Suomessa toimivat yksityiset terveydenhuollon yritykset ovat jo valmiudessa auttamaan julkista puolta koronakriisissä. Nyt vielä odotellaan valtakunnallista marssitahtia ja sitä, onko avulle tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa linjausta yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä.
Yritysten apu olisi luultavasti myös muuta kuin koronapotilaiden hoitamista suoraan. Esimerkiksi Pohjola-sairaalasta ja Terveystalosta kerrotaan, että yritykset voisivat hoitaa esimerkiksi tapaturmapotilaita, jotta sairaaloissa voidaan käyttää omaa henkilökuntaa, laitteita ja tiloja enemmän koronapotilaiden hoitoon.
– Hoidontarve ei ihmisiltä häviä. Sairaanhoitopiirit ja kaupungit voisivat ohjata meille muun muassa perusterveydenhuollon lääkärivastaanottoja ja tähystystutkimuksia tarvitsevia potilaita. Silloin julkisen puolen omat tilat saadaan mahdollisimman tehokkaasti eristettyä koronaviruspotilaiden hoitamiseen, sanoo Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono.
Molemmat ovat jo olleet yhteydessä sairaanhoitopiireihin ja yliopistosairaaloihin.
– Keskusteluja on käyty. Mistään neuvotteluista ei voida vielä puhua, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen kertoo.
Hän ei ainakaan vielä pidä yksityisten yritysten apua tarpeellisena ja sanoo, että esimerkiksi yksityisen puolen henkilökuntaa pyydetään hätiin vasta viimeisimpänä keinona kriisivaiheessa.
Tilanne saattaa kuitenkin olla toinen kriisin jälkeen: Korpelaisen mukaan silloin yksityistä puolta voidaan tarvita purkamaan jonoja, kun kiireettömiä hoitoja on koronan vuoksi jouduttu siirtämään.
Huoli kiirettömien potilaiden hoitamisesta on herännyt jo nyt. Kun koronavirus alkaa eri puolilla Suomea kuormittaa perusterveydenhuoltoa yhä enemmän, kiireettömiä aikoja on tarjolla entistä vähemmän.
Osa eläinten hoidon laitteista käy ihmisillekin
Jopa eläinlääkärialan toimijat ovat alkaneet selvittää, mitä ne voisivat tarjota julkisille sairaaloille.
Eläinlääkäriliitto on tekemässä listaa, johon se on pyytänyt eri eläinklinikoita ilmoittamaan, mitä niiden laitteita voisi käyttää tarvittaessa ihmisten hoitamiseen. Liitto tosin arvelee, että on epätodennäköistä, että listaa tarvitaan.
Esimerkiksi eläinlääkäriasemaketju Evidensia on jo tullut siihen tulokseen, että sen laitteita mutta myös henkilökuntaa annetaan terveydenhuollon tueksi, mikäli viranomaiset tätä pyytää.
Varatoimitusjohtaja, eläinlääketieteellinen johtaja Anssi Tast sanoo, että monella ketjun työntekijällä on esimerkiksi sairaanhoitajatausta. Tällaisia ihmisiä voidaan hyvin kutsua valmiuslainkin nojalla töihin.
Laitteistosta ihmisten käyttöön taas voitaisiin tarjota hengityskoneita, anestesiavalvontamonitoreja ja infuusiopumppuja.
– Olemme jo listanneet ja ilmoittaneet, että meillä on kahdeksan hengityskonetta, jotka ovat suoraan ihmispuolen laitteita eli ne ovat sellaisenaan käytettäviä.
Kyseiset kahdeksan hengityskonetta ovat normaalisti käytössä, kun kissoille, koirille tai muille kotieläimille tehdään vaativampia kirurgisia toimenpiteitä. Jos ne tarvitaan ihmisten käyttöön, ketjulla on vanhempaa laitekantaa, jota voitaisiin edelleen käyttää eläinten hoitamisessa.
Valtakunnallinen ohje, mutta alueelliset erot käytännöissä
Sosiaali- ja terveysministeriön linjaukset yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yhteistyöstä valmistuvat lähiaikoina, mahdollisesti vielä tällä viikolla.
Ministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kertoo, että ensisijaisesti ovat käytössä normiaikojen menettelyt eli hankintalaki ja erilaiset ostot. Valmiuslaki kuitenkin mahdollistaa myös yksityisellä työskentelevän henkilöstön käyttämisen, samoin laitteiden ja tilojen käytön.
Kumpulaisen mukaan tulevissa ohjeissa annetaan vain osviittaa siihen, miten voidaan toimia. Sairaanhoitopiirit ja kunnat tekevät niiden perusteella itse omat ratkaisunsa.
Toiminnan rahoitus riippuu Kumpulaisen mukaan toteutusmallista.
Se, missä koronakriisin vaiheessa yksityisiin yrityksiin alettaisiin turvautua, vaihtelee alueittain. Kumpulainen arvioi, että joillakin alueilla yksityisten terveysyritysten panos voi olla merkittävä.
Pohjola-sairaalan toimitusjohtaja Markus Torkki pitää tärkeänä toimintamallina sitä, että ministeriö antaa valtakunnalliset linjaukset mutta toimintamallit luodaan paikallisesti.
– Me olemme palveluntuottajan roolissa ja isänmaan asialla eli teemme sen, mikä nähdään hyväksi. Nyt ei ole huutokaupan aika eikä sen, että palveluntuottajat rupeavat yksitellen käymään neuvotteluja sairaanhoitopiirin kanssa.
Yhteistyön kustannusten maksajasta ei ole Torkin mukaan tehty mitään ratkaisuja. Hänen mielestään hintaneuvotteluihin yhteistyö ei voi kuitenkaan kaatua, sillä ihmisten terveys ja elämä on asetettava etusijalle.
– Meillä on hyvä julkinen sektori ja tasa-arvoinen systeemi: kaikki ihmiset hoidetaan samalta viivalta. Tämän ei saa tässä tilanteessa häiriintyä.
Korona on vähentänyt selvästi lääkärissäkäyntejä
Pohjola-sairaalan toimitusjohtaja Markus Torkki sanoo, että kiireettömät lääkärissäkäynnit, erityisesti työterveyshuollossa, ovat vähentyneet parin viime viikon aikana paljon, kun ihmiset ovat noudattaneet hallituksen kehotuksia pysyä kotona.
– Juuri tällä hetkellä yksityisessä terveydenhuollossa on kapasiteettia. Nyt ollaan varautumisvaiheessa, mutta tämä on ohimenevä vaihe. Kohta paine kasvaa.
Asiakaskato on jo näkynyt. Yksityisellä terveyspuolella ainakin Terveystalo ja Mehiläinen ovat ilmoittaneet yt-neuvotteluista. Molemmat ovat ilmoittaneet, että ensisijaisesti työntekijöitä yritetään sijoittaa muihin tehtäviin, joita koronan eteneminen luultavasti vielä aiheuttaa, mutta myös lomautukset ovat mahdollisia.
Keskustele aiheesta 1.4. kello 23:een saakka!