Finnkino aloittaa yt-neuvottelut Lappeenrannassa. Neuvottelut koskevat Nuijamiehen ja Kino-aulan elokuvateattereiden koko kymmenen hengen henkilöstöä.
Finnkinon ketjujohtaja Ismo Määtän mukaan yt-neuvotteluiden syynä on se, että teattereiden vuokrasopimus on päättymässä kesäkuun loppuun. Teatterikiinteistöt omistaa Etelä-Karjalan Osuuspankki. Rakennusliike Jatkeella on osuuspankin kanssa esisopimus kiinteistöjen ostamisesta.
Määttä kertoo, että neuvotteluja käydään sekä Jatkeen että osuuspankin kanssa. Neuvottelut ratkaisevat myös teattereiden kohtalon.
– Me teimme tämän kaupan sillä asenteella, että tulimme omistajiksi jatkaaksemme näitä elokuvateattereita. Vuokrasopimusten jatkaminen on tästä lähtökohdasta meille elintärkeää, Määttä sanoo.
Yt-neuvottelut kestävät kaikkiaan kuusi viikkoa. Vuokrasopimusneuvotteluita käydään Määtän mukaan samanaikaisesti.
Finnkino osti elokuvateatterit Elokuva Luotolalta maaliskuun lopussa. Perheyritys ehti pyörittää elokuvateattereita lähes yhdeksänkymmenen vuoden ajan. Finnkinolla on Lappeenrannassa myös elokuvateatteri Strand, jonka se avasi kaupunkiin vuonna 2015.
Finnkinon yt-neuvotteluista kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.
Toimekkaat raahelaiset ovat pelastaneet maalle harhautuneen hylkeen poikaisen. Kuutti oli harhaillut yli kolmen kilometrin päähän mantereelle vesiojassa vappua edeltävänä perjantaina.
Raahelainen Henri Ukonaho otti kuutin hoiviinsa yöksi. Kuutin löysi Ukonahon ystävä, joka oli lähtenyt seuraaman kuutin jälkiä mereltä mantereelle.
Nyt kuutti toipuu seikkailuistaan Ranuan eläinpuistossa.
Ranuan eläinpuiston intendentti Mari Heikkilän mukaan Petteksi ristitty kuutti voi muutoin hyvin, mutta sen toinen eturaaja näyttäisi loukkaantuneen.
– Se lienee venähtänyt. Isossa altaassa raaja toimii paremmin, kuin kuivalla maalla. Raaja tutkitaan vielä tarkemmin.
– Mutta Pette selviää ja pääsee takaisin luontoon kunhan on lihonut noin 15-kiloiseksi, Heikkilä lupaa.
Henri Ukonahon mukaan kuutti vietti viime perjantain ja launtain välisen yön sauna lauteiden alla.
– Siellä se lämpimällä lattialla yön vietti. Yritin pitää sitä vedellä täytetyssä ahkiossa, mutta siihen Pette ei suostunut. Ja aamulla lähdimme Ranualle.
Pette lihoo nyt Ranuan eläinpuistossa.Henri Ukonaho
Kuutin matkakaverina Ukonahon autossa oli helmipöllö, joka jäi matkan varrella Ouluun. Ukonaho on tottunut loukkaantuneiden lintujen hoitaja. Tällä kertaa kyyditettäväksi sattui kaksi hyvin erityyppistä eläintä.
– Molemmat matkustivat todella rauhallisina. Hyvin meni matka, Ukonaho kertoo.
Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin keskiviikkona hallituksen puoliväliriihestä, jossa päätettiin muun muassa työttömien ja koululaisten arkeen liittyvistä asioista.
Puoliväliriihen työllisyystoimet saivat pyyhkeitä suurimman oppositiopuolue SDP:n ryhmäpuheenvuorossa. Puolueen mukaan riihen toimet jäivät näpertelyksi eikä talouden suuri kuva niiden avulla muutu.
Hallituksen työllisyystavoitteena on ollut tällä hallituskaudella nosta työllisyys 72 prosenttiin. SDP:n mukaan tästä tavoitteesta ollaan jäämässä kauas.
– Hallituksen päätöksentekokyky osoittautui heikoksi. Se nosti kädet pystyyn, eikä tehnyt odotettuja uudistuksia, jotka se olisi vielä voinut tehdä, sanoi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ryhmäpuheenvuorossa.
Rinne kritisoi myös työttömyysturvan aktiivimallia. SDP:n mukaan aktiivimalliin liittyvät työttömyysturvan leikkaukset johtavat toimeentulotukiriippuvuuden kasvuun, mikä tarkoittaa kannustinongelmien pahenemista.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan taas aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi on arvioitu jopa yli 8000 työllistä.
Kritiikin ohella hallitus sai SDP:ltä myös kiitosta.
– Ainoa todella vaikuttava päätös oli varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Se tukee työssäkäyntiä ja helpottaa monien lapsiperheiden arkea. Oikea päätös, sanoi Rinne.
"Satatuhatta työpaikkaa tullee täyteen"
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa oli oppositiota optimisempi sävy. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki sanoi ryhmäpuheenvuorossa, että työllisyyden kuva on positiivinen.
– Tasaisen vauhdin taulukolla saavutamme 90 000 tuhatta uutta työpaikkaa hallituskauden aikana. Talouden käänne näyttäisi kuitenkin voimakkaammalta ja satatuhatta työpaikkaa tullee täyteen. Edellisen hallituksen aikana tuli satatuhatta työtöntä.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tuotiin esiin se, etteivät hallituksen nykytoimet vielä riitä työllisyyden parantamiseen.
– Prosenttikasvu lämmittää, mutta on muistettava, että koko hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitus on laskettu huomattavasti nopeamman kasvuoletuksen varaan, sanoi kokoomuksen ryhmäpuheen pitänyt kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Kopra.
Kokoomus ehdottaa, että jo ensi syksyn budjettiriihessä olisi veroratkaisujen lisäksi tehtävä uusia työllisyyttä parantavia ratkaisuja.
– Katsomme, että perhevapaiden uudistaminen, työpaikkakohtaisen sopimisen lisääminen ja yritystukien uudelleenarviointi on pidettävä harkittavien keinojen valikoimassa.
Monet Helsingin Arabiassa ja Toukolassa asuvat ovat saaneet viime päivinä poikkeuksellista postia. Kynnysmatoilta ja postilaatikoista on löytynyt turkkilaisen Harun Yahya -nimisen kirjailijan evoluutiokriittisiä teoksia.
Kirjailijan oikea nimi on Adnan Oktar. Hän käyttää myös nimeä Adnan Hoca. Oktar on tunnettu turkkilainen kreationisti eli hän pohjaa maailmankatsomuksensa evoluutioteorian sijaan islamilaiseen luomiskertomukseen.
Hän ilmoittaa kirjoittaneensa yli 200 kirjaa.
Hänen tuotantoaan ei levitetä ensimmäistä kertaa. The New York Times kirjoitti kesällä 2007 että Oktarin 800-sivuista kirjaa The Atlas of Creation on lähetetty tuhatmäärin esimerkiksi Yhdyvaltalaisille tiedemiehille, kongressinjäsenille ja tiedemuseoihin.
Kirjan kannessa Isisin logo?
Syksyllä 2016 painettu kolmesataasivuinen kovakantinen The Profound darkness of the hypocrite -kirja tipahti myös Arabiassa asuvan miehen postiluukusta. Sitä ei ollut pakattu mitenkään.
Nimettömänä pysyttelevä helsinkiläismies kertoo ajatelleensa ensin, että kirja liittyy heidän luonaan viime vuonna asuneeseen irakilaiseen turvapaikanhakijaan.
– Mietin, että onko joku lähettänyt kirjan hänelle vai onko hän itse laittanut sen. Hän ei tiennyt asiasta yhtään mitään, mies sanoo.
Miehen perheen luona asunut turvapaikanhakija sanoi, että kirjan kannessa on nimien välissä niinsanottu profeetta Muhammadin sinettisormus. Siinä lukee arabiaksi puolet islamin uskontunnustuksesta: "Muhammad on jumalan lähettiläs".
Myös terroristijärjestö Isis käyttää symbolia lipussaan.
Asiasta käytiin hämmentynyttä keskustelua alueen kaupunginosaryhmässä.
Moni kertoi saaneensa samanlaista postia.
Ryhmässä pohdittiin, mihin kirjojen jakaminen liittyy ja onko kyseessä kenties terroristijärjestö Isisin propaganda.
Asiasta ei ole tullut ilmoituksia Helsingin poliisille. Komisario Jarmo Heinonen sanoo, että kun puhutaan islamista, ihmisten ajatukset kääntyvät herkästi terrorismiin tai sen mahdollisuuteen eikä osata erottaa, mistä on oikeasti kysymys.
– Emmehän me ole huolissamme kristinuskon sanoman levittämisestäkään, komisario Heinonen sanoo.
Taho kirjojen jakelun takana kysymysmerkki
Moni kuljetti pyytämättä ja yllättäen tulleen kirjalähetyksen oitis paperinkeräykseen, mutta Ylen haastattelema arabialaismies päätti tutustua saamaansa teokseen.
Siitä tuli epämiellyttävä olo.
– Kirja oli todella tiukan linjan fundamentalistinen islamilainen opus. Kaikki muut kuin muslimit tuomitaan siinä harhaoppisiksi ja tekopyhiksi. Oli helpottavaa kuulla, ettei kirja ollut kohdistettu pelkästään minuun, vaan että muutkin alueella olivat saaneet sen.
Tiedossa ei vielä ole, miksi näitä kirjoja on jaettu pääkaupunkiseudulla. Arabiassa asuva mies pohtii, että jakelun taustalla on jonkinlainen ryhmittymä, joka on saanut kirjaerän ja jakaa sitä nyt summittaisesti.
Myös ainakin Espoon Latokaskessa on jaettu saman henkilön kirjoittamaa How fossils refute darwinism -kirjaa, jossa Yahya pyrkii esimerkkien kautta kumoamaan evoluutioteorian.
Adnan Oktar on Turkissa tunnettu myös televisioevankelistana, joka on muodostanut ympärilleen kultin.
Suomalaisen Juomatapatutkimuksen mukaan suomalaisten alkoholilainsäädäntöä koskevia mielipiteitä erottaa jyrkimmin vastaajien oma alkoholin käyttö. Mitä enemmän henkilö käyttää alkoholia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän toivoo nykyisen alkoholilain väljentämistä.
Väljempää alkoholipolitiikkaa kannattaa noin kolmannes väestöstä ja heihin lukeutui erityisesti alkoholia paljon kuluttavia, usein humaltuvia miehiä, kertoo THL. Tulokset käyvät ilmi vuoden 2016 Juomatapatutkimuksesta sekä viime tammikuussa tehdystä mielipidekyselystä.
Puolet suomalaisista on sen sijaan tyytyväisiä nykyiseen alkoholipolitiikkaan ja kymmenesosa haluaisi tiukentaa sitä entisestään. Nykyistä alkoholipolitiikkaa kannattavat ja sen tiukentamista toivovat erityisesti naiset ja alkoholin kohtuukäyttäjät, jotka eivät juo itseään koskaan humalaan.
THL on selvittänyt suomalaisten kantoja alkoholilainsäädännön tasoon jo vuosia. Selvityksen mukaan alkoholipoliittiset mielipiteet tiukentuivat 1990-luvulla. Tiukempaa vaihetta jatkui 2010-luvun alkuun. Tämän jälkeen mielipiteet muuttuivat nopeasti vapaamielisempään suuntaan. Viime vuosina ne ovat jälleen hieman tiukentuneet.
THL:n erikoistutkijan Thomas Karlssonin mukaan ihmisten kanta alkoholipolitiikkaan ei kuitenkaan vaihtele kauhan paljoa.
– Suurimmalle osalle tämä ei ole iso juttu. Normaalikäyttäjälle tilanne on ihan ok.
Muutoksia tilastossa selittää usein keskustelu alkoholilainsäädännöstä.
Esimerkiksi vuoden 2014 "viski-gate" aiheutti piikin alkoholilain väljennyksiä toivovien määrässä. Samana vuonna säädettiin tiukemmista rajoituksista alkoholimainonnassa.
Vuosien 2016 ja 2017 mielipidekyselyissä ihmisten halukkuus väljentää alkoholilainsäädäntöä on jälleen ollut laskusuunnassa. Samaan aikaan Suomeen on suunniteltu uutta alkoholilainsäädäntöä. Hallituksen lakiluonnos uudeksi laiksi sai lausuntokierroksella paljon kritiikkiä.
Uusi alkoholilaki helpottaisi alkoholin saatavuutta
Hallituksen valmistelema alkoholilain kokonaisuudistus toisi Suomen nykyiseen lainsäädäntöön monia väljennyksiä. Lakiluonnoksessa on esitetty muun muassa kaupassa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden nostamista 5,5 prosenttiin.
Alkojen aukioloaikoja ja ravintoloiden anniskeluaikoja olisi myös tarkoitus vapauttaa. Uuden lain myötä pienille panimoille tulisi mahdollisuus myydä tuotteitaan suoraan valmistuspaikalta.
THL:n Juomatapatutkimuksessa ja tammikuussa tehdyssä mielipidekyselyssä ei kysytty vastaajien kantaa uudistukseen vaan nykyiseen lainsäädäntöön.
Uudistusta valmisteleva perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula aikoo tuoda lakiesityksen eduskuntaan tällä viikolla.
Ihminen, jonka on muita vaikeampi vastustaa kahvipöydässä toista suklaakeksiä, ei välttämättä ole tahdonvoimaltaan muita heikompi, vaan syynä voi olla geneettistä syistä poikkeava hormonituotanto.
Kööpenhaminan yliopiston tutkimuksessa olivat aineistona tiedot 6 500 tanskalaisen elämäntyylistä ja aineenvaihdunnasta. Lisäksi tehtiin täsmätutkimus kahdelle runsaan 20 hengen ryhmälle, joista toinen kertoi olevansa todella perso makealle ja toinen ei pitänyt siitä lainkaan.
Tutkijoita kiinnosti maksa, jonne ravinteet seuraavaksi päätyvät mahasta ja suolistosta. Viime vuosien eläinkokeiden perusteella tiedettiin, että FGF21-hormoni, jota maksa erittää makeansyönnin jälkeen, säätelee sitä, jatkuuko herkuttelu vai ei.
FGF21 on proteiinihormoni, joka ruokahalun ohella vaikuttaa muun muassa sikiön kehittymiseen ja kudosten korjautumiseen.
Yhteyksiä myös alkoholiin ja tupakointiin
Tässä ensimmäisessä ihmistutkimuksessa keskityttiin hormonin kahteen varianttiin, jotka aiempien tutkimusten perusteella ovat yhteydessä keskimääräistä suurempaan hiilihydraattien nauttimiseen.
Jompikumpi näistä makeasta kieltäymistä vaikeuttavista poikkeamista löytyi viidennekseltä koehenkilöistä, kertovat Cell Metabolism -lehdessä julkaistut tulokset.
Samalla havaittiin yhteyksiä alkoholin käyttöön ja tupakointiin, mutta nämä tulokset vaativat lisänäyttöä, tutkijat Matthew Gillum ja Niels Grarup kertovat.
Henrietta Hassinen / Yle
Häämöttääkö makeanhimoon lääke?
Tutkijoita kiinnostaa myös se, mitä muita viestejä maksa lähettää aivoille kuin kehotuksen olla tarttumatta uuteen suklaapatukkaan.
– Tarkastelimme vasta suuren palapelin yhtä pientä palaa. Ehkä on monta eri polkua, jotka säätelevät sitä, milloin tunnemme olevamme kylläisiä millekin ravintoaineelle, sanoo Grarup.
Tähänastiset tutkimustulokset vihjaavat myös uusiin lääketieteellisiin mahdollisuuksiin ylipainon hillitsemisessä.
– On looginen ajatus, että ennen ateriaa nautittu FGF21 tai lääke, joka kohottaisi sen tasoa, säätelisi makeanhimoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että FGF21:lla on samalla vaikutusta elimistön moniin muihinkin toimintoihin, Grarup sanoo tanskalaisella Videnskab-tiedesivustolla.
Iäkäs mies on hukkunut torstaiaamulla Töysän Ritolassa. Pitkäjärven rannalla asunut mies oli lähtenyt aamulla rannalle. Kun häntä ei kuulunut takaisin, puoliso lähti etsimään miestään ja löysi hänet kotijärven rantavedestä. Pelastuslaitos sai hälytyksen Salmenkyläntielle aamukahdeksan jälkeen.
– Ehkä hänen tarkoituksenaan oli lähteä liikkeelle veneellä. Tosin järvi on vielä osittain jäässä. Hän on saattanut esimerkiksi liukastua rannalla ja kaatua veteen. Rantavesi on tapaturmapaikalla matalahkoa, pelastuslaitokselta kerrotaan.
Naapuri sai vedettyä miehen rannalle, ennen kuin pelastuslaitos pääsi paikalle, mutta miehen pelastamiseksi ei ollut enää mitään tehtävissä.
Britanniassa joukko tiedotusvälineitä on kerääntynyt Buckinghamin palatsin edustalle odottamaan tietoja harvinaisesta kokouksesta. Brittiläisen Daily Mail -lehden saamien tietojen mukaan kuningashuone on kutsunut kaikki kuningashuoneen työntekijät hätäkokoukseen tänään.
Tapaamisen syytä ei ole kerrottu. Paikalle Lontooseen on kutsuttu kuningashuoneen henkilökuntaa eri puolilta Britanniaa.
Brittimediassa arvuutellaan liittyykö poikkeuksellinen kokoontuminen joko 91-vuotiaan kuningatar Elisabetin tai hänen puolisonsa, 95-vuotiaan prinssi Philipin terveydentilaan. Molemmat ovat vähentäneet viime vuosina edustustehtäviään ja matkustamista.
Uutistoimisto Reutersin lähteen mukaan kuningattaren ja hänen puolisonsa hyvinvoinnissa ei kuitenkaan ole aihetta huoleen.
Kuningatar Elisabet tapasi eilen iltapäivällä pääministeri Theresa Mayn liittyen Britannian ensi kuun vaaleihin.
Uskon sana -seurakunnan perustanut kokkolalainen Patrick Tiainen on irtisanoutunut kirkon johtajuudesta. Hän kertoo asiasta Facebook-sivuillaan.
23-vuotias Tiainen kertoo ajautuneensa uupumukseen saamansa kovan kritiikin vuoksi.
"Jatkuva henkinen ja fyysinen kuormitus alkoivat näkyä käytöksessäni. Kuormitus johti uupumisen kokemukseen, vauhdin lisääntymiseen entisestään, harkintakyvyn vähentymiseen ja epäviisaisiin valintoihin", Tiainen kertoo päivityksessään.
Hän myös avaa irtisanoutumisen syitä ja kertoo sivuillaan muun muassa avioliiton ulkopuolisesta suhteesta mieheen.
Suhteen paljastumisen jälkeen Tiainen kertoo ajautuneensa epätoivoisiin tekoihin ja auto-onnettomuuteen maaliskuun lopulla. Onnettomuuden jälkeen hän kertoo saaneensa laaja-alaista lääketieteellistä apua.
Yhdysvaltain asevoimien lehti Military Review on julkaissut kaksi valokuvaa, joissa nähdään Afganistanin armeijan harjoituksissa heinäkussa 2013 tapahtunut onnettomuus. Kranaatinheittimen ammus räjähtää ilmeisesti heittimen putkessa.
Onnettomuudessa kuoli räjähdyshetkestä kuvan ottanut yhdysvaltalainen sotilaskuvaaja Hilda Clayton.
Hänen ohellaan sai surmansa neljä afganistanilaista sotilasta, joista yksi oli Claytonin johdolla opettelemassa sotavalokuvausta. Myös hänen ottamansa kuva räjähdyksestä on julkaistu.
US Army / Reuters
Onnettomuus tapahtui Laghmanin maakunnassa Afganistanin itäosassa.
– Claytonin kuolema ilmentää, kuinka naissotilaat joutuvat yhä useammin altteiksi vaarallisille tilanteille niin harjoituksissa kuin taisteluissakin miespuolisten toveriensa rinnalla, kirjoitti Yhdysvaltain armeija saatteessaan.
Valokuvat julkaistiin Claytonin perheen suostumuksella.
Claytonin kuoleman jälkeen Yhdysvaltain puolustusministeriö on ottanut käyttöön hänen nimeään kantavan sotavalokuvakilpailun. Sotakuvaajan on läpäistävä viisipäiväinen testi, jossa tarkistetaan hänen fyysiset ja tekniset valmiutensa, jotta hän pääsee Hilda Clayton Combat Camera -kilpailuun.
Lasten hoito on nykyään aiempaa vaikeampaa, arvioi kirjailija Pirkko Saisio. Hänen mielestään pienten lasten vanhemmat ovat kauhean kovilla.
Saisio on kirjoittanut Spuuki Spaidermän ja raju nonna -nimisen kirjan elämästään lastenlastensa kanssa. Kirjassa Saisio kertoo pieniä tarinoita tyttärenpojastaan.
Ylen aamu-tv:n haastattelussa Saisio kertoi, että teos sai alkunsa hänen tekemistään Facebook-päivityksistä. Saision kaverit pitivät tarinoista ja pyysivät Saisiota kirjoittamaan lisää. Lopulta ehdotettiin, että päivitykset kannattaisi koota kirjaksi.
Kirjassa Spuuki Spaidermän on Saision tyttärenpoika ja nonna on Saisio itse. Hän kertoi, ettei kokenut itseään mummiksi, joten päätyi kutsumaan itseään isoäitinä nonnaksi.
– Se ei liity mitenkään siihen, että yrittäisin näyttää tai olla nuorempi kuin mitä olen. Olen oikein mummi-ikäinen ja ihan hyvässä järjestyksessä, mutta kun ei istu niin ei istu, Saisio sanoi.
Rakkaudentunnustuksia ja hellittelynimiä
Saisio kuvaa kirjassaan muun muassa useita riemastuttavia tapoja, joilla lapsi kertoo rakastavansa isoäitiään.
Saision mieleen esimerkiksi on jäänyt kerta, kun lapsenlapsi oli joululomalla käymässä Saision talvipaikassa Madeiralla. Lapsi sanoi, että hän rakastaa nonnaa niin paljon kuin on kukkia Madeirassa.
– Sitten se vähän arkipäiväistyy. Esimerkiksi tulee, että rakastan sua niin paljon kuin on kuravaatteita lastentarhoissa, Saisio kertoi.
Kirjassa myös listataan erilaisia lempinimiä, joilla tyttärenpoika kutsuu isoäitiään. Niitä ovat muun muassa Kultamato, Nonnis, Beibi ja Söpöliini.
Pirkko Saisio kertoi, että hän on joka vuosi lähes puoli vuotta poissa Suomesta. Talvet hän viettää talossaan Madeiralla. Hänen tyttärensä vierailee perheineen siellä kerran pari vuodessa ja Saisio käy vähintään kerran talvessa Suomessa.
Tämän järjestelyn vuoksi Saisio ei pysty hoitamaan lapsenlapsiaan 4,5–5 kuukauteen vuodessa. Muuten hän haluaa osallistua paljon lapsenlapsiensa hoitamiseen.
– Minun lapsenlapseni ovat kahden näyttelijän lapsia, joten iltahoitoa myös tarvitaan.
Hän totesi, että lapsenlapsien hoitaminen on kuitenkin rankkaa hänen iässään, jos pienten kanssa pitää olla useita öitä peräkkäin.
– Uni on vähän muutenkin huonoa ja sitten kun jää kuuntelemaan sitä, kuuluuko tuolta jotain ääniä, kun kolme yötä vetää sellaista peräkkäin, on aivan puhki, Saisio sanoi.
Hänen mielestään välillä ihanin hetki onkin se, kun auton perävalot häipyvät pihasta ja lapsenlapset lähtevät.
Lastenlasten hoitaminen puhuttaa isovanhempia
Saisio kertoi, että hän on keskustellut lapsenlasten hoidosta ikätoveriensa kanssa. Hänen mukaansa se on tullut selväksi, että lasten hoito nykyisin paljon vaativampaa kuin ennen.
Saision mukaan vanhemmat ovat kovilla erilaisten lasten hoitoon liittyvien paineiden takia. Hän sanoi, että esimerkiksi lasten oikeanlaisen ruokavalion pohtiminen kuormittaa vanhempia.
Muilta isovanhemmilta Saisio on kuullut, että jotkut eivät saa hoitaa ollenkaan lapsenlapsiaan. Toiset taas eivät edes halua osallistua lastenlastensa hoitamiseen. Saisio pitää molempia tilanteita traagisina.
– On isovanhempia, jotka ovat riidoissa omien lastensa kanssa tai vävyjensä tai miniöidensä kanssa. Sitten heitä kielletään tapaamasta lapsenlapsiaan. Olen nähnyt vierestä sitä.
Saisio pitää isovanhemman ja lapsenlapsen välistä suhdetta ainutlaatuisena. Siksi sitä ei saisi hänen mielestään katkaista ilman erityisiä painavia syitä.
Lähes kahtakymmentä turistia kuljettanut linja-auto on joutunut onnettomuuteen Haminassa.
Onnettomuus sattui torstaina aamupäivällä, kun linja-auto oli ohittanut rekan Virojoen ja Haminan välisellä moottoritiellä. Ohituksen seurauksena linja-auto ajautui moottoritien pientareelle. Linja-auto ei suoranaisesti törmännyt mihinkään, vaan kulki piennarta pitkin 300 metrin matkan pysähtyen kallelleen. Tien reunassa kyseisellä kohdalla ei ole kaiteita.
Tapahtuma-auleella on 120 km/h nopeusrajoitus. Takana tulleen henkilöauton kuljettaja kertoi poliisipartiolle linja-auton nopeuden olleen 90-100 km/h.
Linja-auton kuljettaja kertoi, että ohitettuaan edellä kulkeneen rekan linja-auton ohjaus vetänyt rajusti oikealle sillä seurauksella, että linja-auto suistui ojaan. Kuljettaja epäilee syyksi oikean puoleisen laakerin jumiutumisen.
Venäläisessä rekisterissä olleessa linja-autossa oli kuljettajan ja apukuljettajan lisäksi 17 matkustajaa. Kaikki ovat korealaisia. Poliisilla ei ole vielä tietoa siitä, oliko autossa turvavöitä ja olivatko ne käytössä. Poliisi ei ole päässyt autoon sisälle bussin kaatumisvaaran vuoksi.
Minna Heikura / Yle
Ajoneuvo on todennäköisesti osunut siltarumpuun tai muuhun vastaavaan esteeseen, minkä seurauksena se on kärsinyt runsaasti vahinkoja. Esimerkiksi bussin ovi ja matkalaukkusäiliön ovi ovat repeytyneet irti. Linja-auto vauroitui, mutta se pysyi suistumisen päätyttyä pyörillään.
Kovan täräyksen voimasta myös osa matkustajista on voinut saada vammoja. Vakavilta loukkaantumisilta kuitenkin vältyttiin.
Yksi kyydissä ollut matkustaja valitti selkäkipua ja hänet vietiin Kymenlaakson keskussairaalaan tarkastettavaksi. Muut kuljetettiin tarkastukseen Haminan terveyskeskukseen.
Päivystävän palomestarin mukaan tapahtuneessa olisi ollut ainekset vakavampaan onnettomuuteen. Auto on ajokunnoton. Poliisi tutkii onnettomuutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Purppurakudzu, keltamajavankaali tai pilvisutilatva – miltä jokin näistä kasveista näyttäisi omassa puutarhassasi?
Toivottavasti et innostunut ajatuksesta, koska kyseiset kasvit ovat haitallisia vieraslajeja. Niiden tuonti Suomeen on laitonta. Kasvit voivat kuitenkin tarttua ihmisten mukaan ulkomaanmatkoilta tai verkkokaupoista.
– Verkkokauppa on uusi väylä hankkia vieraskasvilajeja, mutta tuotujen kasvien määristä ei ole tietoja, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.
– Eksoottiset kasvit kiinnostavat ylipäätään ihmisiä. Niitä on helppo hankkia verkkokaupoista tai tuoda matkoilta mukanaan. Kaikki eivät tietenkään menesty, mutta osa niistä voi levitä luontoon asti, Huusela-Veistola jatkaa.
Luontoon levinneestä keltamajavankaalista on tehty ensimmäinen havainto Suomessa vuonna 2005. Kasveja hankitaan ulkomailta usein taimina tai siemeninä.Terhi Ryttäri
Isoin ongelma on, että ihmiset eivät tiedosta tuovansa maahan haitallisia vieraslajeja. Joko ostettujen kasvien haittoja ei tunneta tai siemenet voivat kulkeutua esimerkiksi kengänpohjassa tuliaisena ulkomaanmatkalta.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti kertoo, että tietoisuus vieraskasvilajien haitoista on kuitenkin lisääntynyt. Tämän voisi olettaa vaikuttavan haitallisten vieraslajien hankintaan.
– On todella vaikea uskoa, että joku haluaisi tahallaan tuoda jo Suomessa olevia haitallisia vieraslajeja rajan yli tai tilata niitä verkosta.
Kyse on siitä, mille lajeille on ehditty tehdä riskinarviointi ja ehditty sisällyttää luetteloihin. Johanna Niemivuo-Lahti
Vieraslajit ovat lajeja, kuten kasveja tai eläimiä, jotka ovat levinneet luontaiselta alueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Yksi esimerkki haitallisista vieraskasvilajeista on suurikokoinen, palovammoja aiheuttava jättiputki, joka on levinnyt Suomen luonnossa.
Niemivuo-Lahti sanoo, että kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Vuoden 2012 vieraslajistrategiasta selviää, että Euroopan noin 11 000 vieraslajista 10–15 prosenttia aiheuttaa ekologisia tai taloudellisia haittoja.
Kasvit voivat karata puutarhasta
Ongelmana on, että maailmalta tilatut tai ulkomailta tuodut vieraskasvilajit voivat karata puutarhasta luontoon. Jos kasvi menestyy suomalaisessa ympäristössä, se voi pahimmillaan levitä voimakkaasti ja esimerkiksi häiritä tai syrjäyttää alkuperäisiä kasvilajeja.
Vieraskasvilajit voivat kantaa mukanaan myös tauteja tai eliöitä, jotka ovat haitallisia alkuperäisille kasvilajeille tai viljelykasveille.
Puutarhaharrastajat ovat mielestäni vastuullisia ja puutarhayhdistykset jakavat tätä tietoa. Aune Arffman
Osa Suomessa nykyisin leviävistä vieraskasvilajeista on tullut Suomeen aikoinaan puutarhoihin tarkoituksella koristekasveiksi tai viljelykasveiksi. Näin on käynyt esimerkiksi jättiputken tapauksessa.
– Vieraskasvit ovat levinneet luontoon puutarhakarkulaisina tai kasvijätteen mukana, sanoo erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.
Haitallisia vieraskasvilajeja on lueteltu EU:n vieraslajiluettelossa ja Suomen kansallisessa luettelossa 15. Listoja kuitenkin päivitetään jatkuvasti, eikä niissä ole kaikkia haitallisia kasveja. Suomen vuoden 2012 vieraslajistrategiassa haitallisia kasveja tunnistettiin 24 ja niiden lisäksi on vielä 28 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraskasvilajia.
Puutarhajäte tulee käsitellä tarkoin, etteivät lajit pääse sen kautta leviämään luontoon. Johanna Niemivuo-Lahti
Todellisuudessa haitallisia vieraskasvilajeja on maailmalla useita satoja, joidenkin arvioiden mukaan jopa tuhansia.
– Kyse on siitä, mille lajeille on ehditty tehdä riskinarviointi ja mitkä on ehditty sisällyttää luetteloihin. Luettelot eivät ole vielä tyhjentävät, eivätkä missään vaiheessa tule olemaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.
– Pääasia on, että pyrimme priorisoimaan ainakin kansallisesti kaikista haitallisimmat kasvit luetteloon, hän jatkaa.
Lainsäädännössä (Vieraslajit.fi) säädellään tarkasti vieraslajien tuomista Suomeen. Lisäksi esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön alainen vieraslajiasioiden neuvottelukunta suosittelee välttämään kasvien, siementen, hedelmien, vihannesten ja kukkien tuomista ulkomaanmatkoilta, koska niissä voi piileskellä kasvitauteja ja tuholaisia. Lisäksi vieras kasvi voi karata luontoon.
Lajien tunnistus on haastavaa tullissa
EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevien vieraslajien tuonnin valvonta on tullin vastuulla. Tulliylitarkastaja Jarkko Keskinen kertoo, että tullissa ei ole tullut vastaan yhtään tapausta, jossa olisi törmätty vieraskasvilajiin.
Haasteena on kuitenkin lajien tunnistaminen, sillä kasveja tuodaan esimerkiksi pieninä taimina tai siemeninä. Tulli tekee kuitenkin yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tunnistamisessa, jos epäilys on herännyt.
Tullissa ei ole tullut vastaan yhtään tapausta, jossa olisi törmätty kiellettyyn vieraslajikasviin.Jyrki Lyytikkä / Yle
Keskinen kertoo, että EU:n ulkopuolelta tulevat postipaketit läpivalaistaan ja myös matkustajia tarkistetaan.
– Matkustajia tarkastetaan tullin oman profiloinnin ja riskianalyysin mukaisesti. Näissä tarkastuksissa valvotaan samalla kaikkien tullin valvottavaksi säädettyjen rajoitusten noudattamista, myös vieraslajien, Keskinen kertoo.
Ilmastonmuutos vaikuttaa pärjäämiseen
Miksi vieraskasvilajeja on sitten haluttu tuoda Suomeen?
Kainuun puutarhayhdistyksen pitkäaikainen jäsen Aune Arffman muistaa, että jättiputkea suunniteltiin pihoihin ja sitä pystyi ostamaan liikkeistäkin. Hän arvioi, että yhtenä syynä oli kasvin näyttävyys.
Nykyisin ulkomaisten kasvien kokeiluun kannustaa esimerkiksi kokeilunhalu ja se, että verkosta löytyy helposti tietoa kasveista. Arffman allekirjoittaa myös väitteen siitä, että tietoisuus vieraslajien haitoista on lisääntynyt.
– Puutarhaharrastajat ovat mielestäni vastuullisia ja puutarhayhdistykset jakavat tätä tietoa, Arffman sanoo.
Vieraskasvit ovat levinneet luontoon puutarhakarkulaisina tai kasvijätteen mukana Erja Huusela-Veistola
Myös ilmastonmuutos on vaikuttanut vieraslajien menestymiseen, koska talvet ovat leudommat ja kasvukausi on pidentynyt.
Haitallisten vieraskasvilajien kanssa on tärkeä huomioida tiettyjä asioita (Vieraslajit.fi). Esimerkiksi puutarhakarkulaisia tulisi tarkkailla ja suosia haitattomaksi tiedettyjä koristekasveja ja luonnonkasveja.
– Jos omalla pihalla kasvaa haitallisia vieraslajeja, niin tulee olla erityisen tarkkana, ettei puutarhajätettä kipata suoraan esimerkiksi metsään. Jäte tulee käsitellä tarkoin, etteivät lajit pääse sen kautta leviämään luontoon, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti.
Nokia arvioi vähentävänsä Suomesta noin 200 työpaikkaa, yhtiö kertoi torstaina.
Suunnitelmat koskevat Nokian toimipaikkoja kaikkialla maassa. Vähennyksistä kolme neljäsosaa kohdistuu Espooseen, loput menevät lähes tasan Oulun ja Tampereen kesken.
Karsimisen kohteena ovat verkkoliiketoiminnan liiketoimintaryhmät ja tukitoiminnot, todetaan Nokian tiedotteessa. Tänään ilmoitetut vähennykset eivät koske Oulun tehdasta.
– Menestyäksemme tässä markkinaympäristössä meidän on jatkettava kustannusrakenteemme keventämistä sekä tehokkuutemme lisäämistä, sanoo maajohtaja Tommi Uitto tiedotteessa.
Yhtiö on aiemmin kertonut, että se tavoittelee maailmanlaajuisesti 1,2 miljardin euron vuotuisia säästöjä. Tuolle tasolle Nokia pyrkii ensi vuoden aikana.
– Nokian juuret ovat Suomessa, kuten myös pääkonttorimme sekä kolme tärkeää tutkimus- ja kehityskeskustamme, ja panostamme Suomeen jatkossakin. Suunnitellut toimenpiteet ovat vaikeita, mutta välttämättömiä, Uitto jatkaa.
Nokia on kutsunut henkilöstönsä edustajat yt-neuvotteluihin, jotka alkavat 11. toukokuuta. Suurin osa vähennyksistä on tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden aikana.
Nokialla on Suomessa yhteensä noin 6 100 työntekijää. Nokian huhtikuussa 2016 alkaneiden yt-neuvotteluiden seurauksena vähennettiin yhteensä peräti 960 työtehtävää.
Viimeisinä kännykänvalmistusvuosinaan tiheästi väkeä irtisanonut Nokia ei vähentänyt työpaikkoja vuosina 2014–15. Nokia myi pois matkapuhelinyksikkönsä keväällä 2014.
Hämeenlinnan lyseon lukion opiskelija on sairastunut keuhkotuberkuloosiin. Tuberkuloosi on vakava sairaus, mutta se tarttuu huonosti. Hämeenlinnan terveyspalveluiden tartuntataudeista vastaava lääkäri Tiina Merivuori katsoo, ettei syytä laaja-alaiseen huoleen ole.
– En pysty vastaamaan, mistä tartunta on tullut. Keuhkotuberkuloositartunta voidaan saada jopa vuosia ennen kuin se puhkeaa varsinaiseksi sairaudeksi.
Opiskelija on hoidon piirissä ja mahdollisesti altistuneet lähipiirissä ja oppilaitoksessa ovat saaneet tiedon asiasta. Tapauksesta seuraa lähipiirin ja merkittävästi altistuneiden kartoitukset ja tutkimukset. Tuberkuloosiin liittyvä tutkimus ja hoito on tutkittavalle maksutonta.
– Lähikontaktissa olleista otetaan keuhkokuva ja heille järjestetään seuranta. On syytä muistaa, että altistuneista henkilöistä kolmannes saa tartunnan, ja tartunnan saaneista vain yksi kymmenestä sairastuu. Tämä on tässä huomioitava, että se on varsin huonosti tarttuva. Vaikka saisi tartunnan, se ei välttämättä tarkoita tautiin sairastumista.
Tartunnan voi saada vain tarttuvaa tuberkuloosia sairastavalta henkilöltä, ei esimerkiksi oireettomalta tuberkuloosille altistuneelta henkilöltä. THL:n mukaan keuhkotuberkuloosin oire on pitkittyvä, jopa kuukausia kestävä yskä ja limainen yskös. Samalla voi ilmetä laihtumista ja yleiskunnon heikkenemistä. Keuhkoröntgenkuvassa on havaittavissa varjostumaa.
Jatkoselvityksiä käynnissä
Koulun opiskelijoita ja huoltajia on tiedotettu tapauksesta Wilma-viestillä ja koulussa järjestetään perjantaina opiskelijoille ja huoltajille infotilaisuus.
Altistuneeksi katsotaan samassa taloudessa asuvat henkilöt ja ne, jotka muussa ympäristössä ovat olleet sairastuneen kanssa samassa huonetilassa yli 40 tuntia. Jatkoselvityksiä tehdään noin kolmellekymmenelle hengelle.
– Tuberkuloosi sairautena on aina vakava, hoito on pitkä ja hoidetaan monella lääkkeellä. Nykyaikaisilla lääkityksillä, ja kun hoito päästään aloittamaan ajoissa ja kyseessä on lääkeherkkä tuberkuloosi, niin kyseessä on paraneva sairaus, muistuttaa Merivuori.
Epidemiasta ei siis ole kyse?
– Ei missään tapauksessa, Merivuori painottaa.
2000-luvun alusta lähtien Suomi on kuulunut tuberkuloosin matalan ilmaantuvuuden maihin (alle 10 uutta tuberkuloositapausta 100 000:aa asukasta kohti vuodessa). Suomessa todetaan vuosittain noin 300 tuberkuloositapausta.
Kevät on antanut odottaa itseään, ja moni puutarhafani suorastaan ryntää nyt pihalleen. Liialllinen innostus voi kostautua – ahkeran haravoinnin, lapioinnin ja istuttamisen jälkeen lihakset ovat jumissa. Selkää piinaa noidannuolimainen kipu.
Joensuulainen fysioterapeutti Jonna Lehtomaa antaa vinkkinsä puutarhatöihin, jotka ovat parhaimmillaan monipuolista ja koko kehoa höydyttävää liikuntaa.
1. Pukeudu lämpimästi.
Kevätsää voi yllättää kylmyydellään ja viimallaan, vaikka aurinko paistaisi. Riittävä pukeutuminen varmistaa, että lihakset pysyvät lämpimänä, jotta ne eivät venähtäisi puutarhatöiden tiimellyksessä.
2. Muista alkuverryttely.
Voit lämmitellä vaikka haravalla, jonka asetat niskasi taakse. Tee kyykkäyksiä, sivutaivutuksia ja ylävartalon kiertoja haravan vartta hyödyntäen.
2. Ole maltillinen.
Koko urakkaa ei ehkä tarvitse tehdä yhtenä päivänä. Älä pyhitä useaa tuntia pelkkään haravoimiseen, vaan lapioi ja kitke välillä unohtamatta lepotaukoja.
Vaihda haravoinnissa puolta välillä, vaikka se vähän totuttelua vaatisikin.
3. Ole suoraselkäinen.
Isot puutarhasäkit tulee nostaa selkä suorana niin, että koukistetaan lonkkia ja polvia. Mieti, että vetäisit napaa kohti selkärankaasi. Voit ottaa nostourakkaan myös apurin. Hiljaa hyvä tulee – nosta yksi säkki kerrallaan.
Lapioinnissa on mahdotonta välttää selän kiertoliikettä, mutta silloinkin on syytä välttää selän pyöristymistä.
4. Hanki jakkara kitkemiseen.
Kitkeminen ja istuttaminen ovat hermostuttavaa kyykkimistä, joka kipeyttää paikat. Silloin helpotusta tuo pieni jakkara.
5. Muista loppuvenyttely.
Puutarhapäivän lopuksi tehty huolellinen venyttely vähentää lihasten kipeytymistä. Mikäli kaikesta huolimatta kipu on kovaa seuraavana päivänä eikä se tunnu menevän ohi, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Kotikonsteina ovat särkylääkkeet sekä lämpö- ja kylmäpakkaukset.
– Lämpöpakkaus voi tuoda avun kireisiin lihaksiin ja hartioihin, jotka ovat altistuneet päivän aikana kylmälle ja viimalle. Kylmäpakkaus on puolestaan lievitys kuumottaviin ja turvonneisiin paikkoihin, kertoo fysioterapeutti Jonna Lehtomaa DBC-klinikalta.
Suomen ulkoministeri Timo Soini (ps.) on tavannut venäläisen virkaveljensä Sergei Lavrovin Haikon kartanossa Porvoossa. Kyseessä oli miesten viides tapaaminen Soinin ministeriaikana.
Soinin mukaan tapaaminen oli hyvähenkinen, mutta vaikeatkin aiheet nousivat esiin. Soini mainitsi ajankohtaiset ulkopoliittiset aiheet, kuten Ukrainan ja Syyrian konfliktin sekä Korean niemimaan tilanteelle.
Soini nosti esiin myös Venäjän ihmisoikeusongelmat.
Hän kertoi painottaneensa Lavroville, etteivät Euroopan unionin ja Venäjän väliset suhteet eivät voi kehittyä, ellei Ukrainan sodan lopettamiseksi solmittua Minskin sopimusta noudateta. Soini toivoi Venäjän käyttävän vaikutusvaltaansa, jotta sopimusta noudatettaisiin.
Lavrov sanoi, että Ukrainassa tapahtui vuonna 2014 laiton, aseellinen vallankaappaus. Länsimaat, jotka hyväksyivät sen, ovat vastuussa Ukrainan hallituksen painostamisesta toimiaan sopimuksen mukaisesti.
Lavrov kiitti Soinia vieraanvaraisuudesta ja kauniista kokouspaikasta.
Lavrovin mukaan maiden väliset suhteet kehittyvät hyvin. Hän mainitsi erityisesti taloussuhteet. Venäjällä arvostetaan Suomen saamaa kansainvälistä arvonantoa, jonka se on saanut erityisesti puolueettomuuspolitiikan kautta.
Lavrovilta raju hyökkäys Yhdysvaltoja vastaan
Ulkoministeri Lavrov osoitti kovia syytöksiä Yhdysvaltoja kohtaan. Lavrovin mukaan maan entinen presidentti Barack Obama teki kaikkensa maiden välisten suhteiden heikentämiseksi. Myös nyt Yhdysvalloissa on käynnissä kampanja Venäjän vahingoittamiseksi.
Lavrovin mukaan kampanjaa käyvät ne tahot, jotka eivät voi hyväksyä presidentinvaalien lopputulosta. Nämä tahot tavoittelevat Yhdysvalloissa sisäpoliittista valtaa.
Vaalit käytiin Lavrovin mukaan sopusoinnussa Yhdysvaltain perustuslain kanssa.
Tällä hetkellä Venäjää vastaan tehtaillaan mm. kongressissa kaikenlaisia syytöksiä, joiden tueksi ei ole tuotu ensimmäistäkään faktaa. Koska faktoja ei ole, kyse on propagandasta, Lavrov moitti.
Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien mahdollisesta tapaamisesta Lavrov totesi, ettei sellaista ole valmisteilla ainakaan lähitulevaisuudessa. Presidentit ovat puhuneet keskenään puhelimessa ja ne ovat olleet hyviä keskusteluja.
Toimittajat ottivat lisäksi esille presidentti Sauli Niinistön ehdotuksen lentoturvallisuuden parantamisesta Itämerellä ja ns. transpondereiden käytön sotilaskoneissa. Soinin mukaan ehdotuksen toimeenpano etenee hyvin.
Lavrov syytti Nato-maita, etteivät ne ole vastanneet ehdotukseen. Lavrov toivoi, että Nato hyväksyisi ehdotuksen.
Nokian ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Tuula Aaltola Espoosta sanoo yllättyneensä Nokian yt-neuvotteluilmoituksesta.
Tietoliikenneyhtiö Nokia kertoi torstaina aloittavansa Suomen toimipaikkojaan koskevat yt-neuvottelut. Neuvottelut voivat johtaa noin 200 työpaikan vähennykseen. Suurin osa vähennyksistä kohdistuu Espooseen.
Aaltola sanoo, että Espoossa osattiin odottaa sopeuttamistoimien jatkumista muualla kuin Suomessa. Nyt Nokia kohdistaa hänen mukaansa säästötoimia uudestaan jo aiemmin sopeutettuihin liiketoimiin.
– Luulimme, että Suomi olisi kantanut kortensa kekoon näissä talkoissa. Varsinkin jo läpikäytyihin organisaatioihin palataan nyt uudestaan. Tätä on vaikea ymmärtää ennen kuin kuulen tarkempia selityksiä, Aaltola kertoo.
Aaltola myös ihmettelee, miksi Nokian vähennykset jatkuvat näin rajuna. Henkilöstöllä on ollut häneen mukaansa käsitys, että aiemmat sopeuttamistoimet olivat jo tuottaneet hyvää tulosta. Aaltola huomauttaa, että Nokian ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa yhtiön kannattavuus oli arvioitu erinomaiseksi.
– Tuntuu hieman raskaalta tällainen ainainen tiristäminen.
Aaltola pitää työttömäksi jäävien Nokia-insinöörien uudelleentyöllistymismahdollisuuksia jo parempana takavuosiin verrattuna. Hänen mukaansa viime vuonna Nokiassa tapahtuneiden isojen irtisanomisten jälkeen vähintään puolet irtisanotuista ovat sijoittuneet uudelleen työelämään.
– Nyt kun on nousukausi alkamassa, niin ehkä se vielä helpottaa tilannetta.
