Palvelunestohyökkäykset yleisimpiin verkko-opiskeluympäristöihin ovat yleistyneet Suomen koulujen siirryttyä etäopetukseen koronavirusepidemian myötä.
Liikenne- ja viestintäviraston Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tiedotteen mukaan palvelunestohyökkäyksiä on viime viikkojen aikana tehty lähes päivittäin, ja niiden määrä on kasvussa.
Kyberhyökkäykset rasittavat verkko-opiskeluympäristöä ja häiritsevät etäopiskelua.
– Hyökkäykset ovat varsin kotikutoisia. Todennäköisesti ne ovat lasten ja nuorten tekemiä, sanoo tietoturva-asiantuntija Markus Happonen Kyberturvallisuuskeskuksesta.
Palvelunestohyökkäyksen tavoitteena on ruuhkauttaa kohdepalvelua niin paljon, että se ei enää kykene toimimaan.
Hölmöilyllä voi olla lapselle kauaskantoiset seuraukset
Palvelunestohyökkäys ja sen yritys ovat lain mukaan rikoksia, joista voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Niitä tutkitaan esimerkiksi rikosnimikkeillä tietojärjestelmän häirintä tai sen törkeä tekomuoto.
Alle 15-vuotiaskin voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, vaikka rikosrekisteriin ei merkintää vielä jääkään.
– Hölmöilyllä voi olla vakavat seuraukset lapsen tulevaisuudelle. Sillä ei ole merkitystä, ymmärtääkö lapsi, että kyseessä on rikos, rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisin Kyberrikostorjuntakeskuksesta huomauttaa.
Kyberturvallisuuskeskus ja KRP:n Kyberrikostorjuntakeskus toivovat, että vanhemmat seuraisivat lasten ja nuorten netin käyttöä.
– Tällaisessa poikkeustilanteessa, jossa koulutyö ei rytmitä koululaisten päivää samalla tavalla kuin normaalisti, on aikaa keksiä yksin tai porukassa arveluttavaakin tekemistä. Palvelunestohyökkäyksissä ei kuitenkaan ole kyse viattomista jäynistä, vaan oikeista rikoksista, Leponen ja Happonen muistuttavat.
Merkittäviltä vahingoilta verkko-opiskeluympäristöissä on toistaiseksi vältytty. Hyökkäykset aiheuttavat kuitenkin runsaasti ylimääräistä työtä palvelujen IT-tuelle. Sama IT-tuki voi kunnissa palvella esimerkiksi terveydenhuoltoa, joten kiusanteosta voi olla laajempaa yhteiskunnallista haittaa.