas sanoo.

Eläinsuojelulaki edellyttää, että loukkaantuneen luonnonvaraisen eläimen hoito on tilapäistä. Jos kuutille voidaan järjestää asianmukaiset tilat eläintarhasta, sen pitoon voidaan harkita poikkeuslupaa.

Jos paikkaa eläintarhaan ei järjesty, eläinsuojelulaki vaatii kuutin lopetettavaksi.

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo, että Korkeasaari aikoo tehdä kaikkensa, jotta saimaannorppaa ei tarvitsisi lopettaa.

– Tällä hetkellä Korkeasaaressa ei ole saimaannorpalle sopivia tiloja. Selvitämme parhaillaan, onko sopivien tilojen järjestäminen eläimelle mahdollista.

Trontin mukaan saimaannorppa voi oikein hyvin villieläinsairaalassa.

Norppia ei ehkä jatkossa viedä eläintarhoihin

Saimaannorpan suojelusta vastaavan Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela on harmissaan, ettei kuuttia voida palauttaa Saimaaseen.

– Toivon, ettei kuuttia tarvitsisi lopettaa. Päätös tarkoittaa sitä, ettei norppia voida jatkossa viedä eläintarhoihin vaan hoitopaikka on löydyttävä Saimaalta, hän sanoo.

Korkeasaareen päätyneen kuutin jälkeen Saimaalta löytyi toinenkin huonokuntoinen kuutti. Se päätyi vapaaehtoisten eläinlääkäreiden pikavauhtia Saimaalle perustamaan hoitolaan.

Sanelmaksi nimetty kuutti on toipunut kuolemankielistä hyvin, ja pärjää nyt Saimaalla ilman hoitajien antamaa ruoka-apua.

Suomen puolustusvoimien jalkaväkitaistelijat saavat käyttöönsä uudet henkilökohtaiset suojaliivit. Maavoimat kertoo, että M17 -luotisuojaliivit otetaan käyttöön tänä syksynä kaikissa puolustushaaroissa.

Maavoimien mukaan suojaliiveissä on hyvä ballistinen suoja kranaattien sirpaleita vastaan. Liivit suojaavat myös kiväärinluoteja vastaan niissä olevien erillisten lisälevyjen ansiosta.

Liiveihin voidaan kiinnittää erilaisia varustetaskuja ja reppupaneeli, joihin voidaan pakata ja sijoittaa tehtävän edellyttämää henkilökohtaista varustusta ja välineitä. Näitä välineitä ovat muun muassa uusi lähiradiojärjestelmä, aseiden lippaat, suojanaamari ja juomapullo.

– Uusi M17-luotisuojaliivi yhdessä taistelijan muun uuden varustuksen kanssa parantaa entisestään joukkojemme taistelukestävyyttä. Lisäksi uusi kevytrakenteinen suojaliivi parantaa huomattavasti taistelijoidemme liikkuvuutta, toteaa jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi tiedotteessa.

Liivit on valmistettu Suomessa. Sopimus liivien valmistamisesta on vuosille 2017–2020. Hankinnan arvoksi on arvioitu enintään 11,2 miljoonaa euroa.