Vihreiden ehdokkaat Ville Niinistö ja Heidi Hautala nousevat kärkeen Helsingin Sanomien gallupissa, jossa kysyttiin, keitä vastaajat voisivat ajatella äänestävänsä europarlamenttivaaleissa.

Ehdokkaiden vetovoimaa selvittävässä gallupissa kolmanneksi nousee Sdp:n entinen kansanedustaja Eero Heinäluoma ja kolmanneksi kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Tutkimukseen osallistuneille esitettiin puolueittain EU-vaaliehdokkaat. Jokaisen puolueen kohdalla saattoi ilmoittaa, keitä kaikkia puolueen ehdokkaita voisi ajatella äänestävänsä toukokuun lopun eurovaaleissa. Vastaaja sai kertoa useita nimiä.

HS:n kysely ei mittaa niinkään ehdokkaiden todellista kannatusta, vaan heidän tunnettuuttaan. Lehden viisi vuotta sitten tekemässä kyselyssä kokoomuksen Alexander Stubb oli suosituin.

Kantar TNS toteutti tutkimuksen 15.-16. toukokuuta. Tutkimukseen vastasi noin tuhat suomalaista. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Suomalaisista 26 prosenttia kannattaa suuntaa kohti EU:n yhteistä armeijaa, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden teettämästä kyselystä. Vastaajista 40 prosenttia on sitä vastaan, ja 34 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Miehistä EU-armeijaa kannattaa 35 ja naisista 17 prosenttia. Miehistä sitä vastustaa 42 prosenttia vastanneista, naisista 38 prosenttia.

Maaseudulla kannatus oli eri vastaajaryhmistä alimmillaan. Maaseutumaisissa kunnissa 17 prosenttia kannattaa EU-armeijaa.

Perussuomalaisia äänestäneistä yli puolet vastustaa kehitystä yhteisen armeijan suuntaan.

Kyselyyn vastasi reilu tuhat ihmistä, ja se tehtiin eduskuntavaalien jälkeen 18.-24. huhtikuuta.

Kyselyn toteutti lehden toimeksiannosta Kantar TNS. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Hallitusneuvottelujen ratkaiseva viikko alkaa maanantaina, kun kymmenes neuvottelupäivä käynnistyi. Hallitusneuvottelut jatkuivat Säätytalossa aamulla kello 9.

Hallitusohjelman kokoon saamisessa aikatauluna on tällä hetkellä edelleen tuleva perjantai.

– Jos oikein hyvin käy, pannu vislaa perjantaina, neuvotteluja vetävä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi sunnuntaina.

Aikataulussa pysymisessä on kuitenkin ponnistelemista. Tänään neuvotellaan taloudesta.

Rinteen mukaan vaikein kysymys on nyt se, miten talouden raameilla rajatut rahat käytetään. Jokaisella viidellä puolueella on kynnyskysymyksensä ja vaalilupauksensa.

– Tiedetään se, että kovia paineita ja tarpeita on, ja nyt pitää löytää yhteisymmärrys miten menopaineet toteutetaan, Rinne arvioi Säätytalossa maanantaina aamulla.

Sekä Rinne että vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto kertoivat, että kaikki ilmiöpöytien alaryhmät eivät ole edenneet samaan tahtiin.

Haaviston mukaan Lauri Ihalaisen (sd.) vetämälle talouden ilmiöpöydälle on annettu uusia tehtäviä, ja se on saanut neuvotteluissa "koordinoivaa roolia".

Rinteen mukaan lisäaikaa neuvotteluihin otetaan illoista.

–Jos tarvitaan lisäaikaa sitä otetaan. Olen kuullut, että jotkut ryhmät joutuvat ottamaan, ja tänään on käytössä kello 18-21 välinen aika illalla, Rinne kertoi maanantaina.

Andersson: "Hankaluuksia tullut lisää"

Vihreiden neuvotteluryhmä kokoontui maanantaina ennen hallitusneuvottelujen alkamista. Haavisto arvioi, että talouden raamien mukaantulo on lisännyt jännitteitä neuvotteluissa.

– Tottakai ryhmissä se, että talousraamit ja talouskeskustelu on alkanut, tarkoittaa, että joudutaan priorisoimaan ja (kysymyksiä) pallotellaan puheenjohtajien välillä, Haavisto kertoi.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi aamulla Säätytalossa, että viime viikkoon verrattuna neuvotteluihin on tullut enemmän yhteensovitettavaa.

–Näitä hankaluuksia on nyt tullut lisää, kun on päästy käsittelemään talouden raameja. Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että arvopohjan pitää olla kaikille selkeä ja yhteinäinen. Tarvitaan panostuksia koulutukseen ja eriarvoisuuden torjuntaan, Andersson sanoi.

Ympäristökysymykset taas jakavat yhä vihreitä ja keskustaa. Jännitteitä on Haaviston mukaan ympäristökysymyksistä, kuten hiilinieluista ja turpeesta.

Haavisto ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ovat käyneet ympäristökysymyksistä myös kahdenvälisiä keskusteluja.

–Toisaalta molemmille sukupolvien välinen oikeudenmukaisuusaspekti on tärkeä asia neuvotteluissa, Haavisto arvioi puolueiden arvopohjaa.

Haavisto: Salkuilla ei vielä nimiä

Hallituksen kokoonpanoa voidaan Rinteen mukaan odotella vasta joitakin päiviä myöhemmin. Painetta aikataulussa pysymiseen lisäävät eurovaalit, sillä neuvottelijat osallistuvat tällä viikolla useisiin vaalitentteihin.

Pekka Haavisto kertoi, että salkkujaosta ei ole keskustelu vielä lainkaan. Selvää on Haaviston mukaan vain, että pääministeri olisi Rinne, mutta esimerkiksi vihreille spekuloidusta ulkoministerin paikasta ei ole tietoa.

– Yhteisymmärrys vain siitä, että 18 ministeriä tulee, mutta siitä miten tontit jakaantuvat, ei ole ollut keskustelua, Haavisto totesi.

Merkittävä päivä tällä viikolla on myös tiistai. Silloin työryhmien ehdotusten on määrä olla valmiita.

Rinteen mukaan sunnuntain neuvotteluissa talousasioissa edistyttiin merkittävästi ja talouden raamit ovat nyt selvillä. Tarkempia tietoja talousraameista, siitä kuinka menot ja tulot pidetään tasapainossa, neuvottelijat eivät vielä kertoneet.

Keskusta turhautui perjantaina

Hallitusneuvotteluja jatketaan maanantaina talousneuvottelujen pohjalta.

Hallitusneuvottelujen ilmapiiri sähköistyi perjantaina, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi, että hallituksen kasaan saaminen viiden puolueen pohjalla on vaikeaa, ja neuvotteluissa ollaan edelleen kaukana maalista.

Viikonloppuna neuvottelut sujuivat neuvottelijoiden mukaan hyvässä hengessä.

– Istuin puheenjohtaja Sipilän kanssa yhdessä päivällispöydässä ja kävimme vielä kahdenvälisiä keskusteluja. Kyllä tunnelma on mielestäni ihan asiallinen. Totta kai kaikilla puolueilla on omat paineensa siitä, että tietyt tavoitteet, kynnysehdot, menevät tässä prosessissa lävitse tai tulevat huomioiduiksi, kuvaili Pekka Haavisto keskustelujen kulkua sunnuntai-iltana.

Yle päivittää tähän juttuun hallitusneuvottelujen kulkua maanantaina.

Kesämökkien vuokraus käy parhaillaan vilkkaana.

Vapaana on vielä jonkin verran mökkejä, varsinkin jos on valmis tinkimään sijainnista tai ajankohdasta. Jos mökin kuitenkin haluaa veden ääreltä, eteläisestä Suomesta juhannukselle tai heinäkuun viikoille, valinnanvaraa on jo vähemmän.

Teimme testihaun Suomen suurimman mökkivälittäjän Lomarenkaan verkkosivuille. Halusimme vuokrata saunallisen mökin nelihenkiselle perheelle viikoksi heinäkuun loppupuolelta. Haku tehtiin 17.5.

Vapaana oli vielä 1 716 mökkiä koko Suomesta. Halvin mökki sijaitsi Rukalla Kuusamossa, eikä ollut lähellä vesistöä. Sen hinta oli toimitusmaksuineen 254,46 euroa. Kallein mökki oli 25 hengen talo veden äärellä, sekin Rukalla Kuusamossa. Hintaa tälle mökille tuli kaikkiaan 11 210,38 euroa.

Lappi onkin hyvin edustettuna kesälle vapaina olevissa vuokramökeissä. Testihaun perusteella noin 40 prosenttia vapaana olevista vuokramökeistä sijaitsee juuri Lapissa. Suomen mökkirikkaimmassa maakunnassa Varsinais-Suomessa vapaita mökkejä oli kyseisillä hakukriteereillä jäljellä enää 11.

Kesällä sesonkia ovat juhannus, heinäkuun loppu ja elokuun alku, mutta niillekin löytyy vielä vapaata. Juha Purhonen

Lomarenkaan liikentoimintajohtaja Juha Purhonen kertoo, että heidän välittämistään mökeistä noin puolet on jo tulevalle kesälle vuokrattu. Vauhti on ollut hieman kiivaampaa kuin viime vuonna. Lomarenkaan kautta tehdään kesäsesongin aikana kaikkiaan noin 23 000 varausta. Ensimmäiset varaukset tulevat jo vuotta aikaisemmin.

– Kesällä sesonkia ovat juhannus, heinäkuun loppu ja elokuun alku, mutta niillekin löytyy vielä vapaata. Koskaan kaikki mökkimme eivät ole varattuna, Purhonen sanoo.

Valtaosa asiakkaista haluaa kesällä vesistön äärellä olevalle mökille. Kun hakuun laittaa kriteeriksi enintään sadan metrin etäisyyden vesistöön, putoaa vapaiden mökkien määrä alle kolmannekseen.

– Toinen suosittu juttu ovat tapahtumapainotteiset alueet, joissa on esimerkiksi juhannusjuhlia. Kuivan maan mökit ovat kesällä haasteellisimpia vuokrata, mutta jos ne sijaitsevat lähellä pääkaupunkiseutua tai muuta asutuskeskusta, niillekin löytyy yleensä ottajia, Purhonen sanoo.

Mökkejä vuokrataan monissa muissakin kanavissa, joten teimme testihaun myös Airbnb:hen. Sen kautta koko Suomessa vuokrattavissa oli vielä 306 mökiksi tai lomamökiksi luokiteltua kohdetta.

Ulkomaalaisten määrä kasvaa

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 kaikkiaan 507 200 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Kuopio, jossa oli 10 800 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa.

Paraisilla ja Sauvossa mökkejä vuokraava yrittäjä Jarkko Rantala Merirantalasta sanoo, että ihmiset ovat yhtä kiinnostuneita mökkeilystä kuin ennenkin. Mökkeily tuntuu kuuluvan suomalaiseen kulttuuriin.

Nuoriso ei halua enää lähteä mihinkään kidutusleirille omalle mökille tai huonokuntoiselle vuokramökillekään. Esko Valkonen

Kasvava ryhmä vuokramökeillä ovat ulkomaalaiset asiakkaat.

– Meidän liikevaihdostamme 35–40 prosenttia on ulkomailta. Eniten tulee Baltian maista ja muualta Euroopasta, Rantala sanoo.

Mikkeliläinen mökkiyrittäjä Esko Valtonen Kaidan Kihosta panee vieläkin paremmaksi. Heidän asiakkaistaan peräti 90 prosenttia tulee ulkomailta.

Nykypäivän asiakkaita yhdistää se, että mökiltä vaaditaan yhä enemmän.

– Varsinkin nuoret aikuiset haluavat täyden palvelun, siivotun mökin kaikilla mukavuuksilla. Nuoriso ei halua enää lähteä mihinkään kidutusleirille omalle mökille tai huonokuntoiselle vuokramökillekään, Valkonen sanoo.

Samaa mieltä on Jarkko Rantala.

– Kesämökin pitää olla samalla tavalla varusteltu kuin omakotitalon.

Rantala on havainnut lisääntyvää kiinnostusta myös mökkien vuosivuokrauksessa. Hän uskoo sen liittyvän juuri siihen, että monet haluavat mökkeilyltä nykyään erilaisia asioita kuin ennen. Ihmiset ovat tyytyväisiä, kun vuokramökillä joku muu hoitaa mökin kunnossapidon ja itse saa keskittyä rentoutumiseen.

Vuokraatko sinä mökin kesällä? Millainen vuokramökin tulee mielestäsi olla ja mikä on sopiva hinta? Voit keskustella aiheesta klo 18 asti.

Lue lisää:

Tutkija: Suomalainen mökkeily on erityislaatuista - “Sitä minäkin aina mietin, että miksi tänne metsän keskelle tullaan hyttysten syötäväksi”

Suomalaisten on pakko päästä mökille – Lue, oletko keskivertomökkeilijä vai tilasto-oikku

On vuosi 2016 ja Pamplonan kaupungissa vietetään perinteistä härkäjuoksutapahtumaa.

Ryhmä humalaisia miehiä raahaa naisen rappukäytävään. He raiskaavat naisen vuoron perään ja kuvaavat joukkoraiskauksen kännykällä.

Nainen tekee asiasta rikosilmoituksen ja syyttää susilaumaksi itseään kutsuvia miehiä raiskauksesta. Tapaus etenee oikeuteen ja tuomio tulee kaksi vuotta tapauksen jälkeen.

Miehet tuomitaan seksuaalisesta ahdistelusta ja raiskauksen yrityksestä. Tuomarin mielestä nainen ei tehnyt tarpeeksi vastarintaa, eikä teko siksi täytä raiskauksen tunnusmerkkejä.

Perusteena on muun muassa se, että nainen piti silmiän kiinni raiskauksen aikana. Nainen kertoi oikeudelle jähmettyneensä kauhusta. Turhaan, sillä häntä ei kuunneltu.

Tapaus on monelle viimeinen pisara ja kohta tuhannet naiset ympäri Espanjan marssivat kaduille. ”Me uskomme sinua, se ei ollut hyväksikäyttöä, se oli raiskaus,” he huutavat. Sosiaalisessa mediassa alkaa levitä hashtag #cuentalo, kerro se, jonka avulla naisia kannustetaan kertomaan tarinansa.

Protestit seuraavat toisiaan ja Espanjassa alkaa liikehdintä, jota monet kutsuvat feministiseksi vallankumoukseksi.

Tasa-arvon lyhyt historia

Feminismistä on vasta nyt tulossa valtavirtaa Espanjassa.

Maa eli vuosina 1939–1975 diktaattori Francisco Francon alaisuudessa. Tuolloin naisen asema oli rajattu.

Käytännössä naisten oikeudet riippuivat heidän miehistään. Nainen ei saanut esimerkiksi avata pankkitiliä tai käydä töissä ilman aviomiehensä suostumusta.

Barcelonaan feministisen yhdistyksen Ca la Donan kolmekymmentä vuotta sitten perustanut Montserrat Cervera on nähnyt, miten feminismi on rantautunut Espanjaan.

– Kun aloitimme, olimme pieni ryhmä, jonka oli vaikea saada ääntään kuuluviin. Nyt meillä on tilat Barcelonan keskustassa, jossa käy viikoittain satoja naisia, Cervera sanoo avatessaan yhdistyksen ovet.

Tiloissa järjestetään monenlaisia tapahtumia, kuten taidetyöpajoja, konsertteja, itsepuolustuskursseja ja näyttelyitä. Miehillä tänne ei ole poikkeuksia lukuun ottamatta asiaa.

Väkivalta ei näy tilastoissa

Kolmikerroksisen rakennuksen seiniä koristavat feministiset iskulauseet. Seinälle kiinnitetyssä lakanassa lukee: ”Vallankumous on feministinen tai vallankumousta ei ole”.

Viimeksi lakanaa ulkoilutettiin naistenpäivän mielenosoituksissa, jotka paisuivat Espanjan suurimmissa kaupungeissa satojen tuhansien naisten marsseiksi.

– Muutamassa vuodessa naistenpäivän mielenosoituksista on tullut massatapahtumia. Samalla tavalla feminismistä on tullut kaikkien espanjalaisnaisten asia ja marginaalista valtavirtaa, Cervera sanoo.

Hänen mukaansa juuri susilauman tapauksella oli merkittävä rooli feminismin todellisessa rantautumisessa Espanjaan.

– Se ikään kuin avasi silmät sille, että näin ei voi enää jatkua. Tajusimme, että meidän on laitettava piste naisiin kohdistuvalle väkivallalle.

Tilastojen valossa naisiin kohdistuva väkivalta on kuitenkin yleisempää tasa-arvostaan tunnetuissa Pohjoismaissa. Suomi on esimerkiksi naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa.

Espanjassa raiskattiin viime vuonna noin 1 700 naista. Raiskausten määrä kasvoi lähes 23 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Silti Espanja oli 32 maan vertailussa sijalla 25, kun listattiin naisille väkivaltaisimpia EU-maita.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta.

Cerveran mukaan espanjalaisnaiset ovat tottuneet machokulttuuriin ja kynnys tehdä rikosilmoitus esimerkiksi raiskauksesta tai muusta seksuaalisesta väkivallasta tai hyväksikäytöstä on korkeampi kuin monessa muussa maassa.

– Täällä prosessi on pitkä ja vaikea. Lisäksi monet, kuten susilauman uhri, joutuvat valtavan mediahuomion kohteeksi tai heitä ei aluksi uskota. Sitä eivät kaikki kestä, hän muistuttaa.

Äärioikeisto haluaa kieltää abortin

Espanjan huhtikuisissa vaaleissa ensi kertaa parlamenttiin noussut oikeistopopulistinen, äärioikeistolaiseksikin luonnehdittu Vox-puolue haluaisi lakkauttaa niin sanotut perheväkivaltatuomioistuimet. Espanjassa miehen naiseen kohdistuva väkivalta siirtyy automaattisesti näihin erikoistuomioistuimiin.

Pelkästään miehille tarkoitetut tuomioistuimet ovat ainoaa laatuaan Euroopassa.

Vox perustelee, että käytäntö asettaa naiset ja miehet epätasa-arvoiseen asemaan, ja sen mukaan perättömät ilmoitukset perheväkivallasta ovat yleisiä.

Parlamenttivaaleissa feminismiä avoimesti vastustama Vox sai äänistä noin 10 prosenttia. Eurovaalien ja samana päivänä pidettävien kunta- ja paikallisvaalien lähestyessä puolueen ehdokkaat ovat jatkaneet radikaalilla linjalla.

Viime viikolla Espanjaa kuohuttivat etenkin ehdokkaiden abortin vastaiset lausunnot.

Madridissa pormestarin paikkaa tavoittelevan Javier Ortega Smithin mukaan naisilla on oikeus syödä, päättää kampauksestaan ja kynsistään, mutta oikeutta päättää syntymättömän lapsen elämästä heillä ei tulisi olla. Samoilla linjoilla on Voxin Madridin aluejohtaja Rocio Monasterio, jonka lausumat päätyivät myös otsikoihin.

Espanjassa aborttilainsäädäntö on tosin ollut vastatuulessa ennenkin ja sitä on muokattu useaan otteeseen.

Nykyään abortti on sallittu 14. raskausviikolle asti.

Voxin ilmestyminen Espanjan poliittiselle kentälle onkin tehnyt naisten oikeuksista vaaliteeman jo menneissä parlamenttivaaleissa ja keskustelu jatkuu kiivaana myös tulevissa euro-, paikallis- ja itsehallintovaaleissa.

Sana, jota ei haluta ymmärtää

Puoluekentän lisäksi feminismi aiheuttaa edelleen vastareaktioita myös muualla yhteiskunnassa.

Ei ole tavatonta, että espanjalaismiehet kertovat kokevansa itsensä uhatuksi feministisen liikkeen yleistyttyä. Monet miehet kertovat kannattavansa tasa-arvoa, mutta vastustavansa feminismiä.

Äärioikeistolainen Hazte Oir -järjestö kohahdutti keväällä bussikampanjalla, jossa bussien kylkeen kiinnitetyissä tarroissa kehotettiin pysäyttämään feminazis, feministinatsit. Busseja korosti Hitlerin kuva, jolle oli maalattu pinkit huulet ja lisätty pitkät ripset.

Järjestö kritisoi Vox-puolueen tavoin Espanjan perheväkivaltalainsäädäntöä.

Miehille suunnattua feminististä Home Igualitaris -yhdistystä luotsaava sosiologian professori Paco Abrili ei yllättynyt vastareaktioista.

Hän sanoo, että äärioikeisto käyttää feministisen liikkeen nousua oman kannatuksensa pönkittämiseen.

– Se lietsoo mielikuvaa siitä, että naisten tavoitteena on nousta miesten yläpuolella. Näille puolueille naisten valta-asema on yhtä kuin häviö.

Abrilin mukaan etenkin nuoret ovat kuitenkin jo heränneet feminismin tarpeellisuuteen eikä paluuta ole.

– Kun neljä vuotta sitten kysyin oppilailtani, kuka on feministi, ainoastaan muutama tyttö viittasi. Nyt kaikki naispuoliset oppilaat ja monet miehistäkin nostavat kätensä pystyyn.

Abrilin luotsaamassa yhdistyksen jäseniä on ainoastaan 40, mutta hän kertoo määrän kasvavan koko ajan.

–Tavoitteenamme on opettaa miehille, että feminismi hyödyttää myös heitä. Espanjassa erityisen haitallisia ovat machokulttuurin luomat ahtaat muotit miehille, Abrili sanoo.

Vaikenemisen aika on ohi

Sekä Abrili että Cervera uskovat, että feminismi on tullut Espanjaan jäädäkseen ja erityisesti uuden sukupolven miehet ja naiset pitävät entistä tiukemmin kiinni naisten oikeuksista.

Kummatkin sanovat, että susilauman tapaus muutti Espanjaa pysyvästi. Jotain merkkejä muutoksesta voi nähdä jo nyt espanjalaisessa katukuvassa.

Esimerkiksi suurissa tapahtumissa on nykyään käytössä niin sanotut lilat pisteet, johon naiset voivat käydä ilmoittamassa välittömästi seksuaalisesta ahdistelusta.

Lisäksi monet ravintolat ovat kiinnittäneet seiniin kylttejä, joissa kerrotaan nollatoleranssista seksuaalista ahdistelua ja väkivaltaa kohtaan. Suurin muutos on kuitenkin se, että seksuaaliseen väkivaltaan liittynyt vaikenemisen kulttuuri on alkanut murtua – myös Espanjassa.

Lue lisää:

"Ei seksuaalista hyväksikäyttöä, vaan raiskaus" – Joukkoraiskauksesta annettu tuomio toi raivostuneet espanjalaisnaiset kaduille

Espanjassa syntyvyys on alhaisin 40 vuoteen ja ensisynnyttäjien keski-ikä Euroopan korkeimpia – "Äitien syrjiminen työmarkkinoilla on fakta"

Espanjassa kansainvälistä naistenpäivää muistetaan feministisellä lakolla

Feministit ja ay-liike yhdistivät voimansa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan

Nainen piirtää mustaa viivaa silmäluomen ripsirajaan. Bussi heilahtelee. Keskittyminen vääristää kasvoja, mutta nainen ei piittaa katseista.

Mies ottaa kotona pakatun aamiaisen laukustaan. Paikallisjuna on täynnä aamun työmatkalaisia. Mies lusikoi jogurttiaan, ei vilkaisekaan muihin.

"Minä kyllä sanon sille suorat sanat", kiivailee nainen kännykkään. Hän aikoo haukkua pomonsa, ja kiukun syy käy selväksi myös kanssamatkustajille.

Arkisia kohtauksia busseista, junista ja raitiovaunuista. Kotoa on lähdetty, mutta yksityiset puuhat jatkuvat.

Helsingin yliopiston maantieteen ja ympäristökasvatuksen professori Sirpa Tani on kiinnostunut juuri tästä, kaupungin julkisen ja yksityisen tilan rajanvedosta.

– Ajatus kodinomaisesta tilasta, jossa on yksityisyyttä, on voinut laajeta ainakin julkisiin kulkuneuvoihin, puistoihin ja katutilaan, hän sanoo.

"Totta kai saa meikata. Eihän se ketään voi todella häiritä. Selvää kuitenkin on, että osa ihmisistä pitää sinua vähän idioottina ja joudut sietämään katseita."

Toisaalta yksityinen tila on alkanut avautua monella sektorilla julkiseksi, Tani sanoo.

– Tv-kanavat ovat täynnä tosi-tv-ohjelmia, joissa ihmiset esittävät hyvinkin yksityisiä asioita ja tavallaan arkista toimintaa julkisesti.

Hän liittää joukkoon sosiaalisen median. Vaikka siellä on edelleen paljon pintakiiltoa, myös rankkojen hetkien kuvaamisen ja oman elämän avaamisen ventovieraille on havaittu lisääntyneen, Tani kertoo.

Myös fyysinen koti on alkanut avautua, hän lisää. Ravintolapäivät, jolloin kotiin päästettiin kuka tahansa laittamaan ruokaa ja syömään, olivat hänen mukaansa osa samaa ilmiötä.

"Tulee vähän sellainen fiilis, että on pikkasen hukassa. Eikö voi herätä vähän aikaisemmin, että ehtii meikkaamisen tehdä kotona, samoin kun sen aamupalan syömisenkin?"

Sirpa Tania kiinnostaa myös se, miten aistiympäristömme eriytyvät yhä enemmän.

Perinteisesti ihminen havainnoi ympäristöään kaikilla aisteillaan – näkemällä, haistamalla, kuulemalla. Nyt monet liikkuvat kuulokkeet korvilla. Heidän äänimaisemansa poikkeavat fyysisestä ympäristöstä ja eriytyvät.

Kaiken kaikkiaan ajatus yksityisyyden ja julkisen tilan rajasta on hämärtymässä. Ne liudentuvat toisiinsa, Tani sanoo.

Tiukat sääntelyt ovat höllentyneet, ja ulkona voi tehdä monia asioita, joita aemmin olisi katsottu pitkään. Ihmiset ottavat kaupunkitilaa haltuunsa uusilla tavoilla pyytämättä siihen viranomaisten lupaa.

– Ajatellaanpa vaikka flashmobeja, neulegraffiteja, kukkien istuttamista liikenneympyröihin ja muita sissipuutarhoja. Kaikkia niitä tapoja, joilla ihmiset toimivat omaehtoisesti parantaakseen elinympäristöään, Tani luettelee.

Sissipuutarha tarkoittaa kasvimaata odottamattomassa paikassa, vaikkapa joutomaalla tai säkissä asvalttikentällä.

Tani miettii, kuinka paljon tekemistä muutoksilla on lisääntyneen liikkuvuuden kanssa. Missä määrin muuhunkin elämään vaikuttaa se, että kännykkä on vapauttanut pitämään yhteyksiä ja hoitamaan asioita aivan toisella tavoin kuin lankapuhelin?

Liikkuvuuden lisääntymisestä kertoo sekin, miten paljon Suomessakin jo juodaan kahvia Amerikan malliin. Pahvimukista liikkuessa hörpätty kahvi on kaukana perinteisestä tavasta, katetusta kahvipöydästä ja lautaselle asetetusta posliinikupista.

"Nyrkkisääntönä voisi pitää, että siellä missä puhuminen yleensä on sallittua, voi puhua myös kännykkään. "

Myös käsitys ajasta on muuttunut. Maanviljelysyhteiskunnassa vellikello söi ja väki kerääntyi pöytään. Sitten mentiin takaisin töihin. Asiat tehtiin yksi kerrallaan, kaikki omalla ajallaan.

Lisääntyneen liikkumisen ja yksityisen ja julkisen tilan limittymisen lisäksi juuri suhtautuminen aikaan onkin muutoksissa keskeistä, Tani listaa. Ihmiset tekevät nyt monia asioita samaan aikaan.

– Huomio ja tekeminen hajaantuvat. Samalla kun kuivaa hiuksia, voi puhua puhelimessa ja ehkä syödäkin siinä sivussa. Ja kun siirrytään paikasta A paikkaan B, niin matkalla voi vähintäänkin juoda sitä kahvia.

Ihmiset ehkä ajattelevat siirtymistä hukka-aikana, mutta osittain kyse on aistiympäristön ja keskittymisen hajaantumisesta, Tani arvioi. Samaan aikaan ollaan eri tiloissa fyysisesti ja sosiaalisesti, hän täsmentää.

Kuinka paljon yksityisyyttä sitten voi laajentaa ennen kuin vastaan tulee ylittämättömiä rajoja? Sirpa Tani jakaa tilat tiukkoihin ja väljiin.

– Maailmassa on paljon sellaisia ympäristöjä, jotka on suunniteltu tiettyyn käyttötarkoitukseen. Kadut on tarkoitettu pääasiassa moottoriajoneuvoille, pyörätiet pyöräilijöille ja jalkakäytävät jalankulkijoille.

Tällaiset tilat ovat tiukkoja, jos niitä käytetään ainoastaan suunniteltuihin tarkoituksiinsa.

Niin kauan kuin kaikki noudattavat suunniteltuja käyttötarkoituksia, liikenne toimii hyvin. Jos joku rikkoo näitä rajoja, syntyy helposti konflikteja. Helsingissä niitä on juuri nyt uudesta ilmiöstä, sähköpotkulaudoista, joille ei vanhastaan ole liikenteessä selvää paikkaa.

Katusoittajille paikka sen sijaan on jo löytynyt. Torilla tai kadunkulmassa saa musisoida vapaasti; enää ei vaadita katusoittolupaa, kuten vielä parikymmentä vuotta sitten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden nimissä.

Toisellakin kesäpäivää värittävällä muutoksella on saman verran ikää. Siististä puistopiknikistä viineineen tuli hyväksyttyä Suomessakin, eikä täysi-ikäisten pussikaljoitteluunkaan puututa, ellei siitä ole häiriötä. 1990-luvulla olisi rapsahtanut sakkoa.

"En ymmärrä miten paikallisliikenteessä joku ei pysty olemaan syömättä. Ei ne matkat kuitenkaan mitään ikuisuuksia kestä."

Tani korostaa, etteivät tiukkuus ja väljyys ole tilojen pysyviä ominaisuuksia. Ihmiset vaikuttavat siihen, millaista toimintaa suvaitaan. Tiukasti säännelty tila voi muuttua väljäksi, erilaisia käyttötapoja sallivaksi.

Aina lait ja järjestyssäännöt eivät kulje samassa tahdissa asennemuutosten tai edes toistensa kanssa. Tani muistuttaa toissakesäisestä tapauksesta Helsingin itäisestä kantakaupungista, jossa ravintola hyödynsi uutta mahdollisuutta vuokraamalla parkkipaikan terassikseen.

Asiakkaat eivät saaneet kantaa oluttuoppiaan ravintolasta parin metrin matkaa jalkakäytävän poikki, koska se oli julkista kaupunkitilaa.

Anniskelulain vaatimus täyttyi, kun tuoppi siirtyi hetkeksi tarjoilijan käteen. Asiakkaita vaatimus huvitti, ravintolasta kerrottiin Helsingin Uutisten haastattelussa.

– Suomessa on ollut aika tiukat säännöt julkisen tilan käytön suhteen. Kieltoja on ollut hyvinkin paljon. Niitä on höllennetty. Niin kauan kuin muutokset toimivat sulassa sovussa vanhan kanssa, ulkomaailmasta tulee entistä moninaisempi ja sallivampi, Sirpa Tani sanoo.

Raja siihen, milloin muutoksista tuleekin ongelma, on kuitenkin herkkä, ja rajankäynti on jatkuvaa, hän lisää.

– Konfliktin mahdollisuus on jatkuvasti läsnä, koska enää ei ole kaikkien jakamia yhteisiä arvoja ja elämäntapaa.

"Kaikki eivät tule ajatelleeksi, että bussi ei ole puhelinkoppi."

Kaikille tila ei myöskään väljene samaan tahtiin. On iso kysymys, kenet hyväksytään, kuka tuntee olevansa tervetullut minnekin ja kenet suljetaan sosiaalisesti ulos, Sirpa Tani sanoo.

Helsingin uutta keskuskirjastoa Oodia rakennettiin alusta asti sillä mielin, että se toivottaa kaikki tervetulleiksi, on kaikkien olohuone. Eväitä saa syödä, ääntä saa pitää.

Monille väljentymisen raja tuli vastaan kirmailevissa leikki-ikäisissä, mutta vähiten "kaikkiin" näyttävät kuuluvan itäeurooppalaiset romanit. Palautetta heidän oleskelustaan Oodissa on sadellut, ja osa on pöyristyttävän rasistista, kertoi Oodin johtaja vastikään Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tanilla on esimerkki myös omasta tutkimuksestaan, teinien hengailusta kauppakeskuksessa.

– Kampissa vuosia sitten pääsiäisen aikaan jotkut nuoret riehuivat ja sieltä päätettiin ajaa kaikki nuoret pois. Satakunta nuorta heitettiin pihalle.

Jos humalaisten keski-ikäisten miesten porukka käyttäytyisi huonosti kauppakeskuksessa, on vaikea ajatella, että kaikki keski-ikäiset miehet joutuisivat lähtemään, Sirpa Tani tuumii.

Lainaukset ovat Vauva-, Demi- ja Kaleva-lehtien verkkosivujen kommenttipalstoilta.

Google on keskeyttänyt Android-käyttöjärjestelmän päivityksiä kiinalaisen matkapuhelinvalmistaja Huawein laitteisiin. Huawei menettää näin tietoturvapäivitykset ja teknisen tuen.

Huawein seuraavan sukupolven puhelimilla ei myöskään ole rajoitusten voimassa ollessa pääsyä Googlen sovelluksiin, kuten Play Storeen, Gmailiin ja YouTubeen. Asiasta uutisoi ensimmäisenä uutistoimisto Reuters.

Googlen edustaja kertoo Reutersille, että käytössä olevissa Huawein puhelimissa sovellukset ja niiden päivitykset toimivat.

Teknologiauutissivusto Verge arvio, ettei rajoituksilla ole käytössä oleviin puhelimiin välittömiä vaikutuksia.

Rajoitukset ovat seurausta siitä, että Yhdysvallat lisäsi Huawein viime viikolla "mustalle listalle". Amerikkalaisyritykset eivät saa tehdä liiketoimia listalla olevien kiinalaisyritysten kanssa ilman hallituksen myöntämää erityistä lupaa.

Google toteaa tiedotteessaan, että Huaweihin kohdistuvilla rajoituksillaan se noudattaa annettuja sääntöjä.

Toimella saattaa olla merkittäviä vaikutuksia Huawein matkapuhelinbisnekselle Kiinan ulkopuolella.

Huaweilla on edelleen pääsy Android-käyttöjärjestelmän avoimesti saatavilla olevaan versioon (AOSP).

Länsimaat epäilevät Huawein tekevän yhteistyötä Kiinan tiedusteluviranomaisten kanssa. Huawein 5G-verkkoihin epäillään liittyvän huomattavia riskejä. Huawei on kiistänyt epäilykset.

Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota on viime aikoina kiihtynyt.

Lisää aiheesta:

Presidentti Trump julisti kansallisen hätätilan tietoverkkojen uhkan vuoksi – Huawei päätyi kauppaministeriön mustalle listalle

Onko Huawei oikea turvallisuusriski vai osa kauppasotaa? "Vaikea sanoa, koska näyttöä vakoilusta ei ole"

Ilta hämärtyy Tampereen Hervannassa. Kello on noin puoli yksitoista yöllä, kun kahden työkoneen ympärillä alkaa tapahtua. Seitsemän miestä on tullut paikalle asentamaan sähköradan ajojohtoa paikalleen.

– Tämä häiritsee liikennettä paljon, ja päiväsaikaan ei saa työrakoja risteysalueella. Risteysalueella voidaan tehdä korkeintaan viiden minuutin pysäytyksiä, sanoo työmaapäällikkö Ari Valaja.

Ajojohdon asentamiseen räätälöity, kiskoilla kulkeva traktori vetää yläilmoissa isoa kuparikelaa. Perässä seuraa kurottaja, jonka nostokorissa kaksi miestä kiinnittää johtoa alumiinisiin orsiin.

Jokainen pylväs on mitattu paikan päällä, jotta ajojohto asettuu oikealle korkeudelle. Kuparilanka vedetään noin 500 kilon voimalla tiukkana paikalleen. Kaarteissa johto vedetään ylös sivuvetoköysillä.

– Kun niihin kohdistuu tarpeeksi suuri kulmavoima, ne nousevat tuolla pylväässä vaakatasoon ja pitää ajojohtimen siellä ylhäällä, Valaja selittää.

Ari Valaja on kokenut radanrakentaja, mutta tämä kiinnitystapa oli hänelle uutta.

– Vähän epäilin, että näinkö se siellä pysyy, mutta kyllä se vaan pysyy. Eivät nämä ole uskonasioita.

Tampereen raitiotien ykkösvaiheessa rakennetaan rataa yhteensä 23 kilometriä. Kuparilankaa tarvitaan noin 34 kilometriä. Sähkörata maksaa 7,5 miljoonaa euroa ja sen päälle virtapuolelle tulee 10 miljoonan euron sähkönsyöttöasemat.

Rataa valmistuu nyt vauhdilla

Valtaosa raitiotieradasta valmistuu tänä vuonna, kun Hervannan ja keskustan välinen sepeliraide tehdään kesän aikana.

Tapaan projektijohtaja Mikko Nyhän Hämeenkadulla Tuulensuun korttelin kulmilla. Sama paikka, jossa hikoiltiin yllätyshelteessä vuosi sitten.

Silloin katu oli keskeltä auki ja reunat kunnossa. Nyt tilanne on päinvastainen. Hämeenkadun länsipään keskellä on raide valmiina, mutta jalkakäytävät soraisena rakennustyömaana.

– Tänä vuonna valmistuvat ensimmäiset Hämeenkadun korttelit. Tämä Tuulensuun kortteli jo kesäkuussa, Nyhä lupaa.

Muutamia metriä pitkät lehmuksentaimet ovat juurtumassa uusille sijoilleen. Ensimmäiset lehdet vihertävät.

Budjetti pitää, mutta rahaa menee reilusti

Raitiotien ykkösvaiheen tavoitehinta on noussut alkuperäisestä noin 220 miljoonasta yli 260 miljoonaan johtuen uusista oheistöistä. Nämä ovat pääasiassa katutöitä valoineen ja viemäreineen.

– Raitiotien rakentamisen kustannukset on pysynyt siinä, mikä oli alunperinkin, Mikko Nyhä vakuutta ja jatkaa:

– Lisätilauksilla, joita tehdään raitiotien rakentamisen yhteydessä, edesautetaan sitä, että kun tämä remontti on valmis, näillä katujen reunoille ei heti aloiteta enää uutta korjaustyötä.

Kiitos, jos tämä lupaus pitää.

Samalla ratikka rönsyilee suunnitellun kakkosvaiheen uutta haaraa. Hämeenkadulle rakennetaan Hatanpään valtatien suuntaan ylimääräiset vaihteet tulevaisuuden varalle.

Siitä halutaan vetää aluksi kiskot muutamia satoja metrejä Tampereen monitoimiareenan suuntaan, kun on ne vuoden 2022 Jääkiekon MM-kisatkin tulossa.

Allianssin kokenut rakennusporukka on valmiina olemassa, mutta kisakiireen takia radanpätkä pitäisin rakentaa osin talviolosuhteissa. Eli kalliimmalla, lämmitettävien telttojen alla.

Varikolla voi ajaa ympyrää

Tampereen raitiotien hermokeskus ja pääpaikka on noussut nopeasti Hervantaan Hermiankadun päähän. Työmaan aloitus viivästyi kuukausilla kaavakysymysten takia, mutta aikataulu on saatu kurottua kiinni.

Vuosi sitten alueella oli menossa vielä louhintatyöt. Varikon hintalappu tulee olemaan noin 40 miljoonaa. Nyt siellä on pystyssä kaksi tavallista suurempaa hallia, pinta-alaa on yhteensä 13 000 neliömetriä.

Matalampi ja lattiapinnaltaan suurempi on säilytyshalli, jossa varikolla olevat vaunut yöpyvät. Toiseen korjaamohalliin tulee myös Tampereen Raitiotie Oy:n hallinto ja ohjauskeskus.

– Varikko on mitoitettu niin, että sinne mahtuu myös kakkosvaiheen kalusto, sanoo ratapäällikkö Markus Keisala.

Alueelle rakennetaan kaikkiaan noin kolme kilometriä rataa, noin puolet sisälle ja puolet ulos.

– Varikon ympäri kiertävä raide on sitä varten, että vaunuille tehdään säännöllisesti jarrutestit ja jos on jotain muuta vianhakua.

Tampereen ensimmäistä vaunua rakennetaan jo Transtechin Kajaanin tehtaalla. Varikon olisi hyvä olla valmiina tammikuussa vaunun koeajojen aloittamiseksi.

Elämänaukion pysäkki näkyy jo

Tampereen yliopistollisen sairaalan kulmilla on riittänyt työmaata työmaan päälle. Sairaalarakennuksia, etupihaa, katuja, puistoja ja raitiolinjaa on tehty limittäin

– Paljon on sovitettu töitä yhteen muiden työmaiden kanssa, että on saatu työ sujumaan, sanoo lohkopäällikkö Olli Tuomisto.

Ambulanssien kulun varmistaminen on ollut yksi rakentamisjärjestykseen vaikuttanut asia. Nyt TAYS:in pysäkki on lähes valmis.

Elämän aukion pysäkki valmistuu heinäkuussa. Se on rakennettu uuden pysäköintihallin päälle, etupihan keskelle.

Siispä kulku sairaalaan on helppoa 9. elokuuta 2021, kun raitiotieliikenne alkaa. Tai, jos se silloin alkaa. Tosin Tampereella ei näissä asioissa ole ollut tapana jossitella.

Hallitusneuvotteluissa alkaa ratkaiseva viikko

Hallitusneuvotteluja jatketaan tänään hyvin edenneiden talousneuvottelujen pohjalta. Neuvotteluja vetävän SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan eilisissä neuvotteluissa edistyttiin talousasioissa merkittävästi ja talouden raamit ovat nyt selvillä. Hallitusohjelman kokoon parsimisessa on edelleen tavoitteena tuleva perjantai. Huomenna puolestaan työryhmien ehdotusten on määrä olla valmiita.

Feminismi tuli Espanjaan, mutta aborttioikeus arveluttaa edelleen

Espanjassa kolme vuotta sitten härkäjuoksufestivaaleilla tapahtunut joukkoraiskaus aloitti maassa feministisen kansanliikkeen. Feminismin vastavoimana oikeistopopulistit haluavat heikentää naisten oikeuksia. Maassa keskustellaan vaalien alla nyt myös aborttioikeudesta.

Kesämökkien vuokraus käy vilkkaana

Vuokramökkibisnes käy nyt kiivaana. Mökkejä löytyy vielä, mutta pian alkaa olla kiire – varsinkin, jos mökille on kovin tarkat vaatimukset. Monet vesistöjen äärellä sijaitsevat etelän mökit ovat jo suosituimmille ajankohdille varattuja, sillä ihmiset varaavat mökkejä yhä aikaisemmin. Nykypäivänä vuokramökeissä korostuu laatu: mökiltä kaivataan samat mukavuudet kuin kotonakin.

Leijonat on kiinni lohkovoitossa – Saksa-peli ratkaisee

Suomi otti tärkeän harppauksen kohti lohkovoittoa, kun se voitti Ranskan 3–0 jääkiekon MM-turnauksen A-lohkon ottelussa Slovakiassa eilen illalla. Voitto oli Suomelle viides MM-kisojen alkusarjassa. Suomi tarvitsee tiistain Saksa-ottelusta vain kaksi pistettä varmistaakseen lohkovoittonsa, kävi muissa otteluissa miten tahansa. Puolivälierät ovat ohjelmassa torstaina.

Yhdysvallat esitteli oman ratkaisuehdotuksensa Lähi-Idän konfliktiin

Valkoisen talon varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa esittelemä suunnitelma Lähi-idän rauhasta keskittyy alueen talouden piristämiseen sekä sijoitusten houkuttelemiseen muun muassa Länsirannalle ja Gazaan. Suunnitelmassa ei käsitellä niitä poliittisia kysymyksiä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä Lähi-idän rauhan esteenä, kuten kysymystä palestiinalaisten omasta valtiosta tai Jerusalemin asemasta.

Alkuviikolla etelässä yhä hellettä – muualla maassa epävakaista

Helteinen sää jatkuu lähipäivinä Etelä-Suomessa. Maanantaista alkaen sadekuurot yleistyvät maan keski- ja pohjoisosassa. Paikoin voi myös ukkostaa, mutta viimeistään tiistaina sateisiin liittyy selvemmin myös ukkosta. Sateet ovat enimmäkseen varsin paikallisia ja yöt lämpenevät koko maassa. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Pienissä käsissä tuhannet pienet Norjan liput vilisevät väkijoukossa. Koululaisorkesteri toisensa jälkeen marssii iloisena kohti kuninkaanlinnaa. Kulkueessa väikkyvät mitä värikkäämmät kansallispuvut, juhlaviirit ja pinssit. Kaduilla on iloista väkeä niin paljon, ettei sekaan meinaa mahtua.

Norjan kansallispäivä, jota juhlittiin perjantaina, on unohtumaton kokemus suomalaiselle.

Kyse on itse asiassa perustuslain päivästä (grunnlovsdag), joka tunnetaan yleisesti vain nimellä syttende mai eli 17. toukokuuta. 17. toukokuuta vuonna 1814 Eidsvollin kansalliskokous vahvisti Norjan perustuslain ja Tanskaan kuulunut Norja julistautui itsenäiseksi. Norjan todellinen itsenäisyys ei ole kuitenkaan paljon Suomea vanhempi. Samana vuonna eli 1814 Norja joutui liittymään Ruotsiin, vaikka saikin pitää perustuslakinsa. Personaaliunioni purkautui vasta vuonna 1904.

On hämmentävää, miten erilainen on kahden toisessa maailmansodassa kärsineen pohjoismaan tapa juhlia itsenäisyyttä. Sotilaiden sijaan Norjassa marssivat koululaiset. Oslossa kaikki saavat juhlia linnassa, kun kuningas ottaa vastaan koululaisten paraatin. Paraatin jälkeen koululaisten vanhemmat järjestävät koulujen pihoilla juhlia, joissa leikitään, lauletaan ja syödään makkaraa. Katse on tulevaisuuteen.

Norjan rikastumisen mallia emme voi kopioita, mutta itsenäisyyspäivän vietosta kannattaisi ottaa oppia.

Suomessahan juhla kietoutuu ennen muuta sotien muistamiseen. Siihen kuuluu sotilasparaateja ja maailman ehkä elitistisimmät kutsut presidentin linnassa. Lapsilla ja nuorilla ei ole oikeastaan mitään roolia juhlassa.

Siinä missä Norjan kansallispäivän tunnelma muistuttaa vappua, meillä itsenäisyyspäivä tuo mieleen hautajaiset.

Suomessa muistetaan menneiden sukupolvien uhrauksia, Norjassa juhlitaan sitä, mitä Norja on nyt lapsille ja nuorille. Siinä missä Norjan kansallispäivän tunnelma muistuttaa vappua, meillä itsenäisyyspäivä tuo mieleen hautajaiset.

Kukaan ei määrää, että näin pitäisi jatkua maailman tappiin. Suomen sotien muisto on onneksi yhä kauempana. Se näkyy myös konkreettisesti sotaveteraanisukupolven hiipumisena. Tämä antaisi kunniakkaan tilaisuuden uudistaa suomalaista perinnettä.

Puolustusvoimat tuskin on innostunut muutoksesta. Itsenäisyyspäivä palvelee sotilaita erinomaisena PR-kampanjana. Sotien muistaminen lienee yksi syy sille, että muun tasa-arvoajattelun edistyessä Suomi pitää edelleen kiinni vain toista sukupuolta koskevasta asevelvollisuudesta.

Militaristinen ja elitistinen tapa viettää itsenäisyyspäivää palvelee ennen muuta nationalistista populismia.

Meille itsenäisyyden juhlinta tuntuu olevan jatkuvaa uhrautumista isänmaan puolesta, mistä konkreettinen esimerkki on se, ettei valtakunnan muutoin tarkassa taloudenpidossa lasketa täyttä arvoa varusmiespalveluksen vuoksi menetetylle opiskelu- ja työajalle. Itsenäisyyspäivänä tympääntyneinä marssivat varusmiehet eivät ainakaan minulle edusta myönteistä kuvaa Suomen tulevaisuudesta.

Militaristinen ja elitistinen tapa viettää itsenäisyyspäivää pönkittää ennen muuta nationalistista populismia. Tarvitsemme iloisempia ja monipuolisempia tapoja juhlia itsenäisyyttä ja sitä vapautta, jonka sotaveteraanit pelastivat.

Norjan kansallispäivässä sykähdyttää erityisesti se, että lapset ja nuoret ovat pääosassa. Tälle olisi tarvetta myös meillä. Lapsia syntyy huolestuttavan vähän. Lapsista ja nuorista puhutaan enimmäkseen vain ongelmien kautta: mielenterveysongelmien, kouluttamattomuuden, työttömyyden ja syrjäytymisen.

Meillä vanhemmilla sukupolvilla on toki aihetta kantaa huolta nuortemme suorituskyvystä, koska he maksavat meidän eläkkeemme ja hoitomme. Vallitseva puhetapa on kuitenkin niin osoitteleva, että se pikemminkin lannistaa kuin kannustaa.

Siirretään itsenäisyyspäivänä sotilaat ja eliittijuhlat syrjään ja niiden sijaan rakennetaan mekin juhla lasten, nuorten ja koulujen ympärille.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. toimittajana Yleisradiossa 1994–1997.

Kolumnista voi keskustella 20.5. klo 16.00 asti.

Kirkkonummella on havaittu eilisiltana Suomelle uusi lintulaji, kertoo Birdlife Suomi.

Suomen ensimmäinen pikkupajusirkku havaittiin Rönskärin lintuaseman alueella Kirkkonummen saaristossa.

Birdlife Suomen mukaan pohjoismaiden ainoa aiempi havainto on tehty Ruotsissa lokakuussa 2016.

Pikkupajusirkku pesii koillisimmasta Euroopasta Koillis-Aasiaan. Euroopan puolella lajia on levinnyt vain pienelle alueelle Uralin luoteispuolen tundralla. Pikkupajusirkkua on havaittu Euroopassa, Venäjän ulkopuolella, alle kymmenen kertaa.

Pikkupajusirkku muistuttaa pajusirkkua, mutta on talitiaistakin pienempi.

Suomessa havaittiin uusi lintulaji edellisen kerran vuonna 2017, jolloin Joroisissa bongattiin aasianpääskykahlaaja.

Ovensuukyselyjen perusteella Intian pääministerin Narendra Modin hindunationalistinen BJP-puolue olisi voittamassa Intian parlamenttivaalit.

Maailman suurimpien vaalien äänestys päättyi sunnuntaina. Ääntenlaskenta alkaa torstaina, jolloin odotetaan myös tuloksia.

Neljän suuren televisiokanavan tekemien ovensuukyselyjen mukaan Modin BJP olisi liittolaisineen saamassa parlamenttiin 287–339 paikkaa. Enemmistöön ja hallituksen muodostamiseen riittää 272 paikkaa.

Oppositiossa olleelle kongressipuolueelle ovensuukyselyt ennakoivat 122–128 edustajaa parlamenttiin.

Ovensuukyselyt ovat kuitenkin olleet Intian aikaisemmissa vaaleissa usein epätarkkoja.

Vaaleja pidettiin paljolti mittarina Modin kansansuosiosta.

Ennen vaaleja arvioitiin, että työttömyysongelma ja hidastunut talouskasvu voisivat laskea pääministerin suosiota.

Intian parlamenttivaalit kestivät yli viisi viikkoa. Äänestykset järjestettiin eri osavaltioissa seitsemässä vaiheessa.

Äänioikeutettuja maailman suurimmissa vaaleissa oli noin 900 miljoonaa ja äänestysprosentti oli 64,9.

Lisää aiheesta:

Maailman suurimmat vaalit alkavat viikon päästä – Intian parlamenttivaaleissa kaikki on suurta: 900 miljoonaa äänioikeutettua, miljoona äänestyspaikkaa

Kokkolalainen Eija Olkkola esittelee kirjan sivua, jonka hän on repinyt kauniiseen muotoon ja ympyröinyt tekstistä sanoja. Työ vaati aikaa, sillä Olkkola olisi mieluummin leikannut paperin siististi.

– Mutta se hyvän olon tunne, kun sain riivittyä paperin!

Työ syntyi Lumoava-hankkeen viikoittaisessa tapaamisessa. Hanke on tehnyt Kokkolassa kaksi vuotta töitä heikoimmassa työmarkkinatilanteessa olevien toimintakyvyn parantamiseksi.

Tavoite ei useinkaan ole kuntoutua työmarkkinoille saakka, vaan lisätä ihmisen osallisuuden kokemusta.

Osallisuuteen on ryhdytty panostamaan laajemminkin, ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Sokra-hanke koordinoi työtä tekeviä projekteja.

– Löydät ryhmän, johon kuulut kuin nenä päähän. Minähän osaan jotain ja uskallan heittäytyä. Tunnet olevasi jotain ja kuuluvasi myös yhteiskuntaan, tiivistää Hannele Rintala.

Luovuus apuun omien vahvuuksien löytämiseksi

Jos ihminen ei koe olevansa osa yhteiskuntaa, hän saattaa jättäytyä sen ulkopuolelle.

– Hyvinvoinnin kannalta on olennaista kokea, että pystyy vaikuttamaan edes omiin asioihinsa, sanoo Sanna-Kaisa Karvonen, toinen ammattikorkeakoulu Centrian hankkeen vetäjistä.

Lumoava-hankkeessa käytetään luovia menetelmiä, esimerkiksi kuvataidetta ja kirjoittamista. Elävä portfolio -menetelmän avulla on etsitty omaa osaamista ja minäkuvaa. Kovan datan kuten CV:n sijasta naiset ovat tehneet vahvuuksistaan taidetta ja lopulta muutaman minuutin elokuvat.

Tunnet olevasi jotain ja kuuluvasi myös yhteiskuntaan Hannele Rintala

Tekemiselle on raamit, mutta ei listaa siitä, mitä pitäisi suorittaa. Tapaamisissa on myös itketty, naurettu ja puhuttu, sillä ulos purskahtaa rajujakin kokemuksia ja tarinoita. Niitä työstetään tekemällä taiteen avulla matkaa itseen.

Tällainen menetelmä ei ole tarjolla palvelujärjestelmässä eli vertailukohtaa ei toistaiseksi ole, muistuttaa Karvonen. Osallistujien kokemukset puhuvat omaa kieltään.

– Kun et tunne kuuluvasi mihinkään ja itsetuntosi on mitätön ja olematon, kuvaa tekemässään elokuvassa Hannele Rintala.

– Sitten täällä joku sanoo, että kyllä sää oot hyvä. Sitä on ihan, että olenko minä hyvä!

Rohkeutta kertoa omasta tilanteesta

Rintala sanoo, ettei mukaan mennessään uskonut, että kolmella tunnilla viikossa on näin iso vaikutus. Sessiot ovat myös uuvuttavia.

– Niin kuin juoksisi maratonin, mutta tämä ei laihduta, virnistää Rintala.

Tulokset ovat yllättäneet myös kokeneen pedagogin ja taiteentekijän Sanna-Kaisa Karvosen.

– Lähtötilanne on voinut olla se, että ihminen on syrjässä ja elämänsä vanki. Lopulta sama ihminen tulee julkisesti esiin ja antaa kasvot sairaudelleen.

Tämä on prosessi, josta ei kannata sanoa, että höpö höpö. Eija Olkkola

Eija Olkkola muistuttaa, että yhteiset tunnit ovat vain osa. Hän työstää asioita ennen tapaamista, sen aikana ja jälkeenkin.

– Tämä on prosessi, josta ei kannata sanoa, että höpö höpö.

Olkkola sanoo saaneensa uutta rohkeutta ja "tulleensa kaapista ulos" oman tilanteensa kanssa. Hän on pystynyt vähentämään käyntejä mielenterveyshoitajalla ja kokee, että hankkeella on ollut selvä tervehdyttävä vaikutus.

Hän toivookin päättäjien ymmärtävän tällaisen ryhmätyöskentelyn hyödyt verrattuna siihen, että jokainen kävisi yksitellen mielenterveysammattilaisen vastaanotolla.

Olkkolan ja Rintalan ryhmä on yksi monista, kehittäjäasiakasryhmä. Samanlaista menetelmää käytetään monista syistä työmarkkinoiden reunamalla olevien kanssa.

Haaveena jopa osatyökykyisyys

Rohkeuden lisäksi naiset ovat saaneet ja opetelleet ottamaan vastaan arvostusta, joka tuntui aluksi hämmentävältä. Aihetta käsittelevässä seminaarissa esillä oleminen oli ryhmäläisille valtava askel.

– Tältäkö mahtaa urheilijasta tuntua, kun on tehnyt työtä ja se palkitaan? muistelee Eija Olkkola ajatelleensa.

– Heti niin kuin olisi valmistunut ylioppilaaksi, vertaa Hannele Rintala.

Kolmivuotinen Lumoava-hanke päättyy vuoden loppuun, mutta jatkoa ollaan hakemassa. Sekin on Olkkolan ja Rintalan toive: antaa kasvot tälle työlle, jotta se ei loppuisi.

– Mehän ollaan ne onnelliset! Pahemmassa tilanteessa ovat ne, jotka eivät hae apua, muistuttaa Hannele Rintala.

Vaikka tavoitteena ei usein olekaan suoranainen työmarkkinoille palaaminen, Sanna-Kaisa Karvonen uskoo, että ryhmästä voisi tulla kokemusasiantuntijoita ja jopa osatyökykyisiä.

Eija Olkkola sanookin vahvistuneensa niin paljon, että voi antaa tilaa jollekulle toiselle.

– Olen saanut eväitä elämän reppuun ja toivon, että ne riittävät pitkään ja maistuvat hyvälle.

Neljäsosa yläasteikäisistä on koettanut jopa vähentää puhelimen ja internetin käyttöä, siinä kuitenkaan onnistumatta, selviää Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) mediakyselystä.

Nuoret ovat tietoisia siitä, että puhelimen käyttö häiritsee heidän keskittymistään ja untaan. Noin kolmasosa vastaajista on halunnut vähentää netin tai jonkun tietyn palvelun käyttöä.

Käytön vähentäminen koetaan kuitenkin vaikeaksi, sillä sosiaalisen median sovelluksista on tullut tärkeä kanava nuorten väliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Mediakasvatuksen suunnittelija Noora Järvi kertoo tiedotteessa, että nuoret kokevat sosiaalista painetta olla eri palveluissa läsnä ja niiden kautta tavoitettavissa koko ajan.

Nuoret kertovat, että he viettäisivät mielellään toistensa kanssa aikaa ilman puhelintakin. Osa silti myöntää, että puhelimen kautta on helpompi kommunikoida kuin kasvotusten.

– On hyvä asia, että pystytään kommunikoimaan paremmin kuin ennen, mutta ihmisten kohtaaminen kasvotusten voi alkaa tuntua vaikealta eikä siten välttämättä puhuta kasvotusten niin paljoa. Paitsi jos kyseessä on paras ystävä tai joku muu läheinen, Järvi sanoo.

Nettikiusaamisesta eroon

Puhelimen ja sen tarjoamien palveluiden vähentäminen ei myöskään onnistu yksin, vaan vaatii kaverien kesken tehtyjä sopimuksia.

– Olisi kiva, että kaikki vähentäisivät kännykän käyttöä, sillä jos vain minä vähentäisin, niin muut silti käyttäisivät, jolloin siitä ei olisi apua vuorovaikutusjuttuihin. On ärsyttävää, kun kaverin kanssa ei keksi enää mitään tekemistä vaan molemmat ovat koko ajan kännykällä, yksi vastaaja kommentoi kyselyyn.

Internetin suurimmasta ongelmasta nuoret olivat yksimielisiä. He haluaisivat päästä eroon nettikiusaamisesta.

Tämän saavuttamiseksi nuoret ehdottivat, että aikuiset valvoisivat netin käyttöä ja puuttuisivat loukkaavaan käytökseen. Kyselyn pohjalta on nähtävissä, että nuoret myös itse tiedostavat oman vastuunsa siinä, että kiusaamisesta päästään eroon. Vastauksissa toistuvat toiveet siitä, että kaikki miettisivät tarkkaan sitä, miten he kohtelevat muita internetissä.

MLL:n toteuttamaan kyselyyn vastasi noin 1 500 yläasteikäistä nuorta. Suurin osa vastaajista on yläkouluikäisiä, mutta avoimen kyselyn kautta tuli myös jonkin verran vastauksia ala-asteikäisiltä ja toiseen asteen opiskelijoilta. Valtaosa vastauksista kerättiin yläkouluissa osana Empatia netissä -prosessia.

Kirjastonkirjan tunnistaa viivakoodin lisäksi siitä, että kirjan kannet on päällystetty muovilla. Se on ollut tähän saakka käytäntö myös Kuopion kaupunginkirjastossa, mutta ei enää jatkossa.

Kirjasto on päättänyt hankkia kaikki uudet kirjat ilman muovitettuja kansia. Muovittamattomuutta on kokeiltu jo pienellä kirjaerällä, ja tulokset ovat olleet lupaavia.

Esimerkiksi yksi lukuisista Kalle Päätalon kirjoista on palautunut lukijoilta kirjastoon ilman suurempia vahinkoja.

– Pikkuisen on tuolta kulunut, myöntää Kuopion kaupunginkirjaston asiakas- ja kokoelmapäällikkö Minna Koistinen silmäillessään kirjaa suojaavaa paperista lievettä.

Vaurio on kuitenkin niin pieni, että se ei pysäytä alkavaa kokeilua.

– Tämä on selkeä teko, jolla edistämme ympäristönsuojelua, Koistinen kehuu.

Muovitetut kannet ongelma kierrätykselle

Kansia on tähän saakka jätetty päällystämättä vain tieteellisissä kirjastoissa.

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno ei ole kuullut, että yksikään yleinen kirjasto olisi ennen Kuopiota jättänyt kirjat muovittamatta.

– Tämä on uraauurtava juttu, hän iloitsee.

Asiakas- ja kokoelmapäällikkö Minna Koistisen mukaan uusi käytäntö säästää paitsi ympäristöä myös aikaa ja rahaa.

Uutuuskirjat tulevat kirjastoihin lainattaviksi aiempaa nopeammin, kun muovitus jää pois. Säästynyt raha taas voidaan käyttää esimerkiksi uusien kirjojen hankkimiseen.

Myös käytöstä poistettujen kirjojen kierrätys helpottuu. Muovitetut kannet joudutaan nykyisin repimään irti, sillä niitä ei voi kierrättää. Muu osa kirjasta voidaan sen sijaan laittaa paperikeräykseen.

Kierrätyskelvottomien kansien määrä on suuri. Kuopion kaupunginkirjasto poisti viime vuonna noin 70 000 teosta, kun koko maassa poistettavaa aineistoa oli 2,5 miljoonaa.

Muovilla myös myönteisiä puolia

Kuopiossa uskotaan, että kokeilu kiinnostaa myös muita kirjastoja, sillä muovitus on kirjastoille kuluerä. Kirjastot hankkivat viime vuonna yhteensä noin 1,6 miljoonaa teosta.

Koistinen muistuttaa, että vaikka muovitus suojaa kirjaa, se ei suojaa sen sisältöä.

– Jos esimerkiksi pikkulapsi haluaa maistaa kovakantista katselukirjaa, niin kyllä se suuhun tahtoo mennä, hän naurahtaa.

Kuopion kaupunginkirjasto on hänen mukaansa valmis palaamaan entiseen, jos päällystämättömien kirjojen elinkaari jää odotettua lyhyemmäksi.

Kirjastossa asioiva Tuula Tiihonen sanoo ymmärtävänsä muovia kohtaan osoitetun huolen. Hän suhtautuu muovittomuuteen kuitenkin epäilevästi.

– Kun kirjoja käytetään paljon, niin kyllä ne kuluvat. Epäilen, että ne eivät kestä. Jää nähtäväksi, hän hymyilee.

Voit keskustella aiheesta alla maanantaihin kello 20 asti. Tarvitset Yle Tunnuksen.

Venäläismies hukkui veneilyreissulla Kiteellä Pohjois-Karjalassa sunnuntaina.

Kolme venäläistä miestä oli lähtenyt illalla soutuveneellä Pyhäselän Pajarinselälle, jossa vene oli kaatunut.

Kaksi miehistä onnistui uimaan rantaan. Kolmas oli jäänyt jälkeen ja painunut pinnan alle.

Pelastuslaitos sai hälytyksen järvelle iltakahdeksalta. Pintapelastajat löysivät 58-vuotiaan miehen vedestä elottomana.

Poliisi tekee asiasta kuolemansyyntutkinnan.

Ruotsissa syyttäjä on jättänyt pidätysmääräyksen tietovuotosivusto Wikileaksin perustajasta Julian Assangesta.

Pidätysmääräys koskee epäiltyä raiskausta.

Assange on tällä hetkellä vangittuna Britanniassa. Britannialainen oikeusistuin tuomitsi Assangen toukokuun alussa 50 viikoksi vankeuteen takuuehtojen rikkomisesta.

Ruotsissa annettu kansainvälinen pidätysmääräys astuu voimaan sen jälkeen, kun Assange on suorittanut vankausrangaistuksensa.

Assage pakeni Ecuadorin Lontoon-lähetystöön vuonna 2012, ettei häntä luovuteta Ruotsiin vastaamaan seksuaalista hyväksikäyttöä ja raiskausta koskeviin syytöksiin. Assange on kieltänyt syytökset.

Raiskaustutkinta aloitettiin Ruotsissa uudelleen viikko sitten. Epäilty rikos vanhenee ensi vuoden elokuussa.

Assange pidätettiin Lontoossa huhtikuussa, kun Ecuador oli karkottanut hänet suurlähetystöstä. Assange ehti olla lähestystössä lähes seitsemän vuoden ajan.

Yhdysvallat syyttää Wikileaksin perustajaa hakkeroinnista ja vaatii tämän luovuttamista.

Lisää aiheesta:

Julian Assangen raiskaustutkinta aloitetaan uudelleen Ruotsissa

Wikileaksin Julian Assangea uhkaa viiden vuoden vankeus: syytteitä hakkeroinnista ja salaliitosta – Yhdysvallat pyytää luovutusta

Digitalisaatio on mullistanut suomalaisen mökkivuokrauksen. Valtaosa mökeistä löytyy kotimaisten verkkosivujen lisäksi myös Booking.com:n ja Airbnb:n kaltaisten kansainvälisten jättien sivustoilta.

Majoitusliikkeet ympäri maailmaa löytyvät useilta sivustoilta, joilta asiakas näkee yhdellä silmäyksellä tietyn alueen vapaat huoneet.

– Airbnb otti mökit ensin valikoimiinsa ja Bookingin piti tulla perässä. Internetistä etsitään se tieto, mikä on paras mökki Mikkelissä tai Puumalassa, Itä-Suomen yliopiston matkailun tutkimus- ja opetusohjelman tutkimuspäällikkö Juho Pesonen sanoo.

Juho Pesosen mukaan digitaalinen näkyvyys on jo aivan ratkaiseva myös suomalaisen mökkien kannalta.

– Tällä sarallahan tapahtuu muutoksia koko ajan, uusia palveluita ja uusia jakelukanavia tulee koko ajan.

Pesonen arvioi, että Suomen puolesta miljoonasta kesämökistä 15 000 on vuokrauskäytössä. Niistä suurin osa on jo verkossa, vaikka kirittävääkin vielä on. Brändin rakentamisessa riittää tekemistä.

– Jos ajatellaan suomalaista mökkiä, omaa rantaa ja rauhaa, turvallisuutta ja hintaa, niin eihän tällaista löydy mistään muualta. Omasta rannasta joutuisi maksamaan muualla tuhansia euroja, Juho Pesonen muistuttaa.

Jos et ole netissä, et ole olemassakaan Esko Valkonen

Suomalaisten vuokramökkien taso on noussut kohisten, ja ne ovatkin nykyään enemmän huviloita. Mökkejä myydäänkin pitkälti niiden varustelutasolla.

– Pitää olla oma ranta, kolme makkaria ja puusauna ja kalastusmahdollisuus. Ne vetoavat järkeen ja aika vähän näkee tunteisiin vetoavaa mainontaa. Valinnat tehdään hyvin faktapohjalta ja that´s it.

Omien verkkosivujen sujuvuus erittäin tärkeää

Mikkelin Ristiinassa neljää huvilaa vuokraava matkailuyrittäjä Esko Valkonen pitää varauspalveluita yhtenä bisnesksen kulmakivistä. Valkosen mökit löytyvät Booking.com:n palveluista sekä keväästä lähtien myös Expedian-varaussivustolta.

– Takana ovat ne ajat, jolloin riitti tolppailmoitus ja aanelonen osuuskaupan ilmoitustaulussa. Jos et ole netissä, et ole olemassakaan, sanoo neljän huvilan kokonaisuutta pyörittävä Esko Valkonen.

Valkonen asiakkaista lähes kaikki löytävät paikalle verkon avulla. Asiakkaista 90 prosenttia tulee ulkomailta. Mikkelin seudulla on viime aikoina puhuttu paljon aasialaismatkailijoista, mökkiyrittäjän katse on Keski-Euroopasta.

– Suomalainen mökkilomailu ei oikein aasialaiselle istu. Heidän on nähtävä viikossa koko Skandinavia, Esko Valkonen pohtii.

Valkonen isännöi sukutilaa, jonka juuret kantavat 1600-luvulle saakka. Karja vaihtuu matkailuelinkeinoksi 2000-luvulla, kun Esko ja Leena rakensivat neljä mökkiä "ostotonteille".

Huvilat suunniteltiin suurelta osin itse ja laatuun panostettiin euroista säästämättä. Jokaisella huvilalla on oma ranta, sauna ja vene. Jokaisessa makuuhuoneessa on oma kylpyhuone. Viikon vierailu maksaa toista tuhatta euroa.

– Tuntuu, että laatuun panostaminen on kannattanut, koska siitä maksamaan valmiita asiakkaita tuntuisi riittävän. Ihmiset tykkäävät tulla kun kaikki on valmiina liinavaatteita ja pyyhkeitä myöten.

Varaussivustot tuovat asiakkaita jatkuvasti, mutta myös omien sivujen toimivuuden on oltava kunnossa. Siellä on pystyttävä viemään varaus loppuun maksamiseen saakka ilman keskeytyksiä ja ongelmia.

– Expedian kautta on tullut asiakkaita hyvin yllättäviäkin väyliä pitkin. Kysyin eräältä asiakkailta, että mistä kautta he meidät löysivät ja vastaus oli Ryanair, joka kanssa meillä ei ole mitään tekemistä, mutta Expedia oli ohjannut heidät sinne.

Mökkimatkailussa "hyvä pöhinä"

Omien sivujen merkitystä korostaa myös sulkavalainen Tuula Sorjonen. Sorjosen vuokraavat kolmea huvilaa. Aiemmin ne löytyivät kotimaisten varauspalveluiden lisäksi myös Booking.com:n sivuilta. Tällä hetkellä mökeistä kaksi on varattavissa vain airbnb:n kautta.

– Bookingin kautta tuli joskus bileporukkaa, joiden jäljiltä huoneet oli suurin piirtein pesty alkoholilla. Siellä asiakasta ei voi valita, mutta airbnb:n kautta tämä asia hoituu paremmin, Tuula Sorjonen kertoo.

Sorjoset ovat parhaillaan päivittämässä yrityksen omia nettisivuja niin, että huvilan varaaminen onnistuu maksamista myöten.

– Sujuva varausjärjestelmä on tärkeä tai asiakas karkaa muualle sohvalla nettiä selatessaan.

Jos sataa, mikään palvelutaso ei riitä. Jos paistaa, mikä tahansa riittää Tuula Sorjonen

Tuula Sorjonen näkee mökkien vuokraus-bisneksen tulevaisuuden valoisana. Varaustilanne alkavalle kesälle on hyvä ja matkailun trendit näyttäisivät suosivan mökkilomailua.

– Sanoisin, että mökkimatkailussa on hyvä pöhinä. Aktiivilomailulla on nyt kysyntää ja ilmastoasioiden kautta myös kotimaan matkailulla näyttäisi menevän hyvin. Ihmiset kaipaavat mahdollisuutta päästä patikoimaan, pyöräilemään, melomaan ja käymään kaupungeissa shoppailemassa, Tuula Sorjonen pohtii.

Keskieurooppalaisten rinnalla venäläisten matkailijoiden merkitys etenkin Itä-Suomessa on ollut pitkään suuri. Ruplan kurssin heilahtelu on kuitenkin vaikuttanut kysyntään nopeasti.

– Nyt näyttäisi taas olevan venäläisillä rahaa käytettävissään.

Matkailijoiden vaatimustason kasvu on huomattu myös Sulkavalla. Asiakkaan toiveet halutaan toteuttaa pienintä piirtoa myöten. Sen suurimman haasteen kanssa joutuu vielä tekemään kovasti työtä.

– Sään merkitys on edelleen se ykkösasia. Jos sataa, mikään palvelutaso ei riitä. Jos paistaa, mikä tahansa riittää, Tuula Sorjonen sanoo.

Yksityinen venäläisyhtiö Algador Holdings ostaa Helsingin telakan koko osakekannan Arctech Helsinki Shipyardilta, jonka omistajana on ollut venäläinen valtionyhtiö USC. Telakkayhtiön uusi nimi on Helsinki Shipyard. Kauppa astui voimaan maanantaina.

Helsinki Shipyardin hallituksen puheenjohtajalla Viktor Olerskilla on vahva usko Helsingin telakan tulevaisuuteen.

– On olemassa voimakasta tarvetta arktisille aluksille ja jäänmurtajille, Olerski arvioi.

Erityisesti Venäjä on ollut aktiivinen laajentaakseen luonnonvarojen hyödyntämistä pohjoisen arktisilla vesillä. Helsingin telakka on toimittanut jo aiemmin jäätä murtavia laivoja öljy- ja kaasuteollisuuden käyttöön Sahalinille Venäjän kaukoidässä.

Toinen suunta on Eteläinen Jäämeri, jossa on tarvetta risteilijöille ja tutkimusaluksille.

– Telakan tähtäimenä on saada sarjatilauksia, Olerski sanoo.

Rahoitusongelmat piinasivat Helsingin telakkaa

Helsingin telakan ongelmana on ollut viime vuodet rahoitus, sillä Arctech Helsinki Shipyard on ollut venäläisen valtionyhtiön USC:n omistuksessa. USC on Yhdysvaltain talouspakotteiden piirissä. Olerskin mukaan Algador on yksityinen yhtiö, jota pakotteet eivät koske.

– Olemme puhdas yhtiö, hän vakuuttaa.

Alustavat keskustelut pankkien kanssa rahoituksesta on nyt aloitettu.

– Rahoitus on ollut iso ongelma. Nyt se on ratkaistu, kertoo Helsinki Shipyardin hallitukseen siirtyvä Esko Mustamäki.

Mustamäki on toiminut aiemmin Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtajana.

Telakkateollisuudessa ulkopuolisella rahoituksella on ratkaiseva merkitys, sillä tyypillisesti laivan rakennusaikana juoksevat kustannukset, mutta maksu saadaan vasta silloin, kun alus luovutetaan tilaajalle.

Syksyllä Helsingin telakan tulevaisuus näytti synkältä. USC vihjaili telakan lopettamisella, jos uutta omistajaa ei pian löydy. Olerski kertoo, että neuvottelut Helsingin telakan ostamisesta alkoivat 10 kuukautta sitten, eli viime kesänä. Aiemmin esillä oli muun muassa kroatialainen ostajakandidaatti.

Telakalle etsitään uusia tekijöitä

Helsinki Shipyardin uudeksi toimitusjohtajaksi maanantaina nimitetty Carl Gustaf Rotkirch tyrmää ajatuksen, että Helsingin telakalta irtisanottaisiin väkeä kaupan seurauksena. Hänen mukaansa telakalle päinvastoin etsitään uusia tekijöitä.

– Meidän täytyy nimittää uusia spesialisteja, Olerski vahvistaa.

Tällä hetkellä telakalla on 380 työntekijää. Lisäksi telakka työllistää 700 ihmistä alihankintaketjussa.

Telakan tilauskirjassa on nyt aluksia 470 miljoonan euron arvosta. Parhaillaan telakan hallissa on meneillään Koillisväylälle tarkoitettu arktinen tankkeri. Kreikkalaiselle varustamolle rakennettavan tankkerin on määrä kuljettaa kaasukondensaattia Jamalin niemimaalta Eurooppaan.

Aiheesta aiemmin:

Arctechin Helsingin telakan myynti varmistui – ostaja pyörittää Venäjän suurinta jokiristeilijäyhtiötä

Helsingin telakkaa myydään nyt kulisseissa täydellisen radiohiljaisuuden vallitessa – viimeinen laiva valmistumassa eikä uusia tilauksia ole saatu