Viime viikolla YK:n ihmisoikeuskomitea julkisti päätöksen, jonka mukaan Suomen valtio loukkaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Komitean mukaan loukkauksen teki korkein hallinto-oikeus KHO vuonna 2015, kun se antoi saamelaiskäräjävaalien ääni- ja vaalioikeuden kymmenille henkilöille, jotka eivät saamelaiskäräjien itsensä mukaan ole saamelaisia.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan YK:n päätös on tärkeä.
– Se, mitä saamelaiset ovat jo kymmeniä vuosia sanoneet omista asioistaan ja itsemääräämisoikeudestaan niin on nyt YK:n yhden ylimmän elimen suulla vahvistettu, sanoo Sanila-Aikio.
Saamelaiset tulevat vaatimaan, että KHO purkaa YK:n arvostelemat päätökset. Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt aloittaa purkuhakemusten valmistelun.
Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja vain muutama heistä pitää YK:n päätöstä vääränä.
YK:n päätös vahva viesti
Asiantuntijan mukaan YK:n päätös on selkeä viesti korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja Suomen valtiolle.
– Korkeimman hallinto-oikeuden harha-askel tässä suhteessa on, että se on aivan liikaa käynyt mestaroimaan asiaa, joka kuuluisi nimenomaan saamelaisille alkuperäiskansana itsensä päätettäväksi. Ketkä ovat saamelaismääritelmän piirissä, on saamelaisten itsensä päätös, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
Ojasen mukaan komitean ratkaisu antaa hyvän perustan hakea KHO:lta päätösten purkua. Suomessa tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen purkukynnys on korkea eikä Ojanen halua arvioida lopputulosta.
Ojasen mukaan YK:n päätös vaatii Suomea muuttamaan saamelaiskäräjälakia niin, että alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus ääni- ja vaalioikeusasiassa toteutuu tulevaisuudessa.
Ulkoministeriön ihmisoikeusasiain yksikönpäällikkö Krista Oinonen on lainuudistuksen osalta samoilla linjoilla.
– Ihmisoikeuskomitea hyvin suoraan viittaa siihen, että Suomen tulee tarkastella saamelaiskäräjistä annetun lain kolmatta pykälää, jossa on edellytykset, joilla pääsee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, sanoo ulkoministeriön ihmisoikeuspäällikkö Krista Oinonen.
Oinosen mukaan nykyinen hallitus teki ”valtavan suuren työn” saamelaiskäräjälain uudistamiseksi, mutta valitettavasti vielä ei löytynyt yhteisymmärrystä, jolla esitys olisi voitu antaa eduskunnalle. Oinonen arvioi asian tulevan esille myös tulevassa hallituksessa.
Suomen valtion pitää ilmoittaa YK:n ihmisoikeuskomitealle puolen vuoden kuluessa mihin toimiin se komitean moitteiden vuoksi ryhtyy.
Espanja poistaa diktaattori Francisco Francon ajan muistomerkkejä kaupungeistaan ja kylistään. Maan oikeusministeriö kertoi keskiviikkona määränneensä yli 600 kuntaa poistamaan julkisilla paikoilla yhä olevat symbolit, jotka kunnioittavat Francoa.
Vuonna 1975 kuollut diktaattori hallitsi Espanjaa neljä vuosikymmentä. Hän nousi valtaan vuosina 1936–1939 käydyn sisällissodan päätteeksi.
Espanjassa hyväksyttiin vuonna 2007 "historiallisen muistin" nimellä tunnettu laki, joka vaatii, että esimerkiksi Francon ja hänen kenraaliensa patsaat ja heidän mukaansa nimetyt kadut poistetaan. Poikkeuksia on sallittu uskonnollisesti tai taiteellisesti merkittäville teoksille.
Espanjan tilastokeskuksen mukaan maassa on yhä 1 171 katua tai toria, jotka kantavat Francon ajan merkkihenkilöiden nimiä.
Nyt oikeusministeriö on lähettänyt 656 kunnalle kirjeen, jossa vaaditaan poistamaan muun muassa vaakunat, jotka kunnioittavat Francon aikaa. Eniten kirjeitä eli 258 kappaletta on lähtenyt Kastilian ja Leónin alueelle, toiseksi eniten Kastilia-La Manchaan. Kataloniaan on mennyt kuusi kirjettä, Baskimaahan ei yhtään.
Viime kesäkuussa virkaan astunut sosialistipääministeri Pedro Sánchez on pyrkinyt palauttamaan sisällissodan ja Francon ajan uhrien mainetta. Suunnitelmissa on myös siirtää Francon jäänteet Madridin lähellä sijaitsevasta, vuoreen rakennetusta mausoleumista syrjäisempään paikkaan.
Tuohi on joustava, kestävä, kevyt ja monikäyttöinen materiaali, jota kutsutaan myös entisajan muoviksi. Se, mitä nykyään tehdään muovista, tehtiin ennen tuohesta.
Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa kokoontuu viikoittain tuohipiiri, jossa pidetään yllä vanhaa käsityöperinnettä.
Kurssin ohjaaja Esko Uusitalo pyöräyttää siron tuohisormuksen valmiiksi muutamassa sekunnissa ja ojentaa vielä tuohesta taittelemansa ruusun kaupan päälle.
Esko Uusitalo on Nivalan tuohipiirin vetäjä. Puoli seitsemän -ohjelma vieraili Nivalassa tutustumassa tuohitöiden tekoon.Yle/Minna Perovuo
Tuohi irrotetaan pystypuun yläosasta
Tuohitöiden teko aloitetaan kesällä keräämällä työstettävä materiaali. Paras aika on juhannuksen tienoilla, jolloin tuohi irrotetaan koivun rungon yläosasta isoina levyinä.
Tuohen kerääminen ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen on oltava metsänomistajan lupa.
– Keräämisen jälkeen tuohen annetaan jonkin aikaa kuivahtaa, muuten se rupiaa homehtumaan, kertoo Uusitalo ja näyttää kuinka prässätystä tuohilevystä saa irrotettua neljäkin kerrosta työstettävää tuohta.
Esko Uusitalo on vetänyt Nivalan tuohipiiriä jo lähemmäs kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana ryhmäläisten käsissä on syntynyt tuohesta muun muassa vateja, koreja, hattuja, virsuja, lompakoita, kontteja, hattuja ja pannunalusiaYle/Minna Perovuo
Käsistä suoraan sydämeen
Käsillä tekeminen on tutkitusti hyväksi aivoille. Hyvää mieltä tuo myös yhteisöllisyys ja nauru, joka on herkässä. Nivalan tuohipiirissä käsitöitä tehdään suurella sydämellä ja läheiset mielessä.
Tuomo Vähäsöyringin käsissä syntyy puukahvoin varustettu kaunis kori valmistujaislahjaksi lapsenlapselle.
– Tämä säilyy pitkään. Ainakin hänelle jää muisto tämmöisestä papasta, Vähäsöyrinki nauraa ja hymy leviää silmiin asti.
Viereisessä pöydässä vatia työstävä Esko Kivioja on tehnyt vuosien mittaan suuritöiset tuohikontit jokaiselle lapselleen, eli peräti yksitoista kappaletta.
Tuohella voi päällystää esineitä tai luoda kokonaan uusia.Yle/Minna Perovuo
Kansallisromanttinen tuohisormus lyhyeen lempeen
Elina Hyvärinen ja Pekka Peräaho näpertävät sormusten parissa.
Hyvärinen on tuohitöiden kanssa vielä aloittelija mutta Peräahon opastuksella tuohisuikaleen päät kääntyvät pienten pihtien avulla sormuksen muotoon.
Minä tuohesta kultaisen sormuksen tein, sillä kihlaan heilan itsellein. Tämä tuohinen sormus ja lempeni vaan, kestää yhden illan kerrallaan. Laulusta Tuohinen sormus. Sanat Tatu Pekkarinen
– Hertsileijaa, Hyvärinen huudahtaa, kun tuohisormuksen keskelle muodostuu risti. Peräaho kehuu vuolaasti sormuksen ulkomuotoa.
– Minä olen aina arvostanut käsillä tekemistä. Se on elämän rikkaus, että osaa tehdä käsillään jotain. Käsityöt ovat ainutkertaisia taideteoksia. Mikään ei ole samanlainen kuin toinen, Peräaho toteaa.
Kansanperinne jatkuu niin kauan kuin tekijöitä riittää
Uusitalo leikkaa tuohilevyistä lisää suikaleita ja katselee hymyillen ryhmäänsä. Iloinen puheensorina täyttää luokkahuoneen, samalla kun kädet käyvät ja uusia tuohitöitä valmistuu.
– Tuohitöissä on vain taivas rajana. Malleja voi aina kehitellä eteenpäin ja keksiä uusia. Toisina päivinä hoksii jotain ja toisina on vähän hiljasempaa.
Tuohipiirin tuotosten perusteella hiljaisempia päiviä ei juurikaan ole ollut.
Korkein oikeus on antanut tuomion Riihi-säätiön hallituksen ex-puheenjohtajan Toivo J. Kannisen ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n välisessä kiistassa. Asiasta kertoo Kaleva.
Korkein oikeus alensi Kanniselle määrättyjen vahingonkorvauksien määrän ja velvoittaa hänet korvaamaan ARA:lle reilut 3,1 miljoonaa euroa. Rovaniemen hovioikeus määräsi vuonna 2015 Kannisen maksamaan ARA:lle vahingonkorvauksia yli 3,6 miljoonaa euroa. Käräjäoikeus oli aiemmin langettanut maksettavaksi 300 000 euroa.
Molemmat osapuolet valittivat asiasta ylimpään oikeusasteeseen.
KKO:n mukaan asiassa ei enää myönnetä valituslupaa kummallekaan osapuolelle.
Riihi-säätiöön liittyviä talousrikoksia on käsitelty pitkään eri oikeusasteissa. Säätiö rakennutti Ouluun 11 vuokrataloa vuosien 1995-2001 aikana valtion myöntämien aravalainojen ja korkotukilainojen avulla.
Paavi Franciscus myönsi tiistaina, että katolisen kirkon papit ja piispat ovat käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen nunnia. Samalla paavi kertoi olevansa sitoutunut lopettamaan nunnien hyväksikäytöt.
Hän puhui asiasta lentokoneessa pidetyssä lehdistötilaisuudessa paluulennolla Abu Dhabista Roomaan.
Viime vuosina katolilaiset nunnat ovat syyttäneet pappeja seksuaalisista hyväksikäytöistä Intiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Naisten oikeuksia ajavan #MeToo-liikkeen myötä nunnat ovat saaneet huomiota asialleen.
Nyt kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun paavi tunnusti julkisesti, että osa piispoista ja papeista on syyllistynyt nunnien hyväksikäyttöihin.
– Uskon, että se jatkuu. Ei se mene niin, että se loppuu, kun asia tiedostetaan, Franciscus sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.
Papit pitivät nunnia seksiorjina
Paavi kertoi, että katolinen kirkko työskentelee hyväksikäyttöjen lopettamiseksi. Hänen mukaansa Vatikaani on pidättänyt virantoimituksesta useita pappeja.
– Tapauksia on yleensä uusissa seurakunnissa ja toisilla alueilla enemmän kuin toisilla. Ne ovat meillä työn alla.
Franciscus kertoi, että hänen edeltäjänsä paavi Benedictus sulki vuonna 2005 sääntökunnan, jonka perustaja ja muut papit olivat pitäneet nunnia seksiorjina.
Sääntökunnat ovat katolisen kirkon yhteisöjä, joiden jäsenet noudattavat elämässään sääntökunnan ihanteita.
Vatikaanin tiedottaja kertoi myöhemmin, että Franciscus tarkoitti ranskalaisen St. Jeanin seurakunnan nunnajärjestöä. Sen perusti isä Marie-Dominique Philippe, joka kuoli vuonna 2006.
Paavin mukaan Vatikaani on parhaillaan sulkemassa toista naisten sääntökuntaa seksuaalisen hyväksikäytön ja korruption takia. Hän ei nimennyt kyseistä järjestöä.
Intialaiset osoittivat mieltään nunnan raiskauksista epäiltyä piispa Franco Mulakkalia vastaan New Delhissä Intiassa syyskuussa 2018.AOP
Nunnat joutuivat abortoimaan pappien lapsia
Viime marraskuussa yli puolta miljoonaa katolista nunnaa edustava järjestö UISG arvosteli hiljaisuuden ja salailun kulttuuria, joka on estänyt nunnia kertomasta väärinkäytöksistä. Samalla järjestö kehotti nunnia ilmoittamaan hyväksikäytöistä poliisille.
Viime viikolla Vatikaanin sanomalehden L'Osservatore Romanon naisten aikakauslehti Women Church World kertoi, että hyväksikäytetyt nunnat ovat joutuneet abortoimaan pappien siittämiä sikiöitä.
Lehti kertoi, että nunnat ovat synnyttäneet ja kasvattaneet lapsia, joita papit eivät suostuneet tunnustamaan omikseen.
Lehden mukaan Vatikaanin tietoon tuli jo 1990-luvulla, että papit hyväksikäyttivät nunnia Afrikassa.
Hyväksikäyttöongelma näyttää juurtuneen Vatikaanin ytimeen asti. The New York Times -lehden mukaan Vatikaanin seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia käsittelevän viraston henkilöstöpäällikkö Hermann Geissler erosi tammikuussa, kun entinen nunna syytti häntä seksuaalisesta ahdistelusta. Geissler kiisti syytökset.
Katolilainen La Croix -lehti uutisoi paavin kommenteista.
Paljastukset pedofiliaongelmasta alkoivat 1980-luvulla
Paavi Franciscus on kutsunut piispoja eri puolilta maailmaa tässä kuussa järjestettävään huippukokoukseen Vatikaaniin. Kokouksessa on määrä löytää keinoja suojata lapsia pappien harjoittamalta pedofilialta.
Useissa maissa katoliset papit ovat viime vuosikymmeninä hyväksikäyttäneet seksuaalisesti lapsia ja heidän esimiehensä ovat peitelleet rikoksia.
Ensimmäisen kerran katolilaisten pappien tekemät lasten hyväksikäytöt saivat laajaa medianäkyvyyttä 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan 1990-luvulla tietoisuus ongelmasta alkoi kasvaa, kun hyväksikäyttöjä paljastui muun muassa Argentiinassa, Australiassa ja Irlannissa. Vuonna 1995 Itävallassa Wienin arkkipiispa erosi hyväksikäyttösyytösten vuoksi.
2000-luvun alkupuolelle tultaessa katolisen kirkon pappien harjoittama pedofilia oli otsikoissa ympäri maailmaa.
Kirkon tilaama raportti paljasti vuonna 2004, että Yhdysvalloissa yli 4 000 katolisen kirkon pappia oli syytetty seksuaalisista hyväksikäytöistä viimeisen 50 vuoden aikana. Uhreiksi oli joutunut yli 10 000 lasta, joista suurin osa oli poikia.
Vuonna 2009 julkaistun raportin mukaan Irlannin katolilaisissa kouluissa ja orpokodeissa oli esiintynyt runsaasti seksuaalista ja psykologista hyväksikäyttöä.
Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan Australiassa kymmenet tuhannet lapset olivat joutuneet vuosikymmenten aikana seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi katolisissa kirkoissa, kouluissa ja urheiluseuroissa.
Viime viikkoina esiin tulleet vakavat puutteet hoivajättien vanhustyössä vaikuttavat jo alan opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmiin.
Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu LAMK tekevät yhteistyötä kohuttujen hoivayritysten kanssa. Mehiläinen, Attendo ja Esperi Care ovat yleisiä työharjoittelupaikkoja lähi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille.
Tiia Engström on lähihoitajakoulutuksen loppusuoralla Salpauksessa. Kohun silmään joutuneet hoivajätit eivät kiinnosta työnantajina.
– Jos ongelmiin tulee joitain ratkaisuja, sitten kyllä, mutta tällä hetkellä en menisi näihin yrityksiin töihin. En halua kuulua työyhteisöön, jossa tapahtuu laiminlyöntejä.
Paljastukset yksityisten hoivayritysten ongelmista eivät tulleet Engströmille yllätyksenä, mutta järkyttivät silti. Ongelmat ilmenivät, kun Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa epäillyn kuolemantapauksen vuoksi.
Ylen laaja selvitys paljasti, että myös Attendolla ja Mehiläisellä on vakavia ongelmia vanhustenhoidossa. Hoitajat kertovat arjestaan karua tarinaa.
”Pelottava ajatus, että joutuisin tuollaiseen tilanteeseen”
Julkisessa keskustelussa on ruodittu yksityisten hoivayritysten johtamiskulttuuria. Esperi Caren työntekijät kertoivat Ylen haastattelussa, että yritys uhkailee ja vaientaa hoitajiaan.
Valmistuvaa lähihoitajaa ajatus hirvittää.
– Tosi pelottava ajatus, että joutuisin tuollaiseen tilanteeseen. En voisi elää sen pelon alla. Ei se ole oikeudenmukaista ketään kohtaan, Tiia Engström sanoo.
Kaikki opiskelijat eivät suhtaudu asiaan yhtä jyrkästi. Myös Milja Lahti järkyttyi ja huolestui ilmi tulleista epäkohdista, muttei halua sulkea ovia.
– Varmasti voisin mennä näihin yrityksiin töihin. En halua suhtautua niin, että jokainen yksikkö on huono, viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelija tuumaa.
Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen esittelee nukkea, jonka keinotekoiset elintoiminnot reagoivat siihen, miten opiskelijat sitä hoitavat.Lauri Rautavuori / Yle
Esperi Care, Mehiläinen ja Attendo ovat Salpauksen ja LAMK:n yhteistyökumppaneita, joissa opiskelijat suorittavat työharjoitteluitaan.
Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen opettaa Koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajia. Hän kertoo, että julkisuuteen tulleita tietoja vanhustenhoidosta käsitellään opiskelijoiden kanssa yleisellä tasolla.
– Käymme asioita läpi hoitamisen, hoitajan oman etiikan ja hoitajan kehittymisen kannalta, hän toteaa.
Myös Lahden ammattikorkeakoulussa keskustellaan asiasta. Sairaanhoitajakoulutuksen koulutuspäällikkö Virpi Liljeström sanoo, että tilanne on erittäin vakava kouluttajankin näkökulmasta.
– Miten voimme valmistaa opiskelijoita tunnistamaan ja kohtamaan näitä epäkohtia? Tai valmentamaan siihen, että he osaavat puuttua asioihin oikealla tavalla.
Virpi Liljeström kouluttaa tulevia sairaanhoitajia.Lauri Rautavuori / Yle
”Joillain työpaikoilla ollaan ihan menneellä vuosisadalla”
Opiskelijat ottavat harjoitteluasioissa yhteyttä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyyn ajoittain. Yhteydenotot koskevat lähes aina yksityisiä yrityksiä, kertoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.
– Työntekijät saattavat olla kovassa paineessa, eivätkä voi suorittaa ohjaustehtäväänsä riittävän hyvin. Esimerkiksi harjoittelijoiden arvioijia ei ole perehdytetty riittävästi.
Opiskelijat ovat satunnaisesti yhteydessä myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superiin. Harjoitteluasioissa nousevat esiin työpaikan kireä ilmapiiri, ohjauksen puute ja tyytymättömyys arviointiin.
Tehyn Kirsi Cocon mukaan opiskelijan kohtaaminen on välillä tökeröä. Opiskelijaa ei esimerkiksi kutsuta nimellä, vaan vain opiskelijaksi.
– Vaikuttaa, että joillain työpaikoilla ollaan ihan menneellä vuosisadalla. Näkisin näiden olevan yksittäistapauksia, mutta ne korostuvat.
Oppilaitokset eivät ole kohun jäljiltä olleet yhteydessä Tehyyn tai Superiin harjoitteluasioissa.
Sellainen kiire ei saa olla, ettei huomaa ihmisen hätää. Milja Lahti
Keväällä valmistuvilla lähihoitajilla ei ole henkilökohtaisia huonoja kokemuksia työpaikoista. Milja Lahti on toistaiseksi työskennellyt ainoastaan kunnallisella puolella. Hänellä on työpaikoistaan vain hyvää sanottavaa.
Lahti loikkasi hoitajaksi kaupan alalta. Mukana tuli tuttu kiire, mutta hoitoalalla panokset ovat kovemmat.
– Vaikka olisikin kiire, voi asiakkaan huomata senkin keskellä. Sellainen kiire ei saa olla, ettei huomaa ihmisen hätää.
Vanhustenhoidon ankea tilanne paljastui hallitukselle, kun selvisi miten Esperi Care ja monet muut yksityiset hoivayhtiöt olivat kohdelleet seniorikansalaisia.
Aikaisemmat tutkimukset ja läjäpäin julkaistuja juttuja likaisissa vaipoissa makaavista vanhuksista eivät päättäjiä herättäneet, mutta nyt oli terästäydyttävä.
Moraalinen paniikki iski. Vaalit ovat huhtikuussa. Vanhuksia ei saa unohtaa!
Oppositio on tehnyt asiasta välikysymyksen. Siinä hötäkässä pääsi unohtumaan, että SDP oli edellisessä hallituksessa ja kunnissa vanhustenhoidon ulkoistukset aloitettiin jo ennen kuin nykyinen hallitus oli syntynytkään.
Ja mitä teki hallitus? Ryhtyi kinaamaan desimaaliluvuista. Kokoomus ei halunnut kirjata hoitajamitoitusta lakiin. Ei ainakaan, jos kirjaus takaa, että yhtä vanhusta kohti pitää olla 0,7 hoitajaa.
Kokoomus jäi lopulta eduskunnassa ainoaksi puolueeksi, joka vastustaa 0,7 hoitajan mitoitusta. Kokoomuksen hallituskumppanit keskusta ja siniset haluavat tarkan numeron. Myös kaikki oppositiopuolueet vannovat 0,7:n nimiin.
– Mehän olemme olleet koko ajan [sitä mieltä], että hoitajamitoitus tulee, mutta miten se sinne tulee, siitä me olemme olleet eri mieltä. Mutta jos kaikki muut ovat sitä mieltä, että 0,7 on hyvä, näin sitten varmaan käy.
Perhe- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli ällikällä lyöty. Mistä tällainen suunnanmuutos? Saarikko ilmoitti aloittavansa virkamiesvetoisen valmistelun vanhuspalvelulain muuttamisesta.
Illansuussa Orpon taustajoukot aloittivat soittokierroksen, jossa toimittajille kerrottiin, että nyt on tehty väärä tulkinta. Kokoomuksen kanta ei ole muuttunut mihinkään. Takkia ei ole käännetty. Mutta 0,7 ei käy.
Selvisi, että Orpo oli tarjonnut hoitajamitoituksen, joka ei ole numero.
Mikä on mitoitus, joka ei ole numero? Myöhemmin illalla kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että viestintä on ollut sekavaa. Hoitajamitoitus käy kokoomukselle, mutta 0,7 ei.
Keskiviikkona eduskunta keskustelee vanhustenhoitoa koskevasta välikysymyksestä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sai desimaalit heti naamalleen.
– Mitä tarkoittaa mitoitus, joka ei ole numero? Lillukanvarsista ja desimaaleista puhuminen on loukkaavaa, SDP:n varapuheenjohta Sanna Marin (sd.) kysyi.
Totta on, että vanhustenhoito on muutakin kuin hoitajamitoitusten kirjaamista. 0,7 hoitajaa yhtä vanhusta kohden on vain luku.
Eduskunta äänestää vanhustenhoidon välikysymyksestä perjantaina. Syvimmät jäljet se jättää rahaministeri Petteri Orpoon. Kokoomus saa korjailla sekavia kantojansa vielä viikkoja.
Koska numeroilla on väliä. Sen sai oppia kokoomuksen edellinen puheenjohtaja Alexander Stubb.
Stubb kompuroi aikanaan hallintarekisterikohussa. Entinen pääministeri sanoi, että 90 prosenttia hallintarekisteristä saaduista lausunnoista oli positiivisia. Ei ollut.
Tapaamispaikoiksi on veikattu pääkaupunki Hanoita ja rannikolla sijaitsevaa Danangin kaupunkia. Turvallisuussyistä lopullinen valinta ilmoitetaan mahdollisimman myöhään
.
Vietnamin pääkaupuki Hanoista voi tulla huippukokouksen näyttämö.Luong Tahi Linh / EPA
Pohjois-Korea voi hyödyntää Vietnamin historiaa
Vietnam oli vuosikymmeniä jakautunut valtio, niin kuin Koreat ovat nyt.
Kylmän sodan aikaan Pohjois-Vietnam oli kommunistisen hallinnon alla ja Etelä-Vietnam oli Yhdysvaltojen tukema, markkinataloutta soveltava sotilaiden johtama valtio.
Tuhoisa Vietnamin sota johti valtioiden yhdistämiseen kommunistisen pohjoisen malliin 1975.
Nyt Vietnamin sosialistisessa tasavallassa on yksi puolue ja sen mukainen järjestelmä ja kuri. Silti markkinatalous vahvistuu suunnitelmallisesti ja elintaso nousee.
Entisistä vihollisista on tullut keskenään toimeentuleva kokonaisuus ja Yhdysvalloista tärkeä liittolainen. Talouskin kukoistaa.
Vietnamin sodan aikana Etelä-Vietnamia tukenut Yhdysvallat kuitenkin pakotettiin nöyrtymään ja pakenemaan viimeisillä voimillaan.
Tämä tapahtumasarja voi saada Pohjois-Korean nuoren diktaattorin pohtimaan, että vihollisuudetkin voidaan siirtää sivuun. Kokousisäntä on Pohjois-Korealle turvallinen esimerkki.
Kim Jong-un ja Donald Trump Singaporessa.Kevin Lim / EPA
Vietnam saa USA:lta tukea Kiinaa vastaan
Vietnam voi olla tyytyväinen, että Yhdysvallat luottaa sen kykyyn toimia huipputapaamisen järjestäjänä.
Vietnam on vastikään isännöinyt kaksi kansainvälistä suurkokousta. Viime marraskuussa Danangin rannikkokaupungissa kokoontuivat APEC:n eli Aasian ja Tyynenmeren valtioiden talousjärjestön valtiot.
Maailman talousfoorumin huippukokous oli koolla pääkaupungissa Hanoissa viime syyskuussa.
Yhdysvallat on ärhäköinyt Kiinaa vastaan Etelä-Kiinan meren saarialueiden hallintakiistoista. Vietnamilla on tässä omat vaatimuksensa, joille se nyt voi katsoa saavansa tukea Yhdysvaltain rinnalla.
Da Nangin kaupungilla on kokemusta huippukokouksista.Wallace Woon / EPA
Kimillä lyhyt matka liittolaismaahan
Pohjois-Korealla ja Vietnamilla on toimivat välit. Pohjois-Korealla on siellä suurlähetystö, joka voi auttaa kokousjärjestelyissä.
Kim Jong-unin turvajärjestelyt ja erityisvaatimukset on joustavaa selvittää omien kesken.
Viime kesäkuussa lennolle Singaporeen hän joutui lainaamaan koneen Kiinalta.
USA osoittaa joustavaa asennetta
Vietnamissa presidentti Donald Trump voi osoittaa, että supervaltakin osaa kehittyä ja ottaa oppia historiasta.
Vietnamin sodan häviöstä huolimatta Yhdysvallat tukee entistä vihollistaan.
Tosin Trump romutti ensitöikseen virkakautensa alussa 2017 Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen TPP:n. Vietnam oli rakentanut tulevaisuuttaan ja talouselämäänsä paljon sen varaan, mutta jälleen mennään eteenpäin.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoikin viime vuonna vierailullaan Pohjois-Koreassa, että Vietnamin malli toimisi myös Pohjois-Koreassa.
Suomessa on keskusteltu kiivaasti vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sen jälkeen, kun Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren pyörittämän hoivakodin toiminnan 24. tammikuuta.
Suomen vanhuspalvelulaissa ei ole ollut sitovaa hoitajamitoitusta. Suositus vanhustenhuollossa on 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi lausetta, jossa henkilöstömitoitus tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitohoidossa olisi vähintään 0,7 täysiaikaista työntekijää yhtä palveluja saavaa iäkästä henkilöä kohden.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 95 prosentissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä toteutuu nykyinen, vanhuspalvelujen laatusuosituksessa määritelty vähimmäismitoitus.
THL muistuttaa, että sitova hoitajamitoitus ei automaattisesti takaa parempaa laatua. Jo nykyisellä 0,5 hoitajamitoituksella hoidettavaa kohden on mahdollista tarjota asiakkaille laadukasta palvelua. Vastaavasti suuremmalla hoitajamäärällä hoito voidaan järjestää edelleen huonosti.
Pyysimme THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksiköltä vastauksia neljään kysymykseen vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta.
1. Mitä laatuparannuksia hoitoon suosituksen mukaisen 0,5 mitoituksen muutos mitoitukseen 0,7 toisi asiakkaille?
– Iäkkään ravitsemukseen pystyttäisiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota, koska ruokailuhetket rauhoittuisivat ja auttavia käsiä olisi enemmän. Asiakkailla on usein vaikeuksia syömisessä ja nielemisessä.
– Kuntoutukseen pystyttäisiin panostamaan enemmän, jos esimerkiksi fysioterapeutteja olisi enemmän.
– Sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin saataisiin lisää sairaanhoitajia. Näitä tehdään esimerkiksi saattohoidon yhteydessä. Se toisi lisää kiireettömyyttä saattohoitoon.
– Henkilöstön hyvinvointi paranee (muun muassa jaksaminen), kun pystytään paremmin luomaan kiireetön työnteon ilmapiiri.
– Lääkitykseen pystytään kiinnittämään huomiota enemmän ja tekemään lääkehoidon tarkistuksia useammin.
– Virkistystoimintaa pystyttäisiin lisäämään.
– Yleistä sosiaalista kanssakäymistä ja läsnäoloa pystyttäisiin lisäämään.
2. Mitä väärinkäsityksiä mitoituksen nostamiseen yleisimmin liittyy?
– Mitoitus ei tarkoita, että jokaisessa työvuorossa on mitoituksen mukainen määrä työntekijöitä esimerkiksi yövuorossa.
– Kaikkiin ongelmiin ei mitoituksella pystytä vastaamaan, laatutekijät ovat yhtä tärkeässä roolissa.
3. Mitkä ammattinimikkeet lasketaan tällä hetkellä hoitajiksi? Paljonko mitäkin hoitajia vanhuksia hoitaa?
THL laski eri ammattinimikkeiden toteutuneet henkilöstömäärät ympärivuorokautisessa hoidossa.
Alla olevassa taulukossa näkyvät vakanssimäärät (virka tai toimi) sekä niiden osuus prosentteina kaikista vakansseista.
Henkilöstömitoituksen laskennassa osa vakanssiryhmistä huomioidaan sillä osuudella, jolla he tekevät välitöntä asiakastyötä.
4. Paljonko eri nimikkeillä toimivia hoitajia tarvitaan lisää 0,7 toteutuessa?
– Hoitajamääriä ei voida laskea nimikkeittäin. Yksiköille täytyy jäädä mahdollisuus päättää, minkälaisia työntekijöitä ja mistä vakanssiryhmistä heidän asiakkaansa tarvitsevat.
– Jos palkataan pääasiassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia, niin silloin heitä tarvitaan 4 200 henkilöä.
Lähde: THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
Nato avasi nimensä Pohjois-Makedoniaksi muuttaneelle Makedonialle tien sotilasliiton jäseneksi, kun jäsenmaat allekirjoittivat Pohjois-Makedonian kanssa liittymispöytäkirjan Brysselissä keskiviikkona.
Nimikiistan takia Kreikka esti tähän asti Makedonian jäsenyysneuvottelut Naton kanssa. Nimikiistan syynä oli se, että myös Kreikan pohjoisosan alueen nimi on Makedonia.
Nato-maiden hallitusten on vielä hyväksyttävä Pohjois-Makedonian kanssa suurlähettilästasolla allekirjoitettu asiakirja. Pohjois-Makedoniasta tulee Naton 30. jäsenmaa.
Naton jäsenyysprosessi on tyypillisesti kestänyt noin vuoden. Yhdysvallat on sanonut odottavansa, että Pohjois-Makedoniasta tulee Naton jäsen virallisesti ensi vuonna.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi keskiviikkona, että Makedonian hyväksyminen osoittaa, että kaikki jäsenyyden kriteerit täyttävät Euroopan maat voivat liittyä sotilasliitoon.
Naton laajentumista vastustavan Venäjän mukaan Pohjois-Makedonian jäsenyys heikentää Balkanin alueen turvallisuustilannetta.
Entisen Jugoslavian alueen valtioista Kroatia, Montenegro ja Slovenia ovat jo Naton jäseniä. Balkanin maista myös Albania ja Bulgaria kuuluvat Natoon.
Metallialan osaajien määrä on pudonnut Suomessa huolestuttavan pieneksi.
Suuret ikäluokat ovat eläköityneet eikä uudet teknologiat hallitsevia osaajia ole koulutettu tarpeeksi. Alan vetovoima ei ole myöskään paras mahdollinen.
Lappeenrantalaisen Jotex Works Oy:n toimitusjohtaja Outi Pikkusilta kertoo, että vanha mielikuva naama mustana hallissa työskentelevistä ihmisistä on virheellinen.
– Metalliala on arvostettu ala, jossa koneistuksessa on mahdollista keskittyä ohjelmointiin. Työt tehdään nykyaikaisissa tuotantolaitoksissa. Alalla on töitä, mutta tekijöiden löytyminen on vähintäänkin haastavaa, sanoo Pikkusilta.
Alan yritykset kouluttavatkin osaajia tällä hetkellä itse.
– Mekin olemme ely-keskuksen tuella hakeneet ohjelmointiin täsmäkoulutusta, kun osaajia ei alueella valitettavasti ole, sanoo Pikkusilta.
Metallialan osaajista 60 prosenttia on korkeakoulutettuja ja 40 prosenttia ammatillisen koulutuksen saaneita.
– Ei siis ole yhdentekevää, miten metallialan osaajia koulutetaan ja minkälaista arvostusta alan ammattilaiset saavat, Pikkusilta toteaa.
Metallialalla on tarjolla runsaasti työpaikkoja, joihin ei löydy oikeanlaisia osaajia.Tommi Parkkinen / Yle
Apua työvoima- ja täydennyskoulutuksesta
Etelä-Karjalassa olisi tarjolla kymmeniä työpaikkoja, mutta oikeanlaisia osaajia ei löydy.
Tilanne on niin hankala, että Kaakkois-Suomen ely-keskus rahoittaa metallialan työvoimakoulutusta merkittävällä rahasummalla. Ely-keskus järjestää Etelä-Karjalassa työvoimakoulutuksena erilaista metallialan jatko- ja täydennyskoulusta 400 000 eurolla.
Koulutusasiantuntija Jaana Komi Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta kertoo, että jatko- ja täydennyskoulutusten sisällöt ovat työnantajalähtöisesti suunniteltuja. Koulutuksia on monenlaisia, ja etusijalla niihin ovat metallialan työttömät työnhakijat.
– Metallialan työnhakijoille on tammikuussa alettu järjestää osaamis- ja ammattitaitokartoituksia, joista opiskelijat ohjataan heidän koulutustarpeidensa mukaisiin koulutuksiin. TE-toimisto ohjaa asiakkaat koulutuksiin ja osallistuu aktiivisesti koulutusten suunnitteluun, Komi kertoo.
Kansainvälisesti kovatasoinen ala
Suomalainen metalliteollisuus ja konepajateknologia ovat huipputasoa. Laatuvaatimukset ovat tiukat ja valmistusprosessit on hiottu niin, että Suomi pystyy vastaamaan alan kansainväliseen kilpailuun.
– Suomen valtteina ovat korkean laadun lisäksi joustavuus sekä kyky löytää asiakkaiden kanssa ratkaisuja ongelmiin, kuvailee Jotex Works Oy:n toimitusjohtaja Outi Pikkusilta.
Etelä-Karjalaan perustetaan metallialan verkosto, jonka osaamista voitaisiin hyödyntää Suomessa laajemminkin.
Etelä-Karjalassa alkamassa on myös rekrytointikampanja, jossa ovat metallialan alan yritysten lisäksi mukana esimerkiksi alan oppilaitokset ja Lappeenrannan kaupunki.
Lappeenrannan kaupungilla on kokemusta vastaavanlaisista rekrytointikampanjoista, kun Etelä-Karjalaan haettiin muun muassa ICT-alan osaajia.
Vaikka venäläinen raakaöljy virtaa Porvoon jalostamon putkistoissa, yhtiö tekee voittonsa valtaosin uusiutuvilla polttoaineilla.
Vielä viime vuonna puhuminen öljy-yhtiöstä oli perusteltua. Öljytuotteet tekivät voitosta noin puolet ja uusiutuvat toisen puolen. Nyt tilanne on muuttunut. Valtaosa voitosta tulee uusiutuvasta dieselistä ja enää neljännes fossiilisista öljytuotteista.
Viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Peter Vanacker uskoo, että osuuden kasvu jatkuu.
Antti Parviala / Yle
– Vaikea sanoa, mutta jos voitoista nyt yli kaksi kolmasosaa tulee uusiutuvista, niin ehkä osuus voi kasvaa neljään viidesosaan - mutta kukapa tietää.
Neste päätti joulukuussa kymmenen vuoden ikäisen Singaporen jalostamonsa reippaasta laajentamisesta. Uusiutuvaa polttoainetta tehdään jopa 1,3 miljoonaa tonnia eli tuotanto yli kaksinkertaistuu, kun laajennus valmistuu vuoden 2022 alussa.
Jalostamon laajentaminen 1,4 miljardilla eurolla kertoo horjumattomasta uskosta uusiutuvaan dieseliin.
Vailla vertailukohdetta
Inderesin energia-alan analyytikko Petri Gostowskin mukaan Neste on kehittänyt uusiutuvan dieselin valmistuksessa jo niin pitkän etumatkan, että maailmasta on vaikeaa löytää yhtiölle selkeää vertailukohtaa. Osakeanalyytikolle vertailukohdan puuttuminen on haaste.
– Kukaan muu ei ole saanut tässä mittakaavassa toimimaan vastaavanlaista uusiutuvien polttoaineiden valmistusta, Gostowski päivittelee.
Vanacker sanoo Nesteen olevan ainoa maailmanlaajuisesti toimiva uusiutuvan polttoaineen toimittaja. Markkinaosuus on 50 prosenttia. Hänen mukaansa markkinoilla ei ole aseman uhkaajia ainakaan tällä hetkellä.
– Suurin uhka on siinä että laitoksemme eivät toimisi, mutta ainakin viime vuonna ne ovat toimineet erinomaisesti.
Nesteen toimitusjohtaja Peter Vanacker uskoo, että raaka-ainetta uusiutuviin polttoaineisiin riittää.Joni Tammela / Yle
Toisen sukupolven uusiutuvaa dieseliä valmistetaan muun muassa elintarviketeollisuuden jäterasvoista. Vanackerin mukaan tätä raaka-ainetta maailmassa riittää varmasti, vaikka alalle tulisikin uusia toimijoita sitä hyödyntämään.
Uusiutuvat pelastavat jopa sähköautoilta?
Edes autoliikenteen vauhdilla etenevä sähköistyminen ei saa bensan ja dieselin jalostajaa vapisemaan. Nesteessä uskotaan että uusiutuvat polttoaineet voivat olla ratkaisu päästöjen rajoittamisvaatimuksiin. Ja joka tapauksessa “erilaisia ratkaisuja tarvitaan ja ne elävät rinnakkain pitkään”.
Mutta alkaako sähköautojen yleistyminen nakertaa jossain vaiheessa polttoaineiden hintoja? Vanacker ei vastaa kovin suoraan.
– Sähköautoissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen onko sähkö tuotettu kestävästi vai ei. Jää nähtäväksi miten sähköautot vaikuttavat pumppuhintaan. Ja mikä on vaikutus sähkön hintaan.
Mutta samalla kun henkilöautoliikenteen tulevaisuus näyttää yhä sähköisemmältä, Neste katselee taivaalle. Lentokonekäyttöön soveltuvan uusiutuvan polttoaineen tuotanto saa uutta vauhtia kunhan jalostamolinja Singaporessa saadaan käyttöön.
Sen tuotantoa voidaan ruuvata kysynnän mukaan. Tarvittaessa voidaan tuottaa joko 1,3 miljoonaan tonnia uusiutuvaa dieseliä maantieliikenteeseen tai sitten miljoona tonnia polttoainetta lentoliikenteeseen.
Antti Parviala / Yle
– Lentoliikenteen markkinat uusiutuvalle ovat vasta avautumassa, eikä tuotanto vielä ole riittävän suurta, jotta hinta olisi kilpailukykyinen, Inderesin Gostowski sanoo.
Norjasta on jo tullut Nesteen kannalta tärkeä avaus. Norja on päättänyt että ensi vuonna Norjassa toimivien lentoyhtiöiden on käytettävä 0,5 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta.
Lentoliikenteen päästörajoitukset uusi kultakaivos
Lentoliikenteessä käytettävän polttoaineen kulutus kasvaa parin prosentin vuosivauhdilla. Ala on kuitenkin sopinut että liikennemäärien kasvusta huolimatta päästöt rajoitetaan vuoden 2020 tasolle.
Vanackerilla on valmis näkemys: Lentoyhtiöt tarvitsevat väistämättä Nesteen apua päästäkseen tavoitteeseensa.
– Olemme jo valmiita tulemaan markkinoille. Tämä voi olla meillä erittäin hyvä mahdollisuus koska, lentoyhtiöillä ei ole muuta ratkaisua jos aikovat päästä asettamaansa tavoitteeseen päästöjen rajoittamisessa.
Uusiutuva lentopolttoaine on vasta tiensä alussa, mutta odotukset ovat suuria.
Kahden öljy-yhtiön osakekurssikehitys on kulkenut varsin eri rataa. Mikko Airikka | Yle
– Se merkitys voi nousta yhtä suureksi kuin uusiutuvan dieselin.
Öljyteollisuudessa harva yhtiö kiittelee kiristyviä päästörajoituksia, mutta nykymuotoiselle Nesteelle ne ovat hyviä uutisia. EU:n RED II -direktiivillä sovitaan liikenteen päästöjen rajoittamisesta vuoteen 2030 asti.
Tänään eduskunta puolestaan sinetöi pykälät, joilla biopolttoaineiden osuus tieliikenteessä nousee 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Nesteessä linjaa ei ainakaan pahoitella.
Vuosi 2018 oli tilastoidun historian neljänneksi lämpimin, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO.
Maapallon keskilämpötila oli viime vuonna yhden asteen korkeampi verrattuna esiteolliseen aikaan.
Neljä viimeistä vuotta ovat olleet mitatun historian lämpimimmät. Kautta aikojen 20. lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 22 vuoden aikana.
YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön mukaan mittaustulokset ovat selkeä merkki pitkäaikaisesta ilmastonmuutoksesta.
Kaikkien aikojen lämpimin vuosi on toistaiseksi ollut vuosi 2016, jolloin el Niño -sääilmiö lämmitti Tyynenmeren aluetta. Seuraavaksi lämpimimmät vuodet ovat olleet vuodet 2017 ja 2015.
– Lämpenemisen voimakkuus on ollut viimeisen neljän vuoden aikana poikkeuksellista sekä maalla että valtamerissä, sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.
Taalas toteaa, että pitkäaikainen lämpenemiskehitys on paljon merkityksellisempää kuin yksittäiset vuodet.
WMO:n mukaan erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat seurausta ilmaston lämpenemisestä.
Viime vuonna oli poikkeuksellisen rajuja maastopaloja muun muassa Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Kreikassa. Rajuja tulvia oli muun muassa Intiassa. Kuluvan vuoden tammikuu puolestaan oli Australiassa kaikkien aikojen kuumin.
Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot sitoutuivat vähentämään päästöjään ja rajaamaan maapallon lämpenemisen alle kahteen asteeseen. Pariisin sopimus tulee voimaan 2020.
YK:n arvion mukaan puolentoista asteen lämpeneminen uhkaa olla edessä vuosina 2030–2052. Nykyisellä vauhdilla vaarana on kolmen asteen lämpeneminen vuoteen 2100 mennessä, YK on arvioinut.
Monivammaisella Pirkko Martikaisella on seitsemän vuoden kokemus asumisesta palvelukodeissa. Niistä viimeiset vajaat viisi on kulunut turkulaisessa palvelukoti Nukkumatissa.
Martikainen otti yhteyden Yleen, jotta pääsisi kertomaan hoivapaikkaansa liittyvistä huolistaan. Ylen selvitykset ovat paljastaneet useita ongelmia niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa.
Martikainen sanoo muuttaneensa hyvään hoivakotiin, jonka palvelutaso romahti sen jälkeen, kun se myytiin Mehiläiselle.
Yrityskauppa tehtiin vuonna 2016, kun Mehiläinen osti Mainio Vireen liiketoiminnan. Samalla hoitokodin nimi muuttui Mainiokoti Nukkumatiksi.
Jo yrityskaupan yhteydessä hoitajat ilmaisivat huolensa muun muassa työvoiman riittävyydestä. Nyt samaa huolta kantaa ainakin yksi asiakas, Pirkko Martikainen.
Ennen oli moni asia paremmin
Pirkko Martikainen sanoo, että asukkaan elämä hoivakodissa oli ennen omistajanvaihdosta kaikin puolin erilaista.
Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin. Pirkko Martikainen
– Henkilökuntaa oli tarpeeksi ja ruokakin oli parempaa. Se on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Ihmisillä oli aikaa asukkaille, eivätkä he olleet niin stressaantuneita kuin nyt, hän kuvailee.
Nyt Martikainen kantaa huolta myös hoitajien jaksamisesta.
– On ollut ihan kauheaa katsella sivusta, kun ihmiset vetävät itsensä ihan piippuun. Ei kerta kaikkiaan kukaan jaksa niin paljon.
Martikainen odotti palvelutason parantuvan.
– Ihmisellä on aina toivomus paremmasta. Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin.
Epämiellyttävä ennätys
Pirkko Martikainen on monivammainen ja tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.
– Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Ilmoitettiin, että täällä on tarpeeksi hoitajia.
Pirkko Martikainen tarvitsee ympärivuorokautista apua.Yrjö Hjelt / Yle
Martikainen kuvailee, että arjessa huono hoito näkyy ja tuntuu monin tavoin.
– Eilen minulle tuli uusi ennätys, kun olin kaksi ja puoli viikkoa pesemättä. Jokainen voi miettiä, mitä se olisi omalla kohdalla. Kukaan ei koiraansakaan pitäisi sellaisessa tilanteessa.
Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Pirkko Martikainen
Martikainen sanoo, ettei apuakaan saa heti, kun sitä odottaa aina kymmenen muutakin ihmistä. Kelloa saa soittaa pitkään.
– En saa ruokaa ja jos saan, niin se on monta kertaa ala-arvoista. En olisi ikinä voinut kuvitella joutuvani tällaiseen tilanteeseen, että likaisena ja nälkäisenä saan odotella hoitajia, Martikainen sanoo.
Hoivakoti Nukkumatin omistavan Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus sanoo, että kaikki toiminnasta saatava palaute otetaan vakavasti.
– Nukkumatissa on tehty hyvää työtä tähän päivään asti, Härus sanoo.
Hoitajamitoitus on hänen mukaansa Nukkumatissa täyttynyt. Pirkko Martikaisen kokemus huonontuneesta hoivasta aiotaan Häruksen mukaan selvittää.
– Tähän täytyy ehdottomasti puuttua. Meille etusijalla on asukkaidemme hyvinvointi.
Hoitajat ja johtajat vaihtuvat
Pirkko Martikainen painottaa, ettei syytä tilanteesta hoitajia.
– Hoitajat haluaisivat parantaa tilannetta, mutta moni pelkää ilmeisesti puhua työpaikan menettämisen pelossa ja sehän on ihan ymmärrettävää.
Sitä Martikainen harmittelee, että palvelukodin henkilökunta vaihtuu tiuhaan.
– Viimeisen vuoden aikana täältä on lähtenyt kymmenen todella pätevää hoitajaa pois. Ainakin yksi kertoi lähtevänsä siksi, ettei ollut saanut koulutusta sellaiseen työhön, jossa ihmisille vain nopeasti heitetään ruoka eteen ja heidät pestään, jos pestään.
Hoitajia on Martikaisen mukaan liian vähän.
– On ammattitaidottomia ja opiskelijoita. Yhtenä päivänä kaksi opiskelijaa oli vastuussa koko talosta. Sehän on lainvastaista.
Pienen ajan sisällä hoitokodissa on ollut myös monta johtajaa. Pirkko Martikaisen mielestä he eivät ole puuttuneet epäkohtiin, joista asiakkaat ovat heille kertoneet.
Osalle johtajista asukkaat ovat antaneet lempinimiä.
– Yhtä edellistä johtajaa kutsuimme teflonmieheksi, kun hän ei ottanut mitään kantaa. Sai puhua mitä vaan, niin kaikki liukui kuin teflonpannussa.
Mia Leino toimii Pirkko Martikaisen henkilökohtaisena avustajana muutaman tunnin viikossa.Yrjö Hjelt / Yle
Edellinen johtaja jaksoi Martikaisen mukaan työssään kaksi kuukautta. Nykyinen hoitaa samanaikaisesti useampaa palvelukotia.
– Sen voi kuvitella, millainen tilanne silloin on, Martikainen sanoo.
Omistaja sanoo kantavansa vastuun
Pirkko Martikaisen mielestä Mehiläinen ei ota asioihin ja palautteisiin kantaa.
– Aina vedotaan Helsingin päähän, että siellä kielletään tekemästä mitään korjauksia, uudistuksia tai parannuksia. Se on jo vitsi asukkaiden ja hoitajien kesken.
Meidän täytyy selvittää henkilökunnan toimintaa ja katsoa onko jotain korjattavaa. Suihku kahden viikon välein ei ole normaalia. Niklas Härus
Niklas Härus sanoo, että palautteita kuunnellaan. Hän kommentoi myös Martikaisen kokemusta kahden ja puolen viikon pesemättömyydestä.
– Asukkaiden hygieniasta pidetään kyllä hyvää huolta joka tilanteessa. Tässä meidän täytyy selvittää henkilökunnan toimintaa ja katsoa onko jotain korjattavaa. Suihku kahden viikon välein ei ole normaalia.
Toivon todellakin, että puheista tulisi tekoja, eivätkä ne jäisi pelkiksi turhiksi lupauksiksi. Pirkko Martikainen
Härus painottaa, että jokaisen asiakkaan kohdalla on toteuduttava laadukas, yksilöllinen ja hyvä hoiva.
– Me kannamme siitä vastuun. Nyt täytyy käydä läpi henkilökunnan ja asukkaiden kanssa se, mihin täytyy tässä puuttua.
Pirkko Martikainen toivoo, että tilanne paranisi sekä hänellä että kaikilla muilla.
– On häpeä, että Suomen kaltainen hyvinvointivaltio hoitaa vanhuksensa näin huonosti. Toivon todellakin, että puheista tulisi tekoja, eivätkä ne jäisi pelkiksi turhiksi lupauksiksi.
Yrjö Hjelt / Yle
Keskustele aiheesta jutun alla. Keskustelu on auki keskiviikkona kello 22 saakka.
Rekien eteen Pudasjärven Syötteellä valjastetut koirat eivät tahdo pysyä nahoissaan, kun ajo on alkamassa, mutta Suti makaa ja tarkkailee tilannetta rauhallisena.
Eräyrittäjä Janne Määttä rapsuttaa Sutia ja hymähtää huomatessaan toimittajan ihmettelevän ilmeen.
– Suti ei hötkyile. Safarillakin asiakkaat ovat joskus olleet huolissaan, että ovatko he väsyttäneet koiran, kun Suti vaan makaa tauolla. Olen naurahtanut, että huomaatte kyllä kohta. Suti on yksi terävimmistä koirista, kun käsky käy.
Sutin rauhallisuuden taustalla on sokea Galaxy-niminen husky, joka käytti aikanaan tauot tehokkaasti hyväkseen ja opetti samalla Sutin rekikoiran tavoille.
Isäntä ja osa koirista lähtevät reissuhommiin
Nyt Suti ja sen parikymmentä kaveria sekä isäntä Janne muuttavat noin 200 kilometrin päähän Rovaniemelle.
Husky-yrittäjä Johanna Määttä ei olisi halunnut aluksi päästää yhtään koiraansa Rovaniemelle. Paulus Markkula / Yle
Emäntä Johanna Määttä kertoo, että koiratarhan talvikausi oli suunniteltu Hotelli Iso-Syötteen asiakkaiden varaan, mutta jouluinen hotellipalo muutti rajusti myös Määtän yrittäjäpariskunnan elämää.
– Meille oli tulossa paras kausi ikinä, mutta palon jälkeen kuviot piti laittaa uusiksi. Meidän asiakkaista 90-95 prosenttia tuli hotellin kautta, huokaisee yrittäjä Johanna Määttä.
Huskyt ovat uteliaita ja innokkaita lähtemään ajoon.Paulus Markkula / Yle
Suurin muutos tulee olemaan uusien asiakkaiden hankkiminen Lapin matkailumarkkinoilta. Lopputalven ja kevään ajan Johanna järjestää husky-safareita Syötteellä ja Janne Rovaniemen lähettyvillä Vaattunkikönkään matkailukeskuksessa.
Koirien pitää päästä juoksemaan
Husky-yrittäjä Johanna Määttä tervehtii koiriaan ulvomalla talviselle taivaalle. Vähitellen kymmenet huskyt nousevat vaikuttavaan tervehdykseen.
Johanna Määttä kertoo, että vaikka yrityksen taloudellinen tulos on tärkeää, niin vielä tärkeämpää on saada kaikki 90 koiraa liikkeelle ja juoksemaan.
– Se on rahaakin tärkeämpää. Koirat ovat huippukunnossa ja rakastavat juosta. Nyt jos koirat eivät saa liikettä suunnitellusti, niin se vaikeuttaa myös ensi talveen valmistautumista.
Huskyt saavat omat koppinsa myös uuteen tarhaan Rovaniemelle.Paulus Markkula / Yle
Muutto tutusta tarhasta ja totutuista rutiineista voi aiheuttaa vaikeuksia koirille.
– Koira on aika paikkasidonnainen eläin, ja uuteen paikkaan tottuminen vie aikansa varsinkin kun kotitarhan tuttu lauma hajoaa, Johanna arvioi.
Sopeutumista uuteen ympäristöön helpotetaan kuitenkin kotitarhasta tuotavilla ruokakupeilla ja kopeilla, joiden lastaaminen trailerin lavalle on hikistä puuhaa yli 20 asteen pakkasessakin.
Kuka saa kenet?
Muuttopäätöksen jälkeen yksi isoimmista kysymyksistä oli, mitkä koirat lähtevät Rovaniemelle Jannen mukaan ja mitkä jäävät Johannalle Syötteelle.
– Alkuun se meni niin, että Janne ehdotti jotain koiraa niin sanoin, että ei lähde, ei lähde, ei lähde. Aika lailla varmaan kaikki käytiin läpi, Johanna naurahtaa.
Suti sai oman erikoishäkkinsä, kun muutto kohti Rovaniemeä alkoi.Paulus Markkula / Yle
Lopulta jako alkoi muodostua, ja molempien luottopakit sekä hyvät reissaajat löysivät paikkansa. Yksi ensimmäisistä Rovaniemen lipuista saaneista oli Suti.
– Se on niin varma tapaus ja tykkää lähteä reissuun. Auton ovi kun avautuu, niin Suti on heti autossa ja valmiina, Johanna kertoo.
Ja kuin emäntänsä kommenttia tukien tarhasta autoon haettava Suti ottaa ritolat hoitajaltaan, mutta ei karatakseen, vaan singahtaakseen omaan häkkiinsä pakettiauton perälle.
Matkailuauton romantiikkaa
Muovikukka koreilee kauniisti pakkasauringon paisteessa, siinä on Janne Määtän tulevien kuukausien koriste matkailuauton pöydällä.
Janne Määttä majoittuu Rovaniemen husky-tarhassa matkailuautoon lähelle koiria.Paulus Markkula / Yle
Rovaniemelle on rakennettu häkit ja muut olosuhteet noin 30 koiralle. Ensimmäisessä vaiheessa reissuun lähtee 25 huskya. Sähköasentajana aiemmin työskennellyt Janne on tehnyt pitkiä päiviä rakentaessaan Vaattunkikönkään tarhaa.
Seuraava haaste kotitarhassa on saada talviteloilla ollut suuri matkailuauto liikkeelle kohti Rovaniemeä. Lumivalli ei haluaisi päästää Fortero-matkailuautoa liikkeelle, mutta pian Janne ja auto ovat lähtövalmiina kohti Rovaniemeä.
Matkailuauton tilat tulevat tutuiksi Janne Määtälle kevään aikana.Paulus Markkula / Yle
Johanna naureskelee, että uskaltaako hän päästää tuollaista komeaa vaaleaa viikinkiä reissuun ollenkaan liikkuvan poikamiesboksin kanssa.
Parikymmentä vuotta yhdessä olleen pariskunnan sanailu jatkuu, samalla kun muuttovalmistelut kulkevat varmoin ottein eteenpäin. Ystävien ja yritystuttujen avulla koirakaravaani pääsee pian liikkeelle kohti Rovaniemeä ja Vaattunkiköngästä.
Yrittäjän on yritettävä
Syötteen Eräpalvelujen koiratarhan tammikuu on sujunut suhteellisen hyvin hotellipalon aiheuttamasta asiakaskadosta huolimatta.
– Mökkilomailijoita ja yritysasiakkaita on käynyt mukavasti ja uusia yksityisasiakkaitakin on tullut, Johanna Määttä kertoo.
Johanna ja Janne Määttä aloittivat eräyrittäjinä vuoden 2010 kesäkuussa.Paulus Markkula / Yle
Vuodenvaihteessa tehdystä muuttopäätöksestä Rovaniemelle ei ole kuitenkaan luovuttu. Edessä on yrityksen tuloskuukaudet.
– Helmikuu on perinteisesti meidän paras kuukausi, ja iso osa koko vuoden tuloksesta tehdään lähiviikkoina, Johanna laskeskelee ja toivoo, että Rovaniemen tarha ja uudet asiakkaat paikkaavat tämän talven tulosta.
Syötteen koiratarhalla kasvaa myös neljä pientä huskya, joiden nimet ovat Litti, Lukaku, Luke ja Liekki. Paulus Markkula / Yle
Kohta 10 vuotta koirien kanssa töitä tehneellä pariskunnalla on edessään mielenkiintoinen kevät. Kuurapartainen viikinki myöntää, että muutto mietityttää. Vastaus tulee hetkessä, kun häneltä kysyy, että hirvittääkö muutto?
– Koko ajan! Hirvitys ei ole loppunut missään vaiheessa, Janne naureskelee ja jatkaa, että yrittäjän on aina yritettävä.
Rovaniemi voi olla uuden alku
Syötteen Eräpalvelujen Rovaniemen tarha sijaitsee Vaattunkiköngään matkailu- ja luontoalueella, jossa on yöpymispaikkoja yli 100 ihmiselle. Johanna ja Janne Määttä tekevät yhteistyötä Villi Pohjola -yrityksen kanssa.
Omat kopit ja tutut häkkikaverit ovat helpottaneet koirien sopeutumista uuteen ympäristöön Rovaniemellä.Eeva Kuivas / Yle
Rovaniemeläisyhtiön toimitusjohtaja Sami Päivike kertoo, että koirasafarit ovat oiva lisä heidän palveluihinsa.
– Näin pystymmme suunnittelemaan ja tarjoamaan omille asiakkaillemme optimaalisen husky-kokemuksen, joka ei ole riippuvainen ulkopuolisen koirayrittäjän ja kohteen varauskirjoista.
Päivikkeen mukaan koirasafarit myyvät Rovaniemen seudulla hyvin, ja mahdollisia husky-asiakkaita haetaan myös Vaattunkikönkäällä vierailevista päivämatkailijoista.
Eräyrittäjä Janne Määttä rakensi uuden tarhan Rovaniemelle parillekymmenelle husky-koiralle.Eeva Kuivas / Yle
Johanna Määttä pohtii, että uudet järjestelyt Syötteellä ja Rovaniemellä voivat tukevoittaa pariskunnan yrityksen toimintaa jatkossa.
– Olemme luoneet uusia asiakaskontakteja, ja nyt esimerkiksi Rovaniemellä on valmis tarha joko meille tai jollekin toiselle husky-yrittäjälle.
Suti-husky osaa levätä, kun on tauon paikka, myös uudessa tarhassa Rovaniemellä.Eeva Kuivas / Yle
Mutta miten koirat ovat kotiutuneet Vaattunkikönkäälle? Kysyimme sitä Janne Määtältä viikko muuton jälkeen.
– Yllättävänkin hyvin. Laumaa on kuitenkin sen verran ympärillä ja tutut kaverit häkeissä, niin ongelmia ei ole ollut. Juuri esimerkiksi Sutin laitoin valjaisiin, ja se laittoi maaten, Janne naurahtaa.
Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja: Suomi tekee oman hävittäjävalintansa, eikä tiivis puolustus- ja muu yhteistyö katkea, olipa päätös mikä tahansa. Samaan hengenvetoon he kuitenkin vakuuttavat, että Saabin Gripen E olisi Suomelle paras vaihtoehto.
Ruotsin ilmavoimien komentaja Mats Helgesson lähestyy asiaa suoraviivaisen sotilaallisesta näkökulmasta. Hän muistuttaa ruotsalaisten ja suomalaisten harjoitelleen jo vuosia sama itäinen uhka mielessään.
– Gripen, erityisesti E-malli, on suunniteltu tappamaan Suhoita. Siinä meillä on musta vyö, Helgesson pamauttaa suomalaistoimittajille Venäjän ykköshävittäjiin viitaten.
Hän myöntää, että tiivis yhteistyö Suomen Ilmavoimien kanssa on sujunut tähän saakka ilman ongelmia erilaisesta konekalustosta huolimatta. Paljon lisäarvoa olisi kuitenkin saavutettavissa niin taktisessa suunnittelussa kuin koulutuksessa, jos molemmissa maissa lennettäisiin Gripeneillä.
Helgessonin mukaan Ruotsille on hyvin tärkeää, että Suomella on vahvat ilmavoimat.
Yksi viidestä
Gripen on yksi viidestä ehdokkaasta Suomen seuraavaksi hävittäjämalliksi. Saabin myyntikampanjaa Suomessa johtava Magnus Skogberg paljasti Tukholmassa, että Suomelle viime viikolla jätetty tarjous käsittää 52 yksipaikkaista Gripen E -konetta ja 12 kaksipaikkaista Gripen F -konetta.
Hänen mukaansa Saab on valmis siirtämään Suomeen poikkeuksellisen paljon koneiden operointiin ja ylläpitoon tarvittavaa osaamista ja teknologiaa. Gripenin kulut ja käyttövalmius muodostavat hyvän yhtälön, jatkuvat kehut.
– Kukaan ei lyö meitä laudalta kustannustehokkuudessa, Skogberg mainostaa.
Saab oli kilvassa mukana myös edellisellä kerralla, kun Suomi päätyi ostamaan Horneteja.
– Emme olleet iloisia. Tietysti haluamme voittaa, myöntää Saabin hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg – nyt jo hymyillen.
Yhteistyö jatkuu, mutta...
Wallenbergien Investor-yhtiö on Saabin suurin osakkeenomistaja, ja rahasuvulla on myös pitkät ja laajat taloussuhteet suomalaisyrityksiin. Wallenberg vakuuttaa, että itänaapuri pysyy ystävänä ja bisneksenteko jatkuu, vaikka Suomi "Luoja paratkoon" päätyisi muuhun kuin ruotsalaishävittäjään.
– Mutta uskon vilpittömästi, että tällainen huipputeknologinen hanke lisäisi yhteistyötämme.
Mikä pätee taloudessa, on Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin mukaan totta myös politiikassa. Tiivis puolustusyhteistyö Suomen kanssa lepää hävittäjähankintaa vahvemmalla pohjalla, ja yhteistyötä aiotaan edelleen kehittää niin asevoimien kesken kuin hallitusten välillä.
Uuden virkakauden aloittanut ministeri ei kuitenkaan unohda muistuttaa selvistä yhteensopivuuden eduista, jos kummatkin ilmavoimat lentäisivät Saabeilla.
Ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan Valviraan on tullut kahden vuoden aikana viitisentoista tapausta, joissa omainen epäilee, että ikäihmisen ympärivuorokautisessa hoivassa olisi tapahtunut vanhuksen kuolemaan johtanut epäasianmukaisuus.
Valvira selvittää parhaillaan näitä tapauksia ja Henriksson muistuttaa, että vasta selvityksen jälkeen on johtopäätösten aika. Hänen mukaansa tapauksista puolet koskee julkisen ja puolet yksityisen puolen hoivapalveluita.
Selvityksen alla olevat yksityisen puolen tapaukset tulevat useista eri yrityksistä.
– Kyse ei siis ole tapausten kasaantumisesta yhteen tiettyyn toimintayksikköön tai yritykseen, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoo.
Henrikssonin mukaan on tärkeätä selvittää omaisten toiveiden mukaan jokainen tapaus perusteellisesti. Hän korostaa, että on tietenkin myös mahdollista, että Valvira toteaa, ettei epäasianmukaisuuksia hoivassa ole tapahtunut.
Nyt osaan keskeneräisestä 15 tapauksesta saattaa liittyä myös poliisitutkinta, joten Henrikssonin mukaan tässä vaiheessa on vielä mahdotona sanoa, milloin tapaukset on loppuunkäsitelty.
Valvirasta todetaan, että virasto on jo aiemmin selvittänyt kymmenisen tapausta, joista suurimmassa osassa ei voitu todetta hoivan tai hoidon epäasianmukaisuutta.
Henriksson pitää hyvänä sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö on nyt julkistanut 25 kohdan toimenpidelistan.
– Tarvitaan sekä oma- että viranomaisvalvontaa. Nyt vaikuttaa siltä, että laitoksissa omavalvontaa ollaan tiukentamassa ja parantamassa toimenpidelistan sekä asiasta virinneen laajan keskustelun seurauksena, hän sanoo.
Saarikko: Ministerinä en voi puuttua yksittäistapauksiin
Ministeri Annika Saarikko (kesk.) muistuttaa Valviran Henrikssonin tapaan, että epäilyjä vasta tutkitaan.
– Ne perustuvat omaisen tai läheisen yhteydenottoihin, jotka valvova viranomainen huolella tutkii, tarvittaessa yhteistyössä poliisin kanssa, Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan, kun kyseessä on vakava epäily siitä, että huono hoiva olisi ollut syy ikäihmisen kuolemaan, asia on ehdottomasti valvontaviranomaisen käsissä.
Saarikko korostaa, että ministerinä hän ei voi eikä saa puuttua yksittäisten tapausten tutkintaan.
– Vastuullani on, että välttäisimme hoidon virheet ja kenellekään ei koskaan tulevaisuudessa kävisi näin. Vanhuspalvelulain päivitys on myös käynnistynyt. Hoitajien määrä on yksi tärkeä asia, jotta laiminlyönneiltä vältyttäisiin, Saarikko huomauttaa.
– Eduskunta ja hallitus voivat nopeana toimenpiteenä lisätä voimavaroja valvontaviranomaiselle, jotta saadaan tutkittua perusteellisesti ja valvontaviranomainen voisi tehdä yllättäviäkin tarkastuskäyntejä hoivapalvelulaitoksiin.
Jos vanhusten ravitsemukseen, lääkitykseen tai hoitajien määriin on puututtava ja niistä pitää erikseen sopia, on meillä tietenkin valtava matka siihen, että hoiva olisi kaikkialla Suomessa hyvää, Saarikko myöntää.
– Toivon, että yksittäiset tutkinnan alla olevat tapaukset eivät heikennä ihmisten luottamusta ikäihmisten palveluihin, joissa hoitohenkilöstö tekee varmasti parhaansa, Saarikko sanoo.
Saarikko muistuttaa kuitenkin, että ympärivuorokautisen hoivan paikat eri puolilla maata ovat lähtökohtaisesti ihmisten viimeisiä koteja. Kuolema on hoivapaikoissa joka tapauksessa läsnä.
– Tilastojen mukaan ihmiset viettävät niissä keskimäärin kaksi vuotta, Saarikko muistuttaa.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli keskiviikkona iltapäivällä toimistossaan Irlannin pääministerille jättikokoista postikorttia, jonka hän oli saanut dublinilaiselta perheeltä.
The Times -lehden tietojen mukaan kortin kirjoittaja kiittelee Junckerin sanoja, joiden mukaan Irlannin raja on koko Euroopan raja, ja jatkaa:
– Ensimmäistä kertaa koskaan Irlanti on vahvempi kuin Britannia.
Kortti kertoo Britannian eroneuvotteluiden asetelmista Irlannin näkökulmasta. EU ei liikahda kannastaan, koska se haluaa puolustaa Irlannin saaren rauhansopimusta ja välttää tarkastusten palauttamisen Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle.
– EU ei aio tehdä uutta neuvottelutarjousta, sanoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk tavattuaan pääministeri Leo Varadkarin Brysselissä.
Juncker muistutti luvanneensa irlantilaisille, että Irlantia ei jätetä yksin.
– Emme voi hyväksyä ajatusta, että erosopimus avattaisiin uudelleen neuvotteluille. Pääministeri May tietää, että emme ole valmiita avaamaan tätä asiaa, hän sanoi.
May saanee torstaina Brysselissä rukkaset
Tusk ja Juncker viittasivat Britannian pääministerin Theresa Mayn Brysselin-vierailuun huomenna torstaina. Parlamentin alahuoneessa hyväksytty esitys vaatii Mayta neuvottelemaan muutoksia erosopimukseen, joka koki parlamentissa rökäletappion.
May yrittää saada läpi muutoksia ns. backstop-järjestelyyn, jonka tarkoitus on välttää rajatarkastusten palauttaminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle.
Järjestely jättäisi koko Iso-Britannian tulliliittoon EU:n kanssa jos parempaa ratkaisua ei keksitä ennen kahden vuoden siirtymäajan päättymistä. Parlamentti vaatii, että sen tilalle on löydettävä "vaihtoehtoisia järjestelyitä".
Mayn vierailun aattona näkymät vaihtoehtoisten järjestelyiden löytämiselle olivat kehnot.
– Näitä voidaan miettiä tulevaisuuden varalta, ei nyt. Nämä ns. vaihtoehtoiset järjestelyt eivät voi koskaan korvata backstopia, Juncker sanoi.
Varadkarin mukaan ajatus vaihtoehtoisista järjestelyistä sai kannatusta brittiparlamentissa luultavasti vain siksi, että itse kukin voi ymmärtää ne kuten haluaa.
– Toivon että kuulemme huomenna pääministeri Maylta, miten tästä umpikujasta päästään eteenpäin, Tusk sanoi.
Mayn Brysselin-vierailun aattona sekä Irlanti että muu EU pitäytyivät kannoissaan. Samalla molemmat osapuolet korostivat, että sopimuksettoman eron mahdollisuus kasvaa koko ajan.
Irlannille tilanne tuskaisa
Irlannin kannalta tilanne on hankala: Jos Britannia eroaa ilman sopimusta 29. maaliskuuta, Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle tulisi EU-sääntöjen mukaan pystyttää tarkastukset. Pääministeri Varadkar ei kertonut, miten nämä voitaisiin välttää.
– Me emme valmistele emmekä suunnittele mitään fyysisiä rakennelmia rajalle, Varadkar sanoi.
Toisaalta mitä tiukemmin Irlanti ja EU pitävät kiinni backstop-järjestelystä, sitä vaikeampi Theresa Mayn on saada sopimus läpi parlamentin alahuoneen äänestyksessä.
Toistaiseksi Dublinissa voidaan kuitenkin luottaa EU-maiden tukeen.
– EU:n solidaarisuus antaa vastakaikua paitsi Irlannissa, myös kaikissa muissa pienissä jäsenmaissa, Varadkar sanoi.
Mayn Brysselin-matkan tunnelmaa varjostaa Tuskin tokaisu, että hän ihmettelee, "miltä näyttää se erityinen paikka helvetissä niille, jotka puhuivat brexitin puolesta ilman minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten se toteutetaan turvallisesti".
Lausunto sai osakseen täyslaidallisen monilta brittipoliitikoilta ja -lehdiltä.
Ainakin yksi ihminen kuoli kerrostalon romahdettua Turkin Istanbulissa. Useita ihmisiä jäi loukkuun romahtaneeseen taloon. Loukkuun jääneiden määrä ei ollut onnettomuuden jälkeen tiedossa.
Pelastustyöntekijät yrittivät löytää ihmisiä romahtaneesta talosta. HaberTurk-kanava kertoi, että raunioista oli onnistuttu pelastamaan kolme ihmistä.
Kahdeksankerroksisessa talossa oli 14 asuntoa, joissa asui 43 ihmistä. Viranomaisten mukaan kolme ylintä kerrosta oli rakennettu laittomasti.
Istanbulin Aasian puoleisessa osassa, Kartalin alueella sijaitsevan talon romahduksen syy ei ole toistaiseksi selvillä.
Talon romahdus tallentui turvakameraan. Taltioinnilta näkyy, kuinka ihmiset juoksevat pakoon.
Metsäyhtiö Stora Enso uusii sellutehtaan lipeä- ja öljyvarastosäiliöitä, voimalaitoksen kaasukattiloiden polttimia ja vähentää kuorikattilan typenoksidien päästöjä Imatralla.
Investointeihin menee 16 miljoonaa euroa.
Imatran tehtaiden neljälle kaasukattilalle tulee mukaan uudet vähäpäästöiset polttimet.
Kuorikattilalle puolestaan asennetaan laitteisto, jonka avulla savukaasuista pystytään poistamaan kemiallisesti typenoksideja.
Yhtiön mukaan kuorikattilaa myös modernisoidaan siten, että se tuotanto on entistä tasaisempaa ja päästöt ilmaan vähenevät. Yhtiö arvioi Imatran tehtaiden typendoksidipäätöstöjen vähenevän noin kymmenen prosenttia.
Kaasukattilat ja kuorikattila tuottavat Imatran tehtaille polttoaine-energiaa.
Stora Enso rakentaa myös sellutehtaalle uudet mustalipeän ja raskaan polttoöljyn varastosäiliöt. Uudet säiliöt rakennetaan Kaukopään tehdasalueen ja Karjalantien väliselle metsäalueelle. Alue kaavoitetaan tehdasalueeksi. Uudet säiliöt on varustettu kaksoissuojattuilla turva-altailla.
Edellä mainitut investoinnit tehdään vuosien 2019 ja 2020 aikana.
Yhtiö varautuu investoinneilla tiukentuviin ympäristölupavaatimuksiin sekä parantaa kemikaaliturvallisuutta.
Artikkeliin korjattu tieto varastosäiliöiden sijoituspaikasta 7.2.2019 kello 14.42. Säiliöt tulevat tehdasalueen ja Karjalantien väliin, ei tehdasalueen ja moottoritien väliin. Stora Enso tiedotti sijoituspaikasta aluksi virheellisesti.
