Maailman yhdeksänneksi tiheimmin asutussa maassa, Etelä-Koreassa, koronavirus saatiin kuriin sulkematta koko yhteiskuntaa, vaikka tauti tartutti viikossa yli 5 000 ihmistä. Kiina taas sai viruksen leviämisen kontrolliin jopa 80 000 tartunnan jälkeen. Miksi Eurooppa ajautui totaaliseen kriisiin?
Etelä-Koreassa ei koskaan määrätty ulkonaliikkumiskieltoa tai suljettu yrityksiä, mutta maaliskuun alussa kadut olivat hyvin hiljaisia. Ihmiset käyvät ostoksilla ja pienyrittäjät saavat vielä elantonsa ihmisten hakiessa take away -ruokaa tai tilaamalla kotiin. Kuntosaleistakin osa on auki, mutta ennen treeniä mitataan kuume ja tehdään nopea terveydentilakysely, ja treenatessakin on oltava maski. Nyt kolmen viikon päästä tilanne on hyvin erilainen, ja ihmisiä kuljeskelee huolettomasti kauppaan ja ravintoloihin. Vessapaperia riittää ja on aina riittänyt yllin kyllin, ja yhtäkään tyhjäksi ostettua hyllyä ei kaupasta löydy.
Viestin ilmoitusääneksi on ohjelmoitu laivan hätäsireenin kaltainen ujellus, jotta sitä ei voisi olla huomaamatta.
Jokaisella on kasvoillaan hengityssuoja, joita valtio jakaa apteekeissa tasaisesti henkilötodistusta vastaan. Kukaan ei siis pääse hamstraamaan. Kaikki korona-epäillyt testataan. Vain sairaat ja testitulosta odottavat ovat tiukassa karanteenissa. Ne ihmiset, jotka vielä odottavat testituloksia saavat valtiolta selviytymispakkauksen, jossa on sisällä vettä ja ruokaa. Näin varmistetaan, että mahdollisesti infektoituneet eivät mene edes ruokakauppaan. Jos henkilön testi on positiivinen, joutuu hän suoraan sairaalaan kunnosta riippumatta. Tällä tavoin kaikki infektoituneet ovat samassa paikassa, eivätkä mene ihmisten ilmoille ennen tervehtymistä.
Jos lähellä ilmenee koronatartunta, puhelimeen tulee siitä tekstiviesti. Viestin ilmoitusääneksi on ohjelmoitu laivan hätäsireenin kaltainen ujellus, jotta sitä ei voisi olla huomaamatta. Viestissä kerrotaan, millä kaduilla sairastunut on kävellyt ja missä kaupoissa hän on käynyt. Loppu jää sinun hoidettavaksesi: Älä mene sinne.
Valtio on pystyttänyt myös nettisivun, josta näkee kaikki tartuntatapaukset korttelin tarkkuudella sekä kaikki paikat, jossa sairastuneet ovat käyneet ja mihin aikaan. Sivustolta näkyy myös, milloin alueet on käyty desinfioimassa ja taas käyttövalmiina.
Suomessa tällainen ei tietenkään koskaan toimisi tarkan tietosuojalain takia. Euroopan ja varsinkin pohjoismaiden kulttuurit ovat individualistisia kulttuureita, mikä tarkoittaa sitä, että yksilön oikeudet ja tarpeet menevät yhteiskunnan ja yhteisön oikeuksien ja tarpeiden edelle. Asuttuani viime vuonna Kiinassa ja nyt Soulissa, pystyn hyvin ymmärtämään, miksi tilanne on täällä kontrollissa, mutta Euroopassa ei. Vaikka Euroopan korona-kriisiin vaikuttaakin suojavarusteiden ja testausmahdollisuuksien puute, suuri syy löytyy myös kulttuurista.
Vaikka Euroopan yksilön oikeuksia ja vapaata liikkuvuutta korostava kulttuuri on asia, josta voimme olla ylpeitä, on se tällaisessa tilanteessa suorastaan akilleenkantapää. Eurooppalaiset eivät yksinkertaisesti osaa ottaa määräyksiä vastaan valtiovallalta. Maailmamme pyörii sanan “minä” ympärillä ja olemme tottuneet siihen, että olemme vapaita tekemään juuri niin kuin itse haluamme. Huomasin tämän itsestänikin Kiinassa asuessani, sillä minun oli vaikea niellä rajoituksia ja virkavallan turhaa käskemistä. Joskus teki mieli huutaa: “Ettekö te tiedä kuka MINÄ olen ja mistä MINÄ tulen?”.
Sivustolta näkyy myös, milloin alueet on käyty desinfioimassa ja taas käyttövalmiina.
Täällä päin se on kuitenkin yhdentekevää. Tärkeää on yleinen järjestys ja toimivuus, eikä se, mitä yksi ihminen haluaa. Tämä seikka onkin mielestäni pelastanut Itä-Aasian suurelta koronakaaokselta ja mahdollistanut näin väestörikkaiden maiden toimivuuden. Tällaisen yhteisöllisemmän ajatusmaailman omaksuminen ei ole ollut omalle luonteellenikaan pahitteeksi.
– Eikö Suomessa tosiaan testata kaikkia, jotka epäilevät itsellään koronaa?, hämmästelee Soulissa asuva Sim Yoon Jeong.
– Eikö Suomi ole yksi maailman johtavista hyvinvointivaltioista? Maksattehan tekin veroja, eikö vain? Miksi siellä ei sitten voida testata kaikkia?
Kysyin myös häneltä, minkä hän uskoo olevan syynä Euroopan ajautumiseen kriisiin samalla, kun Etelä-Koreassa korona ollaan jo melkein selätetty.
– Olen saanut sellaisen kuvan, etteivät länsimaalaiset tottele valtion antamia määräyksiä. Ihan kuin he luulisivat olevansa immuuneja koronalle... Joukkopaine on myös tärkeä. Täällä ihmiset tuomitsevat sääntöjen rikkojia ja sooloilijoita, mutta Euroopassa tällaista ilmapiiriä ei kai ole, Yoon Jeong vastaa.
– Tuntuu myös hullulta, ettei kukaan käytä Euroopassa maskeja, ja ennen kaikkea, ettei kaikkia testata. En usko, että koronaa voi silloin pysäyttää, hän jatkaa.
Euroopassa ja USA:ssa maskien merkitystä vähätellään. Olisikohan tässä kuitenkin kyse siitä, että meillä ei ole resursseja tarjota niitä kaikille.
Uskon, että Euroopassakin ollaan tajuttu, että ihmisten sulkeminen sisälle ilman kunnollista testaamista ei kitke tautia pois, ja se puhkeaa aina uudelleen ihmisten aloittaessa normaalin kanssakäymisen. Me emme yritäkään enää kitkeä tautia pois, vaan estää terveydenhuoltoa ruuhkautumasta. Tässä on Aasian ja Euroopan ero.
Taru Kaario, Yle Uutisluokka
_Tarun elämää Aasiassa voi seurata myös Instagramissa: taruannii
Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia ja muuta sisältöä omista aiheistaan.